ISH-messut, Frankfurt, Saksa,

Transkriptio

1 ISH-messut, Frankfurt, Saksa, OSAVUOSIKATSAUS

2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI MAALISKUU 2015 Uponorin kehitys jatkui vakaana Euroopan heikoista markkinoista huolimatta Tammi maaliskuun liikevaihto 237,1 (230,9) milj. euroa, kasvua 2,7 % tai -0,7 % ilman kertaluonteisia eriä ja valuuttakurssien muuntovaikutusta Liikevoitto 11,3 (4,8) milj. euroa, muutos 132,9 %; vertailukelpoinen muutos 31,1 %, kun luvuista jätetään pois vuoden 2014 vastaavan ajanjakson kertaluonteinen 3,8 milj. euron kustannus Osakekohtainen tulos 0,06 (0,04) euroa Sijoitetun pääoman tuotto 7,2 % (3,5 %), nettovelkaantumisaste 46,7 % (56,9 %) Liiketoiminnan rahavirta -22,4 (-18,4) milj. euroa Uponor pitää ennallaan 12. helmikuuta 2015 annetun ohjeistuksen vuodelle 2015: Uponorin liikevaihdon ja liikevoiton (ilman kertaluonteisia eriä) odotetaan paranevan vuodesta 2014 (Osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 -standardin mukaisesti eikä sitä ole tilintarkastettu. Katsauksen luvut koskevat jatkuvia liiketoimintoja, ellei toisin ole mainittu.) Toimitusjohtaja Jyri Luomakoski kommentoi katsauskauden tapahtumia: Ilokseni voin kertoa, että Talotekniikka - Pohjois-Amerikalla oli jälleen onnistunut neljännesvuosi. Kasvu säilyi vahvana johtuen asuntorakentamisen hyvänä jatkuneesta suhdanteesta sekä siitä, että onnistuimme hankkimaan uusia asiakkaita niin asuin- kuin liike- ja julkisen rakentamisenkin puolelta. Uponor Infrassa suoritimme sen koko liiketoimintaportfolion kattavan analyysin ja määrittelimme ne liiketoiminnat, joissa yhteistoimintaedut ovat suurimmat. Tarkastuksen tuloksena päätimme nopeassa aikataulussa luopua kahdesta ydinliiketoimintaan kuulumattomasta yrityksestä. Olemme myös vieneet päätökseen viime vuonna käynnistetyt tehostustoimet, mikä näkyy myös tunnusluvuissamme. Tämä antaa johdolle tilaa keskittyä kokonaisvaltaisemmin ydinliiketoiminnan kehittämiseen samalla, kun Uponor Infralla on takanaan jo kaksi peräkkäistä vuosineljännestä, jolloin tulos on parantunut. Pohjois-Amerikasta poiketen liiketoimintanäkymät Euroopassa ovat harvoja valopilkkuja lukuun ottamatta varsin heikot. Euroopan suurimmilla markkinoilla Saksassa rakennussektori on jokseenkin vakaalla pohjalla, mutta kysyntä on tasaantunut tai jopa kääntynyt hienokseltaan laskuun. Rakentaminen on näin ainakin väliaikaisesti irtaantunut laajemmasta talouskehityksestä, joka on syksyisen hiipumisen jälkeen jatkunut vahvana. Tietoja tammi maaliskuun 2015 osavuosikatsaustiedotteesta Osavuosikatsaus on kokonaisuudessaan tämän julkaisun liitteenä. Se on saatavissa myös yhtiön verkkosivuilta. Sulkeissa annetut luvut ovat vertailukuja edellisen vuoden vastaavalta ajanjaksolta. Luvut koskevat jatkuvia toimintoja, ellei toisin ole mainittu. Muutosprosentit on laskettu tarkoista luvuista eikä tässä tiedotteessa julkaistuista pyöristetyistä luvuista. Esitysaineisto ja webcast-esitys Englanninkielinen webcast-esitys tulosjulkistustilaisuudesta järjestetään klo Esityksen yhteystiedot ovat osoitteessa Kysymyksiä voi lähettää etukäteen osoitteeseen ir@uponor.com. Esityksen tallenne on katsottavissa pian tulosjulkistuksen jälkeen osoitteessa Esitysaineisto on luettavissa osoitteessa > IR-aineisto ja uutiset. OSAVUOSIKATSAUS

3 Seuraava osavuosikatsaus Uponor julkaisee vuoden 2015 toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen Suljetun ikkunan aikana yhtiö ei kommentoi markkinanäkymiä eikä liiketoimintaan tai tuloskehitykseen liittyviä seikkoja. OSAVUOSIKATSAUS

4 Markkinat Talouden kehitys Uponorin päämarkkina-alueilla vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä jatkui kaksijakoisena: Euroopan markkinoilla tilanne oli heikko, mutta Pohjois-Amerikassa, erityisesti Yhdysvalloissa, kasvu jatkui terveenä. Kansainväliset ongelmat, kuten Ukrainan kriisi ja Euro-alueen taloustilanne, vaikuttivat häiritsevästi useisiin Euroopan maiden markkinoihin. Öljyn alhainen hinta on vaikuttanut talouskasvuun kielteisesti monissa maissa, kuten Kanadassa, Norjassa ja Venäjällä. Sääolosuhteet eivät tämän vuoden alkupuolella aiheuttaneet ongelmia samaan tapaan kuin vuoden 2014 vastaavalla ajanjaksolla. Pohjois-Amerikassa koettiin toki pitkä kylmän kauden jakso vuoden ensimmäisinä kuukausina, mikä hidasti liiketoimintaa. Euroopassa talvi oli varsin tavanomainen. Pohjoismaista Ruotsissa rakennusaktiivisuus säilyi lähes yhtä vilkkaana kuin aikaisemminkin, mutta Norjassa ja Suomessa kehitys oli heikkoa. Norjan markkinoita rasitti erityisesti öljystä saatujen tulojen kutistuminen. Tanska erottui tästä kehityksestä positiivisesti, joskaan lähtötaso ei ole kovin korkea. Keski-Euroopassa Saksan rakennusmarkkinat heikkenivät vuoden 2014 jälkipuoliskolla eikä tilanne - poiketen maan kukoistavasta talouskehityksestä - parantunut tämän vuoden ensimmäisellä neljännekselläkään. Rakentamista vauhditti lähinnä asuntojen uudisrakentaminen. Rakennusten lämmityskulujen pienennyttyä energian hinnan laskun myötä sekä julkisten kannustimien puuttuessa korjausrakentamisen kysyntä oli vaatimatonta. Pitkään alamaissa olleet Alankomaiden markkinat alkoivat osoittaa elpymisen merkkejä, Itävallassa ja Sveitsissä markkinat pysyivät vaisuina. Itä-Euroopassa alueen geopoliittisten jännitteiden vaikutukset painoivat markkinoita. Voimakkaimpana vaikutukset koettiin Venäjällä, jossa kysyntä hidastui ensimmäisellä neljänneksellä selkeästi. Baltian maissa kysynnän kasvu jatkui vahvana vastoin yleistä kehityssuuntausta. Eteläisen Euroopan markkinoista Isossa-Britanniassa rakentaminen oli laskussa lukuun ottamatta liike- ja julkisrakentamista. Useimmissa muissa alueen maissa markkinat ovat vakiintuneet alhaiselle tasolle. Poikkeuksen muodostaa Ranska, missä markkinat edelleen heikentyivät. Pohjois-Amerikassa asteittain etenevä, laaja-alainen elpyminen jatkui erityisesti Yhdysvalloissa alkuvuoden hyisistä talvisäistä huolimatta. Kylmä alkuvuosi tosin siirsi uudisrakennushankkeiden käynnistymistä molemmissa maissa. Kanadan asuinrakennussegmentti säilyi kohtuullisen vahvana, liike- ja julkisrakentaminen sen sijaan heikkeni selkeästi. Yhdyskuntateknisten ratkaisujen kysyntä jatkui pitkälti samanlaisena kuin vertailukaudella. Pohjoismaista Ruotsissa kysyntä säilyi positiivisena, kun taas Norjassa ja Tanskassa kysyntä oli heikompaa. Suomessa markkinat heikkenivät edelleen jopa heikkoon vertailukauteen nähden. Kansainvälisesti suurimmalla markkina-alueella Kanadassa markkinatilanne on ollut viime vuoden tapaan pääosin positiivinen. OSAVUOSIKATSAUS

5 Liikevaihto Uponorin liikevaihto kasvoi 2,7 % ja oli 237,1 (230,9) milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys, kun luvuista jätetään pois thaimaalaisen yhdyskuntateknisiin ratkaisuihin keskittyneen yrityksen myynti ja valuuttakurssien vaikutukset, oli tasaista ja jäi -0,7 prosenttiin. Valuuttakurssien vaikutus liikevaihtoon oli edellisvuoteen verrattuna huomattava ja kasvatti liikevaihtoa pääasiassa Yhdysvaltain dollarin ansiosta 9,9 milj. eurolla eli 4,4 prosentilla. Muutos näkyy voimakkaana Talotekniikka Pohjois-Amerikan europohjaisessa liikevaihdossa. Talotekniikka - Pohjois-Amerikan liikevaihto kasvoi euroissa 40,6 %. Myös paikallisessa valuutassa mitattuna kasvu säilyi vahvana eli 13,9 prosentissa heijastaen suotuisaa liiketoimintaympäristöä erityisesti Yhdysvalloissa. Kanadassa liikevaihto supistui. Segmentin kasvua tukee muun muassa Uponorin korjausrakentamisen ja remontoinnin tuotetarjonta. Talotekniikka - Eurooppa kohtasi pahaa vastatuulta, ja liikevaihto Euroopan markkinoilla laski. Laskeva kehitys johtui pääasiassa heikosta kysynnästä joillakin päämarkkinaalueilla, kuten Pohjoismaissa ja Saksassa, sekä Venäjän rakennusmarkkinoiden selkeästä hiipumisesta neljänneksen loppua kohden. Pääosa Saksan liikevaihdon laskusta johtui toimitusten siirtymisestä huhtikuulle, kun varastotoiminnat siirrettiin uuteen jakelukeskukseen maaliskuussa. Myös Uponor Infra sai kokea vastatuulta Euroopan markkinoilla eikä edes Pohjois- Amerikan vankka kasvu pystynyt kääntämään liikevaihdon laskevaa käyrää. Liikevaihdon lasku vastaa suunnilleen myydyn thaimaalaisen yhdyskuntatekniikkayhtiön liikevaihtoa. Liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin, tammi-maaliskuu: M 1 3/ / 2014 Muutos Talotekniikka Eurooppa 112,6 120,9-6,8 % Talotekniikka Pohjois-Amerikka 56,9 40,5 40,6 % (Talotekniikka Pohjois-Amerikka (M$) 63,2 55,5 13,9 %) Uponor Infra 68,3 70,8-3,6 % Eliminoinnit -0,7-1,3 Yhteensä 237,1 230,9 2,7 % Tulos ja kannattavuus Raaka-ainekustannusten suotuisa kehitys tuki bruttokatteen positiivista kehitystä neljänneksen kahden ensimmäisen kuukauden aikana vaikuttaen erityisesti yhdyskuntatekniseen liiketoimintaan. Tilanne kuitenkin muuttui nopeasti maaliskuussa, kun eräiden muoviraaka-aineiden saatavuus heikkeni yllättäen. Uponor-konsernin jatkuvien toimintojen liikevoitto oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 11,3 (4,8) milj. euroa, eli se kasvoi 132,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vertailukelpoinen liikevoitto, kun luvuista jätetään pois kertaluonteiset erät, OSAVUOSIKATSAUS

6 oli 11,3 (8,6) milj. euroa, kasvua 31,1 %. Vertailukauden luvuissa on mukana 3,8 milj. euron kertaluonteinen kulu, joka liittyi jakelukeskuksen siirtämiseen Keski-Euroopassa. Kannattavuutta kuvaava liikevoittomarginaali yli kaksinkertaistui vertailukauden 2,1 prosentista 4,8 prosenttiin. Talotekniikka Euroopan tulos kasvoi hienoisesti, mutta vertailukelpoisesti eli ilman vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen kertaluonteista erää liikevoitto laski. Talotekniikka - Euroopan tuloksen heikkeneminen johtui suurelta osin liikevaihdon laskusta tärkeimmillä markkinoilla. Laskeva suuntaus oli selkeimmin nähtävissä Saksassa, missä kiristyvä kilpailu, joidenkin tuoteryhmien muuttuminen yleishyödykkeiksi ja projektiliiketoiminnan kasvanut osuus kavensivat marginaaleja. Myynnin heikkeneminen Venäjällä korostui valuuttakurssien muunnosten takia vaikuttaen segmenttitason lukuihin. Talotekniikka - Pohjois-Amerikan tuloksen kasvu jatkui vakaana tehostustoimien ja tiukan kustannuskurin tukemana huolimatta Kanadan dollarin negatiivisesta vaikutuksesta. Vaikka kustannusten hallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota, pieni kustannustason nousu oli väistämätöntä liiketoiminnan volyymien kasvaessa. Uponor Infran tulos parani selkeästi uudelleenjärjestelyjen ja suotuisan raakaainehintakehityksen seurauksena. Pienten myyntivolyymien takia tulos jäi kuitenkin negatiiviseksi. Erityisesti Pohjois-Amerikassa liikevaihdon kasvu paransi tulosta, mutta koska myynnistä valtaosa koostui heikon katteen tuotteista, kasvu ei riittänyt tasapainottamaan Pohjoismaiden heikkoa tulosta. Kokonaiskustannukset kasvoivat 1,1 milj. eurolla ja olivat yhteensä 74,6 (73,5) milj. euroa. Varastointimenot pysyivät edellisen vuoden tasolla, kun luvuista jätetään pois viime vuoden ensimmäisen neljänneksen kertaluonteiset 3,0 milj. euron kustannukset. Myynnin ja markkinoinnin kulut kasvoivat 3,2 milj. eurolla. Kasvun aiheuttajana oli suurelta osin Talotekniikka - Pohjois-Amerikka, jonka vaikutusta valuuttakurssien muunnos vahvisti. Tammi-maaliskuun tulos ennen veroja oli 6,3 (2,7) miljoonaa euroa. Verojen tulosvaikutus oli 2,3 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä oli 0,9 milj. euroa. Koko vuoden veroasteen arvioidaan nousevan 37,0 prosenttiin, kun se vuoden 2014 lopussa oli 35,5 %. Kasvu johtuu emoyhtiölle vuonna 2015 maksettavien osinkojen tuloverotuksesta Virossa. Vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen tulos oli 4,0 (1,8) miljoonaa euroa. Liikevoiton jakautuminen segmenteittäin, tammi maaliskuu: M 1 3/ / 2014 Muutos Talotekniikka Eurooppa 6,1 5,7 7,6 % Talotekniikka Pohjois-Amerikka 8,1 4,4 80,8 % (Talotekniikka Pohjois-Amerikka (M$) 8,9 6,1 46,4 %) Uponor Infra -1,3-4,2 68,1 % Muut -1,3-0,8 Eliminoinnit -0,3-0,3 Yhteensä 11,3 4,8 132,9 % OSAVUOSIKATSAUS

7 Investoinnit ja rahoitus Vaikka Uponor lisäsikin investointeja uusien tuotteiden kehittämiseen ja niihin liittyvään tuotantokapasiteettiin Euroopan taloteknisessä liiketoiminnassa, yhtiö suuntasi katsauskauden investointivarat lähinnä ylläpitoon ja kehityshankkeisiin. Bruttoinvestointien määrä ensimmäisellä neljänneksellä oli 8,1 (4,4) milj. euroa, mikä oli vähemmän kuin poistot, jotka olivat 9,3 (9,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli -22,4 (-18,4) milj. euroa. Rahoituksen rahavirtaan ja siten koko kauden rahavirtaan vaikutti myös osingonmaksu 31. maaliskuuta, joka oli 30,7 (27,8) miljoonaa euroa. Konsernissa kiinnitetään edelleen erityistä huomiota hyvän maksuvalmiuden säilyttämiseen. Erääntyneiden myyntisaatavien seurantaa ja muita toimenpiteitä luottotappioiden välttämiseksi jatketaan. Tärkeimmät voimassa olevat rahoitusohjelmat olivat vuonna 2016 erääntyvä 20 milj. euron joukkovelkakirjalaina ja vuonna 2018 erääntyvä 80 milj. euron joukkovelkakirjalaina. Voimassa oli useampia kahdenvälisiä luottolimiittejä yhteensä 200 miljoonan euron arvosta; näistä 50 milj. euroa erääntyy vuonna 2015 ja 150 milj. euroa vuonna Katsauskauden aikana näistä varalla olevista rahoitusluotoista ei ollut nostettuna yhtään. Kotimaisesta 150 milj. euron yritystodistusohjelmasta oli kauden päättyessä käytössä 10,0 milj. euroa. Konsernin vakavaraisuus on pysynyt hyvällä 40,7 (37,9) prosentin tasolla. Korolliset nettovelat laskivat 130,9 (147,8) milj. euroon. Rahavarat kauden lopussa olivat 16,1 (30,2) milj. euroa. Nettovelkaantuminen eli gearing laski 46,7 (56,9) prosenttiin. Katsauskauden tapahtumia Hassfurtiin Etelä-Saksaan, yrityksen muiden toimintojen yhteyteen rakennettu uusi jakelukeskus otettiin käyttöön maaliskuussa. Samassa yhteydessä suljettiin Wettringenissä Luoteis-Saksassa sijaitseva jakelukeskus. Jakelutoimintojen tehostamisen ja joustavampien henkilöstöjärjestelyjen on laskettu tuovan noin kahden miljoonan euron vuotuiset säästöt vuoden 2015 toiselta neljännekseltä alkaen. Uponor ilmoitti 23. helmikuuta, että sen Yhdysvalloissa sijaitseva tytäryhtiö Uponor, Inc. aikoo laajentaa Pohjois-Amerikan Apple Valleyssä Minnesotassa sijaitsevaa tehdaskompleksiaan. Rakennustyöt on määrä saada valmiiksi joulukuussa Noin 16 miljoonan euron investoinnilla rakennetaan m 2 tuotanto- ja toimistotilaa sekä hankitaan lähitulevaisuudessa kasvavan kapasiteetin edellyttämät tuotantovälineet. Uponor ilmoitti 25. helmikuuta, että sen tytäryhtiö Uponor Infra Oy myi 65,99 prosentin enemmistöosuutensa Wiik & Hoeglund PLC -yhtiöstä. Yhtiö on listattu Thaimaan pörssiin. Osapuolet allekirjoittivat samassa yhteydessä lisenssisopimuksen, jolla Wiik & Hoeglund PLC:lle myönnetään lisenssi Uponor Infran omistaman Weholite-teknologian käyttöön. Myydyn liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2014 oli 23 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli 210 henkilöä. Uponor Infra Oy päätti vetäytyä kyseisestä yritystoiminnasta, koska sen tavoitteena on keskittyä markkinoihin, joissa sillä on vahva asema ja joissa sen on mahdollista saavuttaa yhteistoimintaetuja. Samasta syystä Uponor Infra Oy myi kokonaan omistamansa tytäryhtiön Extron Engineering Oy:n, jonka päätoimiala on muoviteollisuuden koneiden ja laitteiden valmistus. Yrityskaupasta ilmoitettiin 30. maaliskuuta. Myydyn liiketoiminnan liikevaihto OSAVUOSIKATSAUS

8 vuonna 2014 oli 5,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa työskenteli 19 henkilöä. Uponor Infra aikoo kuitenkin myös tulevaisuudessa harjoittaa yhdyskuntatekniikan valmistusteknologian lisensiointia ja myyntiä. Uponor perusti 25. maaliskuuta vakuutustytäryhtiön, Uponor Insurance Ltd:n. Uponor Oyj omistaa yhtiön kokonaan. Yhtiön perustamisella pyritään laajentamaan konsernin mahdollisuuksia maailmanlaajuisten vastuuvakuutusohjelmien hallinnassa ja varmistamaan konsernille kattava vakuutusturva suotuisilla ehdoilla. Uponor Insurance Ltd:n kotipaikka on Guernsey, jolla on verosopimus Suomen kanssa. Näin ollen yhtiö maksaa veronsa Suomen verosäädösten mukaisesti Suomeen. Varsinainen yhtiökokous Uponorin varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen vuodelta 2014 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi vuoden 2014 osingoksi 42 senttiä osakkeelta. Yhtiön hallitukseen valittiin uudelleen Jorma Eloranta, Timo Ihamuotila, Eva Nygren, Annika Paasikivi ja Jari Rosendal. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin itävaltalainen Markus Lengauer. Yhtiön tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy, joka nimesi päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Teppo Rantasen. Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 3,5 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta. Määrä vastaa noin 4,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeet hankitaan vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 7,2 miljoonan uuden osakkeen antamisesta tai omien osakkeiden luovuttamisesta. Osakkeiden kokonaismäärä vastaa noin 9,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus päättää osakeannin ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. Hallituksen jäsenten vuosipalkkiot pidettiin ennallaan yhtä muutosta lukuun ottamatta: hallituksen puheenjohtajan palkkiota korotettiin eurosta euroon. Lisätietoa yhtiökokouksesta löytyy verkkosivuilta osoitteesta Henkilöstö ja hallinto Yhtiön jatkuvien toimintojen palveluksessa oli katsauskauden aikana täysipäiväiseksi muutettuna keskimäärin (4 161) työntekijää. Henkilöstömäärä väheni 252 henkilöllä. Konsernin palveluksessa oli katsauskauden lopussa (4 166) työntekijää. Muutos johtuu Uponor Infran yritysmyynneistä. Talotekniikka Pohjois-Amerikan henkilöstömäärä kasvoi. Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Jorma Eloranta ja varapuheenjohtajaksi Annika Paasikivi. Hallitus päätti perustaa entiset valiokunnat eli tarkastusvaliokunnan sekä henkilöstö- ja OSAVUOSIKATSAUS

9 palkitsemisvaliokunnan Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Timo Ihamuotila (puheenjohtaja), Markus Lengauer, Annika Paasikivi ja Jari Rosendal. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet ovat Jorma Eloranta (puheenjohtaja) ja Annika Paasikivi. Uponor noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n vuonna 2010 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, mutta poikkeaa siitä suosituksen 22 osalta. Maaliskuussa 2015 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen perustetussa Uponorin henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnassa on kaksi jäsentä suosituksessa mainitun kolmen sijasta. Uponor katsoo, että kaksi jäsentä riittää varmistamaan valiokunnan asiantuntemuksen. Lisäksi valiokunta voi tarvittaessa pyytää näkemyksiä valiokunnan ulkopuolisilta tahoilta. Valiokunta toimii hallituksen valmistelu- ja tukielimenä. Kaikki olennaiset palkitsemiseen liittyvät asiat käsittelee yhtiön hallitus. Uponorin selvitys vuoden 2014 hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2014 julkaistiin 12. helmikuuta ja ne ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla: Osakepääoma ja osakkeet Uponor Oyj:n osakepääoma on euroa ja osakkeiden lukumäärä Määrissä ei tapahtunut muutoksia katsauskauden aikana. Katsauskaudella Uponorin osakevaihto NASDAQ Helsingissä oli 7,4 (7,2) miljoonaa osaketta, arvoltaan 110,9 (92,6) miljoonaa euroa. Osakekannan markkina-arvo kauden päättyessä oli 1,2 (1,0) miljardia euroa ja osakkeenomistajien määrä (16 387). Uponor Oyj:n hallitus päätti 12. helmikuuta yhtiökokouksen antamaan valtuutukseen perustuen toteuttaa suunnatun annin yhtiön johdolle osana yhtiön osakesidonnaista kannustinohjelmaa vuosille Hallituksen päätöksellä luovutettiin korvauksetta yhteensä yhtiön hallussa olevaa osaketta yhtiön 10 avainhenkilölle kannustinohjelman ehtojen mukaisesti. Yksityiskohtaisemmat tiedot ovat julkistetussa pörssitiedotteessa. Ohjelman yhteydessä ei anneta uusia osakkeita eikä ohjelmalla siten ole laimentavaa vaikutusta. Ennen tätä suunnattua antia, Uponorilla oli hallussaan yhteensä omaa osaketta, joista nyt jää jäljelle osaketta. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Katsauskauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia. Lähiajan näkymät Lähitulevaisuuden näkymät Uponorin päämarkkina-alueilla eivät ole juurikaan muuttuneet helmikuussa annetun katsauksen jälkeen. Pohjois-Amerikassa talouden kehityksen odotetaan pysyvän terveenä, mutta Euroopassa talouskehityksen odotetaan jatkuvan vaisuna. Rakennusmarkkinoiden kysynnän odotetaan noudattavan talouden yleistä kehitystä. Rakennusalan kysyntään vaikuttavat tekijät pysyvät Euroopassa heikkoina, mutta OSAVUOSIKATSAUS

10 Pohjois-Amerikassa kasvun odotetaan jatkuvan, joskin hieman edellisiä neljänneksiä rauhallisemmassa tahdissa. Muoviteollisuuden toimitusketjussa on häiriöitä erityisesti Euroopassa, koska eräistä tärkeistä raaka-aineista on akuutti pula. Tämä asettaa paineita raaka-ainekustannusten nousulle ja vaikuttaa alan kykyyn toimittaa asiakkaiden tilauksia. Tilanteen uskotaan jatkuvan lähitulevaisuudessa vaikeuttaen liiketoimintaa juuri sesonkiajan kynnyksellä. Uponor on käynnistänyt toimia, joilla pyritään minimoimaan häiriöt asiakkaille, mutta nämä odottamattomat raaka-aineiden saatavuuteen liittyvät ongelmat saattavat silti vaikuttaa erityisesti Uponorin yhdyskuntatekniseen liiketoimintaan. Uponor pitää ennallaan 12. helmikuuta 2015 annetun ohjeistuksen vuodelle 2015: Uponorin liikevaihdon ja liikevoiton (ilman kertaluonteisia eriä) odotetaan paranevan vuodesta Uponorin taloudellinen tulos on alttiina erilaisille strategisille, operatiivisille, taloudellisille, oikeudellisille, poliittiselle ja vahinkoriskeille. Tarkempi riskianalyysi löytyy vuoden 2014 tilinpäätöksen kohdasta "Liiketoimintaan kohdistuvat riskit". Uponor Oyj Hallitus Lisätietoja: Jyri Luomakoski, toimitusjohtaja, puh Riitta Palomäki, talousjohtaja, puh Tarmo Anttila viestintäjohtaja puh JAKELU: NASDAQ Helsinki Tiedotusvälineet Uponor on yksi johtavista asuin- ja liikerakennusten sisäilmasto- ja käyttövesijärjestelmien toimittajista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Pohjois-Euroopassa Uponor on myös merkittävä yhdyskuntatekniikan putkijärjestelmien toimittaja. Uponorissa työskentelee yhteensä noin henkilöä 30 maassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2014 ylitti miljardi euroa. Uponorin osake on listattu NASDAQ Helsingissä. OSAVUOSIKATSAUS

11 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Taulukko-osa Osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 -standardin mukaisesti eikä sitä ole tilintarkastettu. Pörssitiedotteen suluissa olevat luvut ovat vuoden 2014 vastaavan jakson lukuja. Osavuosikatsauksen muutosprosentit on laskettu tarkoista luvuista eikä katsauksessa julkaistuista pyöristetyistä luvuista. LYHENNETTY KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA M 1-3/ 2015 Jatkuvat toiminnot 1-3/ / 2014 Liikevaihto 237,1 230, ,9 Hankinnan ja valmistuksen kulut 151,9 152,8 683,8 Bruttokate 85,2 78,1 340,1 Muut liiketoiminnan tuotot 0,7 0,2 2,4 Varastointimenot 8,9 11,8 37,1 Myynnin ja markkinoinnin kulut 47,6 44,4 173,1 Hallinnon kulut 13,7 13,3 51,1 Liiketoiminnan muut kulut 4,4 4,0 17,8 Liikevoitto 11,3 4,8 63,4 Rahoituskulut, netto 5,1 2,1 7,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,1 0,0 0,3 Tulos ennen veroja 6,3 2,7 56,3 Tuloverot 2,3 0,9 20,0 Tulos jatkuvista toiminnoista 4,0 1,8 36,3 Lopetetut toiminnot Lopetettujen toimintojen tulos 0,0 0,0-0,3 Kauden tulos 4,0 1,8 36,0 Laaja tuloslaskelma Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus, verojen jälkeen 0,0 0,0-5,0 Erät jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteiseksi Muuntoerot 14,5-1,5 7,3 Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen -0,2-0,7-0,9 Nettoinvestoinnin suojaus -1,9 0,4 0,6 Kaudelle kirjatut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen 12,4-1,8 2,0 Kauden laaja tulos 16,4 0,0 38,0 Kauden tuloksen jakautuminen - Emoyrityksen omistajille 4,7 3,3 36,5 - Määräysvallattomille omistajille -0,7-1,5-0,5 Kauden laajan tuloksen jakautuminen - Emoyrityksen omistajille 16,0 1,7 39,1 - Määräysvallattomille omistajille 0,4-1,7-1,1 Osakekohtainen tulos, 0,06 0,04 0,50 - Jatkuvat toiminnot 0,06 0,04 0,50 - Lopetetut toiminnot 0,00 0,00 0,00 Laimennettu osakekohtainen tulos, 0,06 0,04 0,50 OSAVUOSIKATSAUS

12 - Jatkuvat toiminnot 0,06 0,04 0,50 - Lopetetut toiminnot 0,00 0,00 0,00 LYHENNETTY KONSERNITASE M Varat Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 209,3 197,4 207,8 Aineettomat hyödykkeet 97,5 101,5 98,4 Arvopaperit ja pitkäaikaiset saamiset 10,6 10,8 11,2 Laskennalliset verosaamiset 21,2 15,7 19,4 Pitkäaikaiset varat yhteensä 338,6 325,4 336,8 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 135,2 130,6 117,4 Myyntisaamiset 176,9 175,2 137,3 Muut saamiset 25,7 29,1 30,1 Rahavarat 16,1 30,2 60,2 Lyhytaikaiset varat yhteensä 353,9 365,1 345,0 Varat yhteensä 692,5 690,5 681,8 Oma pääoma ja velat Oma pääoma Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 216,5 194,1 231,1 Määräysvallattomien omistajien osuus 63,9 65,9 66,8 Oma pääoma yhteensä 280,4 260,0 297,9 Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 126,2 136,4 126,3 Laskennalliset verovelat 20,5 15,5 19,3 Varaukset 4,6 4,6 4,6 Eläkevelvoitteet ja muut velat 30,9 25,5 30,9 Pitkäaikaiset velat yhteensä 182,2 182,0 181,1 Lyhytaikaiset velat Korolliset velat 20,8 41,7 15,9 Varaukset 11,9 19,1 11,6 Ostovelat 77,5 74,3 67,6 Muut velat 119,7 113,4 107,7 Lyhytaikaiset velat yhteensä 229,9 248,5 202,8 Oma pääoma ja velat yhteensä 692,5 690,5 681,8 OSAVUOSIKATSAUS

13 LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA M 1-3/ / /2014 Liiketoiminnan rahavirta Tulorahoitus 16,0 13,5 99,0 Käyttöpääoman muutos -32,4-28,6-3,5 Maksetut verot -5,7-2,9-16,0 Maksetut korot -0,4-0,4-4,3 Saadut korot 0,1 0,0 0,5 Liiketoiminnan rahavirta -22,4-18,4 75,7 Investointien rahavirta Tytäryhtiöiden myynnit 5,9 - - Käyttöomaisuusinvestoinnit -8,1-4,4-35,7 Käyttöomaisuuden myyntituotot 0,1 0,4 4,8 Saadut osingot - - 0,6 Lainasaamisten takaisinmaksut 0,0-0,1-0,3 Investointien rahavirta -2,1-4,1-30,6 Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot 8,4 28,2 21,0 Lainojen takaisinmaksut -1,3-6,9-31,0 Lyhytaikaisten lainojen muutokset 3,5 6,3 1,9 Osingonjako -30,7-27,8-27,8 Rahoitusleasingmaksut -0,3-0,3-1,8 Rahoituksen rahavirta -20,4-0,5-37,7 Rahavarojen muuntoerot 0,8-0,5-0,9 Rahavarojen muutos -44,1-23,5 6,5 Rahavarat 1 tammikuuta 60,2 53,7 53,7 Rahavarat kauden lopussa 16,1 30,2 60,2 Muutos taseen mukaan -44,1-23,5 6,5 OSAVUOSIKATSAUS

14 LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA M A B C D* E F G H I Oma pääoma ,4 50,2-1,0-10,3-1,0 46,8 231,1 66,8 297,9 Tilikauden laaja tulos -0,2 11,5 4,7 16,0 0,4 16,4 Maksetut osingot (0,42 euroa/osake) -30,7-30,7-30,7 Osakepalkkioohjelma 0,3-0,2 0,1 0,1 Tytäryhtiöiden myynnit -3,3-3,3 Muut oikaisut 0,0 0,0 0,0 Oma pääoma ,4 50,2-1,2 1,2-0,7 20,6 216,5 63,9 280,4 Oma pääoma ,4 50,2 0,0-17,6-1,0 41,7 219,7 68,0 287,7 Tilikauden laaja tulos -0,7-0,9 3,3 1,7-1,7 0,0 Maksetut osingot (0,38 euroa/osake) -27,8-27,8-27,8 Osakepalkkioohjelmat 0,1 0,1 0,1 Muut oikaisut 0,4 0,4-0,4 0,0 Oma pääoma ,4 50,2-0,7-18,5-1,0 17,7 194,1 65,9 260,0 *) Sisältää -15,4 (-13,7) miljoonan euron nettoinvestoinnin suojauslaskennan tehokkaan osuuden. A Osakepääoma B Ylikurssirahasto C Muut rahastot D* Kertyneet muuntoerot E Omat osakkeet F Edellisten tilikausien voitto G Emoyhtiön omistajien osuus H Määräysvallattomien osuus I Oma pääoma OSAVUOSIKATSAUS

15 OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT LAADINTAPERIAATTEET Osavuosikatsaus on laadittu EU:n hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) ja IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin vuoden 2014 tilinpäätöksessä noudattamien periaatteiden kanssa. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET M Bruttoinvestoinnit 8,1 4,4 35,7 - % liikevaihdosta 3,4 1,9 3,5 Poistot ja arvonalentumiset 9,3 9,1 36,5 Myydyn käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo 0,1 0,3 3,6 HENKILÖSTÖ Kokopäiväiseksi muutettuna 1-3/ / /2014 Keskimäärin Kauden lopussa OMAT OSAKKEET Omat osakkeet, kpl osakepääomasta, % 0,1 0,2 0,2 - äänimäärästä, % 0,1 0,2 0,2 Omien osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo, M 0,3 0,3 0,3 SEGMENTTI-INFORMAATIO 1-3/ /2014 M Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot Talotekniikka - Eurooppa 112,4 0,2 112,6 120,7 0,2 120,9 Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 56,9 0,0 56,9 40,5 0,0 40,5 Uponor Infra 67,8 0,5 68,3 69,7 1,1 70,8 Eliminoinnit -0,0-0,7-0,7 0,0-1,3-1,3 Yhteensä 237,1-237,1 230,9-230,9 OSAVUOSIKATSAUS

16 1-12/2014 M Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Segmentin tuotot, jatkuvat toiminnot Talotekniikka - Eurooppa 477,7 1,4 479,1 Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 200,8-200,8 Uponor Infra 345,4 5,9 351,3 Eliminoinnit - -7,3-7,3 Yhteensä 1 023, ,9 M 1-3/ / /2014 Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot Talotekniikka - Eurooppa 6,1 5,7 35,0 Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 8,1 4,4 31,5 Uponor Infra -1,3-4,2-0,5 Muut -1,3-0,8-2,6 Eliminoinnit -0,3-0,3 0,0 Yhteensä 11,3 4,8 63,4 M 1-3/ / /2014 Segmentin poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot Talotekniikka - Eurooppa 2,6 2,7 10,4 Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 2,5 1,9 8,0 Uponor Infra 3,0 3,3 13,1 Muut 1,1 1,2 4,5 Eliminoinnit 0,1 0,1 0,5 Yhteensä 9,3 9,1 36,5 Segmentin investoinnit Talotekniikka - Eurooppa 4,0 1,4 13,6 Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 2,8 1,5 11,4 Uponor Infra 1,4 1,5 10,3 Muut 0,0 0,0 0,4 Yhteensä 8,1 4,4 35,7 M Segmentin varat Talotekniikka - Eurooppa 348,7 345,1 338,8 Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 179,7 130,7 161,2 Uponor Infra 242,2 272,8 242,3 Muut 154,8 163,9 190,5 Eliminoinnit -232,9-222,1-251,0 Yhteensä 692,5 690,5 681,8 Segmentin velat Talotekniikka - Eurooppa 238,2 237,6 227,4 Talotekniikka - Pohjois-Amerikka 90,2 65,6 85,7 Uponor Infra 108,4 136,1 105,7 Muut 235,3 239,1 240,3 Eliminoinnit -260,0-247,9-275,1 Yhteensä 412,1 430,5 384,0 OSAVUOSIKATSAUS

17 1-3/ / /2014 Segmentin henkilöstö, keskimäärin Talotekniikka Eurooppa Talotekniikka - Pohjois-Amerikka Uponor Infra Muut Yhteensä Täsmäytyslaskelma M 1-3/ / /2014 Segmentin tulos, jatkuvat toiminnot Raportoitavien segmenttien tulos yhteensä 12,8 6,0 65,9 Muut -1,2-0,8-2,5 Eliminoinnit -0,3-0,2 0,0 Liikevoitto 11,3 4,9 63,4 Rahoituskulut, netto 5,1 2,2 7,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,1 0,0 0,3 Konsernin tulos ennen veroja 6,3 2,7 56,3 EHDOLLISET VELAT JA VARAT M Investointisitoumukset 7,3 5,1 1,9 Muut sitoumukset 1,3 1,4 1,1 Omien velkojen puolesta annetut vakuudet Annetut pantit 0,1 0,4 0,5 Kiinnitykset - 9,5 14,3 Takaukset 4,6 5,9 5,1 Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet Annetut pantit 0,0-0,0 Takaukset 21,1 22,4 18,8 Lisäksi emoyhtiö on antanut tytäryhtiöidensä puolesta letter of comfort -tyyppisiä sitoumuksia, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin lukuihin. Annetut pantit 0,1 0,4 0,5 Kiinnitykset - 9,5 14,3 Takaukset 25,8 28,3 24,0 Yhteensä 25,9 38,2 38,8 Uponor Oyj:n espanjalaisessa tytäryhtiössä Uponor Hispania. SA:ssa suoritettiin verotarkastus joulukuun 2011 ja toukokuun 2012 välisenä aikana. Verotarkastus koski tilivuosia 2006 ja Tarkastuksen johdosta verottaja vaatii Uponor Hispanialta 3,9 milj. euroa veroja, viivekorkoja ja veronlisäyksiä. Vaatimus liittyy joidenkin kulujen verovähennyskelpoisuuteen. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi konsernin palveluveloituksiin ja OSAVUOSIKATSAUS

18 mainontaan liittyvät kulut. Uponor Hispania ei hyväksy veroviranomaisten kantaa vaan on hakenut muutosta päätökseen. Asian käsittelyn ajaksi Uponor Hispania on antanut Espanjan verottajalle 2,9 milj. euron arvoisen pankkitakauksen, joka kattaa vaaditut verot ja viivekorot. Pankkitakaus sisältyy yllä tytäryhtiöiden puolesta annettuihin takauksiin. Uponor Oyj ja sen tytäryhtiö Uponor Business Solutions Oy maksoivat vuoden 2012 alussa 15,0 miljoonaa euroa veroja, veronkorotuksia ja viivemaksuja perustuen verovuosien jälkiverotus- ja verotuksen oikaisupäätöksiin. Uponor haki muutosta päätöksiin verotuksen oikaisulautakunnalta. Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi Uponor Business Solutions Oy:n oikaisuvaatimuksen huhtikuussa 2013 ja pääosiltaan Uponor Oyj:n oikaisuvaatimuksen kesäkuussa Uponor on hakenut hallinto-oikeudelta muutosta oikaisulautakunnan päätöksiin ja ryhtynyt toimenpiteisiin mahdollisen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Veronkorotus (1,9 miljoonaa euroa) ja viivekorot (3,3 miljoonaa euroa) on kirjattu kuluksi vuonna 2011, verotettavan tulon lisäyksestä aiheutunut tulovero (9,8 miljoonaa euroa) on kirjattu saamiseksi veroviranomaiselta vuonna Verottaja palautti Uponor Oyj:lle 0,3 miljoonaa euroa kesäkuussa 2013, jolloin saaminen veroviranomaiselta laski 9,6 miljoonaan euroon. Saaminen verottajalta on siirretty taseen pitkäaikaisiin saamisiin, sillä tapauksen käsittely voi viedä vuosia. Mikäli yhtiö vastoin odotuksia häviäisi verotuspäätöksen valituksen, jäisivät yhtiölle maksuunpannut viivekorot ja veronkorotukset yhtiön tappioksi. Mikäli verotuspäätöksen valitus hyväksyttäisiin, maksetut veronkorotukset ja viivekorot palautettaisiin yhtiölle. M MUUT VUOKRASOPIMUKSET 45,9 34,3 44,6 JOHDANNAISSOPIMUKSET M Nimellisarvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo Valuuttajohdannaiset - Termiinisopimukset 219,6-1,4 235,0 0,2 228,4 0,2 - Ostetut valuuttaoptiot - - 9,4-9,4 0,6 - Myydyt valuuttaoptiot - - 9,4-0,2 9,4 - Korkojohdannaiset - Koronvaihtosopimukset 170,0-3,4 170,0-2,1 170,0-3,1 Hyödykejohdannaiset - Termiinisopimukset 6,4-1,2 6,4-1,7 7,1-0,9 OSAVUOSIKATSAUS

19 RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN M Suojauslaskennassa olevat johdannaiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Lainat ja muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat Taseerien kirjanpitoarvot IFRS 7 Käyvän arvon hierarkia taso rahoitus- varat/- velat rahoitusvelat Pitkäaikaiset rahoitusvarat Muut osakkeet ja osuudet 0,4 0,4 Pitkäaikaiset saamiset 10,3 10,3 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset ja muut saamiset 188,9 188,9 Muut johdannaissopimukset 1,0 1,7 2,7 1, 2, 3 Rahavarat 16,1 16,1 Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 1,0 1,7 215,3 0,4 218,4 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat 126,2 126,2 Sähköjohdannaiset 0,7 0,7 1 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat 20,8 20,8 Sähköjohdannaiset 0,6 0,6 1 Muut johdannaissopimukset 3,6 3,8 7,4 2, 3 Ostovelat ja muut velat 125,8 125,8 Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 4,9 3,8 272,8 281,5 OSAVUOSIKATSAUS

20 RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN M Suojauslaskennassa olevat johdannaiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Lainat ja muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat Taseerien kirjanpitoarvot IFRS 7 Käyvän arvon hierarkia taso rahoitus- varat/- velat rahoitusvelat Pitkäaikaiset rahoitusvarat Muut osakkeet ja osuudet 0,7 0,7 Pitkäaikaiset saamiset 10,1 10,1 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset ja muut saamiset 189,3 189,3 Muut johdannaissopimukset 1,8 1,4 3,2 2, 3 Rahavarat 30,2 30,2 Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 1,8 1,4 229,6 0,7 233,5 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat 136,4 136,4 Sähköjohdannaiset 0,9 0,9 1 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat 41,7 41,7 Sähköjohdannaiset 0,8 0,8 1 Muut johdannaissopimukset 3,9 1,4 5,3 2, 3 Ostovelat ja muut velat 122,0 122,0 Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 5,6 1,4 300,1 307,1 OSAVUOSIKATSAUS

21 RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN M Suojauslaskennassa olevat johdannaiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Lainat ja muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat Taseerien kirjanpitoarvot IFRS 7 Käyvän arvon hierarkia taso rahoitus- varat/- velat rahoitusvelat Pitkäaikaiset rahoitusvarat Muut osakkeet ja osuudet 0,8 0,8 Pitkäaikaiset saamiset 10,3 10,3 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset ja muut saamiset 152,4 152,4 Muut johdannaissopimukset 0,4 2,5 2,9 1, 2, 3 Rahavarat 60,2 60,2 Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 0,4 2,5 222,9 0,8 226,6 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat 126,3 126,3 Sähköjohdannaiset 0,6 0,6 1 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat 15,9 15,9 Sähköjohdannaiset 0,4 0,4 1 Muut johdannaissopimukset 3,5 2,3 5,8 1, 2, 3 Ostovelat ja muut velat 90,1 90,1 Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 4,5 2,3 232,3 239,1 Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Rahoitusvarat ja -velat on jaettu IFRS 7 -standardin mukaisiin käyvän arvon hierarkioihin. Uponor soveltaa hierarkiaa seuraavasti: - Sähkötermiinit on arvostettu pörssin markkinahintaan (Taso 1). - Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset on arvostettu yleisiltä markkinoilta saaduista hintatiedoista sekä käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja (Taso 2). - Valuuttaoptioiden arvostus perustuu rahoituslaitoksen laskemaan markkina-arvoon (Taso 3). Arvostushetken käypä arvo ei ole merkityksellinen. OSAVUOSIKATSAUS

22 TYTÄRYHTIÖIDEN MYYNNIT Uponor ilmoitti 25. helmikuuta, että sen tytäryhtiö Uponor Infra Oy myi 65,99 prosentin enemmistöosuutensa Wiik & Hoeglund PLC -yhtiöstä. Yhtiö on listattu Thaimaan pörssiin. Uponor Infra Oy päätti vetäytyä kyseisestä yritystoiminnasta, koska sen tavoitteena on keskittyä markkinoihin, joissa sillä on vahva asema ja joissa sen on mahdollista saavuttaa yhteistoimintaetuja. Samasta syystä Uponor Infra Oy myi kokonaan omistamansa tytäryhtiön Extron Engineering Oy:n, jonka päätoimiala on muoviteollisuuden koneiden ja laitteiden valmistus. Yrityskaupasta ilmoitettiin 30. maaliskuuta. Saatu kauppahinta yhteensä edellä mainituista tytäryhtiöiden myynneistä oli 8,1 miljoonaa euroa. Myyntien nettovaikutus tulokseen oli 0,5 miljoonaa euroa. M 2015 Myytyjen varojen kirjanpitoarvo Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 7,7 Muut pitkäaikaiset varat 1,5 Vaihto-omaisuus 5,1 Myyntisaamiset ja muut saamiset 5,9 Rahavarat 2,2 Varat yhteensä 22,4 Korolliset pitkäaikaiset velat 0,4 Muut pitkäaikaiset velat 0,4 Korolliset lyhytaikaiset velat 6,0 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 4,7 Velat yhteensä 11,5 Nettovarat 10,9 - emoyhtiön omistajille kohdistuva osuus 7,6 Käteisenä saatu kauppahinta 8,1 Myytyjen liiketoimintojen rahavarat 2,2 Rahavirtavaikutus 5,9 LOPETETUT TOIMINNOT Vuonna 2015 ja 2014 konsernin lopetetuissa toiminnoissa esitetään kulut, jotka liittyvät vuonna 2008 myydyn Irlannin kunnallisteknisen liiketoiminnan käytössä olleen kiinteistön hallinto- ja ylläpitokustannuksiin. M 1-3/ / /2014 Kulut 0,0 0,0 0,3 Tulos ennen veroja 0,0 0,0-0,3 Tuloverot Tulos verojen jälkeen 0,0 0,0-0,3 Kauden tulos lopetetuista toiminnoista 0,0 0,0-0,3 OSAVUOSIKATSAUS

23 Rahavirta lopetetuista toiminnoista Liiketoiminnan rahavirta -0,1-0,1-0,5 LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA M 1-3/ / /2014 Jatkuvat toiminnot Ostot osakkuusyhtiöiltä 0,5 0,4 1,6 Saamiset ja velat kauden lopussa Lainasaamiset osakkuusyhtiöiltä 0,3 0,1 0,3 Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,0 0,0 - Ostovelat ja muut velat 0,1 0,1 0,1 TUNNUSLUVUT 1-3/ / /2014 Osakekohtainen tulos, 0,06 0,04 0,50 - jatkuvat toiminnot 0,06 0,04 0,50 - lopetetut toiminnot 0,00 0,00 0,00 Liikevoitto (jatkuvat toiminnot), % 4,8 2,1 6,2 Oman pääoman tuotto, % (p.a.) 5,5 2,6 12,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % (p.a.) 7,2 3,5 14,2 Omavaraisuusaste, % 40,7 37,9 43,9 Nettovelkaantumisaste, % 46,7 56,9 27,6 Korolliset nettovelat 130,9 147,8 82,0 Oma pääoma / osake, 2,96 2,66 3,16 - laimennusvaikutuksella oikaistu 2,96 2,65 3,16 Osakkeen kurssikehitys - alin, 11,25 11,71 9,11 - ylin, 16,58 14,94 14,94 - keskikurssi, 14,89 12,96 12,17 Osakevaihto kpl M OSAVUOSIKATSAUS

24 VUOSINELJÄNNESTIEDOT 1-3/ / / / / 2014 Jatkuvat toiminnot Liikevaihto, M 237,1 251,5 277,0 264,5 230,9 - Talotekniikka Eurooppa 112,6 112,7 123,5 122,0 120,9 - Talotekniikka Pohjois-Amerikka 56,9 56,1 54,7 49,5 40,5 - Talotekniikka Pohjois-Amerikka, $ 63,2 70,0 71,8 67,9 55,5 - Uponor Infra 68,3 84,9 100,3 95,3 70,8 Bruttokate, M 85,2 83,2 92,2 86,7 78,1 - Bruttokate, % 35,9 33,1 33,3 32,8 33,8 Liikevoitto, M 11,3 11,8 29,2 17,6 4,8 - Talotekniikka Eurooppa 6,1 4,7 15,0 9,6 5,7 - Talotekniikka Pohjois-Amerikka 8,1 9,3 9,2 8,6 4,4 - Talotekniikka Pohjois-Amerikka, $ 8,9 11,7 12,1 11,7 6,1 - Uponor Infra -1,3-0,9 4,2 0,4-4,2 - Muut -1,3-1,6 0,5-0,7-0,8 Liikevoitto, % liikevaihdosta 4,8 4,7 10,5 6,6 2,1 - Talotekniikka Eurooppa 5,4 4,2 12,1 7,9 4,7 - Talotekniikka Pohjois-Amerikka 14,1 16,6 16,8 17,2 11,0 - Uponor Infra -0,2-0,1 4,2 0,4-6,0 Kauden tulos, M 4,0 8,3 16,8 9,4 1,8 Taseen loppusumma, M 692,5 681,8 701,7 697,9 690,5 Tulos/osake, 0,06 0,12 0,21 0,13 0,04 Oma pääoma/osake, 2,96 3,16 3,10 2,80 2,66 Markkina-arvo, 1 153,0 841,1 780,4 984,6 968,5 Sijoitetun pääoman tuotto, % (p.a.) 7,2 14,2 14,8 8,8 3,5 Korollinen nettovelka kauden lopussa, M 130,9 82,0 122,9 154,3 147,8 Velkaantumisaste, % 46,7 27,6 41,7 56,9 56,9 Velkaantumisaste, %, rullaava, neljä vuosineljännestä 43,2 45,8 47,3 48,3 52,7 Bruttoinvestoinnit, M 8,1 14,3 9,0 8,0 4,4 - % liikevaihdosta 3,4 5,7 3,2 3,0 1,9 OSAVUOSIKATSAUS

25 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Oman pääoman tuotto (ROE), % Tulos ennen veroja tuloverot = x 100 Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus, keskiarvo Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut = x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat, keskiarvo Omavaraisuusaste, % Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus = ---- x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot Nettovelkaantumisaste, % Korollinen nettovelka = x 100 Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus Korolliset nettovelat = Korolliset velat rahat, pankkisaamiset ja rahoitusomaisuusarvopaperit Tulos/osake (EPS) Kauden tulos = Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita Oma pääoma/osake Oma pääoma = Osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa Osakkeen keskikurssi Osakkeiden euro-määräinen vaihto = Osakkeiden kpl-määräinen vaihto OSAVUOSIKATSAUS