JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNTA. - Käsikirja

Transkriptio

1 JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNTA - Käsikirja 2019

2

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN ERITYISPIIRTEITÄ JÄRJESTÄYTYNYT RIKOLLISRYHMÄ JA SEN JÄSENET Henkilön kuuluminen ryhmään JÄRJESTÄYTYNEITÄ RIKOLLISRYHMIÄ KOSKEVA ERITYISLAINSÄÄDÄNTÖ Järjestäytyneisyys rangaistuksen koventamisperusteena Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen Järjestäytyneen rikollisryhmän osana toimiminen JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINTATAVAT Tietoverkot muuttavat rikollisuuden rakenteita JÄRJESTÄYTYNEET RIKOLLISORGANISAATIOT SUOMESSA JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN VAIKUTUKSET YHTEISKUNTAAN Uhka-arvio JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNTA VAIN YHDESSÄ ONNISTUMME Tiedonvälitys yhteistyön ja tilannekuvan perustana PTR Rikostorjunnan menestystarina Tulli valvoo tavara- ja matkustajavirtoja Rajavartiolaitos torjuu laitonta maahantuloa Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta hallinnollisin keinoin Rikos ei saa kannattaa Rikosten sarjoittaminen tehostaa rikostutkintaa Viestinnällä vaikuttavuutta EXIT edistää järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautumista... 31

4

5 TIIVISTELMÄ Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaksi. Strategian tavoitteena on heikentää ja ennalta estää järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä siten, että järjestäytynyt rikollisuus vähenee eikä ilmiönä kehity vakavampaan suuntaan. Erityisenä tavoitteena on estää järjestäytyneen rikollisuuden haitallista vaikutusta yhteiskunnan toimintaan, estää rikollisten järjestäytymistä ja korostaa, että järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvään toimintaan osallistuminen ei ole houkutteleva vaihtoehto. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on käsitteenä laaja ja moniulotteinen. Vakavan rikollisuuden torjunta toteutuu tehokkaasti vain tiiviillä moniviranomaisyhteistyöllä ja yhdessä yksityisen sektorin kanssa ennalta estämistä korostaen. Järjestäytynyt rikollisuus ei varsinaisesti ole oma erillinen rikollisuudenalansa, vaan kyse on siitä, että tavallisia rikoksia kuten huumausainerikoksia, talousrikoksia tai henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia tehdään erityisen systemaattisesti ja erityistä ryhmärakennetta hyödyntäen. Europolin Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arvion (SOCTA 2017) mukaan Euroopassa toimii noin 5000 järjestäytynyttä rikollisryhmää. Suomessa toimii poliisin arvion mukaan noin 90 järjestäytynyttä rikollisryhmää, joihin kuuluu yhteensä noin 1000 henkilöä. Järjestäytyneen rikollisuuden ryhmärakenteet ovat yhä useammin verkostomaisia, tarpeiden mukaan nopeasti joustavia ja tapauskohtaisia. Tämä johtuu siitä, että liikkumisen helppous sekä nopea ja näkyvä viestintä tietoverkoissa mahdollistavat uudenlaisia nopeasti kehittyviä toimintatapoja ja -rakenteita. Rikoskokonaisuudet koostuvat Vakavan rikollisuuden torjunta toteutuu tehokkaasti vain tiiviillä moniviranomaisyhteistyöllä, yhdessä yksityisen sektorin kanssa ennalta estämistä korostaen. usein suuresta määrästä eri maissa toteutettavia osatekoja, joiden tekijät eivät välttämättä tunne toisiaan. Rikollisuuden tasot kytkeytyvät rikoksenteossa toisiinsa: organisoijat, rahoittajat, asiantuntijat, järjestyksenpitäjät, ammattitekijät ja taparikolliset. Suunnitelmallisuus ja tehokas työnjako edistävät rikosten avulla hyötymistä. Yleinen käsitys järjestäytyneestä rikollisuudesta näyttäytyy liivimiehinä ja jengitunnuksina, mutta se on paljon muutakin, eikä läheskään aina näyttäydy ulkoisina tunnusmerkkeinä. Kansainvälisessä rikollisuudessa tapahtuvat muutokset heijastuvat ja ulottuvat nopeasti myös Suomeen. Rikoskokonaisuudet ovat enenevässä määrin hyvin vaikeasti selvitettäviä ja vahingot kasvavia, minkä vuoksi myös ennalta estävän rikostorjunnan tarve kasvaa. Maahamme rantautuu uusia tekotapoja ja rikosilmiöitä. Etenkin Itä-Euroopan maista peräisin olevien rikollisryhmien toiminta on vakiintunut olennaiseksi osaksi Suomessa toteutuvaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten rikollisten kontakteja hyödynnetään rikoksenteossa. Terroristiset toimijat voivat pyrkiä hyödyntämään järjestäytyneen rikollisuuden rakenteita. Vakavin tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvä rikollisuusuhka kohdistuu yhteiskunnan kriittisiin järjestelmiin, ja sen torjuminen edellyttää erityistä varautumista. Ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintatapojen ydintä ovat vaikuttaminen väkivallalla asianosaisiin ja viranomaisiin, järjestelmällinen viranomaisiin kohdistuva tiedustelu ja viranomaistoiminnan kuormittaminen. Tämän seurauksena todistajansuojelun tarve kasvaa, oikeusjärjestelmän toimivuus vaarantuu sekä rikosten tutkinta vaikeutuu tietolähteiden ja todistajien vaietessa ja viranomaistoimintojen tukkeutuessa. Järjestäytynyt rikollisuus hivuttautuu vaivihkaa elinkeinoelämään. Rikoksentekijät ovat enenevässä määrin aktiivisia yritystoiminnassa ja hyödyntävät laittomia menettelyjä kilpailuasemansa paran- Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta 5

6 tamiseksi. Esimerkiksi harmaan talouden yrittäjät menestyvät tarjouskilpailuissa tarjoamalla näennäisesti edullisia urakointeja pitämällä kustannukset alhaisina yhteiskunnallisia velvoitteita laiminlyömällä ja hyödyntämällä laittomasti hankittua materiaalia. Rikollisryhmät pyrkivät vahvistamaan asemiaan erityisesti tietyillä elinkeinoelämän aloilla. Kiinnostuksen kohteena on turvallisuusalan liiketoiminta, eli kasvava turvallisuusbisnes, tieto- ja logistiikkaturvallisuus sekä järjestyksenvalvontapalvelut. Viranomaisten, kansalaisten ja yhteisöjen puutteellinen tietoisuus järjestäytyneen rikollisuuden toimintatavoista ja vaikutuksista jättää rikollisuudelle tilaa toimia ja integroitua yhteiskuntaan ja talouselämään. Rikollisuuden menestys perustuu saatuun rikoshyötyyn. Rikoksella saatu omaisuus siirretään viranomaisten ulottumattomiin valtion rajojen ja bulvaanijärjestelyjen taakse, ja niillä rahoitetaan uutta rikollista toimintaa. Rikoksentekijät käyttävät hyväkseen kansainvälisesti tarjoutuvia mahdollisuuksia rikoshyödyn turvaamiseksi omaan käyttöönsä. Jos viranomaiset eivät kykene puuttumaan laittomiin vaikuttamispyrkimyksiin ja rikoshyötyyn, rikoksentekijät pääsevät hyödyntämään omia toimintaperiaatteitaan sekä ohjaamaan poliittista, hallinnollista ja oikeudellista päätöksentekoa. Järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu, mutta käytännössä oikeudellista kriteeristöä on ollut vaikeaa soveltaa. Suurimmat haasteet osuvat kuitenkin viranomaisten ja muiden toimijoiden väliseen tiedonvaihtoon. Tiedonvaihto on järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa keskeisellä sijalla. Esimerkiksi hallinnollisella rikosten ennalta estämisellä on saavutettu hyviä tuloksia useissa valtioissa, ja sitä on kehitetty muun muassa Ruotsissa ja Benelux-maissa. Hallinnollisella rikosten ennalta estämisellä rikollisryhmiltä vähennetään tilaisuuksia tehdä rikoksia sekä vaikutetaan rikokseen ja sen tapahtumaympäristöön siten, että rikos on vaikeampi tehdä, sen tekemiseen liittyy suurempia riskejä ja siitä saadaan vähemmän hyötyä. Toimintamalli tarkoittaa, että järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluminen otetaan huomioon nykyistä systemaattisemmin erilaisissa hallinnollisissa päätöksentekoprosesseissa. JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TYÖLISTA 1. Tilannekuva ja tunnistaminen Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa keskeistä on toimijoiden tunnistaminen. Erityisesti tämä korostuu yksityisen ja kolmannen sektorin toiminnassa. Hallinnollinen päätöksenteko edellyttää luotettavaa tietoa siitä, ketkä ovat järjestäytyneen rikollisuuden toimijoita tai myötävaikuttajia. Tunnistamisen taustalla ovat lainsäädäntö ja määrittelyprosessi. Viranomaisilla tulee olla riittävän kattava yhtenäinen tilannekuva ja tiedonvälitysjärjestelmä, jotta ne pystyvät tekemään yhdensuuntaisia, järjestäytynyttä rikollisuutta estäviä hallinnollisia päätöksiä ja toimenpiteitä. 2. Yhteistyö ja tietojen vaihto Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa tulee tehdä laajemmalla rintamalla kuin pelkästään rikosprosessuaalisin keinoin ja siihen liittyvien viranomaisten toimesta. Viranomaisten ja muiden toimijoiden on tehtävä saumatonta yhteistyötä, joka syntyy yhteisestä tilannekuvasta, suunnitelmallisesta toiminnasta, vastuiden jaosta, päätöksenteosta ja toiminnan seurannasta. Nykyisellään salassapitosäännökset rajoittavat varsin tiukasti ilmiöön liittyvää tiedonvaihtoa, joka on omiaan vaikeuttamaan tuloksellista ja tehokasta torjuntatyötä. 3. Rikos ei saa kannattaa Järjestäytyneen rikollisuuden päätavoite on mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn hankkiminen. Viranomaisten tulee panostaa rikoshyödyn takaisinsaantiin ja korvausvaatimusten turvaamiseen sekä tehostaa tuomittujen saatavien perintää. Myös tehokas rikoshyödyn jäljittäminen ja poisottaminen edellyttävät hyvää viranomaisyhteistyötä. 4. Ennalta estäminen Hallinnollisella rikosten ennalta estämisellä on saavutettu hyviä tuloksia useissa maissa. Tavoitteena on järjestäytyneen rikollisuuden koko rikollisen toiminnan estäminen, paljastaminen ja selvittäminen suuntaamalla aktiivisesti tiedonhankintaa rikostietoperusteisesti valikoituihin kohteisiin. Viestintästrategian mukaisella tiedottamisella heikennetään järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä ja vaikutetaan asenteisiin ennalta estävästi. 6 Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

7 1. JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN ERITYISPIIRTEITÄ Hallituksen esityksessä 1 on perusteltu, miksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen tulee suhtautua ankarammin kuin tavalliseen rikollisuuteen. Rangaistus on mitattava oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen. Tällaisina rangaistusarvoa nostavina syinä on järjestäytyneen rikollisuuden osalta mainittu muun muassa: Suuri ja pitkäaikainen rikosten tekemiseen liittyvä potentiaali Ryhmän eri jäsenet antavat ryhmälle erilaisia resursseja ja erityisosaamista, jotka edistävät rikoksen tekemistä Suuremmalla joukolla rikoksen tekeminen ja jälkien hävittäminen on helpompaa Kyky tehdä enemmän ja vakavampia rikoksia kuin mihin yksittäinen henkilö pystyisi Ryhmädynamiikka lisää rikoksentekopotentiaalia Rikoksen tekeminen osana ryhmää saattaa heikentää yksittäisen jäsenen henkilökohtaista vastuunottoa rikoksesta Ryhmäpaine ja -kuri vaikeuttavat rikoksesta perääntymistä ja kieltäytymisestä voi seurata sanktio ryhmässä Rikoksen tekeminen tuo arvonantoa rikollisryhmän sisällä Rikosten suunnitelmallisuus edistää rikoksen jälkien hävittämistä ja rikosoikeudelliseen vastuuseen johtavien vastuurakenteiden välttelyä Rikoksen selvittäminen on vaikeampaa Henkilötodistelun saaminen on vaikeaa johtuen ankarasta kurista, uhkasta ja pelosta Päättäväinen asettautuminen oikeusjärjestyksen suojaamia oikeushyviä ja oikeusjärjestystä vastaan Esimerkiksi jengiliiveistä johtuen rikos näyttäytyy tavallista vaarallisempana ja tekijä hyödyntää tätä. Tavoitteena on vakavien rikosten ja niiden tekemiseen tähtäävien ryhmärakenteiden havaitseminen mahdollisimman kattavasti jo varhaisessa vaiheessa sekä rikollisen toiminnan ennalta estäminen. Toiminnan edellä kuvattu vakava luonne velvoittaa poliisia ja muita lainvalvontaviranomaisia suhtautumaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen tehostetusti. Tavoitteena on vakavien rikosten ja niiden tekemiseen tähtäävien ryhmärakenteiden havaitseminen mahdollisimman kattavasti jo varhaisessa vaiheessa sekä rikollisen toiminnan ennalta estäminen. Keskeiseen rooliin tässä nousevat järjestäytyneen rikollisuuden aktiivisen seurannan ja tiedonhankinnan kautta saatava tilannekuva sekä viranomaisten koko toimenpidevalikoiman aktiivinen ja systemaattinen hyödyntäminen. 1 HE 263/2014 Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta 7

8 2. JÄRJESTÄYTYNYT RIKOLLISRYHMÄ JA SEN JÄSENET Poliisin yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisen kannalta on keskeistä, että sillä on ajantasainen tilannekuva rikollisuuden nykytilasta ja tulevaisuuden uhkakuvista. Olipa kyse sitten strategisen, taktisen tai operatiivisen tason päätöksenteosta, on ajantasainen ja kattava tilannekuva tarpeen johdettaessa poliisitoimintaa tietoperusteisesti. Vakavimman rikollisuuden torjunnassa korostuu erityisesti järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva tilannekuva. Keskeinen osa tätä tilannekuvaa on tieto siitä, mitä Suomen oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavia järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiä on olemassa ja keitä niihin kuuluu. Määritettäessä järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvia ryhmiä ja henkilöitä on erotettava toisistaan määrittelyssä sovellettavat kriteerit ja toisaalta prosessi, jossa kriteerejä sovelletaan. Kyse on rikosprosessista erotettavasta hallinnollisesta prosessista, jota noudattaen poliisi toteaa järjestäytyneen rikollisryhmän olemassaolon ja yksittäisen henkilön kuulumisen ryhmään. Prosessin määrittelyllä terävöitetään rikollisuuden tilannekuvaa ja sen myötä torjuntatoimien kohdistamista sekä edistetään järjestäytyneen rikollisuuden torjumista hallinnollisin keinoin. Rikostorjuntaviranomaisten yhteinen määrittelyprosessi tukee viranomaisyhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä kansallisesti että kansainvälisesti, lisää viranomaismenettelyjen yhtenäisyyttä ja estää päällekkäistä rikostorjuntatyötä. Prosessin määrittely edistää myös viranomaistoiminnan läpinäkyvyyttä ja siten kansalaisten oikeusturvaa. Prosessimäärittelyä voidaan lisäksi hyödyntää viestinnässä ja lainsäädännön kehittämisessä. Vaikka poliisin rikostiedusteluprosessin osaksi katsottava hallinnollinen prosessi jossa poliisi määrittelee jonkun ryhmän järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi ja toteaa jonkun henkilön siihen kuuluvan eroaakin merkittävästi rikosprosessista, on kuitenkin perusteltua pyrkiä hyödyntämään samoja sisällöllisiä kriteerejä järjestäytyneen rikollisuuden määrittelylle hallinnollisessa prosessissa ja rikosprosessissa. Rikosprosessissa käytettävät oikeudelliset kriteerit järjestäytyneelle rikollisryhmälle on määritelty rikoslaissa 2 : Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka 11 luvun 10 :ssä tai 15 luvun 9 :ssä tarkoitettuja rikoksia. Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka 11 luvun 10 :ssä tai 15 luvun 9 :ssä tarkoitettuja rikoksia. 2 Rikoslaki 6 luku 5 2 momentti (564/2015) 8 Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

9 Säännös on tullut nykymuodossa voimaan Ensisijaisesti sillä yhdenmukaistettiin rikoslain järjestäytyneen rikollisuuden määritelmiä, mutta pyrkimyksenä oli myös helpottaa eri viranomaisten yhtenäisen käsityksen saamista järjestäytyneen rikollisuuden määritelmästä. Muutoksen todettiin myös edistävän järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Lain kohdassa määritettyjä oikeudellisia kriteerejä on kuvattu hallituksen esityksessä 3 seuraavasti: Ajallinen kesto: Viikoissa mitattava toiminnan kesto ei ole yleensä riittävä kun taas vähintään vuoden kestänyt toiminta puolestaan selvästi on, ja niiden väliin asettuvan toiminnan keston merkitys tulee harkita tapaus tapaukselta. Tapauskohtaista harkintaa tulee käyttää erityisesti viime vuosina yleistyneen rajat ylittävän omaisuusrikollisuuden osalta. Siinä toiminta saattaa olla edellä mainittua lyhytkestoisempaa täyttäen kuitenkin muutoin järjestäytyneen rikollisuuden kriteerit. Jäsenten lukumäärä: Tietyn yksittäisen jäsenen jäsenyyden ei kuitenkaan tarvitse olla jatkuvaa. Ryhmän muodostavat vähintään kolme henkilöä voivat eri ajankohtina olla eri henkilöitä. Rikosoikeudellisen vastuun yleisistä edellytyksistä johtuu, että näiden henkilöiden tulee olla rikosoikeudellisen vastuuikärajan saavuttaneita. Jäsentynyt: Rakenteen jäsentyneisyyden tulee olla sellainen, että se palvelee ryhmän perustarkoitusta eli yhteistuumin tapahtuvaa säännöksessä tarkoitettujen rikosten tekemistä. Ryhmän rakenteen täytyykin olla sellainen, että ryhmä kykenee esimerkiksi säännöksessä tarkoitettua rikollista toimintaansa koskevaan päätöksentekoon ja ryhtymään päätösten toteuttamiseen. Ryhmän ei siis alun perin tarvitse olla järjestäytynyt juuri rikosten tekemistä varten, eikä rikosten tekemisen tarvitse olla sen ainoa tavoite 4. Huomioon tulee otettavaksi rikokset, jotka ovat ryhmän toiminnan tavoitteina, sekä lisäksi ne rikokset, jotka palvelevat ryhmän yhteistä toimintatavoitetta. Määrittelyn kannalta merkityksellisiä eivät sitä vastoin ole ne rikokset, joilla ei ole mitään yhteyttä ryhmän toimintakokonaisuuteen. Rikosten vakavuus: Voidaan kiinnittää huomiota muun muassa ryhmän toiminnassa tehtyjen ja tehtäväksi aiottujen rikosten määrään, laatuun ja tekoajankohtiin. Mitä lukuisampia, vakavampia ja tiheämmin tehtyjä tällaiset rikokset ovat, sitä enemmän perusteita on katsoa, että kyseessä on säännöksessä tarkoitettu järjestäytynyt rikollisryhmä. Oikeuskäytännössä on katsottu, että esimerkiksi törkeät huumausainerikokset ja ryöstöt sekä kiristys ovat järjestäytyneelle rikollisuudelle tyypillisiä rikosnimikkeitä. Kansainvälisestä järjestäytyneen rikollisuuden vastaisesta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta (Palermon sopimus) sekä Euroopan unionin neuvoston puitepäätöksestä poiketen ryhmän katsominen järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi ei edellytä, että ryhmään kuuluvat henkilöt tekevät rikoksia hankkiakseen taloudellista tai muuta aineellista (välitöntä tai välillistä) hyötyä. Tämä voidaan toki ottaa kokonaisarvioinnissa huomioon yhtenä ryhmän olemassaoloa puoltavana seikkana. Järjestäytyneelle rikollisryhmälle asetettujen kriteerien täyttymistä arvioitaessa keskeinen merkitys tulee olla ulkoisesti havaittavilla ja objektiivisesti todennettavilla seikoilla. Tuomioistuimetkin ovat ratkaisukäytännössään todenneet, että ryhmien toiminnan luonteesta johtuen on vaikea saada välitöntä näyttöä järjestäytymisestä vakavien rikosten tekemistä silmällä pitäen tai rikosten tekemisestä järjestäytyneen rikollisryhmän aloitteesta. Mainittuja seikkoja onkin arvioitava ryhmästä ja sen toiminnasta esitetyn kokonaisnäytön valossa. Ryhmän olemassaoloon viittaavien seikkojen käsilläoloa voidaan arvioida, kun on ensin havaittu vähintään kolmen henkilön yhteenliittymä tai yhteistoimintaa, johon liittyy arvioitavia piirteitä. 3 HE 263/ LAVM 35/2041 Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta 9

10 Rikollisryhmäksi voidaan katsoa hierarkkisten liivijengi-tyyppisten ryhmien lisäksi verkostomaisesti toimivia ryhmiä. Järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa tuomioistuinratkaisuissa on katsottu, että myös useat hierarkkisesti muodostuneet jengit voivat muodostaa yhden järjestäytyneen rikollisryhmän. Lainvalvontaviranomaiset eivät toisin sanoen ole millään tavoin sidottuja organisaation omiin käsityksiin ryhmän rakenteesta ja hierarkiasta. Ehdoton edellytys ryhmän katsomiseksi järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi on luonnollisesti myös se, että ryhmän voidaan olettaa syyllistyvän vakaviin rikoksiin. Tehtäessä ratkaisua järjestäytyneen rikollisryhmän olemassaolosta voidaan ryhmän olemassaolon edellytyksenä olevien juridisten seikkojen olemassaoloa puoltavina tosiseikkoina ottaa huomioon muun muassa alla olevia seikkoja: Ryhmällä on toimitilat (ajallinen kesto, jäsentyneisyys) Ryhmästä irtautumiseen on havaittu liittyvän sanktioita ( jäsentyneisyys) Ryhmän toiminnassa on havaittu käytettävän kurinpitotoimia ja rangaistuksia (jäsentyneisyys). Oikeuskäytännössä on kiinnitetty huomiota mm. siihen, että henkilö on valehtelusta kiinni jäätyään tullut velvolliseksi maksamaan korvausta kerhon jäsenille. Ryhmän toiminnassa on havaittu käskyvaltasuhteita ja työnjaon eriytymistä ( jäsentyneisyys) Ryhmän jäsenillä on jäsenyyteen liittyviä velvollisuuksia Ryhmän jäsenyys edellyttää käytännössä rikosten tekemistä Ryhmän jäsenten on havaittu käyttävän ulkoisia tunnuksia (jäsentyneisyys). Toisaalta oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että rangaistuksen koventamissäännöksen soveltaminen ei edellytä, että teossa on käytetty liivejä tai jengimerkkejä, jos rikoksen uhri on muutoinkin tiennyt, että tekijät toimivat rikollisryhmän jäseninä. Ryhmän olemassaolosta on havaintoja yli puolen vuoden ajalta (ajallinen kesto) Ryhmällä tai sen jäsenillä on kansallisia tai kansainvälisiä yhteyksiä toisiin rikollisryhmiin Ryhmällä on käytössään yrityksiä tai yhdistyksiä, joiden toiminta ei ole pelkästään yksittäisen jäsenen omassa intressissä tapahtuvaa Ryhmä on käyttämiensä ulkoisten tunnusten tai muun sellaisen perusteella osa jo olemassa olevaa järjestäytynyttä rikollisryhmää tai ryhmien muodostamaa verkostoa Ryhmän jäsenet tai sen toimintaan myötävaikuttavat henkilöt ovat tehneet sellaisia rikoksia, jotka ovat ryhmän toiminnan tavoitteina tai palvelevat ryhmän yhteistä toimintatavoitetta. Esimerkkeinä voidaan mainita rikokset, jotka ovat tuottaneet taloudellista hyötyä useammalle em. henkilöjoukkoon kuuluvalle henkilölle (esim. talousrikokset) tai ovat kohdistuneet toisen vastaavan ryhmän jäsenistöön (esim. väkivaltarikokset). Oikeuskäytännössä esimerkiksi velan perinnässä käytetty uhkailu, väkivalta ja pyrkimys opetuksen antamiseen sekä pelon ja kunnioituksen luomiseen jopa aseita käyttämällä ovat luonteenomaisia toimintatapoja järjestäytyneelle rikollisuudelle. Ryhmä on todettu rikollisryhmäksi (lainvoimaisella) tuomioistuinratkaisulla. Korkein oikeus on todennut, että vaikka järjestäytymistä koskevalla tuomioistuinratkaisulla ei ole niin sanottua positiivista oikeusvoimavaikutusta, on sillä todistusvaikutusta, ja aiemmin annetusta tuomiosta ilmeneviä seikkoja voidaan käyttää arviointiperusteena järjestäytymistä arvioitaessa 5. Rikollisryhmän määritelmästä kansallisesti säädettäessä on otettu huomioon EU:n ja YK:n sääntelyyn sisältyvät rikollisryhmän määritelmät. Siksi kansainvälisiä määritelmiä ei ole erikseen tarpeen tarkastella arvioitaessa tietyn ryhmän luonnetta, vaan ryhmäksi määrittely tehdään suoraan kansallisen lain pohjalta. Merkittävin ero kansallisen määritelmän ja kyseisten kansainvälisten määritelmien 5 HE 263/2014, KKO 2013:90 10 Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

11 välillä on siinä, että kansallisesti ei edellytetä, että rikos olisi tehty taloudellisen hyödyn hankkimistarkoituksessa kansallinen määritelmä on siis tältä osin laajempi. Käytännössä järjestäytyneessä rikollisuudessa on tosin yleensä kyse nimenomaan taloudellisen hyödyn hankkimisesta. Järjestäytyneen rikollisryhmän kriteerit Yleinen määritelmä (RL 6:5.2) Törkeän huume-, alkoholi- ja dopingrikoksen kvalifiointiperuste Jäsenistö/ ryhmän koko Ajallinen kesto Rakenne Toiminta ja tarkoitus Vähintään kolme (rikosoikeudellisesti) täysi-ikäistä jäsentä, jotka voivat vaihdella. Ryhmä muodostetaan useampien, pitkällä tai epämääräisellä aikavälillä (enemmän kuin viikkoja) tehtävien rikosten tekemistä varten. Vuosi on jo selkeästi riittävä kestoaika. Rakenteeltaan jäsentynyt. Rakenteen ei tarvitse olla hierarkkinen eikä erityisen kehittynyt, eikä käskyvaltasuhteita tai pitkälle eriytynyttä työnjakoa tarvita. Esimerkiksi internetissä voi järjestäytyä. Ryhmän tulee rakenteensa avulla pystyä suunnittelemaan ja toteuttamaan rikoksia. Ryhmä toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka 11 luvun 10 :ssä tai 15 luvun 9 :ssä tarkoitettuja rikoksia. Rikollisryhmä ei ole muodostelma, johon kuuluvat henkilöt tekevät tahoillaan rikoksia. Edellytyksenä ei ole, että jokainen ryhmän jäsen osallistuisi kaikkien yksittäisten rikosten suunnitteluun tai toteuttamiseen (LaVM 35/2014). Mitä lukuisampia, vakavampia ja tiheämmin tehtyjä rikokset ovat, sitä enemmän toiminta viittaa järjestäytyneeseen rikollisryhmään. Koko rikoskokonaisuutta ei ole suunniteltu etukäteen, vaan niitä suunnitellaan ja toteutetaan epämääräisellä aikavälillä. Olennaista ei ole se, mitä tarkoitusta varten ryhmä alun perin on järjestäytynyt, vaan se, mitä ryhmä tosiasiallisesti tekee. Ryhmällä voi olla rikollisten tarkoitustensa ohella myös muita tarkoituksia yhdessäololleen (LaVM 35/2014). Sama Sama Sama Organisoitumisen tavoitteena on erityisesti kyseisten rikoslajien laajamittainen tekeminen. Rikollisuuden ei ole välttämättä tarvinnut vielä toteutua laajamittaisena. Esimerkiksi ryhmän rakenne tai työnjaon erityinen suunnittelu ja soveltuvuus, erityinen rikoksentekovälineistö tai erityinen varustautuminen voivat viitata juuri kyseessä olevien rikosten laajamittaiseen toteuttamiseen. Se, että ryhmä tekee myös muita rikoksia, ei ole este määritelmän täyttymiselle HENKILÖN KUULUMINEN RYHMÄÄN Lainsäädäntöön ei sisälly rikollisryhmän jäsenen määritelmää eli sääntelyä siitä, minkälaiseen henkilöryhmään rikollisryhmiä koskevia erityissäännöksiä sovelletaan. Aikaisemmassa lainsäädännössä viitattiin esimerkiksi rangaistuksen koventamisperusteen osalta siihen, että rikos on tehty vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä. Käsitteistö on tältä osin muuttunut siten, että rikoslainsäädäntö viittaa selkeämmin henkilön aktiiviseen toimintaan osana rikollisryhmän toimintaa. Jäsenyyttä itsessään tai esimerkiksi jengiliivien kantamista ei ole säädetty rangaistavaksi. Henkilön voidaan todeta kuuluvan järjestäytyneen rikollisuuden ryhmään, jos hän esim. ulkoisin tunnusmerkein itse osoittaa siihen kuuluvansa. Arvioitaessa yksittäisen henkilön kuulumista järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi määritettyyn ryhmään on varsinaisen jäsenyyden lisäksi otettava huomioon myös henkilön ja järjestäytyneen rikollisryhmän yhteyden merkityksellisyys rikostorjunnan kannalta. Rikoslain kannalta arvioituna järjestäytyneessä rikollisuudessa on kyse rikoksista, jotka on tehty osana järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa, eikä kuten joiltain osin aiemmin säänneltiin Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta 11

12 rikosten tekemisestä rikollisryhmän jäsenenä. Tämä ilmenee hallituksen esityksen 6 ohella esimerkiksi rikoslain 50 luvun 2 :n törkeän huumausainerikoksen kvalifiointiperusteista. Tämän seurauksena henkilön määrittäminen järjestäytyneen rikollisryhmän jäseneksi hallinnollisessa prosessissa ei siis edellytä, että hän olisi ryhmän varsinainen jäsen tai missään ulkoisesti havaittavassa asemassa ryhmässä. Jotta henkilön menettely yksittäistapauksessa mahdollistaisi hänen katsomisensa rikollisryhmän jäseneksi, on menettely olosuhteiden perusteella tehtävässä kokonaisarvioinnissa katsottava ryhmän hyväksymäksi, että se on tehty ryhmän puolesta, hyväksi tai nimissä ja että se on ryhmän toimintakokonaisuuden mukainen. Tässä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon varsin laajalti hänen toimintaansa. Kansainvälisten järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvien virallisasiakirjojen nojalla aktiivisten rikolliseksi katsottavien tekojen ja niihin osallistumisen (suunnittelu, valmistelu, rikoksesta sopiminen) lisäksi huomioon voidaan ottaa myös osallistuminen rikollisen toiminnan suunnitteluun ja valmisteluun silloinkin, kun teot jäävät tekemättä sekä ryhmän toiminnan muu edistäminen. Henkilö voidaan määrittää järjestäytyneen rikollisryhmän jäseneksi, jos hän esim. järjestää vakavan rikoksen tekemisen taikka ohjaa, avustaa, helpottaa tai neuvoo siinä, jos rikokseen on osallisena järjestäytynyt rikollisryhmä. Edelleen huomioon voidaan ottaa tietojen, välineiden tai uusien jäsenten hankinta, yritysten luovuttaminen ryhmän käyttöön sekä ryhmän toiminnan kaikenlainen rahoittaminen. Arvioitaessa henkilön roolia järjestäytyneessä rikollisryhmässä voidaan ottaa huomioon tiedot, joiden perusteella henkilö toimii jollakin rikoslain 17 luvun 1 a :ssä kuvatulla tavalla. Säännöksessä luetteloidut tekotavat ovat osin päällekkäisiä kansainvälisistä asiakirjoista löydettävien seikkojen kanssa. Lainkohdan mukaan rikokseen syyllistyy: Se, joka: 1) perustamalla tai organisoimalla järjestäytyneen rikollisryhmän taikka värväämällä tai yrittämällä värvätä henkilöitä sitä varten, 2) varustamalla tai yrittämällä varustaa järjestäytynyttä rikollisryhmää räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla taikka muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla, 3) järjestämällä, yrittämällä järjestää tai antamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle koulutusta rikollista toimintaa varten, 4) hankkimalla, yrittämällä hankkia tai luovuttamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle toimitiloja tai muita sen rikollista toimintaa varten tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän rikollisen toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä, 5) suoraan tai välillisesti antamalla tai keräämällä varoja järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisen toiminnan rahoittamiseksi, 6) hoitamalla järjestäytyneen rikollisryhmän tärkeitä taloudellisia asioita tai antamalla ryhmän rikollisen toiminnan kannalta erittäin tärkeitä taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai 7) järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden saavuttamista muulla vakavuudeltaan näihin verrattavalla olennaisella tavalla aktiivisesti edistämällä 6 HE 263/ Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

13 osallistuu 6 luvun 5 :n 2 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi lainkohdassa mainittu rikos, ja jos tällainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, on tuomittava järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Näiden osalta erityistä painoarvoa annettava niille seikoille, jotka ovat ulkoisesti ja objektiivisesti havaittavissa. Tällaisia ovat esimerkiksi esineiden luovuttaminen, toimitilojen tai kulkuneuvojen hankkiminen tai taloudellisten asioiden hoitaminen. Kuvatuille tosiseikoille voidaan antaa erilaista merkitystä arvioitaessa henkilön kuulumista rikollisryhmään: hallituksen esityksen 7 mukaan esimerkiksi toimitilojen antaminen on vakavammin arvioitavaa osallistumista kuin välineiden antaminen. Rikollisryhmän toimintaan liittyvänä ja tämän määräyksen kannalta merkityksellisenä toimintana tulee pitää myös rikoshyödyn toimittamista ryhmälle ja rikoksen tekemistä tunnuksia käyttäen. Muiden seikkojen ohessa tuomioistuimet ovat rikosasioita käsitellessään kiinnittäneet huomiota muun muassa siihen, että henkilö on viettänyt aikaa ryhmän jäsenten kanssa, oleskellut kerhotiloissa ja ollut osallisena kerhotiloissa tapahtuneisiin rikoksiin. Itsestään selvästi jäsenmaksujen maksaminen, nimeäminen jäsenlistalla sekä osallistuminen kokouksiin, kokoontumisiin ja niin sanottuihin väijyvuoroihin viittaavat vahvasti ryhmän jäsenyyteen. Myös esiintyminen valokuvissa yhdessä ryhmän jäsenten kanssa viittaa ainakin jäsenyyden mahdollisuuteen. Ulkoisesti havaittavien seikkojen lisäksi myös tekojen asiayhteydelle (yhteys rikollisuuteen) tulee antaa merkittävää painoarvoa määrittelyprosessissa. Henkilön katsominen järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvaksi sillä perusteella, että hän on antanut joitakin välineitä ryhmän käyttöön tai auttanut jollain muulla varsin arkipäiväisellä toimella, edellyttää luonnollisesti yhteyttä rikolliseen toimintaan (ei välttämättä yksittäiseen rikokseen) sekä ryhmältä että ko. henkilön toimilta. Arvioitaessa jäsenen tekojen yhteyttä ryhmän toimintaan voidaan ottaa huomioon myös se, ovatko rikokset, joita epäillään tehtäneen sellaisia, jotka tekotapansa ja vakavuutensa puolesta sopivat järjestäytyneen ryhmän rikollisuudeksi. Merkitystä on myös sillä, onko aloite rikoksiin tullut ryhmältä ja ovatko rikokset hyödyttäneet tai edistäneet ryhmän väitettyä rikollista tarkoitusta. Luonnollisesti samoja seikkoja, joiden perusteella katsotaan järjestäytyneen rikollisryhmän olevan olemassa, voidaan ottaa huomioon arvioitaessa sitä, kuuluuko henkilö ryhmään. 3. JÄRJESTÄYTYNEITÄ RIKOLLISRYHMIÄ KOSKEVA ERITYISLAINSÄÄDÄNTÖ Järjestäytynyt rikollisuus ei ole varsinaisesti oma erillinen rikollisuudenalansa, vaan kyse on siitä, että tavallisia rikoksia kuten huumausainerikoksia, talousrikoksia tai henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia tehdään erityisen systemaattisesti hyödyntäen erityistä ryhmärakennetta. Näiden järjestäytyneenkin rikollisuuden kannalta keskeisten rikoslajien torjumiseksi on laadittu Suomessa useita erillisiä rikoslajikohtaisia ohjelmia ja strategioita, ja niitä koskee erillinen rikoslainsäädäntönsä. Esimerkkinä voidaan myös mainita eräiden vakavien rikosten valmistelun kriminalisointi, jonka säätämisen taustasyihin lukeutuu nimenomaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyviä tekijöitä. Vastaavasti rikosprosessuaalisella puolella on paljon lainsäädäntöä, jonka taustasyynä vaikuttaa vahvasti järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Viimeaikaisia esimerkkejä ovat anonyymitodistelun mahdollistaminen ja todistajansuojelun kehittäminen. 7 HE 263/2014 Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta 13

14 Järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin Lainuudistuksen tavoitteena oli muun muassa yhtenäistää käsitteistö siten, että eri viranomaisilla olisi yhtenäinen käsitys järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmästä. Käytännössä järjestäytyneen rikollisuuden oikeudellista kriteeristöä on ollut vaikeaa soveltaa. Rikoslaissa on useita järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevia erityissäännöksiä. Järjestäytyneisyys voidaan huomioida ankaroittavalla tavalla eräiden rikoslajien osalta rikoksen törkeyttä arvioidessa. Kaikkien rikoslajien osalta se voidaan huomioida rangaistusta määrättäessä koventamisperusteena. Lisäksi rikollisen toiminnan edistäminen saattaa olla järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisena tavallista osallisuutta laajemmin rangaistavaa. Vaikka kyse ei olisi vielä tavallisesta osallisuudesta kuten avunannosta, yllyttämisestä tai rikoksen valmistelusta, voi teko olla rangaistava järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisena. Rikoslain ohella järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevaa erityislainsäädäntöä sisältyy lisäksi rikosprosessuaaliseen sääntelyyn eli poliisi- ja pakkokeinolakiin. Tavoitteena on tunnistettujen ja järjestäytyneiden rikollisryhmien rikolliseen toimintaan tehokkaasti kohdennettava tiedonhankinta rikollisen toiminnan ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi. On välttämätöntä soveltaa uutta sääntelyä aktiivisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sekä seurata ja arvioida uuden sääntelyn toimivuutta rikosprosessin eri vaiheissa. Kolmantena kokonaisuutena lainsäädäntöön sisältyy myös järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevia hallinnollisia säännöksiä, joiden tarkoituksena on heikentää järjestäytyneen rikollisuuden edellytyksiä rikolliselle toiminnalle ja ennalta estää järjestäytynyttä rikollisuutta. Rikoslain muutokset hyväksyessään eduskunta edellytti, että hallitus seuraa yhtenäistettyjen järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien rikoslain säännösten soveltamista ja toimivuutta, ja jos aihetta ilmenee, ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan ja rikosvastuun toteutumisen tehostamiseksi. On siis välttämätöntä soveltaa uutta sääntelyä aktiivisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sekä seurata ja arvioida uuden sääntelyn toimivuutta rikosprosessin eri vaiheissa JÄRJESTÄYTYNEISYYS RANGAISTUKSEN KOVENTAMISPERUSTEENA Rikoslain 8 mukaan rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa on rangaistuksen koventamisperuste. Rikollisryhmän toteennäytetty täysjäsenyys ei kuitenkaan ole koventamisperusteen soveltamisen kannalta riittävää. Toisaalta mahdollisuus soveltaa koventamisperustetta ei rajoitu vain rikollisryhmän jäseniin. Myöskään jengitunnuksien käyttö rikosta tehdessä ei ole riittävää, koska kyse voi olla myös tunnuksien hyödyntämisestä henkilön omassa rikollisessa toiminnassa. 8 LaVM 35/ Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

15 Ratkaisevaa on, katsotaanko ryhmän hyväksyneen rikoksen onko rikos tehty ryhmän lukuun eli sen puolesta, hyväksi tai nimissä ja onko rikos ryhmän toimintakokonaisuuden mukainen. Arvio tehdään kokonaisuutena tapauksen olosuhteiden perusteella. Esimerkiksi ei edellytetä, että ryhmän hyväksyntä olisi jotenkin nimenomaisesti todettavissa. Nimenomainen käskyn antaminen, muu ryhmän johdon aloitteellisuus tai yhteinen hyväksyntä ryhmän puitteissa tehtäville tietyntyyppisille rikoksille täyttävät vaatimuksen. Sen sijaan henkilön itsenäisesti tekemä rikos ei täytä edellytystä esimerkiksi siinäkään tapauksessa, että hän olisi tehnyt teon päästäkseen ryhmän jäseneksi. Se, että henkilöä pyydetään tekemään rikos edellytyksenä ryhmän jäseneksi pääsemiselle, voi täyttää koventamisperusteen soveltamisen edellytykset. Jos rikoshyöty toimitetaan ryhmälle, viittaa se ryhmän hyväksi tehtyyn rikokseen. Lakivaliokunta totesi asiaa käsittelevässä mietinnössään, että mainituille näkökohdille ei tule asettaa liian yksityiskohtaisia ja pitkälle meneviä vaatimuksia. Koventamisperustetta voidaan lähtökohtaisesti soveltaa kaikkiin rikoslajeihin ja myös lievempiin rikoksiin. Kuitenkin rikoksen tulee liittyä rikollisryhmän rikolliseen toimintakokonaisuuteen ja selvästi palvella sitä. Jos rikollisryhmän toimintakokonaisuutena esimerkiksi olisi pidettävä huumausainerikoksia, soveltamisen piiriin kuuluvat huumausainerikokset, mutta asuntomurto (pääsääntöisesti) ei. Myös tältä osin lakivaliokunta katsoi mietinnössään, ettei toimintakokonaisuuteen kuulumiselle tule asettaa liian yksityiskohtaisia vaatimuksia todeten, että koventamisperustetta ei tule käyttää, jollei sillä ole mitään yhteyttä ryhmän toimintakokonaisuuteen. Huomioon otettavia näkökulmia on siis varsin paljon, ja niitä tulee punnita kussakin yksittäistapauksessa. Soveltamisen edellytykseksi asetetut seikat ovat myös tyypillisesti vaikeasti toteennäytettävissä. On kuitenkin muistettava, että vaikkeivät rangaistuksen koventamisperusteen soveltamisen edellytykset täyty, tulee rangaistus silti määrätä ottaen huomioon teon vaarallisuus ja tekijän osoittama syyllisyys. Jengin puitteissa toimiminen on siis joka tapauksessa rikosten tutkinnassa huomioitava ja teon kokonaisarviointiin vaikuttava seikka. Vaikkei järjestäytyneisyyttä voida osoittaa, saattaa silti koventamisperusteena sovellettavaksi tulla rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus tai tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikoksen samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Sekä suunnitelmallisuus että entisyys ja tarkoituksellinen asettautuminen lain kieltojen ja käskyjen ulkopuolelle ovat järjestäytyneen rikollisuuden ominaispiirteitä JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISRYHMÄN TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN Rikoslaissa 9 on säädetty rangaistavaksi järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen, jota käsiteltiin edellisessä luvussa. Tekotapatunnusmerkistöt ovat suhteellisen selkeitä ja itseään selittäviä. Haasteellisinta lain soveltaminen lienee kohdan 6 tarkoittaman oikeudellisten ja taloudellisten asioiden hoitamisen ja neuvonnan kohdalla. Vaikkakin säännös kriminalisoi ryhmän rikollisen toiminnan kannalta erittäin tärkeiden neuvojen antamisen ja esimerkiksi ryhmän rikollisen toiminnan kannalta erittäin tärkeiden taloudellisten tai oikeudellisten neuvojen antamisen (liittyen rikollisessa toiminnassa tarvittavien, rahaliikenteen peittämiseen käytettävien ulkomaisten tilien avaamiseen tai tosiasioita vastaamattomien sopimusten laatimiseen), niin on selvää, että tavanomainen oikeudellinen avustaminen ei kuulu kriminalisoidun toiminnan piiriin. 9 Rikoslaki 17 luku 1 a Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta 15

16 Myös avoimen tekotapatunnusmerkistön osalta joudutaan pohtimaan, mitä se voisi käytännössä pitää sisällään. Keskeistä on se, että osallistuminen on aiempiin kohtiin verrattavissa olevalla tavalla vakavaa, aktiivista ja rikollisen toiminnan kannalta olennaista. Lain perustelujen mukaan esimerkiksi jengitilojen vartiointi voisi tulla kyseeseen, mutta ryhmän kokouksiin osallistuminen ei. Osallistumisen tulee olla myös tahallista. Käytännössä eniten soveltamisalaa koskevia pohdintoja on aiheuttanut säännöksen kohta, jonka mukaan rangaistavuuden edellytyksenä on, että tekotapatunnusmerkeissä määritellyn teon tekemisellä henkilö osallistuu 6 luvun 5 :n 2 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi lainkohdassa mainittu rikos, ja jos tällainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään. Kohdissa 1 7 mainittu menettely ei siis ole sellaisenaan rangaistavaa, ellei tämä osallistumista koskeva yleinen tunnusmerkistö täyty. Varsinainen osallisuus rikoksen täytäntöönpanotoimiin rangaistaan tavanomaisten osallisuutta koskevien säännösten mukaan esimerkiksi avunantona. Osallistumisrikos vie rangaistavuuden tätä laajemmalle: rangaistavaa on osallistuminen rikollisryhmän sellaiseen toimintaan, jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi vakava rikos. Lain esitöiden 10 mukaan kyse voi olla osallistumisesta varsinaista rikollista toimintaa aikaisempaan vaiheeseen eli sellaiseen toimintaan, jossa tavoitteena on vakavan rikoksen tekeminen JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISRYHMÄN OSANA TOIMIMINEN Useiden rikoslajien osalta on säädetty, että rikosta voidaan pitää törkeänä, mikäli se on tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa: Laittoman maahantulon järjestäminen Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen Ihmiskauppa Datavahingonteko Tietoliikenteen häirintä Tietojärjestelmän häirintä Tietomurto Dopingrikos Huumausainerikos Huumausainerikoksen edistäminen Alkoholirikos Tulliselvitysrikos Yleisimmin näissä rangaistussäännöksissä on viitattu rikoslain 6 luvun 5 :n 2 momentin mukaiseen järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmään, mutta kuten edellä on kuvattu, sisältyy törkeiden doping-, huumausaine- ja alkoholirikosten tunnusmerkistöihin sikäli poikkeava rikollisryhmän määritelmä, että niiden osalta edellytetään ryhmän järjestäytymistä nimenomaan sen tyyppisten rikosten tekemistä varten. 10 HE 263/ Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

17 4. JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINTATAVAT Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden SOCTA-uhka-arvioiden mukaan Euroopassa toimii useita tuhansia järjestäytyneitä rikollisryhmiä. Ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintarakenteet muuttuvat jatkuvasti riippuen siitä, millaisia rikollisen toiminnan mahdollisuuksia ja rikollisessa toiminnassa hyödyllisiä välineitä on tarjolla. Alueellisen, kielellisen tai etnisen taustan mukaan rakentuneet, monesti hierarkkiset rikollisryhmät ja organisaatiot ovat olleet perinteisesti tyypillisiä kansainvälisesti toimivassa järjestäytyneessä rikollisuudessa. Tällaisia rakenteita edellytetään yleensä myös järjestäytyneen rikollisuuden määritelmissä. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintarakenteet ovat jo pitkään kehittyneet aiempaa verkostomaisemmiksi ja tapauskohtaisesti joustaviksi. Merkittävää taloudellista hyötyä tavoitteleva suunnitelmallinen rikollisuus kehittyy toimintaympäristön ehdoilla samaan tapaan kuin laillinen liiketoiminta: tietoverkko ja siihen liittyvät tehokkaat kommunikaatio- ja tietovälineet mahdollistavat myös rikollisille maailmanlaajuisen toimintaympäristön ja välineet rikollisen toiminnan tehostuvaan työnjakoon ja alihankinnan tyyppiseen toimintojen hajauttamiseen. Samalla yhä useammat rikollisryhmät laajentavat toimintaansa uusille ja entistä tuottoisammille rikollisuuden aloille. Rikolliset hankkeet toteutetaan usein pienistä osateoista tai tekovaiheista koostuvina sarjoina laajoilla alueilla. Yritystoiminnalla on rikollisuudessa tärkeä asema: yritysrakenteita voidaan hyödyntää rikollisuudessa monenlaisiin tarkoituksiin ja laillisen ja laittoman talouden erottaminen toisistaan on usein hankalaa. Rikollisverkostot toimivat laittomassa taloudessa vallitsevan kysynnän ja tarjonnan ehdoilla ja hyödyntävät toimintaympäristössä tarjoutuvia mahdollisuuksia, kuten joidenkin lainvastaisten tekojen nauttimaa sosiaalista hyväksyntää. Järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää myös laillisen talouden kysyntää ja tarjontaa pyrkien näin sekoittumaan osaksi laillista talousjärjestelmää ja vaihdantaa. Europolin tulevaisuusraportin mukaan yritystoiminnan yhteydessä toteutettava järjestäytynyt rikollisuus on jäänyt lainvalvonnassa toisarvoiseen asemaan, vaikka se on vähintään yhtä merkittävää kuin muu järjestäytynyt rikollisuus. Yritysvarallisuus on käytännössä ollut harvoin lainvalvontatoimien kohteena: keväällä 2015 julkaistussa, EU-hankkeena toteutetussa Organised Crime Portfolio -tutkimuksessa todettiin, että rikollisten hallitsemaan yritysvarallisuuteen kohdistuvien rikostorjuntatoimien vähäisyys on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, mitä tiedetään varallisuuden ja yritystoiminnan merkityksestä rikollisuuden käyttövoimana. Useimmat merkittävät Euroopassa toimivat rikollisryhmät ovat jäsenkunnaltaan jo monikansallisia tai niissä on lukuisia eri etnisiä tai kielitaustoja edustavia jäseniä, joista monilla on EU-maan kansalaisuus. Tämä johtuu muun muassa Eurooppaan muualta muuttaneiden yhteisöjen kasvusta ja yhteistoiminnasta myös rikollisuudessa. Monia Euroopassa vaikuttavia rikollisryhmiä toimii esimerkiksi kansainvälisessä EU-maihin suuntautuvassa laittomien tuotteiden salakuljetuksessa. Suurimittaista petosrikollisuutta ja rahanpesua harjoittavat rikollisryhmät hyödyntävät rahoituskeskusten palveluja ja keräävät suuria laittomia tuottoja maailmanlaajuisesta toiminnastaan. Myös terrorismilla ja ääriliikkeillä on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ja ne hyödyntävät samantyyppisiä toimintatapoja. Rikollinen toiminta on varteenotettava keino ääriainesten toiminnan rahoittamiseksi. Ajankohtaista tietoa Euroopassa toimivasta järjestäytyneestä rikollisuudesta on saatavissa Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden SOCTA-uhka-arviosta, joka päivitetään joka toinen vuosi sekä muista Europolin tuottamista arvioista. Raporttien julkiset versiot ovat luettavissa Europolin internetsivuilta. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta 17

18 4.1. TIETOVERKOT MUUTTAVAT RIKOLLISUUDEN RAKENTEITA Tietoverkko on olennainen osa rikollisuuden ja rikostorjunnan toimintaympäristöä ja tukee voimakkaasti ihmisten ja omaisuuden liikkuvuutta. Tietoverkottuminen tarjoaa järjestäytyneelle rikollisuudelle uudenlaisia toimintamahdollisuuksia ja muuttaa samalla rikollisuuden rakenteita. Europol totesi keväällä 2015 julkaistussa tulevaisuusraportissaan, että perinteisten hierarkkisten ja pitkäkestoisten rikollisryhmien merkitys on vähenemässä, kun rikolliset muodostavat tapauskohtaisia, projektimaisia organisaatioita maailmanlaajuisesti sekä markkinoivat ja kehittävät laittomia tuotteitaan ja palveluitaan tietoverkon välineillä. Tietoverkossa toimiva maailmanlaajuinen rikollinen palveluteollisuus (crime-asa-service) mahdollistaa toimintarakenteita, joissa rikollinen toiminta perustuu yhä enemmän ostettaviin voimavaroihin ja joustaviin, nopeasti muuttuviin ja projektikohtaisiin verkostoihin. Tietoverkkoympäristössä toimivat rikolliset palvelut tarjoavat laajan kirjon tuotteita ja palveluja yhtä hyvin varsinaisen tietoverkkorikollisuuden erikoistarpeisiin kuin perinteisillä rikollisuuden aloilla toimiville. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintarakenteet ovat jo pitkään kehittyneet aiempaa ja tapauskohtaisesti joustaviksi. Järjestäytynyt rikollisuus on dynaamista ja sopeutuvaa kuten liiketoiminta: lainvalvontaviranomaisten on kyettävä pysymään mukana, kun rikollisuuden luonne ja toimintatavat muuttuvat. Europolin tulevaisuusraportti toteaa, että tietoverkon mahdollistama rikollisuuden verkostoituminen edellyttää myös järjestäytyneen rikollisuuden määrittelyn uudelleenarviointia. Järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen YK:n yleissopimuksen laajasti hyväksytty määrittely (kolmen tai useamman henkilön yhteenliittymä, joka toimii tietyn ajan yhdessä taloudellista hyötyä tavoittelevien rikosten tekemiseksi) ei kata riittävästi tietoverkon hyödyntämiseen perustuvan, uudenlaisen organisoidun rikollisuuden monia ja joustavia verkostomuotoja. Europolin tulevaisuusraportin mukaan Euroopassa vaikuttava järjestäytynyt rikollisuus toimii yhä yleisemmin löyhinä, vaikeasti hahmotettavina ja joustavina verkostoina. Monet rikolliset erikoistuvat ja toimivat tilauksesta keikkatyöläisinä. Monista eri etnisistä taustoista peräisin olevista rikollisista koostuvat muodostelmat ovat yleistyneet selvästi. Perinteisten hierarkkisten organisaatioiden, kuten tunnuksellisten rikollisjengien, lisäksi rikollisuudessa esiintyy usein tietoverkkokontakteihin perustuvia, erikoistuneiden tekijöiden muodostamia verkostomaisia rakenteita. Esimerkiksi maksukorttirikollisuus toimii tällaisina vaihdantaverkostoina. Maailmanlaajuiseen rikolliseen palveluteollisuuteen kuuluu laittoman vaihdannan lisäksi kehittämistä ja kumppanien arviointia samaan tapaan kuin laillisessa tietoverkkoa hyödyntävässä liiketoiminnassakin. Anonymiteettiä tarjoavat virtuaalivaluutat yleistyvät laittoman talouden maksuvälineenä. Järjestäytyneelle ja suunnitelmalliselle rikollisuudelle on tyypillistä, että rikolliset hankkeet toteutetaan usein pienistä osateoista tai tekovaiheista koostuvina sarjoina laajoilla alueilla, jolloin toimintaa on hankala hahmottaa kokonaisuudeksi. Tietoverkon mahdollistamat tehokkaat yhteydenpitomahdollisuudet ja kohteiden saavutettavuus sekä paikasta toiseen siirtymisen nopeus ja helppous luovat suotuisaa toimintaympäristöä tällaiselle rikollisuudelle. Yksittäisten tekijöiden kiinnijääminen ei juuri haittaa koko organisaation toimintaa, koska uusia tekijöitä on helposti värvättävissä esimerkiksi laillisen toimeentulon puutteessa elävien joukosta. Vain viranomaisten tehokas kansainvälinen tiedonvaihto ja yhteistyö voivat varmistaa, että rikollisen toiminnan organisoijat joutuvat vastuuseen, rikoshyöty saadaan takavarikoitua ja organisaation rikollinen toiminta tyrehtyy. Rikollisen toiminnan organisoijien rikosvastuu on tärkeä toteuttaa kattavasti, koska rikollinen toiminta tuottaa heille runsaasti rahaa, jonka turvin toimintaa voidaan jatkaa ja laajentaa. 18 Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta