Päätös Nro 85/2019 Dnro LSSAVI/7099/2018. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 85/2019 Dnro LSSAVI/7099/2018 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, broilereiden kasvatustoiminta, luvan tarkistaminen siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien BAT-päätelmien johdosta, Ilmajoki HAKIJA Ojanperän tila/matti Ojanperä Homesojankuja Ilmajoki Y-tunnus: TOIMINTA Tilalla harjoitetaan broilereiden kasvatustoimintaa. Hakemus koskee luvan tarkistamista julkaistujen siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien BAT-päätelmien johdosta. Eläinsuojat sijaitsevat Ilmajoen kunnassa kiinteistöillä Latvalanpelto ja Keskitoivola , osoitteessa Homesojankuja 25. Hakemuksen mukaan etälantalat sijaitsevat kiinteistöillä , ja ASIAN VIREILLETULO, PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa Ympäristönsuojelulain 80 ja 81 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä (Dnro EPOELY/3117/2015) tarkastanut hakijan ympäristönsuojelulain 80 :n mukaisen selvityksen ja määrännyt toiminnanharjoittajan jättämään luvan tarkistamista koskevan hakemuksen aluehallintovirastolle viimeistään Päätöksen perusteluissa EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on mm. todennut, että tilan toiminta on selvityksen mukaan pääsääntöisesti BAT-päätelmien mukaista. Toiminnan ympäristölupa ei täytä BAT-päätelmien vaatimuksia lannan kokonaistypen ja -fosforin tarkkailun (BAT 24) eikä ilman vapautuvien ammoniakkipäästöjen tarkkailun (BAT 25) osalta. Ympäristölupa on näin ollen tarpeen tarkistaa. Kyseessä on ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 11 a) mukainen direktiivilaitos (yli siipikarjapaikkaa). Valtioneuvoston asetuklänsi- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 (16) sen ympäristönsuojelusta 1 :n 1 momentin perusteella aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on (nro 51/2015/1, dnro LSSAVI/4232/2014) myöntänyt Kari ja Marja Yli-Ojanperälle (nykyisin Ojanperän tila) ympäristöluvan broilereiden kasvatustoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan Röyskölän kylään tiloille Latvalanpelto ja Keskitoivola Ympäristölupa on myönnetty siten, että broilerikasvattamoissa voidaan pitää yhteensä enintään broileria kasvatuserää kohden. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hakemukseen on liitetty BAT-selvityslomake, jossa on esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen tilan broilereiden kasvatustoiminnassa tiivistetysti seuraavasti: Nro BAT-tekniikka (kohtien numerointi BATselvityslomakkeen mukaisesti) TOIMINTATAVAT BAT 1 1.Ympäristöjärjestelmä Toteutuu tilalla Ei BAT 2 2. Hyvät toimintatavat BAT 3 3. Lannan kokonaistypen ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen ruokintamenetelmillä BAT 4 4. Lannan kokonaisfosforin vähentäminen ruokintamenetelmillä Hakijan perustelut Tilalla ei ole käytössä ympäristöjärjestelmää. Tilalla on käytössä Atria-Chick Oy:n broilerituottajan laatukäsikirja, jossa on ohjeistukset ympäristön huomioimisen suhteen. Toimintojen sijainti, henkilöstön koulutus, hätätilannesuunnitelma, rakenteiden tarkastus ja kuolleiden eläinten varastointi on kunnossa/käytössä. Vähennetään raakavalkuaispitoisuutta käyttämällä rehua, joka on tasapainotettu typen suhteen eläinten energian tarpeen ja sulavien aminohappojen perusteella. Monivaiheruokinta, jossa rehustus on mukautettu kukin tuotantovaiheen vaatimuksiin. Käytetään rehun lisäaineita, joilla vähennetään lannassa eritetyn kokonaistypen määrää. Monivaiheruokinta, jossa rehustus on mukautettu kunkin tuotantovaiheen vaatimuksiin. Käyte-

3 3 (16) BAT 5 5. Tehokas vedenkäyttö BAT 6 6. Jäteveden syntymisen vähentäminen BAT 7 7. Jätevesipäästöjen vähentäminen BAT 8 8. Energian käyttö tehokas BAT Prosessimuuttujien tarkkailu MELU, PÖLY JA HAJU BAT Melun vähentäminen - BAT Melun ehkäiseminen ja vähentäminen BAT 11 & BAT Pölyn vähentäminen ja pitoisuuksien tarkkailu tään sallittuja rehun lisäaineita, joilla vähennetään lannan kokonaisfosforia. Käytetään helposti sulavia epäorgaanisia fosfaatteja korvaamaan osittain perinteiset rehun fosforin lähteet. Vedenkulutuksen tarkkailu, vesivuotojen tarkkailu, painepesureiden käyttäminen eläinsuojien ja laitteiden puhdistuksessa, soveltuvat juottovälineet ja juomalaitteiden kalibrointi säännöllisesti. Pidetään lannalla likaantuneiden alueiden koko mahdollisimman pieninä, minimoidaan pesuvesien käyttö ja vältetään likaantumattomien sadevesien pääsyä puhdistamista vaativien jätevesien joukkoon. Kasvattamoiden pesuvedet johdetaan umpisäiliöihin ja ne käsitellään levittämällä pelloille kasviravinteeksi. Hyvin tehokkaat lämmitys/jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmät ja niiden optimointi sekä hallinta, eläinsuojien seinien, lattioiden ja/tai sisäkattojen eristäminen. Käytetään energiatehokasta valaistusta. Veden-, sähkön-, polttoaineenja rehunkulutuksen, tulevien ja lähtevien eläinten määrän, sekä muodostuvan lannan määrän tarkkailu ja kirjaus. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu eikä arvioida aiheutuvan meluhaittaa herkille kohteille. Toiminta ja siihen liittyvät laitteet on sijoitettu niin, että melua ei aiheudu herkille kohteille. Töissä huomioidaan melu ja käytetään mahdollisimman hiljaisia laitteita, sekä meluntorjuntalaitteita. Pölyn muodostumista vähennetään vapaan tarjonnan ruokinnalla ja käyttämällä pelletöityä rehua.

4 4 (16) BAT 12 & BAT 26 BAT 13 BAT Hajujen vähentäminen ja säännöllinen tarkkailu 14. Hajujen ehkäiseminen - Käytetään karkeaa kuiviketta (turve), kuivike levitetään mahdollisimman vähän pölyä muodostavalla menetelmällä (kuivikkeenlevityskauha). Paineilmalla täytettävät kuivarehuvarastot on varustettu pölynerottimilla (syklonilla) ja ilmanvaihto on suunniteltu niin, että ilma virtaa pääsääntöisesti hitaasti rakennuksessa. Pölypitoisuutta vähennetään eläinsuojassa vesisumutuksella. Pölypitoisuuksia ei ole mitattu/arvioitu. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu eikä arvioida aiheutuvan hajuhaittoja. Riittävä etäisyys tuotantotilojen ja herkkien kohteiden välillä. Pidetään eläimet ja pinnat puhtaina ja kuivina, pidetään kuivikkeet kuivina ja ilmavina ja ilma poistetaan korkealle, eläinsuojissa siltä puolelta rakennuksesta, joka on poispäin herkistä kohteista. Lanta mullataan maahan mahdollisimman nopeasti. Ei koske tilaa. Kasvattamoissa ei ole ilmanpuhdistusjärjestelmää. 15. Ammoniakki-, pölyja/tai hajupäästöjen tarkkailu eläinsuojissa, joissa on ilmanpuhdistusjärjestelmä LANNAN VARASTOINTI, KÄSITTELY JA LEVITYS BAT Kuivalannan varas Pienennetään päästöjä aiheuttatoinnin NH3-päästöjen vaa lantapinta-alaa suhteessa vähentäminen kuivalantakasan tilavuuteen ja kuivalanta varastoidaan lantaloihin. BAT Kuivalannan varas Kuivikelanta varastoidaan, betotoinnista maaperään ja nisissa lantaloissa. Kuivikelannan veteen aiheutuvien varastointitila riittää niinä aikoina, päästöjen ehkäisemijoina lannanlevitys ei ole mahdolnen lista. Jos kuivalanta aumataan, aumaaminen tehdään pelloilla kaukana pinta- ja /tai pohjavesialueista. BAT Lannan levityksen Lannan levityksessä otetaan maaperä- ja vesistöhuomioon mm. peltojen valumapäästöjen vähentämiriski ja etäisyys vesistöihin sekä nen lannan typpi- ja fosforipitoisuus,

5 5 (16) maan ominaisuudet ja kasvien ravinnetarpeet. Lannan kuormaus tehdään huolellisesti ja lannanlevityslaitteet pidetään kunnossa. BAT Lannan muokkaaminen maahan TARKKAILU BAT Lannan kokonaistypen ja -fosforin tarkkailu Lanta muokataan maahan mahdollisimman nopeasti, 12 h kuluessa. Pelloille, jotka sijaitsevat alle 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista, lanta muokataan maahan neljän tunnin kuluessa levityksestä. Ei vuosittain Lanta-analyysi tehdään viiden vuoden välein. Lantamäärää seurataan erittäin ja vuosittain. AMMONIAKKIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU JA VÄHENTYMISEN ARVIOINTI BAT Ilmaan vapautuvien Ei NH3-päästöjen tarkkailu BAT Koko tuotantoproei Odotetaan että soveltuva päässessin NH3-päästöjen tölaskuri tulee käytettäväksi. vähentymisen tarkkailu AMMONIAKKIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN BAT Broilerikasvatta Koneellinen ilmanvaihto, vuotamoiden NH3-päästöjen maton juottojärjestelmä sekä vähentäminen kuivikkeen koneellinen kuivaus sisäilmalla. Tilalla ei muodostu lietelantaa eikä lantaa varsinaisesti prosessoida, joten BAT-päätelmät BAT 16, BAT 17, BAT 18, BAT 19 ja BAT 21 eivät koske tilan eläinsuojissa harjoitettavaa broilerikasvatusta. Tilalla on ainoastaan broilerikasvatusta, joten myöskään BAT-päätelmät BAT 30, BAT 31, BAT 33 ja BAT 34 eivät koske tilan toimintaa. Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys Hakemukseen on liitetty ympäristönsuojelulain 82 :n mukainen arvio maaperän ja pohjaveden perustilaselvityksen laatimistarpeesta. Hakemuksen mukaan tila ei sijaitse pohjavesialueella. Rakennuspaikka on peltopohjaa. Tuotantorakennusten kuntoa tarkkaillaan ja korjaustoimenpiteet tehdään, kun ongelmia havaitaan. Kriittiset pihat on asfaltoitu ja pihat asfaltoidaan. Toiminnassa käytettävät kemikaalit ovat öljy- ja polttoaineita sekä pesu- ja puhdistusaineita. Käytettävät kemikaalit on varastoitu asianmukaisesti. Tilan öljy- ja polttoainesäiliöt ovat valuma-altaallisessa katoksessa. Muita öljytuotteita varastoidaan valuma-altaisessa säilytyspaikassa. Perustilaselvityksen laatimiselle ei nähdä tarvetta.

6 6 (16) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty ja Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Ilmajoen kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan seuraavaa: BAT-päätelmien huomioiminen Annettavissa Iupamääräyksissä tulee huomioida BAT-päätelmät kattavasti. ELY-keskus toteaa, että Ianta-analyysi tulee ottaa vähintään viiden vuoden välein ja että Iannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä tulee seurata vuosittain esimerkiksi massataselaskennan avulla. Toiminnanharjoittajan tulee vuosiraportoinnin yhteydessä ilmoittaa, onko Ianta-analyysi voimassa. Luvassa tulee määrätä ammoniakkipäästöjen tarkkailusta sekä ammoniakkipäästön raja-arvo (BAT-AEL-arvo). Ojanperän tilan broilerihallien lähimmät kaksi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat eläinsuojista noin 130 metrin ja noin 200 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset (10 kpl) sijaitsevat noin metrin etäisyydellä. Noin merin etäisyydellä naapurien asuinrakennuksia on noin 40. Idässä sijaitsevalla naapuritilalla on maidontuotantoa. Ojanperän tila sijaitsee asemakaava-alueella (kaavamerkintä ME-2, kotieläintalouden suuryksikön alue), kuten myös suurin osa naapuruston asuinrakennuksista (etäisyys kaavoitettuun pientaloalueeseen noin 230 m). ELY-keskuksen näkemyksen mukaan BAT-päätelmien mukaisen hajunhallintasuunnitelman laatimista tulee harkita. Tilalla tehtävät mahdolliset ammoniakkipäästöjä vähentävät toimenpiteet tulee selostaa vuosiraportoinnin yhteydessä ja liittää mukaan arvio niiden vaikutuksista koko tuotantoprosessin ammoniakkipäästöihin. Toiminnanharjoittajan tulee ELY-keskuksen kannan mukaan pitää kirjaa BATpäätelmien kohdan 29 mukaisista prosessimuuttujista ja esittää ne valvontaviranomaiselle pyydettäessä sekä tarkastusten yhteydessä. Vuosiraportointiin tulee vuosittain liittää tiedot mahdollisesti uusituista lantaanalyyseistä, lannan muodostumisesta sekä kuolleiden eläinten määrästä. Lisäksi vuosiraporttiin tulee liittää tiedot ammoniakkitarkkailun tuloksista. BAT-päätelmiin perustuvia lupamääräyksiä tulee noudattaa viimeistään neljän vuoden kuluttua BAT-päätelmien julkaisusta eli mennessä. Toiminnanharjoittajan on muutoinkin seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

7 7 (16) Riskit ympäristölle ja arvio perustilaselvityksen tarpeesta ELY-keskus toteaa, että eläinsuojan yhteydessä säilytettävien mahdollisten merkityksellisten vaarallisten aineiden määrät ovat suhteellisen pieniä. Toiminnan aiheuttamat riskit ympäristölle johtuvat pääosin lannan käytöstä lannoitteena peltoviljelyssä. Varastoimalla ja käsittelemällä lanta asianmukaisesti, riskit pohjaveden ja maaperän saastumiselle ovat vähäisiä. Edellä olevan perusteella ELY-keskus katsoo, että YSL 82 :n mukaisen perustilaselvityksen tekeminen ei ole tarpeellista. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lähetetty hakemuksesta annetun lausunnon sekä varattu mahdollisuus vastineen antamista varten. Hakija toteaa vastineessaan seuraavaa: Vuonna 2005, kun tilalle haettiin ensimmäisen kerran ympäristölupaa, naapurustosta tuli kaksi huomautusta. Vuonna 2015, kun ympäristölupaa päivitettiin, ei tullut yhtään huomautusta naapurustosta, vaikka toiminta oli kymmenen vuoden aikana laajentunut. Hakijat ovat toimineet vuonna 2017 tapahtuneen kasvattamoinvestoinnin jälkeen kohta kaksi vuotta lähes täydessä ympäristöluvan mahdollistamassa kapasiteetissa, eikä naapurustosta ole tullut tänä aikana huomautuksia. Nykyisessä ympäristöluvassa on jo nyt ilmaistu hyvin vaadittavat keinot, joilla hajuhaittoja voidaan välttää muun muassa ilmanvaihdon toteutuksessa. Näistä syistä hakija ei näe erillistä hajunhallintasuunnitelmaa tarpeellisena. Muuten ELY:n lausunnossa mainitut huomiot, esimerkiksi BAT 29:n mukaisten prosessimuuttujien kirjaamisen osalta, ovat hakijan mielestä asialliset. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut Ojanperän tilan eläinsuojien ympäristöluvan EU:n komission julkaisemien BAT-päätelmien osalta. Päätelmät sisältyvät komission täytäntöönpanopäätökseen (2017/302) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten. Tilan eläinsuojat sijaitsevat Ilmajoen kunnassa kiinteistöillä Latvalanpelto ja Keskitoivola Toimintaa on harjoitettava hakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti sekä noudattaen voimassa olevaa ympäristölupapäätöstä (Länsi ja SisäSuomen aluehallintovirasto, nro 51/2015/1, dnro LSSAVI/4232/2014, annettu ), johon on tällä päätöksellä lisätty lupamääräykset 3.1, 3.2, 8.1, 8.2, 8.3, 8.4 ja 8.5 sekä korvattu lupamääräykset 8 ja 10. Lupamääräys 8 on korvattu kokonaan lupamääräyksellä 8.6 ja lupamääräys 10 on korvattu kokonaan.

8 8 (16) Korvattavat ja lisättävät lupamääräykset Päästöt ilmaan 3.1 Eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö saa olla alkaen enintään 0,08 kg NH3/eläinpaikka/vuosi. Päästöraja-arvo koskee laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa syntyviä päästöjä. Mikäli broilerikasvattamoista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö ylittää tämän lupamääräyksen mukaisen päästöraja-arvon, on poistoilma käsiteltävä tai muilla teknisillä toimenpiteillä vähennettävä päästöjä siten, ettei päästöraja-arvo ylity. Ammoniakkipäästön arvioinnista/määrittämisestä on annettu lupamääräys Valtion valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan laatimaan hajunhallintasuunnitelman ja toimittamaan sen valvontaviranomaiselle arvioitavaksi. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 8.1 Lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain ensisijaisesti typen ja fosforin massataselaskennalla, joka perustuu rehun kulutukseen, rehun raakavalkuais- ja kokonaisfosforipitoisuuteen ja eläimen tuotostasoon tai lanta-analyyseillä. Seuranta on aloitettava alkaen. 8.2 Lannasta tulee tehdä lanta-analyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. 8.3 Eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö (kg NH3 /eläinpaikka/vuosi) tulee alkaen arvioida vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai päästökertoimien avulla. Vaihtoehtoisesti eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö tulee määrittää mittaamalla kertaluonteisesti sekä aina kun kasvatettava eläintyyppi ja/tai tuotantomuoto muuttuu merkittävällä tavalla. Arvioinnit/mittaukset tulee toteuttaa siten kuin BAT-päätelmien kohdassa on kuvattu. Mikäli ammoniakkipäästöt määritetään mittaamalla, päästömittaukset on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen soveltuvilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 8.4 Luvanhaltijan tulee toimittaa valtion valvontaviranomaiselle mennessä selvitys lupamääräyksen 8.3 mukaisesti arvioidusta/mitatusta eläinsuojista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä (kg

9 9 (16) NH3/eläinpaikka/vuosi) ja esitys ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkaiiutiheys). Mikäli lupamääräyksen 3.1 mukaista ammoniakkipäästön raja-arvoa ei lupamääräyksen 8.3 mukaisten arvioinnin/mittausten perusteella saavuteta, tulee luvanhaltijan toimittaa selvitys lupaviranomaiselle mennessä. Selvityksessä tulee olla tiedot lupamääräyksen 8.3 mukaisesti arvioidusta/mitatusta eläinsuojista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä (kg NH3/eläinpaikka/vuosi), esitys teknisistä toimenpiteistä (esim. poistoilman käsittelymenetelmästä), joilla lupamääräyksen 3.1 mukainen päästöraja-arvo alkaen saavutetaan sekä esitys ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkaiiutiheys). Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella antaa lupaa täydentäviä määräyksiä. 8.5 Lupamääräyksissä 8.1 ja 8.3 velvoitettuja tarkkailuja, lupamääräyksen 8.4 määräaikoja ja lupamääräyksessä 8.6 velvoitettuja raportointeja voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa valtion valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 8.6 Lannan, pesu- ja jätevesien säilytystiloja sekä polttonestesäiliöiden, jätehuoltotilojen sekä mahdollisen WC-jätevesien panospuhdistamon kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojensyntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta ainakin seuraavien asioiden osalta ja niitä koskevat tiedot tulee raportoida vuosittain. - eläinten määrä eläinsuojittain toiminnassa muodostuva lannan, pesu- ja jätevesien määrä (m3/vuosi) lannan, pesu- ja jätevesien toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä toimituspaikoista kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset tiedot tilalla mahdollisesti tehdyistä lisätoimenpiteistä ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi Euroopan päästörekisteriin (E-PRTR) ilmoitettavat tiedot broilerikasvattamoiden ammoniakkipäästöistä sekä niiden arviointiperusteet. Vuodesta 2021 alkaen raportoitavien ammoniakkipäästöjen määrä kg NH3/eläinpaikka/vuosi tulee olla määritettyjä lupamääräyksen 8.3 mukaisesti.

10 10 (16) - Lanta-analyysin tulokset. Vuodesta 2021 alkaen lannan kokonaistypen (N) ja kokonaisfosforin (P) erityksen määrien (kg/eläinpaikka/vuosi) tulee olla määritettyjä lupamääräyksen 8.1 mukaisesti. Kirjanpitotietojen tulee sisältää lisäksi tiedot veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutuksesta. Kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisen tarkastettavissa ja tietoja on säilytettävä tilalla vähintään kuusi vuotta. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraporttitiedot on toimitettava ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa. Kirjanpitotietojen tulee sisältää lisäksi tiedot veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutuksesta. Kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisen tarkastettavissa ja tietoja on säilytettävä tilalla vähintään kuusi vuotta. Mikäli eläinsuojan WC-vesiä johdetaan panospuhdistamoon, puhdistamoon tulevasta ja siltä lähtevästä vedestä on otettava jätevesinäytteet, joista analysoidaan biologinen hapenkulutus (BHK7), kokonaisfosfori (kok-p), kokonaistyppi (kok-n), ph ja kiintoaine. Puhdistamolle tulevasta vedestä ja siellä käsittelystä vedestä näytteet tulee ottaa kokoomanäytteenä vähintään kaksi kertaa ensimmäisen vuoden aikana (kesällä ja talvella) eläinsuojan WCvesien johtamisen aloittamisesta. Näytteet on analysoitava ulkopuolisessa akreditoidussa laboratoriossa. Tulokset, joista tulee ilmetä saavutettu puhdistusteho, tulee toimittaa valvojalle heti niiden valmistuttua. Analyysitulosten perusteella valvoja ratkaisee päästötarkkailun jatkon. Panospuhdistamon tarkkailua voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi tai puhdistamon käytön ohjaamiseksi on tarpeen. Paras käyttökelpoinen tekniikka 10. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, erityisesti haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, ja toimialansa BAT-päätelmiä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä eläinsuojien kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta RATKAISUN PERUSTELUT Asia on käsitelty ympäristönsuojelulain 96 :n mukaisesti. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Ilmajoen kunnan ympäristönsuojelu- ja tervey-

11 11 (16) densuojeluviranomaisilta. Muutoin hakemuksen vireilläolosta ei ole ilmoitettu eikä asianosaisia ole kuultu, koska kyseessä ei ole toiminnan muutos eivätkä laitoksen päästöt/vaikutukset lisäänny nykyisestä. Aluehallintovirasto on katsonut, etteivät hakemuksen mukaiset asiat laajemmin vaikuta yleisiin tai yksityisiin etuihin. Yleiset perustelut Laitoksen pääasiallista toimintaa koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät. Euroopan komission antama täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten on julkaistu Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan hakemuksessa esitetty paras käyttökelpoinen tekniikka täyttää siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen BAT-päätelmien parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Käsittelyssä on otettu huomioon, mitä ympäristönsuojelulaissa on määrätty mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjojen (BREF) sitovuudesta ja erityisesti, mitä toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan päästörajoista on päätelmissä määrätty (BAT-AEL). Yleisissä BAT-päätelmissä on annettu vaihteluväli BAT-tekniikoiden mukaiselle lannassa eritetylle kokonaistypelle ja kokonaisfosforille. Toiminnan lannan typpi- ja fosforimäärät oletetaan sijoittuvan tälle vaihteluvälille, mutta niistä ei ole kuitenkaan määrätty ehdottomana. Lannan kokonaistyppimäärän minimointi ehkäisee myös ammoniakkipäästöjä. Sen sijaan lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen seurannasta ja raportoinnista on määrätty. Tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa typen ja fosforin erityksen tarkkailulle tarvittavia laskentamenetelmiä, joten niiden seuranta ja raportointi tulee ottaa laitoksessa käyttöön, kun tarkkailumenetelmä on kehitetty. Ympäristönsuojelulain 82 :n mukaan direktiivilaitoksen toiminnanharjoittajan tulee laatia maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys ja liittää se lupahakemukseen, mikäli toiminnassa käytetään, varastoidaan, tuotetaan tai muutoin syntyy merkityksellisiä vaarallisia aineita. Hakemukseen on liitetty arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta. Esitetyn perusteella aluehallintovirasto on katsonut, ettei tarvetta varsinaisen perustilaselvityksen laatimiselle tässä tapauksessa ole. Lupamääräysten perustelut Päästöjä ilmaan koskevat lupamääräykset 3.1 ja 3.2 Ilmaan vapautuvia ammoniakkipäästöjä koskeva raja-arvo on annettu, että saavutetaan BAT-päätelmissä 2017/302/EU ilmaan vapautuvalle ammoniakkipäästölle esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen päästö-

12 12 (16) taso. Päästöraja-arvoa määrättäessä on sovellettu BAT-päätelmien taulukkoa 3.2 (BAT 32). Päästöraja-arvo koskee normaalia toimintaolosuhdetta. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan laitoksen on täytettävä BATpäätelmien mukaiset päästötasovaatimukset neljän vuoden kuluessa BATpäätelmien antamisesta, ellei hakija ole hakemuksessaan ilmoittanut noudattavansa tätä aikaisempaa ajankohtaa. Määräajan antaminen on tarpeen myös, koska päätöstä annettaessa ei ole ollut käytettävissä ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Suomen ympäristökeskus kehittää ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Mikäli eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö ylittää lupamääräyksen 8.3 mukaisesti arvioituna/mitattuna määritetyn päästöraja-arvon, tulee poistoilma käsitellä tai muilla teknisillä toimenpiteillä vähentää päästöjä siten, ettei päästöraja-arvo ylity. Broilerikasvattamoiden lähiympäristössä on useita asuinrakennuksia. Määräyksessä 3.2 on otettu huomioon BAT-päätelmä 12, jonka mukaan hajupäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia, ottaa käyttöön ja tarkistaa säännöllisesti osana ympäristöjärjestelmää hajunhallintasuunnitelma. Valtion valvontaviranomaisen kehotuksesta laadittavassa hajunhallintasuunnitelmassa on esitettävä keinot hajuhaitan vähentämiseksi ja hajuhaittoja aiheuttavien tilanteiden korjaamiseksi/vähentämiseksi mahdollisine toteutusaikatauluineen. Toiminnan tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset Toiminnan tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi sekä BAT-päätelmissä edellytettyjen seurantojen ja asetettujen päästövaatimusten noudattamisen valvomiseksi. BAT-päätelmän 24 mukaan lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain typen ja fosforin massataselaskennalla tai lanta-analyyseillä. Mikäli kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen tarkkailussa käytetään massataselaskentaa, lannasta tulee lisäksi tehdä viiden vuoden välein lanta-analyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi. Mikäli kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä seurataan lantaanalyysien perusteella vuosittain, riittää kun lannasta määritetään lisäksi liukoisen typen pitoisuus viiden vuoden välein. Määräys lannan ravinteiden määrittämisestä viiden vuoden välein tehtävillä lanta-analyyseillä perustuu valtioneuvoston asetukseen (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (12 ) BAT-päätelmissä 3 ja 4 on annettu taulukoissa 1.1 ja 1.2 typen ja fosforin eritykselle BAT-tekniikoiden mukaiset tasot, joiden rajoissa toimimalla re-

13 13 (16) hun hyväksikäyttöaste sekä päästöriski pysyvät vähintään kohtuullisella tasolla ja mikä myös huomattavasti edesauttaa ammoniakkipäästötasoihin pääsemistä. Broilereiden kasvatustoiminnassa lannassa eritetyn kokonaistypen vaihteluväli on 0,2-0,6 kg N lannassa eritetty/eläinpaikka/vuosi ja kokonaisfosforin 0,02-0,11 kg P lannassa eritetty/eläinpaikka/vuosi. Edellä mainitut fosforiarvot vastaavat päätelmässä esitettyä 0,05-0,25 kg P2O5/eläinpaikka/vuosi arvoa. P2O5-luvut on muunnettu fosforiksi (P) kertoimella 0,4364. Suomessa ei ole tähän asti edellytetty lannan typen ja fosforin erityksen vuosittaista seurantaa. Päätelmissä esitettyjen seurantavaihtoehtotapojen tueksi tarvitaan laskentajärjestelmä, jollaista ei vielä ole käytössä vaan vasta kehitteillä. Tästä syystä tarkkailun toteuttamiseen on annettu noin kahden vuoden siirtymäaika. BAT-päätelmän 25 mukaan eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö (kg NH3/eläinpaikka/vuosi) tulee arvioida lähtien vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai päästökertoimien avulla. Vaihtoehtoisesti eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö tulee määrittää mittaamalla kertaluonteisesti sekä aina kun kasvatettava eläintyyppi ja/tai tuotantomuoto muuttuu merkittävästi. BATpäätelmän 25 mukaiset tarkkailutekniikat ammoniakkipäästöjen tarkkailemiseksi on kuvattu tarkemmin BAT-päätelmien kohdassa Määräys valvontaviranomaiselle mennessä toimitettavasta selvityksestä broilerikasvattamoista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä ja esityksestä ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkailutiheys) on annettu, koska hakemusasiakirjoissa ei ole ollut käytettävissä määritettyä tietoa eläinsuojien ammoniakkipäästöstä eikä päätöstä annettaessa ole ollut käytettävissä ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Suomen ympäristökeskus kehittää ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Selvityksen laatimiselle on annettu kohtuullinen määräaika. Mikäli lupamääräyksen 3.1 mukaista ammoniakkipäästön raja-arvoa ei saavuteta, tulee luvanhaltijan toimittaa lupaviranomaiselle selvitys, joka sisältää mm. esityksen teknisistä toimenpiteistä tai poistoilman käsittelymenetelmästä, joilla lupamääräyksen 3.1 mukainen päästöraja-arvo saavutetaan. Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella antaa lupaa täydentäviä määräyksiä. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa ja raportointia valvonnallisista syistä. Kirjanpidon tulee sisältää myös BAT-päätelmän 29 mukaisten prosessimuuttujien (veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutus) tarkkailua koskevat tiedot. Mikäli eläinsuojan WC-jätevedet johdetaan panospuhdistamoon käsiteltäviksi, on katsottu tarpeelliseksi ottaa ensimmäisen vuoden aikana johtamisen aloittamisesta kaksi kertaa (kesällä ja talvella) jätevesinäytteet pien-

14 14 (16) puhdistamon puhdistustehon varmistamiseksi. Valvoja voi myöhemmin tulosten perusteella päättää puhdistamon tarkkailun jatkosta. Määräys perusteluineen vastaa korvattuun lupamääräykseen 8 sisältynyttä velvoitetta sellaisenaan. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskeva lupamääräys 10 Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, erityisesti haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, ja toimialansa BAT-päätelmiä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä eläinsuojien kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Vastaus lausuntoihin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUVAN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 80 ja 81 :iä (tarkistaminen päätelmien vuoksi). Korvattavat ja lisättävät lupamääräykset Tällä päätöksellä korvataan kokonaan voimassa olevan ympäristöluvan (Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, nro 51/2015/1, dnro LSSAVI/4232/2014, annettu ) lupamääräykset 8 ja 10. Lupamääräys 8 on korvattu kokonaan lupamääräyksellä 8.6 ja lupamääräys 10 on korvattu kokonaan. Uusina lupamääräyksinä on lisätty lupamääräykset 3.1, 3.2, 8.1, 8.2, 8.3, 8.4 ja 8.5. Muilta osin toiminnassa on noudatettava Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antamaan päätökseen sisältyviä lupamääräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 2 mom.)

15 15 (16) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 52, 53, 62, 75, 77, 80-82, 95, 96, 190 ja 191 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätöksien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten. Euroopan unionin virallinen lehti KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 900 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) mukaisesti. Asetuksen liitetaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on euroa. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 1. mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamista (ympäristönsuojelulaki 81 ) koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 5. mukaan, jos taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 60 /h. Tämän asian käsittelyyn, koskien luvan tarkistamista siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta BAT-päätelmien johdosta, on käytetty 15 tuntia, joten käsittelymaksu on 900 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Ilmajoen kunnan ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa JAKELU Päätös Hakija Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ilmajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat Suomen ympäristökeskus

16 16 (16) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITE 1) Valitusosoitus Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Kaija Kuivasniemi ja Mikaela Rudnäs. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

17 LIITE VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, Vaasa vaasa.hao@oikeus.fi klo Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

18 Tämä asiakirja LSSAVI/7099/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument LSSAVI/7099/2018 har godkänts elektroniskt Esittelevä ratkaisija Rudnäs Mikaela :00 Puheenjohtaja Kuivasniemi Kaija :02