Eläinsuojan ympäristölupa, lihasikala, luvan tarkistaminen siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien BAT-päätelmien johdosta, Ilmajoki

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 161/2019 Dnro LSSAVI/797/2019 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, lihasikala, luvan tarkistaminen siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien BAT-päätelmien johdosta, Ilmajoki HAKIJA Sikarysä Oy/Mika Koivuluoma Vaasantie Huissi Y-tunnus: TOIMINTA Hakemus koskee luvan tarkistamista julkaistujen siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien BAT-päätelmien johdosta. Tilalla tuotetaan sianlihaa. Lihasikalarakennus ja sen yhteydessä sijaitsevat kaksi lietesäiliötä (a m3) sijaitsevat Ilmajoen kunnassa kiinteistöllä Rysä osoitteessa Pitkänmäentie 215. ASIAN VIREILLETULO, PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulain 80 ja 81 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä (EPOELY/2734/2016) tarkistanut hakijan ympäristönsuojelulain 80 :n mukaisen selvityksen ja määrännyt toiminnanharjoittajan jättämään luvan tarkistamista koskevan hakemuksen aluehallintovirastolle viimeistään Päätöksen mukaan Sikarysä Oy:n toiminta on pääsääntöisesti BAT-päätelmien mukaista. Voimassa olevassa ympäristöluvassa ei ole määrätty BAT-päätelmien edellyttämästä ilmaan vapautuvaa ammoniakkia koskevista päästöraja-arvoista eikä ilmaan vapautuvan ammoniakin ja lannassa eritetyn kokonaistypen ja -fosforin tarkkailusta (BAT 24, BAT 25 ja BAT 30). Ympäristölupa on näin ollen tarpeen tarkistaa. Kyseessä on ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 11 a) mukainen direktiivilaitos (yli tuotantosikapaikkaa yli 30 kg:n painoisia). Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 1 momentin perusteella aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 (14) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan (LSU-2007-Y-219) Markus Koivuluoman lihasikalalle (nykyisin Sikarysä Oy). Ympäristöluvan mukaan tilalla Rysä (lohkottu tilasta Koivuluoma ) sijaitsevassa sikalassa voidaan pitää yhteensä lihasikaa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hakemukseen on liitetty BAT-selvityslomake, jossa on esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen tilan emakkosikalassa tiivistetysti seuraavasti: Nro BAT-tekniikka (kohtien numerointi BATselvityslomakkeen mukaisesti) TOIMINTATAVAT BAT 1 1.Ympäristöjärjestelmä Toteutuu tilalla - BAT 2 2. Hyvät toimintatavat BAT 3 3. Lannan kokonaistypen ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen ruokintamenetelmillä 4. Lannan kokonaisfosforin vähentäminen ruokintamenetelmillä BAT 5 5. Tehokas vedenkäyttö BAT 6 6. Jäteveden syntymisen vähentäminen BAT 7 7. Jätevesipäästöjen vähentäminen BAT 8 8. Energian tehokas käyttö BAT 4 Hakijan perustelut Sikalassa sovelletaan teurastamon ja sikalan laatuseurantaa ja kriteereitä. Tilalla ovat kaikki BAT 2 mukaiset toimintatavat käytössä. BAT 3 mukaisista toimintavoista on käytössä tuotantovaiheen vaatimuksiin mukautettu monivaiheruokinta. BAT 4 mukaisista toimintavoista on käytössä tuotantovaiheen vaatimuksiin mukautettu monivaiheruokinta. BAT 5 mukaisista toimintavoista ovat käytössä vesivuotojen tarkkailu ja korjaaminen, painepesurin käyttö eläinsuojan ja laitteiden puhdistuksessa, soveltuvat juottovälineet ja juomalaitteiden kalibrointi säännöllisesti. Minimoidaan pesuvesimäärä ja puhtaat sadevedet pidetään erillään jätevesistä. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön ja käytetään pelloilla lannoitteena. Lämmitys-, jäähdytys ja ilmanvaihtojärjestelmien optimointi ja hallinta sekä eläinsuojan seinien, lattioiden ja katon eristäminen.

3 3 (14) BAT Prosessimuuttujien tarkkailu Kaikki BAT 29 mukaiset toimintatavat ovat käytössä. MELU, PÖLY JA HAJU BAT Melun vähentäminen BAT Melun ehkäiseminen ja vähentäminen BAT 11 & BAT Pölyn vähentäminen ja pitoisuuksien tarkkailu BAT 12 & BAT Hajujen vähentäminen ja säännöllinen tarkkailu BAT Hajujen ehkäiseminen Toiminnasta ei aiheudu meluhaittaa herkille kohteille, eikä meluhaittaa ole odotettavissa jatkossakaan. Melusta ei ole määräyksiä voimassa olevassa ympäristöluvassa. Toiminta ja siihen liittyvät laitteet on sijoitettu niin, että melua ei aiheudu herkille kohteille. Korkeapaine jäähdytysjärjestelmän muodostama vesisumu sitoo pölyä ilmasta ja kuljettaa sen poistoilman mukana ulos. Tätä voidaan käyttää pölyn sitomiseen myös talvella. Toiminnasta ei ole todettu aiheutuvan haittaa herkille kohteille eikä se ole odotettavissakaan. Ympäristöluvassa on määräys hajuhaittojen ehkäisystä. Toiminnasta on riittävä etäisyys herkkiin kohteisiin. Pidetään eläimet ja pinnat puhtaina ja kuivina. Poistoilman poistokorkeutta on lisätty (poistoilmahormit ovat sikalarakennuksen katolla). Lanta varastoidaan katteen alla ja sitä sekoitetaan mahdollisimman vähän. Lietelanta levitetään multaimella. Käytössä ei ole ilmanpuhdistusjärjestelmää. BAT Ammoniakki-, pölyja/tai hajupäästöjen tarkkailu eläinsuojissa, joissa on ilmanpuhdistusjärjestelmä LANNANKÄSITTELY BAT Lietelannan varastoinnin NH3-päästöjen vähentäminen BAT Lietelannan keruusta, siirtämisestä ja lietesäiliöistä maaperään ja vesiin aiheutuvien päästöjen ehkäiseminen BAT Lannan tilakohtainen prosessointi - Lietelantasäiliöt on katettu kelluvalla katteella. Käytössä on kulutusta kestävät ja vesitiiviistä materiaalista rakennetut lietesäiliöt, joissa on riittävästi varastointitilavuutta. Lietteen keruussa ja siirrossa käytettävät rakenteet ja laitteet ovat tiiviit. Lietesäiliöiden rakenteet tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Lietelantaan lisätään kompostointiainetta. -

4 4 (14) BAT 20 BAT 21 BAT Lannan levityksen maaperä- ja vesistöpäästöjen vähentäminen 23. Lietelannan levityksestä aiheutuvien NH3päästöjen vähentäminen levitysteknisin menetelmin 24. Lannan muokkaaminen maahan BAT 24 Kaikki BAT 20 mukaiset menetelmät ovat käytössä. Lannan levityksessä käytetään matalamultainta (avoin vako). Lanta mullataan maahan 4 tunnin kuluessa levityksestä. Lanta-analyysi tehdään 5 vuoden välein. 25. Lannan kokonaisei typen ja -fosforin tarkkailu AMMONIAKKIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU JA VÄHENTYMISEN ARVIOINTI BAT Ilmaan vapautuei vien NH3-päästöjen tarkkailu BAT Koko tuotantoproei sessin NH3-päästöjen vähentymisen tarkkailu SIKALOIDEN AMMONIAKKIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN BAT Sikaloiden NH3 Käytössä ovat kaksi-ilmaspäästöjen vähentämitokarsinat, sumutusjäähnen dytys ja lietekuilujen tyhjentäminen noin 3 viikon välein Sikalarakennuksen lannankäsittely tapahtuu lietelannalla, joten BAT-päätelmät 14 ja 15 eivät koske tilan toimintaa. Lietelantaa ei varastoida maavaraisessa lantavarastossa (laguuni), joten BAT-päätelmä 17 ei koske tilan toimintaa. Tilalla harjoitetaan lihasikojen kasvatusta, joten myöskään BAT-päätelmät BAT 31, BAT 32, BAT 33 ja BAT 34 eivät koske tilan toimintaa. Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys Hakemukseen on liitetty ympäristönsuojelulain 82 :n mukainen arvio maaperän ja pohjaveden perustilaselvityksen laatimistarpeesta. Tilalla on litran polttoainesäiliö, joka on varustettu valuma-altaalla ja ylitäytön estolla. Laponestosta ei ole varmuutta. Polttoainetta kuluu litraa vuodessa. Onnettomuuksia ei ole tapahtunut. Tilalla säilötään maksimissaan litraa aiv-happoa lukitussa rehustamossa sekä pieniä määriä desinfiointiaineita. Tila ei ole pohjavesialueella. Näistä syistä hakija katsoo, ettei perustilaselvityksen laatimiselle ole tarvetta.

5 5 (14) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Ilmajoen kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne( , dnro EPOELY/2734/2016): ja ympäristökeskus Sikarysä Oy on jättänyt hakemuksen lihasikalan ympäristöluvan tarkistamiseksi BAT-päätelmien vuoksi Ilmajoen kunnassa osoitteessa Pitkänmäentie 215, Koskenkorva. Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Markus Koivuluomalle ympäristöluvan (LSU-2007Y-219) enintään 2880 lihasialle tiloilla Koivuluoma RN:o 1:206 ja Takaveräjämäki RN:o 1:279. Nykyinen toiminnanharjoittaja on Sikarysä Oy. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on päätöksellään määrännyt toiminnanharjoittajan jättämään luvan tarkistamista koskevan hakemuksen, koska Sikarysä Oy:n voimassa olevassa ympäristöluvassa ei ole määrätty BAT-päätelmien edellyttämästä ilmaan vapautuvaa ammoniakkia koskevista päästöraja-arvoista eikä ilmaan vapautuvan ammoniakin ja lannassa eritetyn kokonaistypen ja -fosforin tarkkailusta. BAT-päätelmien huomioiminen ELY-keskus toteaa, että annettavissa lupamääräyksissä tulee huomioida BAT-päätelmät kattavasti. ELY-keskus toteaa, että lanta-analyysi tulee ottaa vähintään viiden vuoden välein, ja lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä tulee seurata vuosittain esimerkiksi massataselaskennan avulla. Toiminnanharjoittajan tulee vuosiraportoinnin yhteydessä ilmoittaa, onko lanta-analyysi voimassa. Luvassa tulee määrätä ammoniakkipäästöjen tarkkailusta sekä ammoniakkipäästön raja-arvo (BATAEL-arvo). Sikarysä Oy:n sikalarakennuksen ja lietesäiliöiden lähin naapurin rakennus on noin 550 m etäisyydellä itäkaakossa sijaitseva lomarakennus. Muut naapurien rakennukset sijaitsevat yli 700 m etäisyydellä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan BAT-päätelmien mukaisia melun- tai hajunhallintasuunnitelmia ei ole tarpeen laatia. Tilalla tehtävät mahdolliset ammoniakkipäästöjä vähentävät toimenpiteet tulee selostaa vuosiraportoinnin yhteydessä ja liittää mukaan arvio niiden vaikutuksista koko tuotantoprosessin ammoniakkipäästöihin. Toiminnanharjoittajan tulee ELY-keskuksen kannan mukaan pitää kirjaa BAT-päätelmien kohdan 29 mukaisista prosessimuuttujista ja esittää ne

6 6 (14) valvontaviranomaiselle pyydettäessä sekä tarkastusten yhteydessä. Vuosiraportointiin tulee vuosittain liittää tiedot mahdollisesti uusituista lanta-analyyseistä, lannan muodostumisesta sekä kuolleiden eläinten määrästä. Lisäksi vuosiraporttiin tulee liittää tiedot ammoniakkitarkkailun tuloksista. BAT-päätelmiin perustuvia lupamääräyksiä tulee noudattaa viimeistään neljän vuoden kuluttua BAT-päätelmien julkaisusta eli mennessä. Toiminnanharjoittajan on muutoinkin seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. Riskit ympäristölle ja arvio perustilaselvityksen tarpeesta ELY-keskus toteaa, että eläinsuojan yhteydessä säilytettävien mahdollisten merkityksellisten vaarallisten aineiden määrät ovat suhteellisen pieniä. Toiminnan aiheuttamat riskit ympäristölle johtuvat pääosin lannan käytöstä lannoitteena peltoviljelyssä. Varastoimalla ja käsittelemällä lanta asianmukaisesti, riskit pohjaveden ja maaperän saastumiselle ovat vähäisiä. Edellä olevan perusteella ELY-keskus katsoo, että YSL 82 :n mukaisen perustilaselvityksen tekeminen ei ole tarpeellista. 2) Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ( ) on ilmoittanut, että lausunnon antaminen on tässä tapauksessa tarpeetonta ja viittaa vastaavista hakemuksista aikaisemmin annettuihin lausuntoihin. Muiden vastaavien laitosten lupapäätöksissä on hyvin huomioitu valvontaviranomaisen mahdollisuus muuttaa tai tarkentaa tarkkailuohjelmaa tarkoituksenmukaisella tavalla. 3) Ilmajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen ( ), on ilmoittanut, ettei anna asiassa lausuntoa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on päivätyllä kirjeellä annettu mahdollisuus vastineen esittämiseen hakemuksesta jätettyihin lausuntoihin. Hakija ei ole toimittanut vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut Sikarysä Oy:n eläinsuojan toiminnan EU:n komission julkaisemien BAT-päätelmien osalta. Päätelmät sisältyvät komission täytäntöönpanopäätökseen (2017/302) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten.

7 7 (14) Toimintaa on harjoitettava hakemuksen ja sen täydennyksen mukaisesti ja noudattaen voimassa olevaa ympäristölupapäätöstä (LSU-2007-Y-219, antopäivä ), johon on tällä päätöksellä lisätty lupamääräys 4.1 sekä korvattu lupamääräykset 7 ja 9. Lupamääräys 7 on korvattu määräyksillä Korvattavat ja lisättävät lupamääräykset Päästöt ilmaan 4.1 Lihasikalasta ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö saa olla alkaen enintään 2,6 kg NH3 /eläinpaikka/vuosi. Päästöraja-arvo koskee laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa syntyviä päästöjä. Mikäli eläinsuojasta ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö ylittää edellä mainitun ammoniakkipäästöraja-arvon, on poistettava ilma käsiteltävä tai muilla teknisillä toimenpiteillä vähennettävä päästöjä siten, että lupamääräyksen mukainen ammoniakkipäästöraja-arvo ei ylity. Ammoniakkipäästön arvioinnista/määrittämisestä on annettu lupamääräys 7.3. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 7. Lietteen säilytystilojen, niiden katteiden sekä polttonestesäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 7.1 Lietelannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain ensisijaisesti typen ja fosforin massataselaskennalla, joka perustuu rehun kulutukseen, rehun raakavalkuais- ja kokonaisfosforipitoisuuteen ja eläimen tuotostasoon tai lanta-analyyseillä. Seuranta on aloitettava viimeistään Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. 7.3 Sikalarakennuksesta ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö (kg NH3/eläinpaikka/vuosi) tulee lähtien arvioida vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai päästökertoimien avulla. Vaihtoehtoisesti sikalarakennuksesta ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö tulee määrittää mittaamalla kertaluonteisesti sekä aina kun kasvatettava eläintyyppi ja/tai tuotantomuoto muuttuu merkittävällä tavalla. Arvioinnit/mittaukset tulee toteuttaa siten kuin BAT-päätelmien kohdassa on kuvattu. Mikäli ammoniakkipäästöt määritetään mittaamalla, on ammoniakkipäästöjen mittaukset suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien

8 8 (14) (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen soveltuvilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 7.4 Luvanhaltijan tulee toimittaa valvontaviranomaiselle mennessä selvitys lupamääräyksen 7.3 mukaisesti arvioidusta/mitatusta sikalasta ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä (kg NH3/eläinpaikka/vuosi) ja esitys ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkaiiutiheys). Mikäli lupamääräyksen 4.1 mukaista ammoniakkipäästön raja-arvoa ei lupamääräyksen 7.3 mukaisten arvioinnin/mittausten perusteella saavuteta, tulee luvanhaltijan toimittaa selvitys lupaviranomaiselle mennessä. Selvityksessä tulee olla tiedot lupamääräyksen 7.3 mukaisesti arvioidusta/ mitatusta sikalasta ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä (kg NH3/eläinpaikka/vuosi), esitys teknisistä toimenpiteistä (esim. poistoilman käsittelymenetelmästä), joilla lupamääräyksen 4.1 mukainen päästörajaarvo alkaen saavutetaan sekä esitys ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkaiiutiheys). Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella antaa lupaa täydentäviä määräyksiä. 7.5 Lupamääräyksissä 7.1 ja 7.3 velvoitettuja tarkkailuja, lupamääräyksen 7.4 määräaikoja ja lupamääräyksessä 7.6 velvoitettuja raportointeja voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 7.6 Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa sikalan toiminnasta ainakin seuraavien asioiden osalta ja niitä koskevat tiedot tulee raportoida vuosittain. eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietelannan, pesu- ja jätevesien määrä (m3/vuosi) lietelannan, pesu- ja jätevesien toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä toimituspaikoista tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietelannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset tiedot tilalla mahdollisesti tehdyistä lisätoimenpiteistä ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi Euroopan päästörekisteriin (E-PRTR) ilmoitettavat tiedot eläinsuojan ammoniakkipäästöistä sekä niiden arviointiperusteet. Vuodesta 2021 alkaen raportoitavien ammoniakkipäästöjen kg NH3/eläinpaikka/vuosi tulee olla määritettyjä lupamääräyksen 7.3 mukaisesti.

9 9 (14) Lanta-analyysin tulokset ja voimassaolo. Vuodesta 2021 alkaen lannan kokonaistypen (N) ja kokonaisfosforin (P) erityksen määrien (kg/eläinpaikka/vuosi) tulee olla määritettyjä lupamääräyksen 7.1 mukaisesti. Kirjanpitotietojen tulee sisältää lisäksi tiedot veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutuksesta. Kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisen tarkastettavissa ja tietoja on säilytettävä tilalla vähintään kuusi vuotta. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraporttitiedot on toimitettava ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka, energiatehokkuus ja toiminnan muutokset 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, erityisesti haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, ja toimialansa BAT-päätelmiä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä eläinsuojan kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Asia on käsitelty ympäristönsuojelulain 96 :n mukaisesti. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Ilmajoen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Muutoin hakemuksen vireilläolosta ei ole ilmoitettu eikä asianosaisia ole kuultu, koska kyseessä ei ole toiminnan muutos eivätkä laitoksen päästöt/vaikutukset lisäänny nykyisestä. Aluehallintovirasto on katsonut, etteivät hakemuksen mukaiset asiat laajemmin vaikuta yleisiin tai yksityisiin etuihin. Yleiset perustelut Tilan pääasiallista toimintaa koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät.

10 10 (14) Euroopan komission antama täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten on julkaistu Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan hakemuksessa esitetty paras käyttökelpoinen tekniikka täyttää siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen BAT-päätelmien parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Käsittelyssä on otettu huomioon, mitä ympäristönsuojelulaissa on määrätty mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjojen (BREF) sitovuudesta ja erityisesti, mitä toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan päästörajoista on päätelmissä määrätty (BAT-AEL). Yleisissä BAT-päätelmissä on annettu vaihteluväli BAT-tekniikoiden mukaiselle lannassa eritetylle kokonaistypelle ja kokonaisfosforille. Toiminnan lannan typpi- ja fosforimäärien oletetaan sijoittuvan tälle vaihteluvälille, mutta niistä ei ole kuitenkaan määrätty ehdottomana. Lannan kokonaistyppimäärän minimointi ehkäisee myös ammoniakkipäästöjä. Sen sijaan lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen seurannasta ja raportoinnista on määrätty. Tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa typen ja fosforin erityksen tarkkailulle tarvittavia laskentamenetelmiä, joten niiden seuranta ja raportointi tulee ottaa tilalla käyttöön, kun tarkkailumenetelmä on kehitetty. Ympäristönsuojelulain 82 :n mukaan direktiivilaitoksen toiminnanharjoittajan tulee laatia maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys ja liittää se lupahakemukseen, mikäli toiminnassa käytetään, varastoidaan, tuotetaan tai muutoin syntyy merkityksellisiä vaarallisia aineita. Hakemukseen on liitetty arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta. Esitetyn perusteella aluehallintovirasto on katsonut, ettei tarvetta varsinaisen perustilaselvityksen laatimiselle tässä tapauksessa ole. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 4.1 Ilmaan vapautuvia ammoniakkipäästöjä koskeva raja-arvo on annettu, että saavutetaan BAT-päätelmissä 2017/302/EU ilmaan vapautuvalle ammoniakkipäästölle esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen päästötaso. Päästöraja-arvoa määrättäessä on sovellettu BAT-päätelmien taulukkoa 2.1 (BAT 30). Päästöraja-arvo koskee normaalia toimintaolosuhdetta. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan laitoksen on täytettävä BAT-päätelmien mukaiset päästötasovaatimukset neljän vuoden kuluessa BAT-päätelmien antamisesta, ellei hakija ole hakemuksessaan ilmoittanut noudattavansa tätä aikaisempaa ajankohtaa. Mikäli eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö ylittää lupamääräyksen 7.3 mukaisesti arvioituna/mitattuna määritetyn päästöraja-arvon, tulee poistoilma käsitellä tai muilla teknisillä toimenpiteillä vähentää päästöjä siten, ettei päästöraja-arvo ylity.

11 11 (14) Lupamääräykset Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi sekä BAT-päätelmissä edellytettyjen seurantojen ja asetettujen päästövaatimusten noudattamisen valvomiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lietelannan, pesu- ja jätevesien säilytystilojen ja niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. BAT-päätelmän 24 mukaan lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain typen ja fosforin massataselaskennalla tai lanta-analyyseillä. Mikäli kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen tarkkailussa käytetään massataselaskentaa, lannasta tulee lisäksi tehdä viiden vuoden välein lantaanalyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi. Mikäli kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä seurataan lanta-analyysien perusteella vuosittain, riittää kun lannasta määritetään lisäksi liukoisen typen pitoisuus viiden vuoden välein. BAT-päätelmissä 3 ja 4 on annettu taulukoissa 1.1 ja 1.2 typen ja fosforin eritykselle BAT-tekniikoiden mukaiset tasot, joiden rajoissa toimimalla rehun hyväksikäyttöaste sekä päästöriski pysyvät vähintään kohtuullisella tasolla ja mikä myös huomattavasti edesauttaa ammoniakkipäästötasoihin pääsemistä. Lihasikojen kasvatustoiminnassa lannassa eritetyn kokonaistypen vaihteluväli on 7,0 13,0 kg N/eläinpaikka/vuosi sekä kokonaisfosforin 1,53 2,36 kg P/eläinpaikka/vuosi. Edellä mainittu fosforiarvo vastaa päätelmässä lihasioille esitettyä arvoa 3,5-5,4 kg P2O5/eläinpaikka/vuosi. P2O5-luvut on muunnettu fosforiksi (P) kertoimella 0,4364. Suomessa ei ole tähän asti edellytetty lannan typen ja fosforin erityksen vuosittaista seurantaa. Päätelmissä esitettyjen seurantavaihtoehtotapojen tueksi tarvitaan laskentajärjestelmä, jollaista ei vielä ole käytössä vaan vasta kehitteillä. Tästä syystä tarkkailun toteuttamiseen on annettu siirtymäaika. BAT-päätelmän 25 mukaan sikalasta ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö (kg NH3/eläinpaikka/vuosi) tulee arvioida lähtien vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai päästökertoimien avulla. Vaihtoehtoisesti eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö tulee määrittää mittaamalla kertaluonteisesti sekä aina kun kasvatettava eläintyyppi ja/tai tuotantomuoto muuttuu merkittävästi. BAT-päätelmän 25 mukaiset tarkkailutekniikat ammoniakkipäästöjen tarkkailemiseksi on kuvattu tarkemmin BAT-päätelmien kohdassa

12 12 (14) Määräys valvontaviranomaiselle mennessä toimitettavasta selvityksestä lihasikaloista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä ja esityksestä ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkailutiheys) on annettu, koska hakemusasiakirjoissa ei ole ollut käytettävissä määritettyä tietoa sikalarakennuksen ammoniakkipäästöstä eikä päätöstä annettaessa ole ollut käytettävissä ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Suomen ympäristökeskus kehittää ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Selvityksen laatimiselle on annettu kohtuullinen määräaika. Mikäli lupamääräyksen 4.1 mukaista ammoniakkipäästön raja-arvoa ei saavuteta, tulee luvanhaltijan toimittaa lupaviranomaiselle selvitys, joka sisältää mm. esityksen teknisistä toimenpiteistä (esim. poistoilman käsittelymenetelmästä), joilla lupamääräyksen 4.1 mukainen päästöraja-arvo saavutetaan. Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella antaa lupaa täydentäviä määräyksiä. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Kirjanpidon tulee sisältää myös BAT päätelmän 29 mukaisten prosessimuuttujien (veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutus) tarkkailua koskevat tiedot Lupamääräys 9 Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, erityisesti haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, ja toimialansa BAT-päätelmiä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä eläinsuojan kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Vastaus lausuntoihin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

13 13 (14) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUVAN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain pykäliä 80 ja 81. Lisättävät ja korvattavat lupamääräykset Tällä päätöksellä lisätään voimassa olevaan ympäristölupaan ( , LSU-2007-Y-219) lupamääräys 4.1 ja korvataan lupamääräykset 7 ja 9. Lupamääräys 7 on korvattu määräyksillä Muilta osin toiminnassa on noudatettava voimassa olevaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antamaan päätökseen sisältyviä lupamääräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 52, 53, 62, 75, 77, 80-82, 95, 96, 190 ja 191 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätöksien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten. Euroopan unionin virallinen lehti KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 900 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2019 ja 2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1244/2018) mukaisesti. Asetuksen liitetaulukon mukaan vähintään lihasian eläinsuojan luvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on euroa. Asetuksen liitteen

14 14 (14) kohdan 3.1. alakohdan 1. mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamista (ympäristönsuojelulaki 81 ) koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 7. mukaan, jos taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 60 /h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 15 tuntia, joten maksu on 900 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Ilmajoen kunnan ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa JAKELU Päätös Hakija Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ilmajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat Suomen ympäristökeskus MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liitteet Valitusosoitus Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Anne Saari ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Aira Halmetoja. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

15 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeudelle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, Vaasa vaasa.hao@oikeus.fi klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä, eikä mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

16 Tämä asiakirja LSSAVI/797/2019 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument LSSAVI/797/2019 har godkänts elektroniskt Esittelijä Halmetoja Aira :32 Puheenjohtaja Saari Anne :35