ETELÄ-SAVON ALUEELLINEN METSÄOHJELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 AH ETELÄ-SAVON ALUEELLINEN METSÄOHJELMA VUOSILLE Sisällysluettelo: 0. Yhteenveto 1. Johdanto 2. Metsäalan nykytila, toimintaympäristöanalyysi ja tulevaisuuskuvat 3. Ohjelman visio ja strategiset linjaukset 4. Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet A. avaintavoitteet ja toimenpiteet B. muut tavoitteet ja toimenpiteet 5. Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin 6. Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen 7. Ohjelman vaikutukset 8. Ohjelman toimeenpano ja seuranta 1

2 1. Johdanto Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma on maakunnan metsäalan ja ympäröivän yhteiskunnan yhteinen työväline, jonka tarkoituksena suunnata sektorin kehittämistoimet tärkeimmiksi katsottuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Ohjelman toimenpiteillä luodaan mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä erilaisille metsiin perustuville elinkeinoille sekä annetaan suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle sekä metsien ja ympäristön suojelulle. Ohjelman tavoitteena lisätä puun käyttöä ja jalostusta, monipuolistaa ja edistää metsiin perustuvia elinkeinoja sekä huolehtia metsätalouden ympäristövaikutuksista ja ympäristöhyötyjen säilyttämisestä. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biotalouden johtava maa Euroopan unionin alueella vuoteen 2030 mennessä. Merkittävä osa Suomen biotaloudesta rakentuu metsien varaan. Biotalous on hallituksen merkittävin kärkihanke. Siihen panostetaan yhteensä 300 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Metsäbiotalouden tulevaisuuden näkymiä, mahdollisuuksia, haasteita ja tavoitteita on luodattu ja linjattu vuonna 2014 julkaistussa Metsäpoliittisessa selonteossa 2050 sekä sen pohjalta laaditussa Kansallisessa metsästrategiassa Näiden ohella alueellisen metsäohjelman laadintaa on ohjannut vahvasti Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toteutusohjelma (METSO-ohjelma). Vaikka alueellinen metsäohjelma pohjautuu valtakunnallisiin linjauksiin, ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on valmisteltu Etelä-Savon maakunnallisen metsäneuvoston johdolla ja alueen mahdollisuuksista, tarpeista ja odotuksista ponnistaen. Alan toimijoita ja sidosryhmiä on kuultu Vebropol-kyselyn avulla. Toimijoista muodostetut työryhmät ovat antaneet järjestetyissä työpajoissa vahvan panoksen etenkin ohjelman kärkien ja toimenpiteiden muotoilussa ja priorisoinnissa. Ohjelmaluonnos kävi laajalla lausuntokierroksella marraskuussa Myös alueen muissa ohjelmissa tehdyt linjaukset on huomioitu työn kestäessä. Etelä-Savon alueellisen metsäohjelman kulmakivenä on metsien taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä käyttö. Kestävyyden kriteerien monipuolistuminen näkyy muun muassa siinä, että metsiin muutoin kuin puun hyödyntämisen kautta perustuvat elinkeinot ja niiden edistäminen on esillä ohjelmassa aiempaa painokkaammin. Myös luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma TOTELMA on laadittu ja vahvistettu oleelliseksi osaksi alueellista metsäohjelmaa. Etelä-Savon metsäneuvosto hyväksyi alueellisen metsäohjelman ja kutsuu alueen kaikki toimijat mukaan toteuttamaan ohjelmaa maakunnan parhaaksi! 2

3 2. Metsäalan nykytila, toimintaympäristöanalyysi ja tulevaisuuskuvat Metsäalan nykytila Metsä puineen ja muine hyvinvoinnin lähteineen on Suomen biotalouden vankka perusta. Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) mukaan on Etelä-Savossa 179,5 miljoonaa kuutiometriä, noin 7,6 % maan kokonaispuuvarastosta, miljoonasta kuutiometristä. Puuston kasvu on 8,9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, noin 8,4 % maan kokonaiskasvusta (n. 105,5 milj.m3). Koko maassa kasvu on lisääntynyt noin miljoonalla kuutiometrillä joka vuosi 40 vuoden mittaisella ajanjaksolla. Vuonna 2014 puuston kokonaispoistuma oli Etelä-Savossa 8,07 miljoonaa kuutiometriä, noin 10,2 % maan kokonaispoistumasta (79,2 milj. m³). Vuotuinen runkopuun hakkuukertymä oli vuonna 2014 noin 6,76 miljoonaa kuutiometriä, noin 10,4 % koko maan 65 milj. m³:stä. Oksia, kantoja ja juurakoita käytettiin energiaksi kuutiometriä eli 6,7 % koko maassa korjatusta noin 3,4 miljoonasta kiintokuutiometristä. Etelä-Savon mekaaninen metsäteollisuus (sahat vaneritehtaat, kertopuutuotanto) käytti vuonna ,42 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta, mikä on 39 prosenttia alueella hakatusta ainespuusta ja 4,4 % koko maan teollisuuspuun käytöstä. Puun käyttö energian tuottamiseen on Etelä-Savossa tasaantunut 2010-luvun alkupuolella. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin vuonna 2014 Etelä-Savon lämpöja voimalaitoksissa 1,07 miljoonaa kuutiometriä, 5,7 % maan kokonaiskäytöstä 18,7 miljoonasta kuutiometristä vuodessa. Metsähakkeen osuus tästä oli kuutiometriä, noin 5,9 % koko maan metsähakkeen käytöstä, 7,55 miljoonasta kiintokuutiometristä vuodessa. 3

4 Suomen metsäalan liikevaihto on vähintään 35 miljardia euroa vuodessa. Tästä on metsäteollisuuden osuus noin 26 miljardia euroa. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu on noin 30 miljoonaa tonnia CO₂-ekvivalentteina. Eteläisen Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa METSO toteutettiin vuonna 2013 yhteensä hehtaarin alalla. Tämän rahoitus jakautui likimain tasan maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kesken. Etelä-Savossa Metso-ohjelman käytettiin vuonna 2014 ympäristöministeriön varoja 2,0 miljoonaa euroa, jolla perustettiin 311 hehtaaria suojelualueita. Lisäksi kemera-varoja käytettiin ympäristötukikohteiden tukeen ja luonnonhoitohankkeisiin euroa. Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityismetsistä. Tilakoko on suhteellisen pieni; yli 50 hehtaarin kokoisia tiloja on kaikkien tilojen pinta-alasta 56 prosenttia. Etelä-Savossa yli 2 ha:n tilojen keskimääräinen tilakoko on 36,1 ha koko maan keskiarvon ollessa 30,1 hehtaaria. Etelä-Savossa yli 50 hehtaarin tiloja on 20,4 % tilojen lukumäärästä ja niiden pinta-ala kattaa 60,7% alueen metsämaan pinta-alasta. Yhteismetsien osuus yksityismetsistä on Etelä-Savossa vain noin 0,6 prosenttia. Metsällisiin tapahtumiin osallistui vuonna 2014 Suomessa yhteensä lasta ja nuorta. Etelä-Savossa nuorten osallistumiskertoja eri metsällisiin tapahtumiin kertyi osin hanketoiminnan ansiosta kpl. Nuoret ovat jo lähitulevaisuuden metsien omistajia ja mielipiteen muodostajia. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Kasvun ennakoidaan hidastuvan vuoden 2030 jälkeen. Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia vuonna Supistuminen jatkuu edelleen, mutta enää 0,1 prosentilla. Tässä 4

5 tilanteessa metsätaloudella on erittäin suuri merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille. Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2013 noin 19 miljardia euroa. Metsäteollisuus työllistää suoraan yhteensä ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän. Etelä-Savossa metsäteollisuuden työllisten määrä on noin henkilöä. Metsäsektori työllistää valtakunnallisesti suoraan ihmistä, joista Etelä-Savossa Vuonna 2014 metsäteollisuuden viennin arvo oli noin 11,3 miljardia euroa. Se on noin viidesosa koko tavaraviennin arvosta. Yksityismetsänomistajien saamat bruttokantorahatulot olivat vuonna ,63 miljardia euroa, Etelä-Savossa 205 miljoonaa euroa, noin 12,6 % maan bruttokantorahatulosta. Yksityismetsätalouden liiketulos on ollut Etelä-Savossa viimeisten vuosien ajan maan kolmanneksi korkein, vuoden 2014 liiketulos oli 183,4 /ha. Puupolttoaineita käytettiin Suomessa vuonna 2014 yhteensä 92 TWh. Tämä oli likimain neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta. Öljyn hinta on laskenut kymmenillä prosenteilla. Tämän vaikutukset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä kotimaisen energian käytön lisäämiseen. Metsät ovat kattavuutensa johdosta merkittävä elinympäristö. Suomessa tunnetuista noin eliölajista liki puolet elää metsissä. Luonnon monimuotoisuudesta ja lajistosta huolehditaan pääasiassa talousmetsissä, vaikka merkittävä osa metsistä onkin eri tavoin suojeltua. Suomen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 13 prosenttia on suojeltua tai rajoitetussa metsätalouskäytössä. Tiukasti suojeltuja metsiä on yhdeksän prosenttia. Osuus on kansainvälisestikin vertaillen erittäin korkea. Etelä-Savossa metsätalouden maasta on suojeltua tai rajoitetussa käytössä 9,9%. Tiukasti suojellun metsätalousmaan osuus on 3,4%. Metsät ovat merkittävä virkistyksen ja henkisen hyvinvoinnin lähde sekä omistajilleen itselleen että jokamiehen oikeuden ansiosta kenelle hyvänsä. Suomessa kulutettiin matkailuun vuonna 2012 arviolta 13,3 miljardia euroa. Luontomatkailun painoarvo tästä on noin neljännes. Etelä-Savon osalta merkille pantavaa on vapaa-ajanasuntojen suuri määrä. Noin eli lähes 10% Suomen vapaa-ajanasunnoista sijaitsee Etelä-Savossa. Suomalaisten luontosuhde on läheinen asuinpaikasta riippumatta. Tämä vaikuttaa metsäalaan monin tavoin ja sekä myönteisesti että kielteisesti. Ihmisten arvot ja asenteet ovat yhä 5

6 vaihtelevampia ja yksilöllisempiä. Tämä on tuonut suurta kilpailua ihmisten mielenkiinnosta, missä metsäala on mukana. Valtion metsäpoliittisen selonteon 2050 mukaan tärkeimpiä maailmanlaajuisia muutosvoimia ovat muun muassa väestön kasvu, kaupungistuminen, elintason nousu, luonnonvarojen, mukaan lukien energian, kysynnän kasvu, uusien teknologioiden käyttöönotto, eräiden luonnonvarojen niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden taantuminen, ilmastonmuutos, globalisaatio, informaatioteknologian kehitys, sekä maailmantalouden rakennemuutos. Useat näistä megatrendeistä ovat sidoksissa toisiinsa ja saavat voimansa väestön kasvusta ja teknologian kehityksestä. Kansainväliset muutokset vaikuttavat Suomeen. Uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun merkitys kasvaa. Väestön kasvu lisää energian käyttöä. Ruoan ja veden tarve lisääntyvät. Suomen biotalousstrategiassa todetaan seuraavasti: Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva ympäristötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden valmistukseen. Tietotekniikan mahdollisuudet ja sähköinen toiminta lisääntyvät sekä sähköisten palveluiden kehittäminen kiihtyy. Kaikki tämä mahdollistaa paremmat palvelut myös metsäalalle. Samalla paperin käyttö vähenee ainakin hyvinvointivaltioissa kuten Suomessa. Ihmisten osaamistarve ja koulutustarve lisääntyvät. Palveluiden tarve lisääntyy ja tuotteiden jalostusastetta nostetaan Tulevaisuus Suomen biotalousstrategian lähtökohtana on, että Suomi on matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tuoreimmassa hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on biotalouden edelläkävijä. Biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian tuotteiden ja 6

7 palveluiden tuottamiseen. Lisäksi biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Hallitusohjelman mukaan päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian tarjonnan lisäämiseen. Ohjelmassa linjataan edelleen muun muassa, että metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito ja että puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Lisäksi hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja sekä suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon. Hallitusohjelmassa edellytetään, että metsien suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Biotalousstrategiassa todetaan rohkaisevasti, että Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman. Myös Etelä-Savon kestävät hakkuumahdollisuudet ylittävät selkeästi toteutuneet hakkuut metsien suhteellisen korkeasta käyttöasteesta huolimatta. Näin biotaloudelle on runsaita kasvumahdollisuuksia. Jo nykyisen tasoinen puustojen kasvattaminen ja käyttö kaikkineen on pitkään hiotun toimintakokonaisuuden ansiota. Puun käyttöä tullaan lisäämään uusia laitoksia perustamalla ja olemassa olevia laitoksia uudistamalla. Tämä tuo hyötyjä koko yhteiskuntaan, mutta tarvitaan myös tietoa ja sitoutumista. Avainasemassa ovat metsänomistajat sekä heitä palveleva ja neuvova kenttä, puuta jalostava teollisuus ja yritykset sekä puunkorjuusta huolehtiva toimijajoukko edellytyksineen. Etelä-Savo on metsäteollisuuden keskeistä puunhankinta-aluetta ja lähialueilla tehtävät investoinnit lisäävät puun kysyntää tuntuvasti. Äänekosken uuden biojalostamon ohella alueellemme heijastuvat mm. Stora Enson investoinnit Varkaudessa, UPM-Kymin ja UPM Lappeenrannan sellulinjojen uudistaminen. Toteutuessaan myös Kuopion sellutehdashanke muuttaa tuntuvasti puuvirtoja. Kuitupuun käytön lisääntyessä myös arvokkaalle tukkipuulle tarvitaan lisämarkkinoita. Vaikka Suomen sahateollisuus pystyisikin lisäämään tuotantoaan käyntiastetta nostamalla, maakunnan hyvinvoinnin kannalta esim. järeän puun jalostamiseen tähtäävät lisäinvestoinnit olisivat tervetulleita. 7

8 Puulla tuotetun energian osuus Etelä-Savon energian kokonaiskäytöstä on korkea ja energiapuureservimme tarjoavat hyvät mahdollisuudet energiajalosteiden tuottamiseen tähtäävien investointien toteuttamiseen. Puhtaat vedet ovat metsien ohella Etelä-Savon merkittävin luonnonrikkaus ja vetovoimatekijä niin matkailun kuin vapaa-ajanasutuksenkin kannalta. Vesien hyvästä tilasta ja metsäluonnon monimuotoisuudesta on huolehdittava entistä painokkaammin niin metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä kuin erillisin toimenpitein ja metsien vapaaehtoista suojelua edistämällä. Kemera -luonnonhoitovarojen sekä muiden Metso-ohjelman toteuttamiseen osoitettujen varojen niukkeneminen tuo työhön lisähaasteita. Metsistä ammennetaan hyvinvointia, virkistystä ja terveyttä Etelä-Savossa entistä monipuolisemmin. Mm. riista, marjat ym. luonnontuotteet ja niiden hyödyntäminen matkailussa sekä jalostuksessa voivat tarjota toimeentuloa entistä useammille. Etelä-Savon maakunnan keskeiset linjaukset lähivuosille ovat seuraavat: vastaamme kasvavaan puun tarpeeseen ja lisääntyviin hakkuumahdollisuuksiin monipuolisella keinovalikoimalla nostamme erityisesti taimikon varhaishoitomääriä turvaamme puun tuotannon myös tulevaisuudessa toimintavolyymien kasvaessa tehostamme entisestään metsäluonnonhoitoa ja metsätalouden vesiensuojelua hyödynnämme metsien mahdollisuuksia ja lisäämme niiden vetovoimaa matkailun, vapaa-ajan asutuksen ym. monikäytön tarpeisiin 8

9 3. Ohjelman visio ja strategiset linjaukset Visio: Etelä-Savon metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde Missio: Vastaamme biotalouden lisääntyvään raaka-aineentarpeeseen metsätalouden kestävyys, metsäluonnon monimuotoisuus ja vesiensuojelu huomioon ottaen. Luomme edellytyksiä metsäsektorin kehittymiselle ja metsiin perustuvien elinkeinojen monipuolistumiselle. Turvaamme metsien monikäytöstä saatava aineelliset ja aineettomat hyödyt. Metsäohjelman strategiset päämäärät Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma rakentuu samoille strategisille päämäärille, kuin Kansallisen metsästrategia Metsästrategiassa alueellisten metsäohjelman yhtenä tärkeänä tehtävänä nähdäänkin tukea osaltaan Kansallisen metsästrategian toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. Kansallisesta metsästrategiasta johdettuja alueellisen metsäohjelman strategisia päämääriä ovat: 1. Etelä-Savo on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille 2. Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä 3. Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Etelä-Savon alueellisessa metsäohjelmassa korostetaan maakunnan ja sen toimijoiden keskeisimmiksi näkemiä tavoitteita ja toimenpiteitä, joita olemme valmiita yhdessä toteuttamaan. Ohjelmasta on pyritty luomaan mahdollisimman fokusoitu, konkreettinen, realistinen, sitouttava ja päivitettävä toimenpideohjelma. Kansallisen metsästrategian osatavoitteista kiinnitämme huomiota ennen kaikkea niihin, joihin pystymme omassa maakunnassamme merkittävästi vaikuttamaan. 9

10 4. Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu kahteen osaan, avaintavoitteet ja toimenpiteet sekä muut tavoitteet ja toimenpiteet. Avaintavoitteiksi on määritelty tavoitteet, jotka nähdään tärkeimmiksi ja joiden toteuttamiseen kohdistetaan suurin työpanos seuraavien kahden - kolmen vuoden aikana. Alueellinen metsäohjelma on jatkuvasti päivittyvä ja painopistettä siirretään ohjelmakauden edetessä tarpeen mukaan uusiin tavoitteisiin. A. Avaintavoitteet ja toimenpiteet 4.1. Hyödynnämme kestäviä hakkuumahdollisuuksia täysimääräisesti Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämääriä: Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä Metsäteollisuuden investoinnit nostavat teollisuuden raakapuun tarpeen vuosikymmenen lopulla miljoonaa kuutiota nykytasoa korkeammalle. Etelä-Savon ympäristössä tehtävät investoinnit kasvattavat ainespuun vuotuista tarvetta yli miljoonalla kuutiolla jo vuodesta 2016 alkaen. Äänekosken ja Varkauden investoinnit muuttavat maan sisäisiä puun kulkuvirtoja, minkä seurauksena puun kysyntä kasvaa Etelä-Savossa voimakkaasti. Vireillä olevat hankkeet energiajalosteita tuottavien laitosten perustamiseksi Etelä-Savoon lisäävät täysimääräisesti toteutuessaan energiapuun kysyntää miltei teknis taloudellisen tuotantopotentiaalin tasolle. Suuri osa energiapuusta saadaan muiden hakkuiden yhteydessä, mutta myös erillisen energiapuun hankinnan kehittämiselle. Etelä-Savon metsävarat mahdollistavat hakkuumäärien noston, mikä tuo työtä ja hyvinvointia alueelle. 10

11 Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Jalkautamme alueellisen metsäohjelman tärkeimmät tavoitteet kattavasti metsäsektorin ja yhteistyökumppanien tietoisuuteen, seuraamme AMO:n toteutumista järjestelmällisesti Lisäämme puun tarjontaa toimivia puumarkkinoita tukevalla, koko metsäsektorin yhdensuuntaisella viestinnällä Laadimme kunnittaiset suurimpaan kestävään hakkuumahdollisuuteen perustuvat hakkuu- ja energiapuusuunnitteet, joiden toteutumista seurataan reaaliaikaisesti Vastuu: Mhy:t, metsäteollisuus, Tuomme esiin vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä, Mhy:t, metsäteollisuus Edistämme metsätilojen sukupolvenvaihdoksia sekä kuolinpesien purkua (kehittämishanke), Mhy:t Tehostamme Metsäänfi-palvelun ja metsävaratiedon hyödyntämistä:, metsäalan lisäämme tilakohtaisia taloustunnuksia, neuvonnan apuvälineitä Metsään.fi järjestelmään toimijat korostamme hyvää metsäomaisuuden hoitoa kehitämme ammattilaisten valmiuksia neuvontaan, perustelemiseen koulutamme, tiedotamme, järjestämme asiakastilaisuuksia Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot TAVOITE Ainespuun hakkuukertymä, kiintokuutiometriä (1000 m3/v)* 1000 m 3 /v 1000 m 3 /v Mäntytukki Kuusitukki Lehtipuutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Lehtikuitupuu YHTEENSÄ

12 12

13 Km TAVOITE Hakkuupinta-alat hakkuutavoittain (ha)* ha/v ha/v Kasvatushakkuut ensiharvennus muu harvennus ylispuiden poisto Uudistushakkuut avohakkuut luontaisen uud. hakkuut Muut hakkuut Hakkuut yhteensä Tähän linkki reaaliaikaiseen (viikoittain päivittyvään) metsäkeskuksen nettisivuilla olevaan kuntakohtaiseen seurantamittarikoneeseen. Kuntakohtaiset seurantamittarit :metsien käyttöasteen kehitys, seuranta myös puutavaralajeittain ja hakkuutavoittain. Järjestelmä valmistuu vuoden 2016 alkuun Kehitämme metsiin ja puunjalostukseen liittyvää liiketoimintaa Tavoite toteuttaa strategisia päämääriä: Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Metsäsektorilla työskentelee noin 11% Etelä-Savon työllisestä työvoimasta. Erityisen vahva asema on puutuoteteollisuudella, joka tarjoaa peräti neljänneksen Etelä-Savon teollisista työpaikoista. Alueen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa alueelta korjattavasta puumäärästä jalostetaan omassa maakunnassa. Myös tuotteiden jalostusasteen nostaminen tuo lisäarvoa ja uusia työmahdollisuuksia. Etelä-Savon metsien ainespuuhakkuiden lisäysmahdollisuudet koostuvat suurimmaksi osaksi tukkipuusta. Myös alueen energiapuupotentiaali on merkittävä ja mahdollistaa energiapuun jalostuksen uusiksi tuotteiksi. Mikäli ainespuun hakkuut toteutuvat hakkuusuunnitteen mukaisesti, metsäenergiapuun teknistaloudellinen ja ekologinen korjuupotentiaali on noin 1,3 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Metsähaketta 13

14 on käytetty alueen lämpö- ja sähkövoimalaitoksissa parhaimmillaan lähes m3 ja pientalojen polttopuun käytön arvioidaan olevan noin m3 vuodessa. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Työskentelemme tukkipuun käytön lisäämiseksi maakunnassa Edistämme uusien metsäenergiaa jalostavien ja käyttävien laitosten syntymistä sekä metsäenergian liiketoimintamahdollisuuksien tutkimusta Luomme edellytyksiä laadukkaan puun ja erikoispuun tuottamiselle ja hyödyntämiselle (terminaaliratkaisut, sähköiset kauppapaikat, metsävaratiedon hyödyntäminen, täydentäminen) Vaikutamme elinkeinopolitiikkaan, kaavoitukseen ym. metsäsektorin investointiedellytysten parantamiseksi alueella pontimena voimakkaat kerrannaisvaikutukset Vaikutamme yhteistyötahojen kanssa siihen, että metsäsektori saa merkitystään ja mahdollisuuksiaan vastaavan osuuden julkisista kehittämishankkeista ja T&K-rahoituksesta Edistämme puurakentamista vaikuttamalla kaavoittajiin, rakennussuunnittelijoihin sekä luomalla esimerkkikohteita Vastuu:, MTK Kehitysyhtiöt, hankerahoittajat, Metsäalan toimijat, MTK, Mhy:t, metsäsektorin toimijat, rahoittajat Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot TAVOITE m 3 /v 1000 m 3 /v Metsäteollisuuden puunkäyttö alueella Metsähakkeen laitoskäyttö ja jatkojalostus YHTEENSÄ milj. milj Metsä- ja puuteollisuuden arvonlisäys (tarkistettava) (tarkistettava) henkilöä henkilöä Metsä- ja puuteollisuuden työvoima 2400 (tarkistettava) (tarkistettava) 14

15 15

16 4.3. Parannamme alueen liikenneinfran kuntoa (tiestö, terminaalit) Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämäärää: Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Ja metsästrategian osatavoitetta Kuljetus- ja tietoliikenneväylien palvelukyky, tehokkuus ja toimivuus paranevat Tiestön merkitys metsätaloudelle, virkistyskäytölle ja koko maaseudun elinvoimalle on suuri. Viime vuosina yksityistieverkoston kunto on heikentynyt ja valtion alempiasteinen tiestö rapistunut. Puiden varastointipaikkojen hyvällä kunnolla ja riittävällä määrällä helpotetaan teollisuuden puuhuoltoa. Kasvava metsäenergian käyttö edellyttää riittävää terminaaliverkostoa, jotta metsäenergian hankinnan logistiikka saadaan toimimaan kustannustehokkaasti. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Osallistumme valtion alemmanasteisen tieverkon kunnostusten priorisointiin puun kuljetustarpeiden näkökulmasta. koostamme metsäpuolen näkemyksen tärkeimmistä kohteista Selvitämme terminaalitarpeet ja terminaalien sijaintipaikat puuvirtojen muutokset, energiapuu ja puun eri kuljetusmuodot huomioon ottaen (kehittämishanke) Luomme yhteisen tietokanan yksityisteistä, niiden kunnosta ja kunnostustarpeista (kehittämishanke) Parannamme yksityisteiden tienpidon osaamista, aktiivisuutta (kehittämishanke) Lisäämme maltillisesti teiden kunnostuksen osuutta Kemera-varojen käytössä ja tehostamme varojen käyttöä (priorisointi, teiden avainkohtiin painottuminen) Vastuu: MTK/, puunhankinta, puunhankinta MAMK Metsäneuvosto / Keskeiset toimijat:, metsänhoitoyhdistykset, metsäorganisaatiot, koneyrittäjäjärjestöt, kunnat, ELY-keskus, Maakuntaliitto Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot TAVOITE Kemerarahoituksella km/v km/v 16

17 Metsäteiden perusparannus Metsäteiden rakentaminen YHTEENSÄ Lisäämme taimikonhoitomääriä Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämäärää: Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Ja metsästrategian osatavoitetta: Metsävarat ovat runsaat, terveet, hyväkasvuiset ja vastaavat biotalouden lisääntyviin tarpeisiin Riittävällä metsien hoidon tasolla turvataan metsien kasvu ja hyvälaatuisen puuraaka-aineen tuotos. Erityishuomiota tulee kiinnittää taimikon varhaishoidon määriin, jotka ovat jääneet viime vuosina alle metsänhoidollisen tavoitetason. 11. VMI:n mukaan Etelä-Savossa taimikonhoito on jo myöhässä ha:lla ja vuotuinen taimikonhoitotarve tulevana 5-vuotiskautena on yli ha vuodessa. Uusi kemera-lainsäädäntö antaa mahdollisuuden taimikon varhaishoitomäärien kasvattamiseen. Sähköisten palveluiden kehittyminen parantavat tiedonvälitystä, metsänomistajien neuvontaa ja palvelujen tarjontaa. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Tiedotamme asiasta säännöllisesti, lähetämme kohdennettuja metsänhoitotiedotteita metsänomistajille korostamme metsäomaisuuden hoidon ja talouden näkökulmaa korostamme taimikonhoidon oikeaa ajoitusta työmäärien ja kulujen minimoimiseksi Sovimme menettelyistä päivitystiedon saamiseksi metsien uudistamis- ja taimikonhoitotöistä Järjestämme Metsäkeskuksen ja Luke:n roadshown taimikonhoidosta Edistämme taimikonhoidon koneellistamista mm. luomalla näytealaverkoston hoidetuista kohteista (Demoforest) Vastuu: / metsäiset toimijat, metsänhoido n toimijat / Luke Kehitämme metsäpalveluyrittäjien toimintatapoja työn Luke markkinoinnissa, työn laadusta vastaamisessa Edistämme omatoimista työtä lisäämällä koulutusta ja tiedotusta Mhy:t, metsäkeskus ym. 17

18 Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot Metsien hoito ja metsänparannus Keskim Kaikki metsänomistajat TAVOITE Kaikki metsänomistajat Kemera rahoituksella Taimikon varhaishoito (ha/v) ei tilastoitu erikseen Taimikonhoito( ha/v) Nuoren metsän hoito (ha/v) YHTEENSÄ Tähän linkki metsäkeskuksen sivuilla olevaan kuntakohtaiseen seurantamittarikoneeseen Kuntakohtaiset taimikonhoitotavoitteet yksityismetsissä, kuukausiseuranta, miten työmäärät kehittyvät. Järjestelmä valmistuu vuoden 2016 alkuun Turvaamme yrittäjä- ja työvoimaresurssien riittävyyden Tavoite toteuttaa päämäärää: Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Ja metsästrategian osatavoitteita: Koulutuksen ja työelämän yhteistyö vahvistuu Eri koulutusasteelta valmistuneiden määrä ja osaaminen vastaa metsäalan rekrytointitarvetta ja osaamisvaatimuksia Puunkorjuun ja metsien hoidon onnistuminen edellyttää yrittäjiltä ja työntekijöiltä motivoituneisuutta, osaamista ja halua kehittää oma työtään. Lisääntyviin puunkorjuun ja metsänhoidon suoritteisiin pystytään osin vastaamaan konekaluston käyntiastetta lisäämällä ja yhä enemmän ympärivuotiseen työskentelyyn pyrkimällä. Yrittäjien ja työntekijöiden ikärakenne huomioon ottaen alalle tarvitaan kuitenkin entistä enemmän uusia osaajia. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Varmistamme ja parannamme alan koulutuksen vetovoimaa metsäalan toimijoiden yhteistyöllä Työskentelemme alan töiden kausivaihtelun tasaamiseksi Ennakoimme alan koulutustarpeita ja kehitämme koulutusohjelmia ennakointityön tulosten mukaisesti. Vastuu:, maakuntaliitto, ELY Tiivistämme koulutuksen ja työelämän yhteistyötä Koulutusorganisaatiot, metsäorganisaatiot Tehostamme henkilökohtaista ammattiin ohjaamista motivoituneiden henkilöiden saamiseksi alalle metsäorganisaatiot 18

19 oppisopimuskoulutuksen ja sen ehtojen kehittäminen ehtojen parantaminen Vaikutamme lasten ja nuorten metsäsuhteeseen kouluyhteistyö yhteistyö järjestöjen kanssa AH metsätoimijat Partio ym. järjestöt Keskeiset toimijat: Koulutusorganisaatiot, metsäorganisaatiot, työvoimahallinto, maakuntaliitto, yrittäjä- ja työntekijäjärjestöt Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot TAVOITE h:löä Metsätalouden työvoima? 1600 (tarkistettava) (tarkistettava) Ensisijaiset hakijat / metsäalan koulutuspaikka? (tarkistettava) (tarkistettava) hlöä 4.6. Huolehdimme metsien monimuotoisuudesta Tavoite toteuttaa kansallisen metsästrategian päämäärää: Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Hyvän metsänhoidon haaste on metsien korkean hyödyntämisasteen ja metsäluonnon hoidon tarpeiden yhteensovittaminen. Metsänomis tajien tavoitteiden erilaistuminen lisää tarvetta monipuolistaa metsien käsittelyä. Käsittelytavasta riippumatta metsien monimuotoisuuden säilyttäminen metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä edellyttää hyvää harkintaa ja huolellisuutta menetelmien soveltamisessa. Kemera-luonnonhoitovarojen niukkeneminen edellyttää erillisten luonnonhoitohankkeiden ja ympäristötuella suojeltavien monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden järkevää kohdentamista ja priorisointia. Uutena työvälineenä tässä työssä on luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma TOTELMA. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden suojeluohjelman (METSO) toteutus on esimerkki va paaehtoisuu teen perustuvan metsien suojelun toimivuudesta. Sitä kautta on rakentunut metsien suojelualueiden verkko, joka on lisännyt metsien suojelumäärää ja metsänomistajien suojeluha lukkuutta. Vapaaehtoinen metsien suojelu määrä on lisääntynyt. Metsänomistajille on tär keää te hokas puuntuotanto ja metsien luontoarvojen säilyttäminen. 19

20 20

21 Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Monimuotoisuuden huomioiminen on osa hyvää talousmetsien hoitoa: lisäämme Metsään.fi järjestelmään informaatiota suojeltavista lajeista ym. lisäämme koulutusta, tiedotusta ja neuvontaa metsänomistajille huolehdimme metsäammattilaisten osaamisesta ohjeiden, suositusten ja sertifiointikriteerien soveltamisessa terävöitämme palautteen antoa auditoinneista ja luontolaadun tarkastuksista Vastuu: Tuomme esille eri-ikäisrakenteista kasvatusta vaihtoehtona esim. rantametsissä, ja turv la lisäämme kohdennettua tiedotusta Kasvatamme suojelualueiden osuutta vapaaehtoisin keinoin Metso-ohjelman mahdollistamin resurssein Varaudumme ilmastonmuutokseen kiinnittämällä huomiota metsien puulajivalintoihin sekä myrskynkestävyyteen Ohjaamme niukkenevaa luonnonhoitorahoitusta tehokkaasti TOTELMA:n mukaisiin avainkohteisiin kohteiden kytkeytyneisyys huomioon ottaen Lisäämme EU-rahoitteista metsäluonnonhoitoa hanketoimintana Metsäorganisaatiot, palveluiden tarjoajat ELY-keskus, ELY-keskus, Metsähallitus, Keskeiset toimijat: metsäkeskus, mhy:t, metsäorganisaatiot, metsänomistajat, metsäalan koulutusorganisaatiot, yrittäjä- ja neuvontajärjestöt, ELY-keskus Metson toimeenpanon tiedot ha/v ha/v Ympäristöhallinnon rahoittamat Metsätalouden ympäristötuki Luonnonhoitohankkeet Ennallistaminen Lahopuu (VMI) 4,9 m3/ha 5,5 m3/ha Arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen (%) 90% 95% 21

22 4.7. Nostamme metsätalouden vesiensuojelun tasoa Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämäärää: Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Metsätalouden vesiensuojelussa noudatetaan metsänhoito-, energiapuun korjuun ja suometsien hoitosuosituksia sekä metsäsertifioinnin vaatimuksia. Toteutamme Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelman sekä Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Päätavoitteena on säilyttää pinta ja pohjavesien hyvä tila ja parantaa jo muutettujen vesistöjen tilaa. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Parannamme metsäojitusten vesiensuojelullista tasoa: perustamalla toiminta paikkatietoanalyysiin perustuvaan tarveharkintaan (kehittämishanke) kohdistamalla painopistealueille tehostettua neuvontaa (osana hanketta) tarjoamalla käyttöön paikkatietotyökalut ojituksen ja muokkauksen riskikohteiden tunnistamiseksi (uoma-analyysi, valumamallit) Koulutamme metsäalan toimijoita uusien vesiensuojelua parantavien menetelmien soveltamisessa Suuntaamme valuma-aluekohtaista suunnittelua ja vesiensuojeluhankkeita vesiensuojelun painopistealueille Käsittelemme rantametsiä huolellisesti suojavyöhykkeet muokkaustapa ja toteutus eri-ikäisrakenteinen metsienhoito Tiedotamme metsänomistajille pohjavesialueista ja niillä käytettävistä metsänkäsittelymenetelmistä (maanmuokkaus) Vastuu: ELY-keskus, Metsäorganisaatio t ELY-keskus, Keskeiset toimijat:, ELY-keskus, metsäyhtiöt, mhy:t, palveluyrittäjät, koneyrittäjät, metsänomistajat. 22

23 Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot TAVOITE Vesiensuojelun laatu puunkorjuussa erinomainen tai hyvä (%) 96 95% Vesiensuojelun laatu maanmuokkauksessa erinomainen tai hyvä% 81 95% Erillisten vesiensuojeluhankkeiden volyymi, Kasvatamme metsäluonnon vetovoimaa ja lisäämme sekä monipuolistamme metsäluontoon liittyvää yrittämistä Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämääriä: Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Ja metsästrategian osatavoitteita: Metsiin perustuva monipuolinen palveluliiketoiminta sekä luonnontuoteala kasvavat Metsänomistajien ansaintamahdollisuudet lisääntyvät ekosysteemipalveluita kaupallistamalla Etelä-Savossa metsäluontoon (muuhun kuin puuhun) perustuvien ekosysteemipalveluiden kaupallinen tarjonta on lisääntymässä, mutta toiminnan volyymeistä on vaikea saada mitattua tietoa. Globaalisti matkailu on ollut jo pitkään voimakkaimmin kasvava palveluala. Mökkeily mukaan lukien matkailu toi vuonna 2012 Etelä-Savoon selvitysten mukaan 253 mil. :n välittömät tulot. Riistatalous sekä keräily- ja luonnontuotteiden hyödyntäminen ja jalostus voi tuoda toimeentulon Etelä-Savossa jatkossa yhä useammalle joko erillisenä toimintona tai matkailuun yhdistettynä. Järkevällä, riistan huomioivalla metsänhoidolla voidaan vaikuttaa olennaisesti useiden riistaeläinten, mm. metsäkanalintujen kannan kehitykseen. Luontomatkailu eri muodoissaan vaatii ammattitaitoisia toimijoita ja pitkäjänteistä yhteistyötä brändin ja yhteisten pelisääntöjen rakentamisessa. Myös vuoropuhelun 23

24 metsätalouden kanssa tulee olla aktiivista. Kaupallisen liiketoiminnan harjoittaminen yksityismailla edellyttää lisäksi sopimustekniikan kehittämistä. Kysyntä metsien monikäyttöön kasvaa mm. arvomuutosten, lasten ja nuorten harrastusten sekä virkeiden ja harrastavien ikä-ihmiset kautta. Metsien virkistyskäyttö ja terveysvaikutukset korostuvat. Metsien tarjoama hiljaisuus, tila, rauha ja puhtaus nousevat arvoonsa. Metsien monikäyttöarvojen kaupallisen hyödyntämisen rinnalla metsien tulee olla kaikkien saavutettavissa. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Riistan elinympäristöjen huomioiminen on osa hyvää metsänhoitoa: koulutus, tiedotus, havaintokohdeverkosto (DemoLife) kohdetiedot Metsään.fi palveluun maanomistajan luvalla Kehitämme yhteistyö- ja sopimusmalleja: maanomistaja metsästysseura luontomatkailuyrittäjä (alueiden ja teiden käyttöoikeudet, vastikkeet, kohdetietojen julkaiseminen) Edistämme luontomatkailuyrittäjien yhteistyötä: brändäämisessä (esim. Saimaan puistoalueet) verkottuneessa palveluiden tarjonnassa yhteisten pelisääntöjen, laatulupausten aikaansaamisessa Selvitämme luomukeruualueiden sertifiointimahdollisuudet (Kehittämishanke) Kehitämme, mallinnamme ja jalkautamme maisemanvuokrauksen käytänteet myös loma-asukkaiden tarpeisiin (kehittämishanke) Vahvistamme vapaa-ajan asukkaiden luontosuhdetta tuottamalla luontotietoa/artikkeleita kuntien kesä-/matkailulehtiin Lisäämme metsästysmatkailun/lintukosteikot ja vesiensuojelun yhteistyötä Vastuu:, riistakeskus, mhyt, metsäkoulut, riista-alan organisaatiot hankkeistaminen, riista-alan organisaatiot, MTK, yrittäjät, MAMK??, Yritykset, metsähallitus HY:n Ruralia, mk, Ruralia, mk, MAMK mk, riistakeskus, mhyt Keskeiset toimijat: Matkailuyrittäjät, ohjelmapalveluyritykset, metsänomistajat, metsä- ja matkailualan koulutusorganisaatiot, kehitysyhtiöt, ELY- keskus, metsähallitus, metsäkeskus, Suomen riistakeskus, Virkistysalueyhdistykset Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot 24

25 2014 TAVOITE Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden käyntikerrat (hö/v) B. Muut tavoitteet ja toimenpiteet 4.9. Turvaamme metsien kasvua, terveyttä ja hyvälaatuisen puuraaka-aineen tuotosta riittävällä metsien hoidolla Tavoite toteuttaa Kansallisen metsästrategian päämääriä: Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Ja metsästrategian osatavoitetta: Metsävarat ovat runsaat, terveet, hyväkasvuiset ja vastaavat biotalouden lisääntyviin tarpeisiin Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot Metsien hoito ja metsänparannus Km TAVOITE Kaikki metsänomistajat Kaikki metsänomistajat Metsänviljely (ha/v) Kemera rahoituksella Kunnostusojitus (ha/v) Terveyslannoitus (ha/v) Kasvatuslannoitus (ha/v) Juurikäävän torjunta (ha/v) Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma on maakunnan koko metsäalan strateginen ja toiminnallinen ohjelma, joka toteuttaa sekä maakunnan omia että Kansallisen 25

26 metsästrategian 2025 tavoitteita. Se luo mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä antaa suuntaviivat metsien hoidolle, monipuoliselle hyödyntämiselle sekä suojelulle. Metsäalan yhteiskunnalliset vaikutukset yli hallinnonalarajojen ovat vahvat ja alueellinen metsäohjelma on tärkeä osa maakunnallista suunnittelujärjestelmää. Se on merkittävä sisältöperusta metsäasioille maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa sekä ELY-keskuksen strategiasuunnitelmissa. Monet ohjelman esittämät toimenpiteet tulevat sisältymään maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan TOPSU:un. Alueellinen metsäohjelma on laadittu yhteistyössä maakunnan eri sidosryhmien ja metsäalan toimijoiden kanssa. Alueellisilla metsäohjelmilla on kiinteää vuorovaikutusta mm. maakuntakaavoituksen, alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, ympäristöhjelmien, ilmasto-ohjelmien ja bioenergiaohjelmien, kanssa. 6. Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen Etelä-Savon alueellisen metsäohjelman rahoitustarve on koottu alla oleviin taulukoihin. Rahoituksessa on huomioitu metsien hoitoon, puun energiakäyttöön, METSO-ohjelman toteuttamiseen ja aluekehityshanketoimintaan arvioitu julkinen rahoitustarve. Rahoitustarpeessa ei ole huomioitu perustutkimuksen, koulutuksen ja yritysten tuotekehi tysrahoitusta eikä suuria väylähankkeita Kestävän metsätalouden rahoitus (kemera) Suorite Rahan Osuus tavoite tarve, % Taimikon varhaishoito, ha % Nuoren metsän hoito, ha % Suometsien hoidon ryhmä 4 % Suometsien hoito, ha Tuhkalannoistus, ha Metsätieryhmä 11 % Metsätien rakennus, km Metsätein perusparannus, km

27 YHT % Huom! Etelä-Savon metsäneuvosto käsittelee kemera-työohjelmaesitystä sähköpostikokouksessaan , jonka jälkeen esityksiä tarkastellaan valtakunnallisesti. Tarkennettu esitys vahvistetaan AMO:n hyväksymisen yhteydessä 6.2 Luonnonhoidon rahoitus Vuosien luonnonhoidon suunnitelma ja budjetti. HUOM! Luvut koko jaksolle! Luonnonhoitohank-k eet kpl Kemera Valtionapu 27 Valtak. Lh-hank keet EU-rahoit us Muu rahoitus Yhteensä 1. Usean tilan alueelle ulottuvien elinympäristöjen kunnostustyöt sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistaminen 2.Metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen Valuma-aluekohtaiset hankkeet Freshabit Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus 4.Vieraskasvien hävittäminen ja leviämisen estäminen 5.Metsäluonnonhoitoa sekä maisema-, kulttuuri- ja virkitysarvoja korostavat hankkeet Yhteensä luonnonhoitohankkeet Ympäristötukien laadinta METSO, koulutus,

28 neuvonta Vesiensuojelun tiedotushanke Yhteensä

29 6.3 EU:n ohjelmarahoitus Manner-Suomen maaseutuohjelma Rakennerahastot EAKR ja ESR 6.4. Yksityinen rahoitus Metsänomistajat panostavat vuosittain julkiseen rahoitukseen verrattuna moninkertaisen Keskim Tavoite Yksityismetsien puuntuotannon kokonaiskustannukset, /v Puuntuotannon tuet /v Ohjelman vaikutukset Arvioinnin periaatteet Tehdään ohjeistuksen mukaan marraskuun lopulla 8. Ohjelman toimeenpano ja seuranta (Pekan tekstiä) Alueellisen metsäneuvoston tehtävänä on laatia ja hyväksyä alueellinen metsäohjelma sekä seurata ja edistää ohjelman toteuttamista. Metsäohjelmaan on 29

30 kirjattu keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet vuosille ja niiden toteuttamiseen sitoutuneet toimijat. Ohjelman toimenpanossa kiinnitetään erityishuomiota kaikkien keskeisten toimijoiden sitouttamiseen ohjelman toteuttamiseen aina kenttähenkilöstöä myöten. Keskeisten tavoitteiden etenemisestä ja ohjelman toteutumisesta raportoidaan metsäneuvostolle vuosittain ja metsäneuvosto arvioi ohjelman toteutumista. Metsäohjelma seuranta toteutetaan siten, että kentän toimivat voivat reaaliaikaisesti seurata keskeisten tavoitteiden toteutumista aina kuntatasolle asti ja käyttää sitä hyväksi oman toimintansa suunnittelussa ja seurannassa. Metsäohjelman seurantatulokset edelliseltä vuodelta koo taan metsäkeskuksen internet-sivuille. Ohjelman tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuosittain maa- ja metsätalousministeriölle.. 30