EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta Bryssel, 22. maaliskuuta 2006 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan valtuuskunnan selonteko vierailusta Pariisiin (Ranska) Esittelijä: Agustín Díaz de Mera García-Consuegra 1. Vierailua koskeva selonteko Kuusihenkinen kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan valtuuskunta matkusti 20. helmikuuta 2006 Pariisiin. Valtuuskunnan oli tarkoitus vierailla kahdessa maahanmuuttajien säilöönottokeskuksessa, joista toinen sijaitsee Mesnil-Amelot ssa ja toinen Pariisin oikeuspalatsin (Palais de Justice) tiloissa, Ile de la Citén saarella. Valtuuskunnan tehtävänä oli Lampedusaan, Ceutaan ja Melillaan tehtyjen vierailujen tapaan tarkastaa Euroopan unionin alueella toimivien säilöönottokeskusten elinolot ja hallinto sekä aivan erityisesti valvoa turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun neuvoston direktiivin 2003/9/EY täytäntöönpanoa. Vierailtuaan säilöönottokeskuksissa Euroopan parlamentin valtuuskunta tapasi Ranskan sisäministerin Nicolas Sarkozyn sekä useiden kansalaisjärjestöjen edustajia (ks. liitteenä oleva luettelo). Päivän päätteeksi valtuuskunnan jäsenet järjestivät lehdistötilaisuuden, johon osallistui toimittajia kymmenestä eri maasta 1. A. Vierailu Mesnil-Amelot n säilöönottokeskuksessa Keskuksen organisaatio Vuodesta 1995 toiminnassa ollut Mesnil-Amelot n säilöönottokeskus sijaitsee Charles de Gaullen lentoaseman vaikutusalueella. Keskus toimii säilöönottoyksikkönä eikä odotusalueena, 1 Algeria, Chile, Espanja, Kanada, Kiina, Kolumbia, Ranska, Saksa, Saudi-Arabia ja Tanska. PV\ doc PE v02-00

2 joka puolestaan sijaitsee lentokenttäalueen sisällä. Mesnil-Amelot n 156-paikkainen keskus on Ranskan suurin säilöönottokeskus, ja se vastaanottaa vuosittain noin turvapaikanhakijaa. Keskuksen kokonaispinta-ala on 2,5 hehtaaria. Keskuksen muodostavat kuusi erillistä rakennusta, joista suurimmassa osassa on kahden hengen huoneita, sekä yksi vain naisille tarkoitettu rakennus (kahdeksan kahden hengen huonetta). Keskuksessa on kaikkiaan 156 paikkaa, joista 140 on tarkoitettu miehille ja 16 naisille. Uuden lain mukaan keskus voi ensi vuodesta lähtien ottaa vastaan korkeintaan 140 henkilöä kerrallaan. Vuonna 2005 keskimääräinen oleskeluaika Mesnil-Amelot n säilöönottokeskuksessa oli 10,39 päivää. Keskuksen vartioinnista huolehtii Ranskan puolustusvoimien alainen poliisiyksikkö (gendarmerie nationale). Osa yksikön poliiseista vastaa keskuksen turvallisuudesta ja osa toimii turvasaattueena säilöön otettuja henkilöitä siirrettäessä. Vuoteen 2001 asti Ranskan vankeinhoitolaitos vastasi kaikesta keskuksen toiminnasta paikkojen kunnossapito mukaan luettuna. Vankeinhoitolaitos pyrkii kuitenkin parhaillaan luopumaan säilöönottokeskusten hoidosta, minkä seurauksena keskuksen hallinto- ja hoitopalveluja ulkoistetaan. Säilöönottokeskuksella ei ole omaa talousarviota, mikä aiheuttaa suuria ongelmia sen päivittäisessä toiminnassa. Valtuuskunnan jäsenet katsoivat kuitenkin keskuksen olevan tyydyttävässä kunnossa. Kahden hengen huoneita, kaikkien rakennusten televisiohuoneita sekä kylpyhuoneita voidaan pitää olosuhteiltaan tyydyttävinä, mutta keskuksen ympäristö ei ole kovin levollinen: ympärillä on piikkilankaa, rakennukset ovat suljettuina öisin, lentokentän läheisyys aiheuttaa meluhaittoja niin päivällä kuin yöllä. Naisille tarkoitettu rakennus on paremmassa kunnossa kuin miehille tarkoitetut rakennukset. Kaksi lääkäriä ja neljä sairaanhoitajaa tarjoaa terveydenhoitopalveluja päivittäin klo Lapsilta on pääsy kielletty säilöönottokeskukseen. Siirtolaisten oikeuksia puolustavan järjestön, CIMADE:n, edustajat ovat paikalla maanantaista perjantaihin. CIMADE:n edustajat kertoivat valtuuskunnan jäsenille ongelmista, joita säilöönottoaikojen piteneminen aiheuttaa keskuksessa: tappeluja, kiivasta sananvaihtoa, CIMADE:n työntekijöihin kohdistuvaa uhkailua, itsemurhayrityksiä ja itsensä silpomista. Erään CIMADE:n työntekijän mukaan väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet vuoden 2003 jälkeen. Valtuuskunta piti erittäin myönteisenä sitä, että CIMADE voi olla pysyvästi läsnä keskuksen tiloissa. CIMADE-järjestön mukaan vuoden 2005 viimeisen neljänneksen aikana keskuksessa pidetyt henkilöt tulivat pääasiassa seuraavista maista: Algeria 11,03 %, Romania 10,41 %, Turkki 9,88 %, Mali 7,21 %, Marokko 6,94 %, Pakistan 4,63 %, Kongo 4,27 %, Kiina 2,94 % sekä Tunisia 2,94 %. Keskuksessa olevat turvapaikanhakijat Valtuuskunta havaitsi, että turvapaikanhakijat kohtaavat todellisia ongelmia säilöönottokeskuksissa. Jos henkilö hakee turvapaikkaa säilöönottokeskuksessa ollessaan, hänen on esitettävä turvapaikkahakemuksensa viiden päivän kuluessa keskukseen saapumisesta. Hakemus on laadittava ranskan kielellä, eikä turvanpaikanhakijoille tarjota ilmaisia tulkkauspalveluja. Rahanpuute sekä keskuksessa suljettuna oleminen aiheuttavat sen, että PE v /9 PV\ doc

3 turvapaikanhakijoiden on erittäin vaikea laatia vaatimukset täyttävä hakemus. Viranomaisten arvion mukaan kyseinen ongelma koskee alle 10:tä prosenttia henkilöistä, jotka hakevat turvapaikkaa keskuksessa ollessaan. Viranomaisten mukaan tulkkauspalveluja ei voida tarjota, jotta syrjimättömyyden periaate toteutuisi keskuksissa olevien turvapaikanhakijoiden ja muiden turvapaikanhakijoiden välillä. Säilöönottokeskuksissa olevat turvapaikanhakijat saavat vastauksen hakemukseensa 96 tunnin kuluessa hakemuksen jättämisestä. Viime vuonna Mesnil- Amelot n keskuksessa jätetyistä 300 turvapaikkahakemuksesta vain yksi hyväksyttiin. Siirtolaisten lausunnot Suurin osa siirtolaisista, joiden kanssa valtuuskunnan jäsenet pääsivät keskustelemaan, kertoivat tulleensa kiinniotetuiksi kadulla tai kahvilassa. Jotkut Tunisian kansalaiset kertoivat asuneensa Ranskassa jo vuosia, yksi jopa vuodesta 1997 asti. Eräs kongolainen oli asunut Ranskassa kaksi vuotta. Hänellä oli kertomansa mukaan elätettävänään neljä lasta, joista yksi on syntynyt Ranskan alueella. Kukaan ei tiennyt, mitä lähitulevaisuudessa tapahtuisi. Jotkut myös valittivat keskuksen huonosta hygieniatasosta. Naisten osastolla oli kolme romanialaista ja yksi mongolialainen. Heistä kaikki olivat olleet Ranskassa muutaman kuukauden. B. Vierailu Pariisin oikeuspalatsin säilöönottokeskuksessa (Ile de la Citén säilöönottoyksikkö) Keskuksen organisaatio Säilöönottokeskuksen tilat sijaitsevat oikeuspalatsin alapuolella. Keskus on jaettu kahteen osastoon, joista toinen on miesten ja toinen naisten osasto. Kumpikin osasto on edelleen jaettu kahteen osaan. Toisessa osassa pidetään vankeja, jotka odottavat oikeuskäsittelyä oikeuspalatsin tuomioistuimessa, toinen osa toimii säilöönottokeskuksena. Tilat ovat kalseat ja hämärät, valoa ja raitista ilmaa ei juuri ole eikä huoneissa ole ikkunoita. Keskus on kuin vankila, jossa sellien ovet pidetään auki. Olot ovat sekä säilöönotettujen että poliisien mielenterveyden kannalta erittäin hankalat. Miehille tarkoitettu osasto suljetaan kesäkuussa 2006, mutta naisten osasto jatkaa toimintaansa. Miehille tarkoitetut 62 paikkaa siirretään Vincennesin uuteen keskukseen. Oikeuspalatsissa sijaitsevaan keskukseen jää siten vain 34-paikkainen naisten osasto. Valtuuskunnan vierailun aikaan keskuksessa oli 52 miestä ja 20 naista. Keskuksen asukkaat ovat ulkomaalaisia, joita koskee maastapoistamispäätös. Useimmille on annettu karkoituspäätös, joten oleskelu on rangaistavaa, mikäli poliisi saa heidät siitä kiinni missä tahansa tarkastustilanteessa. Noin 20 prosenttia säilöönottoyksikössä pidetyistä tulee pariisilaisesta Santén vankilasta. Heidän joukossaan on HI-virusta kantavia henkilöitä sekä huumeidenkäyttäjiä, joille lääkärit antavat metadonia. Keskuksen huoneet ovat 4 6 hengen huoneita ja sijaitsevat kellarikerroksessa. Videokameroita on kaikkialla. Sairastupa on avoinna 12 tuntia päivässä (sairastupa sijaitsee naisten osaston ja miesten osaston välissä). Lääkäri on tavattavissa maanantaista perjantaihin 2 3 tuntia päivässä. Sairaanhoitaja kertoi valtuuskunnalle, että jotkut keskuksessa olevista henkilöistä ovat vakavasti masentuneita ja heille on määrätty masennuslääkkeitä. PV\ doc 3/9 PE v02-00

4 Säilöönottoyksikön elinolot ovat surkeat, tilat ovat ahtaat ja sisäilma on todella tunkkaista. Naisille tarkoitettu puoli on hieman paremmassa kunnossa kuin miesten puoli. Nunnat käyvät auttamassa säilöönottoyksikössä pidettyjä naisia, jotka asuvat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Pohjakerroksessa sijaitsevat puolestaan naisvangeille tarkoitetut sellit. Naisvangeille tarkoitettujen tilojen ja säilöönottoyksikön naisille tarkoitettujen tilojen läheisyys rajoittaa säilöönottokeskuksessa pidettyjen naisten liikkumisvapautta. Jos säilöönottokeskuksen naiset haluavat vaikkapa mennä ulos, heidän täytyy aina pyytää valvoja mukaansa. Sitten ovet lukitaan, ja naisten täytyy soittaa kelloa päästäkseen takaisin sisälle. Keskimääräinen oleskeluaika keskuksessa on 12 päivää. CIMADE-järjestön mukaan suurin osa säilöönottokeskukseen vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä tuoduista henkilöistä oli kotoisin seuraavista maista: Romania 20 %, Algeria 11 %, Kiina 8,44 %, Marokko 5,78 % ja Mali 5 %. Keskuksessa olevat turvapaikanhakijat Säilöönottoyksikössä työskentelevät CIMADE:n edustajat vahvistivat, että keskuksessa pidettyjen henkilöiden on erittäin vaikeaa hakea turvapaikkaa. Puolet hakemuksista hylätään sen vuoksi, että hakemus on täytetty puutteellisesti. Kukaan ei edes pyydä tulkkauspalveluja, koska niitä ei kuitenkaan tarjota ilmaiseksi (ks. Mesnil-Amelot n keskusta koskeva vastaava kohta). Siirtolaisten lausunnot Miesten puolella ilmapiiri oli painostava. Mesnil-Amelot ssa säilöönotetut tulivat omaaloitteisesti keskustelemaan valtuuskunnan jäsenten kanssa, kun taas Ile de la Citéssä nämä pysyttelivät selleissään. Eräs algerialainen kertoi valtuuskunnalle oleskelleensa Ranskassa vuodesta 1993 lähtien. Hän ei kuitenkaan ollut kyennyt todistamaan tätä laillistaakseen tilanteensa oleskeltuaan Ranskassa laittomasti kymmenen vuoden ajan. CIMADE:n edustajien mukaan laillistamismahdollisuus ollaan pian poistamassa Ranskan lainsäädännöstä. Eräs toinen algerialainen kertoi asuneensa Ranskassa vuodesta 2001 ja työskennelleensä vaateliikkeessä. Hän sanoi tulleensa kiinniotetuksi autostaan. Hän oli ollut säilöönottoyksikössä jo 17 päivää. Eräs marokkolainen taas kertoi suorittaneensa opintonsa Ranskassa (korkeakoulututkinto). Naisten puolella raskaana olevat naiset ja äidit pääsevät helpommin vapaaksi. Tilanne on hankala myös poliiseille. Henkilöstöä ei kierrätetä kovin usein, joten poliisit työskentelevät säilöönottoyksikössä keskimäärin kahden tai kolmen vuoden ajan. Poliisit joutuvat työskentelemään erittäin raskaissa olosuhteissa. C. Keskustelu sisäministeri Nicolas Sarkozyn kanssa Valtuuskunnan jäsenten keskustelu sisäministeri Nicolas Sarkozyn kesti noin 45 minuuttia. Valtuuskunnan jäsenet tiedustelivat sisäministeriltä erityisesti syistä, joiden takia säilöönottojaksot ylittivät säädetyn enimmäisajan. Valtuuskunnan jäsenet kysyivät ministeri PE v /9 PV\ doc

5 Sarkozylta, miksi säilöönottoajat saattoivat jopa kolminkertaistua 12 päivästä 32 päivään, kun keskimääräinen säilöönottoaika oli noin 12 päivää. Vastauksessaan ministeri toi esille, ettei konsulaateista saatu säilöönottoa koskevan enimmäisajan puitteissa asiakirjoja, joita ulkomaalaiset tarvitsevat palatakseen alkuperämaihinsa. Pidentämällä säilöönottoaikoja Ranska oli myös yhtenäistänyt käytäntöjään joidenkin muiden unionin jäsenvaltioiden kanssa, joissa määräajat ovat pidempiä. Esittelijä kehottaa ministeriä sulkemaan pikaisesti koko säilöönottoyksikön sen sijaan, että vain miesten osasto suljettaisiin. Sisäministeri Sarkozy vakuutti, että naisten osasto suljetaan heti, kun jokin muu vaihtoehto löydetään nykyisen tilalle. Ministeri Sarkozy palautti mieliin tavoitelukupolitiikkansa, jonka mukaan vuosittain julkaistaan maasta poistamista koskevat tavoiteluvut: vuonna 2006 Ranskasta on tarkoitus poistaa henkilöä. Kyseistä tavoitelukupolitiikkaa harjoitetaan käytännössä niin, että henkilöllisyyden tarkistamista varten kiinniotettavien ja sitten maasta poistettavien henkilöiden määrä määritellään prefektuurikohtaisesti. Vuonna 2002 Ranskasta karkotettiin ihmistä, vuonna 2005 karkotettujen määrä oli Ministeri Sarkozyn mukaan säilöönottokeskuksia tarvitaan, mutta ongelmia aiheuttaa se, ettei kukaan halua niitä kotinsa läheisyyteen. Sangatten keskus suljettiin jo aiemmin, Marseillen säilöönottokeskus suljetaan kesäkuussa Tämän jälkeen toiminnassa on vain nykyaikaisia säilöönottokeskuksia. Vuonna 2005 säilöönottokeskusten toimintaan osoitettiin 76 miljoonaa euroa. Valtuuskunnan jäsenet esittivät ministerille kysymyksiä myös lentoasemilla, esimerkiksi Roissyn lentoasemalla, sijaitsevista odotusalueista, joilta käsin laittomia siirtolaisia oli palautettu kotimaihinsa charter-lennoilla. Vuoden 2005 toisella vuosipuoliskolla tällaisia charter-lentoja oli järjestetty esimerkiksi Romaniaan. Valtuuskunnan jäsenet olivat huolissaan vastaavien lentojen kollektiivisesta luonteesta. Ministeri Sarkozyn mukaan siirtolaisten kuljettaminen samalla koneella ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseessä olisi joukkopalauttaminen. Ministeri Sarkozy muistutti myös, että kansalaisjärjestöjen edustajat voivat toimia siirtolaisten saattajina palautuslennoilla. Sisäministeri Nicolas Sarkozy sanoi olevansa huolissaan siitä, ettei Euroopan unionissa kyetä tekemään päätöksiä maahanmuuttoasioissa. Tämä johtuu hänen mukaansa osaksi siitä, että oikeus- ja sisäasioiden neuvosto tekee päätöksensä yksimielisesti. Ministeri Sarkozy pyrkii edistämään G6-maiden (Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Italia, Espanja ja Puola) välistä yhteistyötä. Nicolas Sarkozy korosti myös biometristen viisumien käytön merkitystä unionin tasolla sekä aktiivisempaa politiikkaa siirtolaisten palauttamisessa tarvittavien, konsulaateista saatavien matkustusasiakirjojen suhteen. Ministeri Sarkozy toivoi lisäksi, että turvallisten alkuperämaiden luettelo hyväksyttäisiin unionissa mahdollisimman pian. Sisäministeri Nicolas Sarkozyn mukaan ammatillisista syistä tapahtuvaa laillista maahanmuuttoa olisi edistettävä sen sijaan, että maahanmuuttajia tulisi vain perheenyhdistämistarkoituksessa. D. Keskustelu kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa PV\ doc 5/9 PE v02-00

6 Valtuuskunta tapasi lukuisia kansalaisjärjestöjen edustajia (katso liitteenä oleva luettelo). Valtuuskunta kiittää erityisesti CIMADE:a vierailujen järjestämisessä saamastaan avusta. Useat järjestöjen edustajat ilmaisivat olevansa huolissaan odotusalueiden toiminnasta. Vuosittain jopa turvapaikanhakijaa päätyy odottamaan rajalle, heistä 95 prosenttia Roissy Charles de Gaullen lentoasemalle. Kansalaisjärjestöjen edustajia ei päästetä näihin terminaaleihin. 2. Johtopäätökset Euroopan parlamentin valtuuskunta on tyytyväinen Ranskan viranomaisten kanssa tehtyyn yhteistyöhön, jonka ansiosta vierailu saattoi onnistua. Valtuuskunta kiittää myös kansalaisjärjestöjä, jotka toimittivat valtuuskunnalle raporttinsa, ja osoittaa vielä kerran erityiskiitokset CIMADE:lle. A. Mesnil-Amelot Elinolot ovat tyydyttävät. Terveys- ja hygieniapalveluihin liittyvää infrastruktuuria on parannettava välittömästi. Koska osa palveluista on ulkoistettu mutta Ranskan viranomaiset eivät valvo riittävästi niiden toimittamista, useiden keskuksessa säilöönotetuille myytävien tuotteiden hinnat ovat liian korkeat. Ranskan hallinnon ei tule unohtaa kyseisiä palveluja, vaikka ne olisikin ulkoistettu. Palvelujen toimittamista on valvottava myös jatkossa. B. Ile de la Citén säilöönottoyksikkö Elinolot ovat ehdottomasti kelvottomat. Sekä naisten että miesten osasto on suljettava välittömästi. Mikään veruke ei oikeuta naisille tarkoitetun osaston sulkemisen siirtämistä. C. Keskuksissa pidetyt turvapaikanhakijat Koska kaikki lomakkeet on laadittu ranskaksi, suuri osa turvapaikanhakijoista kärsii ymmärtämisongelmista eikä kykene täyttämään turvapaikkahakemustaan kunnolla. Valtuuskunnan käsityksen mukaan Ranskan lainsäädännössä ei määritellä riittävän selkeästi, millä perusteella turvapaikkahakemus voidaan hyväksyä tai hylätä. Tästä asiasta olisikin hyvä saada lisätietoa. Kielivaatimukset ja määräajat aiheuttavat ylitsepääsemättömiä ongelmia turvapaikanhakijoille. PE v /9 PV\ doc

7 Maahanmuuttajilla on suuria ongelmia tulkkauspalvelujen suhteen. Valtuuskunnalle selvisi, että vaikka turvapaikanhakijalla olisikin riittävästi rahaa tulkkauspalvelujen ostamista varten, vain harva tulkki on valmis tulemaan säilöönottokeskuksiin. Ranskan valtion tulisi ehdottomasti tarjota ilmaisia tulkkauspalveluja turvapaikanhakijoille. Edellä mainituista seikoista johtuen 50 prosenttia turvapaikkahakemuksista hylätään muotovirheen vuoksi, ilman että hakemuksen sisältö käsiteltäisiin huolellisesti. D. Odotusalueet Niin kutsutuilla odotusalueilla pidettyjen turvapaikanhakijoiden tulisi voida hyötyä asianmukaisista takuista. E. Avoimuus Valtuuskunta totesi, että kansalaisjärjestön (CIMADE) edustajien jatkuvalla läsnäololla säilöönottokeskuksissa oli myönteisiä vaikutuksia. On myös korostettava sitä, että Ranskan sisäministeri Nicolas Sarkozyn mukaan kansalaisjärjestöjen edustajilla on mahdollisuus toimia maahanmuuttajien saattajina palautuslennoilla. PV\ doc 7/9 PE v02-00

8 Liite I: Valtuuskunnan 20. helmikuuta 2006 Pariisiin tekemän vierailun ohjelma Maanantai 20. helmikuuta klo 7.52: lähtö Brysselistä luotijunalla kohti Pariisin Charles de Gaulle -lentokentän junaasemaa klo 9.09: saapuminen Pariisin lentokentän juna-asemalle klo 9.30: vierailu Mesnil-Amelot n säilöönottokeskuksessa klo 11.15: bussikuljetus Ile de la Citélle klo 12.15: vierailu Ile de la Citén säilöönottokeskuksessa klo 13.15: vapaata aikaa lounastamista varten klo 14.30: siirtyminen Maison Radio Francen toimitalolle (116, av Prés Kennedy 75016). klo 15.00: tapaaminen kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa Maison Radio Francen toimitalossa, ulkomaisille toimittajille tarkoitetuissa tiloissa (Centre d'accueil de la Presse Etrangère, CAPE) klo 16.20: siirtyminen sisäministeriöön, Place Beauvau, klo 17.00: tapaaminen Ranskan sisäministerin, Nicolas Sarkozyn kanssa klo 17.30: siirtyminen metrolla kohti Maison Radio Francen toimitaloa (116, av Prés Kennedy 75016) klo 18.00: lehdistötilaisuus Maison Radio Francen toimitalon ulkomaisille toimittajille tarkoitetuissa tiloissa (Centre d'accueil de la Presse Etrangère, CAPE) klo 19.00: siirtyminen metrolla Gare du Nord -rautatieasemalle klo 19.55: lähtö kohti Brysseliä klo 21.20: saapuminen Brysseliin. Yhteyshenkilö Cristina Castagnoli Ennen 20. helmikuuta: Vierailun aikana: PE v /9 PV\ doc

9 OSALLISTUJAT Euroopan parlamentin jäsenet: 1) Jean-Marie Cavada (ALDE), Ranska, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puheenjohtaja sekä valtuuskunnan johtaja 2) Patrick Gaubert (PPE-DE), Ranska, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan varapuheenjohtaja 3) Agustin Diaz De Mera (PPE-DE), Espanja 4) Martine Roure (PSE), Ranska 5) Adeline Hazan (PSE), Ranska 6) Giusto Catania (GUE/NGL), Italia. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sihteeristö: 1) Cristina Castagnoli. Tulkit: Kielet: ES, FR, IT 1) Annalisa Venturi 2) Campagnola 3) Erro Errandone 2) Philippe Demay. Luettelo kansalaisjärjestöistä, joiden edustajia valtuuskunta tapasi: CIMADE: Caroline Intrand, Pariisin toimiston edustaja (valtuuskunnan ja kansalaisjärjestöjen välisen tapaamisen koordinaattori), Sandrine Lesecq, järjestön edustaja Pariisin säilöönottokeskuksissa, Benoit Merckx, järjestön edustaja Mesnil-Amelot n ja Bobignyn säilöönottokeskuksissa, Ezra Nahmad, CIMADE:n Ile-de-Francen aluejohtaja, Marie Hénocq, maasta poistettujen ulkomaalaisten oikeuksia puolustavan Défense des Etrangers Reconduits -palvelun koordinaattori Amnesty International, Ranskan osasto: Patrick Delouvin, pakolaispalvelujen päällikkö ANAFE (Association Nationale d'assistance aux frontières pour les Etrangers), raja-alueilla odottavia ulkomaalaisia auttava kansallinen järjestö: Hélène Gacon, asianajaja, ANAFE:n puheenjohtaja Migreurop: Claire Rodier, Migreuropin puheenjohtaja Education Sans Frontière ( koulutusta ilman rajoja ) -verkosto. PV\ doc 9/9 PE v02-00