viesti Energiasäästöjä suunnittelun avulla Joko tunnet Neuvo palvelut? 6 Hyvinvoiva lehmä tuottaa 12 Vinkit kevään tukihakuun 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viesti Energiasäästöjä suunnittelun avulla Joko tunnet Neuvo 2020 -palvelut? 6 Hyvinvoiva lehmä tuottaa 12 Vinkit kevään tukihakuun 16"

Transkriptio

1 Joko tunnet Neuvo palvelut? 6 Hyvinvoiva lehmä tuottaa 12 Vinkit kevään tukihakuun 16 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 2/2015 Energiasäästöjä suunnittelun avulla 2/2015 maaviesti 1

2 Parhailla analyyseilla paras sato varmista maaperän multavuus tilaamalla hehkutushäviö uusi lanta-analyysi sisältää fosforimäärityksen rehuista enemmän tietoa laajalla NIR-rehuanalyysillä kasvianalyysillä varmistat hyvän sadon Uudet hinnat, parempi palvelu, nopeat tulosten toimitusajat ja sähköiset palvelut: Tilaus- ja Tuloslaari YKSI OSOITE KAIKILLE NÄYTTEILLE! Puh PL 500 (Graanintie 7) Mikkeli PAIKALLINEN JA ASIANTUNTEVA SÄÄSTÖPANKKI OPTIA METSÄNOMISTAJAN PALVELUKSESSA OTA YHTEYTTÄ KARTOITETAAN YHDESSÄ SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT! Asiantuntijamme auttavat sinua mm. Metsätulojen sijoittamisessa sekä säästämisessä Sukupolvenvaihdoksissa ja metsä tilakaupoissa Rahoitusasioissa KAJAANI, Lönnrotinkatu 14, puh KEMPELE, Zeppelinintie 1, puh KUUSAMO, Kitkantie 15, puh OULU, Kirkkokatu 10, puh PYHÄSALMI, Ollintie 11, puh ROVANIEMI, Ainonkatu 1, puh TORNIO, Hallituskatu 2, puh Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min 2 maaviesti 2/2015

3 PÄÄKIrjoitus Maaviesti Sisältö 2/2015 Hyödynnä Neuvo Neuvo asiantuntijat...7 Mihin Neuvoa voi käyttää?...9 Energiansäästöä robottitilalla...10 Hyvinvoinnin teemavuosi...12 Näytepikarit uudistuvat...12 Havaintopäivillä eroon tilasokeudesta...14 ProAgrian EU-tukineuvojat...15 Mikä muuttuu 2015?...16 Kerääjäkasvit kiinnostavat...19 Puutarhatuotannon tukimahdollisuudet...20 Uusia puutarha- ja perunapalvelut...21 Viljatilan tsekkilista...23 Istuta puu!...25 Keväisiä marjaherkkuja...26 Syö hyvää!...28 Ajankohtaista kalastuksesta...29 Palstat Pääkirjoitus...3 Lyhyet...4 Ammattitietoa...24 Näe hyvä lähellä...27 Allakka...30 Lisää johtamisen otetta Tätä lehteä luettaessa eletään kiireisintä huhtikuun aikaa ja moni lukijoista miettii tulevien EU-tukien hakua. Monet tukiin liittyvät asiat tulisi olla jo tiedossa: mihin sitoudutaan ja mistä saadaan mitäkin korvausta tai tukea stressaavaa hyvinkin. Karttoja piirretään, pinta-aloja lasketaan, lähestulkoon niin kuin parikymmentä vuotta sitten. Mikä on muuttunut vai onko sittenkään juuri mikään? Muuttunut on ainakin asioiden monitahoisuus, osin vaikeaselkoisuus. Syy-seuraussuhteet ovat vaikeammin hahmotettavissa ja tukipurojen määrät ovat kasvaneet. Viljelijöiden työ on keskiössä, kun arvioidaan mihin kaikkeen heidän työnsä vaikuttaa. Viljelijän työllä on vaikutuksensa muun muassa ilmastoon, lajistoon, vesien tilaan, maaperän ravinnetalouteen ja tietysti merkittävimpänä siihen, mitä ruokakaupan hyllyillä on tarjolla. Tämä tärkeä rooli on tiedostettava. Tulotaso uhkaa kuitenkin huveta hintojen laskiessa ja kustannusten noustessa. Miten tätä tilannetta voisi jotenkin hallita? Erilaiset käsillä olevan tukimahdollisuudet kannattaa haarukoida tarkkaan tilatasolla muun muassa ProAgrian asiantuntijoiden kanssa. Maaviesti Miten tätä tilannetta voisi jotenkin hallita? Tiloilla on työstettävä etenemispolkua vähenevien rahojen aikana. Tässä auttaa kassabudjetin laatiminen kuukausitasolle menojen osalta, tulot kyllä tiedetään usein jo ennakkoon. Myös pankin kanssa voi neuvotella lainojen lyhennysohjelmasta, etenkin kun tukien maksuja siirtyy osaksi ensi vuoteen. Nyt ennen kevään kiireitä oman tilan talous on käytävä läpi muuttuneissa olosuhteissa. Tässä työssä auttavat ProAgrian asiantuntijat ja erityisesti talousneuvonnan osaajat. Ole yhteydessä ja päivitä tilannettasi! VESA NUOLIOJA johtaja ProAgria Oulu on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu, PL 106, Kauppurienkatu 23, Oulu, , PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS JA ILMOITUKSET Ella Karttimo, , TAITTO Mari Lähteenmaa, OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, , ProAgria Kainuu, , ProAgria Lappi, , PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN AIKATAULU / , 4/ KANSI Maarit Kari 2/2015 maaviesti 3

4 lyhyet Kesälaitumille! Laidunkausi lähestyy ja on hyvä hetki pohtia tulevan kesän toimenpiteitä. Tehokas laidunnus tuo lypsykarjatilalle säästöjä. Avainasioita ovat laidunsiemenseoksien monipuolisuus, laidunnuksen aloitusajankohta ja laidunkierto kesän mittaan. Aloitus kun laidunnurmi senttiä. Nurmen tavoitekorkeus syöttöön tulevalta alalta senttiä, satotaso kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta, että vältytään suurilta tallaustappioilta. Mittakehikosta on apua satotason arviointiin. Kesän mittaan on hyvä tarkkailla laitumien kasvua. Jos nurmen kasvu ehtyy, on parempi siirtyä osa-aikaiseen laidunnukseen kuin syöttää laidunta liian tarkkaan. Puhdistusniitot heti syötön jälkeen, kun korsiintunutta kasvustoa esiintyy. Pekka Pehkonen Laitumen jälkikasvukyky heikkenee, jos se syötetään reilusti alle 10 senttiin. Lehmä syö tunnissa noin yhden kilon kuiva-ainetta, kun laidunta on riittävästi tarjolla. Korjuuaikanäyte kivennäisanalyysillä tarjoaa tietoa ravintoarvoista sekä lehmien että nurmen kannalta. Matka juomavesipisteelle mieluiten alle 250 metriä; painevesijärjestelmä helpottaa isojen karjojen työmäärää. Lähde: Kohijoki, Paula Lypsylehmien laiduntamiskäytäntöjen edistäminen ProAgria Länsi- Suomen alueella. Hämeen ammattikorkeakoulu. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Tomi Tuuliranta Vuoden maisemateko Maa- ja kotitalousnaiset julistaa kilpailun, jossa valitaan alueellisesti Vuoden maisemateko. Maakuntien parhaista valitaan Suomen Vuoden maisemateko. Alueiden parhaat maisemateot valitaan syyskuussa, ja Suomen Vuoden maisemateko julkistetaan lokakuussa. Avatkaa silmänne kotimaisemanne kauneudelle! Osallistukaa kilpailuun ja kertokaa sanoin ja kuvin, miksi juuri teidän maisematekonne ansaitsee palkinnon. Maisemateko on pieni tai suuri teko, joka on muuttanut maisemaa paremmaksi. Maisemateko voi olla näkymien aukaisemista, raivaamista, rakennusten tai rakennelmien kunnostamista, luonnon monimuotoisuuden lisäämistä, rantojen hoitoa tai kylämaiseman parantamista. Tunnustuksen saaja voi olla yksittäinen henkilö, paikallinen yhdistys, talkooporukka tai 4 maaviesti 2/2015 muu taho. Tehkää näin Ottakaa maisemasta valokuvia ennen ja jälkeen maisemateon Kuvailkaa maisemateon tulokset. Kertokaa, mitä teitte ja ketkä teon tekivät. Kertokaa, miksi juuri teidän tekonne olisi vuoden maisemateon arvoinen. Lähettäkää kuvailu elokuun loppuun mennessä oman piirikeskuksenne maisema-asiantuntijalle. Laittakaa mukaan valokuvat, yhteystiedot ja mahdolliset lehtileikkeet. Lisätietoja: Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset: maajakotitalousnaiset.fi, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset: maajakotitalousnaiset.fi, KoneAgria on tänä vuonna kolmipäiväinen maatalouskoneiden ja -laitteiden erikoisnäyttely. KoneAgria nousee Tampereelle Maatalouskoneiden ja -laitteiden erikoisnäyttely KoneAgria järjestetään lokakuuta Tampereella. Tänä vuonna näytteilleasettajien tarjonta painottunee viime vuosia enemmän kasvintuotantoon ja yksimahaisiin, koska näyttely on lähellä vilja-suomea. Silti nautaja maitosektorillekin on tulossa hyvä tarjonta, näyttelypäällikkö Marko Toivakka sanoo. Uutta on myös se, että Kone- Agria on tänä vuonna kolmipäiväinen. KoneAgria on pidetty 10 peräkkäisenä vuonna Jyväskylässä. Näyttelyn järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Länsi- Suomi. Pääyhteistyökumppanit ovat Agco Suomi, K-Maatalous ja KoneKesko, NHK-Keskus, Tomas Kjellman ja Turun Konekeskus / Konefarmi. KoneAgria on hyvä retkikohde maatalouden ammattilaisille. Viime vuoden kävijöistä 42 prosenttia oli päätoimisia ja 11 prosenttia sivutoimisia maanviljelijöitä, yhdeksän prosenttia yrittäjiä maaseudulla ja viisi prosenttia palkkatyössä tai opiskelijana maatalousalalla. Ryhmä kannattaa kerätä kokoon ajoissa. Ryhmien yhteyshenkilö on Eeva-Liisa Kivimäki, puh , Lisätietoa:

5 Aitoja makuja vastaa lähiruokabuumiin Koko Suomen kattavalla aitojamakuja.fi -sivustolla esittäytyvät paikalliset lähija luomuruokayritykset ja -tuottajat. Hakupalvelu auttaa löytämään myös paikallisen ruoan ostopaikkoja. Aitojamakuja.fi -sivusto avattiin syksyllä 2008 ja nyt sivustolla esittäytyy yli pientä tai keskisuurta elintarvikeyritystä. Pohjois-Pohjanmaalta mukana on yli 200 yritystä, Kainuusta liki 60 ja Lapista 45. Sivusto on kattava tietolähde, kun halutaan löytää lähialueen paikallisia yrityksiä, jotka tuottavat ja valmistavat lähiruokaa. Sinne on koottu myös lähi- ja luomuruokaan profiloituneita erikoiskauppoja ja ravintoloita. Hankkeessa tehtyjen kyselyjen mukaan suurin osa kuluttajista haluaa ostaa lähiruokaa marketista aitojamakuja.fi tai lähikaupasta. Lisäksi kuluttajat haluavat ostaa tuotteita suoraan yrittäjiltä joko tilapuodin, lähiruokarenkaan tai ruokapiirin kautta. Tähän kysyntään vastaamiseksi sivustolta löytyy liki 400 tilamyyntikohdetta ympäri Suomea. Aitoja makuja II -hankkeessa on nostettu esiin elintarvikealan pienyrittäjyyttä kokoamalla yhteen paikkaan alan yrityksiä ja nostamalla esiin paikallista elintarviketuotantoa. Hanke on toteuttanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä on rahoittanut Hämeen ELYkeskus valtakunnallisena hankkeena. Paikallista hanketyötä on rahoitettu alueellisesti, kuten Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus YmpäristöAgro II -hanketta. Yrityksen tiedot laitetaan aitojamakuja.fi-sivuille aluetoimijoiden kautta. Aluetoimijat ja yhteyshenkilöt: Kainuu, , Lappi, , Pohjois-Pohjanmaa, , Lisätietoja: 2/2015 maaviesti 5

6 neuvo 2020 Hyödynnä rahanarvoinen Neuvo 2020! Maatilojen neuvontajärjestelmä, Neuvo 2020, avautui osana Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa kaikkien viljelijöiden käyttöön maalis huhtikuun vaihteessa. Palveluja voi käyttää seuraaviin osa-alueisiin: ympäristö, tuotantoeläimet, kasvinsuojelu, luomu ja energia. ProAgrian kautta saa asiantuntijanäkemystä, neuvontaa, suunnitelmia, selvityksiä ja kartoituksia yleisesti maatilan ympäristökysymyksiin, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointi- ja terveysasioihin, maatilan energian käyttöön ja luomutuotantoon. Neuvontaa saa halutusta aihealueesta omien tarpeiden ja lähtökohtien mukaan. Neuvonta on maksutonta viljelijälle, vain alvin osuus laskutetaan. Viljelijä voi käyttää asiantuntijapalveluita euron edestä ohjelmakauden aikana. Neuvo-palvelujen laskutettavaan aikaan luetaan mukaan kaikki asiakkaan kanssa käytetty aika tilalla, toimistolla Viisi faktaa Viljelijälle ei koidu neuvonnan käytöstä mitään lisätyötä, sillä ProAgria hoitaa kaiken palvelun käyttöön liittyvän paperityön hallinnon kanssa. Neuvo-järjestelmän kautta ei voida tehdä esimerkiksi talous-, vero-, sukupolvenvaihdostai maatilojen yhtiöittämiseen liittyvä neuvontaa. Neuvon kautta ei voi tehdä myöskään palveluja, jotka on laskettu korvauksen piiriin muissa järjestelmissä. Tällaisia ovat esimerkiksi viljely- ja viljelykiertosuunnitelma sekä viljavuusnäytteiden otto, jotka on jo huomioitu ympäristökorvauksessa. Monia viljelysuunnittelua tukevia asioita voidaan tehdä Neuvo-palveluna, kuten ravinnetaselaskentaa, kasvinsuojelun suunnittelua, lannan ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvää neuvontaa tai maan rakenteen arviointia. Samalla tilakäynnillä voi hyödyntää useampaa Neuvo-osiota ja tilalla voi olla yhtä aikaa useita asiantuntijoita. Neuvontaa voidaan antaa myös enintään 10 henkilön ryhmälle. Tila voi käyttää saman Neuvo-osion palveluja useamman kerran. tai netissä sekä kaikki asiakkaan kanssa yhteistyössä tapahtuva, palvelun tekemiseen kiinteästi liittyvä asiointi, kuten tilan ennakkotietojen kartoitus. Energia-, terveydenhuolto- ja ympäristösuunnitelmissa laskutettavaan aikaan lasketaan mukaan lisäksi tilakäyntiä vastaava toimistoaika, joka tarkoittaa kirjallisen suunnitelman tekemistä. Matkakulut laskutetaan valtion kilometrikorvausten mukaan. Nämä kaikki kulut huomioidaan tilakohtaisessa euron kiintiössä. Neuvo palvelua tarjoavat Pro- Agrian asiantuntijat on kouluttanut ja hyväksynyt Maaseutuvirasto. Kaikki palvelun tuottajat käyttävät samaa Mavin määrittelemää maksuperustetta ja ohjeita palvelujen hinnoittelussa ja toteutuksessa. Lisätietoja: 6 maaviesti 2/2015

7 Neuvo asiantuntijat ProAgria Kainuu Ympäristö Eila Niskanen, Matti Partanen, Marjo Piirainen, Tarja Poikela, Minna Tanner, Matti Väisänen, Katariina Kalliokoski, (äitiyslomalla) Tuotantoeläimet Jaana Juntunen, Voitto Kemppainen, Helena Kämäräinen, Eila Niskanen, Marjo Piirainen, Minna Tanner, Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Jaana Juntunen, Matti Partanen, Matti Väisänen, Energia Tarja Poikela, Luomu, tuotantoeläimet Helena Kämäräinen, Eila Niskanen, Marjo Piirainen, Minna Tanner, Katariina Kalliokoski, (äitiyslomalla) Luomu, kasvintuotanto Helena Kämäräinen, Eila Niskanen, Marjo Piirainen, Minna Tanner, Katariina Kalliokoski, (äitiyslomalla) ProAgria Lappi Ympäristö Ari Alamikkotervo, Pekka Kummala, Harri Salow, Armi Uljua, Tuotantoeläimet Kati Riipi, Harri Salow, Armi Uljua, Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Ari Alamikkotervo, Harri Salow, Energia Harri Salow, Luomu, tuotantoeläimet Armi Uljua, Luomu, kasvintuotanto Ari Alamikkotervo, Armi Uljua, ProAgria Oulu Ympäristö Heli Alatalo, Hanne Hurskainen, Antti Harjunen, Laina Hekkala, Kalle Hellström, Leea Holmi, Satu Huovinen, Sari Isotalus, (vuorotteluvapaa saakka) Risto Jokela, Erika Jylhä-Pekkala, Markku Kalaoja, Minna Kärenlampi, (opintovapaalla) Sauli Kärenlampi, Leila Laine, Sanna Lehtimäki, Esko Ojalehto, Heikki Ollikainen, Paula Orava, (hoitovapaa syksyyn 2015) Maire Pikkarainen, Riina Rahkila, Anna-Maija Rautiainen, Heini Rautiola, Pekka Ryymin, Erkki Ryynänen, Maarit Satomaa, Juha Sohlo, Sanna Suomela, Anitta Talus, Heikki Turtinen, Lauri Tölli, Alpo Törmänen, Pertti Törmänen, Olli Valtonen, Anna-Leena Vierimaa, Esko Viitala, Kirsti Voho, Tuotantoeläimet Laina Hekkala, Leea Holmi, Satu Huovinen, Erika Jylhä-Pekkala, Pirkko Kalaoja, Tiina Karlström, Virpi Kurkela, Minna Kärenlampi, (opintovapaalla) Sauli Kärenlampi, Eliisa Laitila, Sanna Lehtimäki, Sirpa Luttinen, Paula Orava, (hoitovapaa syksyyn 2015) Hanna Oravainen, Tarja Paatero, Maire Pikkarainen, Marjo Posio, (äitiyslomalla) Anna-Maija Rautiainen, Heini Rautiola, Pekka Ryymin, Sanna Suomela, Anitta Talus, Paula Vilppola, Tuotantoeläimet, terveydenhuoltosuunnitelmat Virpi Kurkela, Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Heli Alatalo, Antti Harjunen, Laina Hekkala, Hanne Hurskainen, Risto Jokela, Erika Jylhä-Pekkala, Markku Kalaoja, Sauli Kärenlampi, Leila Laine, Esko Ojalehto, Paula Orava, (hoitovapaa syksyyn 2015) Pekka Ryymin, Erkki Ryynänen, Juha Sohlo, Anitta Talus, Heikki Turtinen, Lauri Tölli, Alpo Törmänen, Paula Vilppola, Energia Hannu Kokkoniemi, Lauri Tölli, Esko Viitala, Luomu, tuotantoeläimet Satu Huovinen, Maire Pikkarainen, Sanna Suomela, Olli Valtonen, Anna-Leena Vierimaa, Luomu, kasvintuotanto Satu Huovinen, Hanne Hurskainen, Maire Pikkarainen, Sanna Suomela, Olli Valtonen, Anna-Leena Vierimaa, Kirsti Voho, ProAgria Oulun Neuvo-asiantuntijat kunnittain osoitteessa 2/2015 maaviesti 7

8 NEUVO 2020 Tauno Paakkari Esimerkkejä ProAgrian Neuvo palveluista Tukipuntarilla parhaat tukiratkaisut Nyt on oikea aika ennakoida, miten uudistuvat tuet vaikuttavat tilasi tulokseen! Selvitämme parhaat ympäristö-, eläinten hyvinvointikorvauksen ja viherryttämistuenratkaisut yrityksellesi. Lisäksi saat arvion tilakohtaisesta kokonaistukimäärästä. Lisätietoa: fi/tukipuntari Panostaminen eläinten hyvinvointiin kannattaa Jo kohtuullisilla panoksilla voit vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ja kestävyyteen. Puuttumalla varhain ennaltaehkäiset sairauksia ja parannat tuottoja. Uusi eläinten hyvinvointikorvaus tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia parantaa eläinten hyvinvointia. Kartoitamme hyvinvointikorvauksen edellyttämät toimenpiteet ja arvioimme sitoumuksen hyödyt tilallasi. Kasvinsuojelusuunnitelma ja IPM-neuvonta ProAgrian asiantuntija selvittää parhaimmat kasvinsuojelumenetelmät ja sopivimmat aineet. Kasvinsuojelusuunnitelma ottaa huomioon ympäristön, turvallisuuden ja kannattavuuden. Varmistamme, että tilasi kasvinsuojelu on kunnossa ja toimii täydentävien ehtojen mukaisesti. 8 maaviesti 2/2015 Luomua varmasti Avullamme valmistaudut luomutarkastukseen. Käymme yhdessä läpi luomutuotannon ehdot ja katsomme, että tilasi toiminta on niiden mukaista. Teemme myös arvioita, mitä luomutuotantoon siirtyminen tarkoittaa tilallasi. Pellon kasvukunto ja vesitalous Maan rakenteen arvioinnilla saat ratkaisuja pellon kasvukunnon ja vesitalouden parantamiseen. Ravinnetaselaskennalla selvitämme lohkon tuotto-kyvyn ja oikean lannoituksen. Arvioimme myös, voiko kerääjäkasveilla vähentää ravinteiden huuhtoutumisriskiä ja mitkä syväjuuriset kasvit sopivat lohkolle monipuolistamaan viljely-kiertoa ja kuohkeuttamaan maan rakennetta. Maisema- ja luontokohteiden kartoitus Tilallasi voi olla useita arvokkaita maisema- ja luontokohteita. Yhdessä maisema-asiantuntijan kanssa löydät ympäristösopimukseen sopivat kohteet. Näitä kohteita voit myös hyödyntää tilan tuotteiden markkinoinnissa. Pyydä Maa- ja kotitalousnaisten maisemaasiantuntija tilallesi kartoittamaan kohteet ja neuvomaan niiden hoidosta. Energian säästössä liikkuu isot rahat Maatilan energiasuunnitelman avulla saat selville yrityksesi energiankulutuksen, mahdollisuudet energiansäästöön ja -tuotantoon sekä arvion kannattavista ja tilalle sopivista energiaratkaisuista. Arvioi ja kehitä maatilasi energiankäyttöä ja sen tehostamista yhdessä ProAgrian energiaasiantuntijoiden kanssa. Kysy Neuvo palvelusta! Onko sinulla kysymyksiä maatilojen Neuvo neuvontajärjestelmästä? Asiantuntijamme vastaavat Neuvo palveluun liittyviin kysymyksiin nettisivuillamme. Jätä lomakkeelle sähköpostiosoitteesi, jos haluat että vastaamme sinulle henkilökohtaisesti. Julkaisemme usein kysytyt kysymykset vastausten kera Neuvo sivukokonaisuuden alla osoitteessa

9 KIVENNÄIS- JA ERIKOISREHU- KAMPANJA KUN TILAAT kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja, Premi-Tähti-rehuja tai kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla (Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 :n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä, erikoisrehuissa ja Premi- Tähti-rehuissa tai 20 :n alennus tonnilta muissa jauheisissa kivennäisissä.) Kampanja voimassa: TREGRENIN GENIEkeittiöpuutarha Murrontie Utajärvi p Myynti: maatalouskaupat Lähde Semexin sopimusasiakkaaksi! Saat alennuksia siemenannoksista ja monia muita etuja Semexin jalostussuunnitelman ja eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta. Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myös hoitajille. Dreamerin ensikkotyttäriä Hakapellon karjassa, omistajat Susanna ja Jari Ylimäki. Päivätuotokset noin kuukausi poikimisesta: vasemmalta H.Jooga 41,6 - H.Jaffa 33,4 - H.Jatuli 42,0 - H.Jamaica 38,0. Paranna lehmiesi vastustuskykyä Immunity-sonneilla! Semex Finland Oy Viikatetie 3, Liminka puh /2015 maaviesti 9

10 kannessa Ella Karttimo Rytisuon tilalla päätettiin nostaa kissa pöydälle ja selvittää, miten energiankulutusta voisi tehostaa. Arto Vesteri on tyytyväinen viime kesäkuussa käyttöön otettuun automaattiseen aperuokintaan, joka on laskenut rehuketjun käyttökustannuksia reilusti. Energiasuunnitelma auttaa maitotilan kustannusjahdissa Pudasjärveläisellä Rytisuon maitotilalla energiasuunnitelma on ollut yksi työkalu, jonka avulla on haettu tehostamisen paikkoja kehittyvän ja laajenevan tilan tuotantoon. Pudasjärvellä sijaitseva maitotila on kasvanut sitten vuoden 1993 sukupolvenvaihdoksen 15 lehmän ja 19 peltohehtaarin tilasta 80 lypsävän ja 81 hehtaarin maitoyritykseksi. Karjan koko pääluku 130. Arto ja Hellen Vesterin tilalla on kevennetty raskaita työvaiheita johdonmukaisesti. Tilan ensimmäinen lypsyrobotti otettiin käyttöön syksyllä 2011, toinen kahta vuotta myöhemmin. Automaattisesta rehunjaosta ja aperuokinnasta huolehtiva ruokintarobotti on paiskinut töitä viime kesäkuusta lähtien. Nyt painamme jarrua ja keskitymme enemmän hienosäätöön. Työ on keventynyt, eikä ole enää kiinni kellosta. Erityisesti karkearehurobotti on säästänyt aikaa, ja voimme nyt keskittyä enemmän eläinten valvontaan ja pihaton puhtaanapitoon, Vesterit kertovat. Jatkuvaa parantamista Energiasuunnitelma esittää tiivistetysti maatilan energian käytön nykytilan sekä yhdessä sovitut jatkotoimet energian hallinnan ja tehokkuuden sekä uusiutuvan energian käytön kehittämiseksi. Tavoitteena on maatilan energiatehokkuuden jatkuva parantaminen. Energia-asiat mukaan jo suunnitte Uuden tuotantorakennuksen energiankulutukseen kannattaa paneutua jo suunnittelu- ja kilpailutusvaiheessa. Energiatehokkuuden kehittämisessä rehuntuotannon ja tuotantorakennuksen merkitys on yhtä suuri. Kun suurennetaan yksikkökokoa, rehuntuotannon kulutus voi helposti lisääntyä yhtä paljon kuljetusmatkojen takia, sanoo ProAgria Oulun yritysja energiaasiantuntija Hannu Kokkoniemi. Hän pitää tärkeänä, että jo suunnitteluvaiheessa otetaan tarkasteluun kaikki energiakustannukset ja -investoinnit sekä niiden vaikutukset maitolitran hintaan. Energialähteitä mietittäessä Hannu Kokkoniemi kannustaa lähtemään liikkeelle olemassaolevista lämmönlähteistä. Pohdinnan tueksi on runsaasti tarjolla tutkitua tietoa. Ruokinta on suurin energiatehokkuuteen vaikuttava toiminto tuotantoyksikössä. Myös valaistuksen osuus on kasvanut merkittävästi. Uusimpien tutkimusten mukaan valaistuksen osuus energiankulutukssta nousee yli 20 prosenttiin. Suunnitteluvaiheessa on syytä pohtia, mikä on oikea valon määrä navetassa ja millaista valoa tarvitaan. Luonnonvaloa ei pidä unohtaa. Lypsyrobotti tarvitsee jatkuvasti lämmintä vettä. Maidon lämmön talteenoton on laskettu pienentävän navetan energiankulutusta viisi prosenttia, kun tuotos samaan aikaan voi kasvaa 10 prosenttia. 10 maaviesti 2/2015

11 Rytisuon tilalle energiasuunnitelman laati ProAgria Oulun energia-asiantuntija Esko Viitala. Ulkopuolinen asiantuntija näkee tilan asiat paremmin kuin itse ja hänellä on myös vertailutietoa muilta tiloilta. Kustannuspaineissa ja kireässä taloudellisessa tilanteessa kaikki keinot ja nipistämisen paikat ovat tarpeen, Arto Vesteri sanoo. Kehittämistarpeita löytyi ja niitä tilalla parannetaan pikku hiljaa ja luontevissa kohdissa. Esimerkiksi valaistus on iso tekijä. Kun nykyiset loisteputket tulevat elinkaarensa päähän, tarkoitus on siirtyä ledvalaistukseen, josta jo on hyviä kokemuksia rehuvarastossa. Maidon hukkalämpöä tilalla ei oteta vielä talteen, mutta lähes kaikki tarvittavat laitteet on siihen jo olemassa. Hukkalämpöä oli järkevää hyödyntää eläimien juomaveden lämmitykseen. Tehokkuutta ja energiasyöppöjä Uusi rehunjakorobotti on ollut energiatehokas hankinta. Rehuketjun käyttökustannukset polttoaineineen ovat nyt noin 190 euroa kuukaudessa, Arto Vesteri laskee. luvaiheessa! Ella Kartimo Pihattonavetan nykyinen hydraulitoiminen lannanpoistosysteemi sen sijaan on energiasyöppö, jonka vaihtaminen uudeksi voisi pienentää energiankulutuksen prosenttiin nykyisestä. Tuottoa pihatosta ja pellolta Puuenergiaa on Rytisuon tilalla käytetty aina rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Lämpökeskuksen uusiminen helppokäyttöisemmäksi ja energiatehokkaammaksi on suunnitelmissa lähivuosien aikana. Eläinmäärän kasvettua myös biokaasun hyödyntäminen kiinnostaa. Kun eläinmäärä ja peltoala ovat kasvaneet nopeasti, Vesterit haluavat satsata sekä keskituotokseen että nurmen satotasoon ja laadukkaan säilörehun tuotantoon. Hyvälaatuinen ja oikeaan aikaan korjattu rehu lisää tuotosta. Meillä maitomäärä on noussut hyvän rehun ansiosta 20 prosenttia, Arto Vesteri sanoo. Kaikki tilan yli 80 pehtohehtaaria on saatu raivattua energiatehokkaasti puolentoista kilometrin säteelle talouskeskuksesta. Ella Karttimo Hyvä valaistus vaikuttaa tuotokseen ja työhön monella tavalla. Energiasuunnitelman avulla haarukoidaan muun muassa, miten valaistuksen päivittäminen energiatehokkaampaan valonlähteeseen lisää kannattavuutta. Energiapalvelut Neuvo 2020 järjestelmässä Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön tukeminen ovat osa uuden Neuvo järjestelmän palveluja. Viljelijä voi valita maatilojen energiaohjelmasta tutun energiasuunnitelman, aikaisemmin tehdyn suunnitelman päivityksen tai neuvontaa energiantuotanto- tai energiatehokkuusinvestointiin. Tilaukset Hyrrästä Viljelijä tilaa ja valitsee neuvojan ja palvelun sähköisessä Hyrräpalvelussa eli enää ei tarvita erillistä liittymistä Maatilojen energiaohjelmaan. Lähtökohtana on kulutuksen ja energiatehokkuuden kartoitus sekä sen perusteella tehtävät toimenpiteet. Näin esimerkiksi lämmitysratkaisun tai vaikka valaistuksen päivityksen kannattavuus ja muutos suhteessa nykytilaan voidaan laskea ja todeta ennen investointia. ProAgrian energia-asiantuntijat ovat käytettävissä myös uudessajärjestelmässä. Esimerkkejä Neuvo järjestelmän energianeuvonnasta Energiasuunnitelma energiankulutus ja kehittämismahdollisuudet Jonkun osa-alueen kulutuslaskenta ja kannattavat investoinnit Energiasuunnitelman päivitys Lisätietoa: ProAgria Kainuu, Tarja Poikela ProAgria Lappi, Harri Salow ProAgria Oulu, Hannu Kokkoniemi ; Lauri Tölli ; Esko Viitala Kun jo navetan suunnitteluvaiheessa paneudutaan energiaasioihin ja huomioidaan rahoituksessa, ne on mahdollista myös toteuttaa heti alkuvaiheessa. Hannu Kokkoniemi sanoo. Varmista Neuvo palvelun avulla maatilayrityksellesi kuuluva tulo. SÄÄSTÄ ENERGIAA. Arvioi ja kehitä energiankäyttöä ja sen tehostamista yhdessä asiantuntijan kanssa. Kysy lisää! 2/2015 maaviesti 11

12 maito Eläimen hyvinvointi näkyy Tämä vuosi on nimetty hyvinvoinnin teemavuodeksi. Huomion kohteena on sekä lehmien ja lihanautojen että yrittäjien hyvinvointi, kulkevathan ne käsi kädessä. Hyvinvointiin panostaminen kannattaa myös taloudellisesti. Esimerkiksi lehmät makaavat jopa 14 tuntia vuorokaudessa, jos niillä on siihen mahdollisuus. Makuulla ollessaan ne märehtivät enemmän ja utareen verenkierto paranee. Maitotuotos nousee, kunhan riittävästä rehun saannista huolehditaan. Myös vasikat kasvavat nukkuessaan, mihin niitä houkuttavat hyvät olot ja täysi maha. Puhdas ja hyvin ilmastoitu rakennus vähentää eläinten sairas- Juomalaitteiden määrä JUOMAVESI minimi suositus lypsylehmille veden lämpötila C virtaus 10 l / min l / min kuppeja (halkaisija yli 30 cm) 1 kpl / 6 lehmää 1 kpl / 4 lehmää vesialtaan tilavuus 200 ± 50 l vesialtaiden määrä > 10 cm / lehmä < 20 lehmää / allas Lähde: Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot. MTT:n selvityksiä 137. Kivinen ym tumisriskiä sekä samalla kuluja ja huolta. Terveyttä ja tuottavuutta Eläinten terveyden ja tuottavuuden edistäminen ovat ProAgrian ruokinnan ohjauksen ja uuden Tuotannon ohjaus -palvelun peruslupauksia. Asiantuntijat ovat käytettävissä, kun tilalla mietitään tuotannon ja hyvinvoinnin pullonkauloja sekä ratkaisuja niihin. Neuvo palvelujen avulla asiantuntijat varmistavat, että täyttyvätkö hyvinvointikorvauksen ehdot tai mitä mahdollisuuksia korvaus tarjoaa tilalle. Lehmähavainto-kouluttajamme ovat erikoistuneet lehmien hyvinvointiin ja heidän pitämissä pienryhmäkoulutuksissa voi oppia, miten lehmä kertoo voinnistaan. Varmista vedensaanti Vesi ja ilma ovat edullisimpia maitotilan tuotantopanoksia. Maidosta yli 85 prosenttia on vettä, joten veden juonti määrittää tuotosta ja syöntiä voimakkaasti. Lehmät juovat vettä noin kertaa päivässä ja noin 10 litraa kerrallaan. Kuumana kesäpäivänä tuotannon huippuvaiheessa Uudet näytepikarit Valion tuottajille Valiolaisten tuottajien tuotosseurannan näytepikarit ja niiden kuljetusvälineet uudistuvat ja otetaan käyttöön huhtikuussa. Kesäkuussa vanhoissa pikareissa tulevia maitonäytteitä ei enää voida analysoida. Vaihdos johtuu muutoksista Seinäjoen aluelaboratoriossa, jonka analysointiprosessia kehitetään vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden tarpeita. Uudet pikarit ovat saranakannellisia ja niitä on kahdenlaisia: tarrattomia esikoodattuja eli valmiiksi tarroitettuja Tarrattomiin pikareihin liimataan näytteenoton yhteydessä lehmäkohtaiset maitonäytetarrat avauslipan alle pitkittäin. Uudet tarrat lähetetään tilalle automaattisesti, kun koelypsyn maitonäytetiedot ja analyysitulokset ovat Uudet välineet ovat tuottajille maksuttomia tuottajille ja niitä voi tilata Valma-kaupasta tai hakea tuote- ja tarvikemyymälöistä. saapuneet tuotosseurannan tietokantaan. Lisätarroja voi tarvittaessa tilata Verkkopalveluista tai tuotosseurannan asiakaspalvelusta. Tarrojen toimitus kestää kolme arkipäivää. Esikoodatuissa pikareissa on viivakooditarra valmiina, mutta siinä ei ole tunnistetietoja eli mitä tahansa pikaria voidaan käyttää mille tahansa lehmälle. Näyte yhdistetään lehmään skannaamalla. Yhdistämiseen on useita eri tapoja lypsyjärjestelmästä riippuen. ProAgrian tekniset asiantuntijat opastavat esikoodatun viivakoodipikarin käytössä. Esikoodatuista pikareista voidaan huhtikuun lopulta alkaen tilata lehmille tiineystesti koelypsyn maitonäytteestä. Testin hinta on 2,5 euroa + arvonlisävero. Käyttöönotto mahdollista heti Suurimmalle osalle pikarien vaihtuminen ei aiheuta muutoksia laitteiden osalta. Muutamassa tapauksessa on tehtävä muutoksia: DeLavalin näytteenottolaitteen näytteenottopilli on vaihdettava lyhempään. TruTestin mekaanisten mittarien näytteenottolaitteen tiiviste tulee vaihtaa, jos näytepikari liitetään suoraan laitteeseen. Kaikki tarvittavat välineet voi tilata Valma-kaupasta maksutta. Kuljetusvälineet uudistuvat Pikarit lähetetään jatkossa laboratorioon sinisissä näytetelineissä, mikä nopeuttaa niiden käsittelyä laboratoriossa. Telineiden avulla voidaan myös helpottaa näytteiden käsittelyä tilalla. Näytetelineet pakataan uudistuneeseen kuljetuslaatikkoon, johon mahtuu maaviesti 2/2015

13 tuloksessa IRENE MÄKINEN Kuvat: Irene Mäkinen Verhoseinäisessä pihatossa raikasta ilmaa riittää. Jo noin 20 asteen lämpötila heikentää syöntiä ja laskee maitotuotosta. Lämpiminä kesäpäivinä veden kulutus kasvaa. Traktorilla liikuteltava vesivaunu on helppo siirtää laitumelta toiselle. oleva lehmä voi juoda yli 200 litraa. Normaalisti lehmä juo noin 20 litraa minuutissa ja mieluiten siten, että voi upottaa turpansa veteen. KIRSI LEPPIKORPI näytettä. Laatikon päälle kirjoitetaan tuottajanumero ja koelypsyn päivämäärä, jotta ongelmatilanteessa voidaan olla tuottajaan yhteydessä. Kirsi Leppikorpi on ProAgria Keski-Pohjanmaan tuotosseurannan asiantuntija. Lisätietoa tuotosseurannasta ja näytepikariuudistuksesta: Tuotosseurannan tekniset asiantuntijat ProAgria Kainuu: ProAgria Lappi: proagria.fi, ProAgria Oulu: fi, ; Varmista seuraavat asiat: Tuleeko juomakuppeihin vettä riittävällä nopeudella ja riittääkö paine putkistossa? Onko juoma-altaita tai kuppeja riittävästi eri puolilla navettaa? Onko vesi hyvää eli juovatko eläimet empimättä? Ovatko vesialtaat ja kupit puhtaita? Voisitko itse juoda niistä? Onko pihaton käytävillä ja juoma-altaiden edessä riittävästi tilaa, jotta hiehot ja arat lehmät pääsevät halunsa mukaan juomaan? Onko laiduntavien lehmien vesihuolto riittävä? Lehmä suosii viileää ilmaa Ulkoilman tasoinen raikas ilma pitää rehut maittavina ja rehun syöjät aktiivisina syömään. Raikas ilma ja tehokas ilmanvaihto ovat tärkeitä muulloinkin kuin lämpimänä vuoden aikana. Hengitys on lehmän tehokkain keino poistaa ylimääräistä lämpöä elimistöstään. Samalla navettailmaan tulee kosteutta, mikä on ilmanvaihdon avulla poistettava. Mitä enemmän lehmä tuottaa maitoa, sitä enemmän se syö ja sitä enemmän pötsi ja muu elimistö tuottavat lämpöä. Selvän lämpöstressin voi havaita normaalia nopeammin hengittävistä lehmistä. Lehmä nauttii raikkaasta ilmasta ja pihatoissa se hakeutuu avointen ovien tai luukkujen äärelle, jos navettailma on huonoa tai liian lämmintä. Lehmä suosii enemmän viileää kuin lämmintä ilmaa. Jo noin 20 asteen lämmöstä alkaen lehmä alkaa kuluttaa energiaa elimistönsä viilentämiseen. Samalla sen syönti ja aktiivisuus vähenevät, jolloin myös maidontuotanto vähenee. Helppo ja runsas vedensaanti auttaa elimistön viilentämisessä ja lämmön haittojen ennaltaehkäisyssä. Ilman liikkeelle saanti navetassa erilaisten tuulettimien avulla helpottaa elimistön lämpötilan tasapainottamista. Kaikki seinämät navetan sisällä heikentävät ilman vaihtumista lehmän turvan tasolla. Ilmanvaihdolla poistetaan myös lantakaasuja navettailmasta ja varmistetaan rehujen säilymistä hyvän hajuisina ja makuisina ruokintapöydällä. Pieneliöt lisääntyvät nopeasti kosteassa ja lämpimässä ympäristössä. Kun navetan ilmanvaihto toimii ja liika kosteus saadaan pois, pysyvät makuuparret ja pihaton käytävät kuivempina ja tautiriskit vähenevät. Raikas ja riittävän kuiva ilma muun muassa vähentää maidon solupitoisuutta ja ehkäisee utaretulehduksia. Irene Mäkinen on ProAgria Keski- Suomen palvelupäällikkö. 2/2015 maaviesti 13

14 maito Havaintopäiviä tarjolla! Hedelmällisyyshavaintopäivä ti klo Sami ja Pauliina Koskenniemi, Jarhoinen, Pello Päivän tavoitteena on oppia paremmin päättelemään, miksi lehmä ei tullut kantavaksi ensimmäisestä siemennyksestä tai miksi kiimat eivät alkaneet poikimisen jälkeen. Käymme navetassa havainnoimassa aamupäivän aikana opittuja asioita. Tutkailemme isäntätilan lehmäkohtaisia tunnuslukuja, navetan olosuhteita sekä lehmien ulkomuodollaan ja olemuksellaan lähettämiä viestejä. Kouluttajana on lypsykarjan ruokinnan, terveyden ja hyvinvoinnin huippuosaaja Tiina Karlström ProAgria Oulusta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Hedelmällisyyshavaintopäivä ke klo Marjoniemen Maito Oy, Haapajärvi Kahden robotin automaattilypsypihatto, yksi eläinryhmä, kaksi ruokintapöytää. Seosrehuruokinta. Toteutunut tuotostaso kiloa ja poikimaväli 387 päivää. Ilmoittautumiset ja tiedustelut tai tiina Lehmähavaintopäivä ti klo Outi ja Juhani Piukkala, Pyhäjoki Automaattilypsypihatto, jossa lypsylehmien laidunnus kesäisin. Aperuokinta kiskoruokkijalla. Toteutunut tuotostaso kiloa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut tai Maksimiryhmäkoko on 10 henkilöä. Havaintopäivien hinta 130 euroa/henkilö + alv 24 % laskutetaan jälkikäteen. Eroon tilasokeudesta Omaa tilaa on hyvä katsoa välillä vierain tai jopa lehmän silmin. Lehmät antavat jatkuvasti merkkejä terveydestään, hyvinvoinnistaan, olosuhteista, ravitsemustilastaan ja tuotoksestaan. Maitoyrittäjän haasteena on tulkita ja hyödyntää näitä merkkejä ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Tässä auttavat ProAgrian sertifioidut Lehmähavainto-kouluttajat ja Lehmähavaintoja-sarjan kirjat. Lisätietoa: Huipputarjous! Suositut Lehmähavaintoja-kirjat Utareterveys ja Hedelmällisyys on koottu yhdeksi julkaisuksi. Havainnollinen kirja auttaa katsomaan tilan arkirutiineja johtajan silmin ja kehittämään työtapoja. Tarjoushinta: 19,90 (ovh 35 ) verkkokaupasta Ilmainen toimitus. Asiakkaiden kertomaa Ilman tuotosseurantaa on lehmien tuloksia melko mahdotonta tietää. Jalostus ja ruokinnan optimointi ovat ongelmallisia ilman seurantaa. Lisäksi työlistat helpottavat käytännön suunnittelutöitä. Mistään ei oikeastaan tule mitään ilman tuotosseurantaa. Mitä uutta tuotosseurannassa? Näin hyödyt tuotosseurannasta työvälineitä päivittäiseen ja pitkän aikavälin johtamiseen vertailutietoa omasta karjasta ja muista sekä työlistat Tuotosseurannan avulla nostat karjasi keskituotosta parannat eläinaineista ja ruokinnan osuvuutta. Kuukausittain tehty koelypsy antaa sinulle luotettavaa tietoa johtamisen ja päätöksen teon pohjaksi. Uusi tuotosseuranta mahdollistaa joustavamman ja yksilöllisemmän toimintavan Halutessasi voit ulkoistaa osan tai koko näytteenoton ProAgrian teknisille asiantuntijalle. Uuden Tuotannon ohjaus -palvelun asiantuntijat ovat apunasi tiedon hyödyntämisessä ja miettimässä tuloksenteon paikkoja. Ota yhteyttä jo tänään! ProAgria Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. osaavat asiantuntijat tiedon keruussa ja tiedon laadun varmistuksessa tietoa eläinaineksen kehittämiseen maidon laatu hallintaan lähtötietoa ruokinnan optimointiin 14 maaviesti 2/2015

15 Tervetuloa töihin! ProAgria Oulu ProAgria Lappi tarjoaa asiantuntija-apua EU-tukihakemusten täyttöön keskitetysti Rovaniemen, Keminmaan, Kemijärven, Pellon ja Posion toimipaikoissa. Varaa aika suoraan asiantuntijalta! Rovaniemen toimipaikka (Rovaniemi, Ranua, Sodankylä, Kittilä, Kemijärvi), Pohjolankatu 2A, 4.krs, Rovaniemi Mika Sandbacka, Erkki Juntunen, Harri Salow, Keminmaan toimipaikka (Kemi, Keminmaa, Tervola, Simo, Tornio) Rantatie 39, Keminmaa Ari Alamikkotervo, Armi Uljua, Posion toimipaikka (Posio), Posiontie 44, Posio Pekka Kummala, Pellon toimipaikka (Pello, Muonio, Enontekiö, Ylitornio, Kolari) Kunnantie 4, Pello Timo Ohinmaa, Kemijärven toimipaikka (Salla, Kemijärvi, Savukoski, Pelkosenniemi) Vapaudenkatu 6, Kemijärvi Erkki Juntunen, Sodankylä (Sodankylä, Kittilä, Inari, Ivalo, Utsjoki), Kunnantalo Kati Riipi, ProAgria Oulun talousasiantuntijana on aloittanut MMM, agronomi Heta Jauhiainen Reisjärveltä. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa maatalouden liiketaloustiedettä. Heta Jauhiainen on työskennellyt viimeksi ProAgria Keskusten Liitossa. Sinne hän laati myös maatilayritysten henkilöstöjohtamista käsittelevän gradunsa. Tällä hetkellä Oulussa työskentelevän talousasiantuntijan toimipaikka vaihtuu ennen pitkää Nivalaan. Tuleva työsarka painottuu talouteen ja johtamiseen liittyviin asiantuntijapalveluihin. Yhteystiedot: proagria.fi, Tervetuloa ProAgrian verkkokauppaan Lähetykset ilman toimitus- ja postimaksua! Valikoima on laajentunut kirjoista myös vaatteisiin ja järjestötuotteisiin. ProAgrian EU-tukineuvonta 2015 ProAgria Kainuu Eila Niskanen, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, myös luomutilat Marjo Piirainen, luomutilat Tarja Poikela, Ylä-Kainuun kunnat Matilda Veijola, Kajaanin seutu Minna Tanner, Kainuun kunnat Matti Väisänen, Vaala, Kajaani ProAgria Lappi Kati Riipi, Kittilä, Enontekiö, Muonio Ari Alamikkotervo, Simo, Tornio, Ylitornio Mika Sandbacka, Rovaniemi, Kittilä Erkki Juntunen, Ranua, Rovaniemi Pekka Kummala, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski Timo Ohinmaa, Kolari, Pello, Ylitornio Armi Uljua, Tervola, Tornio, Ylitornio ProAgria Oulu Heli Alatalo, Pyhäjärvi Antti Harjunen, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi Laina Hekkala, Kuusamo, Taivalkoski Leea Holmi, Pudasjärvi Satu Huovinen, Nivala Hanne Hurskainen, Haapavesi, Siikalatva, Siikajoki Risto Jokela, Alavieska Erika Jylhä-Pekkala, Raahe, Siikajoki Markku Kalaoja, Nivala Hannu Kokkoniemi, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala Sauli Kärenlampi, Liminka, Lumijoki, Hailuoto, Siikajoki Leila Laine, Siikajoki Sanna Lehtimäki, Oulu Esko Ojalehto, Pyhäntä, Siikalatva Heikki Ollikainen, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki, Ylivieska Hanna Oravainen, Muhos, Utajärvi Tommi Palonen, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Siikajoki, Ylivieska Pasi Peltosaari, Nivala Maire Pikkarainen, Pyhäntä, Siikalatva Anna-Maija Rautiainen, Kuusamo Heini Rautiola, lammastilat Pekka Ryymin, Kärsämäki, Pyhäjärvi Erkki Ryynänen, Haapajärvi, Pyhäjärvi Jouni Sassali, Raahe, Siikajoki Juha Sohlo, Oulun seutu Sanna Suomela, Oulu, Pudasjärvi, Muhos Heikki Tahkola, kalastajien EU-tukineuvonta Anitta Talus, Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Ylivieska Lauri Tölli, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi Alpo Törmänen, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Siikajoki Pertti Törmänen, Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi Olli Valtonen, luomutilat Anna-Leena Vierimaa, luomutilat Esko Viitala, Pudasjärvi, Taivalkoski, Oulu Matti Viitala, Haapavesi, Kärsämäki Paula Vilppola, Oulu, Kempele, Siikalatva /2015 2/2015 maaviesti maaviesti 15 15

16 MIKÄ MUUTTUU 2015? Mikä muuttuu hanke tiedottaa maatalouden tukiasioista ProAgria Oulun, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen ja maaseuturahaston Mikä muuttuu 2015? -hanke järjestivät maalis huhtikuussa viljelijöille 15 tilaisuutta maatalouden tukijärjestelmän muutoksista. Niihin osallistui ennätyksellisesti yli kuulijaa. Lisäksi kunnat järjestivät runsaasti omia tilaisuuksiaan. Tilaisuuksissa esillä olleita asioita voi vielä kerrata nettiin nauhoitettujen luentovideoiden avulla. Vaikka tukihakuun liittyvä työ olisi teetetty ostopalveluna, täytyy viljelijän tietää moninaisia asioita käytännön toimissa. Maaseutuviraston järjestämien tukikoulutusten materiaali ja nauhoitetut luentovideot ovat osoitteessa > Tuet ja palvelut > Viljelijätukihakukoulutus sekä > Oppaat ja lomakkeet > Viljelijä > Hakuopas 2015 ja Täydentävien ehtojen oppaat. Tärkein tietolähde on tietenkin viljelijän oma tukihakemus ja viljelysuunnitelma yhdessä Mavin oppaiden kanssa. Mikä muuttuu 2015? -hankkeen ja YmpäristöAgro II -hankkeen materiaaleja löytyy osoitteessa fi seuraavasti: Videot (uusia luentoja) Ajankohtaista TAIMI MAHOSENAHO Tuki-infoa viljelijöille Mikä muuttuu 2015? -hanke suunnitelmineen on vireillä ELYkeskuksessa ja päätös saataneen myöhemmin. Taimi Mahosenaho, maisemaja ympäristöasiantuntija, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Mikä muuttuu 2015? -hanke. Lisätiedot puh , maajakotitalousnaiset.fi Ympäristökorvaus on tilakohtainen juttu JOHANNA HELKIMO KATSO MYÖS TUKIHAKULIITE MAAVIESTISSÄ 1/2015! Uusi maaseutuohjelma ja uudet ympäristökorvaukset maatiloilla on paljon uutta mietittävää. Viljelijöitä mietityttää, kun perustason eli kaikkia sitoutuneita tiloja koskevan ravinteiden tasapainoisen (RTK) käytön tukitaso laskee 54 euroa hehtaarilta vuodessa. Kotieläintiloja varmasti pohdituttaa, kun niille ei ole luvassa korotusta. Perustason päälle on kuitenkin luvassa ihan hyviä lohkokohtaisia toimenpiteitä. Niissä merkitystä on esimerkiksi lohkon sijainnilla, maalajilla tai tavalla käyttää lietelantaa. Suuressa osassa toimista maksetaan vain lohkolle, jossa sitä toteutetaan. Talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä tuki maksetaan koko korvauskelpoisella alalla sen prosentin mukaan, mikä syksyllä ilmoitetaan olevan talviaikana kasvipeitteistä. Kannattaa myös tarkistaa, mitä tukia millekin lohkolle tai ilmoitukselle maksetaan. Useita lohkokohtaisia toimia voi valita ensimmäisenä vuonna ja niistä maksetaan vasta sitten, kun lohkolle ilmoittaa kyseistä kasvia. Kaikkia toimia ei tarvitse toteut- taa joka vuosi, joten sekin voi helpottaa valitsemista. Tukiehdot ovat vielä tämän kirjoittamisen aikaan kesken, joten viljelijän kannattaa ennen tukien hakua ja ennen lohkokohtaisiin toimiin sitoutumista lukea esimerkiksi ympäristökorvauksen sitoumusehdot huolella läpi. Neuvo järjestelmään valitut neuvojat voivat tulevina vuosina auttaa tilaa hahmottamaan valittuja toimia ja mahdollisesti myös muokkaamaan sitoumusta. Myös ympäristösopimuksien ja luomusitoumuksien hakuaika päättyy Uuden edessä, mutta toiveikkaana tukihakuun! Erityisasiantuntija Johanna Helkimo, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Muista myös päättyvän eläinten hyvinvointituen velvoitteet Erika Jylhä-Pekkala Eläinten hyvinvointituen muuttumisesta hyvinvointikorvaukseksi on kerrottu Maaviestin 1/2015 YmpäristöAgrotukiliitteessä tarkemmin. Vanhojen eläintenhyvinvointituen sitoumusten osalta on muistettava, että tilojen on toimitettava jäljennökset terveydenhuoltokäynneistä ja terveydenhuoltosuunnitelmista kunnan maaseutuviranomaiselle vielä tänä keväänä. Terveydenhuoltokäynnit ja -suunnitelma tulee tehdä vuosittain mennessä tehdyistä käynneistä ja suunnitelmista pitää toimittaa kopiot mennessä kuntaan! Erika Jylhä-Pekkala, tuotosseurannan asiantuntija, ProAgria Oulu, Mikä muuttuu 2015? -hanke Tätä kirjoitettaessa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia. 16 maaviesti 2/2015

17 Uusi hyvinvointikorvaus kannattaa hyödyntää Erika Jylhä-Pekkala Tänä keväänä viljelijät voivat hakea eläinten hyvinvointikorvausta, joka on edeltäjäänsä, eläinten hyvinvointitukea, laajempi kokonaisuus. Alla olevat esimerkit havainnollistavat, millaisia tukitasoja erilaiset eläintilat voivat alueellamme tästä tukimuodosta saada. Tärkeintä kuitenkin on pohtia, mitkä toimenpiteet olisivat tärkeimmät ja mahdolliset eläinten kannalta juuri omalla tilalla. Hyvinvoivat eläimet ovat myös tuottavimpia. Erika Jylhä-Pekkala, tuotosseurannan asiantuntija, ProAgria Oulu, Mikä muuttuu 2015? -hanke Esimerkkejä eläinten hyvinvointikorvauksesta Tilalla 35 lehmää, 21 hiehoa ja vasikkaa, 40 uuhta ja 30 karitsaa Parsinavetta, laiduntaa pitkään 1.1. Nautojen ruokinta ja hoito a. Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen (m 2 ) a. Väh. 6kk:den ikäisten pito-olosuhteet b. Laidunnus, pidempi Lampaiden ja vuohien hoito Tilalla 65 lehmää, 46 hiehoa ja vasikkaa Pihatto, kesällä jaloittelutarha 1.1. Nautojen ruokinta ja hoito b. Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen a. Väh. 6kk:n ikäisten pito-olosuhteet a. Lypsylehmien hoito-, sairas- ja poikimakarsinat Tilalla 125 lehmää, 25 hiehoa ja vasikkaa Pihatto, hiehon kasvatus ulkoistettu 1.1. Nautojen ruokinta ja hoito b. Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen a. Väh. 6kk:n ikäisten pito-olosuhteet a. Lypsylehmien hoito-, sairas- ja poikimakarsinat Maarit Satomaa Maiseman- ja luonnonhoidon tukien Muistilista Maiseman- ja luonnonhoidon ympäristösopimuksien haku entinen erityistuki Panosta suunnitelmaan ja liitteisiin. o Aseta hoidolle tavoitteet. o Mieti yksilöidyt perustamisja hoitotoimet lohkokohtaisesti sopimusvuosittain, toteutusaikataulu sekä toimenpiteiden vaikuttavuus tavoitteisiin nähden. o Panosta karttaliitteisiin lohkorajat ja tunnukset, aitalinjat, raivattavat ja niitettävät alueet. o Muista myös vuokrasopimukset koko sopimuskaudelle, hoitopäiväkirja edelliseltä sopimuskaudelta, yhdistyksillä ote kokouspöytäkirjasta ja selvitys nimenkirjoitusoikeudesta Vuodesta 2011 eteenpäin tehdyt erityistukisopimukset päätetään ja haetaan tilalle ympäristösopimus. Myös ennen 2011 alkaneet sopimukset voi lakkauttaa ilman takaisinperintää > ELY-keskukseen kirjallinen ilmoitus mennessä. Kosteikkojen hoitosopimus: lomakenumero 262, Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimus: lomake 253 sekä Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimus: lomake 521. Hakuaika päättyy , hakemukset ELY-keskukseen Lisää hoitosuunnitelmasta > Tuet ja palvelut > Ympäristösopimukset > Hoitosuunnitelma. Ei-tuotannollisella investointituella voi perustaa kosteikon Haku aukeaa tämän hetken tiedon mukaan toukokuun aikana. Arvioitu hakuaika viimeistään ELY-keskukseen. Tutustu kohteiden pisteytettyihin valintakriteereihin uutta! > Maiseman- ja luonnonhoito Selvitä valintakriteerien täyttyminen ennen suunnitelman tilaamista. Tuen maksatus joko kertakorvausmenettelynä tai kuittiperusteisesti uutta! o Kosteikkojen perustamiseen tukitaso enintään euroa/hehtaari. Tilaa heti kosteikkosuunnitelma liitteineen, lista kosteikkosuunnittelijoista: > Maiseman- ja luonnonhoito Hae ei-tuotannollisten investointien korvausta kosteikkojen perustamiseen lomakkeella 195 sekä perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen lomakkeella 196. Katso lisää > Tuet ja Palvelut > Ei-tuotannolliset investointituet sekä Viljelijä voi tilata Neuvo käynnin maisema- ja luontokohteiden kartoitukseen ja neuvontaan. Mallisuunnitelmia ja suunnitelmapohja osoitteessa Lisätiedot: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa, Tätä kirjoitettaessa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia. 2/2015 maaviesti 17

18 MIKÄ MUUTTUU 2015? Taimi Mahosenaho Anna-Leena Vierimaa Ympäristökorvaus nousee lohkokohtaisilla toimilla Vielä tukihakukiireiden jälkeenkin on mahdollista miettiä neuvojan kanssa, mitä muutoksia touko kesäkuussa voi tehdä Neuvo palvelun avulla. Viljelijä maksaa palvelusta vain arvonlisäveron. Ympäristösitoumuskauden aikana aiotut toimenpiteet valitaan ensimmäisenä sitoumusvuotena. Ympäristökorvauksen lisäksi viljelijä sitoutuu samalla toteuttamaan Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpidettä. Sen sijaan lohkokohtaiset toimenpiteet ovat valinnaisia. Jo ensimmäisenä vuonna tulee valita nekin lohkokohtaiset toimenpiteet, joita ei aiota toteuttaa vielä ensimmäisenä sitoumusvuotena. Seuraavina vuosina voi valita uusia toimenpiteitä lähinnä vain Neuvo 2020:n kautta saadun suosituksen perusteella. Lohkokohtaisen toimenpiteen voi vaihtaa toiseen, jos mukauttaa ympäristösitoumusta Neuvo 2020:n suosituksen perusteella. Ilmoita lohkokohtaisen toimenpiteen vaihtamisesta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle mennessä kyseisenä vuonna. Neuvo 2020:n kautta tehtävästä toimenpiteen muutoksesta neu- RISTO JOKELA Muutoksia tukihaun jälkeen Neuvo-palvelun avulla voja antaa vaihtamissuosituksen kirjallisena, joka palautetaan kuntaan viimeistään Jos ilmoitat vaihtamisesta myöhemmin, voit alkaa toteuttaa toimenpidettä, mutta muutoksen mukainen ympäristökorvaus maksetaan seuraavan sitoumusvuoden alusta alkaen. Lähde: Tukihakuopas 2015, Mavi Lisätietoa Neuvo palvelusta ja hyväksyttyjen neuvojien yhteystiedot tässä lehdessä sivuilla 6 8 ja osoitteessa neuvojarekisteri. Lisätietoja: ProAgria Oulu, erityisasiantuntija Risto Jokela, Tutustu Pellon käytön vaihtoehtoja -oppaaseen s. 22 Nyt kun tilat pohtivat lopullisia tukivaihtoehtoja, on esitetty kysymys, kannattaako ympäristökorvausjärjestelmään liittyä ollenkaan, kun korvaustaso on niin matala. Käytännössä useimmilla tiloilla on mahdollista valita uudesta järjestelmästä sopivia toimenpiteitä, joilla voidaan ympäristökorvauksen tasoa nostaa merkittävästi. Alla oleva esimerkki voisi hyvinkin olla joku alueemme maatiloista: tukien kokonaistaso on euroa (eläintukia laskelma ei sisällä) ja tästä määrästä ympäristökorvauksen määrä on Kotieläintila, n. 40 ey, 80 ha Peltoa runsaasti eläimiin nähden Tila sijaitsee talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisalueella 40 ha säilörehu 10 ha herne + kerääjäkasvi 10 ha seosvilja + kerääjäkasvi 20 ha suojavilja + nurmensiemen 6 ha suojavyöhyke 4 ha luonnonhoitopelto Lietelannan sijoittaminen Talviaikainen kasvipeitteisyys Tuki Korvaus /ha Yhteensä Perustuki Viherryttäminen Luonnonhaittakorvaus Ravinteiden tasapainoinen käyttö Peltokasvipalkkio 10 ha (herne) Lietelannan sijoittaminen 20 ha:lle Talviaikainen kasvipeitteisyys 60 % Kerääjäkasvit 20 ha Suojavyöhyke 6 ha Luonnonhoitopelto 4 ha Tukien yhteenveto (ei sisällä eläintukia) euroa, joten hehtaaria kohti ympäristökorvaus olisi 152 euroa hehtaarilta. Tukitasot tulevat olemaan entistä enemmän tila- ja lohkokohtaisia. Tilojen kannattaa hyödyntää Neuvo järjestelmää ja asiantuntijan tekemää Tukipuntarilaskelmaa, joka antaa hyvät arvioit tilalle sopivista vaihtoehdoista ja kokonaistukitasosta. Anna-Leena Vierimaa, luomutuotannon asiantuntija, ProAgria Oulu, Mikä muuttuu 2015? -hanke Tukiyhteenveto Tuet yhteensä Josta ympäristökorvaus Tuet /ha 651 /ha Ilman ympäristökorvausta /ha 499 /ha Ympäristökorvaus taso 152 /ha Tätä kirjoitettaessa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia. 18 maaviesti 2/2015

19 Kerääjäkasvit kiinnostavat Uusi ympäristökorvaus lisää kerääjäkasvien suosiota. Ellei niistä ole kokemusta entuudestaan, kannattaa lähteä liikkeelle pienellä alalla, kirjata muistiin tekemiset ja tulokset opetella, mikä onnistuu ja toimii parhaiten. Jos asia ei ole hallinnassa, saattavat korvaukset muuttua tappioiksi. Kerääjäkasveilta edellytetään tasaista kasvustoa. On siis varmistettava, että kerääjäkasvien siemen saadaan itämään, mutta ne eivät kasva yli pääkasvin sekä vaikeuta sadonkorjuuta ja heikennä laatua. Kannattaa tutustua viljelyohjeisiin, joita on tuotettu eri ympäristöhankkeissa kuten TehoPlus-, RaHa- ja Humaus-hankkeissa sekä ProAgrian Tieto Tuottamaan -sarjan Viljelykiertojen monipuolistaminen -oppaassa. Lisätietoa: FI/TEHO_Plus/Julkaisusarja ja www. ymparisto.fi/fi-fi/ravinnehuuhtoumien_hallinta/havaintokokeet Myös ympäristökorvausehtoihin on syytä tutustua huolellisesti. Valitse oikea kerääjäkasvi Valitse oikea kerääjäkasvilaji, joka ei kasva pääkasvin yli kasvukaudella. Kaikki heinät ja apilat eivät sovi kerääjäkasveiksi. Westerwoldin raiheinä ei sovellu kerääjäkasviksi > nopea kasvurytmi, voi kasvaa pääkasvin yli. Kun käytetään ristikukkaisia kasveja, kannattaa huomioida möhöjuuren riski: jos lämpöä ja kosteutta on riittävästi, möhöjuuri voi tuottaa äkämiä juuriin ja uusia kestoitiöitä jo lyhyessäkin ajassa; jos ristikukkaiskasvusto tuhotaan jo varhaisessa vaiheessa ennen kukintaa, on teoreettisesti mahdollista, että möhöjuuri saadaan itämään turhaan, kestoitiöt eivät ehdi muodostua ja möhöjuuri vähenee. Aluskasvi Siemenmäärä, kg/ha Valkoapila 2 6 Puna-apila 4 10 Persianapila 2 10 Italianraiheinä 5 15 Timotei 5 10 Muut monivuotiset heinät 5 12 Seokset, esim. italianraiheinä ja valkoapila Timotei ja puna-apila Kerääjäkasvit (kylvö sadonkorjuun jälkeen) Italianraiheinä 5 15 Valko- ja keltasinappi 5 15 Öljyretikka 5 15 Peittaamattoman rypsin käyttö kerääjäkasvina aiheuttaa suuren riskin, että kirpat syövät taimet. Siemen on saatava maakosketukseen ja kosteaan. Pintaan levitys esimerkiksi viskureilla ei tuota yleensä hyvää tulosta. Käytä maltillista siemenmäärää, ei liikaa, eikä liian vähän ei juolavehnäiselle eikä muutenkaan rikkakasveiltaan ongelmaiselle tai hukkakauraiselle lohkolle. Kasvinsuojelu pitää huomioida muutenkin. Jos kerääjäkasvina on apila, viljan normaalit rikkavalmisteet eivät käy. Jos kerääjäkasvina on heinä, kaikki viljan aineet eivät sovi, vaan tulee käyttää aineita, joita voi käyttää perustettaessa nurmi suojaviljaan. Kaikki heinät eivät kestä hukkakaura-aineita. Valvontaa varten on hyvä säilyttää kerääjäkasvien siementen ostokuitit ja muutenkin dokumentoida hyvin kylvötiedot, jos itäminen ei syystä tai toisesta onnistukaan. Valvonnassa otetaan huomioon olosuhdetekijät ja tarvittaessa tehdään uusintavalvontakäynti kerääjäkasvien toteamiseksi. Vaihtelua viljelykiertoon Kerääjäkasveja tulisi kylvää niin, että kaikki niiden hyödyt saadaan irti ja ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa pääkasville. Kerääjäkasvin tarkoitus on pääkasvin korjuun jälkeen lähteä kasvuun ja kerätä syksyn mittaan pellosta vapautuvat ravinteet käyttöön. Näin vähennetään muun muassa haitallista eroosiota sekä saadaan ravinteet talteen ja peltoon eloperäistä ainesta. Ympäristön kannalta parasta olisi muokata kerääjäkasvit vasta keväällä, jolloin kerääjäkasvialalle saadaan myös talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuki. Kerääjäkasveilla voidaan monipuolistaa viljelyä ja ne tuovat toivottua vaihtelua viljelykiertoihin. Ei rajoituksia tässä vaiheessa Hallinnon näkemyksen mukaan tässä vaiheessa ei kerääjäkasvieikä suojavyöhykealaa aiota rajoittaa, vaikka ne ovat ympäristökorvauksen suosikkeja. Tulevina Taimi Mahosenaho SARI PELTONEN vuosina rahatilanteen mukaan valintoja voidaan kuitenkin rajoittaa tai tiettyjen toimenpiteiden hakua ei avata lainkaan. Suojavyöhykkeissä huomioitavaa: sitoudutaan viideksi vuodeksi edellyttää niittoa vuosittain tai laiduntamista niittojäte on korjattava pois lohkolta niittojätteelle on löydyttävä sijoituskohde, eikä sitä voi varastoida suojavyöhykkeellä, pellon reunoilla tai viedä metsään niittojätteen voi käyttää hyödyksi esimerkiksi rehuna, kompostoituna tai silputtuna maan parannusaineena, kotieläintiloilla kuivikkeena tai riistan ruokintaan. Typensitojakasveja, härkäpapua ja hernettä tullaan yleisesti käyttämään, koska ne täyttävät ekologisen alan vaatimusta. Monella tilalla ei välttämättä ole lainkaan kokemusta näiden kasvien viljelystä. Tällöin on erityisesti syytä huolellisesti käydä läpi edellisenä vuonna rikkakasvitorjunnassa käytetyt valmisteet. Esimerkiksi seuraavilla viljan rikka-aineilla on jälkikasvirajoitus palkokasveille: Ariane S, Broadway, Mustang Forte, Primus XL, Starane XL, Triot ja MCPA. Sari Peltonen on ProAgria Keskusten Liiton palveluryhmäpäällikkö. Lisätietoa: fi-fi/teho_plus/julkaisusarja Ravinnehuuhtoumien_hallinta/ Havaintokokeet Tukihaun 2015 aikataulu Aiemmasta tiedosta poiketen tukihaku on tänä vuonna Sitä ennen voi tehdä jo tiettyjä toimia kuten kasvulohkomuutoksia. Tätä kirjoitettaessa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia. 2/2015 maaviesti 19

20 MIKÄ MUUTTUU 2015? Uusi tukikausi ja puutarhatuotanto KIRSTI VOHO Mitä mahdollisuuksia uusi tukikausi tarjoaa puutarhatuotannolle? Ympäristökorvauksen sitoumuksen tehneillä tiloilla korvattava toimenpide on ravinteiden tasapainoinen käyttö. Korvaus puutarhatiloilla on 200 euroa hehtaarilta. Monivuotisilla puutarhakasveilla ei ole enää typpilannoitusrajoja, vaan nitraattiasetus koskee kaikkia. Toimenpide edellyttää viljelysuunnitelmaa, viisivuotista viljelykiertosuunnitelmaa koko sitoumusajalle, viljavuustutkimuksia viiden vuoden välein, lohkokohtaisia muistiinpanoja, suojakaistoja vesistöön rajoittuvalla peruslohkolla, peltomaan laatutestiä, monimuotoisuuskaistoja sekä koulutuspäivää tai verkkotenttiä. Vähimmäisala kasvaa viideksi hehtaariksi. Puutarhakasvien vähimmäisala nousee hehtaariin. Esimerkki: tilalla viljelyssä viljaa kuusi hehtaaria ja 0,8 hehtaaria mansikkaa puutarhakasvit saavat korkeamman Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteen ja myös valittujen puutarhakasvien toimenpiteiden korvauksen Kun viljellään ainoastaan puutarhakasveja vähintään yhden hehtaarin alalla, viljelijällä on mahdollisuus valita lohkokohtaisia toimenpiteitä ja päättää vuosittain, millä lohkoilla niitä toteuttaa. Korvaus toimenpiteestä maksetaan vain näille lohkoille. Tilalla on kuitenkin oltava vähintään yksi kasvulohko (0,05 hehtaaria) joka vuosi. Puutarhatilojen lohkokohtaiset toimenpiteet ovat orgaanisten katteiden käyttö ja puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu. Lisäksi voi valita peltoviljelyn toimenpiteitä. Luomutuotannossa voi valita vain orgaanisten katteiden käytön vaihtoehdon. Lisätoimenpiteenä orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveille ja siemenperunalle: korvaus monivuotisilla kasveilla on 500 euroa hehtaarilta ja yksivuotisilla kasveilla on 300 euroa hehtaarilta monivuotisilla katettava rivit/rivivälit/koko ala kaikkien viljelyvuosien ajan katteen peitettävä 90 prosenttia alasta kuten riviväleistä Kirsti Voho Päättyneessä Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen II -hankkeessa yhdistyi viljelijöiden, tutkijoiden ja puutarha-asiantuntijoiden yhteistyö. Kuvassa tuholaistilanteen kartoitusta vatinäytteenotolla Mikko ja Anne Takasen mansikkakasvustoilla Sievissä. Kuvassa viljelijä Mikko Takanen, MTT:n tutkija Kati Hoppula Sotkamosta ja ProAgria Pohjois-Savon puutarha-asiantuntija Liisa Pietikäinen. hajoamaton muovikalvo tai -kangas eivät ole korvattavia korvausta voi kuitenkin saada esimerkiksi yhdistelmälle, jossa on hajoamaton muovikate rivin kohdalla ja rivivälissä leikattava ruohokate yksivuotisten rivit on katettava mennessä jatkuen sadonkorjuuseen asti toteutettava jokaisena sitoumusvuonna vähintään yhdellä lohkolla yksivuotisten puutarhakasvien rivien kohdilta maanpinta on katettava oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla, katepaperilla tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella materiaalilla monivuotisten kasvien osalta maanpinta on katettava rivien kohdilta oljella, hakkeella, ruoko-tai ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla tai muulla orgaanisella materiaalilla, katepaperilla tai leikattavalla nurmikatteella rivivälit on katettava joko riviväleihin perustettavalla leikattavalla nurmikatteella tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella katteella Esimerkki 1: kun mansikka on istutettu 15.6., rivivälit on kylvettävä nurmelle mennessä. Esimerkki 2: tila on valinnut lisätoimenpiteenä orgaanisen katteen mansikalle, rivin kohdalla muovi ja rivivälissä kylvetty nurmi. On tarve ruiskuttaa rönsyjä Reglonella eli tällöin myös nurmikasvusto vaurioituu hetkeksi, muttei kuole kokonaan. Näin voi tehdä sillä oletuksella, ettei tuhota rivivälinurmea pysyvästi. Jos ruiskutus on tehty juuri ennen valvontaa ja nurmikasvusto on heikompi, tilanne pitää selittää tarkastajalle. Riviväleissä kasvava leikattava rikkakasvusto ei täytä tätä ehtoa. Lisätoimenpiteenä puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu - sitä on toteutettava jokaisena sitoumusvuonna vähintään yhdellä lohkolla - sitoudutaan käyttämään vuosittain ilmoitetuilla lohkoilla ei-kemiallista torjuntamenetelmää ja seuraamaan torjunnan onnistumista; täydennys kemiallisesti on tarvittaessa mahdollista - valittavissa on erilaisia mekaanisia ja biologisia menetelmiä: ryhmä 1 (monivuotisille kasveille): petopunkit ja muut makroeliövalmisteet, mehiläislevitteiset mikrobiologiset kasvinsuojeluaineet, kasvutunnelit korvaus 500 euroa hehtaarilta ryhmä 2 (yksi -ja monivuotisille kasveille): tuhohyönteisverkot, mekaanisesti levitettävät mikrobiologiset kasvinsuojeluaineet, rivin/kasvin tunnistettava hara tai traktorikäyttöinen liekitin korvaus 350 euroa hehtaarilta. Viherryttämistuki Mansikka on aina peltokasvi viherryttämistuessa kasvuston iästä riippumatta eli yli viisivuotias mansikkakasvusto ei muutu pysyväksi kasviksi tässä tapauksessa. Jos maatila ei ole kokonaan luomutuotannossa, viherryttämistuen vaatimukset koskevat maatilasi sitä osaa, joka ei ole luomutuotannossa. Luomutilaakin koskee kohta kasvinsuojeluaineista. Jos viljelijä käyttää tai ostaa kasvinsuojeluaineita tai tekee päätöksiä kasvinsuojelutoimista, tulee kasvinsuojelukoulutus - tai tutkinto olla voimassa. Myös kaikilta luomuhyväksytyiltä kasvinsuojeluaineilta vaaditaan tutkinto. Kirsti Voho on ProAgria Oulun puutarha-asiantuntija, joka palvelee myös Kainuun ja Lapin puutarhayrityksiä. Tätä kirjoitettaessa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty muutokset mahdollisia. 20 maaviesti 2/2015

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Valiolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirrytään käyttämään huhtikuusta

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Neuvo2020-järjestelmä, Kokemukset luomutarkastuksista. Heikki Ajosenpää Satu Näykki Paimio 23.2.2015

Neuvo2020-järjestelmä, Kokemukset luomutarkastuksista. Heikki Ajosenpää Satu Näykki Paimio 23.2.2015 Neuvo2020-järjestelmä, Kokemukset luomutarkastuksista Heikki Ajosenpää Satu Näykki Paimio 23.2.2015 Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan

Lisätiedot

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020 ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Korvaa aiemman täydentävien ehtojen Tilaneuvontajärjestelmän

Lisätiedot

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Täydentävien ehtojen tilaneuvontajärjestelmä Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 mukainen Neuvo 2020 Maatilojen

Lisätiedot

Asiantuntijapalveluja. Palveluhakemisto 2015. pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen

Asiantuntijapalveluja. Palveluhakemisto 2015. pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen Palveluhakemisto 2015 Asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus ProAgria Oulun alue ja toimipisteet

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Neuvonta EU-asetuksissa Horisontaaliasetus 1306/2013 Jäsenmaalle velvoitteita maatilojen

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020 Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä 2015-2020 Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%)

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Olli Valtonen luomu- ja nurmiasiantuntija Kuva Anna-Leena Vierimaa Nurmineuvonta paketit ProAgria Oulu lanseerasi ensimmäiset nurmipaketit 2013. Toimintaa

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Ympäristötuki. Eu-avustajien koulutus Äänekoski. Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus

Ympäristötuki. Eu-avustajien koulutus Äänekoski. Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus Ympäristötuki Eu-avustajien koulutus Äänekoski Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus 18.3.2014 Ympäristötuki Ei uusia sitoumuksia tähän tietoon Vuonna 2007-2009 tehdyt ympäristötukisitoumukset jatketaan vuodella

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä VIJLELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 1 (5) HALLINNOLLE, KEVÄT 2015 Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä 1. Johdanto Maatilojen neuvontajärjestelmä on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020.

Lisätiedot

Neuvo 2020 - Koulutuspäivien ohjelma

Neuvo 2020 - Koulutuspäivien ohjelma NEUVO 2020 Ensimmäinen koulutuspäivä 9.12 12.00 Tilaisuuden avaus (yksikönjohtaja Vesa Perätalo, Mavi) 12.15 Yleiskatsaus Neuvo 2020-maatilojen neuvontajärjestelmään (Merja Uusi-Laurila, Mavi) 13.15 Neuvonnan

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Maaseudun puolesta ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Palveluhakemisto 2011 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Ensimmäinen koulutuspäivä 2.12.2014 (Törnävä-sali, Koulutuskeskus Sedu, Törnäväntie 24, www.sedu.fi)

Ensimmäinen koulutuspäivä 2.12.2014 (Törnävä-sali, Koulutuskeskus Sedu, Törnäväntie 24, www.sedu.fi) Neuvo 2020 - Koulutuspäivien ohjelma Seinäjoki 2.-3.12.2014 Ensimmäinen koulutuspäivä 2.12.2014 (Törnävä-sali, Koulutuskeskus Sedu, Törnäväntie 24, www.sedu.fi) 12.00 Tilaisuuden avaus (ylijohtaja Leena

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Kumppani kannattavaan kasvuun. ProAgria Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaiset

Kumppani kannattavaan kasvuun. ProAgria Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Palveluhakemisto Kumppani kannattavaan kasvuun ProAgria Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Asiakkaan menestyminen on meille tärkeää! ProAgria Kainuulla on pitkät perinteet maatilojen ja maaseutuneuvonnan

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Seurantakomitean kokous 23.5.2016 Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus, yksikönpäällikkö Risto Skyttä 25.5.2016 1 Kehittämishankkeet (MAKE) VARELY

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit Luonnonmukainen tuotanto Neuvo 2020. Sivu 1

Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit Luonnonmukainen tuotanto Neuvo 2020. Sivu 1 Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit Luonnonmukainen tuotanto Neuvo 2020 Sivu 1 Ympäristösopimukset 1/3 Ympäristösopimus - Erillisen suunnitelman vaativat Kosteikkojen hoito Maatalousluonnon

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi 9.4.2015. Luomutuki-info 9.4.2015 1

Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi 9.4.2015. Luomutuki-info 9.4.2015 1 Luomutukiinfo 2015 Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi 9.4.2015 Luomutuki-info 9.4.2015 1 Sisältö Luomusopimuksesta sitoumukseen Ympäristökorvaussitoumus Sitoumukset yhdessä Ympäristösopimukset Hakeminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry

Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry Taustaa tarkastustoiminnasta Evira Laskuttava taho -> Paikalliset

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Ympäristösopimukset:

Ympäristösopimukset: Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 CAP 2020 uudistus loppusuoralla Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 1 EU-valmistelu Tilanne Poliittinen sopimus kesäkuussa 2013 Neuvoston ja parlamentin asetukset hyväksytty joulukuussa

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2014 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

T erveyttä. avoitteena

T erveyttä. avoitteena T erveyttä avoitteena Terveydenhuollon huipputoimija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PPSHP, on innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija. Se on myös vetovoimainen

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen,

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle

1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle YMPÄRISTÖAGRO II SYKSYN 2013 TAPAHTUMIA 1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle to 31.10.2013 Nivala, Nivalan Sapuska, Pajatie 5 ti 5.11.2013 Kuusamo,

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki

Lisätiedot

Palveluhakemisto 2010

Palveluhakemisto 2010 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus Palveluhakemisto 2010 Menestyksen mahdollisuuksia 2 Menestyksen mahdollisuuksia Energian käyttäminen, säästäminen ja tuottaminen ovat

Lisätiedot

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa Maaseutuvirasto Mikä on Hyrrä? Hyrrä on uusi maaseudun tukien verkkopalvelu. Hyrrä opastaa hakijan tukiprosessin alusta loppuun - aina tukihakemuksesta

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä

Lisätiedot

Ympäristösitoumus 2015

Ympäristösitoumus 2015 Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Haku aukeaa aikaisintaan 15.4.2015

Haku aukeaa aikaisintaan 15.4.2015 Tukihaku 2015 Haku aukeaa aikaisintaan 15.4.2015 Mitä muuttuu??? Lähes kaikki muuttuu, joten kuunnelkaa ja kyselkää.. ESITYKSEN SISÄLTÖ Tukihaku 2015 / Laukaan YTA AKTIIVIVILJELIJÄ TUKIHAKUMATERIAALI TUKIEN

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET Ohjelmakausi 2014 2020 Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset Perustaso: Täydentävät ehdot (=lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvän

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot