Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma LUONNOS Käsittelyaikataulu: MYR:n sihteeristö maakuntahallitus MYR Toimitus TEM:

2 SISÄLTÖ 1. Maakuntajohtajan katsaus 2. Johdanto 3. Pohjois-Pohjanmaan edunvalvontatavoitteet 4. Maakuntien yhteiset aloitteet keskushallinnolle 2.1 Pohjois-Suomen aloitteet keskushallinnolle 2.2 Itä- ja Pohjois-Suomen aloitteet keskushallinnolle 5. Kehittämisen painopisteet Kilpailukyky ja työllisyys 3.2 Hyvinvointi 3.3 Aluerakenne, saavutettavuus ja ympäristö 6. Oulun kehittämistoimet 7. Rakennerahastojen rahoitussuunnitelma Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset teemat maakuntaohjelman toteutuksessa 9. Erityisohjelmien ja muiden ohjelmien osuus maakuntaohjelman toteutuksessa 2

3 1. Maakuntajohtajan katsaus Tähän teksti. 2. Johdanto Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on asiakirja, joka sisältää keskeiset Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa toteuttavat toimenpide-esitykset sekä kehittämisen painopisteet vuosille Toimeenpanosuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaus ja edunvalvonta-asiakirja, joka suuntaa kehittämistoimenpiteitä ja hankerahoitusta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman kärkiteemat Nuorten koulutus ja työllistyminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen: o koulutuksen aloituspaikat vastaamaan alueen tarvetta o ammatillisen koulutuksen joustavuus ja työelämävastaavuus o kuntien ja järjestöjen työllisyystoimenpiteiden ja ohjelmien tukeminen o nuorten kansainvälisyys ja liikkuvuus Maakunnan tasapainoinen ja kilpailukykyinen korkeakoulurakenne ja verkostoyhteistyö o Centrian Ylivieskan yksikön tulevaisuuden ja kehittymisen turvaaminen Kansainvälinen huippuosaaminen sekä T&K investointien kaupallistaminen Oulun yliopiston ja tutkimuslaitosten tieteellisen osaamisen hyödyntäminen maakunnan kehittämisessä Suurhankkeiden edistäminen ja niihin varautuminen, mm. LAGUNA, Hanhikivi 1 sekä kaivos- ja tuulivoimahankkeet Suurteollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimialojen uudistaminen PK-yritysten kasvun tukeminen Pohjoisen alueen työmarkkinoiden yhtenäistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Luonnonvarojen monipuolinen ja vastuullinen hyödyntäminen yhteen sovittamalla elinkeinoelämään ja ympäristöön Hyvinvointiohjelman järjestelmällinen toteuttaminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Maakunnan monimuotoisen kulttuuriperinteen ja ympäristön vahvistaminen Euroopan laajuisen TEN-T -ydinverkon (valtatien 4 sekä Pohjanmaan radan ja ratapihojen) pullonkaulojen ja rajat ylittävän liikenteen kehittäminen Oulun lentoaseman kehittäminen kansainvälisenä kauttakulkulentoasemana Kaupunkiseuduilla maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi Kiinteiden tietoliikenneyhteyksien toteuttaminen ja palveluiden digitalisoiminen 3

4 3. Pohjois-Pohjanmaan edunvalvontatavoitteet Maakunnan kattavan ja tasapainoisen koulutuksen verkoston turvaaminen o Koulutuksen tarjonnan varmistaminen koko nuorisoikäluokalle o Centrian Ylivieskan yksikön tulevaisuuden ja kehittymisen turvaaminen Kuntien työllisyyskokeilujen toteuttaminen Pohjois-Pohjanmaalla Liikennejärjestelmän kärkihankkeiden toteuttaminen o VT 4 Oulu-Kemi Rakennemuutoksen ennakoiva hoitaminen o Oulun seudun rakennemuutoksen hoitaminen o Nivala-Haapajärven seudun rakennemuutoksen ennakointi Pyhäsalmen kaivokseen sijoittuvan LAGUNA tutkimushankkeen edistäminen Maakunnan kattavan ja tasapainoisen koulutuksen verkoston turvaaminen Koulutuksen tarjonnan varmistaminen koko nuorisoikäluokalle Pohjois-Pohjanmaan nuorisoikäluokkien koko on maan suurimpia, maakunnassa on Uudenmaan jälkeen eniten peruskoululaisia. Näillä nuorille tulee löytyä jatkokoulutuspaikka maakunnasta. Valtakunnallisissa koulutuspaikkojen määrällisissä tavoitteissa tulee myös huomioida, että Pohjois-Pohjanmaan nuorten osuus koko maan nuorista kasvaa. On myös tärkeää, että koulutus ei maakunnassa keskity liikaa, vaan perusasteen ja 2. asteen koulutusta tarjoavia yksiköitä on eri puolilla maakuntaa. Koulutuspaikkojen leikkaukset ja koulutukset keskittyminen asettavat alueen nuoret eriarvoiseen asemaan. Centrian Ylivieskan yksikön tulevaisuus ja kehittyminen turvattava koulutuspaikat säilytettävä Pohjois-Pohjanmaalla Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö on keskeinen osa Pohjois-Pohjanmaan koulutusjärjestelmää. Ylivieskan yksikkö tarjoaa kattavasti korkeakouluopetusta maakunnan eteläosassa. Centria on myös maakunnan eteläosan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tärkeä solmukohta, jolla on tiivis ja käytännönläheinen yhteistyösuhde alueen yritysten kanssa. Nuorisoikäluokkien koko ja alueen yritysten ja julkisten organisaatioiden työvoimantarve ovat merkittäviä perusteita Centrian Ylivieskan yksikön säilyttämiseksi. Maakunnan ammattikorkeakoulujen koulutuspaikkojen määrä suhteutettuna nuorisoikäluokan kokoon on maan toiseksi huonoin. Centrian Ylivieskan yksikön tulevaisuus ja kehittymismahdollisuudet on turvattava pysyvästi. Oulun eteläisen elinkeinoelämän ja nuorisoikäluokkien tarpeiden vuoksi Ylivieskan koulutuspaikkoja ei voida siirtää Kokkolaan. Ylivieskan koulutuspaikat ovat Pohjois-Pohjanmaan kiintiöön kuuluvia koulutuspaikkoja. 4

5 Kuntien työllisyyskokeilujen toteuttaminen Pohjois-Pohjanmaalla Kunnilla on merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä ja varsinkin heikommassa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen tukemisessa. Vuoden 2015 alusta lähtien kuntien vastuuta työmarkkinatuen rahoituksessa laajennettiin yli 300 päivää työttöminä olleisiin. Kuntien työllisyydenhoidon rahoitusvastuun lisääntymisen vastapainoksi tulee kuntien toimivaltaa, resursseja ja keinovalikoimaa työllisyyden hoidossa lisätä. Kuntien toimintaympäristön tuntemuksella on merkitystä työllisyyden hoitamisen tuloksellisuudessa. Kuntien tulee saada ennakoivaa tietoa kuntien lisääntyvään rahoitusvastuuseen tulevista henkilöistä, jotta työllistämistoimenpiteet voidaan kohdentaa varhaisemmin ja tehokkaammin. Kuntakokeilujen piiriin tulee tuoda työttömyysturvan uudenlainen käyttäminen aktiivitoimiin. Pitkäaikaistyöttömyyttä tulee ehkäistä ja katkaista siten, että työttömyysturvaa voidaan käyttää koulutuksen, työhön sijoittumisen ja työllistymisen tukena soveltaen mm. työttömyysturvan ja palkan yhteensovittamista koulutuksessa ja työllistymisessä. Lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen tarkoitetun kuntouttavan työtoiminnan käyttöä tulee laajentaa yrityksiin. Pohjois-Pohjanmaan kunnissa on valmiutta käynnistää merkittäviä työllisyyskokeiluja. Aloitteita ovat tehneet mm. Oulu, Kalajoki ja Nivala. Pohjois-Pohjanmaan kuntia kannustetaan aktiivisesti hakeutumaan työllisyyskokeilujen piiriin. Kuntien työllisyyskokeilut tulee ohjaavien ministeriöiden osalta valmistella ja käynnistää mahdollisimman nopeasti. Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat tehneet aloitteita myös muiden hallitusohjelmaa tukevien kokeilujen käynnistämisestä alueella. Alueen kuntien esitykset tulee huomioida kokeiluja käynnistettäessä. 5

6 Liikennejärjestelmän kärkihankkeiden toteuttaminen Euroopan unioni on hyväksynyt Botnian käytävän osaksi Euroopan laajuista TEN-T-ydinverkkoa. Botnian käytävään / Suomi-käytävään kuuluvat valtatie 4 Helsinki Oulu Kemi sekä Päärata Helsingistä Ouluun ja Oulu Luulaja välillä. Etelä-Suomessa käytävä yhdistyy ydinverkkokäytäviin eli Pohjolan kolmioon ja Rail Balticaan. Lisäksi Bothnian Corridor on yhteydessä Itämeren moottoritiehen, joka linkittää Perämeren satamat Euroopan markkina-alueisiin. TEN-T-hankkeiden kehittämiseksi on käytössä Verkkojen väline rahoitus (CEF). Tavoite on hyödyntää CEF-rahoitusta hankehakujen myötä. Kansallisen liikennepolitiikan toteuttamiseksi valmistellaan strategista hallitusohjelmaa toteuttava toimeenpano-ohjelma. Liikenneinfrastruktuurin korjausvelan vähentämiseksi on suunniteltu yhteensä 600 milj. (keskimäärin 200 milj. /vuosi) rahoitus kansallisella tasolla, mutta rahoituksen kohdentamisesta ei ole tällä hetkellä tarkempaa tietoa. Isoihin väyläinvestointeihin on käytettävissä edelleen varsin vähän rahoitusta. Myöskään MAL-rahoituksen suuruudesta ei ole tällä hetkellä varmuutta. Taloustilanne edellyttää hankkeiden priorisointia ja rahoituksen laajan keinovalikoiman käyttöönottoa. Alueen kärkitoimenpiteet ja -hankkeet ovat: 1. Valtatie 4 Oulu Kemi - Kempele Oulu Kello - Haukiputaan kohta - Ii Kuivaniemi Maksniemi 2. Rataverkon ja ratapihojen kehittäminen - Seinäjoki-Oulu päärata (ml. Liminka-Oulu kaksoisraide) - Oulun tavara- ja henkilöratapihat - Ylivieskan henkilöratapiha 3. Oulun sataman uusi meriväylä ja syventäminen yli 12 metriin Toimenpiteissä painottuvat mm. Oulun lentoaseman kehittäminen kansainvälisenä kauttakulkulentoasemana ja Kuusamon lentoaseman vuorotarjonnan kehittäminen sekä alueellisesti merkittävänä hankkeena esim. Hailuodon kiinteän liikenneyhteyden toteuttaminen. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksien kehittäminen edellyttää toimivia kuljetusketjuja ja yhdistettyjen kuljetusten liikenteen uudelleenavaamista. KAKEPOLI-strategian aiesopimus kestää vuoteen Tavoitteena on uudistaa liikennejärjestelmäsuunnitelma vastamaan uuden liikennepolitiikan tavoitteita ja alueiden kehittämistavoitteita yhteistyössä Pohjois-Suomen kanssa. 6

7 Rakennemuutoksen ennakoiva hoitaminen Ennakoivan rakennemuutoksen (ERM) hallinnassa korostuu alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinojen kehittäjänä ja uudistajana. Paras keino hallita rakennemuutosta ennakoivasti on monipuolinen ja uudistuva elinkeinorakenne ja aktiivinen elinkeinopolitiikka. Pohjois-Pohjanmaalla ennakoivaa rakennemuutoksen hallintaa edellyttää erityisesti Pyhäsalmen kaivoksen ehtyminen, Oulun ICT-alan monipuolistaminen ja ydinvoima-suurhankkeen hyötyjen alueellinen todellistaminen. Äkillisen rakennemuutoksen tilanne on kehittymässä maatalouden toimialalle. Tuottajahintojen romahtaminen, katovuosi ja Venäjän ns. vastapakotteet ovat aiheuttamassa tilanteen, jossa uhkaa tilojen lopetus ja maataloutta palvelevien yritysten konkurssit. Ydinvoima -suurhankkeen toteutus vaikuttaa myönteisesti Raahen seudun lisäksi koko maakunnan työmarkkinoihin ja elinkeinoihin. Elinkeinojen monipuolistaminen ja työllisyyden lisääminen pysyvämmin edellyttää valtion ja maakunnan koordinaatiota ja panostuksia. Liikennejärjestelmien parantaminen, koulutuksen kehittäminen, työntekijöiden asumisolojen varmistaminen, hyvinvointi- ja kulttuuripalvelujen kehittäminen sekä pk-yritysten toiminnan kehittäminen ovat aloja, joilla hankkeen hyötyjä voidaan edistää. Oulun rakennemuutoksen hoitaminen Oulua koskettava ICT-alan rakennemuutos käynnistyi vuonna 2009, jolloin alkoivat Nokian ensimmäiset pääosin vapaaehtoiset työpaikkojen vähennykset. Vuosina Nokiaa ja sen alihankkijoita koskeva murros jatkui, osa alihankintayrityksistä sulki koko Oulun yksikön. Nokia myytiin Microsoftille ja Renesans Mobile myytiin Broadcomille. Vuonna 2014 Microsoft ja Broadcom ilmoittivat Oulun yksiköiden lopettamisesta jolloin n henkilöä jäi ilman töitä ja 3500 henkilöä joutui murroksen kohteeksi. Muutos tunnistettiin ennen suurimpia irtisanomisaaltoja, jolloin vastatoimet olivat jo käynnissä: nopealla liikkeelle lähdöllä (paikallinen Terva-ryhmä) ja aktiivisuudella saatiin pidettyä positiivinen vire Oulun talousalueella ja elinkeinoelämän kehittämisen kulttuuri muutettiin dynaamiseksi ja yrityslähtöiseksi toimialoittain. Korjaavilla toimilla saatiin aikaan konkreettisia tuloksia. Tästä huolimatta edelleen noin 1000 osaajaa vailla töitä ja tilanteen hoitaminen vaatii huomiota. Oulun rakennemuutoksen hoitamisen toimenpiteet on esitetty Oulun kehittämistoimet luvussa. Nivala-Haapajärven seudun rakennemuutoksen ennakointi Pyhäsalmen kaivoksen tuotannon arvioidaan jatkuvan vuoteen 2019 asti, jolloin louhinta päättyy malmion loppuessa. Tämä aiheuttaa Pyhäjärvelle ja alueelle merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia ja työpaikkojen menetyksiä. Kaivoksen toiminnan loppumiseen tulee varautua aktiivisella elinkeino- ja työllisyyspolitiikalla sekä kaivoksen infrastruktuuria hyödyntävillä hankkeilla. Pyhäsalmen kaivoksen osalta tulee kehittää myös ennakoivaa muutosturvaa. Pyhäsalmen kaivokseen sijoittuvan LAGUNA tutkimushankkeen edistäminen Tavoitteena on, että Suomella ja alueella olisi Pyhäsalmen maanalaisen kaivostoiminnan loppuessa tieteelliset, tekniset ja taloudelliset valmiudet muodostaa kaivosympäristöön merkittävä kansainvälinen maanalainen TKIkeskus vastaanottamalla suurimittaista kansainvälistä tutkimustoimintaa sekä muiden alojen toimijoita Pyhäsalmen kaivokseen. Toiminta auttaa ehkäisemään Pyhäsalmen kaivostoiminnan loppumisesta aiheutuvaa rakennemuutosta. Valmistuneen EU-puiteohjelmarahoitteisten selvitysten perusteella suuren neutriinoilmaisimen (LAGUNA) paras sijoituspaikka Euroopassa on Pyhäsalmen kaivos. Hanke jatkuu Euroopassa prototyypin ja demolaitteiston rakentamisella CERNiin. Prototyyppi valmistuu vuoden 2015 lopulla ja sen siirtämiseksi Pyhäsalmen kaivokseen on yhteistyössä CERNin kanssa käynnistetty projekti, jossa koe samalla suunnitellaan laajennettavaksi maailman suurimmaksi pimeän aineen kokeeksi (LAGUNA DM). Hanketta viedään Suomessa eteenpäin yliopistojen (HY, JY, OY), Suomen LAGUNA-tiimin sekä CUPP-tutkimusryhmän yhteistyönä. 7

8 Pyhäsalmen kaivos on kansainvälisissä selvityksissä todettu poikkeuksellisen hyväksi paikaksi toteuttaa maanalaista tutkimusta. Pyhäsalmen kaivoksen uusiokäyttöä tuleekin edistää Lagunan ohella, kehittämällä siitä kansainvälinen maanalainen TKI-ympäristö hakemalla sinne kansainvälisiä toimijoita eri aloilta. Kyseinen TKItoiminta tuo kaivokselle ja sen erinomaisessa kunnossa olevalle infrastruktuurille toivottua uusiokäyttöä. Tätä varten on perustettu maanalainen tutkimuskeskus CallioLab, jonne Open Call menettelyllä lähdetään hakemaan uusia suomalaisia ja kansainvälisiä toimijoita kaivokseen. Open Call menettelyn ja Calliolabin toiminnan tukeminen ja vahvistaminen varmistaa TKI-keskuksen laajenemisen merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi, jonka vaikutukset ovat alueelle merkittävät. Maanalaisen infran mahdollisuuksien hyödyntäminen myös elinkeinoelämässä vaatii useiden eri alojen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Mm. osallistumalla LAGUNA Demo ja DM -ilmaisimien ja muidenkin tulevien laitteistojen toteuttamiseen, voidaan varmistaa, että suomalaiset toimijat pääsevät mukaan laitteistojen kehitys- ja rakennustyöhön. LAGUNA Demo laitteisto rakennetaan CERNiin vuoteen 2018 mennessä ja suunniteltu rakennusaika LAGUNA DM:lle Pyhäsalmen kaivokseen on Jotta Suomen t&k-toiminta voisi hyötyä tulevista suurista hankkeista täysimääräisesti, tulisi käynnistää teknologiaohjelmia tutkimuskeskuksen ja sen eri toimintojen rakentamis- ja toimintavaiheen tarvitseman teknologian kehittämiseksi. Keskeisimmät toteuttajatahot ovat TEKES, Suomen Akatemia, yliopistot ja yritykset. Alueella jo tehtävän tutkimustoiminnan vakiinnuttaminen ja vahvistaminen on tärkeää sekä merkittävien tutkimushankkeiden saamiseksi Suomeen, tutkimustoiminnan kehittämiselle sekä koko kaivosympäristön uusiokäytön edistämiselle. Nopeasti kärjistyneeseen pakolaistilanteeseen reagointi Pohjois-Suomeen kohdistunut äkillinen pakolaisvirta on aiheuttanut haasteellisen tilanteen vastata tilanteen synnyttämiin tarpeisiin. Valtion tulee antaa tukensa kunnille tilanteen hoitamisessa, resursoinnissa ja kantaa kokonaisvastuu pakolaiskriisin kustannuksista. Erityisen haasteellinen kohta on pakolaisten aktiivi- ja kotouttamistoimet ennen turvapaikkapäätöksen saamista vastuunjako kunnan ja valtion välillä on epäselvä. 8

9 4. Maakuntien yhteiset aloitteet keskushallinnolle 2.1 Pohjois-Suomen aloitteet keskushallinnolle Ympäristölupaprosessien toimivuuden varmistaminen, nopeuttaminen ja sujuvoittaminen turvaamalla lupaviranomaisten henkilöstöresurssit Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa Pohjois-Suomen turvetuotantoalueiden ja kaivoshankkeiden ympäristölupakäsittelystä ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Keski-Pohjanmaan. Huomattava osa Pohjois-Suomen turvetuotantoalueista on tulossa elinkaarensa päähän. Turvetuotannon kohdentaminen ympäristövaikutusten vähentämiseksi edellyttää runsaasti uusia, keskimäärin aiempaa pienempiä kohteita. Kaivostoiminta on edelleen yksi merkittävistä teollisista toimialoista Pohjois-Suomen alueella ja työllistää lupaviranomaisia. Uusina hankkeina on vireillä mm. Soklin ja Mustavaaran kaivoksia koskevat hakemukset. Tällä hetkellä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston turvetuotannon ja kaivoshankkeiden ympäristölupahakemusten käsittely on edelleen ruuhkautunut. Kiireelliset uusinvestointihankkeet pyritään kuitenkin käsittelemään tavoiteajoissa. Lupakäsittelyn viivästyminen aiheuttaa ongelmia elinkeinoelämälle ja hankkeiden kehittämiselle. Elinkeinoelämän toiminnan näkökulmasta selkeä uhka on, että malminetsinnän ja kaivosten lupaprosessien viiveet heikentävät Suomen kilpailukykyä investointikohteena. Tämän vuoksi on perusteltua nopeuttaa lupamenettelyä resurssijärjestelyillä ja lupakäsittelyn sujuvoittamisella. Luparuuhkan purkamiseksi on jo saatu tilapäistä resursointia, mutta ongelma on pitkäaikainen. Tilanne on kaiken kaikkiaan erittäin haastava. VM:n, YM:n ja TEM:n projektiluontoisten lisärahoituspäätösten avulla sekä lainsäädännössä tehtyjen muutosten avulla ympäristölupavastuualueen suoritustasoa on voitu nostaa ja luparuuhkaa purkaa. Tämä yhdessä lupamenettelyn lainsäädännöllisten sujuvoittamistoimien sekä jatkuvan toimintatapojen kehittämisen (mm. lupa-asioiden sähköisen käsittelyn käyttöönotto) kanssa mahdollistaa luparuuhkan purkamisen jatkamisen ja tavoitekäsittelyaikojen saavuttamisen kahden kolmen vuoden kuluessa. Lisäresursseilla saavutettavan hakemusasioiden käsittelyn tasapainotilanteen ylläpitäminen edellyttää kuitenkin vastuualueen vakinaisen resurssin säilyttämistä. Turpeen ja puun saatavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen Puun käytön lisääminen Pohjois-Suomessa Hallitusohjelmassa 2015 esitetään yhtenä kärkihankkeena puun käytön lisäämistä noin 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja jalostusarvon kasvattamista. Pohjois-Suomen näkökulmasta hankeaihio on tärkeä, sillä puunjalostuksen arvoketjut ovat jo nykyisin alueen biotalouden tärkein osa ja niissä on eniten kehityspotentiaalia. Nykyisellä markkinahakkuuosuudella määrätavoitteesta kohdistuisi Pohjois-Suomen maakuntien alueella noin 25 %. Metsien kehitystilanteen ja käyttöasteen perusteella hallitusohjelman tavoitteesta pitäisi Pohjois-Suomeen kohdistua noin kolmannes eli 5 milj. m3 vuodessa. Jotta tämä voisi toteutua, tarvitaan uusia biojalostamohankkeita ja keinoja, joilla puun tarjontaa voidaan lisätä. Pilottiluonteiset korkean sijoittajariskin biojalostamohankkeet vaativat julkisia kannustimia toteutuakseen. Hallitusohjelmassa on tuotu esille yhtenä keinona puurakentamista rajoittavien rakentamismääräysten purkaminen: Pohjois-Suomelle tärkeän sahateollisuuden kannalta puurakentamisrajoitteiden purku on tervetullutta kehitystä. Uusien investointien kannalta puuraaka-aineen tehdashinnan kehitys on keskeisessä asemassa. Pohjois- Suomen olosuhteissa (etäisyydet, turvemaiden suuri osuus, alhaisempi kertymä pinta-alayksiköltä ym.) kuitupuun hankintakustannukset muodostavat noin kaksi kolmannesta tehdashinnasta. Nämä logistiikkakulut ovat nousseet jatkuvasti ja ovat monia kilpailijamaita korkeammat. Puuhuoltoon tulisi löytää innovatiivisia 9

10 ratkaisuja. Oikeansuuntaisia hallitusohjelman mainintoja ovat sähköisten metsävaratietojen ja palveluiden tehokkaampi hyödyntäminen sekä infrainvestoinnit, mutta asian merkitys edellyttää koko puunhankintajärjestelmän, sen toiminnallisten rakenteiden ja vero- ym. ohjauksen kehittämistä. Puuntuotannon tuki (Kemera) Pohjois-Suomessa metsätalouden tukijärjestelmällä on ollut keskeinen rooli siinä, että metsävaranto on saatu voimakkaaseen kasvuun viime vuosikymmenien aikana. Tukijärjestelmän suhteellinen merkitys on Pohjois- Suomessa suuri muuhun maahan verrattuna. Kemera-tukien vaikutus metsätalouden nettotuloon vaihtele alueella maakunnittain 15:sta 25 %:iin, kun muualla Suomessa tuen vaikutus kannattavuuteen on 2-10 %. Tuet ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat myös jatkossa olennaisesti alueen metsien käytön ja hoidon tasoon. Valtion rahoitus puuntuotannon tukemiseen ja yksityismetsien monimuotoisuuden suojeluun on vähenemässä. Pohjois-Suomessa huolenaiheena on tukitasojen aleneminen muun muassa nuoren metsän ja suometsien hoidossa. Myöhässä olevia ensiharvennuksia on pelkästään Pohjois-Pohjanmaalla ha. Myös metsäteiden rakentamisen ja parantamisen, taimikon varhaishoidon ja pienpuun keruun tuet ovat alueen metsätaloudelle hyvin tärkeitä. Maakuntien metsätalouden näkökulmasta näiden työlajien tukia ei tule leikata. Kotimaisten polttoaineiden saatavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen Varmistetaan puun ja turpeen saatavuus ja kilpailukyky kivihiileen nähden sähkön ja lämmön tuotannossa muuttamalla energiaturpeen veron ja metsähakesähkön syöttötariffin tasoa. Pohjois-Suomessa lähtökohdat kotimaisen energian tuotannon lisäämiseen ovat hyvät. Puun käyttöä on mahdollista kasvattaa merkittävästi sekä teollisuudessa että energiantuotannossa. Alueellisesti tärkeänä polttoaineena turve tukee energiaomavaraisuutta, vapauttaa puuta muuhun käyttöön ja palvelee siten osaltaan korkean arvonlisän biotalouden kehittämistä. Energia-alan toimintaympäristöä on leimannut jatkuva polttoaineiden hintaan ja saatavuuteen liittyvä epävarmuus, mikä on muun muassa lykännyt merkittävien voimalaitosinvestointien toteuttamista. Edellisen hallituksen toimia kotimaisen energian kilpailukyvyn parantamiseksi onkin tärkeää edelleen vahvistaa ja laajentaa. Keskeisenä tavoitteena on pidettävä puun ja turpeen aseman turvaamista suhteessa kivihiileen, mikä saavutetaan palauttamalla turpeen verotus vuoden 2012 tasolle ja sitä vastaava tuki metsähakkeelle. Vakaa ja tasoltaan riittävä tukijärjestelmä on välttämätön pieniläpimittaisen puun energiakäytön kilpailukyvylle ja puuhun perustuville energiainvestoinneille. Tavoitteena on pidettävä toimintaympäristöä, joka kannustaa investoimaan paitsi uuteen teknologiaan ja tuotantotapoihin, myös olemassa olevien laitosten ja niiden infrastruktuurin kehittämiseen. Pohjois-Suomessa sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) perustuu jo nyt kotimaiseen energiaan ja sen myönteiset vaikutukset heijastuvat koko alueelle. Tuotanto on resurssitehokasta ja siihen on jatkossa mahdollista yhdistää biojalostamista. Keskitettyjen ratkaisujen ohella paikallinen hajautettu energiantuotanto on mahdollisuus, jota Suomessa ei ole vielä täysin hyödynnetty. Muun muassa sahojen ja maatilojen sivutuotteet ovat esimerkkejä alueellisesti merkittävistä resursseista, joiden hyödyntämiselle ja jalostusarvon lisäämiselle olisi luotava nykyisiä parempia kannustimia osana kehittyvää bio- ja kiertotaloutta. OKM:n ja korkeakoulujen välisten tulosneuvottelujen aluevaikuttavuuden lisääminen Korkeakoulujen aluevaikuttavuuden vahvistamiseksi on pidetty tärkeänä aluestrategioiden, ohjelmien sekä niiden toimeenpanosuunnitelmien ja toimenpiteiden konkreettista tekemistä ja toteuttamista yhdessä korkeakoulujen, julkisen sektorin sekä yritysten kesken. Alueellista yhteistyötä tulee edelleen kehittää, ja elinkeinopolitiikka ja koulutuspolitiikka tulee sovittaa tiiviimmin yhteen. 10

11 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin vastaavana kokonaisuutena. Korkeakoulujärjestelmän alueelliselle vaikuttavuudelle tulisi kehittää tulosneuvotteluihin vaikuttavat rahoituskriteerit. 2.2 Itä- ja Pohjois-Suomen aloitteet keskushallinnolle Laajakaista-hankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke Laajakaistayhteyksien kehittäminen parantaa alueiden kehittämismahdollisuuksia ja välttämätöntä erityisesti yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi harvan asutuksen alueilla. Erityisen tärkeää tämä on harvaan astutussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi joka maksaa itsensä takaisin rakentamisaikaisina veroina ja maksuina sekä sähköisten palveluiden kautta tulevina kustannussäästöinä. Laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi ja hitaammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen kesken, kireä aikataulu ja teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankkeen tavoitteiden mukaisiin laajakaistaverkkoihin. Koska hankkeet eivät kaikissa maakunnissa ole edenneet kaupallisten operaattoreiden toimesta, kunnat ja muut pienet toimijat ovat joutuneet ottamaan vastuuta rakentamisesta. Tämä on hidastanut rakentamisen käynnistymistä. Kuntien aktiivinen toiminta mm. omia verkkoyhtiöitä perustamalla on useilla alueilla ollut hyvä ja ainoa mahdollinen keino verkkojen rakentamiseen, mutta kuntien vastuiden lisääminen ei voi olla yleisratkaisu laajakaistahankkeen etenemiselle. Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuonna 2009 tehtyjen ohjelmien mukaan 315 milj. euroa. Toukokuussa 2015 Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 183,8 milj. euroon edestä eli vasta noin 50 % aiemmin suunnitelluista hankkeista on toteutumassa. Kaikki kunnat eivät hankkeen alussa lähteneet mukaan, mutta ovat nyt lähteneet tai ilmaisseet halukkuuden lähteä hankkeeseen. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät Liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavia ratkaisuja hankkeen edistämiseksi: a) Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen Valtion talousarviossa tulee turvata valtiontukirahoitus kaikille toteutuville hankkeille. Näin kunnilla ja rakentavalla operaattorilla on varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua. Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon aikaansaamiseksi on päätettävä laajakaistahankkeen jatkamisesta vähintään vuoden 2020 loppuun saakka Eurooppa ohjelman ja digitaaliagendan tavoitteiden sekä Suomen hallitusohjelman digitalisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa on kokonaisia kuntia tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille erityisen haasteellisille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistayhteyksien rakentamiseksi. Hankkeen jatkovaihetta ja verkon rakentamisen vauhdittamista varten tulisi kuntien maksuosuudet tarkistaa kuntien 11

12 muuttuneen taloustilanteen vuoksi. Asukastiheys tulisi huomioida maksuosuuden määrittelyssä vain taajamien ulkopuolelle jäävän väestön osalta. c) Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen Koska laajakaistaverkkojen markkinaehtoinen rakentaminen on ollut ennakoitua hitaampaa, tulee käynnistää erityistoimenpiteitä kuntien kehityksen kannalta keskeisten alueiden ja taajamien laajakaistaverkkojen edistämiseksi. d) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä. Tukipolitiikassa tulee poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä 100 Mbit/s laajakaistahankkeeseen sekä asiakkaan omavastuumatkan tarkistamista koskemaan vain talokaapelia. Alueiden tukikelvottomuutta arvioitaessa tulee huomioida vain ne liityntäpisteet, joista jo tarjotaan asiakkaan käyttöpaikkaan saakka edistyksellisiä viestintäpalveluita kohtuulliseen hintaan. Toteuttamisvalmius ja suunnitelma sekä kustannusarvio Kilpailutettuja hankkeita on odottamassa kuntien ja viestintäviraston rahoituspäätöksiä. Kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiä valmistellaan eri maakunnissa ja niiden valmistuttua avataan uusia laajakaistahakuja. Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden tukirahoituksen tarve on vuoteen 2020 mennessä karkeasti arvioituna 109 milj. euroa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut sekä tarpeelliset tarkistukset asiakkaan omavastuumatkaan tai loma-asuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen. 12

13 Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito Vähäliikenteiset maantiet ja yksityistiet ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle ja koko Suomelle ennen kaikkea luonnonvaratalouden menestymisen edellytyksenä. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemmalla tieverkolla on poikkeuksellisen merkittävä rooli, sillä siellä kulkee merkittävä osa metsä- ja maatalouden raskaista kuljetuksista. Raskaat kuljetukset ovat pääosin maidon-, karjan-, turpeen-, puun- ja maa-ainesten kuljetuksia ja siten erittäin tärkeitä elinkeinoelämälle. Tieverkolla on entistä raskaampia kuljetuksia massojen noston myötä ja 76 tn rekat kuormittavat tiestöä yhä enemmän. Hallitusohjelman mukaan hallitus käynnistää ohjelman liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi ja käyttää siihen noin 600 milj.. Yksityistieverkoston rahoitukseen tarvittaisiin valtakunnallisesti 15 milj. vuodessa, jotta tienpidon edellytykset täyttyvät. Tienpidon ylläpitotoimenpiteet tulee kohdistaa joustavasti kunkin maakunnan omat erityispiirteet huomioiden sekä ennakoiden alueiden kasvu- ja kehitysnäkymät. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemman tieverkon vähäliikenteisiä teitä (KVL <200 ajoneuvoa/vrk) on % maanteistä ja erittäin vähäliikenteisiä (KVL <50) 7-25 %. Kasvavien puunkuljetusten osalta tarvitaan myös toimiva terminaaliverkosto, joka mahdollistaisi sekä puun välivarastoinnin että tarvittaessa myös energiapuun haketuksen samoilla alueilla. Alueen metsät toimivat raaka-aineen lähteenä sekä oman alueen että koko Suomen metsä- ja bioenergiateollisuudelle. Myös Itä- ja Pohjois-Suomen kaivostoiminta sekä alueelle jo tehdyt sekä suunnitellut investoinnit vaativat tiestön parantamista. Uusimuotoinen kehittämisraha alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen Viime vaalikaudella lopetetun maakunnan kehittämisrahan tilalle tulee rakentaa nopea ja ketterä rahoitusväline kilpailukykyä vahvistavaan aluelähtöiseen kehittämistoimintaan. Ko. rahoitusvälineen avulla on mahdollista saada liikkeelle mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja ja täydentää käytössä olevien kehittämisrahoitusten katvealueita. Rahoituksen tulee olla sisällöltään ja käyttökohteiltaan ohjelmiin sitomatonta, mahdollistavaa ja ketterää, jolloin hankkeita voidaan käynnistää niihin toimiin, joihin mm. rakennerahastot eivät sovellu. Rahoitus tuo lisäarvoa ketteryydellään sekä laajalla soveltamisalueellaan. Maakunnan kehittämisrahan tyyppinen rahoitusväline on tärkeä alueiden uudistumisessa, erikoistumisessa omiin vahvuuksiin, kansainvälistymisessä ja kasvua edistävissä kokeiluissa. Rahoitusvälinettä tarvitaan myös rakennemuutosten ennakoivaan haltuunottoon. Koska kunnat ovat entistä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjiä, niiden elinvoimaisuuden ja kehittämiskapasiteetin vahvistamiseen tarvitaan joustavaa rahoitusvälinettä. Lisäksi älykkään erikoistumisen toimeenpano ja uudet avaukset edellyttävät nopeasti käyttöönotettavaa siemenrahoitusta. Innovaatioiden edistäminen ja alueiden älykäs erikoistuminen omiin vahvuuksiinsa ovat keskeisimpiä painopistealueita aluepolitiikassa. Maakunnittain laadittujen älykkään erikoistumisen strategioiden avulla tunnistetaan vahvoja erikoistumisaloja ja nousevia potentiaalisia erikoistumisaloja sekä suunnataan toimenpiteitä, tavoitteena alueen väestön ja elinkeinoelämän menestyksen edistäminen. Erikoistumisalojen valinnan perusteet: - Älykkään erikoistumisen perustana on kansainvälisen tason osaaminen - Maakuntien erikoistumisaloilla on vahvat ja monipuoliset toimijaryhmät - Erikoistumisaloilla on potentiaali menestyä kansainvälisesti 13

14 Seuraavat painopistealueet ovat Itä- ja Pohjois-Suomen ja koko maan tulevan kehityksen kannalta keskeisiä: - Biotalous Luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin liittyvän osaamisen, innovaatio- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen lisääminen Puuraaka-aineiden uudet tuotteet ja bioenergia Ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen edistäminen kaikessa toiminnassa Hajautettujen ratkaisujen kehittäminen energia- ja palvelutuotannossa - Digitaalisuus - Arktisen osaamisen kokonaisvaltainen kehittäminen ja sen luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen - Matkailun toimintaedellytysten kehittäminen ja erityisesti kestävän matkailun edistäminen - Venäjän tuoman potentiaalin hyödyntäminen - Maailmanluokan osaamisen kehittäminen valituilla toimialoilla Älykkään erikoistumisen strategioissa on tavoitteena tunnistaa alueiden erikoistumisalojen asema kansainvälisissä arvoketjuissa. Vahvojen osaamiskeskittymien uudistumista tuetaan valituilla erikoistumisaloilla, mutta tämän lisäksi etsitään nousevia, kehittyviä aloja ja haetaan paikallisia, omaleimaisia ratkaisuja. Älykkään erikoistumisen valinnoissa painottuvat kärkiosaamisalojen ohella mm. innovaatioalustat, demonstraatiot ja kokeilut sekä entistä keskeisemmin kansainvälinen yhteistyö avainpartnerialueiden kanssa. Tavoitteena on kehittää alueen erikoisosaamisalueiden kansainvälistä kilpailukykyä ja tukea alueita löytämään potentiaalinsa ja paikkansa kansainvälisissä arvoketjuissa. Älykkään erikoistumisen strategiat maakunnissa on laadittu maakuntaohjelmien laadinnan yhteydessä. Maakuntaohjelma hahmottaa niitä konkreettisia toimia, joilla maakunnan kilpailukykyä, elinvoimaa ja älykkään erikoistumisen valintoja viedään tehokkaasti eteenpäin. Ohjelma nimeää erikoistumisklusterit ja niiden kehittämistä tukevat kehittämiskokonaisuudet. Koska maakuntaohjelma on jatkuva prosessi, sen kautta voidaan uudistaa maakunnan valintoja määräajoin ja näin turvata älykkään erikoistumisen dynaamisuus. 14

15 Rakennerahasto-ohjelman hallinnon resurssien uudelleentarkastelu Rakennerahasto-ohjelman merkitys Itä- ja Pohjois- Suomen uuden kasvun tukemisessa on keskeinen. Alueiden vahvuuksiin ja kilpailukykytekijöihin perustuvan rakennerahastotoiminnan tulee hallinnon osalta toteutua laadukkaana, asiantuntevana palveluna, joka on asiakkaiden helposti saatavissa. Palvelujen saavutettavuus korostuu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa etäisyydet ovat pitkät. Itä- ja Pohjois-Suomen alueille suunnattava osuus teknisestä tuesta on pudonnut edelliseltä ohjelmakaudelta 77 prosenttia, kun ohjelmarahoitus on pudonnut 16,5 prosenttia. Tämä epäsuhta vaikeuttaa huomattavasti välittävän viranomaisen toimintaa ja asettaa Itä- ja Pohjois-Suomen tuensaajat eriarvoiseen asemaan Etelä- ja Länsi-Suomen tuensaajien kanssa. Ohjelman ensimmäisen toteutusvuoden kokemusten perusteella hallinnon resurssien supistamisesta aiheutuvat haitat ovat selkeästi nähtävissä. Hyvän hallinnon näkökulmasta kriittisimpiä heikennyksiä on asiakaspalvelutason laskeminen kattamaan vain välttämättömät neuvonta- ja ohjauspalvelut. Ohjelman rahoitus- ja maksatushakemusten käsittelyajat pidentyvät merkittävästi, mikä aiheuttaa hakijoille ja tuensaajille taloudellisia riskejä ja epävarmuutta. Ohjelmatyön tuloksellisuus huononee, kun seuranta- ja ohjaustyötä pystytään toteuttamaan hankkeiden toteutusaikana hyvin rajatusti. Rakennerahasto-ohjelman toteutuksessa tulisi entistä vahvemmin huomioida yhteistyö ja synergiat EU:n erillisrahoitukseen, mikä vaatisi panostuksia ja resurssia entistä aktiivisempaan vuorovaikutukseen. Hallinnon toimivuuden ja yhdenmukaisuuden kannalta teknisen tuen merkittävä pieneneminen romahdus heikentää rahoittajaviranomaisten välistä yhteistyötä ja siten hyvien käytäntöjen siirtämistä. Tilanne vaikeuttaa myös maakunnan yhteistyöryhmän sitouttamista ja strategista osallistamista aluekehitystyöhön. Riskienhallinnan näkökulmasta edellä luetellut asiat voivat johtaa tilanteeseen, jossa Suomen rakennerahasto-ohjelman tulostavoitteet ja maksusuoritukset eivät toteudu asetetuissa tavoiteaikatauluissa. Vähentyneet resurssit johtavat siihen, että rakennerahasto-ohjelman toteuttamisen kustannuksia siirtyy yhä enemmän kunnille. Tämä on vastoin hallitusohjelman tavoitetta vähentää kunnille siirrettäviä velvollisuuksia. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnan liitot esittävät Työ- ja elinkeinoministeriölle, että alueille suunnattavan teknisen tuen määrä tarkistetaan Itä- ja Pohjois-Suomessa sellaiselle rahoituksen volyymiin suhteutetulle tasolle, joka mahdollistaa välittävien viranomaisten tehtävien laadukkaan hoitamiseen. Rakennerahasto-ohjelman väliarviointi EU-komissio suorittaa rakennerahasto-ohjelman väliarvioinnin v Tarkastelussa tulee nostaa esille se, että Suomen taloustilanne on heikentynyt huomattavasti verrattuna alkuperäisessä laskennassa käytettyihin BKTtilastoihin. Tämä antaa perusteita lisätä Suomeen kohdennettavaa rahoitusta. Lisäksi tulee tarkastella investointien laajempaa rahoitusmahdollisuutta. 15

16 5. Kehittämisen painopisteet Maakuntaohjelman kärkiteemoja ja painopistealueita kehitetään valtion talousarvion puitteissa olevilla resursseilla sekä kuntien että yksityisen sektorin panostuksella. Kehittämiseen tavoitellaan mahdollisimman suurta rahoitusta kilpailluista rahoitusohjelmista niin kansallisesti kuin EU-ohjelmienkin osalta. 3.1 Kilpailukyky ja työllisyys Pohjois-Pohjanmaan kilpailukyvyn ja työllisyyden painopiste on yritysten kasvun edistämisessä, liiketoiminnan uudistamisessa, yritystoiminnan monipuolistamisessa, yritysten toimintaedellytysten parantamisessa ja osaamisen lisäämisessä. Kansainvälistyminen on yhä tärkeämmässä roolissa haettaessa uusia markkinoita, mutta myös työvoimaa ja uusia osaajia. Maakuntaohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota vientialojen vahvuuksien tunnistamiseen, vientituloon rinnastettavaan tulonmuodostukseen sekä niiden mahdollisuuksien vahvistamiseen. Ohjelma kannustaa toimijoita tekemään rohkeita avauksia uusien mahdollisuuksien nostamiseksi. A. Yrittäjyyden toimintaympäristö Aktiivinen yritysten vientiedellytysten edistäminen Team Finland verkoston tehokas tuki alueen yrityksille Arktisten liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen Digitalisaation edistäminen liiketoiminnassa Maakuntaan tehtävien investointien edistäminen ja rahoitusosaamisen lisääminen (mm. EFSI) Suurhankkeiden tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen (kansalliset ja kansainväliset) Pk-yritysten rahoituksen saatavuuden edistäminen ja rahoitusosaamisen lisääminen Yritystukien kohdentamisen linjaukset: Rahoitusta suunnataan erityisesti kasvukykyisten ja -haluisten aloittavien sekä toimivien yritysten kehittämishankkeisiin, kun yritys kehittää merkittävästi tuotantoaan, kilpailukykyisiä tuotteita tai palveluita kasvaville markkinoille. Rahoitus kohdistetaan innovatiivista osaamista edustaviin ja/tai kasvupotentiaalia omaaviin yrityksiin, joiden kehittämishankkeilla on positiivinen vaikutus myös aluetalouteen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen yritysrahoituksella pyritään madaltamaan uusien yritysten perustamiskynnystä, kannustamaan yrityksiä kehittämään toimintaansa, hakemaan kasvua, kannattavuutta ja sitä kautta luomaan hyvinvointia alueelle. ELY-keskus jakaa osan yritysten tuotekehitysriskistä, kannustaa yrityksiä uudistumaan, tukee yrityksiä kansainvälistymisessä sekä korkean teknologian hankinnassa. Tavoitteena on, että alueen yrityksille syntyisi kehittämistyön tuloksena uusia tuotteita ja palveluita, yritysten tuottavuus paranisi ja yritykset pystyisivät toimintatapoja kehittämällä löytämään uusia ansaintamalleja. Myönnettävällä tuella tavoitellaan uusien työpaikkojen luomista ja säilyttämistä sekä liikevaihdon ja viennin kasvua. Rahoituksesta 25 % suunnataan vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin. Rahoituksen painopiste on pk-yritysten merkittävissä investointi- ja kehittämishankkeissa. Maaseudun kehittämisohjelman yritystukien kohdentaminen: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittaman maaseuturahaston kautta rahoitettavien yritystukien pääpaino on 2-10 htv:n maaseudun raaka-aineita ja voimavaroja hyödyntävissä sekä maaseudun palvelutoimintaa edistävissä, pääasiassa taajama-alueiden ulkopuolisissa yrityksissä ja pk - elintarvikeyrityksissä (elintarvikeyritykset voivat sijaita myös taajamissa). Paikalliset LEADER-ryhmät rahoittavat pääsääntöisesti toiminta-alueensa pieniä, 1 2 htv:n yrityksiä. Erityisesti pyritään tukemaan aloittavia yrityksiä ja paikallisesti merkittäviä palveluita. Yritystoiminnan tukemisessa toimintaryhmät kannustavat yrityksiä verkostoitumaan ja kokeilemaan uusia ja innovatiivisia toimintatapoja. 16

17 INFOBOKSI: Arktiset liiketoimintamahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaalla Arktisuus tarkoittaa erityisolosuhteita (esim. valo, pimeys, lumi, jää, mittavat luonnonvarat, toiminta ja kulttuuri) ja siihen liittyvää toimintaa ja osaamista. Sijainnillisesti arktinen liiketoiminta on arktisille alueille suuntautuvaa tai siellä tehtävää liiketoimintaa. Pohjois-Suomen kannalta Barentsin alue korostuu usein. Arktinen alue tarjoaa paljon hyviä kasvunäkymiä ja yrityksille menestymismahdollisuuksia. Kasvusuuntana se on kuitenkin suhteellisen hyödyntämätön alue. Tällä hetkellä Barentsin alueella on tarjouspyyntöjä listauksissa useiden 100 milj. eurojen edestä kuukausittain. Tarjouspyynnöissä korostuvat rakentaminen ja suunnittelu, energia (ml. öljy ja kaasu) ja kaivosteollisuus. Kaikkiin näihin liittyy vahvat panostukset infrastruktuurin rakentamiseen. Barentsin alueella aloitetaan paljon investointeja tulevan 5 vuoden aikana. Investoinnit kohdistuvat pääosin luonnonvarojen hyödyntämiseen (esim. energiateollisuus, kaivostoiminta) ja liikenneinfrastruktuuriin. Toimenpiteet: Tehokkaampi tämän hetken tarjoamiin vastaaminen Barentsin alueella Yritysvetoiset klusterit tarjoamiin pohjautuen Pohjois-Pohjanmaan arktisen osaamisen esille tuonti ja markkinointi Tutkimus- ja kehitystoimijoiden arktisen asemoitumisen kirkastaminen B. Innovaatiotoiminnan kansainvälistäminen Oulun innovaatioallianssin uudistaminen Yhteiskäyttöisten tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen alueellisen kilpailukyvyn tukemiseksi, elinkeinoelämän kehittämistarpeita tukien Julkisen tutkimuksen hyödyntämien pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisessä Horisontti 2020 ohjelman sekä muiden EU-erillisrahoitusohjelmien hyödyntäminen ja konsortioihin osallistuminen erityisesti Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen painoaloilla: o ICT- ja ohjelmistoala, digitalisaatio o Kaivos- ja metalliteollisuus o Puuraaka-aineen jalostaminen o Puhtaat teknologiat, ml. energia o Terveys- ja hyvinvointiala C. Osaaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutustarjonnan kehittäminen ja tuottaminen Tuotteistamis-, kaupallistamis- ja myyntiosaamisen kehittäminen Yrittäjyys- ja vientiosaamisen kehittäminen, kansainvälistyminen Työelämäläheisyyden ja työelämäyhteistyön kehittäminen koulutuksessa Vähennetään sukupuolten välisiä koulutus- ja osaamiseroja sekä tuetaan naisten yrittäjyyttä Koulutusväyläajattelun kehittäminen Monipuolisen ja ajantasaisen aikuiskoulutuksen turvaaminen Nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen ennakointiyhteistyön parantaminen Koulutuksen digitalisaation alueellisen kärkihankkeen edistäminen D. Polkuja työelämään Kuntien työllisyyskokeilujen edistäminen Kuntien työllisyydenhoito-toimenpiteiden kehittäminen ja tehostaminen Tuetaan nuorten työelämäosallisuutta Kannustetaan työnantajia järjestämään nuorille ja vastavalmistuneille työpaikkoja Kehitetään maahan muuttaneiden henkilöiden vastaanoton palveluita ja tuetaan kotouttamistoimenpiteitä Työvoiman liikkuvuuden edistäminen pohjoisilla alueilla, ml. liikkuvuutta lisäävän osaamisen kehittäminen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen parantaminen 17

18 E. Pohjois-Pohjanmaan toimialojen kehittäminen ICT ja uusi aika Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen eri toimialoilla ICT-alan pk-sektorin kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen ICT-alan rakennemuutoksen mahdollisuuksien hyödyntäminen Pk-yritysten alueellisen yhteistyön tiivistäminen Terveys- ja hyvinvointialasta liiketoimintaa ja innovaatioita Terveyspalveluja tuottavien yhteistyön edistäminen alan liiketoiminnan edistämiseksi ja julkisten kustannusten vähentämiseksi Terveys- ja hyvinvointiteknologian liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen (ml. bioteknologia) Henkilökohtaisen terveystiedon sovellusten ja palvelujen kehittäminen Tutkimustiedon hyödyntäminen terveydenhuollon digitalisaatiossa Metalli- ja konepajateollisuus elää erikoisteräksistä ja projektiviennistä Verkostomaisen metalli- ja konepajateollisuuden huippuosaamiskeskittymän kehittäminen Laatu- ja tuotantoprosessien kehittäminen Kaivosteollisuus tulevaisuuden mahdollisuus Tutkimuslaitosten ja yritysten kaivannaisalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Kaivannaisalan pk-yritysverkostojen ja teollisuuden arvoketjujen kehittäminen Energiasta kilpailukykyä ja hyvinvointia Lähienergian (puu, turve, maatalouden sivuvirrat, geoenergia) hyödyntämisen ja saatavuuden kehittäminen Hajautettujen lähienergiaratkaisujen ja energiayrittäjyyden edistäminen Erityisesti pk-yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen Energiatoimijaverkkojen kehittäminen Energian tuotannon ja kulutuksen älykäs hallinta Energiateknologian kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen (esim. kaasutus- ja biomassojen käsittelyteknologiat) Turvetuotannon vesistövaikutuksien vähentäminen, tuotantoteknologian kehittäminen sekä tuotannon elinkaaren hallinta Vähähiilisten kuntien kehittäminen: Kuntien vähähiilisyysstrategioiden toteuttamisen tukeminen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen Yhdyskuntien energia- ja materiaalitehokkuutta parantavien innovaatioiden edistäminen Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian uudistaminen Biotaloudesta uutta kasvuvoimaa Käynnistetään Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategian koordinointi Toteutetaan biotalousstrategian avaintoimenpiteitä Pohjois-Pohjanmaan alueellisen metsäohjelman edistäminen Puurakentamisesta elinvoimaa maakuntaan Puutuoteteollisuuden tuotteiden ja tuotantoprosessien kehittäminen Kysyntälähtöisen puurakentamisen ja palveluliiketoiminnan edistäminen Arkkitehtuuri- ja muotoiluosaamisen hyödyntäminen puurakentamisen ja teollisuuden edistämisessä Selvitetään tarve puurakentamista edistävälle ohjelmalle Maa- ja elintarviketalouden kehittäminen Vahvojen perusmaatalouden tuotantosuuntien (maito, naudanliha, peruna) kehittäminen ottaen huomioon maakunnan alueelliset vaihtelut ja tarpeet eri seuduilla 18

19 Elintarvikealalla luodaan uutta yritystoimintaa, kehitetään innovatiivisia toimintatapoja sekä hyödynnetään tutkimuksen, tuotekehityksen ja teknologian yhteistyömalleja erityisesti luomu- ja lähiruokasektorin edistämiseksi Uusiutuvaan energiaan liittyvissä kehittämistoimenpiteissä painotetaan energiaomavaraisuuden parantamista hyödyntämällä paikallisia energiavaroja, energiankäytön tehostamista sekä energian säästämistä Edistetään luonnonvarojen monipuolista ja kestävää käyttöä yhteen sovittamalla elinkeinotoiminnan vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön Turvataan maaseudulla asumisen ja elämisen edellytyksiä palvelevaa infrastruktuuria Tuotettaessa ruokaa, energiaa ja metsätaloustuotteita tavoitteena on ottaa huomioon aikaisempaa vahvemmin vesiensuojelun, maiseman ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä ympäristönhuolto Matkailu kasvavana ja kansainvälistyvänä vientitoimialana monipuolistaa aluetaloutta Matkailualan tutkimus ja koulutus eri koulutusasteilla tukemaan elinkeinon kehittämistä ja aluetaloutta Matkaketjujen kehittäminen Kärkimatkailukeskusten yhteistoiminta ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan matkailuelinkeinon kehittämisstrategian 2020 mukaisilla toimenpiteillä Luovien alojen kasvun tukeminen Luovan talouden innovatiivisen toimintaympäristön kehittäminen Luovien alojen ja muiden liiketoiminta-alojen välisen yhteistyön edistäminen osaamisen, tuotteiden ja palveluliiketoiminnan kehittämiseksi Luovien- ja kulttuurialojen tuotteistamis- ja tuottajaosaamisen kehittäminen Suomi 100 juhlavuoden maakunnallisen toteutuksen edistäminen 19

20 3.2 Hyvinvointi Kunnilta on poistumassa sote-uudistuksessa velvollisuus tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Tästä huolimatta kuntien keskeisenä tehtävä on jatkossakin huolehtia aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja ylläpitämisestä. On tärkeää, että polku itsehallintoalueen ja kuntien poikkitoiminnallisen hyvinvointityön välillä varmistetaan toteutettavassa uudistuksessa selkeäksi ja alueelliset toimijat tukevat tätä työtä. Ennakoivan työn merkityksen korostuessa kunnissa tarvitaan myös vahvaa hyvinvointijohtamista ja -osaamista. Tässä muutoksessa Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointiohjelman merkitys kasvaa. Keskiössä on kuntien yhteistoiminnan kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö. Maakuntamme hyvinvointiohjelmatyö hyvine käytäntöineen, esimerkiksi Lapset puheeksi toimintakokonaisuus, toteuttaa tätä tehtävää ja luo perustan uudistukselle, yhteistyössä kuntien kanssa. Pohjois-Suomen sisäisen turvallisuuden työn suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan tulevan valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden strategian sisältö ja painopisteet. Alueellisina painopistealueina tulee jatkumaan arjen ja asumisen turvallisuuden lisääminen, tapaturmien ehkäisy, ikääntyneiden turvallisuuden lisääminen, väkivallan ennaltaehkäisy sekä alkoholin ja päihteiden käytön ongelmien ehkäisytyö. Nuorten turvallisuuden lisäämiseksi ennaltaehkäistään kiusaamista. Tavoitteena on paikallisen turvallisuustyön tukeminen, viranomaisten, asiantuntijoiden sekä kolmannen sektorin välisen yhteistyön lisääminen poikkihallinnollisesti. Kaikessa hyvinvointia koskevassa työssä ensisijalla tulee olla ongelmia ennaltaehkäisevä toiminta. Edistetään käyttäjälähtöisten digitalisten ratkaisujen käyttöönottoa ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden tukemisessa. Työhyvinvoinnin, työkyvyn ja terveyden edistäminen Työelämän kehittäminen: johtaminen yleensä ja hyvinvointijohtaminen sekä esimiestyön tukeminen, työn organisointi, kestävä tuottavuus Työyhteisöjen ilmapiirin ja työkulttuuriin vaikuttaminen Työyhteisöjen analysointi- ja seurantatyökalujen kehittäminen Nuorten työyhteisötaitojen ja työelämävalmiuksien parantaminen Nuorten syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy Syrjäytymiseltä suojaavat tekijät mm. kasvu- ja kehitysympäristöjen tuki hyvillä käytännöillä Nuoren omien voimavarojen hyödyntäminen ja nuoren osallistuminen Siirtymävaiheessa olevan nuoren tukeminen ja ohjaus Työelämään kiinnittyminen, opiskelu- ja työkyvystä huolehtiminen Nuorten palvelujen sujuvuus ja yhteiskehittäminen Ikääntyneiden kotona pärjääminen Alueellisen kuntoutustoiminnan kehittäminen Kokeiluja ikääntyneiden kannustamisessa työelämään ja järjestötoimintaan Fyysisen ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen uusilla teknisillä ja yhteisöllisillä ratkaisuilla Ikääntyvien oman aktiivisuuden edistäminen Toimintamallien ja palvelualustojen kehittäminen palveluiden yhteistuotantoon Vireyttä luonnosta Luontoalueiden käyttäjälähtöinen kehittäminen palvelumuotoilun avulla Maakunnan asukkaiden aktivoiminen luontoalueiden käyttöön Kansainvälinen verkostoituminen ja luonnon hyvinvointihyötyjen edistämisen ja todentamisen hyvien käytäntöjen jakaminen Luonnonelementtien ja luonnonmateriaalien tuominen osaksi rakennettua ympäristöä ja julkisia sisätiloja Kehitetään ympäristökasvatuksen roolia opettajankoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa, luontokasvatuksen osuutta varhaiskasvatussuunnitelmissa vahvistetaan 20