Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hanke

Transkriptio

1 Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hanke

2 Sisältö Hankkeen tiedot: hankkeeseen osallistuivat, hankekonsortio, osa-alueet, tavoitteet sekä kehittämis- ja työmenetelmät Hankkeen maku-sote-yhteys Sähköisten palveluiden kehittäminen Osallistamisen tavat, kehittäjäasiakastoiminta Hankkeen aikana toteutetut pilotit Palveluohjaus ja -neuvonta Oulun hiippakunnan ja Lapin ensi- ja turvakodin osakokonaisuudet Monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeet Erikoissairaanhoidon integrointi perhekeskustoimintamalliin Lastensuojelun systeeminen toimintamalli Lapin yliopiston osakokonaisuus Lapin AMK:n osakokonaisuus Koko hankkeen keskeisiä tuloksia/johtopäätöksiä Tulosten merkitys ja hyöty hankkeen näkökulmasta Hankkeen tärkeimmät opit 2

3 Hankkeen perustiedot Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hanke Toteutettiin ajalla Mukana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa Rahoitukseen myönnetty valtionavustusta

4 Hankkeeseen osallistuivat Hankkeen henkilöstö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta: projektipäällikkö Kaisa-Maria Rantajärvi Kehittäjätyöntekijät Mikko Närhi, Tuula Mäntymäki, Riitta Lehtola (50%), erityisasiantuntija Teija Moisanen saakka Oulun hiippakunta Turva-hanke, projektityöntekijä Hannele Heinonen Lapin ensi- ja turvakoti ry Vanhemmuus vahvaksi erossa -hanke, suunnittelija Katariina Silvennoinen (Tanja Sälevä 2/2018 saakka) Lapin yliopisto ja ammattikorkeakoulu mukana omilla osahankkeillaan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö, taloussihteeri Tiina Ylikangas, suunnittelijat Hanna Saramaa ja Maria Martin 4

5 Hankekonsortio Hankekonsortiossa olivat mukana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus hankkeen koordinoijana (21 kuntaa), Oulun hiippakunta, Lapin ensi- ja turvakoti ry, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Lapin ja Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirit, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä hankkeen hallinnoijana Kumppaneina Mobile Kid Oy, Erityislasten omaiset ELO ry, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri, Pohjoisen yhteisöjen tuki- Majakka ry ja Suomen mielenterveysseura 5

6 Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hankkeen osa-alueet Palveluohjauksen maakunnallisen verkoston ja ohjausteknisen alustan luominen Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen (Oulun hiippakunta) Eropalveluiden kehittäminen (Lapin ensi- ja turvakoti ry) Monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeiden huomioiminen palveluissa (pääpaino saamelaisten ja saamenkielisten palveluiden kehittämisessä) Lasten somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon integraatio perhekeskustoimintamalliin Lastensuojelun systeemisen toimintamallin kehittäminen Lapin yliopiston tutkimushanke Lapin ammattikorkeakoulu toimintamallien kehittäminen 6

7 Hankkeen tavoitteet Toimivan lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuuden luominen, jossa painotus on ennalta ehkäisevissä ja varhaisen tuen palveluissa, perhekeskustoimintamallin kehittäminen Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen eri kehittämiskokonaisuuksissa Järjestöjen ja seurakuntien palveluiden kytkeminen osaksi palvelukokonaisuutta Palveluiden yhdenvertaisuuden ja asiakkaiden osallisuuden varmistaminen Toimintakulttuurin uudistaminen Saamelaisten kieli- ja kulttuuritaustan huomioivien palveluiden kehittäminen Erityispalveluiden tuen varmistaminen peruspalveluille Lastensuojelun systeemisen toimintamallin edistäminen Aluekattavuuden ja kustannustehokkaiden palveluiden kehittäminen 7

8 Kehittämis- ja työmenetelmät hankkeen eri osa-alueilla Dialogisten, verkostomaisten työskentelytapojen hyödyntäminen kehittäjätiimeissä, työpajoissa, kunta- ja seutukuntakäynneillä sekä koulutuksissa jne. Digitaalisten monikanavaisten palveluiden hyödyntäminen (esim. kuvapuhelin, Facebook-live, verkkokonsultaatio, tiedonsiirto, sähköiset lomakkeet) Prosessimallinnus palveluohjauksesta QPR-ohjelmalla osana perhekeskustoimintamallia Kasvun tuen menetelmien juurruttaminen (Voimaperheet, Lapset puheeksi) Kyselyt (esim. kohtaamispaikkojen kartoitus, saamenkieliset työntekijät jne.) Palveluiden kartoitus esim. nettisivuja hyödyntäen Palvelukuvausten koonti Virtu.fi-alustan hyödyntäminen 8

9 Hankkeen maku-sote-yhteys Tiedon tuottaminen maakuntavalmisteluun hankkeen eri osa-alueilta lapsiperhepalveluiden nykytilasta ja ehdotukset perhekeskusverkoston rakenteesta Lapin maakunnan alueella Maakunnan edustaja on ollut mukana hankkeen ohjausryhmässä Käsitelty kansallisia linjauksia ja siltaamistoimenpiteitä maakunnan lapsi- ja perhepalveluiden työryhmässä 9

10 Sähköisten palveluiden kehittäminen Hankkeen läpileikkaavana tehtävänä on ollut edistää sähköisten palvelukanavien hyödyntämistä osana perhekeskustoimintamallia Eri osa-alueilla on hyödynnetty Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittämää Virtu.fi -alustaa, jonne on koottu asukkaiden ja asiakkaiden sähköisiä palveluita sekä ammattilaisille suunnattuja palveluita Tuotu ammattilaisten tietoon jo kehitettyjä palveluita Lisätty kuvapuhelinpalveluiden käyttöönottoa Kehitetty sähköisiä lomakkeita 10

11 SÄHKÖISET SOTE-PALVELUT AIKAJANALLA Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on yhteistyökumppaneiden kanssa pilotoinut ja käyttöönottanut sähköisiä palveluita Chat-palvelu Suomi.fi-valtuudet Suomi.fi-tunnistus Videochat-palvelut Asiakkaille Ammattilaisille Kertakirjautuminen Oma hyvinvointi -palvelut Virtu-palvelupisteet Elatusapulaskuri Kansalaisen asiointitili Kuvapuhelinpalvelut Kansalaisneuvonta Sähköinen ajanvaraus Toimikortti-kirjautuminen Sähköinen ajanvaraus Videokonsultaatiot Työparipyyntö Toimeentulotukilaskuri Vetuma-kirjautuminen Sähköiset lomakkeet Terveydenhuollon verkkoasiointi Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus (virtu.fi) Tiedonsiirtopalvelut Sähköiset lomakkeet Videoneuvottelulaitteet ja -lisenssit Lapin kuntiin Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus (virtu.fi) Sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta Tupas-tunnistus Sosiaalialan verkkokonsultaatio

12 Virtu.fi palvelumuodot asukkaille ja asiakkaille Kuvapuhelinpalvelut Verkkoneuvonta Oman kunnan neuvonta Sähköinen ajanvaraus Oma kansio Hyvinvoinnin mittarit Virtupalvelu- Virtu-palvelupisteet Yleinen neuvonta Yleinen neuvonta Linkki toiseen verkkopalveluun Sähköinen tiedonvälitys Tiedon-välitys Sähköinen ajanvaraus Laskurit Laskurit Linkki toiseen verkkopalveluun Hyvin-voinnin mittarit Oma kansio

13 Hankkeessa kehitetyt sähköiset palvelut Verkkoneuvonta Sosiaalipalveluiden neuvonta (Rovaniemi, Salla) Palveluohjaamo (Kemi, Muonio, Ranua) Perhepalveluiden palveluohjaus (Kemijärvi) Lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta (Kittilä) Perhe- ja sosiaalipalveluiden neuvonta (Kolari) Sähköinen ajanvaraus Sähköinen yhteydenottopyyntö sosiaalipalveluihin (Rovaniemi) Sähköinen yhteydenotto lapsiperheiden kotipalveluun (Ranua) Sähköinen tiedonvälitys Lapsen astman esitietolomake (LSHP) Kuvapuhelinpalvelut Kuntouttavan työtoiminnan kuvapuhelinpalvelu (Inari) Lastensuojelun etävastaanotto (Inari) Psykiatrisen sairaanhoitajan etävastaanotto (Inari) Psykologin vastaanotto (Inari) Koulukuraattorin etätapaaminen (Ranua) Sosiaalitoimen etävastaanotto (Ranua) Työllisyysyksikön neuvontapalvelu (Ranua) Lastensuojelun sosiaalityöntekijän etätapaaminen (Simo) Lastenvalvojan etätapaaminen (Simo) Sosiaalipalveluiden palveluohjaus ja neuvonta (Simo) Vammaispalveluiden etätapaaminen (Simo) Ennaltaehkäisevän perhetyön etätapaaminen (Rovaniemi) Lasten psykiatrian yksikön etävastaanotto (LSHP) Nuorisopsykiatrian yksikön etävastaanotto (LSHP) Imetyspoliklinikka (LSHP) Perheasiain neuvottelukeskuksen etäpalvelu (Roi seurakunta) 13 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

14 Osallistamisen tavat Palveluiden käyttäjät eli kuntalaiset Kehittäjäasiakkaat Kuntien, järjestöjen, seurakuntien, KELAn ja sairaanhoitopiirien työntekijät Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö oppilaitosten tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden kanssa Nuorisofoorumin ja nuorisohallituksen jäsenet Ohjaamon nuorten kehittäjätiimi Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheissä tiimi Järjestetty: Työpajoja, kehittäjäasiakkaiden ja -tiimien tapaamisia, kunta- ja seutukuntakäyntejä, koulutuksia, tapahtumia (esim. Perheiden tori), kyselyitä 14

15 Kehittäjäasiakastoiminta Hankkeen tavoitteiden mukaisesti on palveluiden käyttäjien osallisuus kytketty osaksi kehittämistoimintaa Rekrytointi tehtiin syksyllä 2017, valmennus loka-marraskuussa 2017 sekä helmi-maaliskuussa 2018 Kehittäjäasiakkaat mukana kehittäjätiimeissä, työpajoissa, ideoimassa työpajojen sisältöjä Omat tapaamiset kuukausittain, joissa käsitelty eri teemoja (esim. asiakkaan kohtaaminen, palvelupolun sujuvuus, toimivat käytännöt, ongelmakohdat, palautteen anto ja vastaanottaminen) Mahdollisuus arvioida ja antaa palautetta valinnan-vapauslakiin Puheenvuorot seminaareissa (Lapin LAPE-seminaari, osallisuusfoorumi, valtakunnalliset lastensuojelun yhteiskehittämispäivät) 15 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

16 9/ /2017 1/2018 3/2018 5/2018 7/2018 9/ / / /2017 2/2018 4/2018 6/2018 8/ / /2018 Valmennukset Ideointi Palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittäminen Vaikuttaminen päätöksentekoon 16

17 Hankkeen aikana toteutetut pilotit Seurakunnan perheasiainneuvottelukeskus Lastensuojelun systeeminen toimintamalli Lasten lihavuuden ennaltaehkäisy Koulupoissaolot Nepsy-kuntoutus Kuvapuhelinpalvelu Palveluohjaus 17

18 Palveluohjaus ja -neuvonta 18

19 Palveluohjauksen kehittämisen tavoitteet Palveluneuvonnan ja ohjauksen kehittäminen kunnissa perhekeskustoimintamallin mukaisesti. Palveluneuvonnalla- ja ohjauksella pyritään helpottamaan oikea-aikaista ja varhaista palveluihin ohjautumista, järjestöjen ja seurakuntien palvelutarjonta huomioiden. 19

20 Toteutus Palveluohjausta kehitettiin kuntakohtaisesti, hankkeen tuella käynnistettiin palveluohjaus 9 Lapin kunnassa. Lapin maakunnan palveluohjaajista koottiin verkosto, joka kokoontuu säännöllisesti skypessä sekä live-tapaamissa. Mukana yli 30 ammattilaista 15:sta kunnasta Mallinnettiin QPR-ohjelmalla palveluohjauksen prosessikuvaus: TN=flowchart&SID=iOC0O7afk7waKI4ZtFHa5WO1sWpEALHGk8K060CVuNN& SMI=&PMAIN=processes&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID %3D %3F3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNRbL28stoqa4nGN h0mvc4pslvxellm2fl6w0x5zbs 20

21 Palveluohjausta kehitetty hankkeen tuella Kunta Palveluohjauksen aukiolo Palveluohjaajien lukumäärä ja (palveluohjauksen asiakasryhmä) Kemijärvi Ma-pe klo hlö (perhepalvelut) Kittilä Ma-to klo 12-14, pe hlö (perhepalvelut) Monitoimijainen rakenne: sos.toim,siv.palv., neuvola, srk Kolari Ma-pe klo hlö (vauvasta varttuneeseen) Muonio Ma-pe klo hlö (vauvasta varttuneeseen) Pelkosenniemi Ma-pe hlö (vauvasta varttuneeseen) Posio Ma-pe klo hlö (vauvasta varttuneeseen) Ranua Ma-pe klo hlö (vauvasta varttuneeseen) Salla Ma-ke klo hlö (vauvasta varttuneeseen) Sodankylä Aukeaa tammikuussa hlö (perhepalvelut) Verkoston tarkoituksena on mahdollistaa madaltaa yhteistyön kynnystä yli kuntarajojen ja tasalaatuistaa palveluohjausta sekä kouluttaa ja jakaa tietoa maakunnan tasolla tarjottavista palveluista. 21

22 Palveluohjaajien verkosto Palveluohjausta jo aiemmin kehittäneet, mukana verkostossa Kunta Palveluohjauksen aukiolo Palveluohjaajien lukumäärä Kemi Ma, ke ja pe klo hlö (perhepalvelut, aikuiset ja työikäiset) Rovaniemi Ma-pe klo hlö (perhepalvelut, aikuiset ja työikäiset) Pello Ma-pe, aukeaa syksyllä hlö (lapsiperheet) Mukana palveluohjaajien verkostossa Kunta Palveluohjauksen aukiolo Palveluohjaajien lukumäärä Simo Seudullinen ohjaus ja neuvonta yhdessä Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa 1 hlö (perhepalvelut, aikuiset ja työikäiset) Enontekiö Ei varsinaista palveluohjausta 1 hlö mukana palveluohjaajien verkostossa Savukoski Ei varsinaista palveluohjausta 1 hlö mukana palveluohjaajien verkostossa 22

23 Yhdessä Ranuan kunnan kanssa kehitetty palveluohjauksen palvelu 23

24 Tukea arjen vaativiin tilanteisiin (TURVA) Oulun hiippakunta ja Vanhemmuus vahvaksi erossa Lapin ensi- ja turvakoti ry 24

25 Kehittämiskohteet ja tavoitteet Perhevalmennuksen ja vanhemmuutta tukevien ryhmätoimintojen laajentaminen Vanhempia kasvatustaidoissa ja -keinoissa ohjaavan, näyttöön perustuvan mallin (esim. Voimaperheet) käyttöönotto Kartoittaa ja kehittää toimintamalleja, joilla tuetaan Lapin maakunnan lapsiperheitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuessa sekä erotilanteissa Toimintamallien kehittäminen teknologiavälitteisiksi, niin, että välimatkoista riippumatta kaikilla perheillä on yhdenvertainen mahdollisuus saada tukea ja neuvontaa erotilanteessa. Vahvistaa ammattilaisten tieto-taitoa ja osaamista järjestämällä koulutusta Koota ja käynnistää maakunnallisen eroauttajien verkoston toiminta 25

26 Keskeiset tulokset 1 Kartoitetuista palveluista on tehty digitaalinen koonti kartalle: Työstetty Parisuhteen tuen ja eroauttamisen palvelukortti. Toteutettu eroavien ja jo eronneiden perheiden vanhemmille suunnattuja Tietoa ja tukea lapsiperheen eroon Facebooklivelähetykset Eroneuvo-menetelmää hyödyntäen Toteutettu Tietoisku erosta selviytymiseen missä annettu ensikäden infoa erosta selviytymiseen ja eron jälkeisen vanhemmuuden sekä lapsen tukemisen teemoista (Ensi-ja turvakotien liiton YouTube kanava) Toteutettu Lapin ensi- ja turvakodin kotisivuilla ja apuaeroon.fi sivustolla Tukea eron jälkeiseen vanhemmuuteen -ryhmächat. Järjestetty ammattilaisille Vanhemman neuvo ryhmänohjaajien koulutus Toteutettu Parisuhteen tuen ja eroauttamisen koulutuskiertue 26

27 Keskeiset tulokset 2 Parisuhteen tuen koulutus Kuulevat korvat järjestettiin luterilaisen kirkon työntekijöille Pilotoitu Babytrail-Vauvapolku -oppimispeliä osana perhevalmennusta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa Digitaalisten palvelujen saatavuutta on parannettu kokoamalla eri palveluntuottajien valtakunnallisia digitaalisia palveluja Oulun Hiippakunnan sivuille sekä ohjattu kaikkia Lapin perhepalveluiden tuottajia tekemään samoin Rovaniemen seurakunnan sivuilla digitaalisten palvelujen sivusto on osoitteessa 27

28 Tuotetut materiaalit Kaikki hankkeessa tuotettu Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen materiaali löytyy Innokylästä Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Lapin maakunnassa -työtilasta osoitteessa: Työtilassa on verstaat, joissa on esitelty lappilaisia yhteistyön muotoja esim. Tenavatupa Ylitorniolla Seurakunnan ja MLL:n yhteinen perhekahvila Kittilässä Seurakunnan ja MLL:n yhteinen perhekahvila Enontekiöllä Perheiden talo Torniossa Irti arjesta -leiri Rovaniemellä 10-polku Posiolla 28

29 Työkalu Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen, sekä eroauttamisen maakunnallisessa kehittäjätiimissä on kehitetty palvelukorttia, jota voitaisiin jakaa perheille neuvolassa. Kortti kokoaa kasvokkain kohtaavia ja digitaalisia palveluja, sen painopiste olisi parisuhteen tuen ja eroauttamisen palveluissa. Kortti on julkaistu syyskuussa 2018 ja sitä on jaettu 2000 kpl. 29

30 Monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeet 30

31 Kehittämiskohteet ja tavoitteet Saamelaisten kieli- ja kulttuuritaustan sekä monikulttuurisuuden lapsille, nuorille tuomien erityistarpeiden huomioiminen palveluissa, neuvolapalveluiden kehittäminen Kielineuvolatoiminnan käynnistäminen Monikulttuurisuuteen liittyvän positiivisen ja osallistavan asenneilmapiirin sekä ihmisoikeus-osaamisen vahvistaminen ammattilaisille Rajayhteistyön mahdollisuuksien selvittäminen Norjan kanssa 31

32 Keskeiset tulokset 1 Saamelainen kielineuvola saatiin käynnistettyä: matalankynnyksen palvelumalli saamelaisille monikielisille perheille, toteutus Facebooklivelähetyksinä Antaa vanhemmille käytännön ohjeistusta kaksi- ja monikielisyyden haasteista, hyvistä käytännöistä, lapsen varhaiskasvatuksen valinnasta ja koulunkäynnistä kaksi- ja monikielisenä. Saamelainen kielineuvola on tavoittanut kohderyhmänsä hyvin, käyttäjiltä on tullut runsaasti positiivista palautetta Saamelaisten kieli- ja kulttuuritaustan huomioivien neuvolapalveluiden vahvistaminen on edennyt Inarissa ja Sodankylässä Inarin kunnassa aloitettu pohjois- ja inarin-saamenkielisten neuvolaja kouluterveydenhoitaja palveluiden tarjoaminen vuoden 2018 aikana 32

33 Keskeiset tulokset 2 Saamenkielisten neuvolapalveluiden kehittämisen yhteydessä tärkeää myös kehittää materiaalien tuottamista. Hankkeen aikaiset materiaalit saatiin vietyä eteenpäin Neuvokas-perhe - kortti kaikilla saamen kielillä ja Meille tulee vauva -opas pohjoissaamen kielellä. Saamelaisen kulttuurisen osaamisen vahvistamiseksi järjestettiin koulutus yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen asiantuntijoiden ja virtuaalikoulun kanssa lapsi- ja perhepalveluissa toimiville si-soteammattilaisille Käynnistetty keskustelu saamelaisten kieli- ja kulttuuritaustan huomioivien palveluiden hyödyntämisestä yli valtakunnan rajojen yhteistyössä Norjan palveluntuottajien kanssa (sopimusmahdollisuudet) Lapin Lape-hanke ja Posken saamelaisyksikkö toteuttivat työntekijöille ja oppilaille suunnatun kyselyn jossa selvitettiin koulutettujen saamenkielisten si-sote-alan henkilöstön sijoittumista valtakunnallisesti ja kuinka paljon saamenkielisiä opiskelijoita si-sote-alalla 33

34 Saamelaisen kulttuurisen osaamisen koulutus 34

35 Erikoissairaanhoidon integrointi perhekeskustoimintamalliin 35

36 Tavoitteet Aluekattavuuden, yhdenvertaisuuden ja lähipalveluiden parantaminen digitaalipalveluiden tuella Kustannustehokkuuden lisääminen Uuden sote-toimintaympäristön mahdollistaman laajan yhteistyön hyödyntäminen Kehittämistehtävien koordinointi 36

37 Verkkoavusteisen etupäivystyksen tavoitteet Hoitoontulojen oikea-aikaisuus Palvelu on aina ja helposti saatavilla erityistason arviointi hallitummin, varmemmin oikein Vaarallisen myöhäiset tulot minimoituvat tarkemmilla tiedoilla potilasturvallisuus paranee Tarpeettomat päivystysajan käynnit jäävät pois säästöä kaikille osapuolille Pienehkö osa sairaalaan ottoja jää pois, koska ajoissa aloitettu hoito estää tilan vaikeutumisen Seuranta taudin käänteissä varmentuu perhe toistaa www-arvion aina tarvittaessa Osallistava vaikutus perheet oppivat arviointia, mm. miten ja mitä on tärkeää huomioida Etäpäivystys-hoitoonohjauksen muita etuja On realistista odottaa palvelun tuovan valmistuttuaan kaikki em. edut; lisäksi se voi tuottaa Säästöä myös nopeuttamalla puhelinpalvelua (puhelua laajemmat tiedot koottu verkossa) Jos lasten puheluita SHP:ssä /v ja www-palvelu nopeuttaa työtä 20 % säästää henkilöstöä Järjestelmä antaa reaaliaikaista tietoa mm. epidemiatilanteista henkilöstöresursoinnin ohjaus Poikkeustilanteissa voidaan kattavasti käyttää valmiiksi muunneltuja toimintaohjeita ja rajoja Erilaisia yksiköitä/tilanteita varten voidaan luoda yksilölliset rajat ja ohjeet (lyhyt/pitkä etäisyys) 37

38 Sähköiset esitietolomakkeet Kehitettiin kompensoimaan live-kontaktin menetystä (astma-pkl): Strukturoitu, live-haastattelua kattavampi etukäteiskysely Mm: Kooste yksilöll. taudinpiirteistä ja Lasten astmapisteet -testi, PEF:t Tuoreet kasvutiedot haettu etukäteen neuvolasta/kouluth:lta Tarjoaa puhelun kanssa ratkaisuille live-käyntiä paremmat kokonaistiedot Lääkärin versiossa tiivistetysti poikkeavat vastaukset ks. ennen soittoa Lyhentää vastaanoton kestoa voi mahdollistaa lisäkäyntejä/pv Skaalattavissa ja kehitettävissä muillekin erikoisaloille Etujen vuoksi kokeillaan myös live-käyntejä edeltäen kaavaketta koottu, kokemusten koonti ja analysointi 2019 Tukee säästöjen kertymistä, vapauttaa jkv resursseja Tulossa myös: Nuorisopsykiatrian pkl:lle (kehitetty nuorten kanssa) ja Lastenneurologian pkl:lle (LSHP, LPSHP) LPSHP 2019: Sähköiset yhteydenottopyynnöt 38

39 Lasten astman videopoliklinikka Lasten astman seurantakäyntien pilotointi 12/2017 5/2018, etäisten kotikuntien Virtu-innovaatioympäristössä (Virtu-piste) Aluksi < 6 v. ikäisille (ei terveyskeskus-spirometrian tarvetta) 10 perhettä kokeili (henkilöstön resurssivaje hidasti) palaute hyvää Myöhemmin pilotointi verkkopalveluna kotiin (ei liitedokumentteja) Tapahtuu etukäteen sovitusti (puh/ed. käynnillä lääk. hark. mukaan) Ennakkotutkimukset ja mittaukset paikallisesti (ei laajoja) e-esitetokaavake täydentää ja fokusoi kontaktia (ks. yllä) Reseptit ja todistukset sähköisesti Säästöt suuria: Matkat, menetetyt vanhempien työpäivät, joillakin yöpyminen noin 89 % säästö mahdollinen kokonaiskuluissa Noin % pkl-käynneistä olisi toteutettavissa etänä Henkilöstö luo sisällön, osallistuu kehitykseen onnistutaan JATKO: Kun työvoimavajeinen klinikka ehtii, laaj. muihin tauteihin MERKITYS: Palvelu skaalattavissa, merkittävä säästöpotentiaali 39

40 Lasten lihavuuden ennalta ehkäisy Ohjelma pohjautuu THL:n koordinoimaan kansalliseen lihavuusohjelmaan Tavoite: Entistä harvemmasta lapsesta ja nuoresta kasvaa lihava aikuinen ja lihavuuteen liittyvät liitännäissairaudet saataisiin ehkäistyä myöhemmällä Yhteistyö Seinäjoen Lihavuus laskuun -mallinnushankkeen kanssa Rovaniemi pilottikaupunkina (50+ % SHP:n lapsista) Monialainen työryhmä koordinoi (Mukana: Kaupungin terveysneuvonta, varhaiskasvatuspalvelut, koulutuspalvelut, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, ruokapalvelukeskus, LSHP lastentaudit, Lapin liikunta, AVI, Lapin AMK ja LAPE) Tavoitteet ja toimenpidesuunnitelma eri toimialoille tehty, nykytila-analyysi ja keskeiset kehittämiskohteet aloittain valmisteilla Alkutilanteen kartoitukset tehty; kouluterveyskysely, Move-mittaukset, THL:n toimialakohtaiset tarkistuslistat Lasten painot jokseenkin maan keskitasolla Seurantaindikaattorit sovittu; painokehitys, tervehampaisten osuus, imetysaktiivisuus, useampia liikuntamittareita Hyvien käytäntöjen jakaminen Rovaniemellä ja maakunnassa. Pidetty useita koulutustilaisuuksia Seinäjoen hankkeen, LSHP:n, AVI:n ja Sydänliiton kanssa Toiminnan jatkamista hankkeen jälkeen suunniteltu huomioiden vielä tulossa olevat yksityiskohtaisemmat Seinäjoen hanketulokset 40

41 Voimaperheet-malli Lapissa Voimaperheet: Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa kehitetty etätoimintamalli käyttäytymisongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja riskiryhmien ennaltaehkäisevään hoitoon Vahva tieteellinen näyttö vaikuttavuudesta Internetin ja puhelimen välityksellä tarjottava vanhempainohjaus, perhevalmentaja Vanhempainohjaus ja seulonta keskitetysti (Turun yliopisto) Koulutukset toteutuneet Lapissa 5 8 /2018 Monikunta-alue keskitetty hallinnointi: SHP:n kautta Mallin käyttöönotto 19 Lapin kunnassa 8/2018 Sopimukset tehty SHP:n kautta 12/2019 asti 41

42 Koulupoissaolot- varhaisen tuen malli Kaarinassa kehitetty malli, levinnyt koko Varsinais-Suomeen Miten malli käytännössä toimii? Jos poissaoloja yli 50 h, opettaja on yhteydessä huoltajaan Yhteinen tapaaminen terveydenhoitajan ja/tai kuraattorin ja/tai koulupsykologin kanssa Tapaamisessa käydään tilanne ja siihen johtaneet seikat kokonaisvaltaisesti läpi Mahdollisista jatkotoimenpiteistä sovitaan yksilöllisesti & sovitaan seurannasta Monialainen yhteistyö matalalla kynnyksellä, lastentautien ja nuorisopsykiatrian konsultaatiomahdollisuus Tiedotus mallista Wilman kautta tiedotuskirjeellä ja ohjeet myös työntekijöille Sekä ennaltaehkäisevä että poissaolomääriä vähentävä vaikutus 42

43 Neuropsykiatrisen varhaisen tuen malli Tavoite: Luoda perustasolle kuntiin ja tulevaan maakuntaan matalan kynnyksen palvelu, joka toimisi perheitä hyödyttävänä myös haja-asutusalueella Tukea perheitä, joissa neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia ja nuoria Vahvistaa alueen toimijoiden tietämystä ja osaamista neuropsykiatristen haasteiden osalta Varhainen puuttuminen ja perheiden voimavarojen lisääminen Pilotointi alkanut 3/2018 2/2019 Tunturi-Lapin kuntien (4), Norther Oy/Arctic coaching, LSHP:n lastenpsykiatrian ja -neurologian yhteistyönä Kotiin, kouluun, päivähoitoon toteutuva yksilöllinen lapsen, perheen ja verkoston arviointi ja ohjaus 5 16-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa Konsultointi, tuki ja valmennus Kunnassa yhdyshenkilö ja perheiden kanssa työskentely yhdessä kunnan työntekijän kanssa, kuntoutustyöntekijä kunnassa ½ 1 pv/kk 43

44 Terveyshyötylähtöinen johtamiskokeilu: Lasten diabeteksen ennusteen parantaminen Voiko johtamisella säästää JA parantaa diabeteksen ennustetta? Tyypin 1 diabeteksen vakavat komplikaatiot munuaisvajaatoiminta ja dialyysi- tai siirrehoito, sydän- ja verisuonitaudit, näkövammat; Työkyvyttömyys & lyhentynyt eliniän odote Talous: Yhden diabeetikon yksi dialyysivuosi maksaa (10 pt x 5 v = 3,5 M ) Visio: Komplikaatioiden myöhäistys + esto huippuhoidolla tulossa mahdollisiksi Kokeilu! Tavoite: Tuoda sokeritasapaino 50%:lla DM-lapsista turvarajan alle (HbA1c < 7,5%) Valinta: Monialainen FINNDIABKIDS- hoidon ja ohjauksen tehostusjärjestelmä, tiivistetty seuranta, tiivistetty yhteistyö lastensuojelun kanssa,myöhemmin perhepalvelujen kanssa, myös nuorten kuvapuhelutuki alkamassa Tulokset: Alku (2016): Mikään Manner-Suomen sairaala ei tavoitteessa (LSHP 28 %) Tavoite saavutettiin: LSHP:ssä 8/2018 jo 56 % lapsista rajan turvapuolella (vihr.) Nopeassa riskissä (HbA1c > 8,5%) olevien määrä väheni: 22 % 6 % (nyt maan pienin; oranssit pylväät) 2/2017 8/

45 Terveyshyötylähtöinen johtamiskokeilu: Lasten diabeteksen ennusteen parantaminen Merkitys potilaan kannalta Ennuste Monia terveitä lisäelinvuosia, työikä pitenee, elinikä ja elämänlaatu paranevat 50 vuoden diabeteselämästä on palkittu lapsille 60(-70) v realistisiksi! Merkitys ammattilaisten ja päättäjien kannalta Vaikuttavuus Hoidon vaikuttavuus kasvaa, kynnystasolla erityisen vahvasti Pienet lisäkulut HUIKEAT SÄÄSTÖT elinkaaren jälkipuoliskolla Perustaso JA Erityistaso: Hoitojen & palvelujen tuleva tarve pienenee Jatkaminen visio 2020 Hyvä kehitys etenee, tekniikka paranee (mm. keinohaimapumput ) Panostusta ylläpidetään, puolustettava tarvittaessa, tukea tehostetaan Yhteistyötä eri tasojen & tahojen välillä syvennetään Perhepalvelujen ja vanhemmuudentuen varhainen mukaanotto: Malli tarpeen, suunnitellaan (minimoi herääviä lastensuojelutarpeita) Elinkaaritason terveyshyötyjohtamisen potentiaali suuri Elinkaaritavoitejohtaminen olisi vaikuttavaa kansantaudissakin: Aikuisdiabetes (T1 ja T2), verenpainetauti, hyperkolesterolemia ym. (Valmari, SLL 2017;5:266) Nopeamman riskin potilaiden vähenemä, %- osuus kaikista diabeetikoista 45

46 Keskeiset tulokset 1 Lastentautien verkkoavusteisen etäpäivystysjärjestelmän kehitys etenemässä lupaavasti; verkkopalvelu kokeiluihin Tiimissä monen alan osaajia: Päivystävät lastenlääkärit, lääkäritutkijat, ja sairaanhoitajat, julkinen ja yksityinen ITC-taho, tekoälylaskenta Väitöskirjatutkimus ja suuren perusaineiston keruu alkanut päivystys- yksiköissä. Mukana 2 sairaalaa (LKS, OYS) ja 2 yliopistoa (OY, LUT). Kuvapuhelinpalveluita kehitetty LSHP:n lastentaudeille, lasten- ja nuorisopsykiatrialle, ensihoitoon, äitiyshuoltoon rutiineiksi 2019 Sähköiset esitietolomakkeet kokoavaat fokusoitua etukäteistietoa, voi hyödyntää sekä etä- että live-vastaanotoilla nopeus, säästöä Sähköisen äitiyskortin avulla on saatu reaaliaikainen tieto äidille, neuvolaan ja keskussairaalaan lisää potilasturvallisuutta kriiseissä 46

47 Keskeiset tulokset 2 Lasten diabeteksen hoitotulokset ja hoidon vaikuttavuus ovat parantuneet merkittävästi elinkaaritason terveyshyötyjohtaminen toimii ja kannattaa Lasten lihavuuden ehkäisyn monitoimijainen työskentely on saatu pilottikunta Rovaniemellä hyvin alkuun. Tavoitteet ja toimenpidesuunnitelma on laadittu, ja koulutuksella on lisätty työntekijöiden tietoa lasten lihavuuden ehkäisyssä. Työ jatkuu hankkeen jälkeen. 47

48 Keskeiset tulokset 3 Monialaista yhteistyötä ja ESH:n konsultaatiokäytäntöjä on kehitetty Koulupoissaolot varhainen tuki -mallissa, jota on pilotoitu kolmessa kunnassa ja joka on laajenemassa ensi vuonna vielä laajemmin. Laajenemista on rajoittanut mm. mahdollisesti tarvittavan lastenlääkäripanoksen niukkuus osoittautunut kuitenkin, että malli on riittävän varhainen erikoislääkäritarve on vähäinen ja koulutetut perustason työntekijät selviävät asiasta useimmiten keskenään Varhaisen tuen malli neuropsykiatrisesti oireileville lapsille ja heidän perheilleen on lisännyt oikea-aikaista tukea perheille ja lisännyt kuntien työntekijöiden neuropsykiatrista osaamista Voimaperheet-malli aloitettu 19 Lapin kunnassa (keskitetty laskutus) 48

49 Lastensuojelun systeeminen toimintamalli 49

50 Kehittämiskohde ja tavoitteet vahvistaa sosiaalityön osaamista systeemisen lastensuojelun toteuttamisessa tukea sosiaalityöntekijöitä ottamaan käyttöön uudenlainen työskentelytapa kytkeä mukaan kansallinen arviointitutkimus toimintamallin vaikuttavuudesta verkostoida maakuntien pilotit keskenään sekä osallistua kansalliseen oppimisverkostoon 50

51 Keskeiset tulokset Pilottikuntina Simo, Kemi, Rovaniemi ja Sodankylä Koulutettu kaksi kouluttajaparia, jotka kouluttaneet neljä tiimiä em. kunnista Tiimikoulutuksissa ollut 5 23 osallistujaa, mukana myös peruspalveluiden henkilöstöä Toimintamallin käyttöönotto vaihtelee kunnittain, laajentunut osittain myös peruspalveluiden puolelle Toimintamallin käyttöönotto edellyttää vahvaa johdon sitoutumista Laadittu jatkosuunnitelma toimintamallin juurruttamisesta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle Kiinnostus toimintamallin juurruttamiseen laajentunut Lapin alueella kahdeksaan uuteen kuntaan 51

52 Lapin yliopisto Lapsi- ja perhelähtöinen tieto poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen välineenä perhekeskustoimintamallissa 52

53 Hankkeen perustiedot Hankkeen nimi Lapsi- ja perhelähtöinen tieto poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen välineenä perhekeskustoimintamallissa Hankkeen kesto Kärkihanke Kärkihankkeen alaprojekti Teema/aihe/kehittämiskokonaisuus Alueellinen laajuus Lapin maakunta Myönnetty rahoitus Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Perhekeskustoimintamalli Lappiin integroidut monitoimijaiset palvelut perheille Selvitykset ja tiedontuotanto hyvinvointijohtamiseen ja perhekeskustoimintamallin rakenteiden luomiseen Osallistavien toimintamuotojen toteuttaminen Vaikutusten arviointi Opinnäyteyhteistyö 53

54 Ketkä osallistuivat hankkeeseen? Hankeorganisaatio Laitinen Merja, professori, sosiaalityö Kallinen Kati, yliopistonlehtori, sosiaalityö Lantela Lauri, yliopisto-opettaja, kasvatustiede Leinonen Jaana, yliopistonlehtori, hallintotieteet Nikupeteri Anna, tutkijatohtori, sosiaalityö Nurmi Henna, yliopisto-opettaja, hallintotieteet Turunen Tuija, professori, kasvatustiede, erityisesti opettajankoulutus Arja Petäjäsuo Hankkeen verkostot Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Kolpeneen kuntayhtymä, Lapin kunnat, Lapin LAPE-hankkeen toimijaverkosto Tutkimukseen osallistuneet lappilaiset lapset, nuoret, vanhemmat ja ammattilaiset Vastuututkija Asiantuntija Tutkija Asiantuntija Tutkija Tutkija Asiantuntija Talousvastaava Tutkimuksen tekemisen tuki ja yhteistyökumppani Tutkimusaineiston keruuseen osallistuminen 54

55 Kehittämistyötä palvelevan tiedon tuotannon tavoite Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa lapsi- ja perhelähtöistä tietoa monitoimijaisen yhteistyön ja sen johtamisen kehittämiseksi maakunnan ja valtakunnan tason lapsi- ja perhepalveluiden työskentelyn tueksi. Tutkimuskysymys: Mitä lapsi- ja perhelähtöiselle tiedolle perustuva sektorirajat ylittävä perhekeskustoimintamalli edellyttää? Alakysymys I: Mitä tietoa lasten ja perheiden palveluosallisuuden toteutuminen edellyttää? Alakysymys II: Mitä tietoa toimivat interprofessionaaliset käytännöt edellyttävät? Alakysymys III: Millaista johtamista interprofessionaalisten käytäntöjen rakentuminen ja vahvistaminen edellyttää? Miten mahdollistetaan tietoa jakava ja hyödyntävä yhteistoiminnallisuus eri professioiden välillä? 55

56 Hankkeen maku-sote-yhteys Asiantuntijaedustukset LAPE-hankkeen maakunnallinen ohjausryhmä Lapin maakunta ja Sote-uudistuksen Lapsi- ja perhepalveluiden työryhmä Pohjoisen alueen OT-keskus ja monialaisen tutkimuksen kehittämisryhmä Pohjoisen alueen OT-keskuksen kehittämistyö Maakunnallisen hyvinvoinnin seurantaryhmän ja terveyden edistämisen koordinaatioryhmä Si-sote-työpajoihin osallistuminen Rovaniemellä ja Kemissä Tiedon tuottaminen ja puheenvuorot erilaisissa tilaisuuksissa maku- ja sote-uudistusten tueksi 56

57 Hankkeessa kerätyt tutkimusaineistot Asiakkaiden yksilö-, pari-, ja ryhmähaastattelut (N=18) Laadullinen aineisto 5 6-vuotiaiden päiväkotiryhmäaineisto (N=63 lasta) luokkalaisten ryhmäaineisto (N=52 lasta) Hankkeessa keväällä 2018 kerätyt tutkimusaineistot Ammattilaisten yksilö- /fokusryhmähaastattelut (N=32) Määrällinen aineisto Vanhempien hyvinvointi- ja osallisuuskysely (N=273) Nuorten hyvinvointi- ja osallisuuskysely (N=440) 57

58 Osallistamisen tavat 5 6-vuotiaiden lasten ryhmähaastattelut kolmen kunnan päiväkodeissa luokkalaisten lasten ryhmähaastattelut kahdessa kunnassa Asiakkaiden (kehittäjäasiakkaat, kokemusasiantuntijat ja muut palveluiden kehittämisestä kiinnostuneet) yksilö-, pari- ja ryhmähaastattelut eri kunnissa Kolmen tapauskunnan eri toimialojen johtaville viranhaltijoille toteutetut yksilöhaastattelut sekä esimiehille ja asiantuntijoille suunnatut fokusryhmähaastattelut Lappilaisille 9. luokkalaisille nuorille suunnattu hyvinvointi- ja osallisuus kysely (ks. tuloksia täällä) Lappilaisille vanhemmille suunnattu hyvinvointi- ja osallisuuskysely (ks. tuloksia täällä) 58

59 Lapin AMK Kulttuurinen inkluusio päiväkodin arjessa ja Varhaiskasvatuksen liikunta- ja monikulttuurisuustyö 59

60 Hankkeen/kokeilun perustiedot Perhekeskustoimintamalli Lappiin integroidut monitoimijaiset palvelut perheille Osahankkeen kesto 8/ /2018 Teema/aihe/kehittämiskokonaisuus: Kulttuurinen inkluusio päiväkodin arjessa ja Varhaiskasvatuksen liikunta ja monikulttuurisuustyö Alueellinen laajuus, esim. kunnat, maakunta: Rovaniemi, Kemi ja Tervola Myönnetty rahoitus: ,00 60

61 Ketkä osallistuivat hankkeeseen? Hankeorganisaation koko ja vastuut TKI- päällikkö Martti Ainonen Talousvastaava Katja Häkkinen Projektipäällikkö/Lapin AMK Sari Leppälä Projektityöntekijät lehtori Päivi Muranen ja lehtori Petteri Pohja Osallistuvat tahot Kemin, Tervolan ja Rovaniemen pilottipäiväkodit Kemin urheiluseuroja ja yhdistyksiä 61

62 Mikä oli kehittämiskohde tai tavoite? Tukea ammattihenkilöiden osaamista työpajamuotoisesti tuomalla näkyväksi kulttuuriset kompastuskivet ja auttamalla oivaltamaan mukaan ottavan ja mukaan tarvitsevan yhteisen arjen syntymisen mahdollisuuden Lisäksi rakentaa monikulttuurisuuden huomioivia, liikuntaan kytkeytyviä yhteistyömalleja urheiluseurojen ja yhdistysten kanssa 62

63 Toteuttamistapa Kemissä, Tervolassa ja Rovaniemellä järjestettiin toimintaa lasten, vanhempien ja työntekijöiden kanssa, huomioiden hankkeen asettamat tavoitteet Lapin ammattikorkeakoulun osalta Menetelminä hyödynnettiin liikuntaa eri muodoissa sekä osallistavaa valokuvausta 63

64 Mitä kehittämis- tai työmenetelmää hankkeessa käytettiin? Rovaniemellä päätavoitteena oli tuoda seikkailukasvatuksen työkaluja tutuksi päiväkodeille, ottaen eri kulttuurit huomioon ja kehittää monikulttuurisuutta seikkailukasvatuksen avulla. Kemissä toteutuksessa käytettiin lasten kanssa erilaisia menetelmiä; ulkoliikuntaa, seikkailurataa sisällä ja osallistavaa teatteria. Teimme myös kyselyn vanhemmille heidän kiinnostuksestaan osallistua päiväkodin liikuntakasvatuksen suunnitteluun sekä organisoimme perheille harrastetoiminnan esittelyn mukana olleeseen päiväkotiin. Tervolassa henkilökunnan tapaamisen lisäksi oli opiskelijavetoisia tapahtumia kaksi: kuvatyöskentelypäivä lasten kanssa sekä vanhempainilta. Osallistavassa valokuvauksessa lähdettiin liikkeelle päiväkotiyhteisön tarpeista, ajatellen myös monikulttuurista ulottuvuutta integraation näkökulmasta. 64

65 Osallistamisen tavat Hankkeen asiakkaina olivat pääasiassa lapset, mutta osaksi myös heidän vanhempansa sekä päiväkotien henkilökunta Suunnitteluvaiheessa pidettiin palavereja henkilökunnan kanssa. Henkilökunta kartoitti tarvittaessa lasten ideoita ja ajatuksia. Kemissä tehtiin vanhemmille kysely. Lisäksi toimintaa toteutettiin hyödyntäen liikuntaa ja valokuvausta 65

66 Kemin pilotin tavoitekukkanen Päiväkodissa vastuuhenkilöt toimintapäiville vaihtuvat Toimintapäivät kerran kuussa/ henkilökunta ja opiskelijat Liikuntajärjestöjen esittely 1-2 krt/vuosi Kysely vanhemmille Kivikon päiväkodin toiveet, Lape hankkeen tavoitteet Varhaiskasvatuksen liikuntaan liittyen Ammattikorkeakoulun opiskelijat mukana Päiväkodin tilojen käyttö liikuntakerhoille? Vanhempien osallistaminen suunnitteluun, ideointiin, kontaktit 66 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

67 Koko hankkeen keskeisiä tuloksia/johtopäätöksiä 67

68 Keskeiset tulokset hankkeen osalta 1 Hankkeen aikana perhekeskuksen tehtävät, palveluverkosto ja kohtaamispaikka tuotu käsitteinä tutuksi kuntien ja sidosryhmien toimijoille kansallisten linjausten mukaisesti Tehty ehdotuksia vaihtoehtoisista malleista Lapin perhekeskusverkostosta ohjausryhmän ja maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen käsiteltäväksi (esitellään seuraavissa dioissa) 68

69 Perhekeskusverkosto 1 69

70 Perhekeskusverkosto 2 70

71 Perhekeskusverkosto 3 71

72 Perhekeskusverkosto 4 72

73 Keskeiset tulokset hankkeen osalta 2 Sähköisiä palveluita on kehitetty ja juurrutettu laaja-alaisesti Monitoimijaista yhteistyötä on saatu vahvistettua. Esim. seurakunnat ja järjestöt ovat aktiivisemmin mukana ja niiden työ tehty näkyvämmäksi Kehittäjätiimeissä on ollut mukana laaja-alaisesti ihmisiä eri organisaatioista ja sidosryhmistä, si-sote-yhteistyö on nähty merkitykselliseksi Maakunnallisia verkostoja on saatu muodostettua, kun niitä on ollut mahdollisuus koordinoida ja ylläpitää (esim. palveluohjaajien verkosto) Hyviä käytäntöjä ja pilotointikokemuksia on voitu jakaa laajasti (esim. palveluohjaajien verkosto, Koulupoissaolot varhaisen tuen malli, Voimaperheet toimintamalli, eroauttajien verkosto, saamelainen kielineuvola, sähköiset palvelut erikoissairaanhoidossa) 73

74 Keskeiset tulokset hankkeen osalta 3 Järjestetty koulutuksia menetelmien käyttöönottoon liittyen Tehty kohtaamispaikkojen kartoitusta koskeva kysely kuntiin ja seurakuntiin, hyödynnetty järjestöjen tekemää kyselyä kohtaamispaikoista Vahvistettu ennalta ehkäiseviä toimia edistämällä varhaisen tuen toimintamallien (menetelmien) käyttöönottoa eri organisaatioissa (esim. Voimaperheet, Koulupoissaolot, Lapset puheeksi, Kuulevat korvat) Aloitettu toimintakulttuurin muutokseen liittyen Luo luottamusta suojele lasta verkkokoulutusmateriaalin käyttöönoton tuki yhteistyössä THL:n kanssa Varmistettu lasten, nuorten ja perheiden osallisuus organisoimalla kehittäjäasiakastoiminta, osallistumalla Nuorisofoorumin ja Ohjaamon nuorten kehittäjätiimin tapaamisiin sekä järjestämällä yhteistyökumppaneiden kanssa Perheiden tori-tapahtumat jne. Osallistuttu sähköisen perhekeskuksen valtakunnallisen työsuunnitelman laatimiseen 74

75 Keskeiset tulokset hankkeen osalta 4 Yhteys maakuntavalmisteluun on saatu luotua ja tietoa vietyä eteenpäin Asiakasosallisuutta on pystytty vahvistamaan kehittäjä-asiakkaiden mukaan ottamiselle kehittämistyöhön ja osallistumalla nuorten Ohjaamon kehittämisryhmän tilaisuuksiin sekä Nuorisofoorumin tapahtumiin On tuotettu ja koottu erilaista materiaalia ammattilaisille käytettäväksi jokapäiväisessä työssä Kehittämistyö vaatii onnistuakseen ruohonjuuritasolle menemistä: Voidaan vastata suoraan käytännön tarpeisiin Alueiden erityispiirteitä on kyetty huomioimaan, kun palveluita on räätälöity palveluiden käyttäjien tarpeiden mukaisesti Saamenkielisten palveluiden kehittämisen osalta vahvistettu neuvolapalveluiden saantia omalla kielellä, sovittu saamenkielisen materiaalin tuottamisesta (esim. Meille tulee vauva -opas) sekä lisätty kulttuurisensitiivistä osaamista järjestämällä koulutusta saamelaisen kulttuurin erityispiirteistä 75

76 Keskeiset tuotokset, Lapin yliopisto Tieteelliset julkaisut Muut julkaisut Opinnäytetyöt Puheenvuorot (tutkimustulosten esittelyä) 1) Lantela, L. & Nurmi, H. & Nikupeteri, A. & Kallinen, K. & Laitinen, M. & Leinonen, J. & Turunen, T. & Vasari, P. (2018) Nuorten osallisuuden kulttuurin kulmakivet monitoimijaisessa yhteistyössä. Artikkelin käsikirjoitus. 2) Nurmi, H., Nikupeteri, A., Leinonen, J., Kallinen, K., Lantela, L. & Laitinen, M. (2018) Kerättyä, jalostettua, hyödynnettyä? Kokemustieto lapsi- ja perhepalveluiden monitoimijaisessa yhteistyössä. Artikkelin käsikirjoitus. 3) Kallinen, K., Lantela L. ym. (2018) Lasten hyvinvointitiedon narratiivit. Artikkelin käsikirjoitus. 4) Nikupeteri, A. & Nurmi, H. ym. (2018) Lapsiperheiden lähipalveluiden saatavuus. Artikkelisuunnitelma. 1) Kallinen, K. & Laitinen, M. & Lantela, L. & Leinonen, J. & Nikupeteri, A. & Nurmi, H. & Turunen, T. (2018) Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus monitoimijaisen yhteistyön mahdollisuuksina ja haasteina. Teoksessa Petrelius, P. & Eriksson, P. (toim.): Uudistuva lastensuojelu kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. Työpaperi 32/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki, ) Nurmi, H. & Nikupeteri, A. & Kallinen, K. & Lantela, L. (2018) Mikä muuttuu, mikä juurtuu? Tutkitun tiedon asema käytännön työssä. Teksti julkaistu Yhessä tehen Lapin Lape -blogissa ) Sosiaalityönopiskelijoiden kandidaatintutkielmaryhmä s2017 (5 kandityötä) 2) Pro gradu -tutkielmat (valmistunut aikuiskasvatustieteen tutkielma s2018, tekeillä sosiaalityön tutkielmia) 1) Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Lapin yliopiston sosiaalityön oppiainepoolin työkokous ) Lapin LAPE-hankkeen kehittäjäasiakastapaaminen ) Valtakunnalliset LAPEpäivät Tampereella ) Lapin LAPE-hankkeen päätösseminaari ) Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivät Lapin yliopistolla työryhmäesitys 6) Kansalliset kasvatustieteen päivät Tampereella työryhmäesitys 7) Lastensuojelun avohuollon valtakunnalliset yhteiskehittämispäivät Kuopiossa

77 Keskeiset tulokset, Lapin yliopisto 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden toteutumisen edellytyksinä ovat: a) tiedon dialoginen rakentaminen ja yhteinen tiedonmuodostus b) moninaisten osallistumisen väylien tarjoaminen yhdenvertaisuuden edistämiseksi c) ammattilaisten ja asiakkaiden molemminpuolinen yhteistyöhön kannustaminen ja osallisuuden tukeminen d) kohtaaminen ja lasten, nuorten ja vanhempien asiantuntijuuden tunnustaminen 2. Perheen ja ammattilaisten tärkeä rooli lasten ja nuorten osallisuuden mahdollistamisessa ja osallisuuden polkujen luomisessa 3. Lasten ja nuorten hyvinvointitiedon hyödyntämisen tärkeys kuntien kehittämistyössä ja hallituksen lapsistrategian tavoitteisiin nähden 4. Johdon merkitys tutkivan toimintakulttuurin luomisessa; erityisesti osallisuutta ja yhteistyötä tukevien rakenteiden ja tahtotilan luomisessa ja ylläpitämisessä 5. Paikallisten perhekeskusten ja niiden verkostojen luominen lapsi-, nuori- ja perhelähtöisesti ja heidän tarpeensa huomioiden 77

78 Keskeiset tulokset, Lapin AMK Liikunnan merkityksen ymmärtäminen lapsen oppimisen tukena Monikulttuuristen lasten integroinnissa käytettävien menetelmien kokeilua. Opiskelijoiden kokemusten ja ammatillisuuden lisääminen Verkostoitumisen lisääntyminen Työelämäyhteistyön merkitys 78

79 Tulosten merkitys ja hyöty hankkeen näkökulmasta 79

80 Tulosten merkitys ja hyöty hankkeen näkökulmasta 1 Palveluohjauksen kehittämisen myötä asiakkailla on helpompi ohjautua tarvitsemiensa palveluiden piiriin Helpottaa ammattilaisten ohjautumista oikeiden toimijoiden pariin Kuvapuhelin uutena palvelukanavana säästää aikaa ja rahaa Palveluohjaajien verkosto tukee työntekijöitä (vertaistuki) ja kehittää ammatillista osaamista (osaamisen laajentaminen) Tiivistänyt eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja monialaista arviointia 80

81 Tulosten merkitys ja hyöty hankkeen näkökulmasta 2 Kuvapuhelinpalveluiden käyttöönotolla on voitu parantaa palveluiden saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta, potilas-turvallisuutta ja kustannustehokkuutta. Sekä työ- että päivystysajan erityistason palveluita saadaan lähipalveluina suoraan kotiin Laadukkaiden sähköisten palveluiden kehittäminen vaatii monialaista ja pitkäjänteistä kehittämistyötä, mutta parantaa laatua ja luo silti myös säästöpotentiaalia Voimaperheet -mallin tunnistaa alkavia käytöshäiriöitä varhain Vanhemmat saavat oikea-aikaisen erityistason tuen suoraan kotiin Vanhempien myönteiset vuorovaikutustaidot lisääntyvät ja lasten mielenterveysongelmat vähenevät tutkitusti merkittävästi palvelutarve vähenee jopa 50 %, saavutetaan kustannussäästöjä. Käyttöönotto voi kuntatasolla edellyttää KS-tason palvelutukea. Lasten diabeteksen hoitotulosten paranemisen myötä sairastuneiden elämänlaatu paranee ja saadaan erittäin suuria myöhäissäästöjä. Elinkaaritason terveyshyötyjohtaminen voisi tuoda suuria säästöjä myös suurissa kansantaudeissa. 81

82 Tulosten merkitys ja hyöty hankkeen näkökulmasta 3 Lasten lihavuuden ennaltaehkäisyn myötä entistä harvemmasta lapsesta kasvaa lihava aikuinen ja lihavuuteen liittyvät liitännäissairaudet voidaan ennaltaehkäistä ja parantaa elämänlaatua ja saavuttaa kustannussäästöjä. Monialainen interventio on tutkitusti lupaavin toimintamalli. vaikuttavien toimenpiteiden tunnistus on kesken Koulupoissaolot varhainen tuki -mallilla saadaan tuki perheille oikeaaikaisesti kasvamassa olleet poissaolot vähenevät tapapoissaolot saadaan mallin käyttövaiheessa helposti vähenemään Malli ehkäisee pitenevän poissaolokierteen tuomaa syrjäytymistä ja kalliita erityisratkaisuja Leviää eri kouluihin nopeasti Kehitettyä monialaisen yhteistyön mallia voidaan hyödyntää muussakin toiminnassa Varhaisen tuen mallilla neuropsykiatrisesti oireileville lapsille voidaan ennaltaehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta. Lisääntynyt kuntien työntekijöiden neuropsykiatrinen osaaminen parantaa lähipalvelua. 82

83 Tulosten merkitys ja hyöty palveluiden käyttäjien kannalta palveluiden saavutettavuus on parantunut esim. digitaaliset palvelut Palveluohjauksen kautta mahdollista päästä helpommin eri palveluihin matalammalla kynnyksellä Tietoisuus käytettävissä olevista palveluista on lisääntynyt (ml. seurakunnan ja järjestöjen palvelut) Palveluiden käyttäjien kokemukset on hyödynnetty palveluiden kehittämisessä Kustannustehokkuuden lisääntyminen esim. säästöt työajan käytössä, matkakustannuksissa Turvallisuuden lisääntyminen kun erityistason palveluita on saatu lähipalveluksi (esim. ensihoidon konsultaatiot) Kulttuurinen ymmärrys, taustan huomioon ottaminen on parantunut 83

84 Henkilöstön, alan ammattilaisten ja päättäjien kannalta Monitoimijainen yhteistyö on vahvistunut, vertaistukea on tarjolla ja konsultaatiokäytännöt ovat vahvistuneet kun tietoisuus muiden toimijoiden työstä ja palveluista on lisääntynyt, työparityöskentely yli sektorirajojen on vahvistumassa Vuoropuhelu kuntien, järjestöjen ja seurakuntien välillä on lisääntynyt Sähköisten palveluiden käyttöön oton kynnys on madaltanut koulutuksen ja ohjauksen myötä Kehittäjäasiakkaiden ajatukset huomioitu paremmin kehittämistyössä Työntekijöille ollut tarjolla runsaasti ilmaista koulutusta Tuotettu paljon tietoa päätöksenteon tueksi lapsiperheiden palveluista Lapsivaikutusten arviointi tehty näkyvämmäksi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tuotu kaikkien yhteiseksi tehtäväksi 84

85 Määrittele tulosten merkitys ja hyöty, Lapin yliopisto a) Asiakkaiden eli palvelujen käyttäjien kannalta Lappilaisten lasten, nuorten ja perheiden kuulluksi tuleminen osallistumalla tutkimukseen Mahdollisuus vaikuttaa palveluiden kehittämiseen tutkimuksen/tiedonkeruun kautta b) Henkilöstön ja alan ammattilaisten kannalta Eri tasoilla työskentelevien LAPE-toimijoiden (ammattilaiset, esimiehet, johtavat viranhaltijat) kokemusten kuuleminen asiakkaiden osallisuudesta ja monitoimijaisesta yhteistyöstä sekä niiden edistämisen edellytyksistä Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaalityön, kasvatustieteen (erit. luokanopettajakoulutuksen), ja hallintotieteen opiskelijoiden koulutuksessa c) Päättäjien kannalta Tutkimukseen pohjautuvan tiedon saaminen kunnalliseen ja maakunnalliseen LAPE-palveluiden kehittämistyöhön 85

86 Määrittele tulosten merkitys ja hyöty, Lapin AMK Asiakkaat saivat uusia ja innovatiivisia kokemuksia Ammattilaiset saivat uusia työvälineitä käyttöönsä suoraan tai välillisesti. Opiskelijat pääsivät toteuttamaan toimintaa autenttiseen ympäristöön. Päättäjille hanke voi tuoda konkreettisesti esille yhteistyön merkityksen ja sen tuoman vahvuuden. 86

87 Koko hankkeen tärkeimmät opit 87

88 Hankkeen tärkeimmät opit 1 Opimme hankkeessa toisiltamme, kehittäjäasiakkailta, muilta ammattilaisilta Lapissa ja kansallisella tasolla, välillä kantapään kautta Tärkeintä on asenne ja halu tehdä muutosta, kuunnella ja lähteä mukaan dialogiin Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistumisen kautta palveluiden käyttäjät saavat apua ajoissa ja oikeaan aikaan, jota kautta saavutetaan kustannustehokkuutta kun korjaavia palveluita ei tarvita Resursointi ennalta ehkäiseviin palveluihin siis kannattaa Etäpalveluita kehittämällä palveluiden saatavuutta ja kustannustehokkuutta parannetaan Kehittäjäasiakkaiden osallistaminen tuo palveluiden kehittämiseen uuden näkökulman: joskus pienetkin muutokset ovat riittäviä 88

89 Hankkeen tärkeimmät opit 2 Vapaaehtoisten mukaan saaminen ei ole aina helppoa, tarvitaan motivointia ja perehdyttämistä Nettiyhteydet eivät aina toimi, vaikeuttaa sähköisten palveluiden käyttöä Saamelaisille suunnattujen palveluiden kehittäminen ja suunnittelu tulee tehdä jatkossakin uusin, ennakkoluulottomin tavoin saamelaisten tarpeiden mukaisesti huomioiden kieli- ja kulttuuritausta ja yhteistyössä saamelaisten kanssa Riittävät resurssit työn kehittämiseen ja palvelutarpeen muutoksiin tulee varmistaa 89

90 Hankkeen tärkeimmät opit 3 Muiden osaamista ja tutkimustietoa kannattaa hyödyntää sekä jakaa hyviä käytäntöjä Tulee luottaa toisten tekemiseen ja ammattitaitoon, olla avoin ja kysyä jos jokin on epäselvää Osahankkeet eri organisaatioista ovat varmistaneet esim. järjestöjen ja seurakuntien osalta niiden palveluiden mukana pysymisen perhekeskustoiminnassa Kehittämistyössä on huomioitu esim. saamenkielisten palveluiden osalta kulttuurisensitiivinen näkökulma: yhteisön tunteminen, saamelainen kehittäjätyöntekijä Mahdollisuus tehdä työtä itsenäisesti lisää luovuutta ja vastuunkantamista Toisille kerrottavaa: kädet täytyy upottaa saveen kyynärpäitä myöten! 90