MUISTIO 1 (6) Siikaisten kunta - Keskustaajaman osayleiskaava Viranomaisneuvottelu Avaus ja järjestäytyminen

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (6) Aika klo Paikka Varsinais-Suomen ELY-keskus, Pori Läsnä Susanna Roslöf Satakunnan liitto Liisa Nummelin Satakunnan museo Ilmari Mattila Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti Samir Abboud Kankaanpään kaupunki Anne Järvenranta Siikaisten kunta Kirsti Virkki Varsinais-Suomen ELY-keskus Juha-Matti Märijärvi Pöyry Finland Oy 1. Avaus ja järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajana toimi Kirsti Virkki. Muistion laatii Märijärvi. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja siitä on saatu lausunnot ja muistutukset. Osayleiskaavan ohjausryhmän käsittelemät kaavan laatijan vastineet ja esitykset kaavaehdotukseen tehtävistä muutoksista on toimitettu etukäteen neuvottelijoille tutustuttavaksi. 2. Kaavaehdotuksen tarkistusesitykset Juha-Matti Märijärvi esitteli osayleiskaavan ohjausryhmän kaavan laatijan vastineiden pohjalta esittämät tarkistukset kaavaehdotukseen. Kunnan tavoitteena on saada kaava vähäisillä tarkistuksilla hyväksyttäväksi. luo-aluerajaukset Metsänhoitoyhdistyksen ja Metsäkeskuksen lausuntojen johdosta esitetään, että metsä- ja rantalaitumien luo-2 ja luo-4-merkinnät poistetaan kaavasta. Alueet ovat laajoja nykyisiä tai entisiä laidunalueita, eikä niiden luontoarvojen ylläpito ole muilla keinoin tarkoituksenmukaista ellei laiduntaminen jatku. Luo-2-kohteiden rajaukset perustuvat vuoden 1996 selvitykseen, eikä niitä ole enää tunnistettu uudessa luontoselvityksessä kuin vähäisiltä osilta. Tunturijoen pohjoispuolinen luo-4-alue on kuitenkin syytä kaavassa näyttää, koska aluerajauksen sisällä sijaitsee ELY:n lausunnon mukaan luonnonsuojelulailla suojeltu luontotyyppi, tervaleppäkorpi. Kaavamerkintään lisätään maininta tervaleppäkorvesta. Luo-1- ja luo-3-aluerajaukset on osoitettu luontoselvityksen mukaisesti. Kaavamerkinnät ovat luonteeltaan informatiivisia ja niillä on tarkoitus tuoda kohteet esille, jotta ne tulisivat huomioiduiksi asemakaavoituksessa sekä muissa tarkemmissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä. Varsinaista kaavallista suojelua ei ole katsottu mahdolliseksi eikä tarpeelliseksikaan kohteiden laajuuden ja luonteen vuoksi. Luo-1-aluerajaukset sisältävät jonkin verran varsinaisia metsälakikohteita laajemmat alueet, mikä on pyritty tuomaan esiin kaavamääräyksen sanamuodossa: Alueelle sijoittuu mahdollinen. Kohteen tarkempi rajaus tapahtuu normaalilla metsälain mukaisella menettelyllä metsänkäyttöilmoituksen perusteella. Moottorikelkkareitti ja seurakunnan leirikeskuksen alue Seurakunnan lausunnon johdosta esitetään moottorikelkkareitin merkinnän siirtämistä VLalueelle ja seurakunnan alueen merkitsemistä julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi. Moottorikelkkareitin tarkempi sijainti ratkaistaan asemakaavalla tai maanomistajien kanssa tehtävin sopimuksin.

2 MUISTIO 2 (6) P-1-alueen laajennus Maanomistajan toivomuksesta P-1-aluetta esitetään laajennettavaksi vähäisesti siten, että se kattaa koko kiinteistön 4:72 alueen. Muutos on kunnan tavoitteiden mukainen. Venevalkama Kiinteistöjen 2:47 ja 2:19 (kiinteistönumerot kaavakartalla) edustalla sijaitseva venevalkama on viereisten maanomistajien muistutuksissa vaadittu poistettavaksi. Venevalkama on nykyisessä asemakaavassa ja se on ainakin jossain muodossa tarpeen säilyttää tulevaisuuden varauksena. Mahdolliset muutokset asemakaavan aluerajaukseen tarvitsevat yleiskaavaa tarkempaa suunnittelua, joka on mahdollista vasta asemakaavamuutoksen yhteydessä. Muistutusten johdosta venevalkamamerkintä esitetään muutettavaksi aluevarausmerkinnän sijasta symbolimerkinnäksi, mikä antaa asemakaavoitukselle hieman enemmän liikkumavaraa. Järvenranta: Alueella on toteutettu kiinteistömuutoksia ja maanomistajat ovat hakeneet alueelle asemakaavamuutosta. Asemakaavan venevalkamamerkintä sijaitsee lunastamattomalla vesijättöalueella. Mattila: Venevalkaman siirtomahdollisuudet tulee tutkia asemakaavassa. Virkki: Venevalkaman aluetta ei voi muuttaa ainakaan rakentamisalueeksi, koska se sijoittuu tulva-alueelle. MY-alueen määräys Tilan 4:158 omistaja haluaa säilyttää laajentamismahdollisuuden tilansa metsäalueelle ja vastustaa siksi metsäalueen osoittamista MY-alueena. Ohjausryhmä katsoi, ettei aluemerkinnän muuttamiseen ole tarvetta, koska myös MY-alueella on tarkoitus sallia rakentaminen maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Tämän tavoitteen esilletuomiseksi paremmin MY-kaavamääräykseen esitetään seuraavaa tarkennusta: Alue varataan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja sitä palvelevien rakennusten rakentamiseen. Mattila: Tilakeskus sijoittuu keskustan alueelle ja rakentamismahdollisuuden turvaaminen metsäalueelle mahdollistaa toiminnan jatkamisen ja siirtämisen kauemmas keskustan asutuksesta. Tulva-alue estää pelloille rakentamisen. Eläintilan toiminnan jatkuminen edesauttaa myös läheisten maiseman kannalta merkittävien metsälaitumien säilymistä. Osayleiskaava-alueen supistaminen alueen itäkulmassa Maanomistaja suunnittelee tilan 3:24 kallioalueen hyödyntämistä kiviaineksen ottotoimintaan ja vaatii muistutuksessaan, ettei sitä yleiskaavalla estettäisi. Maa-ainesten otto ratkaistaan maa-aineslain mukaisella lupamenettelyllä, jossa tulee huomioida luonto- ja maisema-arvot. Ohjausryhmän mukaan kunnalla ei ole osayleiskaavan yhteydessä erityistä tarvetta päättää maa-ainesten ottamisesta kyseisellä alueella, mikäli sillä ei ole vaikutusta kaavassa osoitetun ulkoilureitin toteuttamismahdollisuuteen kiinteistön läpi. Muistutuksen johdosta tilan 3:24 kautta kulkeva ulkoilureitti esitetään siirrettäväksi lähemmäs Tunturijoen rantaa ja suunnittelualuetta esitetään supistettavaksi siten, että muistuttajan alue rajataan pois rantaa lukuun ottamatta. Ohjausryhmä on katsonut, että tällainen ratkaisu turvaa riittävästi osayleiskaavan tavoitteiden toteutumisen. Osayleiskaava-alueen supistaminen alueen pohjoiskulmassa Satakuntaliitto on lausunnossaan edellyttänyt maakuntakaavan ulkoilun yhteystarvemerkinnän huomioimista Mustasaarenkeitaalle ja Lankosken suuntiin. Ohjausryhmä päätti esittää Siikaisjärven ranta-alueen rajaamista pois osayleiskaava-alueesta suunnittelualueen pohjoiskulmassa. Alueella ei ole ilmennyt rantaosayleiskaavan tarkistustarpeita ja näin ollen rantavyöhykkeen rakentamista ohjaava rantaosayleiskaava voidaan jättää voimaan siltä osin. Tunturijoen pohjoispuolella rantavyöhykkeellä kulkeva ulkoilureittimerkintä jää siten voimaan rantaosayleiskaavan mukaisena. Kun osayleiskaavaehdotuksessa osoitetut

3 MUISTIO 3 (6) ulkoilureittimerkinnät ulottuvat Tunturijoelle asti, on ulkoilureitin tarve Mustasaarenkeitaan suuntaan huomioitu. Lankosken suuntaan päästään kaava-alueelta kulkemaan Järvilehdontien tai Tuorilantien kautta eikä erityistä ulkoilureittimerkintää ole tarpeen osoittaa tässä vaiheessa kaavoitusta. Uusien asuinalueiden mitoitus ja vaiheistus ELY-keskuksen lausunnon johdosta täydennetään selostukseen mitoitustietoa ja suositus uusien asuinalueiden käyttöön ottamiselle. Eteläpään rakentamisaluemerkinnät ELY-keskus ja Satakuntaliitto ovat lausunnoissaan vastustaneet vakituisen asutuksen sallimista Eteläpään alueelle. Lausuntojen johdosta esitetään, että Eteläpään RA/AOaluemerkintä muutetaan RA-2-merkinnällä loma-asuntoalueeksi, jolle saa sijoittaa vain vähäisessä määrin erillispientaloasutusta. Alueen tarkempi suunnittelu ratkaistaan asemakaavassa. Kevyen liikenteen reittimerkintä Kaavakartalta tulostusvaiheessa pois pudonnut nykyisen kevyen liikenteen väylän merkintä lisätään takaisin kaavaan. sr-määräykset Satakunnan museo ja ELY-keskus ovat esittäneet lausunnoissaan tarkennuksia sr-1 ja sr-2 määräyksiin. Kaavaehdotuksen sr-määräyksellä on nyt pyritty tuomaan selkeästi esiin rakennussuojelumenettely asemakaava-alueella. Asemakaava-alueella rakennusten suojelukysymykset ratkaistaan joka tapauksessa varsinaisesti vasta asemakaavoituksessa, koska yleiskaava ei syrjäytä voimassa olevaa asemakaavaa, vaan ohjaa sen muuttamista. Asemakaavassa voidaan suojelukysymyksissä joskus päätyä toisenlaiseenkin lopputulokseen, kuin yleiskaavassa, koska asemakaavassa voidaan tehdä tarkemmat selvitykset ja myös suojelun kohdentaminen ja kohtuullisuus voidaan tutkia tarkemmin. Maanomistaja on esittänyt omistamansa rakennuksen suojelumerkinnän (sr-2/26) poistamista. Nummelin: Museon mukaan suojelumerkintää ei tule poistaa, mutta määräykset voivat olla väljiä. Rakennussuojelu voidaan tutkia tarkemmin asemakaavan yhteydessä. /s-määräys ELY-keskuksen lausunnon johdosta esitetään /s-määräyksen täydentämistä seuraavasti: Alueen asemakaavoituksessa ja rakentamisessa tulee huomioida kulttuuriympäristö-, luonto- ja maisema-arvojen säilyminen. Kirkon alueen suojelumerkinnät ELY-keskuksen lausunnon johdosta kirkolle esitetään kirkkolain mukaiseen suojeluun viittaavaa srk-kohdemerkintää ja kirkon alueen PYK/s-määräykseen pientä tarkistusta: Aluetta koskevista suunnitelmista Kuntakeskuksen virkistysalueverkosto Satakuntaliiton ja ELY-keskuksen lausuntojen mukaan yleiskaavaehdotus ei noudata maakuntakaavan suunnittelumääräystä ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita virkistysalueverkostojen jatkuvuuden osalta. Ainakin alavimmat rannat tulisi osoittaa virkistysalueeksi, koska uutta asutusta ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. ELY-keskuksen mukaan luonnosvaiheen kaavaratkaisu on parempi keskustan pohjoisosan kohdalla reitistöjen jatkuvuuden kannalta, jos virkistysalueita ei saada aivan rantaan asti.

4 MUISTIO 4 (6) Kaavaselostuksessa olisi hyvä esittää nykyisten asemakaavojen virkistysalueet toteutuneiden lisäksi. Ohjausryhmä ei esitä muutoksia kaavan virkistysalueisiin, mutta selostuksen kuvaan 19. Asemakaavan rakentamattomat alueet voidaan täydentää asemakaavan virkistysalueet. 3. Viranomaisten kannanotot (ja keskustelu) Satakuntaliitto: - Maakunnallisesti merkittävä moottorikelkkareitti pitää näyttää kaavassa. Reitin linjausta voidaan tarvittaessa tarkistaa. - Maakuntakaavan ulkoilureitin yhteystarvemerkintä Lankosken suuntaan tulee huomioida vähintään selostuksessa esitetyllä maininnalla, mistä reitti voisi mennä, jos ulkoilureittimerkintää ei kaavaan lisätä. - Eteläpään alue on maakuntakaavassa osoitettu virkistysalueeksi, eikä alueelle tule osayleiskaavamerkinnällä sallia erillispientaloasutusta edes vähäisessä määrin. Lomaasumisen ja asumisen yhdistäminen on huono ratkaisu. Mattila: Loma-asutuksen ja vakituisen asutuksen rinnakkaiselo Jämin alueella on toiminut hyvin. Loma-asunnot ovat paremmin turvassa varkauksilta ja ilkivallalta, kun alueella on myös vakituista asutusta. - Vähäisen asumisen salliminen saattaa aiheuttaa painetta muuttaa myös lomamökit myöhemmin asunnoiksi. - Keskustan AP-alueen keskelle tulee merkitä nykyisessä asemakaavassa osoitettu rannan suuntainen puistoalue seurakunnan leirikeskukselta länteen sekä sille jatkona länteen AP-1-alueen läpi suuntautuva viheryhteystarvemerkintä. Satakunnan museo: - Rakennusinventointiluokituksen B-kohteita ei ole Satakunnan kaavoissa yleensä osoitettu kohdemerkinnällä vaan mieluummin aluemerkinnällä. A-kohteilla on eri merkitys ja siksi ne on erityisesti huomioitava. - Rakennussuojelu tulee ratkaista yleiskaavalla, koska asemakaavat ovat pääosin vanhentuneita ja lainsäädäntö ja kohteiden arviointi on muuttunut niiden valmistumisen ajoista. Näin ollen sr-merkinnöistä tulee poistaa lause: Asemakaava-alueelle sijoittuvien kohteiden säilyttäminen ja suojelumahdollisuudet tutkitaan asemakaavoituksessa. - Museo toimittaa konsultille ehdotukset rakennussuojelumääräysten muuttamiseksi. - Satakuntaliitossa on valmistunut kulttuuriympäristöohjelma sekä kulttuuriympäristöjä ja perinnemaisemia koskevat julkaisut. ELY-keskus: - Laurilantien liittymäluvan ehtona ei ole ollut Kankaanpääntien liittymän sulkeminen, vaikka näin muistutuksessa väitetään. Asia on varmistettu Matti Kiljuselta, joka toimii Raimo Järvisen sijaisena. - ELY-keskus suosittelee, että Heinijoen varteen yksityisten maalle osoitettu AP-1-alue muutettaisiin reservialueeksi, koska lisärakennusalueita on osoitettu paljon ja väestöennuste on kuitenkin laskeva. Järvenranta: Alue soveltuu asumiselle ja viemäri kulkee vieressä. - Lausunnossa on esitetty AM-merkintää ja hajusuojaympyrää toimiville maatiloille, koska merkinnöistä olisi apua eläintilojen läheisyyteen sijoittuvien lupien käsittelyssä. - M-1-alueelle osoitettu rakennuspaikan vähimmäiskokovaatimus 3000 m 2 voidaan käsittää väärin siten, että rakentaminen olisi aina sallittua, jos rakennuspaikan koko on vaatimuksen täyttävä. Mattila: Alue on katsottu soveltuvan vähäiseen haja-asutuksen täydentämiseen. Alueelle voisi sijoittua isoja tontteja, joissa pienimuotoinen eläintenpitokin on

5 MUISTIO 5 (6) mahdollista. Jos ei kaavassa määrätä vähimmäispinta-alavaatimusta, niin voimaan jää rakennusjärjestyksen vaatimus, joka on vielä pienempi. - MY-määräykseen voisi vielä lisätä rakentamista ohjaavia määräyksiä. Rakentamista ei tulisi sallia pelloille, vaan metsäalueille tai nykyisten rakennusten yhteyteen. Mattila: MY-alueella rakentaminen on käytännössä mahdollista vain metsäalueelle, koska peltoalueet ovat tulva-alueella tai asemakaavoitetulla alueella. - Keskustan AP-alueen keskelle tulee merkitä VL-alueena asemakaavassa jo oleva rannan suuntainen puistoalue sekä siltä länteen viheryhteys vähintään yhteystarvemerkintänä. - Selostukseen tulee lisätä yleisellä tasolla arviointia tulva-alueiden rakennettavuudesta ja maanpinnan nostojen maisemallisista vaikutuksista - sr-1-kohteen merkinnästä tulee poistaa lause: Asemakaava-alueelle sijoittuvien kohteiden säilyttäminen ja suojelumahdollisuudet tutkitaan asemakaavoituksessa. - Perinnemaisemakohteita (luo-2) ei tule poistaa kaavasta. Kohteet säilyvät pitkään laidunnuksen lopettamisen jälkeenkin. ELY:n luontoasiantuntija toimittaa vielä kommentit, millaisia määräyksiä luo-2 kohteille on syytä antaa. Märijärvi: Luontoselvittäjä ei enää havainnut kyseisiä kohteita maastokäynnillään kuin vähäisiltä osin. Luontoselvittäjä ei ole esittänyt luo-4 kohteille suojelumerkintöjä, vaan alueiden osoittamista maisemaperusteella MY-alueeksi. - Luontokohteiden suojelumerkintöjä ei tule lieventää. Metsälakikohde tulee huomioida myös asemakaava-alueella. - Maa-ainesten ottoon esitettyä aluetta suunnittelualueen itäosassa ei tulisi rajata pois kaava-alueesta, vaan ottotoiminnan mahdollisuus tulisi ratkaista osayleiskaavalla. - Moottorikelkkareittiä ei tulisi turvallisuuden vuoksi osoittaa järvelle vaan mieluummin tien reunaan. Järvenranta: Moottorikelkkareitti on osoitettu kaavaan kelkkailijoiden toiveen mukaisesti. Mattila: Muukin linjaus reitille on mahdollinen. - Eteläpään alueesta ELY-keskus on samaa mieltä, kuin Satakuntaliitto. RA-määräystä voisi vielä tarkentaa. - Kaavaehdotus tulee asettaa uudelleen nähtäville, jos tehdään merkittäviä muutoksia yleisiin asioihin kuten suojelumerkintöihin tai reittimerkintöihin. 4. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet ELY toimittaa konsultille luontoasiantuntijoiden suositukset luo-kohteiden kaavamääräyksiksi. Museo toimittaa ehdotukset rakennussuojelumääräysten muuttamiseksi. Kirjattiin ristiriidaksi: - ELY-keskus ja Satakuntaliitto vaativat, että keskustan AP-alueen keskelle merkitään asemakaavassa osoitettu rannan suuntainen puistoalue sekä siltä länteen nykyisen asemakaava-alueen länsipuolelle suuntautuva viheryhteystarvemerkintä. - ELY-keskus ja Satakunnan museo vaativat, että sr-1-kohteen merkinnästä poistetaan lause: Asemakaava-alueelle sijoittuvien kohteiden säilyttäminen ja suojelumahdollisuudet tutkitaan asemakaavoituksessa. - Kunta ja kaavan laatija eivät pitäneet kyseisiä muutoksia tarpeellisina. Kunta harkitsee vielä kaavaehdotukseen tehtäviä muutoksia ja uudelleen nähtäville asettamisen tarvetta. 5. Muut asiat Ei muita asioita. 6. Kokouksen päättäminen

6 MUISTIO 6 (6) Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion laatija Pöyry Finland Oy Juha-Matti Märijärvi Jakelu: Osallistujat