Arvoisa sosiaali- ja terveysvaliokunta

Transkriptio

1 Asiantuntijalausunto Asia: HE 15/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi ERITYISESTI: Hoitotyön johtamisen osalta Arvoisa sosiaali- ja terveysvaliokunta Haluamme korostaa tällä kannanotolla, että hoitotyön johtamista tarvitaan eri tasoilla uusissa sote-palveluissa muutosten toteuttamiseksi. Hoitotyön johtajat tulee nimetä myös maakunnan väliaikaishallintoon. Terveydenhuoltolain 4. pykälässä määritetään, että johtamisessa on oltava moniammatillista asiantuntemusta kaikilla johtamisen tasoilla. Tällä tarkoitetaan sitä, että hoitotyön asiantuntijuus on turvattava strategisen johdon, johtoryhmän sekä keskijohdon ja lähijohdon tasoilla. Tämä ei tällä hetkellä toteudu. Sairaanhoitajaliitto edellyttää, että organisaatioiden ylimmässä johdossa on koulutetun hoitohenkilöstön linjajohtaja kuten hallintoylihoitaja, johtajaylihoitaja tai johtava hoitaja. Johtajaylihoitajan tehtävät tulee sisällyttää organisaation perusrakenteeseen. Hallintosääntöön tulee kirjata ko. johtavan viranhaltijan virkavastuun mukaiset tehtävät, asema organisaatiossa, toimivalta ja vastuut sekä johtoryhmän jäsenyys ja suora alaisuus organisaation johtajan tai osakeyhtiön toimitusjohtajan alaisuudessa. Hoitotyön johtajien ja esimiesten tehtäviä ei voi enää vähentää. Muutosten toteuttaminen ja potilaan laadukas hoito edellyttävät riittäviä johtamis- ja esimiesresursseja. Ilman niitä muutoksen toteutuminen vaarantuu, sosiaali- ja terveyspalveluiden tehottomuus ja hoitohenkilöstön tyytymättömyys lisääntyvät sekä alan vetovoiman heikkenee. Sairaanhoitajaliitto vaatii, että hoitotyön johtamisesta tehdään lakiin kirjaukset. Sote-uudistuksessa on varmistettava sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevän suurimman henkilöstöryhmän laadukas johtaminen. Kirjaamisehdotukset lakipykäliin liitteessä 1. Valmisteltu yhteistyössä Tehy ry:n kanssa. Tutkimusnäyttöä hoitotyön ja hoitotyön johtajien autonomisen aseman merkityksestä Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista yli 72 % on hoitotyöntekijöitä (THL 2015). Soten suurimpana ammattiryhmänä hoitotyöntekijät vaikuttavat merkittävästi palvelujen laatuun, saatavuuteen, turvallisuuteen, vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen (IOM 2009). Hoitotyön johtajat johtavat lähes hoitotyöntekijää sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hallintoylihoitajat ovat paitsi johtamisen myös hoitotyön tutkimuksen ja kehittämisen näkökulmasta soten avainhenkilöitä. Hoitotyö ja hoitotyön johtaminen perustuvat omaan itsenäiseen tieteenalaan, hoitotieteeseen. Suomen sairaanhoitajaliitto ry Asemamiehenkatu Helsinki puh info@sairaanhoitajat.fi

2 Asiantuntijalausunto Tutkimusnäyttöä hoitotyön johtajien merkityksestä 1. Työvoiman saatavuus ja pysyvyys - Hoitotyön johtamisella merkittävä vaikutus henkilöstön työtyytyväisyyteen, työhyvinvointiin ja työssä pysymiseen - > soten tulevaisuuden haasteena henkilöstön saatavuus, rekrytointi ja alalla pysyminen - -> pelkkä koulutusmäärien lisääminen ei riitä turvaamaan riittävää henkilöstöä - > Henkilöstön vaihtuvuus heikentää hoidon laatua ja tuloksia sekä lisää merkittävästi kustannuksia 2. Hoitotyön tuottavuus, laatu ja kustannustehokkuus - Vahva ja osaava johdettu hoitotyö parantaa potilasturvallisuutta esim. vähentää lääkehoitoon liittyviä virheitä, infektioita, kaatumisia ja painehaavaumia - Hoitotyön johtaminen edistää uusien ja vaikuttavien hoitokäytänteiden käyttöönottoa, lyhentää hoitojaksoja ja vähentää hoitojaksojen uusiutumisia -> kustannussäästöt - Osaava hoitotyön johto vaikuttaa myönteisesti potilastyytyväisyyteen 3. Hoidon kehittäminen, potilaiden hoidon tulosten parantaminen ja ylläpitäminen - Hoitotyön johtajat vastaavat riittävän ja oikeanlaisen hoitohenkilöstötresurssoinnin suunnittelusta, kehittämisestä ja rekrytoinnista - > hoitohenkilöstön koulutus ja osaaminen vähentää potilaiden kuolleisuutta - > laadukkaan ja turvallisen hoidon toteutuminen - > työpaikkakulttuuri, henkilöstömitoitus, työssä jaksaminen vaikuttavat merkittävästi potilaan hoidon tuloksiin ja tuottavuuteen - Hoitotyön ylimmät johtajat luovat hoitotyön strategian ja suuntaviivat sosiaali- ja terveydenhuollossa - > hoitotyön aseman ymmärtäminen osana sosiaali- ja terveyden huollon kokonaisuutta - Hoitotyön johtajat vastaavat vaikuttavien hoitomenetelmien ja toimintamallien kehittämisessä ja käyttöön ottamisessa organisaatioissa - Hoitotyön johtajat keskeisessä asemassa yhteistyössä sidosryhmiin - > tutkimus- ja koulutuslaitokset (amk, yliopisto) - > potilaat, perheet ja omaishoitajat -> paikalliset ja valtakunnalliset päättäjät (Aiken ym. 2014, Aiken ym. 2016). Hoitotyön johtajat sairaanhoitajien uudenlaisten työnkuvien kehittäjinä ja mahdollistajina Hoitotyön johtajat ovat omalla panoksellaan merkittävästi kehittäneet hoitotyötä ja hoitotyöntekijöiden työnkuvia. Uuden tyyppisillä laajennetuilla työnkuvilla on pyritty muun muassa hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, edistämään hoitoon pääsyä ja terveyden tasa-arvoa, edistämään hoitotyön laatua ja lisäämään hoitotyön vetovoimaisuutta. OECD:n vertailussa (2016) Suomi oli niiden 11 maan joukossa, jossa sairaanhoitajilla on kattavia tehtäväkuvia laajavastuisessa hoitotyössä (vertailussa 39 maata). Tämä on ollut määrätietoisen kehittämistyön tulosta ja vaatii edelleen tueksi vahvan hoitotyön johtamisen roolin kaikilla organisaation tasoilla. Suomen sairaanhoitajaliitto ry Asemamiehenkatu Helsinki puh info@sairaanhoitajat.fi

3 Asiantuntijalausunto Esimerkkejä hoitotyön johtajien kehittämis- ja johtamistyön vaikuttavuudesta Sairaanhoitajien työnkuvien kehittäminen Rajatun lääkkeen määräämisoikeuden omaavat sairaanhoitajat - Perusterveydenhuollon hoitaja-vastaanottojen lisäämisellä nykyisestä 47 %:sta 55 %:iin Perusterveydenhuollon asiakasvastaavat (case-management) - Paljon palveluja käyttävien (80 % terveydenhuollon kuluista) asiakkaiden hoidon koordinointi Hoitajavastaanotot - Kipuhoitajat - Endoproteesihoitaja-toimintamalli - Depressiohoitajat - Vastaanottohoitajat Hoitotyön kehittämisen asiantuntijat esim. hoitotyön kliiniset asiantuntijat, kliiniset opettajat Säästömahdollisuudet - mahdollista säästää 100 milj. /vuosi (STM 2015, THL 2014) - huomattavat säästöt lääkärivastaanottojen ja erikoissairaanhoidon käyntien vähenemisestä - hoitajavastaanotot edullisimpia vs. lääkärin vastaanotto - hoitotyön prosessien ja menetelmien vaikuttavuuden parantaminen Sairaanhoitajien monimuotoiset työnkuvat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin Erot eri väestöryhmien välillä terveyden ja hyvinvoinnin sekä palveluiden saatavuudessa (palvelun hinta, etäisyys tai pitkä odotusaika) ovat huomattavat verrattaessa muihin pohjoismaihin (Tanska, Norja ja Ruotsi) (OECD 2015). Sairaanhoitajien työnkuvien kehittämisellä ja turvaamisella tavoitellaan väestökeskeisiä sotepalveluita: kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja, varmistaa oikea-aikainen hoitoon pääsy. Sosiaali- ja terveydenhuollon työnkuvia on kehitetty vastaamaan väestössä ja palveluissa tapahtuviin muutoksiin ja haasteisiin. Vastaaminen väestön muuttuviin terveystarpeisiin: esim. ikääntyminen, monisairaiden määrän kasvu, palvelujen muutokset esim. digitalisaatio, kotiin vietävät palvelut, liikkuvat palvelut työnjako Hoitoon pääsyn ja terveyden tasa-arvon parantaminen: esim. aluekehitys, erot eri väestöryhmien välillä terveyden/hyvinvoinnin ja palveluiden saatavuudessa (palvelun hinta, etäisyys tai pitkä odotusaika) Laadukkaiden ja kustannustehokkaiden terveyspalvelujen turvaaminen: esim. mm. lääkärin ja hoitohenkilökunnan toimiva työnjako ja ammattiryhmien osaamisen hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti. Hoitotyön vetovoimaisuuden turvaaminen: esim. laajavastuiset työnkuvat tarjoavat sairaanhoitajille kliinisiä urakehitysmahdollisuuksia ja lisäävät näin alan vetovoimaisuutta. Terveyden edistäminen ja ehkäisevä työ: esim. sairaanhoitajien työn orientaatio, sote-palveluiden painopistealue Suomen sairaanhoitajaliitto ry Asemamiehenkatu Helsinki puh info@sairaanhoitajat.fi

4 Asiantuntijalausunto Näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen Hoitotyön johtajat vastaavat tutkimusnäyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen kehittämisestä. Kehittämisellä parannetaan potilasturvallisuutta ja hoidon laatua sekä hillitään terveydenhuollon kustannuksia. Useissa yliopistosairaaloissa ja sairaanhoitopiirien alueella on hoitotyön johtajien johtamana on johtajien ja vastuulla on kehitetty yhtenäisiä, parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon perustuvia käytäntöjä erityisesti niissä kysymyksissä, joissa hoitotyön merkitys on suuri. Näistä esimerkkinä ovat kaatumis- ja putoamistapaturmien ehkäisy, hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy, painehaavojen ehkäisy sekä potilaan vajaaravitsemuksen ehkäisy. Kustannusten ja mahdollisten säästöjen mittaluokka näkyy seuraavista esimerkeistä, joihin on arvioitu pelkästään suorat kustannukset: Kaatumis- ja putoamistapaturmien ehkäisy - Syynä lonkkamurtumiin (90%) ja aivovammoihin (65%) sekä tapaturmaisiin kuolemiin - Kaatumistapaturmat lisääntyneet n. 40% (20v) - Syynä väestön ikääntyminen Suorat kustannukset yhteiskunnalle 500 milj. /vuosi Painehaavojen ehkäisy - Noin 60 % painehaavoista jää varhaisessa vaiheessa - Ehkäiseminen vain 10 % hoidon kustannuksista potilaalla yksi tai useampi painehaava vuosittain n milj. /vuosi 2 3 %:a terveydenhuoltomenoista Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy - n hoitoon liittyvää infektiota vuosittain - Osasyynä ihmisen kuolemaan vuosittain - n.30 % kustannuksista vähennettävissä käsihygienialla Vajaaravitsemuksen ehkäisy - n vajaaravitsemuksesta kärsivää sairaalapotilasta - Infektiot ja hoidon komplikaatiot lisääntyvät - Kuoleman riski kasvaa n milj. /vuosi Arvio Suomessa useita miljoonia /vuosi Euroopassa n. 120 miljardia /vuosi Hoitotyön johtajia tarvitaan organisaation kaikilla tasoilla Hoitotyön johdon asemaan liittyy taloudellisia näkökohtia ja valta ohjata resursseja. Jos organisaation johtoryhmissä ei ole hoitotyön johtajia, siellä ei ole asiantuntemusta ohjata resursseja taloudellisesti kestävällä tavalla ja kehittää osaamista asiakkaiden tarpeiden ja alan kehittymisen mukana. Hyvin koulutetun henkilöstön työssä pysyminen on erityisen tärkeää, jotta laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan taata väestölle myös tulevina vuosina. Nina Hahtela Puheenjohtaja Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Teija Korhonen Kehittämispäällikkö Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Suomen sairaanhoitajaliitto ry Asemamiehenkatu Helsinki puh info@sairaanhoitajat.fi

5 1 LIITE 1 Asia: Tehyn lausunto Hallituksen esityksestä HE 15/2017 vp eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi/ Tehyn ehdotukset pykäläehdotuksiksi hoitotyön johtamisen näkökulmasta: LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ Tehy edellyttää, että järjestämislain perusteluissa säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen edellyttämästä johtamisen kokonaisuudesta. Lain yksityiskohtaisiin perusteluihin tulee lisätä velvoite hoitotyön edellytysten huomioimisesta osana lain 2 Soveltamisalaa, 1 mom. (lain yksityiskohtaiset perustelut s. 438, laki 2 s. 739), jossa määritellään maakunnan vastuulla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen, kehittämisen ja ohjauksen kokonaisuus. Lisäksi hoitotyön asema ja sen johtaminen tulee sisällyttää seuraaviin lain pykäliin; 3 Määritelmät, 1 momentti sosiaali- ja terveydenhuollon määritelmä (s. lain yksityiskohtaiset perustelut s. 439 ja laki s. 740), velvollisuus hoitotyön aseman turvaamisesta on kirjattava perusteluihin osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta 4 Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus (s. lain yksityiskohtaiset perustelut s. 440 s. 740), hoitotyön asema on huomioitava osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta, sen suunnittelua, sisältöä, laatua ja laajuutta. Hoitotyön aseman turvaaminen kirjattava myös keinona kehittää vaikuttavia kustannustehokkaita hoitokäytäntöjä ja työnjakomalleja 9 Järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta (s. lain yksityiskohtaiset perustelut s. 445 s. 740), velvoite huolehtia eri laissa säädetyistä tehtävistä ja niiden asianmukaisesta hoitamisesta sekä yhteensovittamisesta kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Tämä velvoite koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollolle säädettyjä tehtäviä ja palvelukokonaisuuksia. Tästä syystä velvoite monialaisesta johtamisen järjestämisestä sekä palvelujen järjestämisessä että tuottamisessa on säädettävä nykyisiä lakiluonnoksia täsmällisemmin. Tehy esittää asetuksen anto-oikeutta liittyen lain soveltamisalaan hoitotyön aseman ja johtamisen varmistamiseksi sekä monialaisen koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoiminnan turvaamiseksi muuttuvassa palvelujärjestelmässä. Muita muutosesityksiä ja yksityiskohtaisia perusteluita lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä: Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 4 : s toinen kappale viimeinen lause tulee lisätä, että lainsäädännön perusteella määräytyvät myös muiden laillistettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävät, ei pelkästään sosiaalityöntekijöiden ja lääkäreiden. Muutosesitys: Lainsäädännön perusteella määräytyvät esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden, lääkärien ja muiden laillistettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävät palvelutuotannossa, Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä n. 75 % on hoitoalanhenkilöstöä. Lääkärit muodostavat noin 8% ja sosiaalityöntekijät n. 3%. Olisi syytä ottaa esimerkki myös suurimmasta sosiaali- ja terveysalan henkilöstöryhmästä (nimikkeinä esim. sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti), koska pykälässä puhutaan yhteen sovitetuista palvelukokonaisuuksista ja lähipalveluista, jotka kuuluvat lähes poikkeuksetta hoitoalan henkilöstön tehtäviin. 1

6 2 Järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta 9 Järjestämislaissa on kuvattu järjestämisvastuuseen sosiaali- ja terveydenhuollossa (9, lakiehdotuksen perustelut s. 445, ja laki s. 741) maakunnalle kuuluvan velvoite huolehtia eri laissa säädetyistä velvollisuuksista ja eri tehtävien asianmukaisesta hoitamisesta. Tämä velvoite koskee kaikkia sosiaalija terveydenhuollolle säädettyjä tehtäviä ja palvelukokonaisuuksia. Tästä syystä velvoite monialaisesta johtamisen järjestämisestä sekä palvelujen järjestämisessä että tuottamisessa on säädettävä nykyisiä lakiluonnoksia täsmällisemmin. Lisäysehdotus s yläreuna kappaleen loppuun. Järjestämisvastuun ydinaluetta on sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja palvelujen järjestäminen. Näistä säädetään tarkemmin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon erityislaeissa kuten sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Monialainen asiantuntemus palvelujen järjestämisessä tulee varmistaa järjestäjän puolella. ( THL 4 ). Tällöin varmistutaan järjestäjän puolella riittävästä monialaisesta asiantuntemuksesta koskien mm. palvelutuotannon kustannusvaikuttavuutta, tehokkuutta ja laatuvaatimusten asettamista ja seurantaa, Järjestäjällä tulee olla ennakoiva, strateginen tieto siitä, mitä palveluja väestö tarvitsee, miten eri palvelumuodot kehittyvät ja minkälaisia näyttöön perustuvia moniammatillista osaamista edellyttäviä palveluja tulee tuottaa väestön tarpeisiin sekä minkälaista osaamista, henkilöstön määriä ja henkilöstörakennetta tarvitaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue 10 s kolmas kappale, muutosesitys: Lisäksi maakunnan tehtävänä on asettaa monitieteinen tutkimustoimikunta sekä tehdä koulutussopimus lääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotieteen, terveystieteen ja sosiaalihuollon henkilöstön koulutusta antavien yliopistojen kanssa. Tutkimuksen osalta tulee varmistaa lääketieteen, hoitotieteen, terveystieteiden ja sosiaalitieteen edustus tutkimustoimikunnassa. Yliopistoissa koulutetaan hoitotieteen maistereita alan ammatti- ja johtamistehtäviin sekä kliinisen asiantuntijan tehtäviin. Maakuntien yhteistyösopimus 16 : s. 453 viimeinen kappale, lisäysesitys: Uudet menetelmät voivat liittyä sekä sosiaalihuoltoon että terveydenhuoltoon ja hoitotyöhön. Potilaan/asiakkaan kokonaishoidon ja palvelujen yhteensovittamisen näkökulmasta tulee tuoda esille eri ammattiryhmien vaikuttavien hoitomenetelmien avulla saavutettavat hoidolliset tulokset. Kunkin ammattiryhmän tulee omata viimeisimmät oman alan menetelmät ja näyttöön perustuvat käytännöt. Ei riitä, että lääkäreillä ja sosiaalityöntekijöillä on uudet näyttöön perustuvat menetelmät, myös laajalla hoitoalan henkilöstöllä (75%) tulee olla uusimmat näyttöön perustuvat menetelmät liittyen koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamiseen, henkilöstövoimavarojen riittävyyden ja osaamisen varmistamiseen ja hoitotyön asiantuntemukseen. 2

7 3 Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle 27 : s ensimmäinen kappale, muutosesitys: Maakunnat osallistuvat monialaisesti tavoitteiden valmisteluun Se, minkälaisella kokoonpanolla em. tavoitteet määritellään, vaikuttaa siihen, kattavatko tavoitteet toiminnan laajasti vai rajataanko tavoitteet (liittyen esim. integraatio, saatavuus, tuotantorakenteeseen, alueelliset erikoisyksiköt) tietyistä näkökulmista. Sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta 28 : s. 471 neuvottelukunnan kokoonpano on ratkaiseva kokonaisuuden kannalta. Neuvottelukunnassa on oltava myös hoitotyön edustus. Valmistelussa on ollut mukana erittäin vähän hoitotyön asiantuntemusta, mistä johtuen hoitotyön näkökulma jäänyt olemattomaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta maakunnassa 35 : s. 476 kolmas kappale, lisäysesitys: Pykälän 1 momentin mukaan maakunta vastaisi alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä monitieteisestä ja monialaisesta kehittämistyöstä. Perustelut: Toiminnan kokonaisuuden kannalta on keskeistä se, millaisella moniammatillisella asiantuntemuksella ja monitieteisillä rakenteilla kehittämistyö toteutetaan; hoitotyöllä on keskeinen rooli mm. uusien menetelmien ja palveluiden kehittämisessä sekä osaamisen ennakoinnissa ja kehittämisessä Koulutuskorvaus 38 : s kolmannen kappaleen loppuosa, lisäysehdotus: Tällä tarkoitettaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen lisäksi erityisesti sosiaalityöntekijöiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yliopistotasoisia erikoistumiskoulutuksia ja muita sekä yliopisto että ammattikorkeakoulutasoisia pätevöittäviä ammatillisia jatkokoulutuksia (sote-uudistuksen onnistumisen kannalta merkittäviä koulutuksia kuten rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, palveluohjaus, asiakasvastaava). Perustelut: Koulutus-EVOn laajennus on hyvä mutta jää melko suppeaksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden näkökulmasta, kun laajennus koskee vain yliopistotasoista koulutusta; tulisi laajentaa koskemaan myös tietyin osin sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutusta kuten sote-uudistuksen kannalta merkittävistä koulutuksista mm. rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, palveluohjaus, asiakasvastaava) Yliopistotasoisen sosiaali- ja terveystieteellisen tutkimuksen rahoitus 40. s. 481 kannatettava, että mainitaan toimikuntien monitieteisyys (ks. samoin 41, s. 481 ja 42, s. 482) MAAKUNTALAKI Lakiluonnoksen 7 (lakiehdotuksen perustelut s. 324, laki s. 697) säädettäisiin maakunnan tehtävien järjestämisvastuusta. Pykälän 1 momentin mukaan erityislainsäädännössä voitaisiin säätää perustellusta 3

8 4 syystä tehtävien kokoamisesta yhdelle tai useammalle maakunnalle. Tämä voitaisiin tehdä, jos se olisi välttämätöntä palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi, kielellisten oikeuksien toteutumisen edistämiseksi, riittävien henkilöstö- ja muiden voimavarojen tai tehtävässä tarvittavan erityisosaamisen turvaamiseksi. Tehyn näkemyksen mukaa hoitotyön johtamisen asemasta tulisi säätää tällaisella erityislainsäädännöllä kaikkien maakuntien osalta. Monialainen koulutettu hoitohenkilöstö muodostaa 75 % maakuntiin siirtyvästä henkilöstä. Muita kuin hammaslääketieteen, lääketieteen, sosiaalityön laillistettuja ja nimikesuojattuja terveydenhuoltoalan ammattihenkilöitä on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstössä ainakin 12 eri tutkintonimikkeellä. Palvelutoiminnan kannalta on keskeistä, että hoitohenkilöstön johtaja tuntee eri koulutusammattien tuottaman osaamisen ja pystyy arvioimaan monipuolisesti palvelutoimintaan parhaiten vastaavan henkilöstörakenteen ja työvoiman tarvetta. Näin pystytään myös turvaamaan eri terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoiminnan jatkuvuus uudistuksen jälkeen. Saman 7 3 momentissa (s. 325) määriteltäisiin järjestämisvastuun sisältö ja ne tehtävät, joista järjestämisvastuussa olevan maakunnan tulee vastata. Tähän sisältyy myös vastuu palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta. Maakunnalla on aina vastuu palveluketjujen toimivuudesta, vaikka osan palvelusta tuottaisi yksityinen palveluntuottaja. Monialaisia palveluja tai erilaisia ja eritasoisia palveluja tarvitsevan asiakkaan hoidontarpeen yhteensovittamisessa tarvitaan hoitotyön koordinaatiota mm. alueellisten hoitoketjujen sekä hoito- ja kuntoutuskäytäntöjen kehittämiseksi. Samaan 7 3 momentin (s. 325) mukaiseen järjestämisvastuuseen kuuluu myös vastuu tarvittavien palvelujen tuottamistavasta, sen ohjauksesta ja valvonnasta sisältäen palvelujen laadunhallinnan. Tämä edellyttää monialaisen palvelutoiminnan ja kustannustehokkaiden työnjakomallien sisällön tuntemista. Pykälän 7 5 momentin (s. 326) säädettäisiin myös viranomaiselle kuuluvan toimivallan käytöstä. Myös maakunnan henkilöstöä koskevan 75 mukaisesti maakunnassa tulee olla julkisen toimivallan käyttöä edellyttävien tehtävien hoitamista varten virkasuhteessa olevaa henkilöstöä. Myös maakunnan liikelaitoksessa on virkasuhteessa toimivaa henkilöstöä. Toimivallan jako määriteltäisiin tarkemmin maakunnan hallintosäännössä. Tehy edellyttää, että hallintosäännöissä määritellään hoitohenkilöstön johtajien asema mm. osana liikelaitoksen johtokuntaa (54, s. 369 ja 55 s , lisäksi liittyy pykälään 44 Konsernijohto s. 710), sillä julkisen vallan käyttöön kuuluu myös esittelyoikeus maakunnan päätöksentekoprosessissa. Tämä on välttämätön edellytys sekä monialaisen palvelutoiminnan että suurimman henkilöstöryhmän kehittämisen kannalta, sillä liikelaitoksen johtokunta päättää mm. toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä. Tehy pitää hyvänä, että esityksessä on määritelty liikelaitoksen johtaja sekä monialainen, ammattilaisista koostuva johtokunta (54 55, s ), joille asetetaan kelpoisuusehtoja. Tässä yhteydessä on varmistettava, että johtokunnassa on myös suurimman henkilöstöryhmän, koulutetun hoitohenkilöstön koulutuksen ja osaamisen osaava ammattijohtaja. Hoitohenkilöstöön työsuhteisiin liittyy julkisen vallan käyttöä (julkinen hallintotehtävä), joka on henkilöstön tasapuolisen kohtelun vuoksi varmistettava myös henkilöstöä koskevan 75 (s ) perusteluissa. Maakuntalakiluonnoksen 8 (Tuottaminen, lakiehdotuksen perustelut s.327/ ja laki s. 698) ja 9 (Tuottamista koskeva vastuun toteuttaminen ja sen valvonta, lakiehdotuksen perustelut s. 328 ja laki s. 698) säädetään maakunnan palvelujen tuottamisesta, sen valvonnasta ja näihin liittyvästä julkisen vallan käytöstä. Lakiluonnoksen mukaan maakunnan tulee huomioida hallintosäännössä ja palveluntuottajien kanssa tehtävissä sopimuksissa maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseen tarvittavat määräykset. Hoitotyön asema on varmistettava myös maakuntien väliaikaishallinnossa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen liittyen Tehy on jo aiemmin linjannut lausunnossaan lakiluonnokseen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta seuraavaa; 4

9 5 Nykyinen lainsäädäntö ei saatujen kokemusten perusteella turvaa sosiaali- ja terveysalan suurimman henkilöstö ryhmän hyvää ja tuloksekasta johtamista ja henkilöstövoimavarojen käyttöä. Selkeän säädöksen puuttuminen aiheuttaa jatkuvasti ongelmia ja potilasturvallisuuden vaarantumista, koska johdosta puuttuu hoitotyön osaaminen. Esimerkiksi ympärivuorokautinen hoiva, tehotettu palveluasuminen ja niissä terveydenhuollon toimintaan esim. lääkehoidon toteuttamisen ja hoitotyön laatuun liittyvät tekijät eivät tule huomioiduksi pelkällä sosiaalipuolen johtamisella. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottajalakiin tulee lisätä säädös hoitotyön kokonaisuuden vastuusta. Tehy on edellyttänyt, että laissa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation edellyttämästä johtamisen kokonaisuudesta. Toimintaedellytyksissä ja johtamisen kokonaisuudessa tulee huomioida palveluyksiköiden velvoite opetus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaan sekä sen edellyttämään monialaiseen osaamiseen yksikön johtamisessa. Pykäläehdotus pitää sisällään asiakkaiden tarpeen mukaisen henkilöstörakenteen arvioinnin, osaamisen kehittämisen mm. tarpeellisesta täydennyskoulutuksesta huolehtimisen, työnjaon kehittämisen sekä opetus- ja kehittämistoiminnan koordinoinnin. Tehy on edellyttänyt, että ko. lain yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään hoitotyön johtamisen edellytykset. Tehyn esitys lakiluonnokseen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta: 8 Vastuu palveluiden laadusta yksityiskohtaisiin perusteluihin: Hoitotyön johtaminen 8 mom. 2 ja 3 Hoitotyön johtaja vastaa hoitotyön ammatillisesta johtamisesta sekä hoitotyön ja terveystieteellisen asiantuntijatyön ja kehittämis- ja tutkimustoiminnan johtamisesta ja koordinoinnista. Hoitotyön johtaja vastaa siitä, että integroitu sosiaali- ja terveyspalvelutoiminta on asiakkaiden palvelutarpeiden mukaista, asiakaslähtöistä ja että hoitotyön käytännöt perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Lisäksi hoitotyön johtaja vastaa hoitotyön laadun, turvallisuuden sekä vaikutusten ja seurannan arvioinnista. Tehyn esitys jatkovalmisteluun terveydenhuollon ammattihenkilölain muutoksesta: Tehy esittää, että jatkossa muutokset tulee tehdä myös terveydenhuollon ammattihenkilölakiin (Vrt. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa: 9 Sosiaalityöntekijän erityiset velvollisuudet). Uusi pykäläehdotus Hoitotyön johtajan erityiset velvollisuudet: Hoitotyön johtaja vastaa hoitotyön ammatillisesta johtamisesta sekä asiakkaiden tarpeen mukaisen henkilöstörakenteen arvioinnin, osaamisen kehittämisen mm. tarpeellisesta täydennyskoulutuksesta huolehtimisen, työnjaon kehittämisen sekä opetus- ja kehittämistoiminnan koordinoinnin. Hoitotyön johtaja terveydenhuollon palvelujen antamisesta ja päätöksenteosta sen mukaan kuin muualla laissa erikseen säädetään. 5