Tampereen seudun ammattiopiston Lempäälän toimipisteen tarveselvitys (Yhteistoimintaalueen

Transkriptio

1

2

3 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS TOTEUTUSSUUNNITELMA Satu Lahdensivu HANKE TREDU Lempäälä Valkeakoskentie 19, Lempäälä ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Tarveselvitys Tampereen seudun ammattiopiston Lempäälän toimipisteen tarveselvitys (Yhteistoimintaalueen asia) Dnro TRE: 1592 / /2014 ote pöytäkirjasta osela / 36 PIRKOKiinteistöt Oy:n aiesopimus Lempäälän kunnan lukiopalveluiden tarvitsemat tilat 455/ /2013 ote pöytäkirjasta KHAL / 327, KHAL , KVAL , SIVLTK 37 Hankekortti Talotekniikkaselvitykset LVIA tekniikka Sähkötekniikka Energiaselvitys Energiatodistus Projektiaikataulu Hankintaarvoerittely Laskelma pääoma ja ylläpitovuokrasta Piirustukset Asemapiirros 1. kerros 2. Kerros Leikkaukset Julkisivut Havainnekuvia 1

4

5 TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Osaamis ja elinkeinolautakunta Dnro TRE: 1592 / / Tampereen seudun ammattiopiston Lempäälän toimipisteen tarveselvitys (Yhteistoimintaalueen asia) Valmistelija: tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs, p , Osela Tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs: Pirkanmaan koulutuskonsernin koulutustoiminta siirtyi omistajakuntien kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaisesti opetus ja kulttuuriministeriön päätöksellä Tampereen kaupungin tehtäväksi. Osana kuntayhtymän purkamisjärjestelyjä perustettiin PIRKOkiinteistöt Oy, joka toimii sille siirretyn kiinteistöomaisuuden omistajana, peruskorjaus, muutos ja uusinvestoijana. Nykyisistä Tampereen seudun ammattiopiston toimitiloja omistavista yhtiöistä, PIRKOkiinteistöt Oy, TAOkiinteistöt Oy ja Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskus, muodostetaan yksi kiinteistöjä omistava TREDUKiinteistöt Oy, joka jatkossa toimii Tampereen seudun ammattiopiston tilojen omistajana, kehittäjänä ja uusinvestoijana. Yhteistoimintasopimuksessa on sovittu ammatillisen koulutuksen toimipisteiden säilyttämisestä toiminnan käynnistymistä seuraavan viiden vuoden ajan. Tavoitteena on toiminnan jatkaminen senkin jälkeen. Jatkumisen edellytyksenä eri toimipisteissä on, että uudessa koulutusorganisaatiossa pystytään löytämään sellaisia toisen asteen koulutuksen strategisia kehittämislinjauksia, jotka ovat järjestettävissä taloudellisesti kannattavasti. Lempäälän kunnassa on todettu tarve saada lukiokoulutukselle ajanmukaiset tilat ja vaihtoehdoksi on muodostunut yhteisen kampuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen kanssa. Lempäälän kunnanhallitus on hyväksynyt kokouksessaan PIRKOkiinteistöt Oy:n ja Lempäälän kunnan välisen aiesopimuksen Lempäälän kunnan lukiopalvelujen tarvitsemien tilojen osalta. Lempäälän toimipisteeseen rakennetaan Lempäälän kunnan lukiokoulutukselle uudet tilat sekä peruskorjataan Tredun käyttöön nykyisiä tiloja. Osaamis ja elinkeinolautakunta hyväksyi kokouksessaan ( 22) Tredun koulutuksen siirrot Lempäälän toimipisteestä ja muutokset Lempäälän toimipisteen koulutustarjontaan. Lempäälän toimipisteessä (osoitteessa Valkeakoskentie 19) sijaitsee seuraavat rakennukset, joiden nettoalat ovat seuraavat: Päärakennus, (valmistumis ja peruskorjausvuodet 1989) 3391 hum2, Metallisosasto, (1939,1973) 1060 hum2 ja Puuosasto, (1984, 2003) 1503 hum2. Lisäksi toimipisteessä sijaitsee asuinrakennus 72 huoneistom2. PIRKOKiinteistöt Oy omistaa toimipisteen rakennukset tontteineen. Lisäksi yhtiö on ostanut viereisen kiinteistön tontteineen. Tämä tontti on suunniteltu laajennuksen tarpeisiin. Lempäälän toimipisteen koulutustarjonta vuonna 2017 on muutosten jälkeen seuraava: 2

6 TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Osaamis ja elinkeinolautakunta matkailualan koulutus (noin 54 opiskelijaa) käsi ja taideteollisuusalan koulutus, sisustusala (tilasomistus ja sisustustekstiili) (noin 64 opiskelijaa) kiinteistöalan koulutus (er) (noin 16 opiskelijaa) valmentava ja kuntouttava koulutus (noin 10 opiskelijaa) liiketalouden koulutus (noin opiskelijaa) sosiaali ja terveysalan koulutus (noin opiskelijaa).. Yhteensä toimipisteessä on noin opiskelijaa nuorten koulutuksessa. Lisäksi toimipisteessä on mahdollista järjestää aikuiskoulutusta. Lempäälän toimipisteestä siirretään vuoden 2014 kesällä viestinnän koulutus Mediapolikseen Tampereen Tohloppiin. Käsi ja taideteollisuusalan vaatetusalan koulutus siirretään Koivistontien toimipisteeseen viimeistään kesällä 2015 ja Koivistontien toimipisteeseen siirtyy samanaikaisesti myös vaatetusalan koulutus Santalahdentien toimipisteestä. Alan koulutuksen keskittämisestä saadaan toiminnallista ja taloudellista hyötyä. Hepolamminkadun toimipisteeseen siirretään käsi ja taideteollisuusalan hopeasepänalan koulutus viimeistään vuoden 2015 syksyn aikana, ja sisustusrakentamisen koulutus viimeistään vuonna Näiden koulutusten osalta yhteistyöstä tekniikan ja liikenteen koulutusten kanssa syntyy toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Vuoden 2014 syksyllä Lempäälän toimipisteessä aloittaa liiketalouden koulutuksen (asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelman /retailmerkonomi) yksi ryhmä. Sosiaali ja terveysalan koulutus käynnistetään rakentamisen valmistuttua viimeistään vuoden 2017 syksyllä. Lempäälän toimipisteessä on vuosittain 250 nuorisokoulutuksessa olevaa opiskelijaa. Aikuiskoulutusta ei tällä hetkellä ole tarjolla. Tilojen peruskorjauksen tavoitteena on joustava koulutustarpeeseen vastaaminen sekä mahdollistaa aikuiskoulutuksen tarjonnan käynnistäminen ja tilojen käyttäminen nykyistä tehokkaammin esimerkiksi iltaisin sekä viikonloppuisin. Lempäälän lukiokoulutuksen sijoittuminen samaan toimipisteeseen mahdollistaa joustavasti lukioopintojen sekä ns. ammattilukiotutkinnon suorittamisen ammatillisten opintojen yhteydessä. Myös lukioopiskelijoille voidaan tarjota ammatillisia opintoja. Yhteisten tilojen toteuttamisen lisäksi tilaratkaisujen suunnittelussa kiinnitetään huomiota laadukkaan opetusvälineistön ja uuden teknologian hyödyntämiseen monipuolisen oppimisympäristön varmistamiseksi. Tilojen suunnittelussa otetaan huomioon myös laajentamistarpeet sekä uudet energiaratkaisut. Lempäälän toimipisteen hankesuunnitelma tuodaan lautakunnan käsittelyyn tämän kevään aikana. Tredun Lempäälän toimipisteessä alkaa rakentaminen ja peruskorjaus vuoden 2015 syksyllä ja työ valmistuisi vuoden 2017 kesään mennessä. Tilakeskuksen johtamissa hankeryhmissä on käsitelty rakentamiseen sekä peruskorjaukseen liittyviä tilatarpeita yhteistyössä Tredun, tilaajan sekä Lempäälän kunnan edustajien kanssa. Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Kivekäs: Osaamis ja elinkeinolautakunta päättää 3

7 TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Osaamis ja elinkeinolautakunta hyväksyä tarveselvityksen edellä selostetussa muodossa hankesuunnittelun pohjaksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Suonio Jorma /toisen asteen koulutus, Koskinen Helena/Tredu, Kangas VesaMatti/talli, Parviainen Liisa/tilakeskus, Heinonen Pauli/ PIRKO Kiinteistöt Oy, tajo Lisätietoja päätöksestä päätösvalmistelusihteeri MiiaHannele Vuori, puh , Asia liitteineen on katsottavissa kaupungin Internetsivun kautta. Pyydettäessä ote toimitetaan liitteineen. 4

8 LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Sivistyslautakunta PIRKOKIINTEISTÖT OY:N AIESOPIMUS LEMPÄÄLÄN KUNNAN LUKIOPALVELUIDEN TARVITSEMAT TILAT 455/ /2013 KHAL Pirkanmaan koulutuskonsernin koulutustoiminta siirtyi omistajakuntien kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaisesti opetus ja kulttuuriministeriön päätöksellä Tampereen kaupungin tehtäväksi. Yhteistoimintasopimukseen on kirjattu tavoite ammatillisen koulutuksen toimipisteiden säilyttämisestä toiminnan käynnistymistä seuraavan viiden vuoden ajan. Tavoitteena on toiminnan jatkaminen senkin jälkeen. Jatkumisen edellytyksenä eri toimipisteissä on, että uudessa koulutusorganisaatiossa pystytään löytämään sellaisia toisen asteen koulutuksen strategisia kehittämislinjauksia, jotka ovat järjestettävissä taloudellisesti kannattavasti. Osana kuntayhtymän purkamisjärjestelyjä perustettiin PIRKO kiinteistöt Oy, joka toimii sille siirretyn kiinteistöomaisuuden omistajana, peruskorjaus, muutos ja uusinvestoijana. Tavoitteeksi on asetettu, että nykyisistä Tampereen seudun ammattiopiston toimitiloja omistavista yhtiöistä, PIRKO kiinteistöt Oy, TAO kiinteistöt Oy ja Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskus, muodostetaan yksi kiinteistöjä omistava yhtiö, joka jatkossa toimii Tampereen seudun ammattiopiston tilojen omistajana, kehittäjänä ja uusinvestoijana. Tampereen seudun ammatillisen koulutuksen palveluverkon suunnittelua toteutetaan ammatillisen koulutuksen isäntäkuntana toimivan Tampereen kaupungin/osaamis ja elinkeinolautakunnan johdolla yhteistyössä Tredun ja sen toimipisteiden, niiden sijainti kuntien edustajien sekä Tilakeskuksen ja yhtiöiden edustajien kesken. Lempäälän kunnassa on todettu tarve saada lukiokoulutukselle ajanmukaiset tilat ja yhdeksi vaihtoehdoksi on silloin muodostunut yhteisen kampuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen kanssa. Kunnanhallituksen esityslistan oheismateriaalina on lähetetty luonnos PIRKOkiinteistöt Oy:n ja Lempäälän kunnan välille solmittavasta aiesopimuksesta, jolla sovittaisiin niistä keskeisistä periaatteista ja menettelyistä, joilla Lempäälän kunnan lukioopetuksen tarvitsemat tilat voidaan sijoittaa Tampereen seudun ammattiopiston tilojen yhteyteen. Kunnanhallitus käy otsikkoasiasta lähetekeskustelun ja varsinaiseen käsittelyyn asia tulee kokouksessa. Lempäälän kunnan osalta aiesopimus on lakimiehen tarkistettavana. Ehdotus KUNNANHALLITUS käy lähetekeskustelun otsikkoasiasta. 5

9 LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Sivistyslautakunta SIV Päätös KUNNANHALLITUS hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. HALL /TT/tt KHAL Ehdotus Kunnanhallitus päättää 1. hyväksyä liitteenä olevan aiesopimuksen, 2. ohjeistaa jatkovalmistelua kustannustehokkaaseen ja tilojen yhteiskäyttöön perustuvaan suunnitteluun, ja 3. lähettää otsikkoasian edelleen tiedoksi valtuustolle. Täytäntöönpano: ote kvalt ote Pirkokiinteistöt Oy ote kaavoituspäällikkö SIV /NL/tt Keskustelun kuluessa esittelijä, kunnanjohtaja Olli Viitasaari, täsmensi päätösehdotustaan: Ehdotus Kunnanhallitus päättää 1. hyväksyä liitteenä olevan aiesopimuksen, 2. ohjeistaa jatkovalmistelua kustannustehokkaaseen ja tilojen yhteiskäyttöön perustuvaan suunnitteluun, ja 3. lähettää otsikkoasian tiedoksi valtuustolle sekä sivistyslautakunnalle. Päätös KUNNANHALLITUS hyväksyi täsmennetyn päätösehdotuksen yksimielisesti. HALL /TT/tt KVAL Keskustelun kuluessa valtuutettu Markku K.E. Mikkola esitti, että päätösehdotukseen lisätään yksi kohta: "4. selvitetään myös se vaihtoehto, että kunta rakentaa oman lukion." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja, Juha Kuisma, totesi, että Mikkolan esityksen kannattamattomana rauenneeksi. 6

10 LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Sivistyslautakunta Päätös KUNNANVALTUUSTO hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. HALL /TT/tt SIVLTK 37 Hankesuunnittelu on edennyt suunnitelmallisesti yhteistyössä Tampereen tilakeskuksen, Tampereen kaupungin tilaajaryhmän, Tredun ja Lempäälän kunnan toimijoiden kesken. Päätöksenteko etenee kunnan osalta siten, että edellä selostettu ja päätetty Pirkokiinteistöjen ja Lempäälän kunnan välinen aiesopimus lukion tarvitsemien tilojen ja rakentamisen osalta yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kanssa on Lempäälän kunnan tarveselvitys hankkeen osalta. Hanketilannetta ja sen etenemistä on esitelty kunnanhallitukselle ja sivistyslautakunnalle Seuraavassa päätösvaiheessa on hanke ja investointisuunnitelman hyväksyminen Tampereen kaupungin laajennetussa osaamis ja elinkeinolautakunnassa (Osela), Pirkokiinteistöjen hallituksessa ja Lempäälän kunnanhallituksessa (sivistyslautakunta ) toukokuussa Pykälän oheismateriaalina on luonnos Tredukampus Lempäälä prosessista. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti eri luottamustoimielinten kokouksissa. Lisätietoja: sivistysjohtaja Nina Lehtinen, puh Ehdotus SIVISTYSLAUTAKUNTA hyväksyy edellä selostetun mukaisesti kunnanhallituksen hyväksymän aiesopimuksen lukion tarvitsemien tilojen osalta tarveselvityksenä. Täytäntöönpano: Ote kunnanhallitus, Osela ja Pirkokiinteistöt. SIV Esittelijä, sivistysjohtaja Nina Lehtinen selosti asiaa. Kokouksen alussa kuultiin Tampereen Tilakeskuksen hankearkkitehti Liisa Parviaisen, lukion rehtori Erkki Hytösen ja rakennuttamispäällikkö Mervi Järvisen selostus asiasta. Päätös SIVISTYSLAUTAKUNTA hyväksyi keskustelun jälkeen yksimielisesti ehdotuksen. SIV /RA/ra 7

11 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS TOTEUTUSSUUNNITELMA Satu Lahdensivu HANKE TREDU Lempäälä Valkeakoskentie 19, Lempäälä ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot Tampereen ja Pirkanmaan ammattiopistot yhdistyivät vuoden 2013 alussa Tampereen seudun ammattiopistoksi, Treduksi. Yhdistymisen yhteydessä tapahtui muutoksia myös Tredun palveluverkossa, toimipisteitä vähennetään ja toimipisteiden sisällä koulutustarjonta muuttuu. Lempäälän toimipisteessä jatkaa edelleen Käsi ja taideteollisuusalan sisustus ja tilasomistuslinjat, matkailuala, kiinteistönhoitoala sekä valmentava ja kuntouttava koulutus. Muualle siirtyviä koulutusaloja ovat vaatetusala, audiovisuaalinen viestintä sekä puu ja metalliartesaanikoulutus. Uusina koulutusaloina toimipisteessä tulevat aloittamaan liiketalouden ja sosiaalialan koulutusalat. Toimipisteen koulutusalojen luonne muuttuu, jolloin enää kiinteistönhoitoala sekä valmentava ja kuntouttava koulutus tarvitsevat varsinaista työpajatilaa, kaikki koneistetut ja vahvasti varustetut pajatilat poistuvat. Kokonaan uusi asia on Lempäälän lukion muutto Tredun toimipisteeseen. TREDU Lempäälän toimipisteessä opiskelee tällä hetkellä n opiskelijaa kulloisenkin sisäänottorytmin mukaan; käsi ja taideteollisuusalalle ei joka vuosi ole otettu uutta alkavaa ryhmää. Muutosten myötä ammattiopistolaisten määrä kasvaa hieman, lähemmäs 300 opiskelijaan. Lempäälän lukion tilat mitoitetaan 450 opiskelijalle. Toimipisteen opiskelijamäärä kasvaa tällöin kokonaisuudessaan noin 750 opiskelijaan. Hankkeen suunnittelu ja valmistelu on vahvasti linkittynyt Vaihmalan asemakaavan muutokseen koskien koko 2,1 ha:n Campusaluetta. Campusalueen asemakaavan muutos on hyväksytty Lempäälän kunnanvaltuustossa ja asemakaavan muutos on nyt voimassa. 8

12 Hankkeen kuvaus Nykyisen rakennuksen tilat TREDU Lempäälän nykyinen kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu 1980 luvulla. Rakennuksessa on alun alkaen toiminut Lempäälän kotiteollisuuskoulu, joka myöhemmin on tullut osaksi Pirkanmaan Koulutuskonserni Pirkoa ja vuoden 2013 alusta Tampereen seudun ammattiopistoa Tredua. Päärakennus on teräsbetonirunkoinen ja sen julkisivut ovat tiililaattapintaisia teräsbetonielementtejä. Nykyinen rakennus perusparannetaan tämän hankkeen yhteydessä ja tilat uudistetaan tulevan tarpeen mukaisiksi. Dosa Dosan alakertaan tehdään tilat Tredun sisustus ja tilasomistusalan käyttöön. Yläkertaan sijoittuvat lukion kieliluokat. Nämä tilat ovat myös Pirkan Opiston iltakäytössä. Eosa Rakennuksen nykyiseen liikuntahalliin rakennetaan uusi välipohja. Alakertaan sijoitetaan sosiaali ja terveysalan opetustiloja ja yläkertaan ATK ja yleisopetustiloja. Nykyisen ruokalan paikalle tehdään musiikin opetuksen tilat studioineen ja bänditiloineen sekä biologianmaantieteen luokka. Nämä tilat ovat myös iltakäytössä. Valkeakoskentien puoleiselle sivulle sijoittuu kouluterveydenhuollon tilat sekä lukion, liiketalouden ja matkailualan luokkia. Alakertaan, uuden keskusaulan viereen tehdään koko koulun yhteinen kirjastotiedonhakukeskus. Vanhan ruokasalin aula toimii vaate ja lokerotilana. Laajennusosa Aosa Aosa on vanhan ja uuden osan yhdistävä korkea pääaula ja ruokasalitila, jossa on myös näyttämökoroke ja katsomonakin käytettävä auditorioportaikko juhlatilaisuuksia varten. Iltakäytössä ruokasalin viereinen aula saadaan suljettua lasiseinällä kahvio ja odotustilaksi, jolla on oma pieni keittiönsä. Myös oppilaskunta voi järjestää myyntitoimintaa omasta tilastaan aulakahvioon. 9

13 Auditorioportaikkoa pitkin pääsee yläparvelle, johon kalustetaan opiskelijoiden oleskelu ja työskentelyryhmiä. Pääsisäänkäynti ja pääaula ovat E ja Bosien välissä. Toinen pääsisäänkäynti on nykyinen, lähinnä kunnan keskustaa oleva sisäänkäynti. Sen yhteydessä oleva näyteikkunatila säilyy entisessä käytössään. Bosa Uusi keittiö rakennetaan koulun Bosaan. Käyttöajan ulkopuolella keittiön jakelulinjaston saa erotettua aulatilasta lasisiirtoseinillä. Bosaan, pääsisäänkäynnin viereen sijoittuu monitoimisali, joka toimii myös kunnanvaltuuston istuntosalina. Salissa on auditorioparvi. 1. kerroksessa, Bosan päässä on Tredun kiinteistöhoidon ja valmentavan ja kuntouttavan opetuksen halli ja luokkatiloja. Hallien eteen muodostuu huoltopiha varastoineen ja jätepisteineen. Bosan 2.kerroksessa on opettajien työskentely, neuvottelu ja taukotilat sekä muun henkilökunnan toimistohuoneet. Cosa Liikuntasalisiivessä on kahteen osaan jaettava iso sali sekä kuntosali pukutiloineen. Liikuntatilat ovat opiskelijoiden lisäksi kuntalaisten käytettävissä. Sali on tarkoitettu pääasiassa sisäliikunta ja jumppasaliksi. Veden äärellä alakerrassa sijaitsevat kuvataideateljetilat, jotka saadaan myös iltakäyttöön. Yläkertaan sijoittuu kolme yleisopetusluokkaa, joiden välillä on siirtoseinät. Näin niistä saadaan yksi yhtenäinen tila ylioppilaskirjoitusten käyttöön. Tilojen äänieristykseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Koko rakennus jaetaan kulunvalvonnalla osiin, jolloin voidaan rajata talon ulkopuoliset käyttäjät vain heille sallitulle alueelle. Opiskelijoille tullaan antamaan kulunvalvontanapit, jolloin mm. ulkoovet voidaan tarvittaessa pitää lukittuina tai sallia kulku sisään vain pääovista. Opiskelijoille on tulossa myös kullekin oma lukittava lokeronsa, johon jättää tavarat koulupäivän ajaksi. Rakennustekniset työt Perusparannusosan rakenteet säilyvät pääosin ennallaan lukuun ottamatta liikuntasalin jakoa kahteen kerrokseen. Uuden välipohjan lisäksi tämä edellyttää uutta ikkunaaukotusta julkisivuun. Uudisrakennusosa paalutetaan ja alapohjat tehdään ryömintätilallisina tuuletettuina rakenteina. Vanhaa ontelolaattaalapohjaa puretaan tarvittavilta osin lisäpaalutuksia varten. Uusille pohjaviemäreille tehdään huoltokäytävät alapohjan alle. Vanhat ulkoseinät jäävät paikalleen, mutta aulan puolella seiniä elävöitetään vitriineillä ja näyteikkunoilla, ja seinäpintaa verhoillaan viilulevyllä. Aulaan tuodaan luonnonvaloa kattokuvuilla. 10

14 Uuden rakennusosan kantavat rakenteet ovat teräsbetonia/terästä, julkisivut vanhaan sopeutuvaa tiiltä, lasirakenteita ja osin puuverhousta. Kaikki vanhat ikkunat uusitaan. Vanhassa rakennusosassa oleva hissi säilytetään ja pääaulaan auditorioportaan taakse rakennetaan toinen hissi. Kaikki rakennuksen tilat toteutetaan esteettömän rakentamisen periaatteiden mukaisesti. Pihaalue TREDU Lempäälän noin 2,1 ha kokoinen tonttialue kattaa koko suojeltavaan Ahtialanjärven Naturaalueeseen työntyvän niemen. Tontilla on runsaasti arvokasta puustoa, näin etenkin niemen kärkialueella. Puustoa joudutaan kaatamaan rakentamisen alta, mutta tavoitteena on säilyttää mahdollisimman paljon rantaalueen puustoa. Rantaalueelta poistetaan rakennushankkeen yhteydessä vanha kotiteollisuuskoulun kaatopaikka. Asemakaavassa alueelle edellytetään 92 autopaikkaa. Autopaikkoja toteutetaan invapaikkaa sekä 15 mopoautopaikkaa. Ahtialanjärvi on suosittu lintubongareiden paikka ja siten koulun pysäköintipaikat ovat myös heidän käytettävissään. Hankkeen yhteydessä vanhan talonmiehen asunnon kohdalle rakennetaan lintutorni, jonka alatasanne toimii myös odotuskatoksena uudella linjaauton kääntöpaikalla. Laajuustiedot VANHA OSA UUSI OSA YHTEENSÄ hyötyala hym hym hym 2 huoneistoala htm htm htm 2 kerrosala kem kem kem 2 bruttoala brm brm brm 2 tilavuus m m m 3 Rakennustöiden toteutus ja aikataulu Rakennustyöt ovat alkaneet tontilla sijaitsevien vanhan huvilarakennuksen, saunan ja metallipajan purkamisella. Uuden rakennuskokonaisuuden on määrä olla käyttökunnossa kesällä Rakentamisen aikana Tredun koulutusalat toimivat väistötiloissa Lempäälän Ideaparkissa ja Tredun muissa toimipisteissä. Ks. tarkemmin kohta Aikataulu. 11

15 Hankkeen tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Hankkeen tavoitehinta on hankintaarvoerittelyn mukaisesti Ks. tarkemmin kohta hankintaarvoerittely. TreduKiinteistöt Oy vastaa investoinnin rahoituksesta ja Tredu sekä Tampereen Ateria jatkavat tilojen vuokralaisina. Uutena vuokralaisena toimipisteeseen siirtyy Lempäälän kunta lukion ja terveydenhoitotilojen osalta. Rakennusinvestointiin kuuluvat kiinteä kalustus, varustus ja laitteet. AVlaitteet ja irtokalusteet eivät ole mukana investointikustannuksessa vaan ne ovat käyttäjän hankinta. Ks. tarkemmin kohdat tavoitehintaarvio ja investointisopimus. 12

16 ASIAKIRJA TALOTEKNIIKKASELVITYS Jukka Kauppinen LVIAtekniikka Yleistä Kohteen LVIsuunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Perusparannettavan rakennusosan koko LVItekniikka uusitaan lähes kokonaan. Liittymät Tontilta on purettu Lempäälän Lämmön maakaasulla toimiva lämpökeskus, josta lämpöä on toimitettu molempiin TREDUn rakennuksiin ja alueen muille kiinteistöille. Rakennushankkeen aikana tontilla on väliaikainen lämpökontti, jolla lämmöntuotanto hoidetaan. Uusi lämpökeskus tultaneen rakentamaan Tukkitien varteen Valkeakoskentien toiselle puolelle. Vesijohtoliittymä on Valkeakoskentiellä ja viemäriliittymä on Saarentiellä sijaitsevassa pumppaamossa. Liittymäpaikat voivat jäädä ennalleen, mutta ainakin viemärin tonttihaara uusitaan. Parkkialueen sadevedet johdetaan öljynerottimien kautta vesistöön. Kattojen sadevedet liitetään sadevesiverkostoon öljynerottimien jälkeen samaan purkuputkeen. Lämmitys Lämmönjakohuone jää nykyiselle paikalleen perusparannettavan osan pohjakerroksessa ja kaikki lämmönjakokeskuksen laitteet uusitaan lisääntyvän lämmöntarpeen vuoksi. Alajakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet patteriverkostolle, ilmastointikoneiden lämmitysverkostolle ja käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan kalvopaisuntaastioilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Perusparannettavassa rakennusosassa lämmitysteniikka uusitaan kokonaisuudessaan. Sekä perusparannus ja uudisosa lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Tuulikaapit lämmitetään huonelämpötilan mukaan ohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään ivverkostoon. Uudet lämpöjohdot tehdään sinkityistä teräsputkista puristusliitoksin kokoon DN50 saakka ja suuremmat runkojohdot tehdään teräsputkista hitsausliitoksin. 13

17 Linjat varustetaan sulku ja säätöventtiilein. Lämpöpatterien kytkentäjohdot asennetaan seinäpintaan ilman eristystä. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVClevyllä. Vesija viemärilaitteet Perusparannettavan rakennusosassa viemärilaitteistot ja vesijohdot uusitaan kokonaisuudessaan. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puserrusliitoksin. Yleisötiloissa ja kosteissa tiloissa kytkentäjohdot tehdään pintaasennuksena kromatuista kupariputkista. Varastoissa ja teknisissä tiloissa kytkentäjohdot tehdään pintaasennuksena maalattavista kupariputkista. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Keittiössä, terveydenhoitotiloissa ja liikuntasalin pesutiloissa käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Siivoustilat varustetaan käyttövesiverkostoon liitettävällä kuivauspatterilla, hiekanerotuskaivolla ja rstaltaalla, joka johdetaan hiekanerotuskaivoon DN50 viemärillä. Keittiötilat viemäröidään lujitemuovisen rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Keittiössä käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja altaita ritiläkansin sekä sakkaastioin. Muualla lattiakaivot ovat muovia varustettuna irrotettavalla vesilukolla. Pesualtaat viemäröidään pääosin aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Pikapaloposteja ja jauhesammuttimia asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Rakennus varustetaan kastelupostein, jotka sijoitetaan pihaalueiden huoltotarpeen mukaan. Rakennusosien jäte ja sadevedet viemäröidään viettoviemäreillä. Kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien ja syöksytorvien sekä rännikaivojen kautta sadevesiviemäriverkostoon. Tasakatoilla käytetään lämmitettäviä kattokaivoja, jotka viemäröidään sisäpuolisilla viemäreillä sadevesiverkostoon. Salaojitus uusitaan perusparannusosan pohjoispuolella ja liitetään perusvesikaivon kautta sadevesiviemäriin. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit tehdään pääosin valurautaisista viemäriputkista pantaliitoksin. Lattiaan asennettavat viemärit tehdään muoviviemäreistä kumirengasliitoksin lukuun ottamatta keittiötilojen viemäreitä, jotka tehdään hstviemäriputkista kumirengasliitoksin. Viemäreiden tarkastuspisteinä käytetään lattian alapuoliseen tilaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia puhdistusyhteitä. Ulkopuoliset viemärit ja salaojat tehdään muovisista viemäriputkista kumirengasliitoksin. Tarkastus ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. 14

18 Ilmastointi Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso pyritään saavuttamaan opetus ja työtiloissa. Sisäilman lämpötila voi kuitenkin nousta yli tavoitearvojen esim. hellejakson aikana. Ilmastointilaitos toteutetaan pääosin keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen käyttöajan, tarkoituksen ja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. IVkoneita varten kunnostetaan ja rakennetaan omat tekniset tilat. Tilavarauksissa ja laitesijoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota huoltoon sekä laiteosien myöhempään vaihdettavuuteen. Perusparannettavassa rakennuksessa on neljä tuloilmakonetta, joista kaksi palvelee luokkia, yksi liikuntasalia ja yksi keittiötä. Laitteet ovat teknisen käyttöikänsä lopulla, joten ne kannattaa uusia tämän hankkeen yhteydessä. Samalla kun ivkoneet uusitaan, niin myös osa kanavistosta muutetaan siten, että palvelualuejako vastaa uutta tilannetta. Etelänpuoleiseen perusparannussiipeen tulee yksi kone luokkia varten ja yksi kone sosiaalitiloja varten. Lännenpuoleiseen perusparannussiipeen tulee kaksi konetta luokkia varten ja yksi kone sosiaalitiloja varten. Uudisrakennusosalle tulee kymmenen ivkonetta. C osalle tulee neljä konetta: liikuntasali, luokat, sosiaalitilat ja ateljeetilat. Bosan konehuoneeseen tulee seuraavat koneet: aula ja ruokailutilat 2kpl, keittiö 1kpl, hallintotilat 1kpl, monitoimisali 1kpl sekä sosiaalitilat ja KIPA 1kpl. Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla sekä tarvittaessa jäähdytyksellä. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti ja puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Kojeiden käyntiä ohjataan aikaohjelman mukaan. Luokka, neuvottelu, kokous ja yleisötiloissa ilmastointia säädetään huoneilman CO2pitoisuuden ja lämpötilan mukaan. Lisäksi kaikille koneilla varataan käsikäyttömahdollisuus ja aikaohjattu käyttö osateholla normaalin käyntiajan ulkopuolista aikaa varten. WC ja siivoustilojen poistoilmaa ei johdeta erillispoistoilla suoraan ulos vaan nämä ns. likaiset tilat varustetaan omilla LTO laitteen käsittävillä ivkoneilla, joilla puhalletaan tuloilmaa ao. tiloihin, auloihin ja käytäville. Likaisten tilojen ilmastointi on toiminnassa vähän alipaineisena läpi koko vuorokauden. Tulo ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä ja ilmamäärien ohjauksella varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Pölyä aiheuttavat työ ja opetustilat varustetaan tarvittavilla ilmanpuhdistimilla ja kohdepoistolaitteilla. Keittiön ruuanvalmistus ja astianpesu varustetaan huuvilla ja poistoilmakojeina käytetään vesikatolle asennettavia LTOpattereilla varustettuja huippuimureita. Väestösuoja varustetaan määräysten mukaisin ilmanvaihtolaitteistoin. Rakennuksen tuuletettava alapohja varustetaan poistojärjestelmällä, 15

19 joka koostuu tuuletettuun alapohjaan asennettavista kanavista, nousukanavista ja vesikatolle asennettavista poistoilmapuhaltimista. Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä, kattohajottimia tai reikäkanavia. Korkeissa tiloissa on käytetty myös syrjäytysilmanvaihtoa. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä ivkanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään vain dacronia tai muuta vastaavaa äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo, lämpö ja äänieristyksillä. Palopelteinä käytetään moottorilla varustettuja peltejä, joita voidaan ohjata ja joiden toiminta voidaan testata suoraan valvontajärjestelmästä. Ilmastoinnin jäähdytyslaitteet Monitoimitilan ja keittiön sekä toinen aulan koneista varustetaan jäähdytyksellä. Lisäksi eräät erillistilat, esim. hallintotilat sekä tietotekniikan opetus ja laitetilat varustetaan tilakohtaisilla jäähdytyslaitteilla, jos lämpökuormat nostavat huonelämpötilan liian korkeaksi normaalikäytössä. Kiinteistö liitetään Lempäälän lämmön kaukokylmäverkostoon. Kiinteistössä on varauduttu mahdollisen vedenjäähdytyskoneen asennukseen, jos Lempäälän Lämpö ei pysty tuottamaan kaukokylmää. Jäähdytysputkistot tehdään kuten vesijohto ja lämmitysputkistot. Kondensoivat laitteet viemäröidään jätevesiviemäriverkostoon. Jäähdytysputket eristetään solukumikourulla. Jäähdytetyt tilat varustetaan huonekohtaisella lämpötilan säädöllä. Mikäli huonetilassa on sekä lämmitys ja jäähdytyslaitteita, ohjataan näitä kaikkia yhteisellä väyläpohjaisella säätimellä. Keittiön pakaste ja kylmähuoneet jäähdytetään omilla kylmälaitteilla. Kaikki kylmäkojeikot sijoitetaan ulos keittiötilojen ulkopuolelle vesikatolle. Rakennusautomaatio Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvontaalakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon ATKverkon välityksellä. Järjestelmä tulee olla käytettävissä myös WEB liittymän avulla. Nykyistä järjestelmää ja laitteita pyritään hyödyntämään soveltuvilta osin. 16

20 Sähkötekniikka Yleistä Kohteen sähkösuunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Tilat ja niihin kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä vältetään. Rakennuksen kaikki sähkö ja telejärjestelmät toteutetaan standardisarjan SFS6000 mukaisesti. Perusparannusosan kaikki sähkö ja telejärjestelmät uusitaan kokonaan. Liittymät Kiinteistössä on sähköliittymä Elenia Oy:n sähköverkkoon sekä tele ja tietoliikenneliittymä. Sähköliittymän liittymisjohto uusitaan ja liittymisluokka suurennetaan sekä tele ja tietoliikenneliittymä tarkistetaan. Sähkönjakelu ja johtoreitit Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Nykyinen pääkeskus ja kaikki perusparannusosan ryhmäkeskukset uusitaan. Laajennusosaan asennetaan tarvittavat ryhmäkeskukset. Sähkönjakelu pääkeskukselta ryhmäkeskuksille sisältää normaalivoiman jakelun, joka toteutetaan halogeenittomia voimakaapeleita käyttäen, jotka asennetaan pääosin kaapelihyllyille ja nousukuiluihin. Ryhmäkeskuksessa mitataan erikseen keittiön, lämmityksen, ilmanvaihdon ja jäähdytyksen sekä valaistuksen kuluttama sähköenergia. Ryhmäkeskukset sijoitetaan pääsääntöisesti rakennusaineisiin keskuskomeroihin lukuun ottamatta teknisiin tiloihin sijoitettavia koteloituja keskuksia. Johtoteinä käytetään sinkittyjä kaapelihyllyjä ja tikkaita sekä johtokanavia. Näkyviin jäävät kaapelihyllyt ovat valkoiseksi poltto tai pulverimaalattuja levyhyllyjä, sisäpuolisin kannakkein ja huomaamattomin jatkoksin. Varastotiloissa ja alakattojen yläpuolella käytetään tikashyllyjä. Tele ja sähköjärjestelmille asennetaan omat hyllyt ja kun hyllyt sijoitetaan päällekkäin, on päällimmäinen hylly telehylly, esim. käytävillä. Toimisto ja luokkatilojen pistorasiaasennuksissa käytetään yleensä valkoisia alumiinisia johtokanavia. Nousujohdot asennetaan valaistuksen ja LVIlaitteiden sähkökeskuksille. Putketonta asennustapaa ei hyväksytä. Kaapeloinnissa käytetään halogeenittomia HFkaapeleita ja asennustuotteita. Kaikki vanhat käytöstä poistuvat kaapelit puretaan. 17

21 Tele ja turvajärjestelmät Kohteeseen asennetaan mm. seuraavia käyttäjää palvelevia tele ja turvajärjestelmiä: yleiskaapelointijärjestelmä (puhelin + ATK) CAT6 Aluokkaa F/UTP informaatiojärjestelmä äänentoisto ja kuulutusjärjestelmä aikakellojärjestelmä kameravalvontajärjestelmä rikosilmoitusjärjestelmä turvavalaistusjärjestelmä kulunvalvontajärjestelmä työajanseurantajärjestelmä paloilmoitusjärjestelmä, osoitteellinen savunpoistojärjestelmä varattuvalojärjestelmä sisäänpyyntöjärjestelmä AV esitysjärjestelmä avunpyyntöjärjestelmä invawc:t Terveydenhoitotilojen avunpyyntöjärjestelmä (yhdistetään rikosilmoitusjärjestelmään) rakennusautomaatiojärjestelmä. Rakennuksen jokaiseen kerrokseen tehdään teletilat yleiskaapeloinnin kerrosjakamoita yms. telelaitteita varten. Valaistus Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämää valaistusta ylläpidetään tehokkaasti. Valaisimet ryhmitellään siten, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata valaistustarpeen mukaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota valaistuksen ohjaukseen niissä tiloissa, joissa päivänvalon saatavuus on hyvä. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen niin, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuvaa huonelämpötilan kohoamista ja jäähdytyksen tarvetta mahdollisuuksien mukaan vältetään. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Sisätilojen valaistuksessa käytetään pääosin elektronisella liitäntälaitteella varustettuja valaisimia. Valonlähteinä käytetään pitkäikäisiä ja energiatehokkaita loiste ja ledlamppuja. Opetus, neuvottelu ja monitoimitiloissa käytetään himmennettävää valaistusta (DALI ohjaus). Yleistilojen valaistuksen ohjaukseen käytetään rakennusautomaatiojärjestelmää, liikeilmaisimia, läsnäolotunnistimilla varustettuja valaisimia ja painikeohjauksia. Pihaalueet valaistaan pylväisiin ja rakennuksen ulkoseinille asennettavilla valaisimilla ja valonheittimillä. Poistumistiet varustetaan ovimerkkivalaisimin. Tilat varustetaan määräysten mukaisella turvavalaistuksella. 18

22 Pistorasiat Pistorasioita asennetaan siirrettäviä sähkölaitteita varten ja pistorasiaryhmät varustetaan pääosin vikavirtasuojakytkimin standardin mukaisesti. Tilojen sähköistyksessä otetaan huomioon tilojen myöhempi muunneltavuus. Lattian hoitovälineitä varten on omat siivouspistorasiat. Kaikki työpisteet sekä neuvottelu ja taukotilat varustetaan kaksiosaisilla ATKrasioilla. Lämmitys Lämmitys toteutetaan pääosin LVI tekniikalla. Suihkutiloihin asennetaan sähköinen lattialämmitys. Kattokaivot, räystäskourut ja syöksytorvet varustetaan sähkösulatuksella. Kojeet ja laitteet Kohteeseen asennetaan LVItekniikkaa palveleva sähköistys ja sähkönsyötöt tarvittaville muille laitteille. 19

23 Energiaselvitys Yleistä Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Uudisrakennusosan energiatehokkuuden vähimmäistavoitteena on saavuttaa energiatehokkuusluokka C, kun lähtökohtana on voimaan tullut ympäristöministeriön asetus. Tavoitetaso pyritään saavuttamaan, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. Perusparannusosan tulee olla mahdollisimman energiatehokas ottaen kuitenkin huomioon vanhan rakennuksen asettamat reunaehdot ja arkkitehtuuri. Rakennuksen LVIS tekniset järjestelmät uusitaan lähes kokonaan. Toteutusvaihtoehtoja Uudisrakennusosan ulkovaipan rakenteet valitaan siten, että saavutetaan vähintään määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (uarvot). Ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on alle 1,0 W/m 2 K ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Rakennusosa tehdään ilmatiiviiksi ilmanvuotoluvun tulee olla 2. Perusparannettavassa rakennusosassa vanhoja rakenteita uusitaan, kunnostetaan ja lisäeristetään niin paljon kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Ikkunat uusitaan sellaisiksi, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisimman pieni, ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Kaikki vanhat ulkoovet uusitaan. Kaukolämpölaitteet, lämpöjohtopumput ja säätöautomatiikka toteutetaan siten, että jokaisella lämmitysverkostolla on oma siirrin ja säätöpiiri. Lämpöpattereihin asennetaan termostaattiset patteriventtiilit, joiden avulla saadaan lämpökuormat hyödynnettyä ja sisäilman lämpötila säädettyä halutuksi. Lämmitysjärjestelmien säädössä huomioidaan mahdollisuus laskea tilojen lämpötilaa muutamalla asteella käyttöajan ulkopuoliseksi ajaksi. Vesikalusteina käytetään vettä säästäviä wcistuimia, sekoittimia ja automaattihanoja. Keittiön kylmäkoneet sijoitetaan ulos, jolla estetään tiloihin tulevaa ylilämpö ja vähennetään jäähdytyksen tarvetta. Kaikki lämmitys ja käyttövesiverkostojen runkoputkistot lämpöeristetään hyvin lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja tarpeen mukaan. IVkoneet varustetaan tehokkailla, korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottolaitteilla. Ulkoilman lämpötila huomioidaan koneiden käyntitehossa. 20

24 Luokka, neuvottelu, kokous ja yleisötiloissa ilmastointia säädetään huoneilman CO2pitoisuuden ja lämpötilan mukaan. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän LTO:n vuosihyötysuhde on 65%. Energiatehokkuuden ohella varmistetaan myös hyvä sisäilman laatu ja mahdollisuus pitää ilmastointia päällä osateholla varsinaisen käyttöajan ulkopuolella. WCja hygieniatiloille tulee omat lämmöntalteenotolla varustetut tulo ja poistoilmakoneet, joita voidaan käyttää tehokkaasti ympäri vuorokauden. Tulo ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja niiden sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo ja poistoilmakoneiden osalta alle 2,0 kw/m 3 /s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m 3 /s. Rakennukseen toteutetaan energiatehokas valaistus. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan esim. liiketunnistimien käytöllä. Tulokset ja yhteenveto Rakennuksen uudisosan energiantehokkuusluokka on C, laskennallinen kokonaisenergiankulutus on 139 kwh E /m²vuosi. 21

25 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TreduLempäälä Valkeakoskentie Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 2017 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Uudisrakennusten määräystaso 2012 A B C D E F G Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (Eluku) 139 kwh /m²vuosi E Todistuksen laatija: Samuli Järvinen Yritys: LVIinsinööritoimisto SolAir Oy Alaverstaanraitti 2 C Allekirjoitus: Todistuksen laatimispäivä: Viimeinen voimassaolopäivä: Energiatodistus perustuu lakiin rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013).

26 YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 5971 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Kaukolämpö + patterit + kattosäteilijät / Kaukolämpö Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla Käytettävä energiamuoto Laskettu ostoenergia Energiamuodon kerroin Energiamuodon kertoimella painotettu energia kwh/vuosi kwh/(m² vuosi) kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö Sähkön kulutukseen sisältyvä valaistus ja kuluttajalaitesähkö Kokonaisenergiankulutus (Eluku) Rakennuksen energiatehokkuusluokka Käytetty Eluvun luokitteluasteikko Luokkien rajat asteikolla Opetusrakennukset ja päiväkodit A:...90 B: C: D: E: F: G: Tämän rakennuksen energiatehokkuusluokka C Eluku perustuu rakennuksen laskennallisiin kulutuksiin ja energiamuotojen kertoimiin. Kulutus on laskettu standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden, jolloin eri rakennusten Eluvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Elukuun sisältyy rakennuksen lämmitys, ilmanvaihto, jäähdytysjärjestelmien sekä kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiakulutus. Rakennuksen ulkopuoliset kulutukset kuten autolämmityspistokkeet, sulanapitolämmitykset ja ulkovalot eivät sisälly Elukuun. ENERGIATEHOKKUUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET Keskeiset suositukset rakennuksen energiatehokkuutta parantaviksi toimenpiteiksi Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Suositukset on esitetty yksityiskohtaisemmin kohdassa "Toimenpideehdotukset energiatehokkuuden parantamiseksi".

27 ELUVUN LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset (Opetusrakennukset ja päiväkodit) Rakennuksen valmistumisvuosi 2017 Lämmitetty nettoala 5971 m² Rakennusvaippa Ilmanvuotoluku q50 Ulkoseinät Yläpohja Alapohja Ikkunat Ulkoovet Kylmäsillat Ikkunat ilmansuunnittain Pohjoinen Itä Kaakko Länsi Vaakataso Vaakataso (kattokupu) 2 A m² A m² m³/(h m²) U W/(m²K) U W/(m²K) UxA W/K g kohtisuora arvo Osuus lämpöhäviöstä % Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus: Pääilmanvaihtokoneet Erillispoistot Ilmanvaihtojärjestelmä Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla Ilmavirta Järjestelmän LTO:n tulo/poisto SFPluku lämpötilasuhde (m³/s) / (m³/s) kw/(m³/s) / > / Jäätymisenesto C 5.00 Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän LTO:n vuosihyötysuhde: 65 % Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän kuvaus: Tilojen ja iv:n lämmitys LKV:n valmistus Kaukolämpö + patterit + kattosäteilijät / Kaukolämpö Tuoton Jaon ja luovutuksen Lämpö hyötysuhde hyötysuhde kerroin (1) % 89 % Apulaitteiden sähkönkäyttö (2) kwh/(m²vuosi) (1) vuoden keskimääräinen lämpökerroin lämpöpumpulle (2) lämpöpumppujärjestelmissä voi sisältyä lämpöpumpun vuoden keskimääräiseen lämpökertoimeen Varaava tulisija Ilmalämpöpumppu Jäähdytysjärjestelmä Jäähdytysjärjestelmä Määrä kpl Tuotto kwh Jäähdytyskauden painotettu kylmäkerroin Lämmin käyttövesi Ominaiskulutus dm³/(m²vuosi) Lämmitysenergian nettotarve kwh/(m²vuosi) Lämmin käyttövesi Sisäiset lämpökuormat eri käyttöasteilla Henkilöt ja kuluttajalaitteet Valaistus Käyttöaste 60 % 60 % Henkilöt W/m² Kuluttajalaitteet W/m² 8.00 Valaistus W/m² 18.00

28 ELUVUN LASKENNAN TULOKSET Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset (Opetusrakennukset ja päiväkodit) Rakennuksen valmistumisvuosi Lämmitetty nettoala, m² Eluku, kwhe/(m²vuosi) Eluvun erittely (< raja=170) Käytettävät energiamuodot Laskettu ostoenergia kwh/vuosi Energiamuodon Kerroin Energiamuodon kertoimella painotettu energiankulutus kwhe/vuosi kwhe/(m²vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENSÄ Uusiutuva omavaraisenergia, hyödyksikäytetty osuus kwh/vuosi kwh/(m²vuosi) Rakennuksen teknisten järjestelmien energiakulutus Sähkö kwh/(m²vuosi) Lämpö kwh/(m²vuosi) Kaukojäähdytys kwh/(m²vuosi) Lämmitysjärjestelmä Tilojen lämmitys (1) Tuloilman lämmitys Lämpimän käyttöveden valmistus Ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutus Jäähdytysjärjestelmä Kuluttajalaitteet ja valaistus YHTEENSÄ (1) Ilmanvaihdon tuloilman lämpeneminen tilassa ja korvausilman lämmitys kuuluu tilojen lämmitykseen Energian nettotarve Tilojen lämmitys (2) Ilmanvaihdon lämmitys (3) Lämpimän käyttöveden valmistus Jäähdytys (2) sisältää vuotoilman, korvausilman ja tuloilman lämpenemisen tilassa (3) laskettu lämmöntalteenoton kanssa Lämpökuormat Aurinko Ihmiset Kuluttajalaitteet Valaistus Lämpimän käyttöveden kierrosta ja varastoinnin häviöstä Laskentatyökalun nimi ja versionumero kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/(m²vuosi) kwh/(m²vuosi) Laskentatyökalun nimi ja versionumero versio 1.3 ( )

29 TOTEUTUNUT ENERGIANKULUTUS Saatavilla olevat ostoenergian määrät ilmoitetaan sellaisenaan ilman lämmöntarvelukukorjausta. Toteutunut ostoenergiankulutus Ostettu energia kwh/vuosi kwh/(m²vuosi) Ostetut polttoaineet (1) polttoaineen määrä vuodessa yksikkö muunnoskerroin kwh:ksi kwh/vuosi kwh/(m²vuosi) (1) Selostus ostettujen polttoaineiden määrään arvioinnista (yksikköä vuodessa) tulee esittää kohdassa "Lisämerkintöjä" Toteutunut ostoenergia yhteensä Sähkö yhteensä Kaukolämpö yhteensä Polttoaineet yhteensä Kaukojäähdytys YHTEENSÄ kwh/vuosi kwh/(m²vuosi) Toteutunut energiankulutus riippuu mm. rakennuksen käyttäjien lukumäärästä ja käyttötottumuksista, käyttöajoista, sisäisistä kuormista, rakennuksen sijainnista ja vuotuisista sääolosuhteista. Laskennallisessa tarkastelussa nämä asiat on vakioitu. Taulukossa ilmoitetut luvut saattavat sisältää kulutusta, joka ei sisälly laskennalliseen ostoenergiankulutukseen. Taulukosta voi myös puuttua energiankulutuksia, joiden kulutustietoja ei ollut saatavilla todistusta laadittaessa. Näidensyiden vuoksi toteutunut ostoenergiankulutus ei ole verrattavissa laskennalliseen ostoenergian kulutukseen.

30 TOIMENPIDEEHDOTUKSET ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Huomiot ulkoseinät, ulkoovet ja ikkunat Toimenpideehdotukset ja arvioidut säästöt Lämpö, ostoenergian säästö Huomiot ylä ja alapohja Sähkö, ostoenergian säästö Jäähdytys, ostoenergian säästö Eluvun muutos kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/vuosi kwhe/m²vuosi Toimenpideehdotukset ja arvioidut säästöt Lämpö, ostoenergian säästö Sähkö, ostoenergian säästö Jäähdytys, ostoenergian säästö Eluvun muutos kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/vuosi kwhe/m²vuosi Huomiot tilojen ja käyttöveden lämmitysjärjestelmät Toimenpideehdotukset ja arvioidut säästöt Lämpö, ostoenergian säästö Sähkö, ostoenergian säästö Jäähdytys, ostoenergian säästö Eluvun muutos kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/vuosi kwhe/m²vuosi

31 Huomiot ilmanvaihto ja ilmastointijärjestelmät Toimenpideehdotukset ja arvioidut säästöt Lämpö, ostoenergian säästö Sähkö, ostoenergian säästö Jäähdytys, ostoenergian säästö Eluvun muutos kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/vuosi kwhe/m²vuosi Huomiot valaistus, jäähdytysjärjestelmät, sähköiset erillislämmitykset ja muut järjestelmät Toimenpideehdotukset ja arvioidut säästöt Lämpö, ostoenergian säästö Sähkö, ostoenergian säästö Jäähdytys, ostoenergian säästö Eluvun muutos kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/vuosi kwhe/m²vuosi Suosituksia rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon Lisätietoja energiatehokkuudesta Motiva Oy Asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä

32 LISÄMERKINTÖJÄ

33 ELUVUN LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset (Opetusrakennukset ja päiväkodit) Rakennuksen valmistumisvuosi 2017 Lämmitetty nettoala 5971 m² Rakennusvaippa Ilmanvuotoluku q50 Ulkoseinät Yläpohja Alapohja Ikkunat Ulkoovet Kylmäsillat Ikkunat ilmansuunnittain Pohjoinen Itä Kaakko Länsi Vaakataso Vaakataso (kattokupu) 2 A m² A m² m³/(h m²) U W/(m²K) U W/(m²K) UxA W/K g kohtisuora arvo Osuus lämpöhäviöstä % Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus: Pääilmanvaihtokoneet Erillispoistot Ilmanvaihtojärjestelmä Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla Ilmavirta Järjestelmän LTO:n tulo/poisto SFPluku lämpötilasuhde (m³/s) / (m³/s) kw/(m³/s) / > / Jäätymisenesto C 5.00 Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän LTO:n vuosihyötysuhde: 65 % Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän kuvaus: Tilojen ja iv:n lämmitys LKV:n valmistus Kaukolämpö + patterit + kattosäteilijät / Kaukolämpö Tuoton Jaon ja luovutuksen Lämpö hyötysuhde hyötysuhde kerroin (1) % 89 % Apulaitteiden sähkönkäyttö (2) kwh/(m²vuosi) (1) vuoden keskimääräinen lämpökerroin lämpöpumpulle (2) lämpöpumppujärjestelmissä voi sisältyä lämpöpumpun vuoden keskimääräiseen lämpökertoimeen Varaava tulisija Ilmalämpöpumppu Jäähdytysjärjestelmä Jäähdytysjärjestelmä Määrä kpl Tuotto kwh Jäähdytyskauden painotettu kylmäkerroin Lämmin käyttövesi Ominaiskulutus dm³/(m²vuosi) Lämmitysenergian nettotarve kwh/(m²vuosi) Lämmin käyttövesi Sisäiset lämpökuormat eri käyttöasteilla Henkilöt ja kuluttajalaitteet Valaistus Käyttöaste 60 % 60 % Henkilöt W/m² Kuluttajalaitteet W/m² 8.00 Valaistus W/m² 18.00

34 ELUVUN LASKENNAN TULOKSET Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset (Opetusrakennukset ja päiväkodit) Rakennuksen valmistumisvuosi Lämmitetty nettoala, m² Eluku, kwhe/(m²vuosi) Eluvun erittely (< raja=170) Käytettävät energiamuodot Laskettu ostoenergia kwh/vuosi Energiamuodon Kerroin Energiamuodon kertoimella painotettu energiankulutus kwhe/vuosi kwhe/(m²vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENSÄ Uusiutuva omavaraisenergia, hyödyksikäytetty osuus kwh/vuosi kwh/(m²vuosi) Rakennuksen teknisten järjestelmien energiakulutus Sähkö kwh/(m²vuosi) Lämpö kwh/(m²vuosi) Kaukojäähdytys kwh/(m²vuosi) Lämmitysjärjestelmä Tilojen lämmitys (1) Tuloilman lämmitys Lämpimän käyttöveden valmistus Ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutus Jäähdytysjärjestelmä Kuluttajalaitteet ja valaistus YHTEENSÄ (1) Ilmanvaihdon tuloilman lämpeneminen tilassa ja korvausilman lämmitys kuuluu tilojen lämmitykseen Energian nettotarve Tilojen lämmitys (2) Ilmanvaihdon lämmitys (3) Lämpimän käyttöveden valmistus Jäähdytys (2) sisältää vuotoilman, korvausilman ja tuloilman lämpenemisen tilassa (3) laskettu lämmöntalteenoton kanssa Lämpökuormat Aurinko Ihmiset Kuluttajalaitteet Valaistus Lämpimän käyttöveden kierrosta ja varastoinnin häviöstä Laskentatyökalun nimi ja versionumero kwh/vuosi kwh/a kwh/(m²vuosi) kwh/(m² a) Laskentatyökalun nimi ja versionumero versio 1.3 ( )

35 ENERGIASELVITYS RakMk D ja RakMk D Kohde: TreduLempäälä Osoite: Valkeakoskentie Käyttöveden lämmitysjärjestelmän kuvaus: Kaukolämpö Tilojen lämmitysjärjestelmän kuvaus: Kaukolämpö + patterit + kattosäteilijät Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus: Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla Selvityksen antaja: Samuli Järvinen LVIinsinööritoimisto SolAir Oy Selvityksen tilaaja: Tampereen tilakeskus liikelaitos Allekirjoitus: Selvityksen antamispäivä: versio 1.3 ( )

36 ENERGIASELVITYKSEN PÄÄTIEDOT (RakMk D3, kappale 5.) Rakennuskohde Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala Valkeakoskentie 19, Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset m² Rakennuksen kokonaisenergian kulutus (Eluku) Tilojen lämmitys (2) Ilmanvaihdon lämmitys (3) Lämmin käyttövesi Sähkölaitteet Jäähdytys Yhteensä (2) sisältää vuotoilman, korvausilman ja tuloilman lämpenemisen tilassa. (3) jälkilämmityspatteri, laskettu lämmöntalteenoton kanssa. Ostoenergia kwh/(m² a) Eluku kwh/(m² a) Eluku 139 kwh/(m² a) Eluvun rajaarvo 170 kwh/(m² a) Todellinen ostoenergia Tilojen lämmitys Ilmanvaihdon lämmitys Lämmin käyttövesi Sähkölaitteet Jäähdytys Yhteensä kwh/a kwh/(m² a) Laskettu sijaintipaikkakunnan vyöhykkeen mukaisilla säätiedoilla. ( Eluku laskennassa käytetty vyöhykettä I) Energialaskennan lähtötiedot ja tulokset RakMk D kohdan 5.3 mukaisesti erillisessä liitteessä. Kesäaikainen huonelämpötila kohdan 2.2 mukaan ja tarvittaessa jäähdytysteho RakMk D kohdan 2.2 mukaan. (muille kuin pientaloille erillisen laskelman mukaan) Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus RakMk D kohdan 2.4 mukaan erillisessä liittessä. Rakennuksen lämmitysteho mitoitustilanteessa Tilojen lämmitys Ilmanvaihdon lämmitys (jälkilämmityspatteri) Lämmin käyttövesi Jäähdytys Rakennuksen lämmitystehontarve kw W/m² Laskettu sijaintipaikkakunnan vyöhykkeen mukaisilla mitoitusarvoilla. Lämpimän käyttöveden tehontarve hetkellisen mitoitusvirtaaman mukaan. Rakennuksen energiatodistus Energiatodistusasetuksen 2013 mukaisesti erillisessä liitteessä. Eluokka: C (Energiatodistusasetuksen 2013 mukaisesti) Laskentatyökalun nimi ja versionumero Laskentatyökalun nimi ja versionumero versio 1.3 ( )

37 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Kiinteistökehitys TREDU Lempäälä HANKEAIKATAULU / Toteutusuunnitelma Hankesuunnittelu Suunnittelijavalinnat Toteutussuunnittelu Rakentamisen valmistelu Rakennuslupa Rakennustyöt purkutyöt rakentaminen Varustelu ja koekäyttö Käyttöönotto

38

39 HANKINTAARVO Frenckellinaukio 2 TEL (03) PL TAMPERE FAX (03) Hanke: Hanketyyppi: Bruttoala: Tilavuus: Huoneistoala: Tredu Lempäälä perusparannus ja laajennus m m hum2 Tavoitehinta / brm2 1. Rakennuttajan kustannukset 119, ,00 2. Rakennustekniset työt 1 160, ,00 3. LVtyöt 74, ,00 4. IV työt 116, ,00 5. Sähkötyöt 147, ,00 6. Rakennusautomaatio 17, ,00 7. Erillishankinnat 46, ,00 8. Lisä ja muutostyöt (6%) 101, ,00 9. Yleiskulut 9, ,00 YHTEENSÄ (alv 0%) 1 794, ,00 YHTEENSÄ (alv 24%) 2 224, ,80

40

41 TOTEUTUSSUUNNITELMAN LIITE Hanke TREDU Lempäälän perusparannus ja laajennus LASKELMA PÄÄOMA JA YLLÄPITOVUOKRASTA Tilaaja / käyttäjät Tampereen kaupunki, Osaamis ja elinkeinopalvelut / Tampereen seudun ammattioppilaitos TREDU ja Lempäälän kunta/ Lempäälän lukio Laajuus Rakennushankkeen laajuus huoneistoneliöinä yhteensä htm 2 josta TREDUn käytössä htm 2 Lempäälän lukion käytössä htm 2 Lempäälän kunnan / opiskelijaterveydenhuollon käytössä 98 htm 2 Tampereen Aterian käytössä 183 htm 2 Investointi yhteensä (sis. nykyisen pääomaarvon 2,4 milj. euroa) Vuokrattava ala Investointi Huoneistoala yhteensä htm (alv 0%) Pääomavuokran 1 mukainen pintaala ja inv Pääomavuokran 2 mukainen pintaala ja inv Nykyinen pääomavuokra jaetaan pintaalojen suhteessa pääomavuokrien 1 ja 2 kesken Pääomavuokra 1 mukainen osuus Pääomavuokra 2 mukainen osuus /vuosi /vuosi PÄÄOMAVUOKRA Inv. korko /m 2 /kk / vuosi Pääomavuokra 1 6,00 % 12, Pääomavuokra 2 5,50 % 11, Yhteensä 11, YLLÄPITOVUOKRA (Tredun palvelukuvauksen mukaisena) /m 2 /kk kk / vuosi Lämpö x 0,86 x 12 = Sähkö x 0,64 x 12 = Vesi x 0,11 x 12 = Jätehuolto x 0,14 x 12 = Ulkoalueiden hoito x 0,25 x 12 = Sisäpuolinen huolto x 0,2 x 12 = Muut huoltopalvelut x 0,15 x 12 = Kunnossapito x 0,86 x 12 = YLLÄPITOVUOKRA 3, SIIVOUS x 1,75 x 12 = KALUSTEVUOKRA Investointiin ei sisälly irtokalusteiden ja varusteiden hankintaa. Mikäli kalusteita hankitaan vuokranantajan kustannuksella, lisätään niiden kustannus vuokraan kuten investointikin. TONTIN VUOKRA sisältyy nykyiseen pääomavuokraan /m 2 /kk / vuosi VUOSIVUOKRA YHTEENSÄ 16, Vuokran veloitus alkaa kun kohde on luovutettu käyttäjälle, hankesuunnitelman mukaisen aikataulun mukaan alkaen. VUOSIVUOKRA KÄYTTÄJITTÄIN Vuokran jyvitys tarkistetaan ennen rakennuksen valmistumista. /m 2 /kk htm 2 / vuosi TREDU (pov 1) 17, Lempäälän lukio (pov 2) 16, Lempäälän terveyspalvelut (pov 2) 16, Tampereen Ateria (pov 1) 17, Yhteensä 16, Lopullinen vuokra määräytyy käyttöönottoajan ylläpitokustannustason, hankkeen toteutuneiden investointikustannusten sekä pintaalan mukaisesti. Vuokrasopimukset TREDUKiinteistöt Oy vuokraa Tampereen kaupungin, Tampereen Aterian ja Tredun käyttöön tulevat tilat Tampereen Tilakeskus Liikelaitokselle ja Lempäälän kunnan käyttöön tulevat tilat Lempäälän kunnalle. 1

42

43 TREDULEMPÄÄLÄ ASEMAPIIRROS 1:1000 Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy

44 KUNTOSALI HUOLTOPIHA KUVATAIDEATELJEE LIIK. VAR LIIKUNTASALI PUKU JA PESUTILAT 4 YKSIKKÖÄ LASTAUS PESUHALLI VAR TYÖHALLI SÄHKÖ LUOKAT SOS KEITTIÖ OPP.KUNTA JAKELU SOS KIPA, VAKU HENKILÖKUNTA SISUSTUS TILASOMISTUS NÄYTTÄMÖ INFO RUOKASALI E PALAUTUS AUD.PORTAIKKO WC HISSI PÄÄAULA LÄMPIÖ MONITOIMISALI PÄÄSISÄÄNKÄYNTI MUSIIKKI SISÄÄNTULOAUKIO BIGE OT2_ATTO AULA KIRJASTO SHOP SIIV.KESKUS OT2_ATTO MATKAILU TERV.HOITO SOTE KOTITALOUS HOITOTYÖ TREDU LEMPÄÄLÄ POHJAPIIRUSTUS 1.krs 1 : 500 Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy

45 FYKE YOLUOKAT IVKONEH OT3_LUKIO OT2_LUKIO OHJ TOIMISTOT TAUKOTILA OPETTAJIEN TYÖSK OT3_YHT OPP.INFO OPPILASLOKEROT OLESKELU NEUV. AUD. PARVI HISSI OT3 + 2 x OT50 LUKIO 4 x OT3 OPPILASLOKEROT OLESKELU OT3_LIIKETAL OT3_LIIKETAL OT3 ATKTUKI IVKONEHUONE HUMANISTIT SOS.TILAT 2 x OT2_LUKIO ATTO TREDU LEMPÄÄLÄ POHJAPIIRUSTUS 2.krs 1 : 500 Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy

46 IVKONEHUONE IVKONEHUONE IVKONEHUONE TREDU LEMPÄÄLÄ ESITTELYPOHJA 3.krs 1 : 500 Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy

47 BB EE DD GG HH E D C D H B D A B G H B TREDU LEMPÄÄLÄ E LEIKKAUKSET 1:500 E G Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy

48 JULKISIVU ETELÄÄN JULKISIVU ITÄÄN JULKISIVU POHJOISEEN JULKISIVU LÄNTEEN TREDU LEMPÄÄLÄ JULKISIVUT 1 : 600 Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy