VAsuinrakentamisen trendit Venäjällä

Transkriptio

1 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 R 2013 VAsuinrakentamisen trendit Venäjällä Tutustu Saranskiin Fortum kasvaa Uralin takana Venäjän markkinoilla: Kontiotuote, Kekkilä, Martela ja Blancco

2 SISÄLLYS VSuomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Toimitusjohtajalta 6 Poimintoja 8 Vieraana Esa Hyvärinen 11 Gallup: Mitä venäläisiltä voi oppia? Talous 12 Julkisia rahoitusvaihtoehtoja pk-yrityksen Venäjän valloitukseen 14 Venäjän talouden ajankohtaiskatsaus 16 Talousuutisia Jäsenyrityksiä 24 Kekkilä kasvaa Venäjällä 26 Kontiotuote vie monenlaisia hirsirakennuksia 30 Martela erottuu suomalaisuudella 35 Blancco haastaa vasaran Mahdollisuuksia 20 Asuinympäristön ja asunnon toimivuutta arvostetaan Venäjällä 32 Saranskista halutaan tehdä moderni kaupunki 36 Bisnesuutisia 40 Venäjä, perhelomakohde Laki ja tulli 42 Lakiuutisia ja juristin palsta 45 Tulliuutisia SVKK:ssa tapahtuu 46 Uudet jäsenet 2

3 PÄÄTOIMITTAJALTA Pysytään hereillä! JÄÄKIEKKOMATSEJA ON tullut seurailtua. Peli on nopeaa, peruuttelemalla ja turhalla arastelulla ei tule tulosta. Pelaajat ja valmentajat muistuttelevat itseään tämän tuosta, että pitää olla hereillä. Kun Team Finland eri kokoonpanoissa haluaa myös kaukalon ulkopuolella saada nappiosumia venäläisten maaliin on myös syytä pitää silmät auki ja olla valmiina nopeisiin siirtoihin. Naapurimaamme on pelikenttä, jossa asiat voivat todella nopeasti kääntyä uuteen suuntaan. VIP-jäsenemme: Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 40/2013 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys SVKK ry käyntiosoite World Trade Center Aleksanterinkatu Helsinki postiosoite PL 800, Helsinki puhelin Toimitusneuvosto: Mirja Tiri, Jaana Rekolainen, Tarja Teittinen, Marjut Sirola, Einari Lumijärvi, Virpi Suoninen, Pirjo Peltola Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi, Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p marjut.sirola@svkk.fi Mediakortti / mediakortti Toimituksen sähköposti venla@svkk.fi Paino Forssa Print ISSN VENÄJÄN TALOUDEN kasvu on hidastunut ennusteita nopeammin ja enemmän kuin odotettiin. Viimeisin kasvuennuste tämän vuoden bkt:lle on 2,4 prosenttia. Se on fakta ja viesti muun muassa siitä, että maailman talouden ja nyt erityisesti Euroopan talouden heilahdukset näkyvät nopeasti myös Venäjällä. Pitääkö nyt sitten viheltää peli poikki ja ryhtyä odottelemaan parempia aikoja? No ei, ei missään tapauksessa. Ei Venäjä lakkaa olemasta naapurimme, eivät mahdollisuudet ja kehittämistarpeet ole minnekään kadonneet. Öljykentät eivät ole ehtyneet, eikä Amerikan liuskekaasutankkerit ole vielä tukkineet venäläisiä kaasuputkia. Koska en ole taloustieteilijä voin turvautua tässä yhteydessä myös mutuun perustuvaan fiilisbarometriin, joka näyttää nyt sitä, että valitettavan nopeasti pessimistiset asenteet Venäjän-kauppaa kohtaan nousee nousevat otsikoihin. Mikähän siinäkin on? VENÄJÄN-KAUPAN barometrissa, jonka SVKK julkisti huhtikuussa, tarkasteltiin suomalaisyritysten kokemuksia edellisen 12 kuukauden aikana ja vastaavasti myös odotuksia viennin ja liiketoiminnan kehittymisestä. Tulokset olivat yllättävän positiiviset, varsinkin teollisuusyrityksillä, joista yli puolet kertoi viennin kasvaneen ja yli 70 prosenttia odottaa kasvua myös jatkossa. Myös kaupan ala jatkaa kasvu-uralla. Eniten talouden epävarmuus näkyy palvelualojen kokemuksissa. Haasteellista on ollut ja odotukset ovat varovaisia. Tarkemmat barometrin tulokset löytyvät nettisivuiltamme IHMISET TEKEVÄT tulevaisuutta. Venäjän keskiluokka vahvistuu ja kuluttajien vaatimustaso nousee sen myötä. Tämä kehitys on vääjäämätön. Lehdestämme voi lukea, että asumisen laatuun ja asuinympäristöön kiinnitetään entistä enemmän huomiota (s. 20). Asuinrakentaminen ei ole hiipumassa, päinvastoin. Keskiluokan vaurastuminen sekä asumisen ja hyvinvoinnin arvostus ovat siivittäneet myös Kekkilän (s. 24) kansainvälistymistä Venäjän markkinoille. Venäläisen elinympäristön uusista trendeistä kertoo myös juttumme Kontiotuotteesta, joka on jo 20 vuoden ajan vienyt Venäjälle yksilöllisiä ratkaisuja vastaamaan asumisen ja vapaaajan kysyntään. Aurinkoista kesää ja iloista virettä bisneksiin! Pirjo Peltola päätoimittaja Etukannen kuva Shutterstock 3

4 Löydä menestystekijäsi Rödl & Partner on läsnä 39 eri maassa 89 toimipisteellään. Yrityksen dynaamisen kasvun on mahdollistanut yli 3000 työntekijästä koostuva, omistautunut ja yrittäjähenkinen henkilöstö sekä vahva välittäminen asiakkaistaan. Työskentelemme tiivisti asiakkaidemme kanssa mahdollistaen vaativien ja usein maiden rajoja ylittävän päätösten teon. Hallitsemme talouden, verotuksen, laki ja IT-toiminta-alueet ja annamme vahvan tukemme myös päätösten toimeenpanovaiheessa. Yhteystiedot: Alice Salumets Puh.: + 7 (8 12) alice.salumets@roedl.pro André Scholz Puh.: + 7 (9 85) andre.scholz@roedl.pro Rödl & Partner Pietari Vasilinsaari, 14.linja 7/A Pietari Puh.: + 7 (8 12) Fax: + 7 (8 12) stpetersburg@roedl.pro 4

5 TOIMITUSJOHTAJALTA Yhdessä enemmän kuin osiensa summa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kevätkokouksessa jäsenistö hyväksyi yhteistyöehdotuksen East Office of Finnish Industries Oy:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton välillä. Yhteistyöllä haetaan ja saadaan suomalaisten yritysten avuksi todella vahva ja osaava Venäjätoimija: SVKK:n kansainvälistymispalvelut yhdistettynä East Officen markkina-analyysipalveluihin ja Elinkeinoelämän keskusliiton edunvalvontapalveluihin tarjoavat yrityksille koko kirjon Venäjä-toimintojensa kehittämiseen. SVKK on tunnustetusti keskeinen Venäjä-toimija, jolla on suuri pk-yritysten osuus jäsen- ja asiakaskunnastaan ja joka tarjoaa jäsen- ja yrityspalveluita maanlaajuisesti molemmissa maissa. Asiakastyytyväisyyskyselyjen mukaan SVKK:n palvelujen laatua arvostetaan korkealle, erityisesti asiantuntijuutta ja muun muassa koulutuksen, hankkeiden ja tiedotuksen ajankohtaisuutta. Toiminta keskellä laajaa yrityskenttää on yksi SVKK:n vahvuuksista. Sen lisäksi SVKK toimii tiiviissä yhteistyössä molempien maitten viranomaisten kanssa, nimenomaan viennin edistämiseksi, liiketoiminnan kehittämiseksi ja yritystoiminnan sujuvoittamiseksi kenttätasolla. Uuden yhteistyön myötä pk-yrityksille avautuu mahdollisuus hyödyntää East Officen palveluja, saada syvällisiä talouskatsauksia ja poliittisia analyysejä. Yhteistyössä voimme tarjota erilaisia ovenavauspalveluja, markkinaselvityksiä, toimialakatsauksia ja muita vielä ideoimattomia palveluja. East Officen erikoispalvelut tulevat olemaan laajemmin tarjolla ja hyödyttämään suurempaa asiakaskuntaa Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliitto on eittämättä yksi merkittävimmistä toimijoista Suomen elinkeinoelämässä ja talouspolitiikassa. EK on myös hyvin tärkeä tekijä kansainvälisessä kauppapolitiikassa. EK on solminut yhteistyösopimuksen yhden Venäjän vaikutusvaltaisimmista yrittäjäjärjestöistä, RSPP:n, kanssa, on aktiivinen osallistuja EU:n ja Venäjän välisessä Industrial Round Table -foorumissa ja omaa suorat suhteet Brysselin päättäjiin. Uuden yhteistyökuvion myötä erityisesti SVKK:n jäsenille ja pk-yrityksille avautuu uusi kanava edunvalvontaan. SVKK, East Office ja Elinkeinoelämän keskusliitto pysyvät kukin omana organisaationaan eli kyse ei ole fuusiosta tai juridisesta yhteenliittymästä. Yhteistyösopimus koskee palvelujen synergioita: yhteisellä rintamalla tarjotaan yrityksille entistä laajempi palvelupaletti ja entistä osaavampi joukko Venäjä-asiantuntijoita. Yhteistyön avulla erityisesti pk-yrityksille avautuu uusi kanava päättäjiin, sekä Suomessa että Venäjällä. Syksyn aikana synkronisoimme palvelujamme, ideoimme uusia ja etsimme erilaisia yhteistyötä vahvistavia tekijöitä. Tulemme informoimaan teitä edistymisestämme ja uusista avauksistamme Venlassa, verkkosivuillamme ja sähköpostitse. Toivotan menestystä Venäjällä ja oikein hyvää kesää! Mirja Tiri Toimitusjohtaja Suomalais-Venäläinen kauppakamari 5

6 POIMINTOJA Miljardöörien TOP 10 Talouslehti Forbes julkaisi vuosittaisen 200 rikkaimman venäläisliikemiehen listan. Ykköspaikalla pysyi viime vuoden tapaan Ališer Usmanov 17,6 miljardin dollarin omaisuudellaan. Sijoitus 2013 (2012) Nimi (omistukset) omaisuuden arvo, mrd $ 1. (1.) Alisher Usmanov (Metalloinvest, Mail.ru Group, Megafon, DST Global) 17,6 2. (6.) Mihail Fridman (Vympelkom, X5 retail Group, Alfa-Bank) 16,5 3. (10.) Leonid Mihelson (Novatek, Sibur) 15,4 4. (8.) Viktor Vekselberg (Rusal, Kes, Akado) 15,1 5. (5.) Vagit Alekperov (Lukoil) 14,8 6. (11.) Andrei Melnichenko (Evrohim, SUEK) 14,4 7. (4.) Vladimir Potanin (Norilsk Nickel, Profmedia) 14,3 8. (2.) Vladimir Lisin (NLMK, UCL Holding) 14,1 9. (12.) Gennadi Timtšenko (Gunvor, Novatek, Bank Rossija, Transoil, Sibur) 14,1 10. (7.) Mihail Prohorov (Rusal, Intergeo, Bank MFK, New Jersey Nets) 13 Lähde: Forbes Viime vuoden kärkikymmeniköstä putosivat Evraz Groupin omistaja Roman Abramovitš ja Severstalin pääjohtaja Aleksei Mordašov. Kaliningrad ja Jekaterinburg Venäjän parhaat kaupungit M Kaliningrad on talouslehti Kommersantin mukaan Venäjän paras kaupunki. Kommersant julkaisi listan 100 parhaasta kaupungista Venäjällä. Kaupunkien paremmuusjärjestys perustuu 13 kriteeriin, muun muassa alueen hinta- ja palkkatasoon, koulutus- ja terveyspalveluiden saatavuuteen, yritysten määrään ja liiketoiminnan helppouteen, yksityisten ja julkisten investointien määrään ja kaupungin taloudenpitoon. Vertailtuun otettiin 150 yli asukkaan kaupunkia. Moskova ja Pietari jätettiin vertailun ulkopuolella. Kokonaisuudessaan asukkaille ja yrityksille parhaaksi kaupungiksi valikoitui Kaliningrad toista vuotta peräkkäin. Toiseksi nousi viime vuoden neljänneltä sijalta Jekaterinburg. Seuraavina kärkikymmenikössä olivat paremmuusjärjestyksessä Belgorod, Krasnodar, Kazan, Jaroslavl, Himki, Novosibirsk, Domodedovo ja Tjumen. S7 sai luvan lentää Moskovasta Helsinkiin Venäjän liikenneministeriön alainen Rosaviatsija on myöntänyt uusia kansainvälisiä lentoliikennelupia. Siberian Airlines eli S7 sai luvan lentää 7 kertaa viikossa reitillä Moskova-Helsinki. Aiemmin reittiä ovat saaneet lentää Finnair ja Aeroflot. Rosaviatsija myönsi yhteensä 91 uutta liikennelupaa. Uusia Suomen ja Venäjän välisiä lupia myönnettiin Orenairille (Orenburg Airlines) reitille Sotši-Helsinki kolme kertaa viikossa ja Severstal Aircaompanylle reitille Tšerepovets- Helsinki kolme kertaa viikossa. S7 sai lisäksi luvat lentää Moskovasta Krakovaan ja Varsovaan ja Orenair Sotšista useisiin Euroopan kaupunkeihin. /Rosaviatsija Kuva Shutterstock Kuva Wikipedia 6

7 Venäläinen sumunäyttö myyntiin Etelä-Venäjän Astrahanissa toimiva Displair-yhtiö on tuonut markkinoille kehittämänsä sumunäytön. Tuote on suunnattu yrityskäyttöön ja yksittäisen laitteen hinta on n euroa. Ilmaan heijastuvaa näyttöä voidaan hallita kuin kosketusnäyttöä. Lisäksi se voidaan läpäistä. Displairin sumunäyttö on ns. multi-touch eli se tunnistaa useamman kosketuspisteen. Laitteen kerrotaan kuluttavan vettä 1,5 litraa tunnissa. Kehitysvaiheessa Displairin laitetta ovat kokeilleet mm. Microsoft, Intel, Google ja Megafon. Sumunäyttöratkaisuja kehittelee myös suomalainen Fogio. /CNews Kuva displair Venäläisten kuntoilutottumukset M Tutkimuslaitos VTšiOM:n tuoreen kyselyn mukaan yli puolet (52 %) venäläisistä harrastaa liikuntaa. Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2006, joilloin vastaava luku oli 39 %. Liikuntaa harrastavista 10 % kuntoilee päivittäin, 14 % useamman kerran viikossa, 9 % kerran viikossa, 7 % pari kertaa kuukaudessa ja 11 % pari kertaa vuodessa. Aktiivisimpia liikkujia olivat vuotiaat, moskovalaiset ja pietarilaiset sekä naiset. Suosituimpia liikkumismuotoja ovat kokonaisvaltaiset lajit, kuntosalilla käynti, fitness-urheilu, jooga, yleisurheilulajit ja uinti. Niistä, jotka eivät harrasta liikuntaa, 37 % ilmoittaa syyksi ajan puutteen ja 28 %:n katsoo, ettei liikunta ole itselleen tarpeellista. /VTšIOM Moskovan takseista keltaisia Moskovan kaupunginvaltuusto on päättänyt, että heinäkuusta lähtien uusiin taksitoimilupiin liitetään määräys auton keltaisesta värityksestä. Nykyisiin toimilupiin kuuluvia autoja ei tarvitse maalata. Toiveena kuitenkin on, että kaikki taksit olisivat keltaisia 3 5 vuoden kuluttua. Yhtenäisellä värityksellä halutaan saada takseille näkyvyyttä ja pimeät taksit kuriin. Kaupungin hallinnon arvion mukaan Moskovassa on taksia, joista virallinen toimilupa on :lla. /Mail.ru Venäläiset pitävät kansansa tärkeimpinä arvoina kärsivällisyyttä (39 %) ja huumorintajua (34 %). /VTšIOM 7

8 VIERAANA ESA HYVÄRINEN Fortum hakee kasvua Venäjältä Teksti Pirjo Peltola Kuva Fortum Fortumin suuri investointi Venäjälle alkaa olla loppusuoralla. Yhtiö luottaa Venäjän tarjoamiin mahdollisuuksiin kasvukenttänä ovat Uralin vahvat teollisuusalueet ja Länsi-Siperian vauraat öljy- ja kaasukeskittymät. 8

9 Fortumin pääkonttorin tornista on avarat näkymät merelle ja hyvällä säällä mertakin edemmäksi etelään. Kauaskantavat visiot ja vahva luottamus Fortumilla on ollut myös Venäjän suuntaan, jonne on ladattu mittavat kasvuodotukset. Yhtiö sitoutui vuonna 2008 Venäjän valtion lanseeraamaan investointiohjelmaan, mikä Fortumin tapauksessa tarkoittaa valmistuessaan noin neljän miljardin panostusta Venäjän kehittyville energiamarkkinoille sähkön- ja lämmöntuotantoon. Investointi on kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi Suomesta Venäjälle. Vertailutiedoksi voi mainita, että suomalaisten yritysten investointien kumuloidun arvon arvioidaan olevan nyt noin 10 miljardia euroa. Fortumin yhteiskuntasuhdejohtaja Esa Hyvärisen mukaan Venäjälle on lähdetty pitkän tähtäimen tavoittein ja investointiohjelman toteutus on tähän asti edennyt odotusten mukaisesti ilman suurempia yllätyksiä. Suurinvestointiin houkuttimena on toiminut Venäjän sähköreformi, johon liittyi sekä tuotantolaitosten yksityistämisprosessi että sähkömarkkinan vapauttaminen hintasäännöstelyistä. Venäläiset halusivat sähkösektorille yksityisiä sijoittajia, sillä viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen siellä ei käytännössä katsottuna oltu lainkaan investoitu sähköntuotantoon. Markkina oli säännöstelty ja hinnat olivat julkisen vallan asettamia. Houkutellakseen mukaan yksityistä pääomaa Venäjän valtio lupasi avata sähkömarkkinan vapaalle kilpailulle ja näin tehtiinkin. Näin isoja hankkeita ei toteuteta valtion budjetista ja siksi mukaan haluttiin ulkomaisia toimijoita ja nimenomaan yksityistä rahaa, Hyvärinen selvittää. Muita ulkomaisia toimijoita Venäjän sähkömarkkinoilla ovat Fortumin lisäksi italialainen Enel ja saksalainen EON. Kaikilla yhtiöillä investoinnit ovat käynnistyneet saman kaavan mukaisesti: ostetaan paikallinen yhtiö ja siinä samalla myös investointivelvoite. Fortumin toiminnot keskittyvät Venäjällä Uralin vahvalle metalliteollisuuden alueelle Tšeljabinskiin ja Länsi-Siperian öljyn- ja kaasutuotantoalueille Tjumeniin, Tobolskiin ja Njaganiin. OAO Fortumilla on tällä hetkellä kahdeksan pääasiassa maakaasua polttoaineenaan käyttävää sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta. Investointiohjelmaa toteuttavan tytäryhtiön OAO Fortumin lisäksi konsernin Venäjän divisioonaan kuuluu vähän yli 25 prosentin osuus Luoteis-Venäjällä toimivasta tuotantoyhtiöstä TGC-1:stä. Vaihe vaiheelta lisää megawatteja Tällä hetkellä keskitymme täysillä Uralin alueen investointiohjelmaan, ja pyrimme toteuttamaan sen asettamamme aikataulun puitteissa. Taloudellinen tulos tulee ennen kaikkea uusista voimalaitosyksiköistä, koska niistä maksetaan korotettua kapasiteettimaksua, Hyvärinen painottaa. Venäjällä sähkön hinnassa on kaksi komponenttia: myyty sähkö ja kapasiteettimaksu verkkoon tulevasta tehosta. Investointiohjelmaan sitoutuneille laitoksille on kannustimeksi sovittu korkeampi kapasiteettimaksu, jota on luvattu maksaa 10 vuoden ajan. Lähtökohtaisesti investoinnit ovat sujuneet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, vaikka uusin Nyaganin laitoksemme myöhästyikin hieman. Uudet yksiköt Tjumenissa, Tobolskissa ja Tšeljabinskissa käynnistyivät jo vuonna Hyvärisen mukaan koko sähköreformi on mennyt Venäjällä kuten etukäteen luvattiin. Me myymme Venäjällä sähköä pörssiin kuten teemme Suomessakin. Vähittäishinnat kotitalouksille ovat kuitenkin edelleen säännösteltyjä, mutta me emme toimi sillä markkinalla, Hyvärinen toteaa. Venäjällä teollisuus kuluttaa yli 90 prosenttia tuotetusta sähköstä. Kotitalouksien kulutus sen sijaan on vielä todella vähäistä. Esimerkiksi Suomessa teollisuuden osuus on lähes puolet sähköenergian kokonaiskulutuksesta. Hyvärinen myöntää, että kilpailu Venäjän sähkömarkkinoilla on kovaa. Meidän tilanteemme on siinä mielessä hyvä, että meillä on suhteessa paljon uutta tehokasta ja siten kilpailukykyistä kapasiteettia. Lämpöpuolella Hyvärisen mielestä ei vielä voi puhua kilpailusta, sillä siinä ei ole vielä olemassa oikeaa markkinaa. Lämpösektorilla toimitaan edelleen viranomaisten ehdoilla. Lämmössä on potentiaalia Nyt kun yksi osa energiamarkkinaa on vapautettu, käydään keskustelua siitä, mitä pitäisi tehdä kokonaisuuden suhteen. Sähkön tukkumarkkina on vapautunut, mutta vähittäismyynti ja lämpöpuoli ovat edelleen reguloituja. Meillä on sekä lämpöä että sähköä tuottavia laitoksia, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että toinen jalkamme on reguloidussa markkinassa ja toinen kilpaillulla sektorilla, Hyvärinen pohtii. Fortum on erittäin suuri lämmöntuottaja Venäjällä. Viime vuoden aikana lämpöä myytiin terawattitunteina laskettuna enemmän kuin sähköä. Jos lämpöpuoli lähtee 9

10 kehittymään sähkömarkkinan tavoin, avaa se isoja kasvumahdollisuuksia myös Fortumille. Venäjän investoinnin ansiosta Fortum nousi maailman viiden suurimman lämmöntuottajan joukkoon. Yhtiön Venäjän yksiköt tuottavat lämpöä yhtä paljon kuin muissa maissa toimivat yksiköt yhteensä. Lämpöpainotteisuutta selittää pitkälle se, että Venäjällä toimitaan Uralin takana Siperiassa. Nykyistä Venäjän lämpösektorin tilannetta Hyvärinen pitää erittäin tehottomana. Lämmön yksikköhinnat pidetään hintasäännöstelyllä alhaisina, mutta kokonaistaloudellisesti kustannukset ovat korkeat. Liioittelematta voi sanoa, että asetettuja energiatehokkuustavoitteita ei missään tapauksessa saavuteta, mikäli lämmityspuolta ei saada tehostettua. Venäjällä lämmöstä maksetaan neliöiden mukaan tai sen perusteella, millainen talo on. Maksuun ei vaikuta, onko lämpötila 30 tai 20 astetta. Paljon kehitettävää on esimerkiksi lämmönsiirtoverkostossa, joka on monin paikoin heikossa kunnossa. Parannettavia asioita löytyy Hyvärisen mukaan myös rakennusten energiatehokkuudessa ja kuluttajien mahdollisuudessa vaikuttaa käyttämäänsä lämmön määrään ja sitä kautta kustannuksiin. Kuten Venäjällä käyneet tietävät, lämpöä ei kylmissäkään oloissa paljon säästellä. Lämpöä säädetään usein avaamalla ikkuna, sillä pattereita ei voi säätää muuta kuin auki tai kiinni. Hyvärisen mukaan Fortum on aktiivisesti pyrkinyt tuomaan ehdotuksia lämpöpuolen tehostamiseksi sekä federaatiotason päättäjille että aluehallinnolle. Hyvät suhteet Hyvärinen vakuuttaa, että Fortum ei ole joutunut ainakaan negatiivisessa mielessä luupin alle, vaikka on ulkomainen toimija perinteisellä toimialalla. Usein ajatellaan, että energia on Venäjällä strateginen ala. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaasu ja öljy eivät ole sama asia kuin sähkö ja lämpö. Ne ovat luonnonvaroja ja niihin puuttumista pidetään strategisena. Mutta me käytämme venäläistä kaasua ja tuotamme siitä sähköä ja lämpöä venäläisille asiakkaille. Sitä ei Venäjällä listata strategiseksi teollisuuden alaksi. Esittelyssä Esa Hyvärinen Fortumin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja vuodesta 2006 Aiemmin työskennellyt mm. Brysselissä paperiteollisuuden edunvalvojana ja kauppa- ja teollisuusministeriössä metsä- ja energia-alan tehtävissä Koulutus: metsänhoitaja ja valtiotieteiden maisteri Naimisissa, perheessä kaksi poikaa, asuu Tapiolassa Harrastuksia: poikien vieminen harrastuksiin, lukeminen, lenkkeily Venäjällä käyntejä useita kertoja vuodessa Varsinaisten strategisten alojen lista on pitkä, mutta sähkö ja lämpö eivät ole siellä, Hyvärinen kertoo. Fortumin investointiprosessin sujuvuutta ja hyvää yhteisymmärrystä valtiovallan ja alueellisten päättäjien kanssa tukee osaltaan myös se, että sähkömarkkinareformi on hoidettu Venäjällä erittäin korkealla profiililla. Korkein johto haluaa pitää reformia esimerkkinä ja yhtenä keskushallinnon lippulaivaprojektina. Ulkomaisten toimijoiden panos ja kokemus nähdään tärkeänä osana kokonaisuutta. Päättäjiä kiinnostaa, miten lämpösektorin toimintaa voidaan tehostaa ilman että kustannukset tai hinnat nousevat pilviin. Meillä on hyvät suhteet sekä Venäjän keskushallintoon että paikallistason päättäjiin. Mielipiteitämme kuunnellaan, koska meillä on paljon kokemusta kilpailluista sähkömarkkinoista. Nämä asiat olivat tärkeitä tekijöitä silloin kun sähkömarkkinareformia suunniteltiin ja vietiin käytäntöön ja sama tilanne on nyt lämpöpuolella. Päättäjiä kiinnostaa, miten lämpösektorin toimintaa voidaan tehostaa ilman että kustannukset tai hinnat nousevat pilviin. Oma roolinsa Fortumilla on myös paljon puhutussa venäläisen teollisuuden modernisoinnissa. Mielestäni meillä on paljon annettavaa koko energiasektorin kehittämisessä. Esimerkiksi siinä, miten markkinat toimivat, miten laitokset toimivat, miten voidaan tuoda markkinaehtoisuutta ja sitä kautta myös kustannustehokkuutta, Hyvärinen arvelee. Onnistumisia ja haasteita Hyvärinen pitää isona onnistumisena Venäjällä toimintojen integrointia. Käytännöt on saatu hyvin toimimaan. Toki päivittäisiin asioihin vaikuttavia kulttuurieroja on. Yhdeksi sellaiseksi Hyvärinen mainitsee aikahorisontin. Esimerkiksi sähköpostikäyttäytyminen eroaa siinä, että jos viestiin ei vastaa parin minuutin kuluessa, asiaa pidetään vähemmän tärkeänä ja silloin asiat jäävät epämääräiseen välitilaan. Ja kielihaasteita on myös, sillä alueella Fortumin yhteinen kieli englanti ei ole kovinkaan osattu. Venäläiset on suurin kansallisuus Fortumissa. Fortumilla oli vuoden 2012 lopussa kaikkiaan työntekijää, joista venäläisiä oli Isoja haasteita on Hyvärisen mukaan ollut investointiohjelman mukaisten tuotantoyksiköiden rakentamisvaiheissa. Esimerkiksi Njaganin laitoksen rakentamisessa ovat kovat pohjoiset olosuhteet aiheuttaneet päänvaivaa. Isoimmat komponentit tuotiin sinne pohjoisesta jokia pitkin. Kuljetusten piti osua muutaman viikon aikaikkunaan, jolloin jäät olivat lähteneet, mutta vettä oli vielä riittävästi, Hyvärinen täsmentää. Fortumin tavoitteena on saada koko investointiohjelma valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Siinä vaiheessa sähkövoiman tuotantokapasiteetti nousee noin 5200 megawattiin, suhteessa enemmän kuin millään muulla sähköyhtiöllä Venäjällä. Fortumin suurin kolmesta yksiköstä koostuva kaasukombilaitos nousee Njaganiin. Ensimmäinen yksikkö valmistui maaliskuussa ja toinen saadaan käyttöön tämän vuoden aikana. Kolmannen on määrä valmistua vuonna 2014.Viimeiset uudistukset tehdään Tšeljabinskiin palvelemaan alueen metalliteollisuuden kasvavaa energiantarvetta. Mutta riittääkö Fortumilla edelleen uskoa Venäjän vakauteen? Venäjää arvioitaessa puhutaan aina poliittisesta epävarmuudesta, mutta sanoisin, että meillä on tällä hetkellä Euroopassa enemmän poliittista epävarmuutta kuin Venäjällä, Hyvärinen vakuuttaa. H 10

11 GALLUP Mitä venäläisiltä voi oppia? Veijo Seppänen, Director, Ernst & Young Oy W Luovaa ajattelua. En tarkoita huonossa mie- lessä (esimerkiksi veron- kiertoa), vaan positiivisessa mielessä. Maailma on monimutkainen ja asiat ovat harvoin yksiselitteisiä. Umpikujastakin on ulospääsy. Venäläiset ovat vaikeiden tilanteiden mestareita. Martta Halonen, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö W Hyviä käytösta- poja, sosiaalisuutta ja uteliaisuutta. Venäläiset ovat aidosti kiinnostuneita Suomesta ja kyselevät paljon. Vaikka yksityiskohdat työasioissa muuttuvat usein, annetuista lupauksista pidetään kiinni. Irene Matinpalo, Venäjän kaupan kilta ry. hallituksen puheenjohtaja W Suomalaiset voisivat oppia venäläisiltä hyviä käytöstapoja ja toisten työtekijöiden kunnioitusta työpaikoilla. Käytöstavat opitaan Venäjällä ihan eri tavalla kotona ja koulussa kuin Suomessa. Työpaikan henki on ollut aina parempi Venäjällä kuin Suomessa ainakin omalla kohdallani. Olen työskennellyt niin suomalaisessa kuin venäläisessä työyhteisössä (yhteensä 12 vuotta Moskovassa). Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan Venäjän-bisneksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Lähtökuopista kirivaiheeseen ja aina kalkkiviivoille asti, markkinakartoituksista taloushallintoon, juridiikasta henkilöstöhallintoon, viennin kysymyksistä liiketoiminnan kehittämiseen. Palvelukokonaisuutemme räätälöidään juuri Sinun yrityksesi tarpeisiin. Otapa siis mukava asento ja tutki lisää: viennin aloitus & markkinoiden avaus seuraa meitä! Arsen Kaader, juristi, DeLores Interactive Training Oy W Halukkuutta oppia. Venäläiset, varsinkin nuoret, haluavat oppia suomalaisilta ja kansainvälisiltä yrityksiltä. Suomalaisten kannattaa pitää silmät auki ja tutustua myös venäläisten syvällisemmin. liiketoiminnan kehittäminen & uudet markkina-alueet etabloituminen koulutus- ja tietopalvelut 11

12 ASIANTUNTIJAN VINKKELISTÄ Julkisia rahoitusvaihtoja PK-YRITYKSEN VENÄJÄN VALLOITUKSEEN Teksti ja kuva Virpi Suoninen Kansainvälistyminen on riskialtista ja kallista, ja usein erityisesti pkyrityksille päätöksenteon kynnys on korkea. Käytännön kannalta myös kansainvälistymisen investointi- ja käyttöpääomakustannukset saattavat nousta ylitsepääsemättömiksi esteiksi. Viennin ja kansainvälisen liiketoiminnan kansantaloudellisen merkityksen vuoksi sitä tuetaan julkisen sektorin sekä suorilla yritystuilla että toimenpideohjelmilla. Yrityksen kansainvälistyminen muuttaa rahoitustarpeita. Rahoitusta tarvitaan kansainvälistymiseen liittyviin investointeihin, liiketoiminnan kasvattaminen lisää käyttöpääoman tarvetta ja pidemmät maksu- ja toimitusajat voivat myös lisätä rahoituksen tarvetta. Oman ja yksityisen rahoituksen lisäksi tukea ja rahoitusta on saatavissa julkisista lähteistä. Paras tapa lähestyä rahoituslähteiden kirjoa on lähteä liikkeelle yrityksen kansainvälistymisen vaiheesta ja tavoitteista, sanoo Harri Kekkonen Integria SCM:sta. Julkisista lähteistä saatava rahoitus seuraa yrityksen kansainvälistymisen elinkaarta. Myös tavoiteltu markkina-alue vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen. Kun oma suunnitelma, toimenpiteineen ja budjetteineen on hahmottunut, on helpompi lähteä etsimään sopivaa rahoituslähdettä. Ensimmäinen taho kansainvälistymistä suunnittelevalle yritykselle on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). ELY-keskukset myöntävät pk-yrityksille valmistelurahoitusta kansainvälistymistä edistäviin hankkeisiin. Rahoitettavia valmistelutoimenpiteitä ovat tyypillisesti ulkopuolisten asiantuntijoiden selvityksiä ja muita palveluja. Valmistelurahoitus on avustus, jota voidaan myöntää enintään 70 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista (enintään euroa). Alkuvalmistelujen jälkeen jatkoselvityksiin, käynnistämisvaiheeseen ja operatiivisen henkilökunnan kouluttamiseen, tukea voi hakea Finnverasta, joka hallinnoi TEM:n avustusta pk-yritysten kansainvälistymishankkeisiin Venäjällä. TEM:n rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteena on suomalaisyrityksen venäläisen tuotannollisen tai palvelualan tytäryhtiön perustaminen tai kehittäminen tai yhteistyö venäläisen yrityksen kanssa, jos uusi liiketoiminta edellyttää huomattavaa taloudellista panostusta tai tietotaidon siirtoa suomalaisyritykseltä. TEM:n avustuksella voidaan tukea Venäjälle markkinoille laajentumisen eri vaiheita: alustavaa hankeselvitystä, liiketoimintasuunnitelman laatimista sekä koulutusta investointivaiheessa ja asiantuntijoiden käyttöä. Avustus voi olla korkeintaan 50 % kustannuksista ja enintään euroa jokaista hankevaihetta kohti. Valmisteluvaiheessa voi tarkistaa ja kehittää omaa markkinoiden tuntemusta, asiakkuuksien vaatimuksia, tehdä partnerointia, osallistua johonkin alan tapahtumaan ja etsiä kontakteja. Valmistelurahoituksen avulla voi myös kehittä omia valmiuksia vientiin. 12

13 Kansainvälistymisprosessin elinkaari Kassavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Käynnistysvaiheen tukipalvelut ja toiminnot Alkuvaiheen palvelut ja neuvonta Suunnittelu käynnistys markkinaselvitykset vientitoiminta partnerit myyntikonttori alihankinta yhteisyritys oma tuotanto Aika Kaavio Harri Kekkonen Kekkonen ottaa esimerkiksi suomalaisyrityksen, joka aikoo komponenttitoimittajaksi Venäjän autoteollisuudelle. Autonvalmistajat vaativat toimittajalta usein laadunvarmistusmenetelmiä, sertifointeja ja laadunvalvontajärjestelmiä. Valmisteluvaiheen työt eivät ole suuria, mutta taustojen ja prosessien on oltava kunnossa, ennen kuin toimitukset voidaan aloittaa, Kekkonen toteaa. Seuraavassa vaiheessa, kun päästään tekemään kauppaa, on Finnveran rooli kansainvälistymisen rahoittajana merkittävä. Tavoitteena on pienentää kansainvälistymiseen liittyviä riskejä. Finnvera myöntää lainoja ja takauksia pk-yritysten kansainväliseen liiketoimintaan, vientitakuita luottotappioiden varalta ja rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi. Finnvera toimii yhteistyössä Venäjällä toimivien suomalaisyritysten rahoittajien ja muiden toimijoiden kanssa. Venäjälle suuntautuviin investointihankkeisiin rahoitusta tarjoaa myös kehitysrahoitusyhtiö Finnfund, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat kehitysmaat ja Venäjä. Kekkonen sanoo, että pk-yritykselle Finnfund voi olla hyvä vaihtoehto, jos Venäjälle lähdetään esimerkiksi perustamaan omaa tuotantoa alusta asti. Kaikki tahot antavat mielellään neuvontaa rahoitushakemusten tekemisessä, joskaan puhuttu yhden luukun periaatetta ei ole kyetty toistaiseksi toteuttamaan. Jos oma hanke ei täytä kriteerejä rahoituksen saamiseksi, sekin tulee nopeasti selville, sanoo Kekkonen. Olennaista on hoksata minkä tyyppisiin hankkeisiin mikäkin rahoitus on tarkoitettu, jotta osaa muotoilla kaavaillun toiminnan niin, että se on rahoituskelpoista ja kustannukset hyväksyttäviä. - Rahoitusta tai avustusta ei kannata jättää hakematta ajatellen, että kilpailu on niin kovaa, ettei oma hanke kuitenkaan mene läpi. Päinvastoin, hyviä hankkeita kaivataan koko ajan lisää, toteaa Kekkonen. - Tärkeää on miettiä omaa hanketta ja sen kypsyysastetta, jottei käy niin että huomaa jälkikäteen, että edellisessä vaiheessa olisin voinut hakea rahoitusta, mutta enää ei voikaan. H 13

14 TALOUS Ruplan kurssi muodostuu vapaammin Teksti Seija Lainela, Vanhempi ekonomisti, Suomen Pankki BOFIT Venäjän keskuspankin harjoittama raha- ja valuuttakurssipolitiikka on muuttunut merkittävästi muutaman viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuosien taantumaan asti ruplan ulkoinen arvo oli sidottu melko kiinteästi dollarista ja eurosta muodostetun valuuttakorin arvoon, ja keskuspankki ohjasi kurssia tukiostoin ja myynnein. Vaihtelualue, jonka sisällä kurssi saattoi liikkua, oli kapea. Tätä ns. ruplan ohjattua kellutusta keskuspankki harjoitti vuodesta 1999 lähtien, ja sitä ennen rupla oli sidottu Yhdysvaltain dollariin. Ohjatun kellutuksen avulla keskuspankki voi rajoittaa ruplan vahvistumista, jota kohtaan paineet olivat voimakkaita koko 2000-luvun ajan aina vuosikymmenen lopun taantumaan asti luvulla Venäjän viennistä ansaitsemat valuuttatulot kasvoivat nopeasti, kun raakaöljyn maailmanmarkkinahinta moninkertaistui ja öljyn vientimäärät lisääntyivät. Koska tuonti oli paljon vientiä pienempää, kasvoi vaihtotaseen ylijäämä ennätyssuureksi. Huipussaan se oli vuonna 2008, jolloin se ylsi yli 6 prosenttiin BKT:stä. Tilanteen seurauksena kotimaisilla rahoitusmarkkinoilla oli runsaasti likviditeettiä. Tämä johtui siitä, että rajoittaakseen ruplan ulkoisen arvon vahvistumista keskuspankki osti markkinoilta valuuttoja ruplia vastaan, mikä puolestaan kasvatti kotimaassa kierrossa olevien ruplien määrää. Samalla se piti yllä inflaatiopaineita. Keskuspankin päätehtävänä oli ruplan ulkoisen arvon pitäminen vakaana. Periaatteessa keskuspankin tehtävänä oli myös inflaation hillintä, mutta se jäi toissijaiseksi, sillä molempien tavoitteiden yhtäaikainen saavuttaminen oli vaikeaa. Rahapolitiikan merkitys oli vähäinen, ja kotimaisen rahoitussektorin likviditeettitilanne määräytyi valuuttamarkkinoilla valuuttavirtojen ja keskuspankin toimien perusteella. Talouskriisi sai aikaan muutoksen Kun talouskriisi vuonna 2008 iski, muuttui tilanne täysin. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kiristymisen vuoksi Venäjän ulkoiset rahoitusmahdollisuudet heikkenivät ja samanaikaisesti raakaöljyn maailmanmarkkinahinta romahti. Seurauksena Venäjän kotimaisten rahoitusmarkkinoiden likviditeettitilanne kiristyi voimakkaasti, mikä osaltaan vaikutti talouskasvun kääntymiseen laskuun vuonna Samalla ruplan kurssiin pitkään kohdistuneet vahvistumispaineet vaihtuivat joksikin aikaa heikentymispaineiksi. Vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa kolmen kuukauden aikana keskuspankki toteutti asteittaisen devalvaation myymällä huomattavasti valuuttoja varannostaan. Tuona aikana rupla menetti arvostaan kolmanneksen. Vähittäinen devalvaatio antoi talouden toimijoille mahdollisuuden valmistautua kurssin heikkenemiseen. Toisaalta kotimainen korkotaso nousi tuntuvasti. Devalvaation jälkeen rupla taas vahvistui raakaöljyn kallistuessa, mutta sen nimelliskurssi jäi heikommaksi kuin ennen devalvaatiota. Suunnilleen tuolle tasolle ruplan arvo on sittemmin vakiintunut, joskin vaihtelut ylös- ja alaspäin ovat olleet aiempaa suurempia, eli ruplan kurssista on tullut paljon aiempaa joustavampi. (Ks. kuva 1.) Inflaatiotavoitteista Keskuspankin tärkein päämäärä Kansainvälisestä taloudesta riippuvaisen Venäjän oli otettava omassa talouspolitiikassaan huomioon maailmantalouden muut- 14

15 Lähde: Macrobond. Kuva 1 Dollarin ja euron ruplakurssit, I/1997 IV/ USD USD Euro Euro Lähde: Macrobond. Kuva 2 Ruplakorin kurssi ja vaihtelualueen rajat I/2009 IV/2013 tunut tilanne. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden likviditeetti oli kiristynyt kriisiä edeltäneestä ajasta, mikä vähensi kehittyville markkinoille kuten Venäjälle suuntautuvaa rahoitusta. Vaikutukset Venäjään olivat huomattavia, sillä maan pankkisektorin nopea kasvu vuosikymmenen puolivälistä lähtien oli suureksi osaksi perustunut ulkomaiseen varainhankintaan. Rahoitusmarkkinoiden tilan ja kotimaisen talouskehityksen voimakasta riippuvuutta pääomavirtojen ja vientitulojen vaihteluista haluttiin vähentää. Kriisin jälkeen keskuspankki alkoi määrätietoisesti valmistella asteittaista luopumista ruplan kurssin tiiviistä ohjauksesta, ja vuonna 2010 valuuttakurssitavoite poistettiin keskuspankin vuosittaisesta rahapolitiikan tavoiteohjelmasta. Ruplan kurssitavoitteen sijasta keskuspankin toiminnan tärkeimmäksi päämääräksi asetettiin inflaation hillintä, jota pankki alkoi toteuttaa rahapolitiikan keinoin eli pääasiassa ohjauskorko- jen avulla. Täysimääräisesti keskuspankin on määrä siirtyä inflaatiotavoitteeseen vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteesta tulee keskuspankin mukaan kuitenkin joustava, mikä tarkoittaa, että keskuspankki ottaa inflaation vastaisissa toimissaan huomioon niiden mahdolliset vaikutukset rahoitussektorin vakauteen, jonka ylläpito on noussut viime vuosina kaikkien keskuspankkien huolenaiheeksi. Keskuspankin rahapolitiikan tavoiteohjelmassa on asetettu vuosien inflaatiotavoitteeksi 4 5 %. Suunnilleen tällä tasolla keskuspankki arvioi inflaation pysyvän myös tätä seuraavina vuosina. Keväällä 2013 vuosi-inflaatio oli noin 7 %. Rahapolitiikan toimivuuden parantamiseksi on Venäjän rahoitusmarkkinoita samoin kuin keskuspankin omia instrumentteja kuitenkin vielä kehitettävä. Keskuspankin valuutta-interventiot vähenevät Keskuspankki on vuodesta 2009 lähtien asteittain vähentänyt valuuttamarkkinainterventioitaan eli valuuttojen ostoja ja myyntejä, joilla se on ruplan kurssitasoa ohjaillut. Tämä on tapahtunut laajentamalla ruplan dollarista ja eurosta muodostetun korikurssin sallitun vaihtelualueen rajoja. Keskuspankki on antanut myös kurssitason muuttua entistä joustavammin siirtämällä koko vaihtelualuetta ylös- tai alaspäin, jos kansainvälisessä taloustilanteessa on tapahtunut muutoksia, joiden keskuspankki katsoo vaikuttavan markkinoihin perustavanluonteisesti. (Ks. kuva 2.) Ruplan kurssitasoa ylläpitävät interventiot on määrä lopettaa kokonaan vuoteen 2015 mennessä, jolloin inflaation hillinnästä tulee keskuspankin päätavoite. Tuolloin ruplan kurssi muodostuu periaatteessa vapaasti markkinatilanteesta johtuvan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Keskuspankki korostaa kuitenkin, ettei se poistu valuuttamarkkinoilta kokonaan. Se tulee vuoden 2015 jälkeenkin edelleen tekemään interventioita, jotta markkinatilanteesta johtuvat kurssimuutokset tapahtuisivat tasaisesti eivätkä aiheuttaisi suuria yhtäkkisiä heilahteluita. Tällä keskuspankki pyrkii parantamaan yritysten toimintaympäristön ennakoitavuutta. Odotettavissa siis on, että jatkossa ruplan kurssikehitys tulee yhä voimakkaammin myötäilemään Venäjän talouden ja kansainvälisen taloustilanteen kehitystä. H 15

16 TALOUSUUTISIA Putin vaatii kehittämään jätteiden käsittelyä Valtion täytyy kannustaa yrityksiä siirtymään jätteettömiin teknologioihin ja houkutella investointeja jätteen käsittelyyn, sanoo Venäjän presidentti Vladimir Putin. Hänen mukaansa muiden maiden käytännöt osoittavat, että kierrätys ja jätteiden hyötykäyttö ovat erittäin kehityskelpoista yritystoimintaa. Meidän täytyy luoda olosuhteet, joilla jätteen käsittelyyn saadaan investointeja, pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Rahaa täytyy sijoittaa ja tottakai tämä tulee heijastumaan myös lopputuotteiden hintoihin. Joskus tämä kuitenkin täytyy aloittaa, me emme voi viskata koko valtavaa aluettamme jätettä täyteen, Putin lisäsi. Venäjällä kertyy vuosittain n. 3,5 miljardia tonnia jätettä. Tästä jatkokäsitellään neljännes. Käsittelemätöntä jätettä on kertynyt tähän mennessä yhteensä 90 miljardia tonnia. /Vedomosti/EL/ Talousministeri: 3 5 vuotta aikaa uudistuksiin Yritysten verotukseen ei muutoksia lähivuosina A Talouskehitysministeriö ja finanssiministeriö aikovat pitää yritysten verotuksen ennallaan lähivuosina. Varafinanssiministeri Sergei Šatalov ja varatalouskehitysministeri Sergei Beljakov esittivät näkemyksensä Venäjän teollisuuden ja yrittäjien liiton RSPP:n yritysverotusta käsitelleellä foorumilla. Šatalovin mukaan veroaste ja -järjestelmä pysynevät muuttumattomana ainakin vuoteen 2016 asti ja todennäköisesti vielä vuoteen Beljakov sanoo, että valtion budjettiin pyritään saamaan lisää tuloja kiristämällä otetta harmaan talouden käteisrahavirroista. Eri arvioiden mukaan harmaan alueen osuus Venäjän taloudessa on noin 15 prosenttia tai noin kaksi biljoonaa ruplaa menetettyjä verotuloja. Lopulliset verotuksen suuntaviivat seuraavalle kolmelle vuodelle vahvistetaan toukokuussa. / RG, RSPP/VS/ Venäjän talouskehitysministeri Andrei Belousov sanoo, että Venäjällä on 3 5 vuotta aikaa tehdä rakenteelliset talousuudistukset ennen kuin maailman energiatase muuttuu, mikä mahdollisesti johtaa öljyn hinnan laskuun prosentilla ja hitaan talouskasvun aikaan. On ensiarvoisen tärkeää, että tuohon vaiheeseen tultaessa Venäjä on tehnyt ainakin tärkeimmät talousuudistuksensa, Belousov sanoo. Belousov luettelee uudistettat sektorit: terveydenhuolto, koulutus, julkishallinto, eläkejärjestelmä, kunnallistekniset palvelut, asevoimat, teiden rakentaminen, energiantuotanto, Kaukoidän ja Kaliningradin alueen kehittäminen, muun kuin raakaaineisiin perustuvan teollisuuden kehittäminen. Nämä reformit maksavat 3,5 5 triljoonaa ruplaa vuodessa. Andrei Belousovin mielestä talouskasvu täytyy saada 5 6 prosenttiin, jotta kyseiset reformit voidaan viedä läpi. Muutoin etsikkoaika menetetään. Talouskasvun nostamiseksi Belousov ehdottaa investointien ja muuhun kuin raaka-aineisiin perustuvan viennin kasvattamista, työn tuottavuuden nostamista sekä pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämistä. Vedomosti/EL/ Talouskehitykseen 867 miljardia Venäjän hallitus myöntää 867 miljardia ruplaa seuraavan seitsemän vuoden aikana uuden talouskehityksen A ja innovaatiotalouden-ohjelman toteutukseen. Talouskehitysministeriö on määritellyt vuoteen 2020 asti ulottuvassa ohjelmassa federaation budjettivarojen käyttökohteet. 866 miljardista ruplalla kehitetään muun muassa erityistalousalueita, pienyrittäjyyttä, kiinteistömarkkinoiden kehitystä ja innovaatiota edistävää tutkimusta. Talouskehitysministeriö uskoo, että ohjelman avulla voidaan vauhdittaa talouskasvua ja saavuttaa investointi-ilmapiirin parantamiselle asetetut tavoitteet muun muassa Venäjän sijoituksen parantamisen kansainvälisessä Doing Business-vertailussa. /RBK/VS/

17 Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Kuva Gazprom Gazpromin vaikeudet heijastuvat talouskasvuun Venäjän talouskehitysministeriö on laskenut ennustettaan tämän A vuoden talouskasvusta. Ministeriön mukaan talous kasvaa 2,4 prosenttia, teollisuus 2 prosenttia ja investoinnit 4,6 prosenttia. Talouskasvuennustetta on laskettu 1,2 prosenttiyksiköllä. Ennusteita on laskettu myös teollisuuskasvun ja investointien suhteen. Talouskehitysministeri Andrei Klepatš perustelee arvion muuttamista sillä, että sekä vienti että investointien kasvu ovat supistuneet. Merkittävänä yksittäisenä tekijänä tässä on valtion kaasuyhtiö Gazprom. Yhtiö vienti on vähentynyt ja se on leikannut investointisuunnitelmiaan 28 prosentilla. Valtionyhtiöiden ja muun valtiosektorin osuus investointien kasvusta on noin puolet. Valtiollisiin yhtiöihin liittymättömillä talouden sektoreilla investointiaktiivisuus kasvaa, mutta se ei kata valtionyhtiöiden osuutta. /Vedomosti/EL/ Jalkapallokisojen budjetti paisuu Jalkapallon v MM-kisojen budjetti saattaa kaksinkertaistua. A Venäjän hallituksen arvio kustannuksista on 22 miljardia dollaria, mutta kisojen isäntäkaupunkien rahoitustarve on noin 40 miljardia dollaria. Luottoluokittaja Standard & Poor sin laskujen mukaan vain 13 prosenttia kustannuksista liittyy suoraan urheilukohteiden rakentamiseen. Suurin osa rakennustarpeista liittyy alueiden lentokenttien, julkisen liikenteen ja muun infrastruktuurin parantamiseen. Federaatio toimii osarahoittajana jalkapal- lokisoihin liittyvissä hankkeissa. Standard& Poor sin analyytikot arvioivat, että kahdeksan yhdestätoista isäntäkaupungista pystyy rahoittamaan omasta budjetistaan puolet arvioiduista kustannuksista. Kaliningrad, Samara ja Mordva ovat vaikeuksissa vielä federaatioin 70 prosentin osuudella. Hallitus joutuu pohtimaan rahoittaako se kisakaupunkien rakentamisesta muun budjetin kustannuksella vai tingitäänkö tapahtumapaikkojen laatustandardeista, mikä puolestaan aiheuttaisi vahinkoa maan maineelle. /Kommersant/VS/ Luomuelintarvikkeiden myynti kasvaa Luomuelintarvikkeiden myynti Venäjällä kasvoi viime vuonna 7 A prosenttia edellisvuodesta. USA:n maatalousministeriön ulkomaanpalvelun Venäjän edustuston (FAS USDA) mukaan luomuelintarvikkeiden myynnin arvo kasvoi viime vuonna 148 miljoonaan dollariin. Kasvun ennustetaan jatkuvan lähivuosina, sillä lainsääntöä kehitetään jatkuvasti tukemaan luomutuotteiden sertifiointia ja tuotantoa. Tällä hetkellä markkinoita hallitsevat Euroopasta tuodut luomutuotteet. FAS USDA:n asiantuntijoiden mukaan Sotšin olympialaiset turistivirtoineen voivat olla hyvä hetki tehdä tunnetuksi paikallista luomutuotantoa. /RG/VS/ Epäsuotuisista maatalousalueista pitkä lista Venäjän maatalousministeriö A on tehnyt listan niistä Venäjän alueista, joilla maatalous on epäsuotuisaa. Listalle päätyi 63 Venäjän kaikkiaan 83 alueesta. Epäsuotuisuuden mittareina on käytetty mm. ilmastollisia oloja, maaperän laatua ja muita maantieteellisiä tekijöitä sekä paikallisen väestön elinoloja. Venäläislehdet näkevät päätöksen taustalla olevan sen, että WTO:n oloissa maatalouden tukeminen on sallitumpaa epäsuotuisilla alueilla. Epäsuotuisten alueiden listalle ovat päätyneet mm. Venäjän mustanmullan alueen keskus Voronežin alue, Venäjän soijatuotannon keskus Amurin alue ja mm. Pohjois-Kaukasus sekä Volgogradin ja Saratovin alueet. Maataloudelle täysin suotuisten alueiden joukossa ovat mm. Rostovin alue, Krasnodarin ja Stavropolin aluepiirit sekä alueita Keski-Venäjällä. /RBK daily/el/ Rakennusmateriaalien markkina kasvoi % Rakennusmateriaalien kauppa kasvoi Venäjällä viime vuonna 17 A 20 prosenttia. Kuitenkaan useissa tuoteryhmissä ei saavutettu vielä kriisiä edeltäviä tuotantolukuja. Sementin tuotanto ylitti vuoden 2007 huippuluvut. Samoin kriisiä edeltävät tuotantoluvut ylittyivät rakennuskalkissa ja joissakin nykyaikaisissa rekennusmateriaaleissa kuten eristemateriaaleissa, float-lasissa ja rakennuslaasteissa. Venäjällä on kasvava tarve laadukkaille rakennusmateriaaleille. Erityisesti on kasvussa ekologisten ja lämpöä säästävien rakennusmateriaalien kysyntä, sanoo konsulttiyhtiö NEO Tsenterin Jevgenija Šalihmanova. Venäjän rakennusmateriaalimarkkinoiden kokonaisarvo vuonna 2012 oli 900 miljardia ruplaa. /Rossijskaja gazeta/el/

18 TALOUSUUTISIA Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Satamarahdit kasvoivat vuodentakaisesta Venäjän satamien käsittelemät rahtitonnistot kasvoivat tammihelmikuussa kahdeksan prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan A vuotta aiemmin. Kuivarahtien tonnimäärä kasvoi 4,8 prosenttia, hiilikuljetusten 21,8 prosenttia, konttikuljetusten 2,9 prosenttia ja mineraalilannoitteiden 33,2 prosenttia. Laskua sen sijaan oli rautametalleissa (-7,1 %), metsäteollisuuden tuotteissa (-18,1 %) ja viljarahdeissa (-75 %). Raakaöljyä lastattiin satamissa nyt 8,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja öljytuotteita 1,6 prosenttia enemmän. Vientikuljetusten tonnimäärä kasvoi 9,4 prosenttia 71,2 miljoonaan tonniin ja tuontikuljetusten 28,7 prosenttia 7,3 miljoonaan tonniin. Transitokuljetukset laskivat 25,4 prosenttia 5,6 miljoonaan tonniin ja ns. kabotaasikuljetukset kasvoivat 19,7 prosenttia 4,4 miljoonaan tonniin. Ust-Lugan kuljetuksia ovat lisänneet etenkin uudet nesteterminaalit. /AMTP/EL/ Luoteis-Venäjän merkittävimmät satamat 1 2/2013: (miljoonaa tonnia) Primorsk (Koivisto) 11,4 (-14,9 %) Ust-Luga 8,4 (+90 %) Pietari 7,9 (-2,9 %) Murmansk 4,7 (+44,6 %) Kaliningrad 2,5 (+19,7) Vysotsk (Uuras) 2,4 (+12,1 %) Autokauppa hiipui Ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen uusien autojen myynti laski A Venäjällä. AEB:n mukaan henkilöautoja myytiin maaliskuussa 4 % vähemmän verrattuna viime vuoteen. Määrällisesti autoja myytiin kappaletta. Autokauppiaiden mukaan markkinat alkavat olla kylläiset, lähes jokaisella vastaantulijalla on jo uusi auto ja ostajat odottavat nyt uusia malleja halpaan hintaan. /Kommersant/VS/ Venäjä herättelee uinuvia autotehdassuunnitelmia Venäjän hallitus aikoo mitätöidä sopimukset niiden autojen kokoonpanotehtaiden ja A komponenttivalmistajien kanssa, joiden hankkeet eivät ole edenneet toteutusvaiheeseen. Takarajana on tämän vuoden loppu. Talouskehitysministeriön kanssa viime vuosien aikana tehdyt sopimukset ovat antaneet valmistajille suuksia. tullietui- Vedomostin tietojen mukaan uinuvia autoteollisuushankkeita oli joulukuussa yhteensä viisi. Näistä kaksi tosin lähti edistymään vuoden lopussa. Kanadalainen Magna sopi venäläisen Avtotor-kokoonpanotehtaan kanssa autoklusterin rakentamisesta Kaliningradiin. Moskovalainen ZiL osti osti osuuden saratovilaisesta Himeks-yhtiöstä, jolla on kokoonpanosopimus talouskehitysministeriön kanssa. ZiL aikoo valmistaa sopimuksen turvin Hyundain tai mahdollisesti Renaultin pakettiautoja Moskovassa. Kolmen muun vielä toteuttamattoman autotehdashankeen vetäjät ovat Fiat, Mitsubishi ja ukrainalainen Bogdan. Mitsubisheja valmistetaan Kalugassa Peugeot-Citroenin tehtaalla. Bogdanin tehdashanke Nižni Novgorodiin ei ole toteutunut. Fiatin suunnitelmasta rakentaa 850 miljoonan euron autotehdas Pietariin ei ole kuulunut viime aikoi- na uutta. Vuoden 2018 puolivälissä Venäjän täytyy luo- pua kokoonpanotehtaiden etuisuustulleista sekä tehtaille asetetuista vaatimuksista ostaa Venäjällä valmistettuja osia. Kokoonpano-ohjelman peruspe- riaatteita on ollut, että venäläisen osatuotannon määrää nostetaan asteittain. Teollisuuden ja kaupan varaministeri Aleksei Rahmanov arvioi Vedomosti-lehdelle, että uutta tehdasprojektia ei ehdi saada viidessä vuodessa kannattavaksi eikä myöskään tavoite lokalisointiasteesta ehdi toteutua. Rahmanov ei pidä mahdottomana, että uusia tehdasprojekteja käynnistyisi vielä senkin jälkeen, kun tullialennuksia myöntävään ohjelmaan ei enää oteta uusia hankkeita. Uudet hankkeet voivat hyödyntää autokomponenttien alenevia tuontitulleja. /Vedomosti/EL/

19 Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 30 konttoria ja toimipistettä 12:ssa Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi 19

20 MAHDOLLISUUKSIA Asuinympäristöä ja asunnon toimivuutta arvostetaan Venäjällä Teksti Einari Lumijärvi Kuvat YIT Venäjällä on iso potentiaali uusille asunnoille. Vaikka edelleen odotetaan väestön ostovoiman merkittävämpää nousua, uusia asuntoja kuitenkin valmistuu suuria määriä ja asuntomarkkinoilla voidaan puhua erittäin monipuolisesta kysynnästä. Asunnon halutaan olevan laadukas ja viihtyisässä ympäristössä. Venäjällä valmistui viime vuonna noin uutta asuntoa. Asuinpinta-alaksi muutettuna asuntoja valmistui yhteensä 65,7 miljoonaa neliömetriä. Asuntojen kokonaismäärä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin 2000-luvulla. Rakennusvauhti ei kuitenkaan vielä riitä. Venäjän hallituksen tavoitteena on, että neliöitä valmistuisi tuplasti nykyistä enemmän vuonna Jotta tavoitteeseen päästäisiin, rakentamismäärän täytyisi kasvaa tämänhetkistä reippaasti nopeammin. Venäjällä asutaan edelleen ahtaasti ja tämä on huomioitu myös hallitusohjelmissa. Pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa eurooppalainen asumisväljyys. Asuntojen tuplamenekki edellyttäisi myös väestön elintason nykyistä nopeampaa kasvua sekä asuntolainojen korkotason laskua. Tällä hetkellä asuntolainojen korot liikkuvat pitkälti yli 10 prosentissa. Rakentamista helpotetaan Asuntorakentamisen uskotaan kuitenkin jatkavan kasvuaan. Tämän takaa potentiaalinen kysyntä. Etenkin edullisemman hintaluokan asunnoille tulee olemaan kova tarve. Moskovasta on annettu ymmärtää, että alueiden täytyy rakentaa enemmän edullisen hintaluokan asuntoja ja lisätä vuokra-asuntojen tarjontaa. Myös entisiä teollisuusalueita on tarkoitus saada laajemmin rakentamiskäyttöön. Rakentamista pyritään tehostamaan nopeuttamalla rakennuslupien saamista. Tavoitteita on lisätty niin sanottuun rakennusalan tiekarttaan. Rakennusluvan saamiseksi tarvittavien välttämättömien proseduu- rien määrää vähennetään 51:stä 11:een, paperisodan kesto laskee 423 päivästä 56 päivään. Tavoitteisiin on tarkoitus päästä vuoteen 2018 mennessä. Rakentamista yritetään saada hallintaan muutenkin ja kaupunkien suunnittelutoimintaan lisää puhtia. Kaikkien kaupunginosien ja taajamien osalta täytyy laatia aluesuunnitelmat vuoteen 2015 mennessä. Mennyt vaikuttaa kaupunkimaisemaan Kaupunkimaisema ja asuinympäristö koostuvat nykyhetken ja menneiden vaiheiden kerrostumista. Venäläistä kaupunkimaisemassa näkyy yhä suunnitelmatalouden ja senaikaisen nopean kaupungistumisen merkit. Nykypäivänä isot elementtikerrostalojen hallitsemat nukkumalähiöt eivät ole esteettisesti kauniita ja asuinympäristöllisesti mukavia. Myöskään liikenneväyliä, palveluita ja työssäkäyntialueita ei suunniteltu aikaisemmin nykyajan kulutusyhteiskuntaa varten. Asuntorakentaminen on kuitenkin muuttunut paljon viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi Pietarista on enää vaikea löytää uutta elementtikerrostaloa, jonka julkisivu olisi voitu jättää viimeistelemättä. Kasvottomien rakennusten kysyntä on laskenut. Venäjällä on keskusteltu paljon siitä, kannattaako asunto ostaa elementtitalosta vai niin sanotusta monoliittitalosta. Rakennuspaikalla valettu monoliittitalo antaa enemmän mahdollisuuksia asuntojen ja julkisivujen persoonallisempaan suunnitteluun. Uusilla teknologioilla voidaan rakentaa esimerkiksi klassista Pietarin arkkitehtuuria muistuttavia kerrostaloja. Pitempiaikaisessa rakennusprojektissa, jossa erityspaino pannaan asumismukavuuteen, voittomarginaalit eivät muodostu välttämättä suuriksi. Tämän vuoksi joillakin yrityksillä on houkutus rakentaa paljon ja nopeasti. Pitempiaikaisia projekteja on toisinaan vältetty myös, koska hallinnolliset pelisäännöt tuntuvat olevan jatkuvassa muutoksessa. 20