Ilmastokriisiin sopeutuminen: kansainvälinen tutkimuskeskustelu

Transkriptio

1 Ilmastokriisiin sopeutuminen: kansainvälinen tutkimuskeskustelu Paavo Järvensivu, KTT -tutkimusyksikkö SLY Kevätseminaari 2019

2 Business-as-usualia ei ole Kaksi yhtä aikaa toteutuvaa murrosta: A) yhteiskunnan järjestelmätason nopea muutos Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti: hiilipäästöjen vähennys ja hiilinielujen lisäys (hillintä) B) lisääntyvät ympäristönmuutokset, jotka heikentävät ruoantuotantoa sekä aiheuttavat sään ääri-ilmiöitä ja pakolaisuutta (sopeutuminen) Ilmastonmuutos ja muut ympäristönmuutokset etenevät joka tapauksessa Kuinka pahasti riippuu siitä kuinka hyvin talous- ja ilmastopolitiikassa onnistutaan kansallisesti ja kansainvälisesti

3 Mihin kohdistaa huomiota? Ilmastonmuutoksen suorista terveysvaikutuksista (lisääntyvät kuumat jaksot, uudet taudit jne) on jo olemassa runsaasti tietoa. On myös tietoa siitä, miten ympäristöä vähemmän kuormittavat elämäntavat ja yhdyskuntarakenteet (kasvisruokavalio, vähemmän ilmansaasteita jne) voivat edesauttaa terveyttä. Nähdäksemme nyt on syytä suunnata katse yhteiskunnan sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin rakenteisiin ja valintoihin. Millä tavoin yhteiskunta ryhtyy toden teolla vähentämään päästöjä ja varautuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin? Minkälaisia kansanterveydellisiä ulottuvuuksia näiden eri tapojen välillä on?

4

5 Päästövähennykset nykykehikossa (techno-economic) Ne, joilla on hyvät sosiaaliset ja taloudelliset edellytykset, syövät kasvispainotteisesti, pitävät huolta kehostaan ja ajavat sähköautoilla. Muut jäävät helposti hyvän kehän ulkopuolelle, ja ongelmat kasautuvat. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuva rasitus kasvaa, mutta julkisen taloudenpidon näkökulmasta koettu kyky maksaa palveluista rapautuu.

6 Hallittu ekososiaalinen siirtymä (ecological public health) on monitieteiseen ympäristötutkimukseen nojaten puhunut yhteiskunnan ekologisesta jälleenrakennuksesta, joka vastaa ekologisiin ja sosiaalisiin haasteisiin systeemisellä tasolla. Kansainvälisessä keskustelussa vastaavaa siirtymää on kuvattu käsitteellä Green New Deal. Mikä ekologinen jälleenrakennus on ja mitkä ovat tällaisen yhteiskunnallisen siirtymän kansanterveydelliset ulottuvuudet?

7 Ekologinen jälleenrakennus Elämme fossiilitalouden raunioissa. On rakennettava uudelleen asumisen, liikkumisen, ruoan ja energiantuotannon infrastruktuuri ja käytännöt, jotta pääsemme eroon fossiilisten polttoaineiden massiivisesta käytöstä. Tarvittava yhteiskunnan muutos on verrattavissa toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennukseen, jossa rakennettiin paitsi uusi fyysinen infrastruktuuri myös hyvinvointivaltion instituutiot. Julkisvallalla keskeinen rooli kollektiivisen vision luojana sekä toiminnan koordinoijana ja rahoittajana.

8 Ekologinen jälleenrakennus Kollektiivisen vision tarkoitus on luoda näkyvyyttä tulevaisuuteen ja saattaa eri toimijat samalle aaltopituudelle. Vision täytyy perustua kokonaisvaltaiseen monitieteiseen näkemykseen. Sen täytyy luoda kehystys koko poliittiselle kentälle. Sodan jälkeinen jälleenrakennus ei perustunut kapeaan talousajatteluun vaan siihen yhdistyi näkemys geopolitiikasta, kansan materiaalisista ja henkisistä resursseista, luokkadynamiikasta, ja niin edelleen. Taloutta ei nähty rajoitteena tai tavoitteenasettajana vaan välineenä tarvittavien konkreettisten uudistusten tekemiseksi. Tällainen laajempi tarkastelu on myös nyt välttämätöntä. Uutena ja erittäin haastavana tekijänä on globaalit ekologiset reunaehdot.

9 Rakennuskohteita 1. Energia, liikenne, rakentaminen. Sähkön ja lämmön/kylmän tuotanto ja liikenne ilman polttamista. Yksityisten moottorisoitujen ajoneuvojen tarpeen vähentäminen. Betoni- ja teräsrakentamisen korvaaminen puurakentamisella tai muilla radikaalisti vähäpäästöisemmillä ratkaisuilla. 2. Ruoka ja maanviljely. Maankäyttö hiilen lähteestä hiilinieluksi. Monipuolinen kotimainen ruoantuotanto, joka ei nojaa yksilajiviljelyyn. Eläinperäisen ravinnon tuotannon vähentäminen. 3. Metsät (ja muu maan- ja vesienkäyttö). Hiilivarastojen ja luonnonmonimuotoisuuden kasvun varmistaminen. Metsien käytön ajojärjestys: hiilivarasto, mekaaninen puuteollisuus ja edistyneet kuitutuotteet, perinteinen kuiduttava teollisuus, ja viimeisenä bioenergia.

10 Rakennuskohteita 4. Hoiva. Ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvoinnin parantaminen. Varmistetaan hyvät työolot hoitajille ja hyvä hoito syntyville ja kuoleville ja kaikille siinä välissä. Painotetaan myös resilienssiä ja mielenterveyttä nopeiden yhteiskunnallisten ja ekologisten muutosten aikakaudella. 5. Kulttuuri. Sosiaalisen ja kulttuurisen elämän rikastaminen samalla kun energian- ja materiankulutusta vähennetään. Kehitetään taitoja ja yhteisöjä sen sijaan, että ostettaisiin yhä uusia tavaroita ja elettäisiin kaupallisten palveluiden varassa. Huolehditaan, että kaikki pysyvät mukana.

11 Talouspoliittisia työkaluja 1. Tavoitteellinen innovaatiopolitiikka. Yritykset, tutkimuslaitokset ja kaupungit muodostavat ekologisen jälleenrakennuksen klustereita. Esim. Helsingin seudun energiajärjestelmän uudistaminen: lämmitys ilman polttamista, järjestelmätasoa optimoiden. 2. Julkiset investoinnit ja yritystuet. Suoria investointeja infraan. Taloudellisia kannustimia ratkaisuihin, jotka ovat järkeviä ilmastonäkökulmasta, mutta joissa on ilman julkista tukea liian pitkä takaisinmaksuaika. Esim. investointeja sähköautojen latausinfraan, tukea keskitettyihin ja teollisuuden lämpöpumppuihin. 3. Valtion työpaikkatakuu. Julkinen sektori tarjoaa aina ekologista jälleenrakennusta edistävän pitkäkestoisen, oikean työpaikan halukkaalle. Muodostaa käytännössä minimipalkan ja luo turvaa työmarkkinoille. Esim. turvemaiden metsittäminen maaseudulla ja kiinteistöjen energia- ja jäteneuvonta kaupungeissa.

12 Talouspoliittisia työkaluja 4. Alakohtainen siirtymäpolitiikka. Mallia Espanjasta, jossa hiilikaivokset suljetaan hallitusti yhteistyössä ay-liittojen kanssa, vetäjänä ekologisen transition ministeri. Suomessa esim. turveala (Vapo): organisaatiomuutos ja työntekijöiden uudelleenkoulutus tuulivoimakenttien rakennukseen, kenttien osaomistajiksi kunnat ja asukkaat. 5. Hyväksytään kulutuksen vähentäminen. On hurjan ristiriitaista, jos samaan aikaan kannustetaan sekä vähentämään päästöjä että kuluttamaan ja tienaamaan enemmän. Kulutuksen tilalle enemmän aikaa. Esim. lomalentojen sijaan rohkaistaan tutustumaan ja viettämään aikaa Helsingin saaristossa, joka avautuu uudella tavalla Helsingin merellisen strategian myötä.

13 Kansanterveydellisiä ulottuvuuksia Yhteiskunnan ekologinen jälleenrakennus on tulevaisuuskuvan, näköalan luomista: hyvä elämä on jatkossakin kaikille mahdollista kenties nykyistä väkevämpänä. Kaikilla on varaa ja pääsy välttämättömiin tuotteisiin ja palveluihin. (Keskimäärin energian ja materian kulutuksen taso kuitenkin laskee ainakin seuraavien vuosikymmenten ajaksi.) Kollektiivisesta voimattomuuden, näköalattomuuden ja turvattomuuden tunteesta eteenpäin: Voimme tarttua toimeen ja määrittää omaa tulevaisuuttamme, emme ole vain globaalien markkinavoimien vietävänä. Pahimmat ilmastokatastrofit ovat vältettävissä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varaudutaan tosissaan.

14 Kansanterveydellisiä ulottuvuuksia Yksilön voimattomuuden, näköalattomuuden ja turvattomuuden tunteesta eteenpäin: Voin aina ottaa vastaan mielekkään, tulevaisuutta rakentavan työpaikan, ja saan siitä palkan, joka mahdollistaa perustarpeideni tyydyttämisen. Jos osaamiseni on alalla, joka on robotisaation tai päästövähennysten uhkaama, saan uudelleenkoulutusta.

15 Kansanterveydellisiä ulottuvuuksia Sosiaali- ja terveyspalveluiden painopiste siirtyy ennaltaehkäisyyn (kehittyneen lääketieteen saatavuutta ja edelleen kehittämistä heikentämättä). Elinikäinen oppiminen, hyvät työolosuhteet ja saatavilla olevat mielekkäät työpaikat kytkeytyvät sosiaali- ja terveyspalveluihin: Huolehditaan matalalla kynnyksellä ja proaktiivisesti että yhteisöt ja yksilöt pärjäävät yhteiskunnan isoissa muutoksissa ja ovat myös varautuneet ilmastonmuutoksen seurauksiin; esim: Opastetaan ihmisiä hakeutumaan uudelleenkoulutuksiin ja tarjotaan siihen mahdollisuuksia. Tiedetään esimerkiksi mitä tehdä kuumina kausina, ketä naapurustossa asuu, miten autetaan vanhuksia.

16 Ota yhteyttä Web: