POHJOIS-SAVON KONE- JA ENERGIATEKNOLOGIA

Transkriptio

1

2 1 (75) POHJOIS-SAVON KONE- JA ENERGIATEKNOLOGIA TOIMENPIDEOHJELMA Versio 3.3./ Toimenpideohjelman laatijat: Savonia ammattikorkeakoulu Petteri Heino, Esa Hietikko, Jukka Huttunen, Esa Jääskeläinen, Kai Kärkkäinen, Timo Lipponen, Raija Lankinen Ylä-Savon Kehitys Oy Reijo Hynynen, Sulevi Komulainen, Petri Pietikäinen Navitas Kehitys Oy Marko Kauppinen, Juha Valaja Lappeenrannan tekninen yliopisto Jari Hämäläinen 1

3 2 (75) TIIVISTELMÄ Pohjois-Savossa on tunnistettu viisi ominaista innovoinnin aluetta, missä tieteen, teknologisen kehittämisen ja osaamisen avulla voidaan edistää yritystoiminnan uusiutumista ja kilpailukykyä. Nämä innovaatioresurssien kohdentamisalat ovat: puunjalostus ja biojalostus, kone- ja energiateknologia, elintarvikkeet, terveysklusteri sekä veden ja ilman prosessit. Pohjois-Savon Maakunnan Yhteistyöryhmä (MYR) on valinnut vuosien kehittämisteemoiksi kone- ja energiateknologian sekä terveysklusterin ja terveyttä tukevat elintarvikkeet. Tämän kone- ja energiateknologian toimenpideohjelman on laatinut Savonia-ammattikorkeakoulun johdolla työryhmä, jossa edustajina ovat olleet Savonian lisäksi Ylä-Savon Kehitys Oy ja Navitas Kehitys Oy. Lisäksi toimenpideohjelmaa varten pyydettiin lausunnot Aalto-yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Lappeenrannan Teknillisestä yliopistosta sekä Hermia Group Innovaatio Oy.stä. Maailmassa on käynnissä merkittävä tuotannollis-taloudellinen rakennemuutos, jonka myötä on syntymässä uusi tuotantoparadigma. Kustannustehokkuutta painottavat kilpailustrategiat sysäävät työintensiivisen tuotannon kohti edullisempia maita. Maailmantalouden painopiste on siirtymässä kohti kasvavia markkinoita (mm. Aasiaa), jonne myös merkittävä osuus tuotannollisesta toiminnasta on siirtymässä. Jos tuotteen ostokriteeri on hinta, on todennäköistä että sitä ei enää uuden paradigman valossa valmisteta Suomessa. Siitä huolimatta suomalaiseen innovaatioon tai kansainvälisesti toimivan yrityksen tuotteeseen tai palveluun liittyvä arvoketju voi luoda työtä ja hyvinvointia myös Suomessa. Energiantuotanto, -siirto ja -käyttö ovat merkittäviä vaikuttajia yhteiskunnan fyysisen toiminnan ja talouden kannalta. Energialla on merkittävä rooli myös ympäristökuormituksen aiheuttaja. Energia-ala tuottaa noin 80 % EU:n kasvihuonepäästöistä. Ympäristöhaittojen minimointi ja kilpailukykyisesti toimivien energiaratkaisujen aikaansaaminen edellyttää globaalisti sekä teknologisia ja toiminnallisia kestävän kehityksen mukaisia energiaratkaisuja. Globaalit trendit ovat avaamassa myös uusia teknologisia mahdollisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi uudet lujemmat, kulutusta kestävämmät, arktisiin olosuhteisiin ja vastaavasti erityisen kuumiin ja suuriin paineisiin soveltuvat materiaalit, tuotannon ja erityisesti hitsauksen automatisointi ja laatu, ainetta lisäävä valmistus, AM = Additive Manufacturing sekä puubiomassan ja kierrätyspolttoaineiden käyttö energian tuotannossa ja kestävää kehitystä tukeva primäärienergiavarojen säästäminen. Toimenpideohjelman tavoitteet noudattelevat maakuntaohjelmaa: PK-yritykset osana globaalia toimitusketjua, tuottavuuden parantaminen ja energiatehokkuus, jatkuva tuoteinnovointi sekä asiakkaiden tarpeita vastaava palveluliiketoiminnan käyttöönotto. Keskeisenä elementtinä on ns. vastavirtastrategia, jonka mukaisesti teollisuustuotanto on mahdollista säilyttää Suomessa ja Pohjois-Savossa sen sijaan, että se karkaa halvan työvoiman maihin. Esimerkkinä toimii mm. Yhdysvalloissa tapahtunut käänne. Yhä useampi teollisuusyritys nimittäin palauttaa tuotantoaan Yhdysvaltoihin, koska valmistaminen kannattaa paremmin siellä kuin halvan työvoiman maissa. Toimenpideohjelman keskeisenä kehittämiskohteena ovat PK-yritysten verkostokyvykkyydet. Päähankkijat edellyttävät nykyisin toimittajiltaan enemmän kuin pelkkää tuotantokapasiteettia. Ne haluavat, että verkostoyritykset panostavat myös tutkimus- ja kehitystoimintaan. On parempi, että verkostoyritykset ovat ydinosaamisessaan korkeammalla tasolla kuin päähankkijat, jolloin ne voivat neuvoa päähankkijoitaan sen sijasta, että ottaisivat heiltä vastaan toimintaohjeita. Kehittäminen tulee kohdentaa ydinkyvykkyyksien lisäksi mm. toimintaan ja johtamiseen. Koulutusorganisaatioiden osaaminen on noussut ripeästi aiempien kehittämishankkeiden ansiosta (esimerkkinä Kuopion konetekniikan EUR-ACE-akkreditointi). Tätä kehitystä on syytä jatkaa. Koulutusyhteistyötä tulee myös lisätä laajasti sekä koulutusorganisaatioiden sisällä että niiden välillä kaikilla tasoilla (2. aste AMK yliopisto). Koulutuskonepaja-ajatusta on vuosia yhdessä suunniteltu ja mietitty. Nyt asia on hyvin ajankohtainen. Keskeinen ajatus on, että yritykset ja oppilaitokset olisivat samoissa tiloissa hakemassa aivan uusia konsepteja tuotannon ja tuotekehityksen osalta. 2

4 3 (75) Myös pohjois-savolaisten teknologiayritysten valmiudet teknologisessa osaamisessa ovat kehittyneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Alueen yritysten liikevaihto ja vienti on kehittynyt muuta maata suotuisammin viimeisten vuosien aikana. Vahvuuksia ovat mm. monialainen ja verkottunut yritystoiminta ja osaaminen (hyötyajoneuvoteollisuus, energiantuotantojärjestelmien valmistus, lämpöpumput, jätteenpoltto, happipoltto/hiilidioksidin talteenotto, lämmönsiirtimet ja -haihduttimet). Pohjois-savolaisten teknologia-alan verkostoyritysten kyky vastata globaaliin tuotantoparadigman muutokseen ei ole tällä hetkellä kuitenkaan riittävä. Erityisesti ydinkyvykkyyksien tunnistaminen ja niiden kehittämiseen keskittyminen on vielä kovin vähäistä. Toimiminen laajoissa kansainvälisissä verkostoissa on monelle yritykselle täysin vierasta. Systemaattinen innovaatio- ja tuotekehitystoiminta on keskittynyt vain alueen suurimpiin yrityksiin. Myös palvelutoiminnan kehittämisessä ollaan aivan alkumetreillä. Toimenpideohjelman kehittämistarpeet voidaan kiteyttää lauseeseen: TODELLISEN KILPAILUKYVYN VAH- VISTAMINEN. Todellinen kilpailukyky ei ole valuuttakurssipolitiikkaa eikä se muodostu myöskään pelkästään kustannuksien minimointiin keskittymällä. Se syntyy seuraavista: Henkilöstökyvykkyys Johtamiskyvykkyys Myynti- ja markkinointikyvykkyys Uudistamis- ja kehittämiskyvykkyys Tuotannollinen kyvykkyys Yhteistyökyvykkyys Kyky toimia kansainvälisesti Keinoja ydinkyvykkyyksien vahvistamiseen: Tuotekehityksen ja innovoinnin aktivointi Yritysten kansainvälistymisen edistäminen sekä myynnin- ja markkinoinnin kehittäminen Yrittäjyys ja PK-yritysten uudistuminen Yritysten kustannuskilpailukyvyn parantaminen Palveluliiketoiminnan mahdollisuudet ja palvelujen tuotteistaminen Yritysten rahoituksen tehostaminen Verkostoituminen Alan imagon kirkastaminen Toimenpideohjelman toteutus on jaettu kehitysteemoihin ja niitä toteuttaviin työpaketteihin. Kehitysteemat ovat luonteeltaan pysyviä eli ne kantavat läpi koko ohjelmakauden Kehitysteemat ovat 1) Tuotannollinen kyvykkyys, 2) Teollisuutta, TKI-toimintaa ja koulutusta tukevat ympäristöt ja kehittäjäverkostot, 3) Energialiiketoiminta sekä 4) PK-yritysten strategisen kyvykkyyden johtaminen. Toimenpideohjelmalle asetettiin neljä avaintavoitetta: liikevaihdon lisääminen, uuden liiketoiminnan synnyttäminen, tuottavuuden parantaminen sekä koulutusorganisaatioiden TKI-palvelujen laaja hyödyntäminen yritysten kehittämisen tukena. Tavoitteisiin pyritään kehitysteemoihin sisältyvien työpakettien avulla, jotka sisältävät yhden tai useamman tutkimushankkeen ja/tai yrityksen kehitysprojektin. Työpaketit mukautuvat kulloisenkin tarpeen mukaisesti, jolloin ne kohtaavat yritysten tarpeet oikea-aikaisesti. Työpakettien lopulliset sisällöt muotoutuvat toimenpideohjelman aktivointityön yhteydessä. Toimenpideohjelman aktivoinnin tehtävänä on päivittää ja priorisoida työpaketteja ja niiden sisältöjä toimintaympäristön muutosten tahdittamana sekä koordinoida yritysten, kehitysyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Aktivoinnin tulee myös tunnistaa muutokset yritysten kehitystarpeissa ja globaaleissa trendeissä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja reagoida niihin nopeasti. 3

5 4 (75) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT Kansainväliset näkymät Pohjois-Savon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Yrityskyselyjen tulos Webropol-kysely Syvähaastattelut VISIO JA TAVOITTEET Toimenpideohjelman yleiset tavoitteet Verkostoyritykset Koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset KEHITTÄMISTARPEET TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Tuotannollinen kyvykkyys Teollisuutta, TKI-toimintaa ja koulutusta tukevat ympäristöt ja kehittäjäverkostot (TTK) Energialiiketoiminta PK-yrityksen strategisen kyvykkyyden johtaminen Toimenpideohjelman aktivointi Yhteenveto LÄHTEET LIITTEET

6 5 (75) 1 JOHDANTO Pohjois-Savon teknologia-alan yritykset ovat viimeiset vuodet olleet taantuman kourissa. Pohjois-Savo on kuitenkin säästynyt suuremmilta katastrofeilta, joita monet muut alueet ovat Suomessa joutuneet kohtaamaan. Tämä johtuu toisaalta monipuolisesta yritysrakenteesta, mutta myös siitä, että alueella on onnistuttu hyvin kehittämistoimenpiteissä. Useiden kehittämishankkeiden tuloksena on kyetty kasvattamaan sekä alueen yritysten että koulutusorganisaatioiden osaamista kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävälle tasolle. Edellisen ohjelmakauden teknologiateollisuuden teemaohjelmassa mainitut kehittämiskohteet ovat osuneet hyvin kohdalleen ja niiden avulla kehittämistyötä on kyetty fokusoimaan tehokkuuden parantamiseksi. Vaikka edistymistä on tapahtunut, on näihin kehittämiskohteisiin panostettava edelleen. Tuottavuus alueen yrityksissä on kohentunut, mutta siinä on vielä runsaasti parannettavaa. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta sitä toteutetaan vasta hyvin pienessä osassa alueen yrityksiä. Varsinkin pienten yritysten innovointikykyä on parannettava vielä merkittävästi. Koulutuksen merkitystä on painotettava edelleen. Uusien opetussisältöjen ja menetelmien kehittämistä on jatkettava edelleen siten, että ne vastaavat yritysten ja elinkeinoelämän tarpeita sekä kannustavat uusien innovaatioiden syntyä ja yrittäjyyttä. Lisäksi alueella toimivien tutkimus- ja kehittämisympäristöjen tuottamat palvelut on koulutustehtävien lisäksi saatava tehokkaasti yritysten tietoisuuteen ja käyttöön. Uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen vaatii koeympäristöjä, joissa niitä voidaan testata ja kehittää ennen tuotantovaihetta. Tällaisia kone- ja energiateknologian kehittämistä tukevia ympäristöjä tulevat olemaan mm. Savoniaamk:n koulutuskonepaja Kuopiossa, energiatutkimuskeskus Varkaudessa ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) laboratoriot analysointilaitteineen, yrityksien kehittämisympäristöt ja pilottilaitteet. Uusia avauksia ja ennakointeja tarvitaan myös. Yritysten innovaatiokyvykkyyteen ja kansainvälistymiseen on jo aiemmilla kausilla kiinnitetty paljon huomiota. Näitä ei tule unohtaa nytkään, mutta uusien menetelmien ja työkalujen käytön tulee olla entistä suuremmalla painotuksella mukana. Erityisesti tietotekniikan entistä parempi hyödyntäminen on tärkeää. Myös uudet avaukset, kuten esimerkiksi arktinen tekniikka ja cleantech on otettava huomioon. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma on koottu samaan asiakirjaan. Maakuntasuunnitelmassa käsitellään Pohjois-Savon väestö- ja työpaikkatavoitteet sekä kehittämisen tärkeimmät strategiset valinnat, innovaatiokärjet. Maakuntasuunnitelmassa kuvataan innovaatiokärkien tavoitteet ja osoitetaan kärkien osaamis- ja kehittämisresurssit. Maakuntaohjelma-osan toimintalinjoilla esitellään kärkiin kohdistettavia kehittämistoimia. 5

7 6 (75) Pohjois-Savossa on tunnistettu viisi ominaista innovoinnin aluetta, missä tieteen, teknologisen kehittämisen ja osaamisen avulla voidaan edistää yritystoiminnan uusiutumista ja kilpailukykyä. Nämä innovaatioresurssien kohdentamisalat ovat: puunjalostus ja biojalostus, kone- ja energiateknologia, elintarvikkeet, terveysklusteri sekä veden ja ilman prosessit. Pohjois-Savon Maakunnan Yhteistyöryhmä (MYR) on valinnut vuosien kehittämisteemoiksi kone- ja energiateknologian sekä terveysklusterin ja terveyttä tukevat elintarvikkeet. Tässä dokumentissa esitetään kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma, jonka on laatinut Savonia-ammattikorkeakoulun johdolla työryhmä, jossa edustajina ovat olleet Savonian lisäksi Ylä-Savon Kehitys Oy ja Navitas Kehitys Oy. Lisäksi toimenpideohjelmaa varten on pyydetty asiantuntijalausunnot taulukon 1.1 mukaisesti Aalto-yliopistosta, Itä-Suomen Yliopistosta (UEF), Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT) sekä Hermia Group Innovaatio Oy.stä. Kolme näistä lausunnoista on tämän dokumentin liitteinä. Lappeenrannan Teknillisen yliopiston asiantuntija on kirjoittanut näkemyksensä suoraan dokumenttiin. Taulukko 1.1. Asiantuntijapalveluiden toimittajat Asiantuntijapalvelun toimittaja UEF Kauppatieteiden laitos LUT Savo Sustainable Technologies (Varkauden yksikkö) Hermia Group / Innovaatio Oy Uusi Tehdas Aalto yliopisto Asiantuntemus Innovaatiojohtaminen Energia-ala Koulutusorganisaatioiden verkostoyhteistyö yritysten ja osaamisklustereiden kesken Toimitusketjujen johtaminen Työtä on tukenut ohjausryhmä, jonka jäsenistö on muodostunut alueen yritysten, rahoittajien sekä Kuopion kaupungin yrityspalvelun edustajista. Ohjelman laadinta toteutettiin haastavalla aikataululla LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kansainväliset näkymät Valmistava teollisuus Euroopassa muodostuu yrityksestä ja se tarjoaa 35 miljoonaa suoraa ja 75 miljoonaa välillistä työpaikkaa. Suomessa vastaavat luvut ovat ja , mikä vastaa noin 30 % koko Suomen työvoimasta. Teknologiateollisuuden suorittaman kyselyn mukaan suomalaiset teknologia-alan yritykset aikovat rekrytoida seuraavan kolmen vuoden aikana yli henkilöä. Kyseessä on siis Euroopan ja samalla Suomen tasolla merkittävä teollisuudenala. 6

8 7 (75) Pohjois-Savossa teollisuusalan liikevaihto oli vuonna 2012 n. 3,3 mrd euroa. Metalliteollisuuden alkuvuoden (1 6) 2013 liikevaihdon volyymi oli 559 milj., kun vuonna 2012 vastaavana aikana volyymi oli 735 milj.. Eli laskua on tapahtunut merkittävästi. Toisaalta alkuvuonna 2009 liikevaihdon volyymi oli vain 472 milj.. Kuvissa 1.1. ja 1.2 on esitetty alueen liikevaihdon ja viennin kehittymistä. Maailmassa on käynnissä merkittävä tuotannollis-taloudellinen rakennemuutos, jonka myötä on syntymässä uusi tuotantoparadigma. Globaalissa verkossa äärimmäistä kustannustehokkuutta painottavat kilpailustrategiat sysäävät työintensiivisen tuotantotoiminnan kohti edullisempia maita. Maailmantalouden painopiste on siirtymässä kohti kasvavia markkinoita, erityisesti BRIC-maita ja muuta Aasiaa. Myös merkittävä osuus tuotannollisesta toiminnasta on siirtymässä kasvavien markkinoiden läheisyyteen. Toisaalta tarve uusille innovaatioille ja asiakaskeskeiselle lisäarvon luonnille haastaa monet alhaisten kustannusmaiden yksioikoiseen hyödyntämiseen perustuvat ratkaisut sekä ulkoistamis- ja keskittämistrendin, pakottaa yritykset uusiutumaan yhä kiihtyvällä vauhdilla ja asettaa yritysten toimintamalleille lisääntyviä vaateita. Kuva 1.1. Pohjois-Savon ja Suomen metallialan liikavaihdon kehitys. 7

9 8 (75) Kuva 1.2. Pohjois-Savon ja Suomen teollisuuden viennin kehittyminen. Nykypäivän verkottunut toimintaympäristö mahdollistaa muiden kuin avaintoimintojen hankkimisen yrityksen ulkopuolelta: ulkoisten resurssien tehokas hyödyntäminen ja johtaminen ovatkin nousseet keskeiseksi strategiseksi teemaksi tuotannollisten yritysten kannalta. Verkottuneet toimintaympäristöt muodostavat ekosysteemejä, joissa yritysten toiminnot ovat tiukasti linkittyneet toisiinsa ja joissa muutokset yksittäisen yrityksen kilpailutekijöissä heijastuvat koko systeemin toimintaan. Jos tuotteen ostokriteeri on hinta, on todennäköistä että sitä ei enää uuden paradigman valossa valmisteta Suomessa. Siitä huolimatta suomalaiseen innovaatioon tai kansainvälisesti toimivan yrityksen tuotteeseen tai palveluun liittyvä arvoketju voi luoda työtä ja hyvinvointia myös Suomessa. Toisaalta yhä erilaisempien verkoston resurssien, niin edullisten tuotantoresurssien, nopean asiakaspalvelun, huippuluokan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamisen kuin kertyneen osaamispääomankin tuntemus, sekä kyvykkyys näiden resurssien nopeaan hyödyntämiseen globaalisti nousee avainasemaan tulevaisuuden kilpailukyvyn lähteenä. Kaupan maailmanlaajuinen avautuminen ja tietotekniikan kehityksen mahdollistamat uudet hankintamarkkinat ja keinot (esim. joukkoistaminen eli crowd sourcing) tuovat aivan uusia 8

10 9 (75) työkaluja hankinnan käyttöön. Innovaatioiden ja osaamisen hankinta on uusi teollinen ja yhteiskunnallinen paradigma joka haastaa sekä perinteiset hankinnan menetelmät, mittarit ja osaamisvaateet. Asiakas-toimittajasuhteiden muutos kilpailutus-suhteista enemmän yhteistä kehittämistä vaativiin toimintamuotoihin korostuu. Teollisuuden murros avaa uusia liiketoiminta-alueita teknologisesti edistyneille yrityksille. Samalla myös alat kehittyvät, kun uudenlaiset tekniset ratkaisut uudistavat perinteisten alojen liiketoimintaa ja arvoverkkoja. Ohessa esimerkkejä tämän kaltaisista sinänsä hyvin perinteisistä insinöörialueista, joihin myös koulutusorganisaatioiden tulisi suunnata omaa toimintaansa ja koulutustarjontaansa: Älykkäät koneet ja järjestelmät Liikkuva työkone, liikenne ja logistiikka, meriteollisuus, kaivosteknologia Simulaatiot ja virtuaalisuus Energiatehokkuus ja ympäristö Uudet valmistusmenetelmät, prototalous ja -tuotanto Nano- ja mikroteknologiat Huolto- ja ylläpitotoimintojen kasvava merkitys Uudet materiaalit, robotiikka, tavaroiden internet Palvelulogiikka, tuote osana palvelua eikä toisinpäin Asiakkaiden ja loppukäyttäjien entistä tiiviimpi huomioiminen ja tuotekehitykseen osallistuminen eri muodoissaan Työntekijöiden muuttuminen asiantuntijoiksi Kiertotalous ja teolliset symbioosit; muuttavia innovaatioekosysteemejä paikallisesti ja maailmanlaajuisesti Uutena globaalina trendinä on noussut esiin termi kiertotalous. Se edellyttää aiempien innovaatioverkostojen rinnalle käänteisiä verkostoja (reverse-networks). Uutta näkökulmaa tuovat esimerkiksi teollisiin symbiooseihin perustuvat innovaatioverkostot. Teolliset symbioosit tarkoittavat joukkoa yrityksiä, jotka hyötyvät toisensa toiminnasta tai fyysisistä resursseista uusilla tavoilla. Symbioosi voi keskittyä esimerkiksi materiaaleihin, energiaan tai jätteisiin. Tyypillinen esimerkki on toisen yrityksen sivuvirtojen (esim. jäte, energia) hyödyntäminen omassa toiminnassa. Teollisen symbioosin idean pohjalta voi syntyä merkittävää uutta innovaatiopotentiaalia. Tämä voisi kohdistua myös teknologiaan tai tuotekomponentteihin (esim. eri yritysten tuotteissa sama koneen ohjaamo, tela-alusta jne). Yritykset voisivat myös entistä vahvemmin yhteisrakentaa ja -käyttää tilaus- tai toimitusketjuja, tuotanto- ja liiketiloja jne. Vuonna 2008 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi Euroopan komission esityksen vuoteen 2020 mennessä toteutettavasta ilmasto- ja energiapaketista, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, uusiutuvien energialähteiden 9

11 10 (75) osuus tulee olla 20 prosenttia energian loppukulutuksesta (RES direktiivi) sekä energiaa tulee säästää 20 prosenttia vertailutasosta muun muassa energiatehokkuutta parantamalla (Energiapalveludirektiivi EDS, direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista). Suomen kansallinen velvoite uusiutuvien energialähteiden käytölle on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta. Suomessa merkittävin uusiutuva energianlähde on bioenergia, varsinkin puu ja puupohjaiset polttoaineet, noin 80 % osuudella. Vesivoiman osuus on reilu 11 % ja loppu koostuu lähinnä lämpöpumppujen (3,4 %) käytöstä, liikenteen ja lämmityksen biopolttonesteistä (2,5 %) sekä kierrätyspolttoaineista (1,5 %). Aurinkoenergian, tuulivoiman ja biokaasun yhteisosuus on 1 prosentti loppuenergiankäytössä. Tammikuussa 2014 EU:n komissio esitteli vuoteen 2030 ulottuvat EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet. Esityksen mukaisena tavoitteena on kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta, EU:n laajuinen sitova tavoite uusiutuvan energian osuuden saaminen vähintään 27 prosenttiin, kunnianhimoisemmat tavoitteet energiatehokkuuden parantamiseksi sekä hallinnointijärjestelmä ja uudet indikaattorit kilpailukykyisen ja varman energiajärjestelmän varmistamiseksi. /EU komissio 2014/. Uusilla linjauksilla on tavoitteena vauhdittaa vähähiiliseen talouteen sekä kilpailukykyiseen ja varmaan energiajärjestelmään siirtymistä sekä sen toteutukseen tarvittavien teknologioiden kehittämistä. Euroopan neuvoston odotetaan aloittavan asian käsittelyn kevätkokouksessaan maaliskuussa Ennen kokousta esitettyjen linjausten vaikutusta on pääministeri Kataisen mukaan tarkoitus analysoida Suomen ja yritysten kilpailukyvyn kannalta, huomioon ottaen erityisesti energiantuotanto ja energiaintensiivinen teollisuus sekä toisaalta arvioida, kuinka tehokkaasti esitetyillä tavoitteilla voidaan torjua ilmastonmuutosta. Tiukentuneiden tavoitteiden johdosta energiakustannukset tulevat entisestään kasvamaan, mutta toisaalta siinä nähdään myös mahdollisuuksia. Pääministeri Kataisen lausumana: Ilmastotavoitteen tiukentaminen voi luoda Suomelle myös uusia mahdollisuuksia erityisesti cleantech -sektorilla. Tämä edellyttää meiltä koko innovaatiopotentiaalimme hyväksikäyttöä. /Valtioneuvoston viestintäosasto 2014/. Energia-alaan esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi on sekä EU:n että kansallisella tasolla kohdennettu tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. EU:ssa merkittävä energiatutkimukseen suunnattua rahoitusta on haettavissa Horizon 2020 ohjelmasta. Ohjelma on tutkimuksen ja innovaatioiden vuosille asettuva puiteohjelma, jonka budjetti on 70 miljardia euroa. Ohjelmassa on kolme peruspilaria; huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskunnalliset haasteet. Erityisesti yhteiskunnalliset haasteet pilarissa energiatekniikan kehitykselle 10

12 11 (75) on olemassa omat teemat, kuten turvallinen, puhdas ja tehokas energia sekä ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet. Ydinenergian kehittämiselle on lisäksi oma EURA- TOM- ohjelma. Horizon 2020 ohjelmassa pilarien II ja III rahoituksesta on varattu 20 % PKyrityksille. Kansallisessa energia- ja ympäristöasioita koskevassa strategisen huippuosaamisen keskittymässä, CLEEN Oy:ssa, valittuja teema-alueita ovat hiilineutraali energiantuotanto, hajautetut energiajärjestelmät, kestävät polttoaineet, tehokas energiankäyttö, resurssitehokkaat tuotantoteknologiat ja palvelut, materiaalin kierrätys ja jätteiden hallinta, energiamarkkinat ja älykkäät sähköverkot sekä mittaus, monitorointi ja ympäristötehokkuuden arviointi. Tällä hetkellä CLEEN Oy:llä on käynnissä seitsemän tutkimusohjelmaa edellä mainittuihin teema-alueisiin liittyen. Sekä kone- että energiateknologiaa koskettavat globaalit ja yleiset tavoitteet materiaali- ja energiatehokkuudessa sekä näiden yhdistämisessä ympäristön ja ihmisten hyvinvointiin (puhdas vesi ja ilma, ruuan laatu ja riittävyys). Kone- ja energiateknologia liittyvät tiiviisti toisiinsa. Esimerkiksi uudet lujemmat materiaalit tai uudet valmistusmenetelmät koneteknologiassa mahdollistavat kevyempiä rakenteita, mikä voi tuottaa energiasäästöjä. Siten ei pidä katsoa koneteknologiaa erillisenä, vaan pitäen mielessä sen vaikutukset energiaan. Uusiutuvien energiamuotojen kuten tuuli- ja aurinkovoima liittäminen valtakunnan sähköverkkoon tuo uusia haasteita. Tuotanto hajautuu lukuisiin pieniin toimittajiin (jopa yksittäiset perheet), kun perinteisesti sähkö on tuotettu suurvoimaloissa (esim. ydinvoimalat). Tämä asettaa vaatimuksia sekä sähköverkoille että sähkömarkkinoille. Uusiutuvat energiamuodot, erityisesti tuuli ja aurinko, ovat myös ennustettavuudeltaan haasteellisia. Vuorokauden- ja vuodenajat vaikuttavat energian tuotantoon, samoin paikalliset sääolosuhteet. Tästä johtuen tarvitaan myös uutta teknologiaa energian varastointiin ja muuntoon. Kierrätys on osa energia- ja materiaalitehokuutta. Suomessa ollaan siirtymässä kaikki kaatopaikalle -ideologiasta kaikki palamaan -ideologiaan, kun eloperäistä jätettä ei tulevaisuudessa saa viedä kaatopaikoille. Selvästi parempaan materiaalitehokkuuteen päästäisiin tehokkaalla lajittelulla ja kierrätyksellä, ja samalla parempaan energiatehokkuuteen polttamalla vain ne jakeet, joiden lämpöarvo on riittävän korkea. Materiaalitehokkuuteen liittyy myös tuotantolaitoksien erilaiset sivuvirrat, esimerkkinä paperitehtaiden kuitulietteet ja tuhka, joille tulisi keksiä hyötykäyttöä. 11

13 12 (75) 2.2 Pohjois-Savon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savolla on runsaasti alueellisia vahvuuksia. Näitä tehokkaasti hyödyntäen voidaan vastata kansainvälisiin ja kansallisiin haasteisiin kone- ja energia-alalla. Esimerkkeinä voidaan mainita mm. monialainen ja verkottunut yritystoiminta ja osaaminen (hyötyajoneuvoteollisuus, energiantuotantojärjestelmien valmistus, lämpöpumput, jätteenpoltto, happipoltto/hiilidioksidin talteenotto, lämmönsiirtimet ja -haihduttimet) sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset, kehittämisympäristöineen. Pohjois-savolaisten teknologiayritysten kyky vastata globaaliin tuotantoparadigman muutokseen ei ole tällä hetkellä riittävä. Erityisesti ydinkyvykkyyksien tunnistaminen ja niiden kehittämiseen keskittyminen on vielä kovin vähäistä. Toimiminen laajoissa kansainvälisissä verkostoissa on monelle yritykselle täysin vierasta. Systemaattinen innovaatio- ja tuotekehitystoiminta on keskittynyt vain alueen suurimpiin yrityksiin. Myös palvelutoiminnan kehittämisessä ollaan aivan alkumetreillä. Teknologiaan ja tuotteisiin liittyvän innovaatiotoiminnan ohella pitäisi pohjoissavolaisissa teollisissa PK-yrityksissä kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota ihmisiin innovaatioiden tuottajina: johtajien ja työntekijöiden osaamiseen, henkilökohtaisiin verkostoihin ja yhteistyöhön; johtamiseen, viestintään ja vuorovaikutukseen. Innovaatiotoimintaa pitäisi oppia ymmärtämään ihmisten välisenä inhimillisenä toimintana. Pohjois-savolaiselle tuotannolle on tyypillistä yksittäis- ja piensarjatuotanto, jossa suunnittelun ja valmistuksen välinen kuilu on edelleen liian suuri. Valmistusosasto saa usein ensimmäisen kosketuksen tuotteeseen kun suunnittelu on sen hyväksynyt valmistukseen vietäväksi. Tämä kulttuuri on muuttumassa, mutta paljon on vielä tehtävissä. Ideaalitilanne olisi muutenkin se, että suunnittelu ja valmistus olisivat saman katon alla tai ainakin kävelymatkan päässä toisistaan. Uudet entistä lujemmat, kulutusta kestävämmät, runsasseosteiset sekä arktisiin olosuhteisiin ja vastaavasti erityisen kuumiin ja suuriin paineisiin soveltuvat materiaalit ovat haaste niin suunnittelulle kuin valmistukselle. Verrattuna tavallisempiin teräslaatuihin näiden materiaalien hitsauksessa, muovauksessa ja muussa työstössä on noudatettava tiukempia ohjeistuksia, ettei pilata perusaineen hyviä ominaisuuksia. Materiaalien käyttäytyminen eri olosuhteissa vaatii myös soveltavaa tutkimusta, jotta mm. suunnittelijat voivat hyödyntää ja oppivat ymmärtämään materiaalien mahdollisuuksia ja rajoitteita. Tähän liittyy myös pinnoittaminen eri menetelmin, kuten maalaus ja elektrolyyttinen pinnoitus sekä pinnoitushitsaus, jota voidaan soveltaa sekä uusiin tuotteisiin että korjaavaan kunnossapitoon. 12

14 13 (75) Hitsaus on edelleen maailman yleisin liittämismenetelmä ja merkittävä tuotantomuoto Pohjois- Savossa. Sille ei ole näköpiirissä mitään mullistavaa korvaavaa menetelmää. Käsityön osuus on kuitenkin vähenevää sillä, jos käsivaraisessa hitsauksessa kokonaiskustannuksista työn osuus voi olla 80%, niin automatisoidussa hitsauksessa työn osuus voi pudota 20% tasolle, FMS järjestelmissä tyypillisesti vieläkin pienemmäksi. Kilpailukykyinen hinta on yksi asia, mutta laatu ja toimitusvarmuus vielä merkittävämpiä asioita kokonaisuuden kannalta. Pohjois- Savolaisen hitsaavan teollisuuden on panostettava laatuun ja automatisointiin. Kantavia teräs- ja alumiinirakenteita koskeva CE-merkintävaatimus astuu voimaan alkaen. Tämä asettaa alueen yrityksille huomattavia lisävaatimuksia niin rakenteiden suunnittelun kuin myös valmistuksen näkökohdista. Ilman CE-merkintää tuotteita ei voida myydä EU alueella, ei myöskään Suomen sisällä. Kehittämistyö yrityksissä on kiivasta nyt, mutta työ ei suinkaan pääty sertifiointiin, joka on edellytys CE-merkinnän käytölle. Esimerkiksi hitsaajien tulee olla pätevöitettyjä, hitsaus tulee suorittaa hyväksyttyjen hitsausohjeiden mukaisesti ja hitsaustyötä tulee koordinoida siihen pätevä henkilö. Painelaitteissa on vastaavia vaatimuksia ollut jos vuosia, mutta on syytä varautua siihen, että yhtenäiset vaatimukset tulevat laajenemaan myös muuhun kone- energiateknologia sektoriin. Ainetta lisäävä valmistus eli AM-teknologia (Additive Manufacturing, AM) on valmistustekniikka, joka liittää materiaalia yhteen kerros kerrokselta. Teknologia on hyvin erilainen verrattuna perinteisiin materiaalia poistaviin menetelmiin, ja siksi se tarjoaa monia mahdollisuuksia. Ainetta lisäävää valmistusta on luonnehdittu kolmanneksi teolliseksi vallankumoukseksi ja sillä on selkeästi mahdollisuuksia erityisesti yksittäis- ja piensarjavalmistuksessa, jota Pohjois-Savon teollisuuskin pitkälle edustaa. ETLA, raportissaan Pohjois-Savon kilpailukyky ja haasteet nostaa puun jalostamisen ja metsiin perustuvan yritystoiminnan osalta kolme menestysmahdollisuutta. Puun käyttö rakentamisessa ja pakkauskartonki Puubiomassan käyttö energian tuotannossa Metsäsektorin palvelut Erityisesti Varkauden vahva teollinen perinne ja metsäteollisuuden suuryksiköt mahdollistavat näiden menestysmahdollisuuksien toteutumisen. Stora Enson odotetaan tekevän päätöksen yhden hienopaperikoneen muuttamisesta kartonkikoneeksi, biopolttoaineen tuottamista eri menetelmin on jo tutkittu koelaitoksissa ja kaupalliset toimijat ovat aloittaneet tai aloittamassa toimintaansa. Puun uusia käyttömahdollisuuksia ja siten myös korkeamman jalostusasteen tuotteiden tutkimista koelaitoksissa tulee vielä jatkaa ja koko teknologiateollisuus näkee palveluliiketoiminnassa kehitysmahdollisuuksia. 13

15 14 (75) Itä-Suomen ja Pohjois-Savon alueella puupohjainen bioenergia on merkittävä raaka-aine- ja energianlähde. Perinteisen metsäteollisuuden lisäksi puubiomassalla on merkittävä arvo myös energiatoimialalla. Puuraaka-aineen mekaanisen käsittelyn ja kuivauksen jälkeen se soveltuu lämpö- ja sähköenergian tai jalostetumman polttoaineen, kuten pellettien tuotantoon. Toisaalta biomassan termisessä käsittelyssä, kuten nopea pyrolyysi, saadaan tuotettua fossiilisia polttoaineita korvaavia kaasumaisia ja nestemäisiä biopohjaisia polttoaineita, jotka ovat edelleen jalostettavissa liikennepolttoaineeksi tai sähkön- ja lämmön tuotantoon myös pienen teholuokan CHP -laitoksissa. Tulevaisuuden puubiomassan hyödyntämisessä voi päätavoitteena olla eri yhdisteiden ja molekyylien talteenotto ja prosessin sivutuotteena tuotetaan energiaa. Biomassan lisäksi kierrätyspolttoaineiden käyttö energiantuotannossa on yksi merkittävä tekijä sekä energiatuotannon että ympäristön ja jätehuollon kannalta. Pohjois-Savon alueelle valmistuva jätevoimalaitos tulee hyödyntämään energiantuotannossa laajalti Itä-Suomen alueelta kerättävän, syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen. Ympäristökuormitusta on tavoitteena pyrkiä pienentämään myös hyödyntämällä yhdyskunnan, teollisuuden sekä maatalouden jäteliemiä energiantuotannossa. Jäteliemien energiakäytön lisäksi tavoitteena voi olla ravinteiden tai muiden hyödynnettävissä olevien ainesosien kierrätyksen tai hyötykäytön tehostaminen. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen energiantuotannossa on edelleen merkittävä tavoite kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Pohjois-Savon alueella puubiomassa on merkittävä luonnonvara, josta voidaan tuottaa biopohjaista kaasua ja toisen sukupolven bionesteitä. Kyseisten tuotteiden aineominaisuuksista johtuen ne edellyttävät kuitenkin valmistuksessa, jatkojalostuksessa ja varsinaisessa energiantuotannossa teknologiakehitystä. Myös kierrätyspolttoaineet ovat laadultaan ja koostumukseltaan usein hyvin haasteellisia, mikä edellyttää energiantuotantoprosessin hallinnassa, laitteiden materiaalivalinnoissa ja syntyvien jäte- ja sivuainevirtojen käsittelyssä ja hyödyntämisessä erityistä huomiota ja osaamista. Alueellisesti merkittäviä kehittämiskohteita on laadukkaiden polttoainejakeiden ja polttoaineille soveltuvan energiantuotantoteknologian kehittäminen. Polttoaineiden laatuun voidaan vaikuttaa onnistuneella lajittelulla, esikäsittelyllä ja haitallisten ainesosien poistolla tuotteen valmistusvaiheessa tai jätteen esikäsittelyvaiheessa. Laadultaan ja koostumukseltaan huonot polttoaineet aiheuttavat haasteita sekä polton ja päästöjen hallintaan sekä korroosiosta ja lämmönsiirtopintojen likaantumista johtuvia haasteita energiantuotantoyksikössä käytettäville materiaaleille, laitteiden valmistukseen ja mahdolliseen pinnoitukseen. Vaikka aurinko- ja tuulienergian käyttö Suomessa on vielä vähäistä, on Suomessa mahdollisuus energialähteiden hyödyntämiseen sekä alueella valmistettua teknologiaa sähköenergian ja lämpöenergian varastointiin. Mainittuja energialähteitä hyödynnetään usein hajautetuissa 14

16 15 (75) energiajärjestelmissä, joissa energiantuotanto perustuu usean energialähteen hyödyntämiseen. Näissä järjestelmissä energiantuotantojärjestelmän kokonaissuunnittelu ja hallinta on kustannustehokkuuden kannalta keskeistä. Yleinen käsitys on, että tulevaisuudessa energiantuotannossa ollaan siirtymässä suurista energiantuotantoyksiköistä useampien, uusiutuviin energialähteiden käyttöön perustuviin pienemmistä yksiköistä koostuvaan hajautettuun energiantuotantoon, tavoitteena vähähiilinen yhteiskunta. Uusiutuvan energian lisäksi toinen merkittävä energia-alaa koskeva tavoite on kestävää kehitystä tukeva primäärienergiavarojen säästäminen. Energiavaroja voidaan säästää parantamalla laitteiden, koneiden ja prosessien energiatehokkuutta. Toisaalta primäärienergiantarvetta voidaan pienentää hyödyntämällä mahdollisia sivu- ja jätevirtojen raaka-aine ja energiasisältöjä. Energiantuotannossa primäärienergian tehokkaimmin hyödyntävä teknologia on yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP). Tuotteita valmistavan teollisuuden kannalta energiatehokkuuden tavoite koskee sekä valmistettavaa tuotetta että itse valmistusprosessia. Tuotteen kilpailukykyyn vaikuttaa tuotteen hinnan lisäksi tuotteen energiatehokkuus eli kuinka paljon tuote kuluttaa käytössä energiaa. Tuotteen energiatehokkuuden lisäksi myös tuotteen valmistusprosessin on oltava mahdollisimman energiatehokas, koska tuotteen myynnin kannalta pienen energiankulutuksen ja hyvän hyötysuhteen lisäksi myyntivalttina voi olla tuotteen valmistusprosessin pieni energiankulutus ja osaltaan tästä johtuva pieni hiilijalanjälki. Valmistusprosessin pieni energiankulutus vaikuttaa alentavasti myös tuotteen valmistuskustannuksiin. 2.3 Yrityskyselyjen tulos Pohjois-Savon alueen yritysten ajatuksia siitä, kuinka elinkeinoelämän mahdollisuuksia voidaan kehittää, selvittiin kahdessa erillisessä yrityksiin suunnatussa kyselyssä. Webropol-kysely lähetettiin 208:lle alueen yritykselle. Vastauksia saatiin 50 kpl. Toinen kysely toteutettiin kohdennettuna syvähaastatteluna. Siinä kohteena oli yhteensä 13 alueen erikokoista yritystä Webropol-kysely Kyselyn keskeiset tulokset on esitetty liitteessä 4. Yli puolet vastanneista yrityksistä on liikevaihdoltaan alle 10 miljoonaa ja alle 50 henkilöä työllistäviä mikro- tai pienyrityksiä. Kyselyssä koetettiin selvittää yritysten osaamisen nyky- ja tavoitetilaa tiettyjen ominaisuuksien osalta, jotta saataisiin selville pahimmat puutteet ja suurimmat erot nyky- ja tavoitetilan välillä. 15

17 16 (75) Suuria eroja kehittämistavoitteissa ei kuitenkaan näy. Huonointa osaaminen näyttää olevan muuttujien tuotannon automaatioaste, rooli tuotteen ja toiminnan kehittämisessä sekä yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa. Odotuksetkaan näiden kohteiden kehittämisessä eivät olleet kovin korkealla. Tuotteen tekninen taso, toiminnan laatu ja henkilöstön osaaminen noteerattiin korkeimmalle ja niissä myös kehitysodotukset olivat korkeat Syvähaastattelut Syvähaastattelun lähtökohtana olivat yritysten tunnistamat kehittämistarpeet. Tämän lisäksi pyrittiin nostamaan esiin kilpailukykytekijöitä, joita yritykset eivät itse tunnista. Toisena lähtökohtana syvähaastattelulle oli yrityksen todellisten kilpailukykytekijöiden jäsentäminen. Koneteknologian kehittämistarpeiden yrityskartoituksen runkona käytettiin 19 kysymyksen kysymyspatteria. Kysymykset käytiin läpi seitsemän koneteknologian alan yrityksen kanssa henkilökohtaisena haastatteluna. Haastateltujen yritysten joukossa oli yksi suuryritys ja kuusi pk yritystä. Yrityksistä kolmella on omaa laitevalmistusta, kaksi on sopimusvalmistajia, yksi komponenttivalmistaja ja yksi teollisuuden kunnossapitoyritys. Toisessa vaiheessa haastattelun avulla saatuja kehittämistarpeita arvioitiin Workshop tilaisuudessa. Tilaisuudessa yritysten edustajat pääsivät haastamaan yrityskartoituksessa esille nousseita kehittämistarpeita ja tuomaan oman näkemyksensä teknologia-alan yritysten tulevaisuudenkuvan muodostamiseen. Yrityskartoituksen ja workshop tilaisuuden pohjalta nousseita yritysten tulevaisuuskuvia ovat: Palveluliiketoiminnan ja jakelukanavien kehittäminen Businessinnovointi, innovoinnin systematisointi Tuotannon automatisointi Uusien teknologioiden ja materiaalien hallinta Kaiken läpäisevä ICT, teollinen internet Osaava ja jaksava työvoima sekä työvoiman riittävyys Kehittämistarpeita, joihin yritykset eivät usko tai joita ei ole tunnistettu: Uuden tavat markkinoida, myydä ja konseptoida Energiatehokkuutta ei mielletä yhdeksi kilpailutekijäksi Yhden alueellisen innovointikeskuksen resurssien ja kompetenssien riittävyyteen kansainvälisessä vertailussa Pk yritysten johtamisvaje, ulkopuolisen sparrauksen mahdollisuudet 16

18 17 (75) Energiateknologian kehittämistarpeiden selvityksen tausta-aineistona käytettiin aikaisempia Varkauden alueen yritysselvityksiä mm. PEAK innovaatiostrategiaselvitys 2012, Yritysharavahaastattelut 2014 sekä eri hankkeissa saadut yrityskommentit viime vuosien ajalta. Lisäksi toimenpidesuunnitelman osalta haastateltiin maaliskuussa kuuden kone- ja energiateknologiaalan yrityksen kanssa henkilökohtaisena haastatteluna. Toisessa vaiheessa haastattelun avulla saatuja kehittämistarpeita arvioitiin Workshop tilaisuudessa. Tilaisuudessa olivat paikalla edustajat neljästä yrityksestä ja lisäksi edustaja Savonia-ammattikorkeakoululta. Yrityskartoitusten tuloksia on analysoitu tarkemmin tämän dokumentin luvussa 4. 17

19 18 (75) 3 VISIO JA TAVOITTEET 3.1 Toimenpideohjelman yleiset tavoitteet Toimenpideohjelman tavoitteet noudattelevat maakuntaohjelmaa: PK-yritykset osana globaalia toimitusketjua, tuottavuuden parantaminen ja energiatehokkuus, jatkuva tuoteinnovointi sekä asiakkaiden tarpeita vastaava palveluliiketoiminnan käyttöönotto. Tavoitteiden saavuttamiseksi kehitetään osaamista, menetelmiä ja työkaluja, jotka fokusoituvat uuteen tietotekniikkaan, nykyaikaiseen tuotantotekniikkaan ja automaatioon sekä nopeaan ja kustannustehokkuuteen tähtäävään tuoteinnovointiin. Keskeisenä elementtinä on ns. vastavirtastrategia, jonka mukaisesti teollisuustuotanto on mahdollista säilyttää Suomessa ja Pohjois-Savossa sen sijaan, että se karkaa halvan työvoiman maihin. Tähän innoittajana on toiminut Yhdysvalloissa tapahtunut käänne. Yhä useampi teollisuusyritys nimittäin palauttaa tuotantoaan Yhdysvaltoihin, koska valmistaminen kannattaa paremmin siellä kuin esimerkiksi Kiinassa. Maakuntaohjelman mukaisesti ohjelmakaudella on saatava aikaan entistä vahvempi teknologiateollisuuden osaamiskeskittymä, jonka ydinosaaminen keskittyy alan kehittämisen koordinoinnin ohella muutamiin substanssialueisiin (mm. hitsausautomaatio, digitaalinen tuotanto sekä palveluliiketoiminnan ja elinkaarihallinnan kehittäminen). Luonnollinen kotipesä tällaiselle osaamiskeskittymälle on Kuopioon suunnitteilla oleva koulutuskonepaja. Energiatekniikan osalta kehitetään myös osaamista, menetelmiä ja työkaluja, jotka fokusoituvat samoihin teemoihin kuin konetekniikassakin, mutta eroavaisuuksiakin löytyy. Alan suuremmilla yrityksillä on tekniikkaa, johon on panostettu ja nämä panostukset tulisi saada suuren kokoluokan toimituksiksi ja kaupallisiksi menestyksiksi. Tällöin tavoitteeksi toisaalta nousee tuoteinnovoinnin ohelle olemassa olevien tekniikoiden skaalaus kustannustehokkaaseen kokoluokkaan ilman merkittäviä ongelmia. Energiatekniikassa mennään vastavirtaan palaamalla digitaalisista malleista enemmän kokeellisen toiminnan pariin. Suomalainen kallis, mutta laadukas energiatekniikka on murroksessa, jossa tulisi pystyä hyödyntämään markkinoiden vaikeimpia polttoainejakeita (kalleimmat ja monikäyttöisimmät tekniikat saavat osakseen vaikeimmat markkinakyselyt). Tämä tarkoittaa runsaasti kokeellista toimintaa, koska tietoa ja digitaalisia malleja on niukasti ja ennen kuin näitä saadaan luotua, tarvitaan riittävästi kokeellista toimintaa ja mittatietoa laskentamallien luomiseksi. Bioprosesseilla on keskeinen sija orgaanisten jätemateriaalien sekä lietteiden energiahyötykäytössä. Bioprosessien avulla ko. materiaaleista on mahdollista tuottaa toisaalta biokaasua 18

20 19 (75) mädätyksen kautta ja toisaalta myös erilaisia nestemäisiä biojalosteita, kuten etanolia ja metanolia, hyödyntämällä mikrobiologisia prosesseja materiaalien käsittelyssä. Erinäisissä tutkimushankkeissa on onnistuttu tuottamaan myös biomateriaalien raaka-aineeksi kelpaavia komponentteja bioprosessien avulla. Nämä ovat keskeisiä tulevaisuuden raaka-aineita siirryttäessä fossiilisesta taloudesta kohti biotaloutta. Jätelainsäädännön kiristyessä vuonna 2016 orgaanisten jätejakeiden sekä lietteiden hyötykäytön odotetaan nousevan merkittävästi niiden kaatopaikkasijoittamisen päättyessä. Orgaaniset jätemateriaalit, kuten biojätteet, sekä teollisuuden ja yhdyskuntien lietteet ja maatalouden sivutuotteet, soveltuvat hyvin bioprosessien raaka-aineeksi. Toisaalta, niiden hyödyntäminen esim. jätteenpoltossa on hankalaa ja useissa jätteenpolttohankkeissa edellytyksenä onkin mm. biojätteen tehostettu erilliskeräys ja käsittely muilla menetelmillä kuin polttamalla. Edellä mainittujen lisäksi Riikinvoima aloittaa ekovoimalaitoksen rakentamisen, jossa voidaan polttaa alueelta kerätty kierrätyspolttoaine, tehden samalla sähköä ja lämpöä. Sama ympäristö mahdollistaa kuitenkin edellistä suuremmassa mittakaavassa materiaali- ja mittaustekniikan kehittämisen, sekä päästöjen hallinnan kehittämisen. Bioenergian ja biomateriaalien osalta, erityisesti Varkaudessa, nähdään erinomaisia kehittämismahdollisuuksia. Puun uudet käyttömahdollisuudet on jo edellisellä ohjelmakaudella esillä ollut pyrolyysitekniikkaan pohjautuva koeympäristö, jossa voidaan kehittää puusta erotettavissa olevien ainesosien vaatimaa teknologiaa. Lisäksi kaivosala tarjoaa uuden potentiaalisen kasvumahdollisuuden erityisesti ympäristötekno-logian uusien sovellusten näkökulmasta. Kaivosalalla on runsaasti tarpeita erityisesti uusille ve-denkäsittelyratkaisuille sekä vesitaseiden kokonaisvaltaiselle hallinnalle. Pahimmillaan vesiasioi-den hallinta voi olla jopa kynnyskysymyksenä uusien kaivosinvestointien toteutukselle. Toisaal-ta, kaivosteollisuus on valmis satsaamaan toimiviin ratkaisuihin taatakseen omat toimintaedelly-tyksensä. Toistaiseksi valmiita ja kaivosvesillä testattuja tuoteratkaisuja on vain vähän tarjolla; perinteiset vesialan ratkaisut eivät sovellu sellaisinaan kaivosteollisuuden tarpeisiin vaan ne edellyttävät kaivoskohtaista räätälöintiä sekä laaja-alaista osaamista geologiasta, mineraalien ja veden vuorovaikutuksesta eri olosuhteissa, ja lisäksi kaivosteollisuuden prosesseista yhdistetty-nä vedenkäsittelytekniikoihin ja vesikemiaan. Tarvitaan tutkimus- ja kehittämispanostuksia kai-vosten ympäristöhaittojen vähentämiseen soveltamalla uutta laitetekniikkaa päästöjen hallintaan sekä yritysten verkostoimiseen. Kaivosten vesiturvallisuuden parantaminen ja riskien hallinta sekä kaivosvesien kierrätys ja puhdistus tarjoavat uusia mahdollisuuksia laiteratkaisuita valmis-tavalle teollisuudelle. 19

21 20 (75) Koeympäristöjen tukeminen ja niiden teknologinen kehittäminen tulee olla edelleen toimenpideohjelmassa keskeistä. 3.2 Verkostoyritykset Toimenpideohjelman tärkeänä tavoitteena on PK-yritysten verkostokyvykkyyden kehittäminen. Päähankkijat edellyttävät nykyisin toimittajiltaan enemmän kuin pelkkää tuotantokapasiteettia. Ne haluavat, että verkostoyritykset panostavat myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan. On parempi, että verkostoyritykset ovat omalla alallaan teknologiassa korkeammalla tasolla kuin päähankkijat, jolloin ne voivat neuvoa päähankkijoitaan sen sijasta, että ottaisivat heiltä vastaan toimintaohjeita. Yrityskyselyjen perusteella voidaan todeta, että teknologiselta osaamiseltaan alueen verkostoyritykset ovat hyvällä tasolla ja teknologiaa ei tarvitse nostaa erityisesti painopisteeksi. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä uudet ja mielenkiintoiset teknologiset näkökohdat, joita on käsitelty jo aiemmin tässä dokumentissa. Hernesniemi ja Nikinmaa (2009) ovat esittäneet asiaa hyvin kuvaavan esimerkin päähankkijan (Valtra) ja verkostoyrityksen (ATA Gears) toiminnasta. Uuden vaihteiston kehityksen yhteydessä ATA Gearsin insinöörit suunnittelevat yhdessä Valtran suunnittelijoiden kanssa laakeroinnin tai asennusjärjestyksen, jotta kartiohammaspyörät saadaan laadukkaammin integroitua vaihteistoon. Näin toimimalla päähankkija saa lopulta kokonaistaloudellisesti edullisemman konstruktion. Samalla verkostoyrityksen kustannustietoisuus ja osaaminen lisääntyvät. Ja on muistettava, että suunnitteluvaiheen päätöksillä vaikutetaan eniten tuotteen kokonaiskustannuksiin. Tärkeintä olisi saada verkostoyritysten ydinkyvykkyydet tunnistettua ja kehitettyä verkoston tasolla huippuluokkaan. Jatkuva systemaattinen innovointi, monialainen tuote- ja palvelukehitys, keskittyminen ratkaisuliiketoimintaan sekä tehokas verkostossa toimiminen ovat avainsanoja kehittämistoiminnassa. 3.3 Koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset Savonia-ammattikorkeakoulu on alueen keskeinen toimija mm. kone- ja energia-alalla. Savonian strategia pohjautuu opetuksessa ja TKI-toiminnassa painoaloihin (kuva 3.1), jotka ovat Alkutuotanto ja elintarvikkeet, Käyttäjälähtöiset hyvinvointipalvelut, Integroitu tuotekehitys sekä Energia, ympäristö ja turvallisuus. Näistä kaksi viimeistä asettautuvat hyvin kone- ja energiateknologian toimenpideohjelman fokusalueeseen. Tekniikan ja erityisesti konealan koulutus alkoi Kuopiossa 1886 nimenomaan alueen elinkeinoelämän tarpeista. Tarvittiin osaavia konemestareita teollisuuteen ja laivareiteillä liikkuviin 20

22 21 (75) rahtialuksiin. Tarpeet ovat vuosikymmenien virratessa muuttuneet ja opetusta on siltä osin sovitettu ajan tarpeisiin. Kuva 3.1. Savonian painoalat. Kilpailu on muuttunut raaemmaksi ja kansainväliseksi. Osaamista tarvitaan paitsi tekniikassa niin myös liiketoiminnassa. Koska osaamistarpeet laajentuvat koko ajan tekniikan kehittyessä, on myös tehtävä vaikeita valintoja sen suhteen mitä osaamista halutaan kehittää. Suomi ei pärjää suurille maille koulutuksen määrissä, Intia esimerkiksi tuottaa noin insinööriä vuodessa. Määrän sijaan on pärjättävä laadussa. Opetuksen/koulutuksen laatu ja painopisteet ovat siis ne tekijät jotka vaikuttavat lopulta siihen kuinka hyvin Pohjois-Savon alue menestyy jatkossakin. Kone- ja energiatekniikan osalta Savoniassa ja Savon alueella on vahvaa osaamista. Uutta osaamista tulee lisätä erityisesti cleantechin ja arktisen teknologian alueella. Termillä cleantech ei liene vielä pysyvää suomenkielistä vastinetta, mutta ymmärrettäköön se tässä kokonaisuudessaan teknologioiksi, joiden avulla kuormitetaan vähemmän ympäristöä. Asia liittyy vahvasti niin energian tuotantoon kuin konetekniikkaankin. Koulutus- ja tutkimusyhteistyötä tulee lisätä laajasti. Savoniassa Tekniikan sisällä tulee tiivistää yhteistyötä eri alojen kuten sähkö-, kone-, energia- ja ympäristötekniikan osalta. Yhteistyömahdollisuudet kasvavatkin Savonian uuden organisaatio ja johtamisjärjestelmämuutoksen jälkeen. Muutos toteutetaan 2015 alusta. Organisatorisesti tullaan yhdistämään kone, energia, sähkö ja tietotekniikka yhden koulutuspäällikön alaisuuteen. Ympäristötekniikan osalta luontevaa yhteistyötä on jo tehty joissakin ympäristötekniikan hankkeissa. Muutoksen jälkeen osastomaisia raja-aitoja tulee olemaan vähemmän. Opetussuunnitelmien osalta tämä 21

23 22 (75) tarkoittaa sitä, että ne suunnitellaan jatkossa yhteisen strategian mukaisesti ja valittujen painopistealueiden mukaisesti. Yhteistyötä tulee laajentaa myös toiselle asteelle sekä yliopistojen suuntaan. Toisen asteen kanssa tulee tarkastella mm. yhteisiä laboratorioita. Yhteistilojen avulla myös yhteiset hankkeet tulevat luonteviksi. Samalla voidaan kehittää ammatillisia siltaopintoja. Koulutuskonepaja-ajatusta on vuosia yhdessä suunniteltu ja mietitty. Nyt asia on hyvin ajankohtainen. Ajatuksena siinä on, että yritykset ja oppilaitokset olisivat samoissa tiloissa hakemassa aivan uusia konsepteja tuotannon ja tuotekehityksen osalta. Samalla se toimisi oppimisympäristönä opiskelijoille niin tekniikan kuin liiketalouden osalta. Idean nimi ja konsepti on parhaillaan työryhmissä pohdittavana, mutta periaate ylläkuvatun mukainen. Yliopistoyhteistyötä sekä Itä-Suomen yliopiston (UEF) että Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa tulee tiivistää niin hankkeissa kuin opetuksenkin osalta. Energiatekniikan osalta yhteistyö LUTin kanssa on jo käynnissä. LUT tulee sijoittamaan tutkijaa Varkauteen. Tutkimuksen keskiössä on luonnollisesti energia erityisesti uusiutuva energia. Varkauden kampukselle on rakenteilla vuoden 2014 aikana valmistuva tutkimushalli. Se on osa Varkauden tekniikan koulutuksen ja TKI toiminnan innovaatioympäristöä. Se tarjoaa yrityksille Energiatutkimuskeskuspalveluja, johon liittyy valmiudet tutkia, kehittää ja testata kierrätyspolttoaineiden, hakkeen, turpeen sekä pyrolyysiöljyn palamiseen, materiaalien korroosiokäyttäytymiseen sekä muodostuviin päästöihin ja niiden hallintaan liittyviä kohteita niin arina- kuin leijupetikattiloissa. Tutkimusympäristöä käytetään, TKI toiminnan lisäksi, koulutuksiin perusopetuksessa sekä myydään yritysten tarpeisiin TKI- palveluita sekä räätälöityä koulutusta, joissa tutkimuskeskus tarjoaa oppimisympäristöt käytännön harjoitteluun ja laboratoriotöihin. Varkauteen on tavoitteena toteuttaa LUT:in osaamista ja Savonian infraa ja osaamista hyödyntävä innovaatioalusta, jonka avulla on mahdollisuus synnyttää seudun elinkeinoelämälle, erityisesti PK-sektorille, uusia innovaatioita ja virikkeitä, joilla on kahdenlaisia vaikutuksia: niillä edesautetaan isompien yritysten liiketoimintaa ja menestystä ja toisaalta PK- yritysten kasvua. Yhteistyön avulla tavoitellaan Savonian ja LUT:n välisen strategisen kumppanuuden muodostumista, jota voidaan hyödyntää mm. yliopiston tutkimuksessa syntyneen teknologian ja osaamisen kaupallistamisessa seudulla, täydennyskoulutukseen liittyvässä yhteistyössä sekä Savonian tutkimusinfrastruktuurin hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Lisäksi tavoitellaan seudun elinkeinoelämän, LUT:n ja Savonian yhteistyön tiivistymistä ja konkretisoitumista. Savonian osalta kumppanuus hyödyttää myös energia-alan soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön vahvistamisessa ja yritysten kehittämisessä. 22

24 23 (75) LUT:n ja Savonian yhteistyömalli on esitetty kuvassa 3.2. Savonian nykyiset TKI - toiminnot ovat siirrettävissä sellaisinaan osaksi tässä kuvattuun malliin. Kuva 3.2. Malli LUT-Savonia yhteistyömallista. Itä-Suomen yliopiston (Kuopion kampus) kanssa yhteistyötä on tehty mm. materiaalitekniikan osalta. Tarvetta tälle on edelleen ja erityisesti laitehankinnoissa tulee tehdä tarkastelua avoimin silmin. Sovelletun fysiikan laitoksen kanssa on käynnistynyt mm. hanke Nanorakenteiset hybridimateriaalit jätevesien puhdistamiseen raskasmetalleista (HybREC). Tässä yhteistyötä tehdään erityisesti ympäristötekniikan osalta, mutta laite- ja valmistustekniikan osalta myös konetekniikan osaamista tarvitaan. Vastaavanlaista yhteistyötä tullaan kasvattamaan. 23

25 24 (75) Tutkimuksellista yhteistyötä kehitetään yritystarpeista mm. seuraavien otsikoiden alla: - vaurioanalyysit (murtuminen, väsyminen, ) - korroosiotestit - pinnoitemateriaalit - pinnoitekuvioinnit - uudet materiaalit - savukaasujen hiukkaspitoisuusmittaukset - polttoprosessien lisäaineet päästöjen hallintaan - kuumakaasun näytteenotto ja analysointi Muita teollisuuteen luotaavia tutkimusaiheita ovat mm. biojalostamoihin liittyvät kohteet esimerkkeinä materiaalikehitys voima- ja sellukattiloiden valmistajien tarpeisiin, prosessien ohjaus ja mittaustekniikat (prosessinaikaiset mittaukset, instrumentointi ym.). Uudet tutkimukselliset avaukset liittyvät biopolttoaineiden tuotannon sivuvirtojen hyödyntämiseen kuten pyrolyysiöljyn tuotannon sivutuotteiden molekyylitason jatkohyödyntäminen lääkeaineiden runkomateriaalina sekä pinnoitusmateriaalina ). Yhteistyössä UEFin kanssa voidaan järjestää myös yrityskohtaisia koulutuksia. Näihin koulutuskokonaisuuksiin voi kuulua teoriaa, demonstraatioita, pilottitutkimuksia, selvitystöitä ja kehitysprojekteja. Eräs mahdollisuus voisi olla perustaa yhteinen materiaaliteknologiaan keskittyvä tutkimuskeskus siten, että keskuksella olisi käytössään Savonia-UEF henkilöstöä ja laitteistoa tarpeen mukaan. Tätä ajatusta ja toimintamallia voidaan tutkia erillisen hankkeen kautta. Tällä tutkimuskeskusmallilla voidaan kaventaa eroa teknisten yliopistokaupunkien tilanteeseen. 24

26 25 (75) 4 KEHITTÄMISTARPEET Toimenpideohjelman kehittämistarpeet on johdettu maakuntaohjelmaa mukaillen asiantuntijalausuntojen, yrityskartoitusten sekä tunnistettujen megatrendein kautta. Kehittämistarpeiden painopistealueet kone- ja energiateknologia-alalla voidaan tiivistää lauseeseen TODELLISEN KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN. Todellinen kilpailukyky ei ole valuuttakurssipolitiikkaa eikä se muodostu myöskään pelkästään halpoihin kustannuksiin ja kustannuksien minimointiin keskittymällä. Yritysten johtamisen kehittäminen on merkittävä keino edistää suomalaisen teollisuuden todellista kilpailukykyä. Niin johtamisessa kuin kehittämisessäkin strategisuuteen sisältyviä keskeisiä ulottuvuuksia ovat pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus sekä systemaattisuus. Nopeat, voimakkaat ja vaikeasti ennakoitavissa olevat muutokset liiketoimintaympäristössä johtavat usein tilanteisiin, jossa näiden ulottuvuuksien tarpeellisuus tiedostetaan heikosti. Toimintaympäristön ennakoimattomat muutokset näkyvät mm. teollisuusyritysten alhaisena investointiasteena. Erilainen kehittämiseen liittyvä yhteistyö hankaloituu, koska yrityksiltä puuttuu selkeät suunnitelmat kehittämistyönsä tulevista painopisteistä. Muuttuvassa toimintaympäristössä kyvykkyydet ovat 2010-luvulla keskeinen yrityksen todellista kilpailukykyä luova tekijä. Strategisen kyvykkyyden kehittämisen merkitys on noussut viime vuosina yhä korkeampaan asemaan. Kehittämistyön systemaattisuus ja strategiaan perustuvuus on korostunut entisestään riippumatta yrityksen tyypistä tai strategisista tavoitteista. Kilpailutilanne on muuttunut viime vuosina yhä voimakkaammin yritysten välisestä kilpailusta kohti verkostojen välistä kilpailua. Tämä muutos korostaa verkostonhallintaan liittyvien keinojen ja prosessien merkitystä kilpailukyvyn rakentamisessa. Verkostonhallinta ja verkostossa tapahtuva johtaminen edellyttävät verkostoon kuuluvien yritysten kyvykkyyksien tuntemista. Lisäksi yritysten ja eri toimintojen välillä on oltava yhteinen näkemys ja suunnitelma strategisten kyvykkyyksien kehittämiseksi Strategiset kyvykkyydet ovat tekijöitä, jotka lisäävät yrityksen kilpailuetua ja tuottavat sille lisäarvoa. Kyvykkyydet ovat yrityksen kyky luoda, laajentaa tai muokata suunnitelmallisesti resurssiperustaansa. Pelkkä resurssien hallinta ei yleensä riitä merkittävän lisäarvon luomiseen. Kyvykkyyksien lisäarvo syntyyn vaikuttaa ennemminkin yrityksen kyky kehittää asiantuntemustaan, innovatiivisuuttaan ja yrittäjämäisyyttään. Kyvykkäät yritykset pystyvät uudistamaan resurssejaan ja kyvykkyyksiään, niin että ne pystyvät kilpailijoitaan paremmin vastaamaan liiketoimintaympäristönsä muutoksiin. 25

27 26 (75) Yrityskartoituksen mukaan menestyksen avain löytyy todellisen kilpailukyvyn kyvykkyyksiä kehittämällä. Kartoituksessa tunnistetut kyvykkyydet on esitetty seuraavassa luettelossa. Todellisen kilpailukyvyn kyvykkyydet: Henkilöstökyvykkyys Johtamiskyvykkyys Myynti- ja markkinointikyvykkyys Uudistamis- ja kehittämiskyvykkyys Tuotannollinen kyvykkyys Yhteistyökyvykkyys Kyky toimia kansainvälisesti Kyvykkyysalueittain tärkeimmiksi ja heti aloitettavia kehittämistoimenpiteitä vaativiksi teemoiksi nousivat taulukossa 4.1 mainitut kohteet. Taulukko 4.1. Kyvykkyysalueiden teemat. Henkilöstökyvykkyys Mitä? Kuka? Vaikuttavuus? Markkinointi- ja myyntiosaaminen, Yritykset, Lisää positiivista kassavirtaa paperista digitaalisuuteen UEF-BS, Savonia, kehittämisyhtiöt, Oppiva Yritys 2015 Johtamiskyvykkyys Mitä? Kuka? Vaikuttavuus? Henkilöstöjohtaminen, kyvykäs henkilöstö haluaa kehittää omaa tekemistään ja työnkuviaan Yritykset, UEF-BS, HRM-konsultit, kehittämisyhtiöt, Oppiva Yritys 2015 Innostunut henkilöstö nostaa yrityksen kilpailukykyä omaa tekemistään kehittämällä Myynti- ja markkinointikyvykkyys Mitä? Kuka? Vaikuttavuus? Konseptointi, testaaminen ja koemarkkinointi jo ennen valmiita tuotteita tai palveluja, pilotointi ilman fyysistä tuotetta, Yritykset, UEF-BS, Finpro, mainostoimistot, kehittämisyhtiöt Time to market nopeutuu, liiketoiminnan kehittäminen nopeutuu ja pienentää riskejä Big Data mahdollistajana Uudistamis- ja kehittämiskyky 26

28 27 (75) Mitä? Kuka? Vaikuttavuus? Systemaattinen kehittämiskulttuuri, menetelmien tehokas hyödyntäminen ja käytäntöön viennin varmistaminen Yritykset, Savonia, VTT, TUT, LUT, Tekes-hankkeet Kehittäminen ja uudistuminen yrityksen strategiseksi voimavaraksi Tuotannollinen kyvykkyys Mitä? Kuka? Vaikuttavuus? Materiaalivirtojen hallinta, läpi koko tuotteen/palvelun elinkaaren, virtauksen kasvattaminen Yritykset, Savonia, LUT, TUT, Tekes-hankkeet Tuotannon kustannustehokas toteuttaminen ja sidotun pääoman vapautuminen Yhteistyökyvykkyys Mitä? Kuka? Vaikuttavuus? Luottamuksen kasvattaminen, yli toimiala- ja arvoketjurajojen välisiä kehittämishankkeita Yritykset, Tekes-ryhmähankkeet, Aalto Mind, Savonia, Yrittäjän Uusien liiketoimintamallien syntyminen ja alueellisen yhteistyön mahdollisuudet Ideakoulu Kyky toimia kansainvälisesti Mitä? Kuka? Vaikuttavuus? Hallittu kansainvälistyminen, kasvun ja markkinoille menon suunnittelu, asettuminen ja aseman vahvistaminen, kansainvälistymisen rahoitus Yritykset, UEF-BS, Finpro, kehittämisyhtiöt Kannattavan liiketoiminnan kasvun saavuttaminen kansainvälisillä markkinoilla Toimenpideohjelman yrityslähtöisen toteuttamisen kannalta on järkevää rakentaa kehittämistyö yritys- ja verkostokohtaiseksi. Hyvän lähtökohdan tälle toiminnalle antaa yrityskohtainen strategisen kyvykkyyden arviointi. Kehittämistyön koordinoinnin tulisi perustua yrityksistä saatuun kyvykkyystietoon ja kehittämissuunnitelmiin. Näiden avulla on mahdollista rakentaa kehittämiskokonaisuuksia. Samalla strategisen kyvykkyyden arviointi toimii koko teemaohjelman aktivoinnin ja arvioinnin välineenä. Pohjois-Savon yritysten ja muiden toimijoiden tulevaisuuden kehittämistarpeet ovat moninaiset. Kasainvälisessä kilpailussa menestyminen vaatii laaja-alaista kyvykkyyksien ja toimintaympäristön kehittämistä. Tuotekehityksen ja innovoinnin aktivointi on tulevaisuuden kasvun kannalta tärkeää. Tarvitaan sekä oppilaitos/yliopistolähtöistä innovointia että yrityslähtöistä tuotekehitystä. In- 27

29 28 (75) novaatioalustojen, kuten Varkauden energia-alan innovaatioalusta ja Kuopion koulutuskonepaja, merkitys korostuu innovaatioiden tuottajina. Toimiakseen tehokkaasti, innovaatioalustalla tulee olla riittävä kriittinen massa ja innovoinnin tulee olla yrityssuuntautunutta. Innovaatioalustoilla voidaan toteuttaa mm. uuden teknologian testausta ja pilotointia. Yrityslähtöisen tuotekehityksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on luoda alihankintayrityksiin omia tuotteita ja palveluja. Esimerkiksi voimalaitoskattiloiden uudet päästönormit ja kokoluokan kasvu asettavat kattilaprosessisuunnittelulle yhä uusia vaatimuksia. Vaativampien materiaalien käyttö suunnittelussa ja hitsauksessa edellyttää jatkuvaa panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yritysten kansainvälistymisen edistämiseen sekä myynnin- ja markkinoinnin kehittämiseen on panostettava enenevässä määrin. Erityisesti PK-yrityksissä myynnin ja markkinoinnin kyvykkyyksiä on parannettava kansainvälistymisen mahdollistamiseksi. Uusina markkinamahdollisuuksina voidaan hyödyntää poikkitieteellisiä ratkaisuja ja toimialoja. Kiinnostavia potentiaalisia markkina-alueita ovat mm. pohjoinen arktinen alue, Venäjä sekä nousevana markkina-alueena Afrikan maat. Kansainvälisille markkinoille pääsy edellyttää monissa tapauksissa työtä yrityskonsortioiden muodostamiseksi. Myyntiverkoston rakentaminen on PK-yritykselle taloudellisesti haastavaa ja myynnin valmennukseen tulee voimallisesti panostaa. Yrittäjyyttä ja PK-yritysten uudistumista tulee edistää voimallisesti. Kasvuyrittäjyyden vahvistaminen, uusien innovaatio ja spin-off yritysten taloudellinen ja teknologinen tukeminen ovat tärkeää. Yrittäjäpolven vaihdoksia ja jatkajajärjestelyjä pitää aktiivisesti edesauttaa. Suomen rakenteellinen kustannustaso-ongelma on johtanut erityisesti työllistävät metallialan yritykset vaikeaan kilpailutilanteeseen. Yritysten kustannuskilpailukykyä on nopeasti parannettava esimerkiksi automaatiota lisäämällä ja tuottavuutta kehittämällä. Liiketoiminnan suunnittelua, johtamista ja tuotannollista kyvykkyyttä tulee parantaa. Yleisesti osaamisen uusia tarpeita voidaan ratkaista mm. edistämällä elinikäistä oppimista. Palveluliiketoiminnan mahdollisuudet ja palvelujen tuotteistaminen ovat monelle yritykselle potentiaalinen mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa. Pohjois-Savossa on myös paljon vaativaa projektitoimintaa tekeviä yrityksiä mm. asennuspalveluihin, huoltoon ja investointeihin liittyen. Projektiosaamisen vahvistaminen vähentää liiketoiminnan riskejä ja toisaalta lisää projektitoiminnan kasvumahdollisuuksia. 28

30 29 (75) Yrityskehityshankkeiden tulisi olla vaikuttavia ja riittävän pitkäaikaisia jotta kehittämisen tulokset juurtuvat kunnolla. Yritysten rahoitusta tulee tehostaa. Yritysten elinkaaren eri vaiheissa rahoituksen riittävyys on usein kriittinen asia. Erityisesti yritysten kasvu- ja muutosvaiheessa käyttöpääoman riittävyys on usein este kasvulle ja uusien markkinoiden saavuttamiselle. EU:n alue- ja rakennepoliittisia kehittämistukia tulee Pohjois-Savossa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi EU:n Horizon 2020 puiteohjelma antaa myös PK-yritysten hyville tutkimus- ja innovaatiohankkeille uusia rahoitusmahdollisuuksia. Maakunnallisen siemen- ja kasvurahaston luonti parantaisi alueen mikroyritysten kasvumahdollisuuksia. Ulkomaisten investointien aktivointi on yksi lisämahdollisuus pääoman saannille yrityksiin. Tämän vastineena maakunnassa pitää kuitenkin olla houkuttelevia investointikohteita. Verkostoituminen eri muodoissa on yhä tärkeämpää ja sitä pitää voimallisesti edistää. Yritysten välistä verkostoitumista tarvitaan usein mm. myynnin, markkinoinnin ja kansainvälistymisen alueilla. Suomessa on pienet kotimarkkinat ja monien PK-yritysten voimavarat eivät yksin riitä suurempien ulkomaisten hankkeiden toteuttamiseen. Myös tuotannollisten verkostojen uudistaminen sekä päähankkija-järjestelmätoimittaja-alihankkija verkostojen luonti ja vahvistaminen edistävät pitkäjänteistä partneriyhteistyötä. Yritysten ja oppilaitosten välinen nykyistä syvempi verkostoituminen on tarpeellista ja se pitää laajentaa tiiviimmin kattamaan myös PK-yrityskenttää. Koulutuksen, innovoinnin ja tuotekehityksen alueella on edelleen paljon mahdollisuuksia tehostaa yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Verkostoituminen myös eri toimialojen kesken on tulevaisuudessa tärkeää uusien poikkitieteellisten tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseksi. Kansainvälistä verkostoitumista tulee edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimushankkeiden ja puiteohjelmien (mm. Horizon 2020) kautta. Kone- ja energiateknologia-alan taloudellinen merkitys Pohjois-Savossa on suuri ja alan imagon kirkastaminen ja vetovoimaisuuden vahvistaminen on oltava yhteinen tavoite. On pystyttävä huolehtimaan osaajien saatavuudesta ja laadusta tulevaisuudessa sekä oppilaitoksiin että yrityksiin. Uusia osaajia tarvitaan kaikille toiminnan tasoille ruohonjuuritasolta yritysten johtoon. 29

31 30 (75) 5 TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Toimenpideohjelman toteutus on jaettu kehitysteemoihin ja niitä toteuttaviin työpaketteihin. Kehitysteemat ovat luonteeltaan pysyviä eli ne kantavat läpi koko ohjelmakauden Kehitysteemojen työpaketit sisältävät yhden tai useamman tutkimushankkeen ja yrityskehitysprojektin aiheen. Toimenpideohjelman aktivoinnin tehtävänä on päivittää ja priorisoida työpaketteja ja niiden sisältöjä toimintaympäristön muutosten tahdittamana. Kehitysteemat ja työpaketit tukevat maakuntasuunnitelmassa esiin nostettuja kehittämistavoitteita: tuottavuutta nostavat teknologiat ja energiatehokkuus asiakaslähtöiset palvelukonseptit ja projektiosaaminen PK-yritykset osana globaalia toimitusketjua sekä tuoteinnovaatiot yksilölliset tuotteet ja time to profit. Kehitysteemojen toimenpiteillä edistetään etenkin PK-yritysten myyntiä ja markkinointia, kehitetään niiden johtamis- ja teknologiakyvykkyyksiä sekä rakennetaan Pohjois-Savoon entistä vahvempi kone- ja energia-alan tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymä, joka tukee yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa, koulutuksen kehittämistä sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämistä. Lisäksi kehitysteemoilla vahvistetaan alan ja alueen vetovoimaisuutta ja kehitetään työmarkkinoita tukevaa koulutusta. Toimenpideohjelman kehitysteemat ovat 1) Tuotannollinen kyvykkyys, 2) Teollisuutta, TKI-toimintaa ja koulutusta tukevat ympäristöt ja kehittäjäverkostot, 3) Energialiiketoiminta sekä 4) PK-yrityksen strategisen kyvykkyyden johtaminen. 30

32 31 (75) Kuva 5.1 Toimenpideohjelman kehitysteemat ja työpaketit 31

33 32 (75) Aktivointi huomioi sekä yritysten lyhyen aikavälin tarpeet että tieteellisen ja soveltavan tutkimuksen tarjoamat mahdollisuudet. Aktivointiin sisältyy myös toimenpideohjelman tulosten seuranta, mittaus sekä mahdollisten toimenpiteiden käynnistäminen. Seuranta käsittää mm. yritys- ja tutkimushankkeiden tulosten arvioinnin. Toimenpideohjelman toteuttamista tukevien strategisten verkostojen rakentaminen on niin ikään aktivoinnin tehtävä. Kehitysteemojen pohjalta käynnistettävät soveltavan tutkimuksen hankkeet kohtaavat parhaimmassa tapauksessa yritysten tarpeet oikea-aikaisesti. Tämä edellyttää jatkuvaa yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja kehitysyhtiöiden kesken. Yritysten kehitystarpeet tulee saattaa koulutusorganisaatioiden tietoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta soveltavan tutkimuksen hanke tukee yrityksiä parhaalla tavalla. Aktivoinnin tehtävänä on koordinoida yritysten, kehitysyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Seuraavassa tarkastellaan kunkin kehitysteeman sisältöjä tarkemmin. 5.1 Tuotannollinen kyvykkyys Tuotannollinen kyvykkyys kehitysteeman tavoitteena on parantaa piensarjatuotannon laatua ja kustannustehokkuutta valmistusteknologioita, automaatiota ja ICT:tä hyödyntäen. Tässä kehitysteemassa keskitytään hitsaavan teollisuuden menetelmien ja laadun kehittämiseen, tuotannonohjaukseen, uusiin valmistusteknologioihin, energiatehokkaaseen valmistamiseen, automaatioon, uusiin materiaaleihin sekä toimittajaverkoston hallinnan kehittämiseen. Toimenpiteet tähtäävät pk-yritysten teknologisten kyvykkyyksien ja ketteryyden kehittämiseen, joita tukemaan koostetaan koulutusorganisaatioiden t&k-hankkeita. 32

34 33 (75) Kuva 5.2. Tuotannollinen kyvykkyys kehitysteeman sisältö Toimenpideohjelman laadintatyön perusteella tunnistettiin seuraavat Tuotannollinen kyvykkyys kehitysteeman kehityskohteet, joihin esitetään välittömiä toimenpiteitä: 1. Hitsauksen laadun kehittäminen 2. Automaation kustannustehokas lisääminen. Hitsaus on merkittävä tuotantomuoto ja työllistäjä Pohjois-Savossa, johon liittyvä osaaminen ja laatu on nostettava kilpailuvaltiksi. Lujuusteräkset ja arktiset olosuhteet asettavat hitsaukselle uusia haasteita, johon Pohjois-Savossa on hyvät edellytykset vastata. Automaation kustannustehokas lisääminen tukee alueen yritysten strategisia tavoitteita tilanteessa, jossa ketteryys ja piensarjatuotannon tehokkuus ovat ratkaisevassa asemassa. Tuotannollinen kyvykkyys kehitysteeman alustavissa työpaketeissa (Taulukko 5.1) on listattu sisältöjä ja tavoitteita, jotka edellyttävät joko uusien tutkimusprojektien käynnistämistä tai jo olemassa olevan osaamisen hyödyntämistä pk-sektorilla. Esimerkiksi ainetta lisäävistä valmistusteknologioista tarvitaan lisää tietoa ennen kuin niitä päästään hyödyntämään yrityksissä. Vastaavasti tuotantolinjastojen suunnittelusta simulointia hyödyntäen on valmista osaamista 33

35 34 (75) aiemmista soveltavan tutkimuksen hankkeista. Seuraavassa taulukossa on laadinnan yhteydessä esiin nostetut työpaketit ja niiden sisällöt, joita aktivointi hyödyntää tutkimus- ja yrityshankkeiden valmistelutyössä. Taulukko 5.1. Tuotannollinen kyvykkyys kehitysteeman alustavat työpaketit Työpaketit Sisältö, tavoite Toteuttaja/ tarvittava verkosto Hitsaavan teollisuuden hitsausteknologioiden, laadun ja kiinnitinteknologian kehittäminen Ääriolosuhteisiin soveltuvien terästen hitsausteknologioiden kehittäminen. Savonia, Sakky, Ysao / LUT, Lapin amk Ääriolosuhteet asettavat kovat laatuvaatimukset hitsaukselle, mikä tarkoittaa toimivaa laatujärjestelmää, johon liittyy mm. pätevyysasiat, hitsausohjeet ja näihin liittyvä menetelmätestaus. Yksi lisäarvo voisi löytyä uusista kaarihitsausprosesseista ja niiden mukaan tuomista eduista metallurgiaan. Tutkimushanke Yritysprojektit Automaatioasteen nostaminen Tuotannon ja toimitusketjun ohjaus: työsolujen, tuotantolinjastojen ja toimitusketjujen simulointi Ainetta lisäävän valmistusteknologian haltuunotto Koulutusorganisaatioiden ja yritysten teknologiaosaamisen nostaminen Energiatehokas valmistaminen ja lopputuote Materiaaliteknologia Materiaalien ja hitsattujen rakenteiden staattinen ja dynaaminen testaaminen sekä korroosioilmiöiden tutkiminen olemassa olevalla laitekannalla Pk-yritysten automaatioasteen kustannustehokas nostaminen robotiikkaa, kiinnitintekniikoita ja konenäköä hyödyntäen. Tuotannon joustavuus ja ketteryys. Simulointimenetelmien hyödyntäminen yritysten työsolujen, tuotantolinjastojen ja toimitusketjujen suunnittelussa osa- ja kokonaisoptimoinnin näkökulmista. Tähän soveltuvia menetelmiä on tutkittu ja sovellettu onnistuneesti aiemmin mm. LEKA-hankkeessa. Toiminnan joustavuus ja ketteryys. Globaalin talouden muutokset edellyttävät nopeaa kehittämistä. Ainetta lisäävän valmistusteknologian (AM-teknologia) haltuunotto käsittäen laite- ja suunnitteluohjelmien hankinnat sekä niiden käytön soveltavassa tutkimuksessa yritysten case-kappaleilla sekä opetuksessa. Terästulosteiden metallurginen tutkimus Yritysten ja koulutusorganisaatioiden henkilöstöstä koostetaan tutkimusryhmiä, joille järjestetään koulutuksia. Koulutusten syventävässä vaiheessa tutkimusryhmät ratkaisevat yritysten todellisia tuotannollisia ongelmia hyödyntäen hankkimaansa koulutusta Aiheita: Energiatehokas valmistaminen, robotiikka, Internet of Things - arkkitehtuuri, ainetta lisäävä valmistus (AM), FEM, simulointi ja materiaaliteknologia (arktisten olosuhteiden materiaalit) Osaamisen nostaminen (koulutusorganisaatiot, yritykset) Yritysten nykytilanteen ja säästöpotentiaalin arviointi Lujien ja keveiden rakenteiden käyttöönoton tukeminen energiatalouden näkökulmasta Arktiset olosuhteet (arktiset teräslaadut ja niiden liittäminen) sekä jätteenpoltto asettavat uusia vaatimuksia materiaaleille (korroosiokestävyys). Materiaalin ja pinnoitteiden valinta eri kohteisiin ml. lujitemuovin käyttö metallin korvaajana. Nanotekniikan materiaaleja kone- ja ympäristötekniikan sovelluksiin Sakky, Ysao, Savonia, UEF Yritykset Savonia Yritysten kehitysprojektit, joissa hyödynnetään olemassa olevaa osaamista Savonia, LUT, UEF, Lapinamk Tutkimushanke, jonka jälkeen yritysten kehitysprojektit (yritykset, kehitysyhtiöt) Sakky, Ysao, Savonia, UEF Yritykset Tekes Liideri-ohjelma UEF, Savonia, Sakky, Ysao Tutkimushanke UEF, Savonia Lapin-amk 34

36 35 (75) Teollisuuden ICT Tuotannon ohjattavuuden kehittäminen Toimittajaverkostojen hallinta Pk-yritysten tuotetiedonhallinnan parantaminen -> liitynnät päähankkijoiden toimitusketjuihin. Rakennetaan esimerkkitoteutus, joka voidaan monistaa yrityksiin. Tilaustenhallintaportaali pk-yrityksille ml. ERP-liittymät Palveluliiketoiminnan kehittämistä tukevan sähköisen palvelualustan suunnittelu ja toteutus. - Asiakassegmentit ja niiden palvelutarpeiden eroavaisuudet, soveltuvat palveluprosessit -> sähköisten palvelujen tuotteistaminen sekä palvelujen teollisen internet-alusta tekninen suunnittelu ja toteutus - Sähköisen palvelualustan hyödyntämismahdollisuudet energia- ja ympäristötekniikassa esim. kaivosten jätevesien reaaliaikainen monitorointi (sensoriteknologiat ja langaton tiedonsiirto) Tuotannon ohjaukseen käytettävillä ohjausjärjestelmillä ei saavuteta parasta hyötyä jollei tuotannon ohjattavuus ole kunnossa. Tuotannon ohjattavuutta parannetaan työsolujen ja linjastojen sekä tehdaslayoutien suunnittelulla, joissa voidaan käyttää hyväksi eritasoisia simulointimenetelmiä. Päähankkijoiden kyvykkyys hallita toimittajaverkostojaan simuloinnin hyödyntäminen. Pk-yritysten kyvykkyys liittyä digitaaliseen toimitusketjuun: tuotetiedonhallinta ja ICT Miten globaalit päähankkijat löytävät alueen pk-yritykset ja toisinpäin. Alihankintaverkoston innovaatiopotentiaalin hyödyntäminen Hankintatoiminnan kehittäminen kohti osaamisen ja innovaatioiden hankintaa Tutkimushanke: Savonia Koneala, Savonia sähkö- ja tietotekniikka, UEF tietojenkäsittelytiede Yritysryhmähanke-kehitysyhtiöt Savonia, yritykset Yritysten kehitysprojektit, joissa hyödynnetään olemassa olevaa osaamista Savonia,UEF, kehitysyhtiöt, kehittäjäverkostot, UEF Kauppatieteen laitos Aalto yliopisto/tuotantotalous Rakennerahaston toimintalinjoista Tuotannollinen kyvykkyys kehitysteema tukee etenkin pkyritysten kilpailukykyä (TL1) ja uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä (TL2). 5.2 Teollisuutta, TKI-toimintaa ja koulutusta tukevat ympäristöt ja kehittäjäverkostot (TTK) Pohjois-Savossa on viime vuosina toteutettu monipuolisia ja edistyksellisiä tutkimus-, kehitysja innovaatioympäristöjä ja useita valmistumassa. TTK-kehitysteeman tavoitteena on saada nämä ympäristöt laajaan ja täysimittaiseen käyttöön. Tämä edellyttää TKI-ympäristöjen palvelujen kuvaamista yhteen palveluosoitteeseen, jossa palvelujen sisältö on kuvattu asiakkaiden eli yritysten ja koulutusorganisaatioiden näkökulmasta. Tämä edistää pk-yritysten ja koulutusorganisaatioiden keskinäisen yhteistyön kasvattamista. Palvelukuvaukset lisäävät myös TKIympäristöjen hyödynnettävyyttä koulutuksen kehittämisessä sekä nuoriso- että aikuispuolella. TKI-ympäristöjen ja palvelujen kokonaiskuva tukee myös uusien tutkimusympäristöjen määrittelyä ja lisää myös maakunnan ulkopuolista mielenkiintoa alueelle tarjoten verkostoitumispisteen kansallisiin ohjelmiin ja verkostoihin. TTK-teeman toimenpiteiden tavoitteena on myös päästä mukaan kansallisiin hankekonsortioihin ja löytää pohjoissavolaisille yrityksille uusia kumppaneita ja asiakkaita. Lisäksi tässä kehitysteemassa tuetaan innovaatioekosysteemin rakentamista. 35

37 36 (75) Kuva 5.3. TTK-kehitysteeman sisältö TTK-kehitysteeman välittömänä toimenpiteenä esitetään palveluportaalin rakentamista, johon kuvataan TKI-ympäristöjen palvelut yritysten ja muiden koulutusorganisaatioiden näkökulmasta. Tämän jälkeen palvelut lanseerataan koulutusorganisaatioille ja yrityksille. TKI-ympäristöjen kehitystyössä on oleellista tunnistaa ja tunnustaa pk-sektoria parhaiten tukevat toiminnot ja teknologiat sekä rakentaa niistä entistä vahvempia teknologiakeskittymiä seudulliset tarpeet huomioiden. TTK-kehitysteeman alustavat työpaketit on esitetty seuraavassa taulukossa. 36

38 37 (75) Taulukko 5.2. Teollisuutta, TKI-toimintaa ja koulutusta tukevat ympäristöt ja kehittäjäverkostot kehitysteeman alustavat työpaketit. Työpaketit Sisältö, tavoite Toteuttaja/ tarvittava verkosto TKI-ympäristöjen hyödyntäminen opetuksessa ja yritysten TKI-toiminnassa Palvelujen kuvaaminen yritysten ja koulutusorganisaatioiden näkökulmasta - yhden luukun palveluportaali alueen yrityksille ja koulutusorganisaatioille (Pinnoitusteknologian pilottitehdas, HitSavonia, Energiateknologian kehitysympäristö ENTEK, Metallialan oppimistehdas, Älykäs tuotantosolu, SIBLAB, Korroosion tutkimuslaboratoria, Mittaustekniikan tutkimuslaboratorio ) Koulutusorganisaatioiden kehityspalvelujen toimintamallin kuvaaminen. TKI-ympäristöjen hyödyntäminen alan imagon kohottajana. Pk-yritysten ja oppilaitosten yhteistyön lisääminen: resurssipankki, yhteiskäyttöiset laitteistoresurssit, tutkimusseteli Koulutusorganisaatiot, yritykset Koulutus Uusien TKI-ympäristöjen toteutus teollisuuden tarpeiden pohjalta Uusia TKI- ja yrityskumppanuuksia verkostoista Innovointia tukevat ympäristöt TKI-ympäristöjen hyödyntäminen opetuksessa koulutusorganisaatioiden kesken. Teollisuuden koulutustarpeiden määrittäminen ja kohdennettujen koulutuspakettien toteuttaminen, tavoitteena verkostoyrityksen osaamistason nostaminen -> verkostoyrityksestä kehittäjäkumppani päähankkijalle. Aikuisille räätälöidyt koulutuspaketit Opiskelija- ja henkilöstövaihto paikallisesti UEFin ja Savonian ja ammattiopistojen kesken, koulutusketju. Kansainväliset ohjelmat, opiskelijavaihto => kiinnostavuus Kone- ja Energia-alaa kohtaan Teollisuuden tarpeiden pohjalta viritetetyt fyysiset ja virtuaaliset TKI- ja oppimisympäristöt kuten Riikinvoiman voimalaitoksen mittausympäristö sekä Koulutuskonepaja-tyyppinen toiminnallinen keskittymä, jonka toteutuksessa huomioidaan elinikäisen oppimisen tarpeet. Kärkiympäristöjen tunnistaminen ja niiden vahvistaminen -> vahvat toiminnalliset teknologiakeskukset Oppimateriaalien ja -ympäristöjen yhteistuotanto ja käyttö kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Koulutusorganisaatioiden yhteinen prototuotanto ja tuotantomahdollisuuksien testaus -> pk-yritysten kehitystuki, verkottuneet opiskelijaprojektit. Rakennettavien verkostojen kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kv-kumppanuuksia pk-yrityksille ja koulutusorganisaatioille. Teollisiin symbiooseihin perustuvien innovaatioverkostojen kehittäminen. Innovaatioekosysteemien rakentaminen ja ohjaaminen - yritysten ja koulutusorganisaatioiden IHMISET innovaatioiden tuottajina Avoimen innovaatioyhteistyöalustan perustaminen, jossa seurataan globaaleja kehityssuuntia ja arvioidaan mahdollisuuksia, esimerkkeinä energia- ja materiaaliteknologian alustat (LUT, UEF, Savonia). Innovaatiokoulutuksen kehittäminen/lisääminen Koulutusorganisaatiot, yritykset Koulutusorganisaatiot, yritykset, yliopistot Koulutusorganisaatiot, kehitysyhtiöt, kansalliset ohjelmat, Hermia New factory Koulutusorganisaatiot, kehitysyhtiöt, kansalliset ohjelmat 37

39 38 (75) Rakennerahaston toimintalinjoista Tuotannollinen kyvykkyys kehitysteema tukee etenkin uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä (TL2). Sen lisäksi sen toimenpiteet edistävät pk-yritysten kilpailukykyä (TL1) sekä koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista (TL4). 5.3 Energialiiketoiminta Biotalouden murroksesta ja vähähiilisyystrendistä nostetta liiketoimintaan -visiolla kulkeva kehitysteema on haastava ja laaja. Biotalouteen kuuluu, että luonnonvaroja käytetään tehokkaasti ja vähähiilisillä ratkaisuilla hillitään ilmaston muutosta. Ympäristöministeriö on määritellyt Suomen biotalouden askelmerkkejä biotalousstrategiassaan ja todennut, että se täydentää muita luonnonvarojen käytön, Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin strategioita ja ohjelmia. Näistä tärkeimpiä ovat mm. Cleantechin strateginen ohjelma, luonnonvarastrategia ja selonteko, mineraalistrategia, energia- ja ilmastopoliittinen strategia, kestävän kehityksen strategia, kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma, metsäalan strateginen ohjelma sekä metsäpoliittinen selonteko ja kansallinen metsäohjelma. Tässä toimenpideohjelmassa biotalouden ja sen murroksen osalta käsitellään toimenpiteitä, jotka kohdistuvat energia-, ilmasto- ja Cleantechaihepiireihin. Uudet energiantuotantomenetelmät ja erityisesti termiset menetelmät, ovat tyypillisesti tekniikoiltaan haastavia. Energiatekniikan yritysten keskittymä Varkauden seudulla on, suuria yrityksiä lukuun ottamatta, tottunut tekemään liikevaihtonsa paikallisesti palvelemalla seudun suuryrityksiä. Raha on tullut melko läheltä ja jopa melko helposti ja tämä on muovannut alueelle liiketoimintakulttuurin, jossa pääsääntöisesti riskinottokyky on melko matala ja kehittäminen tuotteiden jatkuva parantaminen -mallista, jossa vuosittain tehdään edellisvuotta muutaman prosentin tehokkaampi tuote, mutta teknologista hyppäystä tapahtuu harvoin. Biotalouden murros kuitenkin suosii niitä toimijoita, jotka pystyvät ottamaan käyttöön ja kehittämään uutta vaikeaakin tekniikkaa. Tämän uuden tyyppisen tekniikan osalta olennaisessa asemassa on tekniikkaan liittyvän liiketoimintariskin hallinta, tekniikan vahvuuksien hyödyntäminen yrityksen omassa toiminnassa, yksittäisen asian monistaminen sarjaksi laadun olennaisesti kärsimättä sekä sarjojen tai volyymituotannon hallinta ja aivan erityisesti kyky saada tuotteet myös markkinoille. Muutos vaatii varsinkin PK-yrityksille runsaasti apua liiketoimintakulttuurin muutoksesta syntyvien mahdollisuuksien esittelyssä sekä halukkaiden tahojen teknisten haasteiden ylittämisessä sekä tuotteiden markkinoinnissa kansainvälisille markkinoille. Riskirahoituksen rooli ja sen saatavuus on liiketoimintakulttuurin muutoksen kannalta myös keskeistä. 38

40 39 (75) Mikrobiologisiin prosesseihin perustuvat uudet bioprosessit tarjoavat vaihtoehtoisen lähestymistavan erilaisten orgaanisten jätemateriaalien hyödyntämiseksi energiana sekä ravinteina ja biomateriaalien raaka-aineina. Keskeistä tällä osa-alueella on prosessien tehostaminen ja jatkuvatoimisten laitteistojen kehitystyö. Bioprosessit energiantuotannossa sekä biojalosteiden valmistuksessa mahdollistavat myös vettä runsaasti sisältävien jätemateriaalien sekä lietteiden muuntamisen muuntamisessa energiaksi ja/tai ravinnehyötykäyttöön soveltuvaksi jäännösmateriaaliksi. Aihepiiri edellyttää laitetekniikan demoamista sekä pilotointia todellisissa käyttökohteissa. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on teollisuuden orgaanisten jätemateriaalien hyötykäytön kehittäminen. Vähähiilisyystrendiin liittyen ongelmana on, että yritykset eivät ole vielä tiedostaneet mahdollisuuksia energiatehokkaiden laitteiden myytävyydestä varsinkin kuluttajasektorille. Laitteiden energia- ja materiaalitehokkuuden kehittämiseen panostaminen on usein riittämätöntä, koska ei täysin ymmärretä tämän kehitystyön aikaansaaman lisäarvon merkitystä. Tämän osalta tulisi tiedotustyötä tehostaa, koska energiatehokkuutta parantavia ideoita usein löytyy yrityksistä, mutta niitä ei ole hyödynnetty markkinoille saakka tai osana oman imagokuvan nostatusta. Toisaalta yrityksillä ei saata olla riittäviä valmiuksia tarkastella energiatehokkuuteen vaikuttavia asioita ja niihin liittyviä kuluja liiketoiminnassaan, jotta he osaisivat muuntaa tuotantotilojaan ja prosessejaan energiatehokkaammaksi ja saisivat kustannushyödyn osaksi kokonaiskilpailukykyään. 39

41 40 (75) Kuva 5.4. Energialiiketoiminnan kehitysteeman sisältö Energiantuotannossa hyödynnettävät kierrätyspolttoaineet sekä tietyt biojalosteet aiheuttavat koostumuksensa, reaktiivisten alkuainepitoisuuksien, usein alhaiseksi jäävän lämpöarvon ja poltossa syntyvien jätejakeiden johdosta haasteita energiantuotantoyksikön suunnitteluun, materiaalivalinnoille, poltonprosessin ja päästöjen hallintaan sekä lämpöpintojen puhtaana pitoon. Kestävän kehityksen lähtökohtana on luonnonvaroja säästävä toiminta. Laitteiden ja prosessien energia- ja materiaalitehokkuuksien parantaminen sekä uusiutuviin energialähteisiin perustuvat energiantuotantojärjestelmät ovat merkittäviä kehittämiskohteita. Kehitystyön tuloksena syntyvillä uusilla tuotteilla ja palveluilla on tulevaisuudessa entistä suurempi kysyntä. Energia-alalla kokeellinen tuotekehitystoiminta on epähomogeenisten kierrätyspolttoaineiden, epätyypillisten biojalosteiden sekä uusien energiantuotantoteknologioiden vuoksi keskeistä, koska näille ei ole suunnittelun ja mitoituksen tueksi olemassa laskentamalleja tai tietoa tarkasta käyttäytymisestä. Kokeellista toimintaa ja testejä tarvitaan, jotta saadaan perustietoa 40

42 41 (75) prosessin käyttäytymisestä sekä kokeellisten mittausten pohjalta saatua mittausdataa mallinnus- ja simulointitulosten verifiointiin sekä analyysien pohjalta määritettyjä parametriarvoja mitoitus- ja suunnitteluohjelmistojen pohjaksi. Taulukko 5.3. Energialiiketoiminnan kehitysteeman alustavat työpaketit. Työpaketit Sisältö, tavoite Toteuttaja/ tarvittava verkosto Kierrätyspolttoaineiden lajittelu ja esikäsittely, energiantuotannossa polton ja syntyvien päästövirtojen hallinta Kierrätyspolttoaineet energiantuotannossa kehittämistarpeet liittyen: 1. Polttoaineen laadun hallintatapojen kehittäminen (keruu, kierrätys, esikäsittely, kuivatus, erottelu), polttoprosessin hallittavuuden parantaminen tavoitteena vakaa energiantuotanto, prosessilaitteiden kestävyyden optimointi ja pieni ympäristökuormitus (savukaasut, hiukkaset) 2. Polttoprosessissa syntyvien sivuaine- ja jätevirtojen hallinta ja hyödyntäminen. Ongelmana mm. kasvavat tuhkamäärät ja tavoitteena tuhkajakeiden hyötykäyttömahdollisuuksien edistäminen esimerkiksi erottamalla arvokkaat metallijakeet 3. Palamisolosuhteiden, lämpöpintojen likaantumisen ja korroosion hallinta säädöillä, polttoprosessiin syötettävillä lisäaineilla, materiaalivalinnoilla, pinnoituksilla Kierrätyspolttoaineiden keruuorganisaatiot Polttoaineiden esikäsittelyjärjestelmien toimittajat Energiantuotantoyksikköjen ja niihin liittyvien komponenttien valmistajat Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Biopolttoaineiden tuotanto ja polttoaineiden termiseen hyödyntämiseen liittyvän teknologian kehittäminen Energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen; laitteiden ja prosessien energia- ja materiaalitehokkuus, energiatehokkaat jäähdytysjärjestelmät Biojalosteiden tuottaminen sähkö/lämpö/ muun tuotantoprosessien ohessa. 1. Kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia biojalosteita hyödyntävien energiantuotantojärjestelmien laitekehitys (mm. raskaan polttoöljyn korvaaminen pyrolyysiöljyllä) 2. Uusien tuotantoprosessien kehittäminen ja demoaminen ml. mikrobiologiset yksikköprosessit 3. Biopolttoaineiden tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen esimerkkinä molekyylitason jatkohyödyntäminen lääkeaineiden runkomateriaalina sekä pinnoitusmateriaalina Kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten biojalosteiden laadun parantaminen Energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä kehittämistarpeita: 1. Laitteen tai kojeen energiatehokkuuden ja materiaalitehokkuuden kehittämisprojektit (optimaalinen virtaus- ja lämpötekninen suunnittelu, lujat materiaalit, kevyemmät rakenteet, uudet valmistusmenetelmät) 2. Lauhde-energian ja sivuainevirtojen hyödyntämismahdollisuuksien kehittäminen Kokeellisen tutkimuksen kehitysympäristöt Energiantuotantoyksiköt Prosessiteollisuus Laitevalmistajat Koulutus ja tutkimusorganisaatiot Kokeellisen tutkimuksen kehitysympäristöt Laitevalmistajat Prosessiteollisuuden tuotantoprosessit Energiantuotantoprosessit Maatalouden tuotantoprosessit Rakennusten ja yhdyskuntajärjestelmän prosessit Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Kokeellisen tutkimuksen kehitysympäristöt 41

43 42 (75) Uusiutuvaan energiaan perustuvat hybridijärjestelmät hajautetussa sähkö- ja lämpöenergian tuotannossa. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan hajautetun energiantuotannon kehittämistarpeita: 1. ORC-teknologiaan perustuvan pienen teholuokan yhdistetty sähkö- ja lämpöenergian tuotantoyksikkö (CHP) hajautetussa energiantuotannossa; teknologian kehitys ja testaus 2. Hybridijärjestelmien suunnittelu- ja mitoitusmenetelmien ja -työkalujen kehittäminen. Järjestelmien valintakriteerien kehittäminen taustana teknistaloudellinen tarkastelu 3. Uusiutuvan energian järjestelmiin ja/tai laitteisiin liittyvän palveluliiketoiminnan kehittäminen ja myyntiorganisaation synnyttäminen 4. Lämpö- ja sähköenergian muunto- ja varastointiteknologioiden kehittäminen Laitevalmistajat Laitetoimittajat Suunnittelu- ja konsulttiyritykset Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Kokeellisen tutkimuksen kehitysympäristöt EU-direktiivien ja kansallisen lainsäädännön johdosta kierrätyspolttoaineiden käyttö energiatuotannossa lisääntyy. Tyypillisesti kierrätyspolttoaineet ovat laadultaan epähomogeenisia ja sisältävät usein polttoprosessin hallinnan, lämpöpintojen likaantumisen, kattilarakenteiden kestävyyden, energiantuotantoprosessin yhteydessä syntyvien sivuainevirtojen hyödynnettävyyden ja savukaasu- ja hiukkaspäästöjen puhdistuksen osalta lisähaasteita. Teknologiaa kehittämällä on kuitenkin kyettävä vastaamaan laadultaan heikkolaatuisemman polttoaineen tuomiin haasteisiin. Kustannuksiltaan kierrätyspolttoaineita hyödyntävät teknologiset ratkaisut ovat usein perinteisiin energiatuotantoyksikköihin verrattuna kalliimpia. Teknologioiden ja niihin liittyvien mahdollisten palveluliiketoimintojen kehittämisen osalta on kuitenkin kyettävä todentamaan, että tuote on asiakkaan kannalta kokonaistaloudellisesti kannattava hankinta. Suomessa ja erityisesti Pohjois-Savon alueella on hyvä valmius ja kyky kehittää sekä valmistaa haasteellisia polttoaineita hyödyntävää energiantuotantoteknologiaa. EU:n ja kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti uusiutuvan energian käyttöä energiantuotannossa on merkittävästi lisättävä. Lisäksi eri päästöjä rajoittavat direktiivit, kuten rikkidirektiivi, voivat osaltaan lisätä uusiutuviin lähteisiin perustuvien polttoaineiden kysyntää. Kansallisesti puuperäisillä biopolttoaineilla on merkittävä potentiaali ja rooli. Energiantuotannossa merkittävin näistä on biomassa. Tämän lisäksi biomassasta jalostettavilla nestemäisillä ja kaasumaisilla polttoainejakeilla tulee olemaan merkittävä rooli fossiilisten polttoaineiden korvaajana niin energiantuotannossa kuin myös liikennepolttoaineina. Esimerkkinä tästä voi mainita raskaan polttoöljyn korvaaminen pyrolyysiöljyllä. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvien nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden ominaisuudet edellyttävät kuitenkin polttoaineiden laadun sekä niitä hyödyntävien teknologioiden kehittämistä. Itä-Suomen alueella on hyvät edellytykset valmistaa ja jatkojalostaa puupohjaisia biojalosteita sekä kehittää niiden hyödyntämiseen soveltuvaa teknologiaa. 42

44 43 (75) Rakennerahaston toimintalinjoista Energialiiketoiminta kehitysteeman työpaketit kohdistuvat sekä ESR- että EAKR-ohjelmiin ja erityisesti toimintalinjoihin 1/ pk-yritysten kilpailukyky, 2/ uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen ja 4/ koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä näiden linjojen mukaisiin erityistavoitteisiin. 5.4 PK-yrityksen strategisen kyvykkyyden johtaminen Muuttuvassa liiketoimintaympäristössä PK-yrityksen johtaminen tulee kohdentaa kyvykkyyksien kehittämiseen. Teemaohjelmassa PK-yritysten strategisten kyvykkyyksien johtamisen tavoitteena on kyvykkyyksien tunnistaminen, edelleen kehittäminen ja kyvykkyyksien muuttaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yrityksen kyvykkyydet voidaan jakaa henkilöstökyvykkyyteen, johtamiskyvykkyyteen, myynti- ja markkinointikyvykkyyteen, uudistamis- ja kehittämiskyvykkyyteen, tuotannolliseen kyvykkyyteen, yhteistyökyvykkyyteen ja kykyyn toimia kansainvälisesti. Tuotannollisen kyvykkyyden kehitysteeman tavoitteista on kerrottu aiemmin jo kohdassa 5.1, joten tässä kehitysteeman osiossa keskitytään muiden kyvykkyyksien kehittämiseen. Tavoitteena on edelleen lisätä yritysten ja ihmisten kasvuhalukkuutta, kasvukykyä ja kasvumahdollisuuksien tunnistamista. Kasvumahdollisuudet ovat suurimmaksi osaksi kansainvälisillä markkinoilla. Kyky toimia kansainvälisesti on keskeistä toimialan menestyksen kannalta. Toimialalle uusien liiketoimintamallien omaksuminen ja käytäntöön soveltaminen synnyttää uutta kilpailuetua toimialalle. 43

45 44 (75) Kuva 5.5. PK-yrityksen strategisen kyvykkyyden johtaminen -kehitysteeman sisältö Toimenpideohjelman laadintatyön perusteella tunnistettiin seuraavat PK-yrityksen strategisen kyvykkyyden johtaminen -kehitysteeman kehityskohteet, joihin esitetään välittömiä toimenpiteitä: 1. PK-yritysten strategisen kyvykkyyden mittaaminen, kuvaaminen ja analysointi 2. Myynti- ja markkinointivalmennus ja -koulutus 3. Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja uudet toimintamallit Välittömänä toimenpiteenä esitetään PK-yritysten kyvykkyyksien mittaamisen, kuvaamisen ja mittaustiedon analysoinnin aloittamista. Kyvykkyyksien analysoinnin kautta pystytään löytämään yritysten johtamisen kyvykkyysvahvuudet ja heikkoudet. Myynti- ja markkinointivalmennuksella tähdätään kykyyn toimia tuloksellisesti kansainvälisillä markkinoilla. Palveluliiketoiminnan kehittämisellä tähdätään kumppanuusverkoston kilpailukyvyn parantamiseen ja uusiin asiakkuuksiin. Kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi kone- ja teknologia yritykset voidaan jakaa kolmeen erilaiseen ryhmään. Ensisijaisesti kehittämistoimenpiteet suunnataan viiteenkymmeneen kehi- 44

46 45 (75) tyshaluiseen ja -kykyiseen toimialan PK-yritykseen. Toisen ryhmän muodostavat viisisataa kokoluokkaa pienempää yritystä, joihin kohdistetaan erityisesti aktivointitoimenpiteitä. Toimialan kärkiyritykset muodostavat kolmannen ryhmän. Kehitysteeman työpaketit tulee kohdentaa aina yrityskohtaisesti siten, että kehitystyön sisältö suunnataan tunnistettujen heikkouksien poistamiseen. Lisäksi kyvykkyyksien kehittämisen pohjaksi tulee tehdä yhteistyötä yritysten, kehitysyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja asiantuntijaverkostojen kanssa huipputietämyksen saattamiseksi yritysverkoston käytettäväksi. Taulukko 5.4. PK-yrityksen strategisen kyvykkyyden johtaminen -kehitysteeman alustavat työpaketit. Työpaketit Sisältö, tavoite Toteuttaja/ tarvittava verkosto Yrityksen strategisen kyvykkyyden mittaaminen ja kuvaaminen Yrityskohtainen kyvykkyyksien arviointi kehitysyhtiöt, koulutusorganisaatioiden ja asiantuntijoiden verkosto Yrityksen strategisten kyvykkyyksien johtaminen Kyvykkyyksien kehittäminen, uusien liiketoimintamallien omaksuminen ja muuntaminen liiketoiminnaksi Työyhteisön- ja henkilöstövoimavarojen johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä Sisältö ja tavoitteet määritellään myöhemmin yritysten tarpeiden mukaisesti. Sisältö ja tavoitteet määritellään myöhemmin yritysten tarpeiden mukaisesti. Sisältö ja tavoitteet määritellään myöhemmin yritysten tarpeiden mukaisesti. kehitysyhtiöt, koulutusorganisaatioiden ja asiantuntijoiden verkosto kehitysyhtiöt, koulutusorganisaatioiden ja asiantuntijoiden verkosto kehitysyhtiöt, koulutusorganisaatioiden ja asiantuntijoiden verkosto Myynti- ja markkinointikyvykkyys Uudistamis- ja kehittämiskyvykkyys Tuotannollinen kyvykkyys Yhteistyökyvykkyys ja liiketoimintaverkosto kasvun mahdollistajana Kyky toimia kansainvälisesti Toimialan strategisen kyvykkyyden mittaaminen ja kuvaaminen Innovaatiotoiminnan kehittäminen Palveluliiketoiminnan kehittäminen Sisältö ja tavoitteet määritellään myöhemmin yritysten tarpeiden mukaisesti. Sisältö ja tavoitteet määritellään myöhemmin yritysten tarpeiden mukaisesti. Sisältö ja tavoitteet määritellään myöhemmin yritysten tarpeiden mukaisesti. Sisältö ja tavoitteet määritellään myöhemmin yritysten tarpeiden mukaisesti. Sisältö ja tavoitteet määritellään myöhemmin yritysten tarpeiden mukaisesti. Tietämyksen tuottaminen toimialan yritysten strategisen kyvykkyyden kehittymisestä ja suunnasta, seurantatiedon ja toiminnan arvioinnin toteuttamiseksi. Työpaketti on osa innovaatiokärjen aktivointimallia. Innovaatiomenetelmien käyttöönotto Innovointia tukevan yrityskulttuurin ja johtamisjärjestelmän rakenteiden kehittäminen Henkilökunnan innovaatiopotentiaalin hyödyntäminen Asiakassegmenttien määrittely, palvelutarpeiden määrittely segmenteittäin, soveltuvat palveluprosessit, lanseeraus kehitysyhtiöt, koulutusorganisaatioiden ja asiantuntijoiden verkosto kehitysyhtiöt, koulutusorganisaatioiden ja asiantuntijoiden verkosto koulutusorganisaatioiden ja asiantuntijoiden verkosto, kehitysyhtiöt kehitysyhtiöt, koulutusorganisaatioiden ja asiantuntijoiden verkosto kehitysyhtiöt, koulutusorganisaatioiden ja asiantuntijoiden verkosto kehitysyhtiöt, koulutusorganisaatioiden ja asiantuntijoiden verkosto, Pohjois-Savon Liitto, ELY -keskus kehitysyhtiöt, koulutusorganisaatioiden ja asiantuntijoiden verkosto kehitysyhtiöt, koulutusorganisaatioiden ja asiantuntijoiden verkosto PK-yrityksen strategisen kyvykkyyden johtaminen kehitysteema tukee Rakennerahaston toimintalinjoja

47 46 (75) 5.5 Toimenpideohjelman aktivointi Toimenpideohjelman valmisteluun osallistui laaja joukko alueen yrityksiä lähinnä kyselyiden ja haastatteluiden muodossa. Yritysten tietoisuus uudesta ohjelmasta lisääntyi tällä tavoin merkittävästi. Toimenpideohjelman valmistuttua on kuitenkin edelleen tarpeellista tiedottaa sen sisällöstä eri yhteyksissä. Hyviä tiedotuskanavia ovat kone- ja energia-alan neuvottelukunnat, hankkeiden ohjausryhmät sekä sähköinen jakelu alueen yrityksiin. Toimenpideohjelmaan on eri kehitysteemoihin koostettu työpaketteja, joiden jatkovalmistelu on yksi aktivointityön keskeisiä tehtäviä. Aktivointi käynnistää työpakettien pohjalta yritys- ja tutkimusprojekteja, jotka oikea-aikaisesti tukevat toisiaan. Projektien suunnittelussa tulee huomioida nykyiset TKI-ympäristöt ja osaamiset sekä tunnistaa uudet kehittämistarpeet. Yksi aktivointitoiminnan haastavimmista tehtävistä on työpakettien päivittäminen ympäristön muutosten mukaan. Tämä tehtävä sisältää sekä yritysten lyhyen aikavälin tarpeiden määrittelyn että tieteellisen ja soveltavan tutkimuksen tarjoamat uudet mahdollisuudet. Aktivoinnin tehtävänä on myös toimenpideohjelman tulosten seuranta, mittaus sekä mahdollisten korjaavien toimenpiteiden käynnistäminen. Tehtävä sisältää hankkeiden väli- ja loppuauditointien sekä toteutettujen yritystyytyväisyysmittausten sekä tulosten arvioinnin. Useat työpaketit edellyttävät verkostoitumista. Aktivoinnin tehtävänä on ylläpitää nykyisiä ja kehittää uusia strategisia kumppanuuksia. Aktivoinitityötä ohjaamaan perustetaan koordinaatioryhmä. 46

48 47 (75) 5.6 Yhteenveto Toimenpideohjelman tavoitteena on tukea pk-yrityksiä mahdollisimman laaja-alaisesti. Sen vuoksi ohjelmalle asetettiin neljä avaintavoitetta: liikevaihdon lisääminen, uuden liiketoiminnan synnyttäminen, tuottavuuden parantaminen sekä koulutusorganisaatioiden TKI- ja koulutuspalvelujen tehokkaampi hyödyntäminen yritysten kehittämisessä. Taulukossa 5.5 esitetään kehitysteemakohtaisesti työpaketit, joilla toimenpiteet käynnistetään sekä mittarit ja tavoitteet pk-yrityksen näkökulmasta vuoteen Vaikka toimenpideohjelman tavoitteet on painotettu taulukossa teemakohtaisesti, niiden voidaan ajatella kohdentuvan soveltuvin osin myös koko toimenpideohjelman alueelle. Taulukko 5.5 Kehitysteemakohtaiset tavoitteet Kehitysteema Teeman aloittava työpaketti Mittari Tavoite 2020 Pk-yrityksen strategisen kyvykkyyden Yrityksen strategisen kyvykkyyden mittaaminen ja Liikevaihto M kehittäminen analysointi Energialiiketoiminta Kierrätyspolttoaineiden lajittelu ja esikäsittely, energiantuotannossa Alueelta haettava kilpailtu +30 % polton ja syntyvien päästövirtojen hallinta tutkimus- ja kehittämisrahoitus Tuotannollinen kyvykkyys Hitsaavan teollisuuden laadun kehittäminen Tuottavuus + 20 % Teollisuutta, TKI-toimintaa ja koulutusta tukevat ympäristöt Ulkoiset laatukustannukset - 50 % TKI-palvelujen konseptointi ja lanseeraus Palvelut pk-yrityksille + 50 % Tavoitteet on esitetty toiminnan piiriin osallistuvien pk-yritysten näkökulmasta. Huomattavaa on, että pk-yritysten kehittyminen vaikuttaa myös alueen suurten päähankkijoiden kehittymiseen suotuisasti. 47

49 48 (75) 6 LÄHTEET Kagerman H. et al: Recommendations for implementing the strategic initiative INDUS- TRIE Final report of the Industrie 4.0 Working Group. National Academy of Science and Engineering, 2013 Germany. Hernesniemi H., Nikinmaa T. (toim.): KONETEOLLISUUDEN MENESTYS TARTTUU VERKOSTOIHIN. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, 2009 Helsinki. Johansen J. et al: Manufacturing 2025 Five future scenarios for Danish manufacturing companies, Aalborg University, 2010 Denmark. Hernesniemi H., Kulvik M., Ylä-Anttila P.: Pohjois-Savon kilpailukyky ja tulevaisuuden haasteet, ETLA Future Manufacturing Council: Trends in manufacturing to A foresighting discussion paper, 2011 Australia. Hietikko E. (toim.): LEKA-hankkeen loppuraportti, Savonia-ammattikorkeakoulu, Laxell P, Wallin J.: PEAK Varkauden osaamisen uusi tuleminen, Varkauden innovaatiostrategia, Synocus Oy Itä-Suomi Uusiutuu. Itä-Suomen bioenergiaohjelma Julkaisu 148/2011. Pohjois- Karjalan maakuntaliitto. Joensuu Uudistuva, ekovastuullinen Savo. Savon ilmasto-ohjelma Etelä-Savo ja Pohjois- Savo. Mörsky, S. ja Panula-Ontto-Suuronen, A. (toim.).etelä-savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kopijyvä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Energia ja ilmasto. 8/2013. Valtioneuvoston periaatepäätös energiatehokkuustoimenpiteistä [verkkojulkaisu] [Viitattu ]. Saantitapa: VTT - State-of-the-art fluid bed thermal conversions for energy and biofuels [Webinar] [Viitattu ]. Saantitapa: EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpano. Esittelyaineisto kuulemistilaisuudesta Säätytalo.[verkkojulkaisu] [Viitattu ]. Saantitapa: Tekniikka ja talous Työ tekee u-käännöksen EU komissio, lehdistötiedote, viitattu Saatavuus: Valtioneuvoston viestintäosasto Viitattu Saatavuus: CLEEN Ltd. Tutkimusohjelmat [Viitattu ] Saatavuus: 48

50 49 (75) 7 LIITTEET Liite 1: Professori Päivi Eriksson, Itä-Suomen Yliopisto, Kauppatieteiden laitos INNOVAATIOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TEOLLISISSA PK-YRITYKSISSÄ POHJOIS-SAVOSSA Mikä on innovoinnin tulevaisuuden suunta ja merkitys PK-teollisuudessa? Globaali talous ja sen mukana teollisuus muuttuu kiihtyvällä vauhdilla tulevina vuosikymmeninä. Suuria muutoksen aiheuttajia ovat: - Kehittyvien markkinoiden (Afrikka, Intia, Kiina) kasvava kysyntä - Uudet materiaalit, robotiikka, tavaroiden internet - Palvelulogiikka (service-logic), tuote osana palvelua (product-as-service) eikä toisinpäin - Asiakkaiden ja loppukäyttäjien entistä tiiviimpi huomioiminen ja tuotekehitykseen osallistuminen eri muodoissaan; ideat innovaatioihin tulevat usein yrityksen ulkopuolelta - Työntekijöiden muuttuminen asiantuntijoiksi; edellyttää osallistumismahdollisuuksia ja jaettua johtajuutta - Kiertotalous ja teolliset symbioosit; muuttavat innovaatioekosysteemejä paikallisesti ja maailmanlaajuisesti Kehittyvien markkinoiden tarpeet saattavat olla hyvinkin erilaisia kuin kehittyneiden markkinoiden. Näillä markkinoilla toimiminen saattaa edellyttää sekä uusia tuotteita, palveluita että liiketoimintamalleja. Uudet materiaalit, robotiikka ja tavaroiden internet mahdollistavat sekä tuotteiden uudistumisen että toiminnalliset innovaatiot. Palvelulogiikka kääntää tuote-palvelu ajattelun toisin päin. Ydin ei olekaan tuote vaan palvelu, jonka mukana tuote seuraa. Palvelukonseptien innovointi on haastavampaa kuin tuoteinnovaatioiden tuottaminen ja suomalaisten teollisuusyritysten osaaminen ja kokeilunhalu on tässä vähäisempää kuin monissa muissa maissa. Asiakaslähtöisyyden ja asiakkaan tarpeiden ymmärtämisen pitäisi olla entistä vahvemmin innovaatiotoiminnan keskiössä. Samoin työntekijöiden osaamisen tuominen mukaan innovaatiotoimintaan korostuu. Koska kilpailuetu menetetään kiristyvässä kilpailussa nopeasti, myös innovaatiotoiminnan pitäisi olla nopeampaa ja kustannustehokkaampaa kuin ennen. Pitkällä tähtäimellä vahvimmin innovointia muuttava kehityskulku on kiertotalous ja siihen liittyvät käänteistoiminnot (ks. Towards the Circular Economy -raportit ja McKinseyn selvitys Resource Revolution). Kiertotalouden johtoajatus on edistää tavara- ja palveluvirtoja uusintaen samalla taloudellisia, teknisiä, inhimillisiä ja sosiaalisia resursseja ja luonnonvaroja. Kiertotalouden mukainen innovaatiotoiminta säästää resursseja ja lisää kilpailukykyä, mutta myös muuttaa yrityksen toimintatapoja ja asiakassuhteita. Suurista yrityksistä muun muassa Renault, Phillips ja H&M ovat kehittämässä tällaista toimintaa. 49

51 50 (75) Kiertotalous edellyttää tuotannollisten yritysten yksisuuntaisen lineaarisen ajattelun (raaka-aine-valmistuskäyttö-poisto) muuttamista kiertäväksi ja tämän uuden ajattelutavan mukaista innovaatiotoimintaa. Kiertotalouden toteutumiseen liittyvä innovaatiotoiminta voi olla koko yrityksen kattavaa ja perustua hyvinkin erilaiselle logiikalle kuin yrityksen aiempi toiminta. Sen sijaan, että kehitetään uutta, kiertotaloudessa pitää oppia hyödyntämään viisaasti jo olemassa olevaa uudelleen, mahdollisesti useitakin kertoja. Lisäksi pitää kehittää tämän ajatuksen mukaiset toimintajärjestelmät, liiketoimintamallit ja strategiat. Toiminnassa tarvitaan laajaa ja tuoretta innovatiivista otetta. Kiertotaloudessa laaja muutoksen kohde on fyysisten resurssien uudelleenkäyttö (materiaalit, koneet, laitteet) ja tämän mukaisen kierron järjestäminen. Tämä tarkoittaa sekä itse valmistettujen tuotteiden valmistusta siten, että kaikki materiaalit eri muodoissaan voidaan käyttää uudelleen, joko itse tai jossain muualla. Samoin tuotannollisessa toiminnassa käytettyjen koneiden, laitteiden ja muiden materiaalien uudelleen käytöllä voidaan saavuttaa kustannuksiin perustuvaa kilpailuetua. Pohjoissavolaiset yritykset, jotka ovat kaukana markkinoistaan joutuvat miettimään, miten ja milloin pystyvät hyödyntämään kiertotalouden ideaa. Tässäkin tarvitaan uudenlaista ajattelua. Sen sijaan, että käytettyjä tuotteita tuotaisiin uudelleen käyttöön takaisin sinne, missä tuotteet on valmistettu, pitää niiden hyödyntäminen todennäköisesti miettiä muilla tavoin. Kiertoajattelun liiketoiminnallinen hyödyntäminen edellyttää täysin uudenlaista ajattelua ja runsaasti eritasoisia innovaatioita. Valmistettavien ja myytävien tuotteiden osalta mietitään, missä muodossa ne voidaan käyttää uudelleen (esim. kokonaisina, moduuleina, materiaaleina tai energiana) ja tuotteet innovoidaan uudelleen tältä pohjalta. Sama prosessi koskee materiaalijäämiä, energiavirtoja jne. Kaiken osalta voidaan miettiä uudenlaisia hyödyntämistapoja ja näiden mukaisia uusia liiketoimintamalleja sekä johtamisjärjestelmiä. Kiertotalous edellyttää aiempien innovaatioverkostojen rinnalle käänteisiä verkostoja (reverse-networks). Uutta näkökulmaa tuovat esimerkiksi teollisiin symbiooseihin perustuvat innovaatioverkostot. Teolliset symbioosit tarkoittavat joukkoa yrityksiä, jotka hyötyvät toisensa toiminnasta tai fyysisistä resursseista uusilla tavoilla. Symbioosi voi keskittyä esimerkiksi materiaaleihin, energiaan tai jätteisiin. Tyypillinen esimerkki on toisen yrityksen sivuvirtojen (esim. jäte, energia) hyödyntäminen omassa toiminnassa. Teollisen symbioosin idean pohjalta voi syntyä merkittävää uutta innovaatiopotentiaalia. Tämä voisi kohdistua myös teknologiaan tai tuotekomponentteihin (esim. eri yritysten tuotteissa sama koneen ohjaamo, tela-alusta jne). Yritykset voisivat myös entistä vahvemmin yhteisrakentaa ja -käyttää tilaus- tai toimitusketjuja, tuotanto- ja liiketiloja jne. Sitran mukaan: luottamukseen ja yhteistyöhön perustuvat teolliset symbioosit ovat hyviä keinoja hallita entistä monimutkaisempaa ja muuttuvaa liiketoimintakenttää. Tällaisesta yhteistyöstä kumpuaa runsaasti innovaatioita. Ja parhaiten innovoivat yritykset myös tekevät muihin verrattuna kymmenen prosenttia enemmän liikevoittoa. 50

52 51 (75) Kansainväliset konsultit ovat ennustaneet, että seuraavien vuosikymmenten aikana täysin uudet, globaalit ja erittäin nopeasti kasvavat yritykset alkavat hallita teollista toimintaa eri puolilla maailmaa. Suomalaiset ja pohjoissavolaiset pk-teollisuusyritykset saattavat olla vaikeuksissa, jos esimerkiksi kiertotalouden ajatus toteutuu nopeasti ja tästä aiheutuva muutosvaatimus yksittäiselle yritykselle on vahva. Pohjoissavolainen PK-teollisuusyritys voi menestyä globaalin talouden muutoksessa vahvalla innovaatiotoiminnalla ja tekemällä yhteistyötä muuttuvaa taloutta ja uudistuvaa teollista ajattelua hyödyntäen (tuloksena uudet tuotteet, palvelut, prosessit, toimintatavat, liiketoimintamallit, strategiat). Esimerkiksi yritysten väliselle paikalliselle yhteistyölle syntyy täysin uudentyyppinen perusta, jos teolliset symbioosit yleistyvät. Yhteistyö ei enää välttämättä perustu arvoketju-ajatteluun tai muihin perinteisiin liiketoimintamallien lähteisiin, vaan eri liiketoimintajärjestelmissä toimivat yritykset voivat hyötyä toisistaan uusilla tavoilla. Innovaatiotoiminnan kehittämisen esteenä ei ole teknologisen osaamisen puute, vaan puutteet inhimillisen toiminnan ymmärtämisessä. Paljon tutkituista innovaatiokeskittymistä (esim. Californian Piilaakso, Bostonin alue, Israel, Korea, Singapore) on raportoitu hyviä tuloksia. Mikä näitä keskittymiä yhdistää ja mikä erottaa ne muista tavoista järjestää alueellista innovaatiotoimintaa? Tutkimusten mukaan hyvää tulosta tuottaa inhimillisen toiminnan ymmärtäminen ja painottaminen rakenteiden ja järjestelmien rinnalla, tai jopa niiden sijasta. Innovaatiotoiminnan kannalta tärkeän inhimillisen toiminnan keskiössä ovat: - Sosiaaliset eli ihmisten väliset innovaatioverkostot (ei välttämättä niinkään yritysten väliset innovaatioverkostot) - Innovaatioyhteisöt ja -tiimit: näissä on keskeistä jäsenten erilaisuuden ja samanlaisuuden sopiva suhde, innovaatiotoimintaan liittyvät tunteet, tiimin jäsenten keskinäinen empatia, empatia asiakkaita ja loppukäyttäjiä kohtaan - Innovaattorin identiteetti: mitä tiedät ja osaat ja mitä uskot tietäväsi ja osaavasi - jälkimmäinen on usein tärkeämpää kuin ensimmäinen - Keskinäinen luottamus; avoimuus, esim. missä vaiheessa innovaatiotoimintaa tarvitaan kirjallisia sopimuksia - Ympäristötekijät: innovaatioekosysteemit ja innovaatioyhteisöt eivät toimi kuten kontrolloitu maatila eikä niitä voi ohjailla ja velvoittaa ylhäältä käsin. Uusimman tutkimuksen valossa nämä toimivat parhaiten itseohjautuvasti kuten monimuotoinen, muuttuva ja kontrolloimaton sademetsä Pohjoissavolaisten teollisten PK-yritysten innovaatiotoiminnan kehittäminen 51

53 52 (75) Globaalin talouden muutoksissa mukana pysyminen edellyttää teollisten PK-yritysten innovaatiotoiminnalta nopeutta, tehokkuutta sekä kokeilukulttuurin omaksumista. Teollisista prosesseista tuttujen lean -ajattelun mukaisten periaatteiden omaksuminen innovaatiotoiminnassa edistää näitä tavoitteita. Uudentyyppisen innovaatiotoiminnan kehittäminen edellyttää yleensä ulkopuolista tukea esimerkiksi hanketoiminnan muodossa. Teknologiaan ja tuotteisiin liittyvän innovaatiotoiminnan ohella pitäisi pohjoissavolaisissa teollisissa PK-yrityksissä kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota ihmisiin innovaatioiden tuottajina: johtajien ja työntekijöiden osaamiseen, henkilökohtaisiin verkostoihin ja yhteistyöhön; johtamiseen, viestintään ja vuorovaikutukseen. Innovaatiotoimintaa pitäisi oppia ymmärtämään ihmisten välisenä inhimillisenä toimintana. Tämä, ja selvityksen alussa mainittujen taloudellisten kehityskulkujen hyödyntäminen edellyttävät ainakin osittain uudenlaisen innovaatioajattelun omaksumista koulutuksen ja valmennuksen, kohdennettujen hankkeiden, täsmällisten henkilörekrytointien ja muiden keinojen avulla. Liittyen innovaatiotoiminnan inhimilliseen ulottuvuuteen, pohjoissavolaisissa teollisissa PK-yrityksissä on ongelmia asiakkaiden liiketoiminnan ja loppukäyttäjien maailman ymmärtämisessä sekä myös omien työntekijöiden osaamisen hyödyntämisessä. Kuitenkin tehokas ja kannattava innovaatiotoiminta edellyttävät näitä. Haasteena on myös asiakkaiden ja loppukäyttäjien sekä omien työntekijöiden osallistuminen yrityksen innovaatioprosesseihin. Empatia (eli kyky ottaa toisen toimijan näkökulma) asiakkaita ja loppukäyttäjiä kohtaan on asia, jonka huomioiminen innovaatiotoiminnassa korostaa asiakaslähtöisyyttä sekä asiakas-loppukäyttäjä -ketjun entistä parempaa hallintaa. Asiakaslähtöisyyden ja työntekijöiden osallistumisen edistäminen tapahtuu parhaiten tekemällä ja kokeilemalla, ei niinkään perinteisellä koulutuksella. Tekeminen ja kokeileminen kuitenkin edellyttävät yleensä ulkopuolista asiantuntija-apua, esimerkiksi kehittämishankkeiden puitteissa. Perinteinen insinööriajattelu, jolla on teollisuudessa aiemmin menestytty erittäin hyvin, painottaa teknologiaa, tuotteita sekä lineaarista ja loogis-rationaalista toimintatapaa. Aiemman menestyksen taannut ajattelutapa voi kuitenkin olla myös esteenä uusien ajattelutapojen omaksumisessa. Esimerkiksi kiertotalouden, teollisten symbioosien ja palvelulogiikan omaksumisessa tarvitaan luopumista aiemmista ajattelutavoista ja täysin uuden ajattelutavan omaksumista. Pohjoissavolaiset teolliset PK-yritykset voivat selvitä tällaisesta haasteesta kyseenalaistamalla reippaasti nykyisiä toimintatapojaan ja niiden taustalla olevia ajatusmalleja. Tämä voi tapahtua rekrytoimalla eri koulutus- ja kokemustaustoja omaavia nuoria johtajia ja työntekijöitä innovaatiotoiminnan kannalta keskeisiin tehtäviin. Lisäksi pohjoissavolaiseen insinöörikoulutukseen pitäisi lisätä innovaatiojohtamisen opiskelua, painottaen innovaatiotoiminnan ihmiskeskeistä ulottuvuutta. Pohjoissavolaisten teollisten PK-yritysten innovaatiotoiminnan kehittämisen kannalta avainasemassa ovat yritysten omistajat ja johtajat, joiden aiemmin menestystä tuottaneita ajatus- ja toimintamalleja on tutkimusten mukaan vaikea muuttaa. Perheyrittäjyyteen liittyvät omistajien ja perheen ulkopuolisten toimijoiden väliset jännitteet tuovat lisähaasteita pohjoissavolaisten yritysten uudistumiselle ja innovaatiotoiminnan kehittämiselle. Johtajina toimivilla perheenjäsenillä on avainasema uudistumisessa tai sen estymisessä. Johtajien ja 52

54 53 (75) omistajien innovaatioymmärryksen laajentuminen voi kehittyä erityisesti benchmarkkaus-, mentorointi- ja valmennustoiminnan avulla. Edellisiin asioihin liittyen keskeistä on myös yritysten ja muiden toimijoiden välisessä yhteistyössä tehty innovaatiotoiminnan globaalien kehityssuuntien sekä paikallisten edellytysten ja esteiden syvällinen ymmärtäminen (eli sensemaking). Tarkoitusta varten voisi perustaa mahdollisimman avoimen innovaatitoiminnan kehittämiseen tähtäävän yhteistyöalustan tai -ohjelman, jonka puitteissa tätä työtä voisi tehdä. Kehityskohde ei koske pelkästään teollisten PK-yritysten innovaatiotoimintaa vaan pohjoissavolaista innovaatiotoimintaa laajemminkin. 53

55 54 (75) Liite 2: Timo Rainio, Hermia Group INTELLIGENT MACHINES FINLAND VERKOSTO JA POHJOIS-SAVON KONE- JA ENERGIATEK- NOLOGIAN TOIMENPIDEOHJELMA SUOMALAISTA KONE- JA ENERGIATEOLLISUUTTA KEHITTÄ- MÄSSÄ. Tämä selvitys liittyy Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian toimenpideohjelman laadintaan. Toimenpideohjelman tarkoituksena on rakentaa Pohjois-Savon teknologiateollisuudelle visio ja tavoitteet vuoteen 2020 (roadmap välitavoitteineen) ja laatia ohjeistus rahoitettavien hankkeiden ja muiden kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseksi oikealla tavalla sekä eri toimijatahojen roolit toimenpideohjelman toteutuksessa. Edelleen toimenpideohjelmassa määritetään millä tavalla sen toteutumista koordinoidaan ja seurataan ja pyritään lisäksi kuvaamaan näissä tarvittavia mittaristoja. Tässä selvityksen taustalla on erityisesti OSKE ohjelman ( ) Älykkäät koneet klusteriyhteistyössä esiin nousseet tarpeet ja mahdollisuudet. Selvityksessä hahmotetaan OSKE ohjelman jatkoksi käynnistyvän Intelligent Machines Finland verkoston ja Pohjois-Savon teknologiateollisuuden kehittämistoimenpiteiden yhteistyömahdollisuuksia. Erityisesti keskitytään tuomaan esille verkoston näkemyksiä seuraavista teemoista: - Miten Koulutuksen verkottuminen yrityksiin ja kansallisiin sekä kansainvälisiin osaamisklustreihin kannattaa toteuttaa - Mitä hyviä kokemuksia kannattaa hyödyntää - Miten opiskelijoista ja asiantuntijoista koostuvan avoin kehittäjäverkoston some-ympäristö kannattaa rakentaa ÄLYKKÄÄT KONEET KLUSTERIOHJELMA ( ) Älykkäät koneet -klusteriohjelman keskeisimpänä tavoitteena oli edistää Suomen kehittymistä merkittävänä ja tunnettuna, kansainvälisesti verkottuneena älykkäitä työkoneita kehittävänä maana. Osaamisklusteri sitoutti merkittävän joukon koneenrakennuksen yrityksiä luomaan alansa tulevaisuuden strategioita. Yhdessä tutkimuslaitosten kanssa käynnistettiin ja toteutettiin tutkimus- ja kehityshankkeita seuraavilla valituilla aloilla (suluissa vastuuorganisaatio): - Liikkuvat työkoneet (Tampere) - Maa- ja metsätalouden koneet ja laitteet (Seinäjoki) - Elintarvikealan koneet ja laitteet (Seinäjoki) - Erikoisajoneuvot (Hämeenlinna) - Tehdasautomaatio (Tampere) - Nosto, siirto ja logistiikka (Hyvinkää) - Prosessiteollisuuden koneet ja laitteet (Kaakkois-Suomen osaamiskeskus, Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusteri) - Pinnoitus ja korroosionesto (Hämeenlinna) - Mittaustekniikka ja ajoneuvojen tietojärjestelmät (Kajaani) 54

56 55 (75) Valituilla alueilla käynnistettiin kehittämisohjelmia, joissa klusterin toimijoiden vetämät miniklusterit, Tekesohjelmat ja SHOKit olivat keskeisinä ohjelmia aktivoivina ja käynnistävinä tahoina. Näiden myötävaikutuksella yhteistyössä klusterin toimijoiden kanssa luotiin uusia liiketoimintamalleja tavoitteena turvata sekä tuotteiden teknologiajohtajuus että kriittisimmän tuotannon osan liiketoimintojen säilyminen maassamme. Klusteriohjelman loppukaudella erityisenä tavoitteena oli alueellisten ydinosaamisalueiden, niihin pohjautuvien hankkeiden ja kehitettyjen palveluiden pohjalta tuoda yhteistyössä kansallisesti ko. tarjonta näkyväksi yhteisten toimenpiteiden ja palveluiden muodossa. Klusteriohjelman viimeisenä vuotena keskityttiin erityisesti jo käynnissä olevien hankkeiden loppuun saattamiseen ja niissä luotujen hyvien käytäntöjen vakiinnuttamiseen yhteistyössä kaikkien klusteritoimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Niiden toteutukseen haettiin myös erikseen rahoitusta sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Teknologiateollisuus on ollut 2010 luvun vaihteessa kansallisesti ja globaalisti suuren rakennemuutoksen keskellä. Se vaikuttaa keskeisesti sekä alan kehittämistoimintaan, että koulutukseen. Seuraavassa tarkasteltu muutamia isoja trendejä, jotka tulisi luonnollisesti huomioida myös kehittämistoiminnan painopisteitä linjattaessa: PERINTEINEN OSAAMINEN KUNNIAAN UUSILLA NÄKÖKULMILLA VANHAAN TEKEMISEEN Teollisuuden murros avaa uusia liiketoiminta-alueita teknologisesti edistyneille yrityksille. Samalla myös alat kehittyvät, kun uudenlaiset tekniset ratkaisut uudistavat perinteisten alojen liiketoimintaa ja arvoverkkoja. Esimerkkeinä tämän kaltaisista sinänsä hyvin perinteisistä insinöörialueista, joihin myös koulutusorganisaatioiden tulisi suunnata omaa toimintaansa ja koulutustarjontaansa: - Älykkäät koneet ja järjestelmät - Simulaatiot ja virtuaalisuus - Energiatehokkuus ja ympäristö - Uudet valmistusmenetelmät, Prototalous ja -tuotanto - Nano- ja mikroteknologiat - Huolto- ja ylläpitotoimintojen kasvava merkitys - Uudet materiaalit (esim. funktionaaliset, yms.) - Liikkuva työkone, liikenne ja logistiikka, meriteollisuus, kaivos 55

57 56 (75) KONEENRAKENNUKSEN LAITE- JA TOIMIJATASON VERKOTTUMISEN, ICT:N JA SOSIAALISEN MEDIAN MAH- DOLLISUUKSIEN MUKANAAN TUOMAN YHTEISÖLLISYYDEN MERKITYKSEN KASVU Tammikuussa 2013 julkaistiin ICT 2015 työryhmän raportti. Vaikkakin sen ydinajatus on miettiä kuinka viime vuosina suuressa rakennemuutoksessa olleen ICT sektori saataisiin taas nousu-uralla, moni ratkaisu nivoo perinteistä teollisuutta ja ICT-toimijoita lähemmäksi toisiaan. Paljon puhuttu kaikkialla läsnä oleva tietotekniikka, ohjelmistojen ja elektroniikka kasvava osuus koneiden ja laitteiden jalostusarvosta sekä ohjelmistokehityksestä kaikille elämän alueille levinnyt OPEN -ajattelu tarjoaa mahdollisuuksia kehittää myös perinteistä koneenrakennusliiketoimintaa. Tämän kehityksen toteuttajina ei voi olla pelkästään ICT toimijat vaan myös koneenrakentajien täytyy oppia uusia taitoja kyetäkseen huomioimaan uudet tarpeet ja toimintamallit omissa tehtävissään. Selvityksessä on nostettu esille mm. seuraavia teemoja, joiden osaajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin (Ala-Pietilä & Pennanen, 2013): - Teollinen Internet - Digitaaliset palvelut ja sisällöt - Pelillisyys - Tietoturva - Mobiiliosaaminen - Bigdata - Yhteisöllisyys - Koulutus-tutkimus-kaupallistuminen ketju kuntoon KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUKSESTA KOKO ARVOKETJU HUOMIOIDEN PALVELUIDEN TARJOAJAKSI Pajarinen / Rouvinen / Ylä-Anttila ovat nostaneet esille Kenelle arvoketju hymyilee ja Uutta arvoa palveluista -raporteissaan globalisaation myötä tapahtunutta arvoketjujen muutosten ja siihen liittyvän palvelutalouden kasvavaa merkitystä (Pajarinen;Rouvinen;& Ylä-Anttila, 2012). Erityisesti Suomen kaltaisissa talouksissa, jotka eivät kykene kilpailemaan globaalisti työn hinnalla ja toisaalta joissa vahva koulutus ja myös varsin matalan hierarkian toimintakulttuuri mahdollistaa myös toteuttavan tason tehtävissä ajattelun ja päätöksenteon jalkauttamisen sinne missä tekeminen tapahtuu. Tämä puolestaan on aivan keskeistä kun pyritään nopeaan, joustavaan ja ketterään asiakkaan tarpeet huomioivaan palvelukulttuuriin. Meilläkin kuitenkin usein perinne ja prosessit on rakennettu virallisella tasolla ja myös henkisesti vielä vanhojen teollisten toimintamallien mukaisesti. Oppilaitokset ja opetus on hyvä paikka aloittaa uudenlaisen kulttuurin jalkauttaminen. Kaikki edellytykset tälle on olemassa. Esimerkiksi vapaa-aikana ihmiset ovat jo tottuneet Suomessa toimivaan joustavasti koulutus- tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumattomassa vuorovaikutuksessa. 56

58 57 (75) Jalostusarvo työtuntia kohden arvoketjun eri vaiheissa (Pajarinen;Rouvinen;& Ylä-Anttila, 2012) Pohdittaessa mitä Suomessa kannattaa tehdä ja myös sitä kautta esim. oppilaitosten koulutusteemoja ja sisältöjä mietittäessä tämä saattaa johtaa joskus myös kipeisiin päätöksiin. Jo nyt joudutaan pohtimaan kuinka paljon tarjota massatuotantoon tähtääviä valmiuksia ja sitten taas mitä sellaisia ehkä perinteisesti korkeamman asteen koulutukseen liittyviä aineita ja sisältöjä pitäisi tuoda myös ammatillisten oppilaitosten koulutuspalettiin. KANSAINVÄLISTYMINEN Itsestään selvää on teollisuudessa ollut jo kymmeniä vuosia, että asiakkaat, yhteistyökumppanit ja kilpailijat toimivat vähintään kansallisella tasolla. Globalisaation myötä on siirrytty myös jo pitkälti globaaliin kilpailuun. Vaikkei suoranaiset asiakkaat olisivatkin pääosin kotimaisia, näiden kautta lähes kaikkien yritystemme tuotteet päätyvät myös kansainvälisille asiakkaille. Tätä kehitystä tulisi myös kehittämis- ja koulutustoimijoiden tukea omassa toiminnassaan. Euroopan Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso korosti valmistavan teollisuuden merkitystä Manufacturing Industry is important for Europe toteamalla, että valmistava teollisuus Euroopassa tarkoittaa yritystä - 35 miljoonaa suoraa ja 75 miljoonaa välillistä työpaikkaa - Liikevaihto 7000 miljardia euroa Vuosina 2010 EU:n Factory of the Future -Public-Private-Partnership ohjelmassa alan kehittämiseen osoitettiin T&K-panostuksena MEUR. Suomessa mm. Pohjois-Savon teollisuuden kanssa tiivistä yhteistyötä 57

59 58 (75) tehnyt TTY / Tuotantotekniikan laitos ja useat alan huippuosaamista edustavat yritykset ovat olleet aktiivisesti mukana alan Eurooppalaisissa verkostoissa. Esimerkkinä kansainvälisestä yhteistyöstä mm. joka toinen vuosi järjestettävä Valmistavan teollisuuden toimijoita kokoava Tampere Manufacturing Summit / Manufacturing Performance Day tapahtuma, joka osa Eurooppalaista Manufuture platformia. Manufuture yhteisö tarjoaa loistavan foorumin osallistua Euroopan laajuiseen kehittämistyöhön. Jo nyt Suomalaisilla on siinä hyvä edustus ja sitä kautta myös mahdollisuudet vaikuttaa alan opetuksen kehittämisyhteistyöhön. PERINTEISEN KONEENRAKENNUKSEN JA INNOVAATIOTOIMIJOIDEN TIIVIIMPI YHTEISTYÖ Koulutusorganisaatioiden tulisi olla tiiviimmässä roolissa kehitettäessä suomalaista koneenrakennusta ja valmistavaa teollisuutta. Usein suomalaisella huippuosaamisella ymmärretään erilaiset huipputeknologiaa sisältävät koneet tai toisaalta ohjelmistolähtöiset startup/spinoff yrityksissä kehitetyt sovellukset sitä kautta rakennetut ekosysteemit. Perinteisen teollisuuden uudistamiseen liittyy kuitenkin esimerkiksi organisaatioiden sisäiseen toimintaan ja tuotteista palveluiksi prosesseihin osa-alueita, joihin tulisi kyetä pureutumaan uudenlaisesta näkökulmasta. Tampereella ja vuosia toteutetun ja kansallisesti ja kansainvälisestikin tunnustusta saaneiden Uuden Tehtaan Demola- ja Protomo työskentelyn yhteydessä on selkeästi noussut esiin tarve kytkeä uudenlaisen liiketoimintamallien ja ohjelmistotuotteiden rinnalle myös fyysinen prototuotantotyyppinen valmistus sekä erilaisten tuotantomahdollisuuksien käytännön testaus. Tässä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden osaamisella ja laitekannalla on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. TULEVAISUUDEN KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN OSAAMISTA JA ALAN KOULUTUSTA KEHITTÄMÄLLÄ Teollisuuden toimintaympäristön muutokset vaativat yrityksiltä ja sen työntekijöitä kykyä vastata ketterästi erilaisiin usein nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Teknisen osaamisen lisäksi työssä tarvitaan kaikilla tasoilla ymmärrystä ja oikeanlaista asennetta, jotta kyetään toimimaan kilpailukykyisesti ja joustavasti osana globaaleja palveluverkostoja. Uudet ns. pehmeämmät tiedot ja taidot eivät kuitenkaan vähennä alan vankan perusosaamisen tarvetta. Pikemminkin päinvastoin. Yritys-oppilaitos yhteistyön tiivistäminen sekä työn ja oppimisen hallittu sulautuminen on tulevaisuudessa ainoa keino vastata elinikäisen oppimisen haasteisiin. Nyt onkin tärkeää perinteisen opetussisältölähtöisen opetussuunnitelmatyöskentelyn lisäksi miettiä kuinka erilaiset opetusmenetelmät kytketään osaksi opetuksen kehittämistä ja samalla myös rikotaan perinteisiä yritys-oppilaitos, opettaja-oppilas, oppilas-työntekijä, yrittäjä-työntekijä raja-aitoja. 58

60 59 (75) MUUTOSTEN VAIKUTUS ALAN OSAAMISTARPEISIIN JA KOULUTUKSEEN OSAAMISTARPEIDEN VAIKUTUS KOULUTUSSISÄLTÖIHIN Hannu Hernesniemen tekemässä Kone- ja metallialan koulutuksen laadullinen ennakointi havaittiin myös muissa tuoreissa alan selvityksissä käsitellyt trendit, kuten se että ulkomaisen toiminnan osuus on nopeasti kasvanut kone- ja metallialan yrityksissä sekä myös työtehtävien ja ammattirakenteiden muutokset (toimihenkilöistyminen, palveluiden kasvu, suorittavan työn osuuden vähentyminen, jne.). Tältä pohjalta siinä on erityisesti nostettu esille mm. seuraavia tulevaisuuden keskeisiä osaamisalueita ja näitä tukevia kehitystrendejä (Hernesniemi, 2012), jotka tulisi erityisesti huomioida alan koulutusta kehitettäessä: 1. Osaamisalue: Asiakasosaaminen Kehitystrendi: Asiakasosaaminen ja ratkaisukeskeisyys lisääntyvät, syvällisellä asiakasymmärryksellä synnytetään lisäarvoa 2. Osaamisalue: Tutkimus ja tuotekehitys ja niitä tukeva luovuus Kehitystrendi: Tuotekehityksen ja siihen liittyvien toimintojen merkitys kasvaa 3. Osaamisalue: Kansainvälistyminen Kehitystrendi: Tuotantoverkot globalisoituvat ja pilkkoutuvat, isot yritykset hoitavat tuotantoa ja markkinoita manterekohtaisesti 4. Osaamisalue: Tietotekniikka ja automaatio koneissa ja prosesseissa Kehitystrendi: Koneet sisältävät tulevaisuudessa yhä enemmän tieto- ja viestintäteknologiaa ja prosesseja automatisoidaan 5. Osaamisalue: Energia- ja ympäristö Kehitystrendi: Energia- ja ympäristöteknologiat ovat kone- ja metallituoteteollisuuden kasvualoja. MUUTOSTEN VAIKUTUS KOULUTUSPROSESSEIHIN, OPETUSMENETELMIIN JA -YMPÄRISTÖIHIN Uusia asioita ei voida aina opettaa vanhoin menetelmin, vaan koulutuksen tulisi kyetä uudistumaan kokeilemalla ja kehittämällä rohkeasti myös uudenlaisen tekemisen tapoja. OPH:n kanssa kone- ja metallin koulutuksen kehittämiseen liittyvissä keskusteluissa nostettiin esille mm. seuraavia koulutusmallien kehittämiseen liittyviä teemoja (Rainio, 2013): 1. Open pitää olla open (engl.) Uudessa toimintakulttuurissa korostuu yhdessä tekemisen merkitys. Aivan liian usein itse kukin touhottaa omia hankkeitaan huomaamatta yhteistyön voimaa ja yhdessä tekemisen kautta saavutettavia synergiahyötyjä. Talkoohenki, kontaktien jakaminen ja monenlainen oravannahkakauppa pitäisi uudelleen nostaa kunniaan ja näin pyrkiä hajanaisesta puuhastelusta isompiin yhteisiin hankkeisiin. 2. KV valmiuksien kehittäminen Sekä opettajien, opiskelijoiden että organisaatioiden pitää kyetä aidosti kansainväliseen toimintaan 59

61 60 (75) 3. Teollisuuden ja opetuksen läheisempi yhteistyö Yritys-oppilaitos yhteistyö on varsin moniulotteinen kehittämisen alue. Olennaisinta on kuitenkin lähteä yhdessä rakentamaan eri tahojen intressit ja mahdollisuudet huomioiden yhteisiä toimintamalleja ja niihin pohjautuvia yritys-oppilaitos rajoja rikkovia toteutuksia joilla yhteisiin haasteisiin voidaan vastata. 4. Ammatillinen huippuosaaminen oikeaan arvoonsa, Mestari Oppipoika ajattelu, Osaajapooli, oppisopimuskoulutus Pitkän linjan ammattilaisten siirtyessä eläkkeelle on myös vaara, että heidän osaamisensa katoaa. Tämän kaltaisen kokemustiedon siirtämiseksi ja säilyttämiseksi tulisi pikaisesti rakentaa toimintamalleja. Luonnollisesti myös perinteiset teollisuuslähtöiset koulutusmallit, kuten erilaiset työssäoppimisen tukijärjestelyt ja oppisopimuskoulutus, tarjoavat hyviä mahdollisuuksia osaamisen vaihtoon. Hyvänä esimerkkinä vanhan mallin menestyksekkäästä soveltamisesta on Kiltakoulut.fi. Se on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristön kehittämishanke, jossa sosiaalisen median työkaluja ja mobiiliteknologiaa hyödyntäen tavoitellaan opiskelijakeskeisyyttä ja vertaisoppimista, läpinäkyvää yhteisöllisen tiedon jakamista ja vertaiskehittämistä sekä opiskelijaa kunnioittavaa ja yrittäjämäistä asennetta 5. Oppimisympäristöt ja opetuksen eri osa-alueiden vahvempi integrointi Perinteisesti oppimisympäristö termi on yhdistetty verkko-opetuksen oppisisältöihin tai fyysiseen opetuksessa käytettyihin koneisiin ja järjestelmiin. Parhaimmillaan nämä tulisi luonnollisesti yhdistää toinen toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Tampereella ja osittain myös kansallisena tuotantotekniikan koulutusta antavien organisaatioiden yhteinen FMS Training Center on esimerkki monipuolisesti hyödynnetystä järjestelmästä, jota voidaan käyttää eri oppilaitosteiden, aikuiskoulutuksen, yritysten käyttäjäkoulutuksen ja jopa alaa vielä miettivien nuorten ja lasten teollisuuteen tutustumistarkoituksiin. AJATUKSIA JA YHTEISTYÖMAHDOLLISUUKSIA ALUEELLISESTI, KANSALLISESTI JA KANSAIN- VÄLISESTI INTELLIGENT MACHINES FINLAND YHTEISTYÖ Uudella ohjelmakaudella INKA (Innovatiiviset kaupungit) ohjelmassa suomalaista koneenrakennusalaa kehittävä keskeinen verkosto on Tampereen alueen koordinoima Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus ohjelma. Älykkäät koneet klusteritoimijat ovat luonnollisesti yksi ko. ohjelmaan kytkeytyvä ryhmä. Niinpä osittain varmistaaksemme ÄK-klusteritoiminnassa rakennetun hyvän yhteistyön ja syntyneiden erilaisten tuotteiden ja palvelujen jatkuvuus sekä osittain tämän toiminnan kytkeytymisen myös INKA uudistuva teollisuus ohjelmaan, ollaan perustamassa Intelligent Machines Finland verkostoa. Verkostoa koordinoivan yhdistyksen perustamiskokous pidetään Tampereella. Verkoston on avoin kaikille kehittämistoiminnasta kiinnostuneille toimijoille tavoitteena yhteistyössä parantaa koneenrakennuksen ja valmistavan teollisuuden yritysten liiketoimintamahdollisuuksia kehityspalveluiden ja hankkeiden avulla mm. seuraavin toimintaperiaattein: 60

62 61 (75) 1. Lähtökohtana on jatkaa ÄK-oskeklusterin toimijoiden joukolla sen yritysverkostojen toimintapiirissä ja ottaa haltuun sen omistamat tavaramerkit ja good value. 2. Klusteria laajennetaan heti tunnettujen yhteistyökumppaneiden suuntaan 3. Jäsenet fokusoivat toimintansa klusterissa roolinsa mukaisesti: kehitysyhtiöt, AMK:t, tutkimuslaitokset ja yliopistot, tutkimusverkostot, (pk ja suur) yritykset 4. ÄK oske -klusterin aikana kehitettyjen palvelutuotteiden markkinointia jatketaan ja uusien tuotteiden kehittämistä jatketaan. 5. Kv- kontakteja aletaan hyödyntää liiketoimintanäkökulmasta kanavana kansainvälistymiseen ja väylänä suomen markkinoille. 6. Hakeudutaan EU tason klusterihankkeisiin ja aletaan hyödyntää klusteriasemaa ja kasvatetaan sen tunnettavuutta. 7. PK yritysten liiketoiminnan kehittämiselle etsitään rahoituskanava. 8. Toiminta rahoitetaan liiketoiminnalla ja julkisilla hankkeilla 9. Klusteri hakee roolin kansallisiin INKA, SHOK ja Tekes ohjelmiin jotka ovat sen fokusalueella. EIT KIC suomeen on tärkeä. 10. Osaaminen klusterissa tehdään näkyväksi: Osaamiskartoitus ja tietokanta 11. Verkoston yhteistoiminta foorumit: Horisontaaliset / vertikaaliset 12. Klusteri saa toimintarahoituksen osuutena palveluista, jäsenmaksuina ja yritysten näkyvyydestä. Intelligent Machines Finland verkostotyön valmistelussa Pohjois-Savon toimijat ovat olleet keskeisessä roolissa. Jatkossakin näemme, että valmisteille olevan kone- ja energiateknologian toimenpideohjelman ja kansallisen Intelligent Machines Finland verkoston välillä tulee rakentaa saumaton rajapinta ja yhteistyö. OPPILAITOSYHTEISTYÖ KOULUTUKSEN KEHITTÄJÄVERKOSTO Teollisuuden murroksen myötä tarve koota tekniikan alan koulutusorganisaatiot yhteistyössä kehittämään alan opetusta ja oppimismenetelmiä on selkeästi tunnistettu. Tätä varten tulisi koota alan kehittämisestä kiinnostuneet organisaatiot ja niiden henkilöt yhteen ja järjestää näin muodostuneelle verkostolle väylä käydä jatkuvaa keskustelua ja myös miettiä kuinka yhteistyön fasilitointi organisoitaisiin. Nykyiset sosiaalisen median työkalut tarjoavat hyvät mahdollisuudet jatkuvaan vuorovaikutukseen, mutta tärkeää on myös muistaa välillä ihan perinteinen ihmisten muodollinen ja myös vapaamuotoinen tapaaminen. Vapaamuotoisen esimerkiksi vain verkkoryhmien muotoon organisoituneiden verkostojen haasteena aktiivisten ihmisten ajankäytön ja sitä kautta resurssien vaihtelu, jolloin muiden kiireinen keskellä yhteistyö helposti hiipuu. Muodollisempi edes kevyesti rahoitettu toiminta takaa heti toisaalta rahoitusta tuovien asiakkaiden kiinnostuksen ja myös mahdollisuuden vaatia vastinetta rahoitukselleen. Samalla ko. toimenpiteistä vastaavalle syntyy positiivinen paine ylläpitää ja aktivoida yhteistyötä. Lisäksi muodollinen organisoituminen tarjoaa myös mahdollisuuksia luoda toimijoiden yhteisiä ansaintamalleja. Tällöin hankkeistetun käynnistysvaiheen 61

63 62 (75) jälkeen toiminnalla saatavilla tuloilla on mahdollista kattaa yhteistyön ja verkostoitumisen aiheuttamat menot. Yhteistyötä käynnistettäessä on myös tärkeä miettiä toiminnalle pelisäännöt, toiminnan tavoitteet ja fokus. Oppilaitosverkoston rooli, fokus ja yhteistyö muiden verkostojen kanssa - yhteistyön kone- ja metallialan koulutuksen kehittämiseksi ja sen sisältöihin vaikuttaminen - Oppimisympäristöjen kehittäminen: e-oppiminen, oppimateriaali, simulaatiot, todelliset ympäristöt - Yrityspalvelujen kehittäminen, prototuotantopalvelut - yrityksen tai yritysryhmän tarpeiden pohjalta toimivat koulutusyhteenliittymät, jota kautta oppilaitokset voivat tarjota koulutusta - oppilaitosverkoston koulutuspalveluja tarjoama yhteistyöverkosto - toimiminen yhteistyötahona muiden alojen kehittämisverkostojen kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti - alueellisen ja kansallisen yhteistyön linkittäjänä toimiminen Osana Intelligent Machines Finland verkostoa on jo aloitettu valmistelut em. tyyppisen verkostoyhteistyön käynnistämiseksi. Erityisenä kärkenä tässä yhteistyössä on ajatus vastata nyt käsillä olevaan teollisuuden rakennemuutoksesta johtuviin osaamistarpeisiin kehittämällä sekä eri oppilaitosasteiden että tekniikan koulutuksen eri osa-alueiden perinteisiä raja-aitoja rikkovalla yhteistyöllä uudenlaisia tulevaisuuden osaamishaasteisiin vastaavia koulutusohjelmia. Osittain tähän liittyen on keskusteltu mm. Suomen eoppimiskeskuksen kanssa heidän käynnistymässä olevaan tulevan ohjelmakauden EAKR-hankevalmisteluun kytkeytymisestä tällä teknologiateollisuuden koulutuksen kehittäjäverkostoteemalla. Tässä toiminnassa ja verkostossa Pohjois-Savo ja sen koulutusorganisaatiot tulisi itseoikeutetusti olla mukana. AVOIN YHTEISÖLLINEN KEHITTÄMISEN KULTTUURI JA SITÄ TUKEVAT SOSIAALISEN MEDIAN KEINOT TE- HOKÄYTTÖÖN Uudenlaisen oppimisyhteiskunnan edellytys on kommunikaation ja viestinnän tehokkuus ja avoimuus. Tässä sosiaalisen median työkaluilla ja ennen kaikkea sen käyttöönoton myötä omaksuttavalla uudenlaisella toimintakulttuurilla on keskeinen rooli. Oppilaitosmaailmassa käydään perusteltua ja hyvää keskustelua sen eduista ja haitoista. Mutta jo nyt suomalainen koululaitos on vuosia edellä teollisuutta tässä keskustelussa ja sitä kautta myös tulevaisuudessa se voisi omalta osaltaan olla tukemassa teollisuutta sen käyttöönottaessa näitä uudenlaisia avoimempia tekemisen malleja ja prosesseja. 62

64 63 (75) Sosiaalinen media tarjoaa hyvät työkalut keskustella kollegojen kanssa sekä tehdä koulutuksen ja esimerkiksi oppimateriaalin kehitystyötä. Joitakin vuosi sitten aktiivisesti toiminut eltrio (teknologiateollisuuden eoppimisen kehittäjien verkosto) on esimerkki oppimateriaaliverkoston toiminnasta, jonka yksi keskeinen ajatus on ollut sopia malleista ja menettelytavoista, joilla avoimen yhteistyön ja jakamisen hengessä organisoidaan oppimateriaalien ja ympäristöjen yhteistuotanto ja -käyttö. Sosiaalisen median ja sen verkostojen kautta sekä opettajille että oppilaille tarjoutuu myös kustannustehokas ja turvallinen tapa luoda kansainvälisiä kontakteja, jotka toivottavasti myöhemmässä vaiheessa konkretisoituvat harjoittelupaikoiksi ja mahdollisuudeksi osallistua oman alansa ja opetuksen kansainväliseen kehittämistoimintaan. Samalla kuin huomaamatta verkossa aktiivisen viestinnän ja välillä kontaktien kanssa reaalimaailmassa tapaamalla tutustutaan erilaisiin ihmisiin ja toimintakulttuureihin ja opitaan yhteistyössä tarvittavia viestintätaitoja ja sosiaalisuutta. PERINTEISTÄ VERKOSTOYHTEISTYÖTÄ UNOHTAMATTA Sosiaalisen median verkostoja rakennettaessa helposti unohdetaan että niiden taustalla aina on kuitenkin oikeat organisaatiot ja todellisuudessa noissa organisaatoissa toimivat aktiiviset ihmiset. Niinpä rakennetaan sitten yhteisöjä sosiaalisen median työkalujen varaan tai perinteisemmin todellisten kohtaamisten varaan, tulee yhteisön ylläpitoon ja toimintamalleihin muistaa kiinnittää erityistä huomiota ja myös varmistaa toiminnan riittävä resursointi. 63

65 64 (75) Liite 3: Jari A.T. Laine, Aalto-yliopisto KONE- JA TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMENPIDEOHJELMA. Taustaa Globaalit arvoketjut murroksessa Markkinoilla on käynnissä merkittävä tuotannollis-taloudellinen ja globaaleja ulottuvuuksia saava rakennemuutos, jonka myötä on syntymässä uusi tuotantoparadigma. Globaalissa verkossa äärimmäistä kustannustehokkuutta painottavat kilpailustrategiat sysäävät työintensiivisen tuotantotoiminnan kohti edullisempia maita. Maailmantalouden painopiste on siirtymässä kohti kasvavia markkinoita, erityisesti BRIC-maita ja Aasiaa, ja myös merkittävä osuus tuotannollisesta toiminnasta on siirtymässä mukana kasvavien markkinoiden läheisyyteen. Toisaalta tarve uusille innovaatioille ja asiakaskeskeiselle lisäarvon luonnille haastaa monet alhaisten kustannusmaiden yksioikoiseen hyödyntämiseen perustuvat ratkaisut sekä ulkoistamis- ja keskittämistrendin, pakottaa yritykset uusiutumaan yhä kiihtyvällä vauhdilla ja asettaa yritysten toimintamalleille lisääntyviä vaateita. Samanaikaisesti arvoketjujen rakenne on myös muista syistä muuttumassa perustavaa laatua olevalla tavalla. Kehittyneiden kommunikaatioteknologioiden ja globaalin logistiikan mahdollistamana yritysten arvoketjut ovat hajaantuneet osaamisen ja tehokkuuden perässä globaalisti ja aiempaa hienojakoisemmin, jopa yksittäisten työtehtävien tasolla (Gereffi et al, 2005, Baldwin, 2006). Tämä ajaa yrityksiä erikoistumaan ja keskittymään tiettyihin avainosaamisalueisiin. Nykypäivän verkottunut toimintaympäristö mahdollistaa muiden kuin avaintoimintojen hankkimisen yrityksen ulkopuolelta: ulkoisten resurssien tehokas hyödyntäminen ja johtaminen ovatkin nousseet keskeiseksi strategiseksi teemaksi tuotannollisten yritysten kannalta. Verkottuneet toimintaympäristöt muodostavat ekosysteemejä, joissa yritysten toiminnot ovat tiukasti linkittyneet toisiinsa ja joissa muutokset yksittäisen yrityksen kilpailutekijöissä heijastuvat koko systeemin toimintaan. Ulkoistamistrendi ajaa yrityksiä kasvattamaan ulkoisten resurssien käyttöä ja yhteistoiminnan paino-piste muuttuu paikallisesta globaaliksi, jolloin ekosysteemit ja ekosysteemin johtamiskyky nousevat tuotannollisten yritysten keskeiseksi kilpailukyvyn tekijäksi. Jatkossa arvonmuodostus tapahtuu juuri kompleksisissa, monien tekijöiden muodostamissa ekosysteemeissä, joita yritys saattaa suunnitella ja johtaa mutta jotka yritys omistaa vain osittain ja joissa rajapinnat toimittajiin, asiakkaisiin ja kilpailijoihin pitää määritellä aika ajoin uudelleen. Uuden kilpailukyvyn, innovaatioiden ja osaamisen lähteitä ovat jatkossa erilaiset liittoumat ja verkostopohjaiset yhteistyömuodot, joita yritys saattaa harjoittaa niin asiakkaiden, toimittajien kuin muidenkin partnerien kanssa. Tämä muutos on jo nähtävissä mm. ulkoistamisen muuttumisena normaaliksi toimintamalliksi sekä ulkoisissa rajapinnoissa kuten toimittajasuhteissa syntyvien innovaatioiden merkityksen kasvuna. 64

66 65 (75) Edellä kuvattujen toimintaympäristön muutosten seurauksena valmistavassa teollisuudessa on tapahtumassa perustavanlaatuinen siirtyminen tehdaskeskeisestä ajattelutavasta kohti globaalisti hajaantuneiden ulkoisten resurssien johtamista. Tällä paradigman muutoksella on erittäin merkittäviä vaikutuksia kaikkiin teollistuneihin maihin, myös Suomeen. Suomeen jäävälle tai Suomeen sijoittuvalle tuotannolliselle toiminnalle pitää tulevaisuudessa olla selkeä rooli kokonaisuudessa, toisin sanoen muitakin perusteita kuin se historiallinen tosiseikka, että tuotantoyksiköt aikoinaan perustettiin Suomeen. Viimeaikainen tutkimuksemme osoittaa, että jos tuotteen ostokriteeri on hinta, on todennäköistä että sitä ei enää uuden paradigman valossa valmisteta Suomessa. Siitä huolimatta suomalaiseen innovaatioon tai kansainvälisesti toimivan yrityksen tuotteeseen tai palveluun liittyvä arvoketju voi luoda työtä ja hyvinvointia myös Suomessa. Toisaalta yhä erilaisempien verkoston resurssien, niin edullisten tuotantoresurssien, nopean asiakaspalvelun, huippuluokan T&K- ja innovaatio-osaamisen kuin kertyneen osaamispääomankin tuntemus, sekä kyvykkyys näiden resurssien nopeaan hyödyntämiseen globaalisti nousee avainasemaan tulevaisuuden kilpailukyvyn lähteenä ja mahdollistaa sellaisten tuotteiden valmistuksen Suomessa, joissa päävalintakriteeri ei ole ostohinta. Palaako tuotanto länteen olemmeko me valmiita? Viimeisten vuosikymmenien aikana nähty massiivinen teollisten työpaikkojen virta länsimaista alhaisen kustannustason maihin näyttäisi hidastuvan. On merkkejä paluuvirtauksesta, vaikka vielä on liian aikaista puhua suunnan muutoksesta tai trendistä. Viimeaikoina kritiikki työkustannuslähtöistä tuotantostrategiaa vastaan on lisääntynyt sekä julkisessa mielipiteessä että tieteellisessä tutkimuksessa (Cordon 2011). Tietoisuus kaukomaille tehtyjen tuotannon ulkoistuksien haitoista ja riskeistä on lisääntynyt. Yhä useammin kuulemme toiveita ja jopa voimakkaita vaatimuksia tuotannon palauttamisesta takaisin alkusijoilleen. Näin tapahtuu erityisesti Amerikassa, missä keskusteluun liitty aimo annos kauppapoliittista protektionismia ja muuta poliittista intressiä. Joka tapauksessa viimeaikaiset konkreettiset päätökset amerikkalaisen autoteollisuuden ja tietoliikennejätti Applen tuotannollisista paluuja uusinvestointiratkaisuista tukevat tätä teoriaa. Myös saksalainen talouselämä on ollut aktiivinen tuotannon paluumuuttaja ja asiaa on siellä tutkittu laajemminkin (Kinkel et al. 2007). Tuotannon paluun tutkimus on kuitenkin vielä vähäistä. Suomalaisiakin esimerkkejä löytyy mm. Hangosta (Helkama), Salosta (Solifer-pyörien kokoonpano) ja Lahden suunnalta (Kempin suurinvestointi hitsausmuuntajien piirilevytuotantoon). Olemassa olevan tutkimuksen valossa tuotannon paluupäätökset halvan työvoiman maista näyttäytyvät usein huonon sijoituspaikkapäätöksen, heikon siirtoprojektisuunnittelun tai puutteellisen laatujohtamisen korjausliikkeiltä (Kinkel & Maloca 2009). Osansa on varmasti kyvyttömyydessä siirtää tuotteeseen ja teknologiaan liittyvää harmaata (Tacit) osaamista (Hummels et al. 2010). Tutkimuksiemme valossa väitämme kuitenkin, 65

67 66 (75) että joissakin tapauksissa tuotannon siirtopäätös on alunperinkin ollut väärä ratkaisu. Tällaisesta tapauksesta on kysymys silloin, kun tuotteen kilpailu-kyky riippuu merkittävästi toimituskyvyn joustavuudesta, nopeudesta tai asiakaskohtaisesta räätälöinnistä. Halvasta työvoimasta saatu hyöty ulosmitataan usein toimitusketjun pitenemisen aiheuttamana jäykkyytenä ja pääoman ylimääräisenä sitoutumisena. Myös kasvavat rahtikustannukset, eettiset ja poliittiset riskit kääntävät vaakakuppia toiseen suuntaan. PK-teollisuuden rakenteesta ja roolista Suomessa. Suomen teollinen rakenne ja kansantalous on rakentunut voimakkaan prosessi- kone- ja ICT-teollisuuden tukijalkojen varaan. Suuret yritykset ovat määränneet suunnan ja tahdin elinkeinoelämää, talouspolitiikkaa ja koulutusta koskevassa päätöksenteossa. Ne ovat takavuosina myös kantaneet päävastuun kansakunnan työllisyydestä, kansantuotteen kasvusta ja sitä kautta yhteiskunnan rakennuksesta ja hyvinvoinnin tasaamisesta. Nyt tämä trendi näyttää katkenneen pysyvästi. Perinteisten vientimarkkinoidemme talousvaikeudet ja työn voimakas siirtyminen lähemmäs kehittyviä markkinoita ovat pysäyttäneet kasvun ja uhkaavat yhteiskuntamme hyvinvointia ja kehitystä. Sekä EU:n että kansallisen tason päätöksenteossa pienet ja keskisuuret yritykset on viimeaikoina nähty entistä merkittävämmässä roolissa suurista yrityksistä vapautuneen työvoiman työllistäjinä sekä mahdollisena viennin uutena moottorina. Suuria määriä ylikansallista ja kansallista sekä yksityistäkin rahallista tukea on suunnattu ja tullaan suuntaamaan PK-teollisuuden kasvun edellytysten parantamiseen. Yrittäjyyttä edistetään niin Suomessa kuin muuallakin järjestämällä start-up yrityksille tiloja, hautomoita, PK-sektorille sopivaa henkilöstön koulutusta, riskirahoitusta sekä erilaisia konsultointi- ja neuvontapalveluja. Tähän on hyvät perusteet, vastaahan PK-sektori EU:n tasolla kahdesta kolmasosasta yksityisen sektorin työllisyydestä ja yli puolesta arvonlisästä. Suuri kysymys on, miten tämä tuki tulisi ohjata ja käyttää niin, että hyötysuhde olisi mahdollisimman hyvä. Yrityksiä törmäyttämällä innovatiivisia tuotteita ja palveluita Suomalainen PK-teollisuus on varsin nuorta ja historiallisesti se muodostunut suurten yritysten toimittaja- ja alihankintaverkostojen kautta syntyneestä osaamisesta ja kysynnän imusta. Omia tuotteita tekeviä yrityksiä on vähän verrattuna usein käytettyyn viiteryhmään: Ruotsiin, Tanskaan tai Euroopan talousveturiin Saksaan, jonka talouden iskukyvystä globaalit Mittelstand-yritykset muodostavat merkittävän osan. Suomalaisten PKyritysten yrityskohtainen osaaminen ja siihen liittyvät teknologia on kapeaa. Suurten yritysten tekemät ratkaisut ja päämarkkinoiden heikko talouskehitys on ajanut useat PK-yritykset ahdinkoon alihankintateollisuudessa vaihtoehdoiksi on jäänyt riskin ottaminen ja suurempien asiakkaiden seuraaminen globaaleille markkinoille tai ikuinen kustannuskamppailu alenevien ostohintojen maailmassa. Oman tuotteen kehittäminen olisi yksi ratkaisu, mutta tähän tarvittava kriittinen, täydentävä osaaminen on usein yrityksen ulkopuolella. Osaamisen hankkiminen ostamalla sopiva yritys tai rekrytoimalla lisää osaajia on sekä pääomaa kuluttavaa että riskipitoista ja aikaa vievää. Uudeksi mahdollisuudeksi näille perinteisille keinoille nähdään tapaus- 66

68 67 (75) kohtaisesti muodostettavat, ammattimaisesti kootut ja fasilitoidut, osaamista täydentävät, alueelliset yritysverkostot, jotka voivat olla luonteeltaan projektikohtaisia tai pysyvämpiä. Näiden verkostojen kokeiluja sekä siihen liittyvää tutkimusta tehdään useissa Euroopan maissa ja mm. Etelä-Koreassa. Tällä toimintatavalla uskotaan yritysten innovaatiokykyä ja tuotteistamista voitavan merkittävästi parantaa käyttämällä rahallisia tukia säästeliäästi ja toimien jo rakennetun infrastruktuurin puitteissa. Uusi paradigma - lisäarvoa tuottava hankinta Suomen kansantalouden kokonaishankintavolyymin arvioidaan olevan n. 190 miljardia euroa (2012, ETLA), josta julkisen hankinnan osuus on n. 27 miljardia. Teollisen rakennemuutoksen seurauksena suomen kansantalouden hankinnat ovat kasvaneet voimakkaasti viimeiset vuosikymmenet sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Yrityksissä palveluiden osuus kaikista hankinnoista on kaksin-kertaistunut 2000-luvulla n. 9% osuuteen myynnistä ja niiden osuus on keskimäärin jo yli 40% PK-teollisuuden arvonlisästä. (Tilastokeskus, Timo Seppälä/ETLA 2013)). Valmistavien yritysten kaikkien hankintojen osuuden on tutkittu nousevan usein 70-80%:iin tuotannon arvosta. Suomalaiset yritykset ovat yhä enemmän mukana erilaistuvissa rooleissa nopeasti konfiguroituvissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankinta- ja toimitusverkostoissa. Kannattava ja tehokas verkostossa toimiminen edellyttää uudenlaisien kyvykkyyksien omaksumista. Hankinnan perinteinen tutkimus ja hankintaan liitetty kyvykkyysvaade on perinteisesti painottunut suuremman ostajan (päähankkija) näkökulmaan ja ollut luonteeltaan tarkasti määriteltävien komponenttien, alikokoonpanojen tai tuotteiden hankintaa sekä näiden toimitusketjuun liittyvää optimointia. Näkökulma on ollut voimakkaasti kustannus- ja tehokkuuslähtöinen. Hankintaa ei ole nähty lisäarvon tain uuden liiketoiminnan tuottajana, vaikka tutkitusti lisäarvomahdollisuus voi olla kustannussäästöön verrattuna huomattavasti suurempi (Monczka 2012). Uusien kyvykkyyksien, teknologioiden, palvelujen ja tuoteinnovaatioiden hankinta on luonteeltaan ja vaatimuksiltaan varsin erilaista verrattuna ominaisuuksiltaan tarkasti määriteltävään tuotteeseen. Perinteiset volyymien keskittäminen ja tehokas kilpailutus välttämättä toimi. Kaupan maailmanlaajuinen avautuminen ja tietotekniikan kehityksen mahdollistamat uudet hankintamarkkinat ja keinot (esim. crowd sourcing) tuovat aivan uusia työkaluja hankinnan käyttöön. Innovaatioiden ja osaamisen hankinta on uusi teollinen ja yhteiskunnallinen paradigma joka haastaa sekä perinteiset hankinnan menetelmät, mittarit ja osaamisvaateet. Asiakas-toimittajasuhteiden muutos arm s length suhteista enemmän yhteistä kehittämistä vaativiin suhteisiin korostuu. Avaintoimittajat nähdään enemmän ulkoisina resursseina (Tanskanen et al, 2013) kuin vain tavarantoimittajina. Hankinnan uuden paradigman kehitys tutkimuskohteena on esitetty seuraavissa kuvissa. 67

69 68 (75) Uusi hankinnan hierarkia (Eloranta, Laine ja Seppälä, 2013) Hankinnan kypsyysmallien kehitys, hypoteesi kehitetty mukaillen Trent & Monczka, 2005; Laine and Seppälä,

70 69 (75) Liite 4. WebroPol-kyselyjen tuloksia Yli puolet vastanneista yrityksistä on liikevaihdoltaan alle 10 miljoonaa ja alle 50 henkilöä työllistäviä mikro- tai pienyrityksiä (Kuva 1). Kuvassa 2 on esitetty yritysten verkostoaseman jakauma ja asiakaskunnan sijainti maantieteellisesti (kummassakin useampi valinta on ollut mahdollinen). Kuvassa 3 on esitetty yritysten erikoistumisala. Kuva 1. Vastaajayritysten koko liikevaihdolla ja henkilömäärällä mitattuna. 69

71 70 (75) Kuva 2. Yritysten asema verkostossa ja asiakkaiden sijainti. Kuva 3. Yritysten erikoistuminen. Kyselyssä koetettiin selvittää yritysten osaamisen nyky- ja tavoitetilaa tiettyjen ominaisuuksien osalta, jotta saataisiin selville pahimmat puutteet ja suurimmat erot nyky- ja tavoitetilan välillä. Osaamisominaisuuksina käytettiin seuraavia muuttujia: 1. Tuotteen tekninen taso 70