FSD2306. Lapsesta aikuiseksi: 14-vuotiaiden vanhempien haastattelu 1974: tekstiaineisto. Aineisto-opas

Transkriptio

1 FSD2306 Lapsesta aikuiseksi: 14-vuotiaiden vanhempien haastattelu 1974: tekstiaineisto Aineisto-opas TIETOARKISTO

2 Tämän aineisto-oppaan viittaustiedot: Lapsesta aikuiseksi: 14-vuotiaiden vanhempien haastattelu 1974: tekstiaineisto [aineisto-opas]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], Aineisto-opas on luotu aineiston versiosta 1.0 ( ). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto Asiakaspalvelu: Palveluportaali Aila: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto $ Koodikirjoitin.py :02: $

3 Lukijalle Tämä aineisto-opas on osa Tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2306. Oppaan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty. Opas sisältää myös aineiston keräämisessä käytetyt dokumentit, esimerkiksi mahdolliset haastattelukysymykset, tutkimuskutsut, kirjoituskutsut, litterointiohjeet tai virikemateriaalin. Jos aineistosta on arkistointivaiheessa luotu erillinen selailtava html-hakemisto, on aineisto-oppaaseen liitetty hakemistosta pdf-muotoinen kuvakaappaus, josta käy ilmi mm. tutkimushenkilöiden taustatiedot. Tekstiaineistoista mukana on lisäksi aineistoesimerkki, josta selviää esimerkiksi käytetty litterointitaso. Tämän aineisto-oppaan sisältämät versiot aineistonkeruuseen ja aineiston taustatietoihin liittyvistä dokumenteista on tarvittaessa anonymisoitu ja muokattu. Kaikki oppaan sisältämät dokumentit toimitetaan aineiston tilauksen yhteydessä erillisinä tiedostoina varsinaisessa arkistoidussa muodossaan. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaus: Pulkkinen, Lea (aik. Pitkänen): Lapsesta aikuiseksi: 14-vuotiaiden vanhempien haastattelu 1974: tekstiaineisto [elektroninen aineisto]. FSD2306, versio 1.0 ( ). Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa. Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

4

5 Sisältö 1 Aineiston kuvailu Aineiston otsikot ja datan versio Sisällön kuvaus Aineiston rakenne ja keruu Aineiston käyttö A Kyselylomake 7 i

6

7 Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Lapsesta aikuiseksi: 14-vuotiaiden vanhempien haastattelu 1974: tekstiaineisto Aineiston nimi englanniksi: Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS): Interviews of Parents of 14-Year-Olds 1974: Text Data Aineisto-opas on luotu aineiston versiosta 1.0 ( ). 1.2 Sisällön kuvaus Muu materiaali Lisätietoa Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksesta. 1 Yleiskuvaus tutkimusprojektista, arkistoiduista aineistoista ja käyttölupamenettelystä sekä lista julkaisuista. Kyselylomake: pdf-tiedosto suomeksi Taulukko Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa käytetyistä menetelmistä Tekijät Pulkkinen, Lea (aikaisemmin Pitkänen) (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos) Aineistonkeruuseen osallistui kuusi Jyväskylän yliopiston psykologian perusopiskelijaa. Aineiston tekijänoikeudet FSD:n ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti

8 1. Aineiston kuvailu Aineiston luovuttaja Pulkkinen, Lea (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos) Kokko, Katja (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos) Aineisto luovutettu arkistoon Asiasanat aggressiivisuus; alkoholinkäyttö; asuminen; elämänodotukset; harrastukset; kasvatus; koulunkäynti; minäkuva; nuoret; opintomenestys; perhe; päivähoito; sisarukset; sosiaaliset suhteet; tulevaisuus; tupakointi; vanhemmat; vanhempi-lapsisuhde; vapaa-aika Tieteenala / Aihealue FSDn sanaston mukainen luokittelu: kasvatuspsykologia; kasvatustiede; kehityspsykologia; psykologia; sosiaalipsykologia CESSDAn sanaston mukainen luokittelu: asuminen; esi- ja peruskoulu; nuoret; perhe-elämä, avioliitto, perhetyypit ja sukupolvet; psykologia; päihteiden käyttö ja tupakointi; sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet; vapaa-aika, matkailu ja liikunta Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Lapsesta aikuiseksi Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus (the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, JYLS) alkoi Jyväskylän yliopiston psykologian professori Lea Pulkkisen väitöskirjatyönä vuonna Tutkimus on sittemmin jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 40 vuotta. Projektin alkaessa tutkimukseen osallistui 369 kahdeksanvuotiasta satunnaisesti valittua lasta kansakoulun toiselta luokalta. Tämän jälkeen aineistoa on kerätty, kun tutkittavat ovat olleet iältään 14-, 20-, 27-, 33-, 36-, 42- ja 50-vuotiaita. Viimeisin aineistonkeruu tapahtui vuonna Aineistonkeruun päämenetelmät olivat kouluiässä opettajien ja tovereiden arvioinnit oppilaiden sosiaalisesta käyttäytymisestä, aikuisiässä henkilökohtainen haastattelu ja kyselylomakkeet. 42- ja 50-vuotiaina tutkittavat osallistuivat lisäksi terveystarkastukseen ja laboratoriokokeisiin. Tutkimuksen teemoja ovat olleet sosioemotionaalinen kehitys ja persoonallisuus, koulutus ja työura, perhetausta ja oma perhe, terveyskäyttäytyminen ja terveys sekä yhteiskuntaan sopeutuminen. Lisätietoa tutkimuksesta ja käytetyistä menetelmistä löytyy mm. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen verkkosivuilta. 2

9 1.2. Sisällön kuvaus Tutkimukseen osallistuneiden joukko on pysynyt koko projektin ajan suurena: aikuisiässä seurantatietoa on kullakin tutkimuskerralla saatu vähintään 70 prosentista alkuperäisotoksesta. Tutkimusjoukon on todettu edustavan hyvin omaa ikäluokkaansa perhesuhteiden, koulutuksen, ammattiaseman ja työttömyyden suhteen. Tutkimuksen päärahoittajana on vuodesta 1986 lähtien ollut Suomen akatemia. Lisäksi vuonna 1986 tutkimusta rahoitti Suomen kulttuurirahasto. Vuoteen 1986 asti tutkimus toteutettiin opiskelija- ja virkatyönä Jyväskylän yliopistossa. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus kuului Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -tutkimusohjelmaan, jonka Suomen Akatemia ja opetusministeriö nimesivät tutkimuksen huippututkimusyksiköksi vuosiksi ja uudelleen vuosiksi Vuonna 2009 aineistoa kerättiin Suomen Akatemian Lea Pulkkiselle (127125) ja Katja Kokolle (118316) myöntämillä rahoituksilla. Projekti sijaitsee Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksessa Keski-iän kehityksen laboratoriossa, jota johtaa dosentti, akatemiatutkija Katja Kokko. Sisällön kuvaus Haastattelu on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Tämän tutkimusvaiheen tarkoituksena oli selvittää 14-vuotiaiden sosiaalista käyttäytymistä ja kasvuoloja. Tutkimusvaiheeseen kuuluivat myös toveri- ja opettajaarvioinnit (FSD2073) sekä tutkimushenkilöiden omat haastattelut (FSD2305). Vanhempien teemahaastatteluissa käsiteltiin mm. perhettä, asuntoa ja asuinympäristöä, koulunkäyntiä, päihteiden käyttöä, vapaa-ajanviettoa ja harrastuksia. Valmiita vastausluokkia ei käytetty. Nauhoitetut haastattelut luokiteltiin vasta jälkikäteen, kun nähtiin, minkälaista vaihtelua vastauksissa esiintyi. Ensin tiedusteltiin nuoren asumisoloja ja kysyttiin, keitä perheeseen kuuluu tai on kuulunut, miten hänen päivähoitonsa oli pienenä järjestetty ja onko perheessä ollut apulaisia. Asunnon kokoa ja mielipidettä asuinympäristöstä selvitettiin. Koulunkäyntiin liittyen tiedusteltiin, menestyykö nuori koulussa ja mistä aineista pitää eniten. Haastateltavat kertoivat, ovatko he vaihtaneet asuinpaikkaansa/koulua ja miten se on vaikuttanut perheen elämään. Vanhempien suhtautumista lapsen koulumenestykseen pyydettiin arvioimaan. Koulupinnauksesta esitettiin myös kysymyksiä. Edelleen selvitettiin, miten vanhemmat suhtautuvat koulutyöhön ja kertooko nuori kotona koulun tapahtumista. Nuoren kavereista, suunnitelmista peruskoulun jälkeen sekä vanhempien suhtautumisesta kavereiden valintaan ja seurusteluun kyseltiin. Niin ikään vanhempien antamia ohjeita väkivallan ja tappelemisen suhteen. Vanhempia pyydettiin kertomaan heidän työstään ja terveydestään. Perheen ilmapiiriä kartoitettiin myös kysymällä, puuhasteleeko nuori jotain yhdessä vanhempien kanssa, syökö perhe ilta-ateriaa yhdessä ja onko isä tai äiti paljon poissa kotoa iltaisin. Lisäksi haastateltavat kertoivat, miten usein heillä on erimielisyyksiä, miten tottelemattomuudesta rankaistaan ja tietävätkö he missä ja kenen kanssa nuori viettää vapaa-aikaansa. Edelleen kyseltiin, mitä nuori harrastaa, onko hänellä kotiintuloaikoja ja mistä hän saa käyttörahansa. Tupakoinnista ja alkoholinkäytöstä esitettiin kysymyksiä. 3

10 1. Aineiston kuvailu 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Maa: Suomi Kohdealue: Suomi, Jyväskylä Havainto/aineistoyksikkötyyppi: Henkilö Aineistonkeruun tekniikka: Teemahaastattelu Keruuväline tai -ohje: Puolistrukturoitu kyselylomake Aineiston ajallinen kattavuus: 1974 Tutkimuksen aikaulottuvuus: Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineisto Havainto/aineistoyksiköiden valinta: Kyseessä on pitkittäistutkimus, joka alkoi vuonna 1968, kun tutkittavat olivat Jyväskylän kaupungin kansakoulun toisen luokan oppilaita, iältään n. 8- vuotiaita. Otokseen kuuluivat satunnaisesti kaupungin kouluista poimitut 12 koululuokkaa, joilla oli yhteensä 369 oppilasta. Puolet otoksen koululuokista oli kaupungin keskusta-alueelta ja puolet esikaupunkialueilta. Tässä tutkimusvaiheessa pyrittiin ensin tavoittamaan kaikki aikaisemmassa tutkimuksessa mukana olleet oppilaat, joista useimmat olivat nyt 8. luokalla kansakoulussa tai oppikoulun 4. luokalla. Oppilaita oli yhteensä 78 koululuokalla ja heistä 91 % asui edelleen Jyväskylässä ja sen lähikunnissa. Tutkimusvaiheeseen kuuluvat opettaja- ja toveriarvioinnit (FSD2307 ja FSD2073) tehtiin kaikilla niillä luokilla, joilla oli yksikin alkuperäiseen otokseen kuulunut oppilas. Haastateltaviksi valittiin sosiaalisen käyttäytymisen ääriryhmiin joko 8- tai 14-vuotiaina kuuluneet tutkittavat. Ääriryhmään kuulumisen kriteerinä oli se, että yli 2/3 luokkatovereista oli maininnut kyseisen oppilaan konstruktiivisuutta, aggressiivisuutta, mukautuvaisuutta tai ahdistuneisuutta koskevissa kysymyksissä. Ääriryhmään kuuluneiden oppilaiden mukana lähetettiin kotiin vanhemmille kirje, jossa tiedusteltiin, suostuuko toinen vanhemmista itse haastateltavaksi (FSD2074) ja antavatko he luvan lapsensa haastatteluun. Haastattelupyyntö esitettiin 191 oppilaalle ja heidän vanhemmilleen. Lupa haastatteluun saatiin 154 oppilaalle, joista puolet oli poikia ja puolet tyttöjä. Haastattelusta kieltäytyneitä oli eniten aggressiivisten ja sosiaalisesti passiivisten (ahdistuvien ja mukautuvien) ryhmissä. Katotapauksista kerättiin tietoa sosiaalitoimistosta ja kasvatusneuvolasta. Näissä perheissä ilmeni enemmän esimerkiksi turvattomuutta ja alkoholin väärinkäyttöä kuin haastatteluun suostuneiden kyseiseen ryhmään kuuluneiden perheissä. Vähiten kieltäytyneitä oli harkitsevasti toimivien nuorten perheissä. 1.4 Aineiston käyttö Aineiston käytössä huomioitavaa Koko aineisto on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Nauhoitetut haastattelut on tutkimushankkeessa litteroitu ja kirjoitettu elektroniseen muotoon. Arkistoinnin yhteydessä aineisto on anonymisoitu. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimukseen liittyviä julkaisuja ei ole eritelty aineistoittain. Koko 4

11 1.4. Aineiston käyttö aineistosarjaa koskeva julkaisuluettelo on saatavilla tietoarkiston Lapsesta aikuiseksi -lisätietosivulla. Julkaisut Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa Liittyvät aineistot FSD2073 Lapsesta aikuiseksi: 14-vuotiaiden opettaja-arviointi, toveriarviointi ja koulumenestys 1974 FSD2305 Lapsesta aikuiseksi: 14-vuotiaiden haastattelu 1974 Käytön ja kuvailun oheismateriaalit Pulkkinen, Lea (1977). Kotikasvatuksen psykologia. Jyväskylä: Gummerus. Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Erityisehdot Aineistoa ei luovuteta opetustarkoituksiin, harjoitustöihin tai kandidaatintutkielmiin. Aineistoa on mahdollista saada tutkimuskäyttöön, esimerkiksi väitöskirjatöihin ja kansainvälisiä julkaisuja varten. Lapsesta aikuiseksi -data on edelleen alkuperäisen tutkijaryhmän aktiivikäytössä, aineistoja saa käyttöönsä vain tutkijoiden suostumuksella. He päättävät käyttöluvista tapauskohtaisesti. Käytännössä aineistoa hyödynnetään yleensä yhteistyössä Lapsesta aikuiseksi -hankkeen tutkijoiden kanssa. Käyttölupahakemusmenettely poikkeaa tietoarkiston normaalista käytännöstä. Hakemusmenettely on kaksiportainen: Ensimmäisessä vaiheessa tietoarkisto hyväksyy hakemuksen, minkä jälkeen hakija saa käyttöönsä koodikirjat, jotka sisältävät kyselylomakkeet, muuttujaluettelot ja muuttujien suorat jakaumat. Toisessa vaiheessa hakija tekee tietoarkistolta saamansa materiaalin pohjalta tutkimussuunnitelman, jossa yksilöi tarvitsemansa muuttujat. Tämän tutkimussuunnitelman hakija toimittaa itse suoraan dosentti Katja Kokolle ja tiedoksi professori Lea Pulkkiselle Jos hakemus hyväksytään, hakija saa tarvitsemistaan muuttujista niin kutsutut käyttöversiot suoraan Lapsesta aikuiseksi -tutkijaryhmältä. Käyttöoikeudet Aineisto on käytettävissä vain luovuttajan luvalla. 5

12

13 Liite A Kyselylomake 7

14 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2306 Lapsesta aikuiseksi : 14-vuotiaiden haastattelu 1974 : tekstiaineisto Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: QUESTIONNAIRE This questionnaire is part of the following dataset, archived at the Finnish Social Science Data Archive: FSD2306 Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS) : Interviews of Parents of 14-Year-Olds 1974: Text Data If this questionnaire is used or referred to in any publication, the source must be acknowledged by means of an appropriate bibliographic citation. More information:

15 Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos PITKITTÄISTUTKIMUS LAPSESTA AIKUISEKSI VANHEMPIEN HAASTATTELU (14 v.) Haastattelun tarkoitus: Selvitellä niitä mahdollisia tekijöitä, jotka voisivat selittää lapsen tyypillistä käyttäytymistyyliä ja siinä tapahtuneita muutoksia Huomion kohdistaminen: * perusturvallisuutta luoviin tai heikentäviin tekijöihin * itsetuntoon vaikuttaviin tekijöihin * käyttäytymistottumusten muodostumiseen kasvatuksen johdonmukaisuuden, mallioppimisen tms. kautta * toiminnallisuuden suuntautumiseen 1. PERUSTURVALLISUUS ASUMINEN Oletteko asuneet suurimman osan lapsen elinajasta samassa asunnossa? Millainen asuntonne on (koko, tyyppi, kunto, mukavuudet)? Onko asuntonne vuokra- vai omistusasunto? Jos vuokra-asunto: Onko vuokra kohtuullinen? Saatteko aravan asumistukea? Paljonko jää vuokran omaksi osuudeksi? Jos omistusasunto: Onko teillä korkeakorkoista aravalainaa ja paljonko? Mitä toimintamahdollisuuksia asuntonne tarjoaa perheenjäsenillenne (puutarhatöitä, puutöitä, koneiden korjaustiloja, lapsille leikkitilaa jne.)? Viihdyttekö nykyisessä asunnossanne? Suunnitteletteko muuttoa? Minkälaiseen asuntoon ja miksi? Onko teillä vuokralaisia? Jos on: Minkälaisia? Miten heidän kanssaan on mennyt? Minkälainen asuinympäristö teillä on? Mitä palveluja se tarjoaa (kauppa, koulu, kirjasto, terveyskeskus, posti,

16 kampaamo, nuorisotiloja, urheilukenttä, hiihtolatuja, leikkikenttiä, uintipaikkoja)? Tarjoaako se lapsellenne vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia ja millaisia? Oletteko naapureiden kanssa paljon tekemisissä? Millaiset suhteet teillä on naapureihinne? Onko ympäristössä lapsille tovereita? Onko teillä kotieläimiä ja mitä ne merkitsevät lapsellenne? Saavatko lapsenne tuoda kotiin kavereitaan? Jos asunnonvaihtoja ollut useita: Mistä syistä ja milloin olette vaihtaneet asuntoa? Millaisia edelliset asunnot ja asuinympäristöt olivat? Onko asunnonvaihto vaikuttanut lapsiin jotenkin? TYÖOLOSUHTEET Käykö lapsen äiti ansiotyössä? Jos kyllä: Mistä lähtien äiti on ollut ansiotyössä? Millaista äidin työ on? Täytyykö työ tuoda kotiin? Joutuuko tekemään ylitöitä työpaikalla? Vuorotyö vai tavallinen työaika? Ovatko äidin työajat perheen kannalta sopivat? Montako työpaikkaa äidillä on ollut? Onko nykyinen työ pysyvää? Miksi äiti käy työssä? Miten kotiasioiden hoito on järjestetty? Onko kotiapua? Osallistuvatko mies ja muut perheenjäsenet kotitöihin? Onko vaikeuksia saada aikaa riittämään lastenhoitoon, kasvatukseen ja kotitöihin? Onko kodinhoidon ja työssäkäynnin yhdistäminen rasittavaa? Jos ajoittain töissä: Onko äiti huomannut töissäolonsa vaikuttaneen haitallisesti perheeseen tai lapsiin?

17 Onko äiti itse mieluummin kotona vai töissä? Kummassa viihtyy ja miksi? Miksi äiti on joutunut olemaan ajoittain töissä? Taloudellisista syistä? Jos kotirouva: Mistä syystä äiti ei ole töissä? Viihtyykö äiti kotona vai haluaako nyt tai myöhemmin töihin? Jos äiti ei ole yksinhuoltaja: Missä lapsen isä on töissä? Montako työpaikkaa isällä on ollut? Millaista isän työ on? Millaiset työajat hänellä on? Onko työ fyysisesti/ henkisesti rasittavaa? Onko jatkuvasti ylitöitä? Kokouksia? Onko tehtävä töitä kotona työajan jälkeen? Onko isä ollut tyytyväinen työhönsä? Onko ollut työttömyyskausia, opintoja tms.? Onko nykyinen työpaikka pysyvä? Onko lapsella tietoa vanhempien työn laadusta? Miten iltatyöt vaikuttavat perheen elämään? Onko vanhemmilla paljon iltaisin tai vapaa-aikoina ohjelmaa? Työhön liittyvää? Luottamustehtäviä? Henkilökohtaisia harrastuksia? Miten perheenjäsenet kokevat vanhempien henkilökohtaiset iltaohjelmat tai muut vapaa-ajan ohjelmat?

18 PERHEENJÄSENTEN SAIRAUDET TAI MUUT PERHETTÄ KOHDANNEET ONNETTOMUUDET Millainen isän terveydentila on? Jos huono: Mistä lähtien? Vaikuttaako se jotenkin työntekoon tai perheeseen? Miten sairautta on hoidettu ja missä? Millainen äidin terveydentila on? Jos huono: Mistä lähtien? Vaikuttaako se jotenkin työntekoon tai perheeseen? Miten sairautta on hoidettu ja missä? Millainen on tvan lapsen terveydentila ollut vauvaiästä lähtien? Jos heikko tai huono: Miten, milloin ja missä hoidettu? Mitä hoitoa tarvitsisi? Jos tarpeellista hoitoa ei ole annettu, niin miksi? Onko perheen muilla lapsilla ollut jotain erityistä terveydentilassa? Onko perhettänne kohdannut jokin menetys (esim. perheenjäsenen tai läheisen henkilön kuolema)? Milloin? Miten tva lapsi sen koki? Onko perhettänne kohdannut jokin onnettomuus (auto-onnettomuus, työtapaturma, tulipalo, muu onnettomuus jne.)? Miten se vaikutti lapseen? Onko perheellänne ollut jotain erityistä menestystä (lottovoitto tms., huomattava perintö, perheen huoltajan erittäin hyvä työpaikka tms.)? Milloin? Miten se vaikutti lapseen? PERHEEN RAKENNE JA ILMAPIIRI Ketkä perheenjäsenistä asuvat yhdessä? Jos muuttaneet erilleen: Milloin ja mistä syystä? Miten tva lapsi sen koki? Onko muita ihmisiä, jotka ovat hyvin läheisessä yhteydessä perheeseenne (esim. isovanhemmat, muut sukulaiset, perheen vanha ystävä jne.)?

19 Mitä he merkitsevät lapselle? Jos vanhemmat eronneet tai toinen tai molemmat kuolleet: Milloin lapsi menetti vanhempansa? Miten menetys vaikutti lapseen? Miten avio-/asumuseron jälkeen lapsen ja poissaolevan vanhemman tapaamiset on järjestetty? Onko ollut riitaa elatusmaksuista, tapaamisista jne? Jos tva on avioton lapsi: Onko lapsi tavannut isäänsä eli elatusvelvollista? Käykö kotonanne vieraita? Miten usein ja minkälaisia vieraita? Ovatko lapset läsnä vieraiden aikana? Käyttekö perheenä vierailulla? Ovatko kaikki perheenjäsenet mukana? Miten usein? Käyttekö perheenä yhdessä vai perheenjäsenet yksikseen ulkona kuten lenkillä, teatterissa, elokuvissa, matkoilla, mökillä jne.? Onko teillä läheisiä sukulaisia? Millaiset ovat suhteet heihin? Asuvatko he kaukana vai lähellä? Millainen on perheenne ilmapiiri: ulospäin suuntautuva, ystävällinen/ vetäytyvä? 2. ITSETUNTO KOULU Miten tva lapsi on menestynyt eri aikoina? Jos menestynyt huonosti: Mikä syynä? Jos menestynyt hyvin: Mikä syynä? Onko joutunut tekemään koulutehtäviä huomattavan paljon? Miten perheen muut lapset ovat menestyneet? Vastaako lapsen menestyminen vanhempien odotuksia? Onko tva lapsi huolehtinut itse koulutehtävistään? Onko täytynyt huomautella tehtävien tekemisestä? Onko täytynyt ohjata koulutehtävissä? Tiedättekö te vanhemmat, milloin lapsella on kokeet?

20 Kertooko lapsi koenumeroistaan? Näyttääkö hän ne teille vanhemmilleen? Miten te vanhemmat suhtautuvat hyviin/ huonoihin numeroihin? Oletteko te vanhemmat olleet yhteydessä opettajiin? Tunnetteko tvan opettajia? Montako tvan lapsen luokkatoveria te vanhemmat tunnette nimeltä? Milloin te vanhemmat toivotte lapsenne lopettavan koulunkäynnin ja pääsevän taloudellisesti omille jaloilleen? Kauanko te vanhemmat olette halukkaita huolehtimaan lapsenne elatuksesta koulunkäynin vuoksi joko osaksi tai kokonaan? MUUT ELÄMÄN OSA-ALUEET Onko muita osa-alueita, joilla lapsenne on kokenut onnistumisia/ epäonnistumisia? Onko lapsenne hyvä urheilija? Onko lapselllanne joitain erityistaitoja, joita toverit arvostavat? Onko lapsenne reipas vai arka muiden läsnäollessa? Onko lapsenne lapsuuden eri vaiheissa tapellut toisten kanssa ja millä menestyksellä? Miten lapsenne suhtautuu ikäisiinsä tovereihin? Miten hän suhtautuu nuorempiin lapsiin? Miten hän suhtautuu opettajiin? Miten hän suhtautuu muihin aikuisiin? Minkälainen ja kuka on lapsen esikuva, jos sellainen on olemassa tai on ollut? Millaiset suhteet lapsellanne on sisaruksiinsa? Mikä on tvan lapsenne asema sisarusparvessa? Mikä on tvan lapsenne asema yleensä perheessänne (nuorin/ keskimmäinen/ vanhin; ainoa lapsi/ ottolapsi/ kasvattilapsi; tvan asema ja tehtävät perheessä itsetunnon ja luonteenkehityksen kannalta)? Miten te vanhemmat koette ikänne puolesta olevanne sopivia tvan kasvattajia (liian nuoria/ vanhoja/ sopivanikäisiä; mahd. muut tekijät; oliko tva toivottu/ syntyikö sopimattomaan aikaan)? Onko tvan lapsenne kanssa ollut jotain erityisvaikeuksia? Millaisia? Onko haettu asiantuntijoiden apua? Mistä? Onko saatu apua? Onko ajateltu hakea apua tai neuvottu hakemaan apua? Oletteko te vanhemmat kokeneet lapsenne kasvattamisen liian vaikeaksi? Miksi?

21 3. TOIMINNALLISUUDEN SUUNTAUTUMINEN Miten lapsenne veittää iltansa? Osallistuuko muu perhe hänen puuhiinsa? Katseleeko lapsenne TV:tä? Miten usein? Mistä ohjelmista hän pitää? Onko TV:n katselua rajoitettu? Oletteko te vanhemmat tukeneet lapsenne harrastuksia? Miten? Tiedättekö te vanhemmat, mitä lapsenne puuhaa kavereittensa kanssa? Mistä lähtien lapsenne on saanut itse päättää vapaa-ajan ohjelmastaan silloin, kun ei liiku teidän vanhempiensa seurassa? Onko lapsenne tulemisille ja menemisille asetettu aikarajoja? Noudattaako lapsi niitä? Selvittääkö lapsi, mihin meni, mistä tuli tai missä oli? Järjestetäänkö koulun puolesta vapaa-ajan toimintaa? Minkälaista? Järjestetäänkö jonkun urheiluseuran, partion, srk:n, nuorisotyölautakunnan tai muun puolesta tilaisuuksia, joissa lapsenne käy? Pitäisikö em. tahojen järjestää nuorille tilaisuuksia? Minkälaisia? Saako lapsenne käydä tanssimassa? Mistä lähtien? Miten usein? Missä? Onko lapsellanne poika-/ tyttöystävää? Mistä lähtien? Onko seurustelu paljon aikaa vievää ja läheistä? Millaisia ovat lapsenne ystävät? Kuuluuko hän johonkin ryhmään, seuraan tai sakkiin? Minkälaiseen? Mistä lähtien? Tunteeko lapsenne teidän vanhempiensa harrastuksia ja onko niissä mukana? Seuraatteko te vanhemmat, mitä lapsenne lukee? Oletteko rajoittaneet luetun sisältöä? Annatteko te vanhemmat lapsellenne taskurahaa säännöllisesti vai tiettyihin tarpeisiin? Kuinka paljon keskimäärin? Seuraatteko te vanhemmat, mihin lapsenne käyttää rahansa? Saako lapsenne rahaa muualta (esim. isovanhemmilta, isoveljeltä jne.)? Onko lapsenne vapaa-ajan puuhissa tapahtunut muutosta? Milloin? Millainen? Mikä on suhtautuminen tupakkaan, alkoholiin ja huumeisiin? Käytetäänkö perheessänne ja miten? Miten perheenne viettää vapaa-aikaa eri vuodenaikoina?

22 Arkipäivisin? Arki-iltaisin? Viikonloppuina? Loma-aikoina? Onko lapsenne ollut leireillä tai kesäsiirtolassa? Milloin? Minkälaisella leirillä? 4. KÄYTTÄYTYMISTOTTUMUKSET Oletteko te vanhemmat olleet samaa mieltä kasvatuskysymyksistä vai onko ollut ristiriitoja? Millaisia? Miksi? Onko ristiriitoja ollut jonkun muun kuten isoäidin kanssa erilaisista kasvatusperiaatteista? Minkälaisen kasvatuksen äiti itse on saanut? Minkälaisen kasvatuksen isä itse on saanut? Minkälaiset ovat äidin ja hänen vanhempiensa väliset suhteet olleet? Onko ollut erimielisyyksiä? Miksi? Minkälaiset ovat isän ja hänen vanhempiensa väliset suhteet olleet? Onko ollut erimielisyyksiä? Miksi? Minkälainen oli isän ja äidin koulumenestys? Minkälaisia oppilaita he olivat? Minkälainen oli isän ja äidin lapsuus ja nuoruus? Mitä äiti ja isä harrastivat lapsena ja nuorena? Minkälaisesta (sosiaalisesti, taloudellisesti) perheestä te vanhemmat olette lähtöisin? Minkälainen oli isän ja äidin lapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristö? Minkälainen oli isän ja äidin lapsuuden ja nuoruuden toveriseura? Oletteko te vanhemmat onnistuneet omassa elämässänne vanhempienne toiveiden mukaisesti? Ovatko teidän vanhempanne tukeneet teitä? Kumpi on asettanut tvalle lapsellenne enemmän määräyksiä, äiti vai isä? Kumpi huolehtii määräysten noudattamisesta? Onko isän kasvatusote ollut kiinnostunut, välinpitämätön, vaativa, liian ankara? Onko äidin kasvatusote ollut kiinnostunut, välinpitämätön, vaativa, liian ankara? Onko äiti joutunut sovittelemaan tvan lapsenne ja isän ristiriitoja? Ovatko koulun ja kodin kasvatusperiaatteet sopineet yhteen? Onko televisio vaikuttanut jotenkin haitallisesti lapseenne? Onko lapsen toverit vaikuttaneet haitallisesti tai myönteisesti lapseenne? Ovatko nykyiset nuorison esikuvat ( poplaulajat, hippiliikkeet, sarjakuvalehdet, elokuvat tms.) vaikuttaneet haitallisesti lapseenne?

23 Miten te vanhemmat suhtaudutte (äiti ja isä erikseen) ruumiilliseen kuritukseen? Onko annettu? Milloin viimeksi annettu? Millaisista syistä ruumiillinen kuritus on ollut tarpeen? Miten vaikuttanut lapseen? Miten te vanhemmat menettelette, jos tva lapsenne käyttäytyy sopimattomasti (rankaisee, selittää, miten pitäisi käyttäytyä, selittää syitä tai tilannetta, on välinpitämätön)? Onko perheessänne joitakin sääntöjä, joita lapsenne on noudatettava? Kyselettekö tvan lapsenne näkökantaa ja selitystä, uskotaanko häneen vai kaunisteleeko hän asioita vai vaikeneeko hän täysin? Kinastellaanko ja riidelläänkö perheessänne usein? Lapset keskenään? Lapset ja vanhemmat keskenään? Vanhemmat keskenään? Ketä lapsenne lähinnä muistuttaa ulkonäkönsä puolesta, luonteeltaan, käyttäytymisessään? Mitä te vanhemmat lähinnä toivoisitte tulevaisuudelta lapsenne kohdalla? omalla kohdallanne? muiden perheenjäsentenne kohdalla? Mitkä ovat nykyiset tärkeimmät ilonaiheet elämässänne? Missä suhteessa perheenne on menestynyt hyvin?

24