VAsuinrakentamisen trendit Venäjällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAsuinrakentamisen trendit Venäjällä"

Transkriptio

1 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 R 2013 VAsuinrakentamisen trendit Venäjällä Tutustu Saranskiin Fortum kasvaa Uralin takana Venäjän markkinoilla: Kontiotuote, Kekkilä, Martela ja Blancco

2 SISÄLLYS VSuomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Toimitusjohtajalta 6 Poimintoja 8 Vieraana Esa Hyvärinen 11 Gallup: Mitä venäläisiltä voi oppia? Talous 12 Julkisia rahoitusvaihtoehtoja pk-yrityksen Venäjän valloitukseen 14 Venäjän talouden ajankohtaiskatsaus 16 Talousuutisia Jäsenyrityksiä 24 Kekkilä kasvaa Venäjällä 26 Kontiotuote vie monenlaisia hirsirakennuksia 30 Martela erottuu suomalaisuudella 35 Blancco haastaa vasaran Mahdollisuuksia 20 Asuinympäristön ja asunnon toimivuutta arvostetaan Venäjällä 32 Saranskista halutaan tehdä moderni kaupunki 36 Bisnesuutisia 40 Venäjä, perhelomakohde Laki ja tulli 42 Lakiuutisia ja juristin palsta 45 Tulliuutisia SVKK:ssa tapahtuu 46 Uudet jäsenet 2

3 PÄÄTOIMITTAJALTA Pysytään hereillä! JÄÄKIEKKOMATSEJA ON tullut seurailtua. Peli on nopeaa, peruuttelemalla ja turhalla arastelulla ei tule tulosta. Pelaajat ja valmentajat muistuttelevat itseään tämän tuosta, että pitää olla hereillä. Kun Team Finland eri kokoonpanoissa haluaa myös kaukalon ulkopuolella saada nappiosumia venäläisten maaliin on myös syytä pitää silmät auki ja olla valmiina nopeisiin siirtoihin. Naapurimaamme on pelikenttä, jossa asiat voivat todella nopeasti kääntyä uuteen suuntaan. VIP-jäsenemme: Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 40/2013 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys SVKK ry käyntiosoite World Trade Center Aleksanterinkatu Helsinki postiosoite PL 800, Helsinki puhelin Toimitusneuvosto: Mirja Tiri, Jaana Rekolainen, Tarja Teittinen, Marjut Sirola, Einari Lumijärvi, Virpi Suoninen, Pirjo Peltola Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi, Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p Mediakortti / mediakortti Toimituksen sähköposti Paino Forssa Print ISSN VENÄJÄN TALOUDEN kasvu on hidastunut ennusteita nopeammin ja enemmän kuin odotettiin. Viimeisin kasvuennuste tämän vuoden bkt:lle on 2,4 prosenttia. Se on fakta ja viesti muun muassa siitä, että maailman talouden ja nyt erityisesti Euroopan talouden heilahdukset näkyvät nopeasti myös Venäjällä. Pitääkö nyt sitten viheltää peli poikki ja ryhtyä odottelemaan parempia aikoja? No ei, ei missään tapauksessa. Ei Venäjä lakkaa olemasta naapurimme, eivät mahdollisuudet ja kehittämistarpeet ole minnekään kadonneet. Öljykentät eivät ole ehtyneet, eikä Amerikan liuskekaasutankkerit ole vielä tukkineet venäläisiä kaasuputkia. Koska en ole taloustieteilijä voin turvautua tässä yhteydessä myös mutuun perustuvaan fiilisbarometriin, joka näyttää nyt sitä, että valitettavan nopeasti pessimistiset asenteet Venäjän-kauppaa kohtaan nousee nousevat otsikoihin. Mikähän siinäkin on? VENÄJÄN-KAUPAN barometrissa, jonka SVKK julkisti huhtikuussa, tarkasteltiin suomalaisyritysten kokemuksia edellisen 12 kuukauden aikana ja vastaavasti myös odotuksia viennin ja liiketoiminnan kehittymisestä. Tulokset olivat yllättävän positiiviset, varsinkin teollisuusyrityksillä, joista yli puolet kertoi viennin kasvaneen ja yli 70 prosenttia odottaa kasvua myös jatkossa. Myös kaupan ala jatkaa kasvu-uralla. Eniten talouden epävarmuus näkyy palvelualojen kokemuksissa. Haasteellista on ollut ja odotukset ovat varovaisia. Tarkemmat barometrin tulokset löytyvät nettisivuiltamme IHMISET TEKEVÄT tulevaisuutta. Venäjän keskiluokka vahvistuu ja kuluttajien vaatimustaso nousee sen myötä. Tämä kehitys on vääjäämätön. Lehdestämme voi lukea, että asumisen laatuun ja asuinympäristöön kiinnitetään entistä enemmän huomiota (s. 20). Asuinrakentaminen ei ole hiipumassa, päinvastoin. Keskiluokan vaurastuminen sekä asumisen ja hyvinvoinnin arvostus ovat siivittäneet myös Kekkilän (s. 24) kansainvälistymistä Venäjän markkinoille. Venäläisen elinympäristön uusista trendeistä kertoo myös juttumme Kontiotuotteesta, joka on jo 20 vuoden ajan vienyt Venäjälle yksilöllisiä ratkaisuja vastaamaan asumisen ja vapaaajan kysyntään. Aurinkoista kesää ja iloista virettä bisneksiin! Pirjo Peltola päätoimittaja Etukannen kuva Shutterstock 3

4 Löydä menestystekijäsi Rödl & Partner on läsnä 39 eri maassa 89 toimipisteellään. Yrityksen dynaamisen kasvun on mahdollistanut yli 3000 työntekijästä koostuva, omistautunut ja yrittäjähenkinen henkilöstö sekä vahva välittäminen asiakkaistaan. Työskentelemme tiivisti asiakkaidemme kanssa mahdollistaen vaativien ja usein maiden rajoja ylittävän päätösten teon. Hallitsemme talouden, verotuksen, laki ja IT-toiminta-alueet ja annamme vahvan tukemme myös päätösten toimeenpanovaiheessa. Yhteystiedot: Alice Salumets Puh.: + 7 (8 12) André Scholz Puh.: + 7 (9 85) Rödl & Partner Pietari Vasilinsaari, 14.linja 7/A Pietari Puh.: + 7 (8 12) Fax: + 7 (8 12)

5 TOIMITUSJOHTAJALTA Yhdessä enemmän kuin osiensa summa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kevätkokouksessa jäsenistö hyväksyi yhteistyöehdotuksen East Office of Finnish Industries Oy:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton välillä. Yhteistyöllä haetaan ja saadaan suomalaisten yritysten avuksi todella vahva ja osaava Venäjätoimija: SVKK:n kansainvälistymispalvelut yhdistettynä East Officen markkina-analyysipalveluihin ja Elinkeinoelämän keskusliiton edunvalvontapalveluihin tarjoavat yrityksille koko kirjon Venäjä-toimintojensa kehittämiseen. SVKK on tunnustetusti keskeinen Venäjä-toimija, jolla on suuri pk-yritysten osuus jäsen- ja asiakaskunnastaan ja joka tarjoaa jäsen- ja yrityspalveluita maanlaajuisesti molemmissa maissa. Asiakastyytyväisyyskyselyjen mukaan SVKK:n palvelujen laatua arvostetaan korkealle, erityisesti asiantuntijuutta ja muun muassa koulutuksen, hankkeiden ja tiedotuksen ajankohtaisuutta. Toiminta keskellä laajaa yrityskenttää on yksi SVKK:n vahvuuksista. Sen lisäksi SVKK toimii tiiviissä yhteistyössä molempien maitten viranomaisten kanssa, nimenomaan viennin edistämiseksi, liiketoiminnan kehittämiseksi ja yritystoiminnan sujuvoittamiseksi kenttätasolla. Uuden yhteistyön myötä pk-yrityksille avautuu mahdollisuus hyödyntää East Officen palveluja, saada syvällisiä talouskatsauksia ja poliittisia analyysejä. Yhteistyössä voimme tarjota erilaisia ovenavauspalveluja, markkinaselvityksiä, toimialakatsauksia ja muita vielä ideoimattomia palveluja. East Officen erikoispalvelut tulevat olemaan laajemmin tarjolla ja hyödyttämään suurempaa asiakaskuntaa Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliitto on eittämättä yksi merkittävimmistä toimijoista Suomen elinkeinoelämässä ja talouspolitiikassa. EK on myös hyvin tärkeä tekijä kansainvälisessä kauppapolitiikassa. EK on solminut yhteistyösopimuksen yhden Venäjän vaikutusvaltaisimmista yrittäjäjärjestöistä, RSPP:n, kanssa, on aktiivinen osallistuja EU:n ja Venäjän välisessä Industrial Round Table -foorumissa ja omaa suorat suhteet Brysselin päättäjiin. Uuden yhteistyökuvion myötä erityisesti SVKK:n jäsenille ja pk-yrityksille avautuu uusi kanava edunvalvontaan. SVKK, East Office ja Elinkeinoelämän keskusliitto pysyvät kukin omana organisaationaan eli kyse ei ole fuusiosta tai juridisesta yhteenliittymästä. Yhteistyösopimus koskee palvelujen synergioita: yhteisellä rintamalla tarjotaan yrityksille entistä laajempi palvelupaletti ja entistä osaavampi joukko Venäjä-asiantuntijoita. Yhteistyön avulla erityisesti pk-yrityksille avautuu uusi kanava päättäjiin, sekä Suomessa että Venäjällä. Syksyn aikana synkronisoimme palvelujamme, ideoimme uusia ja etsimme erilaisia yhteistyötä vahvistavia tekijöitä. Tulemme informoimaan teitä edistymisestämme ja uusista avauksistamme Venlassa, verkkosivuillamme ja sähköpostitse. Toivotan menestystä Venäjällä ja oikein hyvää kesää! Mirja Tiri Toimitusjohtaja Suomalais-Venäläinen kauppakamari 5

6 POIMINTOJA Miljardöörien TOP 10 Talouslehti Forbes julkaisi vuosittaisen 200 rikkaimman venäläisliikemiehen listan. Ykköspaikalla pysyi viime vuoden tapaan Ališer Usmanov 17,6 miljardin dollarin omaisuudellaan. Sijoitus 2013 (2012) Nimi (omistukset) omaisuuden arvo, mrd $ 1. (1.) Alisher Usmanov (Metalloinvest, Mail.ru Group, Megafon, DST Global) 17,6 2. (6.) Mihail Fridman (Vympelkom, X5 retail Group, Alfa-Bank) 16,5 3. (10.) Leonid Mihelson (Novatek, Sibur) 15,4 4. (8.) Viktor Vekselberg (Rusal, Kes, Akado) 15,1 5. (5.) Vagit Alekperov (Lukoil) 14,8 6. (11.) Andrei Melnichenko (Evrohim, SUEK) 14,4 7. (4.) Vladimir Potanin (Norilsk Nickel, Profmedia) 14,3 8. (2.) Vladimir Lisin (NLMK, UCL Holding) 14,1 9. (12.) Gennadi Timtšenko (Gunvor, Novatek, Bank Rossija, Transoil, Sibur) 14,1 10. (7.) Mihail Prohorov (Rusal, Intergeo, Bank MFK, New Jersey Nets) 13 Lähde: Forbes Viime vuoden kärkikymmeniköstä putosivat Evraz Groupin omistaja Roman Abramovitš ja Severstalin pääjohtaja Aleksei Mordašov. Kaliningrad ja Jekaterinburg Venäjän parhaat kaupungit M Kaliningrad on talouslehti Kommersantin mukaan Venäjän paras kaupunki. Kommersant julkaisi listan 100 parhaasta kaupungista Venäjällä. Kaupunkien paremmuusjärjestys perustuu 13 kriteeriin, muun muassa alueen hinta- ja palkkatasoon, koulutus- ja terveyspalveluiden saatavuuteen, yritysten määrään ja liiketoiminnan helppouteen, yksityisten ja julkisten investointien määrään ja kaupungin taloudenpitoon. Vertailtuun otettiin 150 yli asukkaan kaupunkia. Moskova ja Pietari jätettiin vertailun ulkopuolella. Kokonaisuudessaan asukkaille ja yrityksille parhaaksi kaupungiksi valikoitui Kaliningrad toista vuotta peräkkäin. Toiseksi nousi viime vuoden neljänneltä sijalta Jekaterinburg. Seuraavina kärkikymmenikössä olivat paremmuusjärjestyksessä Belgorod, Krasnodar, Kazan, Jaroslavl, Himki, Novosibirsk, Domodedovo ja Tjumen. S7 sai luvan lentää Moskovasta Helsinkiin Venäjän liikenneministeriön alainen Rosaviatsija on myöntänyt uusia kansainvälisiä lentoliikennelupia. Siberian Airlines eli S7 sai luvan lentää 7 kertaa viikossa reitillä Moskova-Helsinki. Aiemmin reittiä ovat saaneet lentää Finnair ja Aeroflot. Rosaviatsija myönsi yhteensä 91 uutta liikennelupaa. Uusia Suomen ja Venäjän välisiä lupia myönnettiin Orenairille (Orenburg Airlines) reitille Sotši-Helsinki kolme kertaa viikossa ja Severstal Aircaompanylle reitille Tšerepovets- Helsinki kolme kertaa viikossa. S7 sai lisäksi luvat lentää Moskovasta Krakovaan ja Varsovaan ja Orenair Sotšista useisiin Euroopan kaupunkeihin. /Rosaviatsija Kuva Shutterstock Kuva Wikipedia 6

7 Venäläinen sumunäyttö myyntiin Etelä-Venäjän Astrahanissa toimiva Displair-yhtiö on tuonut markkinoille kehittämänsä sumunäytön. Tuote on suunnattu yrityskäyttöön ja yksittäisen laitteen hinta on n euroa. Ilmaan heijastuvaa näyttöä voidaan hallita kuin kosketusnäyttöä. Lisäksi se voidaan läpäistä. Displairin sumunäyttö on ns. multi-touch eli se tunnistaa useamman kosketuspisteen. Laitteen kerrotaan kuluttavan vettä 1,5 litraa tunnissa. Kehitysvaiheessa Displairin laitetta ovat kokeilleet mm. Microsoft, Intel, Google ja Megafon. Sumunäyttöratkaisuja kehittelee myös suomalainen Fogio. /CNews Kuva displair Venäläisten kuntoilutottumukset M Tutkimuslaitos VTšiOM:n tuoreen kyselyn mukaan yli puolet (52 %) venäläisistä harrastaa liikuntaa. Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2006, joilloin vastaava luku oli 39 %. Liikuntaa harrastavista 10 % kuntoilee päivittäin, 14 % useamman kerran viikossa, 9 % kerran viikossa, 7 % pari kertaa kuukaudessa ja 11 % pari kertaa vuodessa. Aktiivisimpia liikkujia olivat vuotiaat, moskovalaiset ja pietarilaiset sekä naiset. Suosituimpia liikkumismuotoja ovat kokonaisvaltaiset lajit, kuntosalilla käynti, fitness-urheilu, jooga, yleisurheilulajit ja uinti. Niistä, jotka eivät harrasta liikuntaa, 37 % ilmoittaa syyksi ajan puutteen ja 28 %:n katsoo, ettei liikunta ole itselleen tarpeellista. /VTšIOM Moskovan takseista keltaisia Moskovan kaupunginvaltuusto on päättänyt, että heinäkuusta lähtien uusiin taksitoimilupiin liitetään määräys auton keltaisesta värityksestä. Nykyisiin toimilupiin kuuluvia autoja ei tarvitse maalata. Toiveena kuitenkin on, että kaikki taksit olisivat keltaisia 3 5 vuoden kuluttua. Yhtenäisellä värityksellä halutaan saada takseille näkyvyyttä ja pimeät taksit kuriin. Kaupungin hallinnon arvion mukaan Moskovassa on taksia, joista virallinen toimilupa on :lla. /Mail.ru Venäläiset pitävät kansansa tärkeimpinä arvoina kärsivällisyyttä (39 %) ja huumorintajua (34 %). /VTšIOM 7

8 VIERAANA ESA HYVÄRINEN Fortum hakee kasvua Venäjältä Teksti Pirjo Peltola Kuva Fortum Fortumin suuri investointi Venäjälle alkaa olla loppusuoralla. Yhtiö luottaa Venäjän tarjoamiin mahdollisuuksiin kasvukenttänä ovat Uralin vahvat teollisuusalueet ja Länsi-Siperian vauraat öljy- ja kaasukeskittymät. 8

9 Fortumin pääkonttorin tornista on avarat näkymät merelle ja hyvällä säällä mertakin edemmäksi etelään. Kauaskantavat visiot ja vahva luottamus Fortumilla on ollut myös Venäjän suuntaan, jonne on ladattu mittavat kasvuodotukset. Yhtiö sitoutui vuonna 2008 Venäjän valtion lanseeraamaan investointiohjelmaan, mikä Fortumin tapauksessa tarkoittaa valmistuessaan noin neljän miljardin panostusta Venäjän kehittyville energiamarkkinoille sähkön- ja lämmöntuotantoon. Investointi on kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi Suomesta Venäjälle. Vertailutiedoksi voi mainita, että suomalaisten yritysten investointien kumuloidun arvon arvioidaan olevan nyt noin 10 miljardia euroa. Fortumin yhteiskuntasuhdejohtaja Esa Hyvärisen mukaan Venäjälle on lähdetty pitkän tähtäimen tavoittein ja investointiohjelman toteutus on tähän asti edennyt odotusten mukaisesti ilman suurempia yllätyksiä. Suurinvestointiin houkuttimena on toiminut Venäjän sähköreformi, johon liittyi sekä tuotantolaitosten yksityistämisprosessi että sähkömarkkinan vapauttaminen hintasäännöstelyistä. Venäläiset halusivat sähkösektorille yksityisiä sijoittajia, sillä viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen siellä ei käytännössä katsottuna oltu lainkaan investoitu sähköntuotantoon. Markkina oli säännöstelty ja hinnat olivat julkisen vallan asettamia. Houkutellakseen mukaan yksityistä pääomaa Venäjän valtio lupasi avata sähkömarkkinan vapaalle kilpailulle ja näin tehtiinkin. Näin isoja hankkeita ei toteuteta valtion budjetista ja siksi mukaan haluttiin ulkomaisia toimijoita ja nimenomaan yksityistä rahaa, Hyvärinen selvittää. Muita ulkomaisia toimijoita Venäjän sähkömarkkinoilla ovat Fortumin lisäksi italialainen Enel ja saksalainen EON. Kaikilla yhtiöillä investoinnit ovat käynnistyneet saman kaavan mukaisesti: ostetaan paikallinen yhtiö ja siinä samalla myös investointivelvoite. Fortumin toiminnot keskittyvät Venäjällä Uralin vahvalle metalliteollisuuden alueelle Tšeljabinskiin ja Länsi-Siperian öljyn- ja kaasutuotantoalueille Tjumeniin, Tobolskiin ja Njaganiin. OAO Fortumilla on tällä hetkellä kahdeksan pääasiassa maakaasua polttoaineenaan käyttävää sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta. Investointiohjelmaa toteuttavan tytäryhtiön OAO Fortumin lisäksi konsernin Venäjän divisioonaan kuuluu vähän yli 25 prosentin osuus Luoteis-Venäjällä toimivasta tuotantoyhtiöstä TGC-1:stä. Vaihe vaiheelta lisää megawatteja Tällä hetkellä keskitymme täysillä Uralin alueen investointiohjelmaan, ja pyrimme toteuttamaan sen asettamamme aikataulun puitteissa. Taloudellinen tulos tulee ennen kaikkea uusista voimalaitosyksiköistä, koska niistä maksetaan korotettua kapasiteettimaksua, Hyvärinen painottaa. Venäjällä sähkön hinnassa on kaksi komponenttia: myyty sähkö ja kapasiteettimaksu verkkoon tulevasta tehosta. Investointiohjelmaan sitoutuneille laitoksille on kannustimeksi sovittu korkeampi kapasiteettimaksu, jota on luvattu maksaa 10 vuoden ajan. Lähtökohtaisesti investoinnit ovat sujuneet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, vaikka uusin Nyaganin laitoksemme myöhästyikin hieman. Uudet yksiköt Tjumenissa, Tobolskissa ja Tšeljabinskissa käynnistyivät jo vuonna Hyvärisen mukaan koko sähköreformi on mennyt Venäjällä kuten etukäteen luvattiin. Me myymme Venäjällä sähköä pörssiin kuten teemme Suomessakin. Vähittäishinnat kotitalouksille ovat kuitenkin edelleen säännösteltyjä, mutta me emme toimi sillä markkinalla, Hyvärinen toteaa. Venäjällä teollisuus kuluttaa yli 90 prosenttia tuotetusta sähköstä. Kotitalouksien kulutus sen sijaan on vielä todella vähäistä. Esimerkiksi Suomessa teollisuuden osuus on lähes puolet sähköenergian kokonaiskulutuksesta. Hyvärinen myöntää, että kilpailu Venäjän sähkömarkkinoilla on kovaa. Meidän tilanteemme on siinä mielessä hyvä, että meillä on suhteessa paljon uutta tehokasta ja siten kilpailukykyistä kapasiteettia. Lämpöpuolella Hyvärisen mielestä ei vielä voi puhua kilpailusta, sillä siinä ei ole vielä olemassa oikeaa markkinaa. Lämpösektorilla toimitaan edelleen viranomaisten ehdoilla. Lämmössä on potentiaalia Nyt kun yksi osa energiamarkkinaa on vapautettu, käydään keskustelua siitä, mitä pitäisi tehdä kokonaisuuden suhteen. Sähkön tukkumarkkina on vapautunut, mutta vähittäismyynti ja lämpöpuoli ovat edelleen reguloituja. Meillä on sekä lämpöä että sähköä tuottavia laitoksia, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että toinen jalkamme on reguloidussa markkinassa ja toinen kilpaillulla sektorilla, Hyvärinen pohtii. Fortum on erittäin suuri lämmöntuottaja Venäjällä. Viime vuoden aikana lämpöä myytiin terawattitunteina laskettuna enemmän kuin sähköä. Jos lämpöpuoli lähtee 9

10 kehittymään sähkömarkkinan tavoin, avaa se isoja kasvumahdollisuuksia myös Fortumille. Venäjän investoinnin ansiosta Fortum nousi maailman viiden suurimman lämmöntuottajan joukkoon. Yhtiön Venäjän yksiköt tuottavat lämpöä yhtä paljon kuin muissa maissa toimivat yksiköt yhteensä. Lämpöpainotteisuutta selittää pitkälle se, että Venäjällä toimitaan Uralin takana Siperiassa. Nykyistä Venäjän lämpösektorin tilannetta Hyvärinen pitää erittäin tehottomana. Lämmön yksikköhinnat pidetään hintasäännöstelyllä alhaisina, mutta kokonaistaloudellisesti kustannukset ovat korkeat. Liioittelematta voi sanoa, että asetettuja energiatehokkuustavoitteita ei missään tapauksessa saavuteta, mikäli lämmityspuolta ei saada tehostettua. Venäjällä lämmöstä maksetaan neliöiden mukaan tai sen perusteella, millainen talo on. Maksuun ei vaikuta, onko lämpötila 30 tai 20 astetta. Paljon kehitettävää on esimerkiksi lämmönsiirtoverkostossa, joka on monin paikoin heikossa kunnossa. Parannettavia asioita löytyy Hyvärisen mukaan myös rakennusten energiatehokkuudessa ja kuluttajien mahdollisuudessa vaikuttaa käyttämäänsä lämmön määrään ja sitä kautta kustannuksiin. Kuten Venäjällä käyneet tietävät, lämpöä ei kylmissäkään oloissa paljon säästellä. Lämpöä säädetään usein avaamalla ikkuna, sillä pattereita ei voi säätää muuta kuin auki tai kiinni. Hyvärisen mukaan Fortum on aktiivisesti pyrkinyt tuomaan ehdotuksia lämpöpuolen tehostamiseksi sekä federaatiotason päättäjille että aluehallinnolle. Hyvät suhteet Hyvärinen vakuuttaa, että Fortum ei ole joutunut ainakaan negatiivisessa mielessä luupin alle, vaikka on ulkomainen toimija perinteisellä toimialalla. Usein ajatellaan, että energia on Venäjällä strateginen ala. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaasu ja öljy eivät ole sama asia kuin sähkö ja lämpö. Ne ovat luonnonvaroja ja niihin puuttumista pidetään strategisena. Mutta me käytämme venäläistä kaasua ja tuotamme siitä sähköä ja lämpöä venäläisille asiakkaille. Sitä ei Venäjällä listata strategiseksi teollisuuden alaksi. Esittelyssä Esa Hyvärinen Fortumin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja vuodesta 2006 Aiemmin työskennellyt mm. Brysselissä paperiteollisuuden edunvalvojana ja kauppa- ja teollisuusministeriössä metsä- ja energia-alan tehtävissä Koulutus: metsänhoitaja ja valtiotieteiden maisteri Naimisissa, perheessä kaksi poikaa, asuu Tapiolassa Harrastuksia: poikien vieminen harrastuksiin, lukeminen, lenkkeily Venäjällä käyntejä useita kertoja vuodessa Varsinaisten strategisten alojen lista on pitkä, mutta sähkö ja lämpö eivät ole siellä, Hyvärinen kertoo. Fortumin investointiprosessin sujuvuutta ja hyvää yhteisymmärrystä valtiovallan ja alueellisten päättäjien kanssa tukee osaltaan myös se, että sähkömarkkinareformi on hoidettu Venäjällä erittäin korkealla profiililla. Korkein johto haluaa pitää reformia esimerkkinä ja yhtenä keskushallinnon lippulaivaprojektina. Ulkomaisten toimijoiden panos ja kokemus nähdään tärkeänä osana kokonaisuutta. Päättäjiä kiinnostaa, miten lämpösektorin toimintaa voidaan tehostaa ilman että kustannukset tai hinnat nousevat pilviin. Meillä on hyvät suhteet sekä Venäjän keskushallintoon että paikallistason päättäjiin. Mielipiteitämme kuunnellaan, koska meillä on paljon kokemusta kilpailluista sähkömarkkinoista. Nämä asiat olivat tärkeitä tekijöitä silloin kun sähkömarkkinareformia suunniteltiin ja vietiin käytäntöön ja sama tilanne on nyt lämpöpuolella. Päättäjiä kiinnostaa, miten lämpösektorin toimintaa voidaan tehostaa ilman että kustannukset tai hinnat nousevat pilviin. Oma roolinsa Fortumilla on myös paljon puhutussa venäläisen teollisuuden modernisoinnissa. Mielestäni meillä on paljon annettavaa koko energiasektorin kehittämisessä. Esimerkiksi siinä, miten markkinat toimivat, miten laitokset toimivat, miten voidaan tuoda markkinaehtoisuutta ja sitä kautta myös kustannustehokkuutta, Hyvärinen arvelee. Onnistumisia ja haasteita Hyvärinen pitää isona onnistumisena Venäjällä toimintojen integrointia. Käytännöt on saatu hyvin toimimaan. Toki päivittäisiin asioihin vaikuttavia kulttuurieroja on. Yhdeksi sellaiseksi Hyvärinen mainitsee aikahorisontin. Esimerkiksi sähköpostikäyttäytyminen eroaa siinä, että jos viestiin ei vastaa parin minuutin kuluessa, asiaa pidetään vähemmän tärkeänä ja silloin asiat jäävät epämääräiseen välitilaan. Ja kielihaasteita on myös, sillä alueella Fortumin yhteinen kieli englanti ei ole kovinkaan osattu. Venäläiset on suurin kansallisuus Fortumissa. Fortumilla oli vuoden 2012 lopussa kaikkiaan työntekijää, joista venäläisiä oli Isoja haasteita on Hyvärisen mukaan ollut investointiohjelman mukaisten tuotantoyksiköiden rakentamisvaiheissa. Esimerkiksi Njaganin laitoksen rakentamisessa ovat kovat pohjoiset olosuhteet aiheuttaneet päänvaivaa. Isoimmat komponentit tuotiin sinne pohjoisesta jokia pitkin. Kuljetusten piti osua muutaman viikon aikaikkunaan, jolloin jäät olivat lähteneet, mutta vettä oli vielä riittävästi, Hyvärinen täsmentää. Fortumin tavoitteena on saada koko investointiohjelma valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Siinä vaiheessa sähkövoiman tuotantokapasiteetti nousee noin 5200 megawattiin, suhteessa enemmän kuin millään muulla sähköyhtiöllä Venäjällä. Fortumin suurin kolmesta yksiköstä koostuva kaasukombilaitos nousee Njaganiin. Ensimmäinen yksikkö valmistui maaliskuussa ja toinen saadaan käyttöön tämän vuoden aikana. Kolmannen on määrä valmistua vuonna 2014.Viimeiset uudistukset tehdään Tšeljabinskiin palvelemaan alueen metalliteollisuuden kasvavaa energiantarvetta. Mutta riittääkö Fortumilla edelleen uskoa Venäjän vakauteen? Venäjää arvioitaessa puhutaan aina poliittisesta epävarmuudesta, mutta sanoisin, että meillä on tällä hetkellä Euroopassa enemmän poliittista epävarmuutta kuin Venäjällä, Hyvärinen vakuuttaa. H 10

11 GALLUP Mitä venäläisiltä voi oppia? Veijo Seppänen, Director, Ernst & Young Oy W Luovaa ajattelua. En tarkoita huonossa mie- lessä (esimerkiksi veron- kiertoa), vaan positiivisessa mielessä. Maailma on monimutkainen ja asiat ovat harvoin yksiselitteisiä. Umpikujastakin on ulospääsy. Venäläiset ovat vaikeiden tilanteiden mestareita. Martta Halonen, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö W Hyviä käytösta- poja, sosiaalisuutta ja uteliaisuutta. Venäläiset ovat aidosti kiinnostuneita Suomesta ja kyselevät paljon. Vaikka yksityiskohdat työasioissa muuttuvat usein, annetuista lupauksista pidetään kiinni. Irene Matinpalo, Venäjän kaupan kilta ry. hallituksen puheenjohtaja W Suomalaiset voisivat oppia venäläisiltä hyviä käytöstapoja ja toisten työtekijöiden kunnioitusta työpaikoilla. Käytöstavat opitaan Venäjällä ihan eri tavalla kotona ja koulussa kuin Suomessa. Työpaikan henki on ollut aina parempi Venäjällä kuin Suomessa ainakin omalla kohdallani. Olen työskennellyt niin suomalaisessa kuin venäläisessä työyhteisössä (yhteensä 12 vuotta Moskovassa). Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan Venäjän-bisneksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Lähtökuopista kirivaiheeseen ja aina kalkkiviivoille asti, markkinakartoituksista taloushallintoon, juridiikasta henkilöstöhallintoon, viennin kysymyksistä liiketoiminnan kehittämiseen. Palvelukokonaisuutemme räätälöidään juuri Sinun yrityksesi tarpeisiin. Otapa siis mukava asento ja tutki lisää: viennin aloitus & markkinoiden avaus seuraa meitä! Arsen Kaader, juristi, DeLores Interactive Training Oy W Halukkuutta oppia. Venäläiset, varsinkin nuoret, haluavat oppia suomalaisilta ja kansainvälisiltä yrityksiltä. Suomalaisten kannattaa pitää silmät auki ja tutustua myös venäläisten syvällisemmin. liiketoiminnan kehittäminen & uudet markkina-alueet etabloituminen koulutus- ja tietopalvelut 11

12 ASIANTUNTIJAN VINKKELISTÄ Julkisia rahoitusvaihtoja PK-YRITYKSEN VENÄJÄN VALLOITUKSEEN Teksti ja kuva Virpi Suoninen Kansainvälistyminen on riskialtista ja kallista, ja usein erityisesti pkyrityksille päätöksenteon kynnys on korkea. Käytännön kannalta myös kansainvälistymisen investointi- ja käyttöpääomakustannukset saattavat nousta ylitsepääsemättömiksi esteiksi. Viennin ja kansainvälisen liiketoiminnan kansantaloudellisen merkityksen vuoksi sitä tuetaan julkisen sektorin sekä suorilla yritystuilla että toimenpideohjelmilla. Yrityksen kansainvälistyminen muuttaa rahoitustarpeita. Rahoitusta tarvitaan kansainvälistymiseen liittyviin investointeihin, liiketoiminnan kasvattaminen lisää käyttöpääoman tarvetta ja pidemmät maksu- ja toimitusajat voivat myös lisätä rahoituksen tarvetta. Oman ja yksityisen rahoituksen lisäksi tukea ja rahoitusta on saatavissa julkisista lähteistä. Paras tapa lähestyä rahoituslähteiden kirjoa on lähteä liikkeelle yrityksen kansainvälistymisen vaiheesta ja tavoitteista, sanoo Harri Kekkonen Integria SCM:sta. Julkisista lähteistä saatava rahoitus seuraa yrityksen kansainvälistymisen elinkaarta. Myös tavoiteltu markkina-alue vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen. Kun oma suunnitelma, toimenpiteineen ja budjetteineen on hahmottunut, on helpompi lähteä etsimään sopivaa rahoituslähdettä. Ensimmäinen taho kansainvälistymistä suunnittelevalle yritykselle on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). ELY-keskukset myöntävät pk-yrityksille valmistelurahoitusta kansainvälistymistä edistäviin hankkeisiin. Rahoitettavia valmistelutoimenpiteitä ovat tyypillisesti ulkopuolisten asiantuntijoiden selvityksiä ja muita palveluja. Valmistelurahoitus on avustus, jota voidaan myöntää enintään 70 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista (enintään euroa). Alkuvalmistelujen jälkeen jatkoselvityksiin, käynnistämisvaiheeseen ja operatiivisen henkilökunnan kouluttamiseen, tukea voi hakea Finnverasta, joka hallinnoi TEM:n avustusta pk-yritysten kansainvälistymishankkeisiin Venäjällä. TEM:n rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteena on suomalaisyrityksen venäläisen tuotannollisen tai palvelualan tytäryhtiön perustaminen tai kehittäminen tai yhteistyö venäläisen yrityksen kanssa, jos uusi liiketoiminta edellyttää huomattavaa taloudellista panostusta tai tietotaidon siirtoa suomalaisyritykseltä. TEM:n avustuksella voidaan tukea Venäjälle markkinoille laajentumisen eri vaiheita: alustavaa hankeselvitystä, liiketoimintasuunnitelman laatimista sekä koulutusta investointivaiheessa ja asiantuntijoiden käyttöä. Avustus voi olla korkeintaan 50 % kustannuksista ja enintään euroa jokaista hankevaihetta kohti. Valmisteluvaiheessa voi tarkistaa ja kehittää omaa markkinoiden tuntemusta, asiakkuuksien vaatimuksia, tehdä partnerointia, osallistua johonkin alan tapahtumaan ja etsiä kontakteja. Valmistelurahoituksen avulla voi myös kehittä omia valmiuksia vientiin. 12

13 Kansainvälistymisprosessin elinkaari Kassavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Käynnistysvaiheen tukipalvelut ja toiminnot Alkuvaiheen palvelut ja neuvonta Suunnittelu käynnistys markkinaselvitykset vientitoiminta partnerit myyntikonttori alihankinta yhteisyritys oma tuotanto Aika Kaavio Harri Kekkonen Kekkonen ottaa esimerkiksi suomalaisyrityksen, joka aikoo komponenttitoimittajaksi Venäjän autoteollisuudelle. Autonvalmistajat vaativat toimittajalta usein laadunvarmistusmenetelmiä, sertifointeja ja laadunvalvontajärjestelmiä. Valmisteluvaiheen työt eivät ole suuria, mutta taustojen ja prosessien on oltava kunnossa, ennen kuin toimitukset voidaan aloittaa, Kekkonen toteaa. Seuraavassa vaiheessa, kun päästään tekemään kauppaa, on Finnveran rooli kansainvälistymisen rahoittajana merkittävä. Tavoitteena on pienentää kansainvälistymiseen liittyviä riskejä. Finnvera myöntää lainoja ja takauksia pk-yritysten kansainväliseen liiketoimintaan, vientitakuita luottotappioiden varalta ja rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi. Finnvera toimii yhteistyössä Venäjällä toimivien suomalaisyritysten rahoittajien ja muiden toimijoiden kanssa. Venäjälle suuntautuviin investointihankkeisiin rahoitusta tarjoaa myös kehitysrahoitusyhtiö Finnfund, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat kehitysmaat ja Venäjä. Kekkonen sanoo, että pk-yritykselle Finnfund voi olla hyvä vaihtoehto, jos Venäjälle lähdetään esimerkiksi perustamaan omaa tuotantoa alusta asti. Kaikki tahot antavat mielellään neuvontaa rahoitushakemusten tekemisessä, joskaan puhuttu yhden luukun periaatetta ei ole kyetty toistaiseksi toteuttamaan. Jos oma hanke ei täytä kriteerejä rahoituksen saamiseksi, sekin tulee nopeasti selville, sanoo Kekkonen. Olennaista on hoksata minkä tyyppisiin hankkeisiin mikäkin rahoitus on tarkoitettu, jotta osaa muotoilla kaavaillun toiminnan niin, että se on rahoituskelpoista ja kustannukset hyväksyttäviä. - Rahoitusta tai avustusta ei kannata jättää hakematta ajatellen, että kilpailu on niin kovaa, ettei oma hanke kuitenkaan mene läpi. Päinvastoin, hyviä hankkeita kaivataan koko ajan lisää, toteaa Kekkonen. - Tärkeää on miettiä omaa hanketta ja sen kypsyysastetta, jottei käy niin että huomaa jälkikäteen, että edellisessä vaiheessa olisin voinut hakea rahoitusta, mutta enää ei voikaan. H 13

14 TALOUS Ruplan kurssi muodostuu vapaammin Teksti Seija Lainela, Vanhempi ekonomisti, Suomen Pankki BOFIT Venäjän keskuspankin harjoittama raha- ja valuuttakurssipolitiikka on muuttunut merkittävästi muutaman viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuosien taantumaan asti ruplan ulkoinen arvo oli sidottu melko kiinteästi dollarista ja eurosta muodostetun valuuttakorin arvoon, ja keskuspankki ohjasi kurssia tukiostoin ja myynnein. Vaihtelualue, jonka sisällä kurssi saattoi liikkua, oli kapea. Tätä ns. ruplan ohjattua kellutusta keskuspankki harjoitti vuodesta 1999 lähtien, ja sitä ennen rupla oli sidottu Yhdysvaltain dollariin. Ohjatun kellutuksen avulla keskuspankki voi rajoittaa ruplan vahvistumista, jota kohtaan paineet olivat voimakkaita koko 2000-luvun ajan aina vuosikymmenen lopun taantumaan asti luvulla Venäjän viennistä ansaitsemat valuuttatulot kasvoivat nopeasti, kun raakaöljyn maailmanmarkkinahinta moninkertaistui ja öljyn vientimäärät lisääntyivät. Koska tuonti oli paljon vientiä pienempää, kasvoi vaihtotaseen ylijäämä ennätyssuureksi. Huipussaan se oli vuonna 2008, jolloin se ylsi yli 6 prosenttiin BKT:stä. Tilanteen seurauksena kotimaisilla rahoitusmarkkinoilla oli runsaasti likviditeettiä. Tämä johtui siitä, että rajoittaakseen ruplan ulkoisen arvon vahvistumista keskuspankki osti markkinoilta valuuttoja ruplia vastaan, mikä puolestaan kasvatti kotimaassa kierrossa olevien ruplien määrää. Samalla se piti yllä inflaatiopaineita. Keskuspankin päätehtävänä oli ruplan ulkoisen arvon pitäminen vakaana. Periaatteessa keskuspankin tehtävänä oli myös inflaation hillintä, mutta se jäi toissijaiseksi, sillä molempien tavoitteiden yhtäaikainen saavuttaminen oli vaikeaa. Rahapolitiikan merkitys oli vähäinen, ja kotimaisen rahoitussektorin likviditeettitilanne määräytyi valuuttamarkkinoilla valuuttavirtojen ja keskuspankin toimien perusteella. Talouskriisi sai aikaan muutoksen Kun talouskriisi vuonna 2008 iski, muuttui tilanne täysin. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kiristymisen vuoksi Venäjän ulkoiset rahoitusmahdollisuudet heikkenivät ja samanaikaisesti raakaöljyn maailmanmarkkinahinta romahti. Seurauksena Venäjän kotimaisten rahoitusmarkkinoiden likviditeettitilanne kiristyi voimakkaasti, mikä osaltaan vaikutti talouskasvun kääntymiseen laskuun vuonna Samalla ruplan kurssiin pitkään kohdistuneet vahvistumispaineet vaihtuivat joksikin aikaa heikentymispaineiksi. Vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa kolmen kuukauden aikana keskuspankki toteutti asteittaisen devalvaation myymällä huomattavasti valuuttoja varannostaan. Tuona aikana rupla menetti arvostaan kolmanneksen. Vähittäinen devalvaatio antoi talouden toimijoille mahdollisuuden valmistautua kurssin heikkenemiseen. Toisaalta kotimainen korkotaso nousi tuntuvasti. Devalvaation jälkeen rupla taas vahvistui raakaöljyn kallistuessa, mutta sen nimelliskurssi jäi heikommaksi kuin ennen devalvaatiota. Suunnilleen tuolle tasolle ruplan arvo on sittemmin vakiintunut, joskin vaihtelut ylös- ja alaspäin ovat olleet aiempaa suurempia, eli ruplan kurssista on tullut paljon aiempaa joustavampi. (Ks. kuva 1.) Inflaatiotavoitteista Keskuspankin tärkein päämäärä Kansainvälisestä taloudesta riippuvaisen Venäjän oli otettava omassa talouspolitiikassaan huomioon maailmantalouden muut- 14

15 Lähde: Macrobond. Kuva 1 Dollarin ja euron ruplakurssit, I/1997 IV/ USD USD Euro Euro Lähde: Macrobond. Kuva 2 Ruplakorin kurssi ja vaihtelualueen rajat I/2009 IV/2013 tunut tilanne. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden likviditeetti oli kiristynyt kriisiä edeltäneestä ajasta, mikä vähensi kehittyville markkinoille kuten Venäjälle suuntautuvaa rahoitusta. Vaikutukset Venäjään olivat huomattavia, sillä maan pankkisektorin nopea kasvu vuosikymmenen puolivälistä lähtien oli suureksi osaksi perustunut ulkomaiseen varainhankintaan. Rahoitusmarkkinoiden tilan ja kotimaisen talouskehityksen voimakasta riippuvuutta pääomavirtojen ja vientitulojen vaihteluista haluttiin vähentää. Kriisin jälkeen keskuspankki alkoi määrätietoisesti valmistella asteittaista luopumista ruplan kurssin tiiviistä ohjauksesta, ja vuonna 2010 valuuttakurssitavoite poistettiin keskuspankin vuosittaisesta rahapolitiikan tavoiteohjelmasta. Ruplan kurssitavoitteen sijasta keskuspankin toiminnan tärkeimmäksi päämääräksi asetettiin inflaation hillintä, jota pankki alkoi toteuttaa rahapolitiikan keinoin eli pääasiassa ohjauskorko- jen avulla. Täysimääräisesti keskuspankin on määrä siirtyä inflaatiotavoitteeseen vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteesta tulee keskuspankin mukaan kuitenkin joustava, mikä tarkoittaa, että keskuspankki ottaa inflaation vastaisissa toimissaan huomioon niiden mahdolliset vaikutukset rahoitussektorin vakauteen, jonka ylläpito on noussut viime vuosina kaikkien keskuspankkien huolenaiheeksi. Keskuspankin rahapolitiikan tavoiteohjelmassa on asetettu vuosien inflaatiotavoitteeksi 4 5 %. Suunnilleen tällä tasolla keskuspankki arvioi inflaation pysyvän myös tätä seuraavina vuosina. Keväällä 2013 vuosi-inflaatio oli noin 7 %. Rahapolitiikan toimivuuden parantamiseksi on Venäjän rahoitusmarkkinoita samoin kuin keskuspankin omia instrumentteja kuitenkin vielä kehitettävä. Keskuspankin valuutta-interventiot vähenevät Keskuspankki on vuodesta 2009 lähtien asteittain vähentänyt valuuttamarkkinainterventioitaan eli valuuttojen ostoja ja myyntejä, joilla se on ruplan kurssitasoa ohjaillut. Tämä on tapahtunut laajentamalla ruplan dollarista ja eurosta muodostetun korikurssin sallitun vaihtelualueen rajoja. Keskuspankki on antanut myös kurssitason muuttua entistä joustavammin siirtämällä koko vaihtelualuetta ylös- tai alaspäin, jos kansainvälisessä taloustilanteessa on tapahtunut muutoksia, joiden keskuspankki katsoo vaikuttavan markkinoihin perustavanluonteisesti. (Ks. kuva 2.) Ruplan kurssitasoa ylläpitävät interventiot on määrä lopettaa kokonaan vuoteen 2015 mennessä, jolloin inflaation hillinnästä tulee keskuspankin päätavoite. Tuolloin ruplan kurssi muodostuu periaatteessa vapaasti markkinatilanteesta johtuvan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Keskuspankki korostaa kuitenkin, ettei se poistu valuuttamarkkinoilta kokonaan. Se tulee vuoden 2015 jälkeenkin edelleen tekemään interventioita, jotta markkinatilanteesta johtuvat kurssimuutokset tapahtuisivat tasaisesti eivätkä aiheuttaisi suuria yhtäkkisiä heilahteluita. Tällä keskuspankki pyrkii parantamaan yritysten toimintaympäristön ennakoitavuutta. Odotettavissa siis on, että jatkossa ruplan kurssikehitys tulee yhä voimakkaammin myötäilemään Venäjän talouden ja kansainvälisen taloustilanteen kehitystä. H 15

16 TALOUSUUTISIA Putin vaatii kehittämään jätteiden käsittelyä Valtion täytyy kannustaa yrityksiä siirtymään jätteettömiin teknologioihin ja houkutella investointeja jätteen käsittelyyn, sanoo Venäjän presidentti Vladimir Putin. Hänen mukaansa muiden maiden käytännöt osoittavat, että kierrätys ja jätteiden hyötykäyttö ovat erittäin kehityskelpoista yritystoimintaa. Meidän täytyy luoda olosuhteet, joilla jätteen käsittelyyn saadaan investointeja, pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Rahaa täytyy sijoittaa ja tottakai tämä tulee heijastumaan myös lopputuotteiden hintoihin. Joskus tämä kuitenkin täytyy aloittaa, me emme voi viskata koko valtavaa aluettamme jätettä täyteen, Putin lisäsi. Venäjällä kertyy vuosittain n. 3,5 miljardia tonnia jätettä. Tästä jatkokäsitellään neljännes. Käsittelemätöntä jätettä on kertynyt tähän mennessä yhteensä 90 miljardia tonnia. /Vedomosti/EL/ Talousministeri: 3 5 vuotta aikaa uudistuksiin Yritysten verotukseen ei muutoksia lähivuosina A Talouskehitysministeriö ja finanssiministeriö aikovat pitää yritysten verotuksen ennallaan lähivuosina. Varafinanssiministeri Sergei Šatalov ja varatalouskehitysministeri Sergei Beljakov esittivät näkemyksensä Venäjän teollisuuden ja yrittäjien liiton RSPP:n yritysverotusta käsitelleellä foorumilla. Šatalovin mukaan veroaste ja -järjestelmä pysynevät muuttumattomana ainakin vuoteen 2016 asti ja todennäköisesti vielä vuoteen Beljakov sanoo, että valtion budjettiin pyritään saamaan lisää tuloja kiristämällä otetta harmaan talouden käteisrahavirroista. Eri arvioiden mukaan harmaan alueen osuus Venäjän taloudessa on noin 15 prosenttia tai noin kaksi biljoonaa ruplaa menetettyjä verotuloja. Lopulliset verotuksen suuntaviivat seuraavalle kolmelle vuodelle vahvistetaan toukokuussa. / RG, RSPP/VS/ Venäjän talouskehitysministeri Andrei Belousov sanoo, että Venäjällä on 3 5 vuotta aikaa tehdä rakenteelliset talousuudistukset ennen kuin maailman energiatase muuttuu, mikä mahdollisesti johtaa öljyn hinnan laskuun prosentilla ja hitaan talouskasvun aikaan. On ensiarvoisen tärkeää, että tuohon vaiheeseen tultaessa Venäjä on tehnyt ainakin tärkeimmät talousuudistuksensa, Belousov sanoo. Belousov luettelee uudistettat sektorit: terveydenhuolto, koulutus, julkishallinto, eläkejärjestelmä, kunnallistekniset palvelut, asevoimat, teiden rakentaminen, energiantuotanto, Kaukoidän ja Kaliningradin alueen kehittäminen, muun kuin raakaaineisiin perustuvan teollisuuden kehittäminen. Nämä reformit maksavat 3,5 5 triljoonaa ruplaa vuodessa. Andrei Belousovin mielestä talouskasvu täytyy saada 5 6 prosenttiin, jotta kyseiset reformit voidaan viedä läpi. Muutoin etsikkoaika menetetään. Talouskasvun nostamiseksi Belousov ehdottaa investointien ja muuhun kuin raaka-aineisiin perustuvan viennin kasvattamista, työn tuottavuuden nostamista sekä pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämistä. Vedomosti/EL/ Talouskehitykseen 867 miljardia Venäjän hallitus myöntää 867 miljardia ruplaa seuraavan seitsemän vuoden aikana uuden talouskehityksen A ja innovaatiotalouden-ohjelman toteutukseen. Talouskehitysministeriö on määritellyt vuoteen 2020 asti ulottuvassa ohjelmassa federaation budjettivarojen käyttökohteet. 866 miljardista ruplalla kehitetään muun muassa erityistalousalueita, pienyrittäjyyttä, kiinteistömarkkinoiden kehitystä ja innovaatiota edistävää tutkimusta. Talouskehitysministeriö uskoo, että ohjelman avulla voidaan vauhdittaa talouskasvua ja saavuttaa investointi-ilmapiirin parantamiselle asetetut tavoitteet muun muassa Venäjän sijoituksen parantamisen kansainvälisessä Doing Business-vertailussa. /RBK/VS/

17 Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Kuva Gazprom Gazpromin vaikeudet heijastuvat talouskasvuun Venäjän talouskehitysministeriö on laskenut ennustettaan tämän A vuoden talouskasvusta. Ministeriön mukaan talous kasvaa 2,4 prosenttia, teollisuus 2 prosenttia ja investoinnit 4,6 prosenttia. Talouskasvuennustetta on laskettu 1,2 prosenttiyksiköllä. Ennusteita on laskettu myös teollisuuskasvun ja investointien suhteen. Talouskehitysministeri Andrei Klepatš perustelee arvion muuttamista sillä, että sekä vienti että investointien kasvu ovat supistuneet. Merkittävänä yksittäisenä tekijänä tässä on valtion kaasuyhtiö Gazprom. Yhtiö vienti on vähentynyt ja se on leikannut investointisuunnitelmiaan 28 prosentilla. Valtionyhtiöiden ja muun valtiosektorin osuus investointien kasvusta on noin puolet. Valtiollisiin yhtiöihin liittymättömillä talouden sektoreilla investointiaktiivisuus kasvaa, mutta se ei kata valtionyhtiöiden osuutta. /Vedomosti/EL/ Jalkapallokisojen budjetti paisuu Jalkapallon v MM-kisojen budjetti saattaa kaksinkertaistua. A Venäjän hallituksen arvio kustannuksista on 22 miljardia dollaria, mutta kisojen isäntäkaupunkien rahoitustarve on noin 40 miljardia dollaria. Luottoluokittaja Standard & Poor sin laskujen mukaan vain 13 prosenttia kustannuksista liittyy suoraan urheilukohteiden rakentamiseen. Suurin osa rakennustarpeista liittyy alueiden lentokenttien, julkisen liikenteen ja muun infrastruktuurin parantamiseen. Federaatio toimii osarahoittajana jalkapal- lokisoihin liittyvissä hankkeissa. Standard& Poor sin analyytikot arvioivat, että kahdeksan yhdestätoista isäntäkaupungista pystyy rahoittamaan omasta budjetistaan puolet arvioiduista kustannuksista. Kaliningrad, Samara ja Mordva ovat vaikeuksissa vielä federaatioin 70 prosentin osuudella. Hallitus joutuu pohtimaan rahoittaako se kisakaupunkien rakentamisesta muun budjetin kustannuksella vai tingitäänkö tapahtumapaikkojen laatustandardeista, mikä puolestaan aiheuttaisi vahinkoa maan maineelle. /Kommersant/VS/ Luomuelintarvikkeiden myynti kasvaa Luomuelintarvikkeiden myynti Venäjällä kasvoi viime vuonna 7 A prosenttia edellisvuodesta. USA:n maatalousministeriön ulkomaanpalvelun Venäjän edustuston (FAS USDA) mukaan luomuelintarvikkeiden myynnin arvo kasvoi viime vuonna 148 miljoonaan dollariin. Kasvun ennustetaan jatkuvan lähivuosina, sillä lainsääntöä kehitetään jatkuvasti tukemaan luomutuotteiden sertifiointia ja tuotantoa. Tällä hetkellä markkinoita hallitsevat Euroopasta tuodut luomutuotteet. FAS USDA:n asiantuntijoiden mukaan Sotšin olympialaiset turistivirtoineen voivat olla hyvä hetki tehdä tunnetuksi paikallista luomutuotantoa. /RG/VS/ Epäsuotuisista maatalousalueista pitkä lista Venäjän maatalousministeriö A on tehnyt listan niistä Venäjän alueista, joilla maatalous on epäsuotuisaa. Listalle päätyi 63 Venäjän kaikkiaan 83 alueesta. Epäsuotuisuuden mittareina on käytetty mm. ilmastollisia oloja, maaperän laatua ja muita maantieteellisiä tekijöitä sekä paikallisen väestön elinoloja. Venäläislehdet näkevät päätöksen taustalla olevan sen, että WTO:n oloissa maatalouden tukeminen on sallitumpaa epäsuotuisilla alueilla. Epäsuotuisten alueiden listalle ovat päätyneet mm. Venäjän mustanmullan alueen keskus Voronežin alue, Venäjän soijatuotannon keskus Amurin alue ja mm. Pohjois-Kaukasus sekä Volgogradin ja Saratovin alueet. Maataloudelle täysin suotuisten alueiden joukossa ovat mm. Rostovin alue, Krasnodarin ja Stavropolin aluepiirit sekä alueita Keski-Venäjällä. /RBK daily/el/ Rakennusmateriaalien markkina kasvoi % Rakennusmateriaalien kauppa kasvoi Venäjällä viime vuonna 17 A 20 prosenttia. Kuitenkaan useissa tuoteryhmissä ei saavutettu vielä kriisiä edeltäviä tuotantolukuja. Sementin tuotanto ylitti vuoden 2007 huippuluvut. Samoin kriisiä edeltävät tuotantoluvut ylittyivät rakennuskalkissa ja joissakin nykyaikaisissa rekennusmateriaaleissa kuten eristemateriaaleissa, float-lasissa ja rakennuslaasteissa. Venäjällä on kasvava tarve laadukkaille rakennusmateriaaleille. Erityisesti on kasvussa ekologisten ja lämpöä säästävien rakennusmateriaalien kysyntä, sanoo konsulttiyhtiö NEO Tsenterin Jevgenija Šalihmanova. Venäjän rakennusmateriaalimarkkinoiden kokonaisarvo vuonna 2012 oli 900 miljardia ruplaa. /Rossijskaja gazeta/el/

18 TALOUSUUTISIA Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Satamarahdit kasvoivat vuodentakaisesta Venäjän satamien käsittelemät rahtitonnistot kasvoivat tammihelmikuussa kahdeksan prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan A vuotta aiemmin. Kuivarahtien tonnimäärä kasvoi 4,8 prosenttia, hiilikuljetusten 21,8 prosenttia, konttikuljetusten 2,9 prosenttia ja mineraalilannoitteiden 33,2 prosenttia. Laskua sen sijaan oli rautametalleissa (-7,1 %), metsäteollisuuden tuotteissa (-18,1 %) ja viljarahdeissa (-75 %). Raakaöljyä lastattiin satamissa nyt 8,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja öljytuotteita 1,6 prosenttia enemmän. Vientikuljetusten tonnimäärä kasvoi 9,4 prosenttia 71,2 miljoonaan tonniin ja tuontikuljetusten 28,7 prosenttia 7,3 miljoonaan tonniin. Transitokuljetukset laskivat 25,4 prosenttia 5,6 miljoonaan tonniin ja ns. kabotaasikuljetukset kasvoivat 19,7 prosenttia 4,4 miljoonaan tonniin. Ust-Lugan kuljetuksia ovat lisänneet etenkin uudet nesteterminaalit. /AMTP/EL/ Luoteis-Venäjän merkittävimmät satamat 1 2/2013: (miljoonaa tonnia) Primorsk (Koivisto) 11,4 (-14,9 %) Ust-Luga 8,4 (+90 %) Pietari 7,9 (-2,9 %) Murmansk 4,7 (+44,6 %) Kaliningrad 2,5 (+19,7) Vysotsk (Uuras) 2,4 (+12,1 %) Autokauppa hiipui Ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen uusien autojen myynti laski A Venäjällä. AEB:n mukaan henkilöautoja myytiin maaliskuussa 4 % vähemmän verrattuna viime vuoteen. Määrällisesti autoja myytiin kappaletta. Autokauppiaiden mukaan markkinat alkavat olla kylläiset, lähes jokaisella vastaantulijalla on jo uusi auto ja ostajat odottavat nyt uusia malleja halpaan hintaan. /Kommersant/VS/ Venäjä herättelee uinuvia autotehdassuunnitelmia Venäjän hallitus aikoo mitätöidä sopimukset niiden autojen kokoonpanotehtaiden ja A komponenttivalmistajien kanssa, joiden hankkeet eivät ole edenneet toteutusvaiheeseen. Takarajana on tämän vuoden loppu. Talouskehitysministeriön kanssa viime vuosien aikana tehdyt sopimukset ovat antaneet valmistajille suuksia. tullietui- Vedomostin tietojen mukaan uinuvia autoteollisuushankkeita oli joulukuussa yhteensä viisi. Näistä kaksi tosin lähti edistymään vuoden lopussa. Kanadalainen Magna sopi venäläisen Avtotor-kokoonpanotehtaan kanssa autoklusterin rakentamisesta Kaliningradiin. Moskovalainen ZiL osti osti osuuden saratovilaisesta Himeks-yhtiöstä, jolla on kokoonpanosopimus talouskehitysministeriön kanssa. ZiL aikoo valmistaa sopimuksen turvin Hyundain tai mahdollisesti Renaultin pakettiautoja Moskovassa. Kolmen muun vielä toteuttamattoman autotehdashankeen vetäjät ovat Fiat, Mitsubishi ja ukrainalainen Bogdan. Mitsubisheja valmistetaan Kalugassa Peugeot-Citroenin tehtaalla. Bogdanin tehdashanke Nižni Novgorodiin ei ole toteutunut. Fiatin suunnitelmasta rakentaa 850 miljoonan euron autotehdas Pietariin ei ole kuulunut viime aikoi- na uutta. Vuoden 2018 puolivälissä Venäjän täytyy luo- pua kokoonpanotehtaiden etuisuustulleista sekä tehtaille asetetuista vaatimuksista ostaa Venäjällä valmistettuja osia. Kokoonpano-ohjelman peruspe- riaatteita on ollut, että venäläisen osatuotannon määrää nostetaan asteittain. Teollisuuden ja kaupan varaministeri Aleksei Rahmanov arvioi Vedomosti-lehdelle, että uutta tehdasprojektia ei ehdi saada viidessä vuodessa kannattavaksi eikä myöskään tavoite lokalisointiasteesta ehdi toteutua. Rahmanov ei pidä mahdottomana, että uusia tehdasprojekteja käynnistyisi vielä senkin jälkeen, kun tullialennuksia myöntävään ohjelmaan ei enää oteta uusia hankkeita. Uudet hankkeet voivat hyödyntää autokomponenttien alenevia tuontitulleja. /Vedomosti/EL/

19 Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 30 konttoria ja toimipistettä 12:ssa Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi 19

20 MAHDOLLISUUKSIA Asuinympäristöä ja asunnon toimivuutta arvostetaan Venäjällä Teksti Einari Lumijärvi Kuvat YIT Venäjällä on iso potentiaali uusille asunnoille. Vaikka edelleen odotetaan väestön ostovoiman merkittävämpää nousua, uusia asuntoja kuitenkin valmistuu suuria määriä ja asuntomarkkinoilla voidaan puhua erittäin monipuolisesta kysynnästä. Asunnon halutaan olevan laadukas ja viihtyisässä ympäristössä. Venäjällä valmistui viime vuonna noin uutta asuntoa. Asuinpinta-alaksi muutettuna asuntoja valmistui yhteensä 65,7 miljoonaa neliömetriä. Asuntojen kokonaismäärä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin 2000-luvulla. Rakennusvauhti ei kuitenkaan vielä riitä. Venäjän hallituksen tavoitteena on, että neliöitä valmistuisi tuplasti nykyistä enemmän vuonna Jotta tavoitteeseen päästäisiin, rakentamismäärän täytyisi kasvaa tämänhetkistä reippaasti nopeammin. Venäjällä asutaan edelleen ahtaasti ja tämä on huomioitu myös hallitusohjelmissa. Pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa eurooppalainen asumisväljyys. Asuntojen tuplamenekki edellyttäisi myös väestön elintason nykyistä nopeampaa kasvua sekä asuntolainojen korkotason laskua. Tällä hetkellä asuntolainojen korot liikkuvat pitkälti yli 10 prosentissa. Rakentamista helpotetaan Asuntorakentamisen uskotaan kuitenkin jatkavan kasvuaan. Tämän takaa potentiaalinen kysyntä. Etenkin edullisemman hintaluokan asunnoille tulee olemaan kova tarve. Moskovasta on annettu ymmärtää, että alueiden täytyy rakentaa enemmän edullisen hintaluokan asuntoja ja lisätä vuokra-asuntojen tarjontaa. Myös entisiä teollisuusalueita on tarkoitus saada laajemmin rakentamiskäyttöön. Rakentamista pyritään tehostamaan nopeuttamalla rakennuslupien saamista. Tavoitteita on lisätty niin sanottuun rakennusalan tiekarttaan. Rakennusluvan saamiseksi tarvittavien välttämättömien proseduu- rien määrää vähennetään 51:stä 11:een, paperisodan kesto laskee 423 päivästä 56 päivään. Tavoitteisiin on tarkoitus päästä vuoteen 2018 mennessä. Rakentamista yritetään saada hallintaan muutenkin ja kaupunkien suunnittelutoimintaan lisää puhtia. Kaikkien kaupunginosien ja taajamien osalta täytyy laatia aluesuunnitelmat vuoteen 2015 mennessä. Mennyt vaikuttaa kaupunkimaisemaan Kaupunkimaisema ja asuinympäristö koostuvat nykyhetken ja menneiden vaiheiden kerrostumista. Venäläistä kaupunkimaisemassa näkyy yhä suunnitelmatalouden ja senaikaisen nopean kaupungistumisen merkit. Nykypäivänä isot elementtikerrostalojen hallitsemat nukkumalähiöt eivät ole esteettisesti kauniita ja asuinympäristöllisesti mukavia. Myöskään liikenneväyliä, palveluita ja työssäkäyntialueita ei suunniteltu aikaisemmin nykyajan kulutusyhteiskuntaa varten. Asuntorakentaminen on kuitenkin muuttunut paljon viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi Pietarista on enää vaikea löytää uutta elementtikerrostaloa, jonka julkisivu olisi voitu jättää viimeistelemättä. Kasvottomien rakennusten kysyntä on laskenut. Venäjällä on keskusteltu paljon siitä, kannattaako asunto ostaa elementtitalosta vai niin sanotusta monoliittitalosta. Rakennuspaikalla valettu monoliittitalo antaa enemmän mahdollisuuksia asuntojen ja julkisivujen persoonallisempaan suunnitteluun. Uusilla teknologioilla voidaan rakentaa esimerkiksi klassista Pietarin arkkitehtuuria muistuttavia kerrostaloja. Pitempiaikaisessa rakennusprojektissa, jossa erityspaino pannaan asumismukavuuteen, voittomarginaalit eivät muodostu välttämättä suuriksi. Tämän vuoksi joillakin yrityksillä on houkutus rakentaa paljon ja nopeasti. Pitempiaikaisia projekteja on toisinaan vältetty myös, koska hallinnolliset pelisäännöt tuntuvat olevan jatkuvassa muutoksessa. 20

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Jaana Rekolainen Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat

Jaana Rekolainen Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat Jaana Rekolainen 30.03. 2011 Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat 2 3 4 Suuret teemat Modernisaatio Uusinvestoinnit Suunnittelu ja rakentaminen Teollisuuslaitosten modernisointi Automaatio- ja ohjausjärjestelmät

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE

BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE 2/2015 28.4.2015 1. Selvitys: yritykset hyötyvät yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksista Yritykset kokevat yritysten yhteishankkeisiin myönnettävän tuen olevan

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Venäjä ei nopeasti nouse Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Talous on lamassa Talous supistuu selvästi vuonna 2015 ja yhä 2016 Venäjän talous supistuu tänä vuonna noin neljä prosenttia ja edelleen hieman vuonna

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Team Finland -esittely

Team Finland -esittely Team Finland -esittely Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena 16.11.2016 Kirsi Kosunen Etelä-Savon Team Finland koordinaattori 14/11/2016 Team Finland -viestintä, syyskuu 2016 2 Team Finland pähkinänkuoressa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Kevät 2016 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI

Kevät 2016 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI 06 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI Tietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish industries.

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016

OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016 Isabella ja Pia, elämäntapaprinsessat 99 m 2 3h, k, kph, p ja sauna Kalasatama SATO Oyj/Saku Sipola OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016 21.4.2016 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2016 1 SISÄLLYS SATO lyhyesti Toimintaympäristö

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/20 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/20 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti keskittymällä

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen

Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen 7.2.2017 Pyry Huhtanen Pienet yritykset tarvitsevat suuria yrityksiä enemmän käteistä, sillä niiden kyky tuottaa liiketoiminnan

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä

Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä Mirja Tiri 16.3.2015 Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä Suomalais-Venäläinen kauppakamari Toimistot Helsingissä, Lappeenrannassa, Pietarissa, Moskovassa ja Jekaterinburgissa 33 työntekijää

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot