ASIAN VIREILLETULO, PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 15/2019 Dnro LSSAVI/6812/2018 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, broilereiden kasvatustoiminta, luvan tarkistaminen siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien päätelmien johdosta, Lapua. HAKIJA Heikki Panula Oy Yhteyshenkilö: Mikko Panula Urheilumajantie Lapua Y-tunnus: TOIMINTA Hakemus koskee luvan tarkistamista broilereiden kasvatustoiminnan osalta julkaistujen siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien -päätelmien johdosta. Tilalla harjoitetaan broilereiden kasvatustoimintaa, yhteensä broileria, kolmessa kasvattamorakennuksessa. Broilerikasvattamot sijaitsevat Lapuan kaupungissa kiinteistöllä Männikkö-Panula , osoitteessa Vasunmäentie 495. Kuivalantala sijaitsee Lapuan kaupungissa kiinteistöllä Lepistö (noin 4 km:n etäisyydellä broilerikasvattamoista). ASIAN VIREILLETULO, PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulain 80 ja 81 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kehottanut toiminnanharjoittajaa jättämään hakemuksen Länsi- ja SisäSuomen aluehallintovirastoon mennessä koskien luvan tarkistamista julkaistujen siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien päätelmien johdosta. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Kyseessä on ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 11 a) mukainen direktiivilaitos (yli siipikarjapaikkaa). Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 1 momentin perusteella aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan (LSSAVI/60/04.08/2014) Heikki Panula Oy:lle broilerien kasvatustoiminnalle, yhteensä enintään broilerille, kiinteistölle Männikkö-Panula Kuivalantala sijaitsee Lapuan kaupungissa kiinteistöllä Lepistö (noin 4 km:n etäisyydellä broilerikasvattamoista). HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hakemukseen on liitetty -selvityslomake, jossa on esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen tilan broilerien kasvatustoiminnassa tiivistetysti seuraavasti: Nro -tekniikka (kohtien Toteutuu numerointi - tilalla selvityslomakkeen mukaisesti) TOIMINTATAVAT 1 1.Ympäristöjärjestelmä Ei 2 2. Hyvät toimintatavat 3 3. Lannan kokonaistypen ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen ruokintamenetelmillä Hakijan perustelut Tilalla ei ole käytössä ympäristöjärjestelmää. Tilalla toimitaan teurastamon käsikirjan ja ohjeiden mukaan. Toimintojen sijainti, koulutus, hätätilannesuunnitelma, rakenteiden tarkastus ja kuolleiden eläinten varastointi on kunnossa/käytössä. Vähennetään raakavalkuaispitoisuutta käyttämällä rehua, joka on tasapainotettu typen suhteen eläinten energian tarpeen ja sulavien aminohappojen perusteella. Monivaiheruokinta, jossa rehustus on mukautettu kunkin tuotantovaiheen vaatimuksiin. Ravintoon, jossa

3 3 on vähän raakavalkuaista, lisätään välttämättömiä aminohappoja hallitusti. Käytetään rehun lisäaineita, joilla vähennetään lannassa eritetyn kokonaistypen määrää. Monivaiheruokinta, jossa rehustus on mukautettu kunkin tuotantovaiheen vaatimuksiin. Käytetään sallittuja rehun lisäaineita, joilla vähennetään lannan kokonaisfosforia. Käytetään helposti sulavia epäorgaanisia fosfaatteja korvaamaan osittain perinteiset rehun fosforin lähteet. Vedenkulutuksen tarkkailu, vesivuotojen tarkkailu, painepesureiden käyttäminen eläinsuojien ja laitteiden puhdistuksessa, soveltuvat juottovälineet ja juomalaitteiden kalibrointi säännöllisesti Lannan kokonaisfosforin vähentäminen ruokintamenetelmillä 5 5. Tehokas vedenkäyttö 6 6. Jäteveden syntymisen vähentäminen Pesuvesimäärän minimointi ja puhtaiden vesien pito erillään likaisista Jätevesipäästöjen vähentäminen Eläinsuojien pesuvedet johdetaan umpisäiliöihin ja käytetään pelloilla lannoitteena Energian tehokas käyttö Hyvin tehokkaat lämmitys-/jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmät ja niiden optimointi, eläinsuojien seinien, lattioiden ja/tai sisäkattojen eristäminen, käy-

4 4 tetään energiatehokasta valaistusta Prosessimuuttujien tarkkailu Veden-, sähkön-, polttoaineen- ja rehunkulutuksen tarkkailu, maatilalle tulevien ja sieltä lähtevien eläinten määrän sekä muodostuvan lannan määrän tarkkailu. - Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu meluhaittaa herkille kohteille. 11. Melun ehkäiseminen ja vähentäminen 12. Pölyn vähentäminen 11 & ja pitoisuuksien tarkkailu 27 Toiminta ja siihen liittyvät laitteet on sijoitettu niin, että melua ei aiheudu herkille kohteille. Töissä huomioidaan melu, käytetään mahdollisimman hiljaisia laitteita sekä meluntorjuntalaitteita. Kuivikkeet levitetään koneellisesti niin, että pölyä muodostuu mahdollisimman vähän. Käytetään rehua, joka on rasvattu ja rakeistettu. Eläinsuojissa on käytössä vesisumutus. Pölypitoisuuksia ei ole mitattu/arvioitu. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei ole todettu aiheutuvan hajuhaittaa herkille kohteille. MELU, PÖLY JA HAJU Melun vähentäminen Hajujen vähentäminen 12 & ja säännöllinen tarkkailu Hajujen ehkäiseminen - Riittävä etäisyys tuotantotilojen ja herkkien kohteiden välillä. Pidetään kuivikkeet kuivina ja ilmavina. Pidetään

5 Ammoniakki-, pölyja/tai hajupäästöjen tarkkailu eläinsuojissa, joissa on ilmanpuhdistusjärjestelmä LANNANKÄSITTELY 16. Kuivalannan varas14 toinnin ammoniakkipäästöjen vähentäminen 15 Ei eläimet ja pinnat puhtaina ja kuivina. Kasvattamoissa poistoilmahormit sijaitsevat kasvattamoiden katolla. Eläinsuojissa ei ole ilmanpuhdistusjärjestelmää. Pienennetään päästöjä aiheuttavaa lantapinta-alaa suhteessa kuivalantakasan tilavuuteen. Lanta varastoidaan lantalassa. Riittävästi varastointitilavuutta vesitiivistä materiaalia olevassa lantalassa. Lantaa ei prosessoida. 17. Kuivalannan varastoinnista maaperään ja veteen aiheutuvien päästöjen ehkäiseminen 21. Lannan tilakohtainen prosessointi 22. Lannan levityksen maaperä- ja vesistöpäästöjen vähentäminen Levityksen ajoitus, suojakaistat vesistöihin ja kasvien ravinnetarpeen mukainen lannoitus, lannan kuormaus ilman valumia ja lannanlevityslaitteiden kunnossapito Lannan muokkaaminen maahan Pelloille levitettävästä kuivalannasta 80 % muokataan neljän tunnin kuluessa ja loput 12 tunnin aikana. Kuivalannan levitykseen käytetään ulkopuolista urakoitsijaa, joten muokkaus ehditään tehdä nopeasti Lannan kokonaistypen ja -fosforin tarkkailu vuosittain kunkin eläinluokan Ei Kokonaistypen ja fosforin määrää on seurattu 5 v. välein Ei

6 6 osalta tehtävin lanta-analyysein. AMMONIAKKIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU JA VÄHENTYMISEN ARVIOINTI 26. Ilmaan vapautuvien Ei 25 ammoniakkipäästöjen tarkkailu 27. Koko tuotantoprosesei 23 sin ammoniakkipäästöjen vähentymisen tarkkailu BROILERIKASVATTAMOIDEN AMMONIAKKIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN 30. Broilerikasvattamoi Koneellinen ilmanvaih32 den ammoniakkipäästöjen to ja vuotamaton juotvähentäminen tojärjestelmä. Kuivikkeen koneellinen kuivaus sisäilmalla. 16, 17, 18 ja 21 eivät koske tilan toimintaa, koska tilalla ei muodostu lietelantaa. Tilalla on broilerien kasvatustoimintaa, joten myöskään päätelmät 30, 31, 33 ja 34 eivät koske tilan toimintaa. Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys Hakemukseen on liitetty ympäristönsuojelulain 82 :n mukainen arvio maaperän ja pohjaveden perustilaselvityksen laatimistarpeesta. Hakemuksen mukaan tila ei sijaitse pohjavesialueella. Rakennuspaikka on entistä peltomaata. Tuotantorakennusten kuntoa tarkkaillaan ja korjaustoimenpiteet tehdään, kun ongelmia havaitaan. Pihat on asfaltoitu. Toiminnassa käytettävät kemikaalit ovat öljy- ja polttoaineita sekä pesuja puhdistusaineita. Käytettävät kemikaalit on varastoitu asianmukaisesti. Tilan polttoainesäiliö on sisätiloissa erillisessä huoneessa. Muita öljytuotteita ei tilalla säilytetä merkittävässä määrin. Perustilaselvityksen laatimiselle ei nähdä tarvetta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta.

7 7 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan seuraavaa: Heikki Panula Oy on jättänyt hakemuksen broilerikasvattamon ympäristöluvan tarkistamiseksi -päätelmien vuoksi Lapuan kaupungissa osoitteessa Vasunmäentie 495, Karhunkylä. Länsi- ja SisäSuomen aluehallintovirasto on myöntänyt Heikki Panula Oy:lle ympäristöluvan Nro 167/2014/ broilerille tilalla Männikkö-Panula Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on päätöksellään määrännyt toiminnanharjoittajan jättämään luvan tarkistamista koskevan hakemuksen, koska Heikki Panula Oy:n voimassa olevassa ympäristöluvassa ei ole määrätty -päätelmien edellyttämästä ilmaan vapautuvaa ammoniakkia koskevista päästöraja-arvoista eikä ilmaan vapautuvan ammoniakin ja lannassa eritetyn kokonaistypen ja -fosforin tarkkailusta. -päätelmien huomioiminen ELY-keskus toteaa, että annettavissa lupamääräyksissä tulee huomioida -päätelmät kattavasti. ELY-keskus toteaa, että lanta-analyysi tulee ottaa vähintään viiden vuoden välein ja että lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä tulee seurata vuosittain esimerkiksi massataselaskennan avulla. Toiminnanharjoittajan tulee vuosiraportoinnin yhteydessä ilmoittaa, onko lanta-analyysi voimassa. Luvassa tulee määrätä ammoniakkipäästöjen tarkkailusta sekä ammoniakkipäästön raja-arvo (AEL-arvo). Heikki Panula Oy:n Vasunmäentien broilerihallien lähin naapurirakennus on vapaa-ajan käytössä, se sijaitsee n. 210 m etäisyydellä itäkoillisessa. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 240 m etäisyydellä pohjoiskoillisessa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan -päätelmien mukaisia melun- tai hajunhallintasuunnitelmia ei ole tarpeellista laatia. Tilalla tehdyt mahdolliset ammoniakkipäästöjä vähentävät toimenpiteet tulee selostaa vuosiraportoinnin yhteydessä ja liittää mukaan arvio niiden vaikutuksista koko tuotantoprosessin ammoniakkipäästöihin. Toiminnanharjoittajan tulee ELY-keskuksen kannan mukaan pitää kirjaa päätelmien kohdan 29 mukaisista prosessimuuttujista ja esittää ne valvontaviranomaiselle pyydettäessä sekä tarkastusten yhteydessä. Vuosiraportointiin tulee vuosittain liittää tiedot mahdollisesti uusituista lantaanalyyseistä, lannan muodostumisesta sekä kuolleiden eläinten määrästä. Lisäksi vuosiraporttiin tulee liittää tiedot ammoniakkitarkkailun tuloksista. -päätelmiin perustuvia lupamääräyksiä tulee noudattaa viimeistään neljän vuoden kuluttua -päätelmien julkaisusta eli mennessä. Toiminnanharjoittajan on muutoinkin seurattava toimialansa par-

8 8 haan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. Riskit ympäristölle ja arvio perustilaselvityksen tarpeesta ELY-keskus toteaa, että eläinsuojan yhteydessä säilytettävien mahdollisten merkityksellisten vaarallisten aineiden määrät ovat suhteellisen pieniä. Toiminnan aiheuttamat riskit ympäristölle johtuvat pääosin lannan käytöstä lannoitteena peltoviljelyssä. Varastoimalla ja käsittelemällä lanta asianmukaisesti, riskit pohjaveden ja maaperän saastumiselle ovat vähäisiä. Edellä olevan perusteella ELY-keskus katsoo, että YSL 82 :n mukaisen perustilaselvityksen tekeminen ei ole tarpeellista. 2) Lapuan kaupungin ympäristöinsinööri toteaa lausunnossaan seuraavaa: Ympäristöinsinöörillä ei ole huomautettavaa ympäristöluvan tarkistamista koskevasta hakemuksesta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija toteaa vastineessaan seuraavaa: Kokonaistypen ja -fosforin arviointi Heikki Panula Oy teettää broilerin lannasta lanta-analyysin viiden vuoden välein, koska se kuuluu EU peltoviljelyn ympäristökorvauksen ehtoihin. Lisäksi analyysistä on hyötyä viljelyssä, kun tiedetään oikeasti, mikä on käytetyn orgaanisen lannoitteen ravinnesisältö. Heikki Panula Oy:n näkemys parhaasta menetelmästä kokonaistypen ja -fosforin määrän arvioinnissa on vastaanottajille luovutetun ja omalle varastointilaatalle viedyn kuivalannan määrän seuranta. Ammoniakkipäästöjen minimointi ja -kohta 29 Ammoniakin määrä broilerikasvattamon ilmassa on yhteydessä kuivikepohjan kuntoon. Tilalla on käytössä koneellinen ilmanvaihto ja laitteet säädetään siten, että kuivike kostuu mahdollisimman vähän. Myös juomalaitteet säädetään siten, että lattialle tulisi mahdollisimman vähän vettä. Juomalinjoissa on tippakupit ja veden paine säädetään niin pieneksi, että vettä ei roiskuisi lattialle. Atrialla seurataan teurastettujen lintujen jalanpohjia ja ne pisteytetään. Pisteytyksellä on merkitystä teurashintaan, joten kuivikepohjan kunnossapitoon on taloudellinen motivaatio. Edellä luetellut faktat ohjaavat minimoimaan ammoniakkipäästöt. Ammoniakin tarkkailu mittaamalla on todella vaikeaa. Ihminen ei aisti ammoniakin hajua tarpeeksi herkästi ja mittalaitteet antavat epäluotettavia tuloksia. Tästä johtuen hakija ei koe erillistä ammoniakkitarkkailua järkeväksi toimenpiteeksi. Riittää, kun huolehditaan kuivikepohjan kunnosta.

9 9 -päätelmien kohdan 29 prosessimuuttujia seurataan. Tarvittaessa kaikista prosessimuuttujista saadaan ainakin vuosikohtainen käytetty määrä selvitettyä. Melun- ja hajunhallinta Tilalla ei säilytetä broilerin kuivalantaa, ja jättipuhaltimet puhaltavat asutuksesta poispäin tai pellolle. Tämän johdosta hajuhaitat ovat minimaaliset. Melua syntyy ilmanvaihtolaitteista sekä tuotantoon liittyvästä liikenteestä. Melutaso on kohtuullisen matala, lähinnä ilmastoinnin huminaa kuuluu hallin ulkopuolella. Lapuan kaupunki on arvioinut, ettei broilerihalleista ole haittaa omakotiasutukselle, koska uudelle omakotitalolle on myönnetty rakennuslupa alle 250 metrin etäisyydelle halleista. Hakijan näkemys on, että erillisille hajun- ja melunhallintasuunnitelmille ei tällä hetkellä ole tarvetta. Lapuan kaupungilla ei ympäristöinsinöörin lausunnon mukaan ole huomautettavaa ympäristöluvan tarkistamista koskevasta hakemuksesta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Heikki Panula Oy:n eläinsuojan ympäristöluvan EU:n komission julkaisemien päätelmien johdosta. Päätelmät sisältyvät komission täytäntöönpanopäätökseen (2017/302) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita () koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten. Broilerikasvattamot sijaitsevat kiinteistöllä Männikkö-Panula Lapuan kaupungissa. Toimintaa on harjoitettava hakemuksen ja sen täydennyksen mukaisesti ja noudattaen voimassa olevaa ympäristölupapäätöstä (diaarinumero LSSAVI/60/04.08/2014, antopäivä ), johon on tällä päätöksellä lisätty lupamääräys 3.1 sekä korvattu lupamääräykset 8 ja 10. Lupamääräys 8 on korvattu kohdilla Lisättävät ja korvattavat lupamääräykset Päästöt ilmaan 3.1 Broilerikasvattamoista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö saa olla alkaen enintään 0,08 kg NH3/eläinpaikka/vuosi. Päästöraja-arvo koskee laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa syntyviä päästöjä. Mikäli broilerikasvattamoista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö ylittää tämän lupamääräyksen mukaisen ammoniakkipäästöraja-arvon, on poistoilma käsiteltävä tai muilla teknisillä toimenpiteillä vähennettävä päästöjä siten, ettei päästöraja-arvo

10 10 ylity. Ammoniakkipäästön arvioinnista/määrittämisestä on annettu lupamääräys 8.3. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 8. Lannan, pesu- ja jätevesien säilytystilojen ja niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Tehdyistä tarkastus- ja korjaustoimenpiteistä on pidettävä kirjaa ja tiedot on liitettävä toimintaa koskevaan vuosiraporttiin. 8.1 Lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain ensisijaisesti typen ja fosforin massataselaskennalla, joka perustuu rehun kulutukseen, rehun raakavalkuais- ja kokonaisfosforipitoisuuteen ja eläimen tuotostasoon tai lantaanalyyseillä. Seuranta on aloitettava viimeistään Lannasta tulee tehdä lanta-analyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. 8.3 Broilerikasvattamoista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö (kg/nh3/eläinpaikka/vuosi) tulee lähtien arvioida vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai päästökertoimien avulla. Vaihtoehtoisesti broilerikasvattamoista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö tulee määrittää mittaamalla kertaluonteisesti sekä aina kun kasvatettava eläintyyppi ja/tai tuotantomuoto muuttuu merkittävällä tavalla. Arvioinnit/mittaukset tulee toteuttaa siten kuin päätelmien kohdassa on kuvattu. Mikäli ammoniakkipäästöt määritetään mittaamalla, on ammoniakkipäästöjen mittaukset suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen soveltuvilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 8.4 Luvanhaltijan tulee toimittaa valvontaviranomaiselle mennessä selvitys lupamääräyksen 8.3 mukaisesti arvioidusta/mitatusta broilerikasvattamoista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä (kg NH3/eläinpaikka/vuosi) ja esitys ammoniak-

11 11 kipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkaiiutiheys). Mikäli lupamääräyksen 3.1 mukaista ammoniakkipäästön rajaarvoa ei lupamääräyksen 8.3 mukaisten arvioinnin/mittausten perusteella saavuteta, tulee luvanhaltijan toimittaa selvitys lupaviranomaiselle mennessä. Selvityksessä tulee olla tiedot lupamääräyksen 8.3 mukaisesti arvioidusta/mitatusta broilerikasvattamoista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä (kg NH3/eläinpaikka/vuosi), esitys teknisistä toimenpiteistä (esim. poistoilman käsittelymenetelmästä), joilla lupamääräyksen 3.1 mukainen päästöraja-arvo alkaen saavutetaan sekä esitys ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkaiiutiheys). Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella antaa lupaa täydentäviä määräyksiä. 8.5 Lupamääräyksissä 8.1 ja 8.3 velvoitettuja tarkkailuja, lupamääräyksen 8.4 määräaikoja ja lupamääräyksessä 8.6 velvoitettuja raportointeja voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 8.6 Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta ainakin seuraavien asioiden osalta ja niitä koskevat tiedot tulee raportoida vuosittain. eläinten määrä eläinsuojittain toiminnassa muodostuva lannan, pesu- ja jätevesien määrä (m3/vuosi) lannan, pesu- ja jätevesien toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä toimituspaikoista kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset tiedot tilalla mahdollisesti tehdyistä lisätoimenpiteistä ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi Euroopan päästörekisteriin (E-PRTR) ilmoitettavat tiedot broilerikasvattamoiden ammoniakkipäästöistä sekä niiden arviointiperusteet. Vuodesta 2021 alkaen raportoitavien ammoniakkipäästöjen määrä kg NH3/eläinpaikka/vuosi tulee olla määritettyjä lupamääräyksen 8.3 mukaisesti.

12 12 Lanta-analyysin tulokset. Vuodesta 2021 alkaen lannan kokonaistypen (N) ja kokonaisfosforin (P) erityksen määrien (kg/eläinpaikka/vuosi) tulee olla määritettyjä lupamääräyksen 8.1 mukaisesti. Kirjanpitotietojen tulee sisältää lisäksi tiedot veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutuksesta. Kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisen tarkastettavissa ja tietoja on säilytettävä tilalla vähintään kuusi vuotta. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraporttitiedot on toimitettava ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus sekä toiminnan muutokset 10. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, erityisesti haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, ja toimialansa -päätelmiä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä eläinsuojien kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Asia on käsitelty ympäristönsuojelulain 96 :n mukaisesti. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Lapuan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Muutoin hakemuksen vireilläolosta ei ole ilmoitettu eikä asianosaisia ole kuultu, koska kyseessä ei ole toiminnan muutos eivätkä laitoksen päästöt/vaikutukset lisäänny nykyisestä. Aluehallintovirasto on katsonut, etteivät hakemuksen mukaiset asiat laajemmin vaikuta yleisiin tai yksityisiin etuihin.

13 13 Yleiset perustelut Laitoksen pääasiallista toimintaa koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen parhaita käytettävissä olevia tekniikoita () koskevat päätelmät. Euroopan komission antama täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita () koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten on julkaistu Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan hakemuksessa esitetty paras käyttökelpoinen tekniikka täyttää siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen -päätelmien parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Käsittelyssä on otettu huomioon, mitä ympäristönsuojelulaissa on määrätty mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjojen (BREF) sitovuudesta ja erityisesti, mitä toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan päästörajoista on päätelmissä määrätty (-AEL). Yleisissä -päätelmissä on annettu vaihteluväli -tekniikoiden mukaiselle lannassa eritetylle kokonaistypelle ja kokonaisfosforille. Toiminnan lannan typpi- ja fosforimäärien oletetaan sijoittuvan tälle vaihteluvälille, mutta niistä ei ole kuitenkaan määrätty ehdottomana. Lannan kokonaistyppimäärän minimointi ehkäisee myös ammoniakkipäästöjä. Sen sijaan lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen seurannasta ja raportoinnista on määrätty. Tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa typen ja fosforin erityksen tarkkailulle tarvittavia laskentamenetelmiä, joten niiden seuranta ja raportointi tulee ottaa laitoksessa käyttöön, kun tarkkailumenetelmä on kehitetty. Ympäristönsuojelulain 82 :n mukaan direktiivilaitoksen toiminnanharjoittajan tulee laatia maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys ja liittää se lupahakemukseen, mikäli toiminnassa käytetään, varastoidaan, tuotetaan tai muutoin syntyy merkityksellisiä vaarallisia aineita. Hakemukseen on liitetty arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta. Esitetyn perusteella aluehallintovirasto on katsonut, ettei tarvetta varsinaisen perustilaselvityksen laatimiselle tässä tapauksessa ole. Lupamääräysten perustelut Päästöjä ilmaan koskeva lupamääräys 3.1 Ilmaan vapautuvia ammoniakkipäästöjä koskeva raja-arvo on annettu, että saavutetaan -päätelmissä 2017/302/EU ilmaan vapautuvalle ammoniakkipäästölle esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen päästötaso. Päästöraja-arvoa määrättäessä on sovellettu päätelmien taulukkoa 3.2 ( 32). Päästöraja-arvo koskee normaalia toimintaolosuhdetta.

14 14 Raja-arvo on määrätty tulemaan voimaan alkaen eli neljän vuoden kuluttua komission päätelmien antamisen ajankohdasta kuten ympäristönsuojelulain (527/2014) 81 :n 2 momentissa on säädetty. Määräajan antaminen on tarpeen myös, koska päätöstä annettaessa ei ole ollut käytettävissä ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Suomen ympäristökeskus kehittää ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Mikäli broilerikasvattamoista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö ylittää lupamääräyksen 8.3 mukaisesti arvioituna/mitattuna määritetyn päästörajaarvon, tulee poistoilma käsitellä tai muilla teknisillä toimenpiteillä vähentää päästöjä siten, ettei päästöraja-arvo ylity. Toiminnan tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi sekä päätelmissä edellytettyjen seurantojen ja asetettujen päästövaatimusten noudattamisen valvomiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannan, pesuja jätevesien säilytystilojen rakenteita, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. -päätelmän 24 mukaan broilerikasvattamoiden lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain typen ja fosforin massataselaskennalla tai lanta-analyyseillä. Mikäli kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen tarkkailussa käytetään massataselaskentaa, broilerikasvattamoiden lannasta tulee lisäksi tehdä viiden vuoden välein lanta-analyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi. Mikäli kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä seurataan lantaanalyysien perusteella vuosittain, riittää kun broilerikasvattamoiden lannasta määritetään lisäksi liukoisen typen pitoisuus viiden vuoden välein. Määräys lannan ravinteiden määrittämisestä viiden vuoden välein tehtävillä lanta-analyyseillä perustuu valtioneuvoston asetukseen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (12 ). -päätelmissä 3 ja 4 on annettu taulukoissa 1.1 ja 1.2 typen ja fosforin eritykselle -tekniikoiden mukaiset tasot, joiden rajoissa toimimalla rehun hyväksikäyttöaste sekä päästöriski pysyvät vähintään kohtuullisella tasolla, mikä myös huomattavasti edesauttaa ammoniakkipäästötasoihin pääsemistä. Broilereiden lannassa eritetyn kokonaistypen vaihteluväli on 0,2-0,6 kg N lannassa eritetty/eläinpaikka/vuosi ja kokonaisfosforin 0,02-0,11 kg P lannassa eritetty/eläinpaikka/vuosi. Edellä mainitut fosforiarvot vastaavat päätelmässä esitettyä 0,05-0,25 (broilerit) kg

15 15 P2O5/eläinpaikka/vuosi arvoa. P2O5-luvut on muunnettu fosforiksi (P) kertoimella 0,4364. Suomessa ei ole tähän asti edellytetty lannan typen ja fosforin erityksen vuosittaista seurantaa. Päätelmissä esitettyjen seurantavaihtoehtojen tueksi tarvitaan laskentajärjestelmä, jollaista ei vielä ole käytössä vaan vasta kehitteillä. Tästä syystä tarkkailun toteuttamiseen on annettu noin kahden vuoden siirtymäaika. -päätelmän 25 mukaan broilerikasvattamoista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö (kg NH3/eläinpaikka/vuosi) tulee arvioida lähtien vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai päästökertoimien avulla. Vaihtoehtoisesti broilerikasvattamoista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö tulee määrittää mittaamalla kertaluonteisesti sekä aina kun kasvatettava eläintyyppi ja/tai tuotantomuoto muuttuu merkittävästi. -päätelmän 25 mukaiset tarkkailutekniikat ammoniakkipäästöjen tarkkailemiseksi on kuvattu tarkemmin päätelmien kohdassa Määräys valvontaviranomaiselle mennessä toimitettavasta selvityksestä broilerikasvattamoista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä ja esityksestä ammoniakkipäästöjen tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkailutiheys) on annettu, koska hakemusasiakirjoissa ei ole ollut käytettävissä määritettyä tietoa broilerikasvattamoiden ammoniakkipäästöstä eikä päätöstä annettaessa ole ollut käytettävissä ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Suomen ympäristökeskus kehittää ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Selvityksen laatimiselle on annettu kohtuullinen määräaika. Mikäli lupamääräyksen 3.1 mukaista ammoniakkipäästön raja-arvoa ei saavuteta, tulee luvanhaltijan toimittaa lupaviranomaiselle selvitys, joka sisältää mm. esityksen teknisistä toimenpiteistä tai poistoilman käsittelymenetelmästä, joilla lupamääräyksen 3.1 mukainen päästöraja-arvo saavutetaan. Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella antaa lupaa täydentäviä määräyksiä. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Kirjanpidon tulee sisältää myös päätelmän 29 mukaisten prosessimuuttujien (veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutus) tarkkailua koskevat tiedot. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja energiatehokkuutta sekä toiminnan muutoksia koskeva lupamääräys 10 Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, erityisesti haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, ja toimialansa -päätelmiä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniik-

16 16 kaa on hyödynnettävä eläinsuojien kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä 3.1, ja 10 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUVAN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 80 ja 81 :iä. Lisättävät ja korvattavat lupamääräykset Tällä päätöksellä lisätään voimassa olevaan ympäristölupaan (annettu , LSSAVI/60/04.08/2014, nro 167/2014/1) lupamääräys 3.1 sekä korvataan lupamääräykset 8 ja 10. Lupamääräys 8 korvataan kohdilla Muilta osin toiminnassa on noudatettava voimassa olevaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antamaan päätökseen sisältyviä lupamääräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.

17 17 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 52, 53, 62, 75, 77, 80-82, 95, 96, 190, 191 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita () koskevien päätöksien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten. Euroopan unionin virallinen lehti KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 900 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) mukaisesti. Asetuksen liitetaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan luvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on euroa. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 1. mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamista (ympäristönsuojelulaki 81 ) koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 5. mukaan, jos taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 60 /h. Tämän asian käsittelyyn koskien luvan tarkistamista siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien -päätelmien johdosta on käytetty 15 tuntia, joten käsittelymaksu on 900 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa ja päätöksestä kuulutetaan Lapuan kaupungin ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa JAKELU Päätös Hakija Lapuan kaupunki Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Lapuan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat Suomen ympäristökeskus

18 18 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1) Valitusosoitus Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

19 19 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeudelle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, Vaasa vaasa.hao@oikeus.fi klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

20 Tämä asiakirja LSSAVI/6812/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument LSSAVI/6812/2018 har godkänts elektroniskt Puheenjohtaja Rudnäs Mikaela :52 Esittelijä Vuorela Maarit :56