Puheenjohtaja avasi kokouksen klo ja toivotti jäsenet tervetulleiksi syksyn ensimmäiseen kokoukseen.

Transkriptio

1 1/5 KOKOUSMUISTIO 3/2005 Aika: klo Paikka: Lapinlahdenkatu 1 A, Helsinki Läsnä: Hömmö, Leena pj., MMM Kettunen, Reetta siht., Helsingin yliopisto Eskola, Juhani, jäsen, KTL Hassinen, Saara, jäsen, Suomen Bioteollisuus Hielm, Sebastian, varapj., STM Launis, Veikko, varaj., Turun yliopisto Lindström, Kristiina, jäsen, Natur och Miljö, r.f. Oivukkamäki, Matti, jäsen, KTM Pitkäjärvi, Jyrki, jäsen, YM Ruohonen-Lehto, Marja, varaj., SYKE Salovuori, Irma, varaj., STM Biotekniikan neuvottelukunnan jäsenet: KOKOUSMUISTIO 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo ja toivotti jäsenet tervetulleiksi syksyn ensimmäiseen kokoukseen. 2. Edellisen kokouksen kokousmuistio Hyväksyttiin. 3. Biopankit Round-table neuvottelu Kansanedustajien ja tutkijoiden seuran TUTKAS ja kansalliset eettiset neuvottelukunnat järjestivät , Eduskunnan kabinettissa 1A round table neuvottelun humaanibiopankeista. Neuvottelukunnan edustajina tilaisuuteen osallistuivat Juhani Eskola ja Reetta Kettunen. Juhani Eskola kertasi kokouksessa neuvottelun kulun ja totesi tilaisuuden olleen hyvin hyödyllisen ja että neuvottelussa hahmottuivat ne kysymykset, jotka tulee ratkaista kun laaditaan kansallisia pelisääntöjä biopankkien hyödyntämiseen. Neuvottelut päätyivät yhteiseen näkemykseen, että kansallista biopankkilakia tullaan valmistelemaan. Biopankki-neuvottelusta koottuun muistioon on selkeästi koottu tilaisuuden kulku. Neuvottelumuistio ja esitykset ovat julkaistu TENK:in internetsivustolla, osoitteessa

2 2(5) Lakivalmistelun nykytilanne Biopankkilakia valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Syksyn 2005 aikana on tarkoitus koota taustamateriaalia, ml. kansainvälinen ja EU-lainsäädäntö. Vuoden 2006 alussa asetettaneen työryhmä työstämään asiaa. Kansalliset neuvottelukunnat seuraavat lakivalmistelua, konsultoivat ja avustavat tarvittaessa sekä luultavimmin osallistuvat biopankkeja koskevan kansalaiskeskustelun järjestämiseen. 4. Kuulemis- ja tiedotuskäytänteiden jatkotyöstö Ehdotus biotekniikan neuvottelukunnan nk. viestintästrategiaksi BTNK:n kokouksessa 2/2005 asetetun työryhmän ehdotus neuvottelukunnan viestintästrategiaksi käytiin läpi. Ehdotus koettiin hyväksi lähtökohdaksi viestinnän käytännön toteutuksessa. Osin viestintästrategia kaipaa hiomista ja tarkennusta, miten tuotekuuleminen tapahtuu elintarvike- ja rehulupaharkinnassa. Lisäksi viestintästrategiaa muutetaan keskustelun mukaisesti. Jatkosuunnitelmat Keskustelun seurauksena päätettiin seuraavista asioista: Tiedotus- ja kuulemismallin työstö alan toimijoiden kanssa Kuulemisen viestinnässä on kaksi olennaista asiaa: On saatava kansalaisille tieto kuultavaksi tulevasta asiasta (tuotteesta tai kenttäkokeesta), miten ja missä he voivat tulla kuulluiksi, ja toisaalta tiedottaa kuulemisessa kootuista kannanotoista, huolista ja kysymyksistä. Työryhmän ehdotusta round table -keskustelun järjestämisestä kuulemiseen osallistuvien tahojen (viranomaiset, toimijat) kanssa jatkotyöstetään. Tarkoitus on yhteistyössä neuvotella alan viranomaisten kanssa (ensisijaisesti GTLK, KTTK) kokouksen järjestämisestä. Kokouksen tarkoituksena olisi pohjustaa konkreettista mallia, miten tieto kuultavaksi tulleesta asiasta (tuote, kenttäkoe) välitetään viranomaisilta toimijoille ja edelleen tiedotusvälineille. BTNK voisi toimia kokouksen kokoonkutsujana, sillä se sopii geenitekniikka-asetuksen (928/2004) määrittelemiin BTNK:n tehtäviin hyvin. 1 BTNK päätti, että Irma Salovuori ja Reetta Kettunen pohjustavat asiaa edelleen. Lisäksi päätettiin selvittää, miten muissa EU-maissa, erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa, kuulemiskäytäntöä toteutetaan Neuvottelu toimittajien kanssa Työryhmä ehdotti, että yllämainitun kuulemis-round-table:n toinen osio olisi toimittajien ja tiedotusvälineiden round-table, jonka tarkoituksena olisi kuulostella, miten kuulemismalli sovelletaan mahdollisimman hyvin palvelemaan toimittajien tarpeita. Asiaa on tarkoitus työstää eteenpäin Leena Packalenin johdolla. Round-table- neuvottelut pidetään mikäli mahdollista loppuvuodesta 2005 tai heti vuoden 2006alussa. Rutiinitiedottaminen Työryhmän ehdotus kokoustenjälkeisestä rutiinitiedottamiseksi koettiin haasteelliseksi. Nouseeko BTNK:n kokouksista aihetta tiedotteen kärjeksi, varsinaiseksi uutiseksi? Rutiinitiedottaminen kokouksista on enemmänkin koettava perustiedonvälitykseksi tyyliin neuvottelukunta käsittelee tällä hetkellä näitä asioita. Kokoustiedotteiden laatiminen vaatii myös työtä, ja se on tehtävä taiten, niin että käsiteltävät asiat esitetään tasapuolisesti. Tiedotetekstin laatisi ilmeisesti sihteeri, mutta kuinka teksti hyväksytään. Tiedotehan pitäisi julkaista heti kokouksen jälkeen. 1 Asetusteksti (928/2004) kuuluu: edistää biotekniikan ja erityisesti geenitekniikan alalla yhteistyötä viranomaisten, alan tutkimuksen ja toiminnanharjoittajien kesken.

3 3(5) BTNK päätti lisätä avoimuuttaan julkaisemalla kokousmuistiot internetissä. Käytännössä jatkossa kokousmuistiot hyväksytetään sähköpostilla pikaisesti kokouksen jälkeen ja julkaistaan netissä. Samassa yhteydessä mainitaan henkilöt, joilta lisätietoja voi kysyä, käytännössä se henkilö, joka asian kokouksessa esitteli. Rutiinitiedottamista kokouksista päätettiin kokeilla. Mietittiin mahdollisuutta pyytää neuvottelukunnan kokoukseen tiedotusalan ammattilainen katsomaan, löytyykö tavanomaisesta kokouksesta varsinaista tiedotettavaa uutista. Lisäksi sihteeri koostaa rutiinityyppisen tiedotteen käsiteltävistä asioista. Lehdistörekisteri Kootaan oma sähköpostirekisteri niistä tahoista, joille BTNK:n tiedotteet lähetetään. Tiedotelehtinen Päätettiin tiedustella muiden kansallisten eettisten toimikuntien halukkuutta julkaista muutaman kerran vuodessa yhteinen tiedotelehtinen (käytännössä yksi A4), joka julkaistaan neuvottelukuntien internet sivustoilla. Sihteeri ja puheenjohtaja esittävät asian kansallisten eettisten neuvottelukuntien yhteistyökokouksessa. Aktiivista tiedotusyhteistyötä ja verkottumista alan toimijoiden kanssa kannatettiin lämpimästi. Hyviä tietolähteitä BTNK kokoaa internetsivustolleen luotettavien tahojen tasapuolisia katsauksia biotekniikasta. Näitä ovat esimerkiksi eettisten neuvottelukuntien tai kansainvälisten organisaatioiden julkaisut, esimerkkeinä vaikkapa SYKE, Nuffield Council on Bioethics, FAO tai WHO. Erityisesti pyritään kokoamaan suomen- ja ruotsinkielisiä julkaisuja. Nettisivustoon laitetaan maininta, ettei BTNK vastaa ulkopuolisten tahojen julkaisujen sisällöstä. Toivomus on, että joulukuun kokoukseen mennessä jäsenet toimittavat listan oman alansa tärkeistä julkaisuista. Lista tarkistetaan kokouksessa 4/2005, Internetsivustot Päätettiin tehostaa sivustojen linkittämistä toisiinsa. Ehdotettiin myös kansallisten eettisten toimikuntien yhteistä portaalia. Sivustojen linkittäminen toisiinsa korvannee yhteisen portaalin teon, mikä on myös resurssikysymys. Kielikysymykset BTNK:n tiedottaminen tapahtuu ensisijaisesti kotimaisilla kielillä. Ruotsinkielisen materiaalin tuottamista pyritään lisäämään. Jalkautuminen BTNK vierailee vuosittain kerran jossain alaan liittyvässä laitoksessa tai virastossa. Joulukuussa 2005 pyritään vierailemaan Tullilaboratoriossa. Jos se ei onnistu, vierailu on Viikin Biokeskuksessa. Muuta Päätettiin toimittaa kopio BTNK:n kokousmuistiosta 3/2005 geenitekniikan lautakunnalle tiedoksi ja yhteistyötoivomuksin. 5. Kokous- ja matkakertomuksia BTNK:n kommenttipuheenvuoro kutsuseminaarissa ja keskustelutilaisuudessa Towards bio-based society: technology platform Plants for the Future (Suomen Akatemia, ) Puheenjohtajan vierailu USA:ssa Siirrettiin seuraavaan kokoukseen.

4 4(5) 6. Neuvottelukunnan verkottuminen Teollisen biotekniikan foorumi Saara Hassinen kertoi Suomen teollisen biotekniikan foorumin toiminnasta. Foorumin päämääränä on edistää teollisen biotekniikan kehitystä ja käyttöönottoa Suomessa tehostamaan alan yritysten, tutkimuslaitosten, rahoittajien ja muiden sidosryhmien verkostoitumista. Kokoamalla alan toimijat yhteen pystytään tutkimusta kanavoimaan suomalaisia vahvuuksia parhaiten hyödyntäville alueille. Foorumihankkeen vetureina ovat toimineet Niklas von Weymarn ja Saara Hassinen. Suomalainen vankka osaamispohja on hyvä lähtökohta kehittää uusia innovaatioita teollisuusprosessien korvaamiseksi bioteknisillä prosesseilla. Suomessa on pitkät perinteet sekä jopa maailman kärkeen sijoittuvaa osaamista teollisen biotekniikan monilla alueilla. Teollinen biotekniikka ulottuu laajemmalle alueelle kuin perinteisen teollisuuden on totuttu ulottuvan. Uusi kehitys luo myös uusia kysymyksiä. Miten suhtaudutaan esimerkiksi siihen, että pelloilla kasvatetaankin biopolttoaineen lähtömateriaalia eikä elintarvikkeita? Suomessa panostetaan teollisen biotekniikan tutkimukseen. Suomen Akatemiassa ja Tekesissa ovat valmisteilla alaan liittyvät tutkimusohjelmat. 1 Päätettiin järjestää yhteistapaaminen BTNK:n ja teollisen biotekniikan foorumin kanssa. 7. Kansallisten eettisten neuvottelukuntien yhteistyö Sihteerien yhteiskokous Esitettiin asialista tiedoksi. Neuvottelukuntien puheenjohtajien ja sihteerien yhteiskokous Esitettiin tiedoksi. European Forum of National Ethic Councils, Helsinki, 2006 NEC Foorumin kokous järjestetään Suomen puheenjohtajuuskaudella Helsingissä, Säätytalossa ilmeisimmin syyskuussa Kokousaiheisiin palataan myöhemmin. Ehdotuksia tulevan yhteistoiminnan aiheiksi BTNK:n jäseniä pyydettiin esittämään ehdotuksia yhteistoiminnan aiheiksi. 3rd Meeting of European Advisory Bioethics Committees in the non-human domain, järj. Swiss Ethics Committee, Bern, , 2005 Kokoukseen osallistuu Reetta Kettunen. 8. Tiedotettavia TENK:n pääsihteeri TENK:n pääsihteerinä toimii FT (biokemia) Sari Löytökorpi tsv.fi) Salla Lötjösen toimivapaan ajan. 1 Ks. lisätietoja tulevista ohjelmista -> tutkimusohjelmat -> valmistelussa olevat ohjelmat Tekesin NeoBio-ohjelman vuosiseminaarin aiheena on teollinen biotekniikka. Se pidetään Messukeskuksessa , klo 8.30 alkaen. Lisätietoja

5 5(5) Bioteknologia Info projekti Bioteknologia Info projekti on osa Tekesin Neobio-teknologiaohjelmaa. Ohjelma päättyy vuonna Projektin internetportaali jatkanee toimintaansa mutta tietolehteä biotekniikasta ei ilmeisesti vuonna 2006 enää julkaista. Geenitekniikan lautakunta on nimetty Valtioneuvosto asetti keskiviikkona 22. kesäkuuta uuden geenitekniikan lautakunnan. Lautakunnan puheenjohtajana on emeritusprofessori Matti Sarvas (Kansanterveyslaitos) ja varapuheenjohtajana professori Jari Niemelä (Helsingin yliopisto). Lautakunnan jäsenet ovat: teollisuusneuvos Paula Nyberg (kauppa- ja teollisuusministeriö, erikoistutkija Jussi Tammisola (maa- ja metsätalousministeriö, johtaja Risto Aurola (sosiaali- ja terveysministeriö), ylitarkastaja Jyrki Pitkäjärvi (ympäristöministeriö) ja VTL Helena Siipi (Turun yliopiston Filosofian laitos). Kaikilla jäsenillä on myös varajäsenet. Geenitekniikan lautakunnan toimikausi kestää kesäkuun 2010 loppuun saakka. Lauttakunta johtaa ja sovittaa yhteen geenitekniikkalain valvontaa. (Lähde: Tiedote 282/2005, STM) Geenitekniikan lakiopas Geenitekniikan lakioppaan on toimittanut Helena von Troil. Geenitekniikan ja molekyylibiologian osaamiskeskus ja Suomen bioteollisuus (2005) Muut asiat Ei ollut. 10. Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Vuoden 2005 kokousajat on päätetty kokouksessa 1/ /2005: to Vierailukäynti vahvistetaan myöhemmin. 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Vakuudeksi Leena Hömmö Puheenjohtaja Reetta Kettunen Sihteeri