Kohtuus, raha ja fossiiliset pol1oaineet. Paavo Järvensivu KTT, talouskul4uurin tutkija BIOS- tutkimusyksikkö

Transkriptio

1 Kohtuus, raha ja fossiiliset pol1oaineet Paavo Järvensivu KTT, talouskul4uurin tutkija BIOS- tutkimusyksikkö

2 Yhteiskunnan väl1ämätön tehtävä: ekologinen jälleenrakennus Kansainvälinen yhteisö Pariisissa 2015: yhteiskun?en on ripeäs? siirry4ävä jälkifossiiliselle aikakaudelle. Elämme fossiilitalouden raunioissa. Meidän on rakenne1ava uudelleen asumisen, liikkumisen, ruoan ja energiantuotannon infrastruktuuri ja käytännöt, jo1a pääsemme eroon fossiilisten pol1oaineiden massiivisesta käytöstä.

3

4

5

6

7 Tilanne1a voisi kutsua kohtuu4omaksi. Kuinka edes voisimme olla kohtuullisia?

8

9 Nykyinen polihikka perustuu kahteen ajatukseen: a) julkinen rahoitus on niukkaa ja sen määrä riippuu yksityisten markkinoiden kasvusta, ja b) luonnonresurssit ovat lopu1omat tai lopu1omash korva1avissa. Tämän aja1elun mukaisesh: pyritään kasva1amaan kaikenlaista tuotantoa; leikataan julkisia palveluita ja investointeja; puhutaan abstrakteista makrotaloudellisista indikaa1oreista yhteiskunnallisten visioiden (sisällön) sijaan; mukautetaan yhteiskuntaa näihin makrotaloudellisiin malleihin; ei kyetä myöntämään tarvi1avan jälkifossiilisen siirtymän vaikeu1a. Mitä jos näkisimme, e1ä luonnonvarat ehtyvät, mu1a rahat eivät? Miten polihikka ja arkemme muu1uisivat?

10 Materiaaliset, taloudelliset ja kul1uuriset perusteet Luonnon%ede: erityisesh ilmastonlämpeneminen ja energian hyötysuhteen heikkeneminen; energian laatu ei vain määrä; yli ja alle 2 asteen skenaariot Jälkikeynesiläinen talous%ede: raha on merkki velkasuhteesta ja ihmisten välinen sopimus; taloudellisesh suvereenin valhon rahat eivät voi loppua sen omassa valuutassa; valho kulu1aa ensin ja vero1aa si1en; budjentasapainoon ei syytä sinänsä (ali- ja ylijäämä ovat välineitä taloushlanteesta riippuen); rahaa ei tulisi nähdä luonnonresurssin kaltaisena Kul4uurintutkimus: alah kasvavan energiankäytön myötä olemme voineet vieraantua materiaalisesta maailmasta; hinnat ovat o1aneet johtavan aseman informaahonvälityksessä

11 Kohtuullisuus ja seuraavat sukupolvet Yleisen hokeman mukaan meidän ei tule siirtää valhon velkataakkaa tuleville sukupolville Kuitenkin: julkinen velka on yksityistä varallisuu1a (huom: vieraassa valuutassa velkaantuminen voi kyllä aiheu1aa ongelmia tulevaisuudessa) Lisäksi: ennakoidaan, e1ä tänä vuonna 25% Suomen valhon velasta on velkaa Suomen Pankille Pitäisikö kohtuun ihmisen olla pikemminkin huolissaan tuhoutuneista ekosysteemeistä ja kyvy4ömyydestä elää ilman fossiilisia pol4oaineita?

12 PoliiNsia suuntaviivoja 1/2 Ekologinen jälleenrakennus ei ole rahasta kiinni On pure1ava vanhaa infrastruktuuria ja rakenne1ava uu1a Nykyisen energiankäytön volyymin säily1äminen tai kasva1aminen todennäköisesh mahdotonta, kun päästöjä vähennetään radikaalish: mikä on kohtuullinen määrä lihaa, kilometrejä ja asuinkuuhoita? Julkinen ja yksityinen toimijuus erote1ava: kansalaisten tulee nouda1aa markkinasääntöjä mu1a ei o1aa niitä liian vakavash sääntöjä voidaan muu1aa demokraansesh Resurssien taju paranee väistämä1ä, mu1a julkiseen rahoitukseen lii1yvät ajatusmallit ovat tulosta poliinsesta/diskursiivisesta kamppailusta: rahan niukkuus on kätevä tapa perustella monia poliinsia päämääriä

13 PoliiNsia suuntaviivoja 2/2 Kaikki työ ei ole arvokasta: polihikan on käsiteltävä elämää ja sen materiaalisia edellytyksiä, ei vain taloudellisia abstrakhoita: minkälaista yhteiskuntaa tavoi1elemme ja mitkä asiat huomioiden? Ei ole mielekästä ylläpitää tuhlaavaa tuotantoa verotulojen ja työpaikkojen ylläpitämiseksi: fossiiliajan tuotantoa voidaan säädellä ja vero1aa HukasH (esim. yksityisautoilu) ValHon on pide1ävä huolta fossiiliajan tuotannossa nykyään työskentelevistä: perustulo, työpaikkatakuu ja investoinnit (uus)koulutukseen ValHo voi akhivisesh tuo1aa muutosta vahvan kaupunkisuunni1elun, julkisten yritysten tai julkisen kysynnän kau1a (esim. julkiset ja puolijulkiset vaihtoehdot yksityisautoilulle, pyöräilyn ja jalankulun tukeminen) Riippuma1a rahoitusaja1elusta, on hyödyllistä tähdätä omavaraisuuteen ja parantaa kykyä tulla toimaan vähin resurssein: riippuvuus tuonnista vähenee

14 Jo1a voisimme harjoi1aa punni4ua harkintaa, meidän on paranne1ava materiaalisen maailman tajuamme.

15 Suomi osana euroalue1a (ei omaa valuu1aa): kuinka käynnistää ekologinen jälleenrakennus? Kolme perusvaihtoehtoa: 1. Kansalliset investoinnit vakaus- ja kasvusopimuksesta huolima1a (max 3% budjenalijäämä, max 60% velkaa suhteessa BKT:een); velanhoitokustannukset ovat tällä hetkellä hyvin vähäiset 2. Eurooppalaisen lii1ovalhokehityksen tukeminen 3. Oman valuutan liikkeellelasku (rinnakkain tai korvaamaan euro)