SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3"

Transkriptio

1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO NYKYINEN TILANNE Huippu-urheilun organisaatio ja työnjako Suomessa Huippu-urheilustrategia Valmennuksesta vastaavat organisaatiot Seurat Lajiliitot ja muut valtakunnalliset liikuntajärjestöt Urheiluoppilaitokset Puolustusvoimat Tuki- ja palveluorganisaatiot Opetusministeriö Kunnat Suomen Olympiakomitea Suomen Paralympiayhdistys ry Suomen Liikunta ja Urheilu ry Urheiluopistot Harjoittelukeskukset Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Liikuntalääketieteen ja Testaustoiminnan Edistämisyhdistys (Liite ry) Liikuntalääketieteen keskukset Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminta nykyisin Valmennuskeskusten määrittely UROS 2 -strategian mukaan Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminta työryhmän kyselyn mukaan Valmennuskeskusten toiminta-ajatus ja tavoitteet Valmennuskeskustoiminnan opiskelijavuorokaudet ja toiminnan jakautuminen eri tehtäväaloille vuonna Valmentajakoulutus Yhteistyö lajiliittojen ja muiden liikuntajärjestöjen kanssa Urheilijan uraan ja kokonaisvaltaiseen valmennukseen liittyvät palvelut Valmennuskeskushenkilöstö Toiminnan vahvuudet ja heikkoudet VALMENNUS- JA HARJOITTELU- KESKUSTOIMINTA MUISSA MAISSA Yhdysvallat Kanada Saksa Norja Australia Englanti Vertailua Suomen järjestelmään...25

2 4 VALMENNUSKESKUKSIIN KOHDISTUVAT ODOTUKSET Lajiliittojen ja muiden valtakunnallisten liikuntajärjestöjen odotukset Sitoutuminen yhteistyöhön Toiveita ja odotuksia hyvältä valmennuskeskukselta Suurten kaupunkien harjoittelukeskukset Tulevaisuuden suuntaviivoja Valmennuskeskusten huippu-urheilullinen tulosvastuu Toiveita työryhmälle Urheilijoiden odotukset TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET SUOMALAISEN VALMENNUS- JA HARJOITTELU- KESKUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI Visio huippu-urheilun kehittämisestä ja koordinaatiosta Suomessa Valmennus ja -harjoittelukeskusten määrittely Valtakunnallinen huippu-urheilun valmennuskeskus Alueellinen kilpaurheilun valmennuskeskus Harjoittelukeskus Valmennuskeskustoiminnan arvolähtökohdat Urheiluopistojen profiili huippu-urheilun valmennuskeskuksina Valmennuskeskustoiminnan kehittäminen Valtakunnallisten huippu-urheilun valmennuskeskusten määrä ja status Lähivuosien painopistetehtävät urheiluopistojen valmennuskeskustoiminnassa Nuorten valmennus Valmennushenkilöstön lisääminen Valmentajien koulutus ja ammattitaidon kehittäminen...36 arviointijärjestelmän avulla Harjoittelukeskusten toiminnan kehittäminen Valmennuskeskusten kehitysohjelma Huipulle tähtäävien nuorten urheilijoiden valmennusjärjestelmän kehittäminen Päivittäisvalmennustyötä tekevien ammattivalmentajien määrän lisääminen valmennuskeskuksissa Valmentajien osaamisen kehittäminen Huippu-urheilun tutkimustoiminta YHTEENVETO...43 LIITTEET 1-6 2

3 1 JOHDANTO Suomalaisessa huippu-urheilussa on monenlaisia toimijoita eikä yhtä ainoata selkeää ohjaustahoa ole olemassa. Organisaatiot toimivat itsenäisesti päättäen toimintansa painopisteistä, palveluistaan ja yhteistyökumppaneistaan. Opetusministeriö rahoittaa eri huippu-urheilusta vastaavien tai sitä tukevien organisaatioiden toimintaa samoin kuin liikuntapaikkarakentamista valtion urheilubudjetissa olevin määrärahoin. Koska mahdollisuudet huippu-urheilun resursointiin ovat rajalliset, on toiminnan tehokkuuden ja tulosten kannalta ensiarvoisen tärkeätä, että eri toimijatahot työskentelevät yhteistyössä tähdäten yhteisesti hyväksyttyihin ja sovittuihin tavoitteisiin. Suomessa on kattava urheiluopistojen verkko, jonka yhtenä tehtävänä on urheilujärjestöjä palvelevan koulutuksen järjestäminen. Suurimmissa opistoissa on tätä tehtävää varten erilliset valmennuskeskusyksiköt. Urheiluopistot saavat toimintaansa ns. suoriteperusteista valtionosuutta vapaasta sivistystyöstä annetun lain nojalla. Lisäksi niille voidaan myöntää kehittämisavustuksia ja rakentamisavustuksia. Suomen Olympiakomitea laati vuonna 1987 muistion suomalaisten valmennuskeskusten perustamisesta. Tavoitteena oli Kuortaneen Urheiluopiston, Liikuntakeskus Pajulahden, Suomen Urheiluopiston sekä Vuokatin Urheiluopiston kehittäminen valtakunnallisiksi valmennuskeskuksiksi lajiliittojen valmennustoiminnan tehostamiseksi. Muistiossa hahmoteltiin valmennuskeskusten tehtäviä, määriteltiin kunkin opiston päälajit sekä esitettiin suunnitelma valmennuskeskusten investointitarpeista. Kouluhallitus tiedusteli 1988 opetusministeriön kantaa valmennuskeskusten perustamiseen sekä siihen liittyvien investointien valtionrahoitukseen. Vastauksessaan opetusministeriö totesi urheiluopistojen valmennuskeskustoiminnan tärkeäksi ja katsoi neljän valmennuskeskuksen riittävän Suomen tarpeisiin. Valmennuskeskusten valtionrahoitus kuitenkin toteutettaisiin olemassa olevien urheilumäärärahojen puitteissa. Ensimmäisessä vaiheessa tärkeäksi katsottiin training room -järjestelmien luominen. Urheiluopistojen UROS 2 -strategiassa vuosina 1994 ja 1997 urheiluopistojen valmennuskeskustehtäviin kiinnitettiin huomiota. Strategiassa Eerikkilän ja Varalan urheiluopistoilla katsottiin olevan Vierumäen, Kuortaneen, Pajulahden ja Vuokatin lisäksi valtakunnallinen erityisrooli huippu-urheilun valmennuksessa. Valmennuskeskustoiminta ei eri syistä kehittynyt olympiakomitean muistiossa kaavaillun mukaisesti. Esimerkiksi valtion erillisrahoitus valmennuskeskustoimintaan ei toteutunut. Vuosille laaditussa urheiluopistojen rakentamisen viisivuotissuunnitelmassa tosin huippuurheilun rakentamistarpeet otettiin erikseen huomioon. Myöskään lajien kehittyminen ja keskittyminen valmennuskeskuksiin ei toteutunut ehdotetulla tavalla ja nykyisin opistojen päälajivalikoima on monessa suhteessa toinen kuin vuonna 1987 kaavailtiin. Urheilijoiden valmennus ja valmentajien kouluttaminen on tärkeä osa sekä urheiluopistojen toimintaa että suomalaista huippu-urheilujärjestelmää. Jotta urheiluopistot voisivat mahdollisimman hyvin hoitaa tehtävänsä suomalaisessa huippu-urheilujärjestelmässä, opetusministeriö asetti työryhmän selvittämään urheiluopistojen huippu-urheiluroolia sekä verkostoitumista muiden huippu-urheilusta vastaavien tahojen kanssa. 3

4 2 NYKYINEN TILANNE 2.1 Huippu-urheilun organisaatio ja työnjako Suomessa Huippu-urheilustrategia Suurilla joukoilla toteutettu perhekeskeinen lasten ja nuorten urheilu sekä siihen kiinteästi liittyvä huipulle tähtäävä valmennus luo suomalaisessa järjestelmässä pohjan huippuurheilumenestykselle. Suomessa huippu-urheilusta vastaavat pääasiassa lajiliitot ja seurat. Niiden tukijoita ja valtakunnallisten palveluiden tuottajia ovat Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Nuori Suomi ry ja muut nuorisourheilujärjestöt, Suomen Olympiakomitea ja Suomen Paralympiakomitea sekä urheiluopistot. Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään erityisesti Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa, Jyväskylän yliopistossa sekä muissa yliopistojen, korkeakoulujen ja urheilututkimusasemien tutkimusyksiköissä sekä urheiluopistoissa. Nämä toimivat yhteistyössä opetusministeriön kanssa, jonka tehtävänä on liikunnan yleinen edistäminen mm. jakamalla tulosperusteisesti julkisia varoja sekä seuraamalla voimavarojen käyttöä ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Erityisesti OK:n ja SLU:n tehtävänä on huippu-urheiluun liittyvän valtakunnallisen toiminnan ja kehittämishankkeiden suunnittelu ja edistäminen lajiliittojen tarpeiden pohjalta ja yhteistyössä lajien kanssa. Käytännössä tämä tapahtuu seuraavassa esitettävän keskinäisen työnjaon pohjalta Valmennuksesta vastaavat organisaatiot Seurat Seurat vastaavat urheiluharrastuksen herättämisestä ja urheilutoiminnan toteutuksesta paikallisella tasolla. Hyvin hoidettu seuratyö turvaa eri lajien harrastuksen, nostaa kansallista tasoa ja luo edellytykset kansainväliselle menestykselle. Seurojen vastuulla on erityisesti nuorisourheilun ja huipulle tähtäävän valmennuksen edistäminen, valmentajien ja ohjaajien löytäminen ja kouluttaminen sekä kansallisen ja kansainvälisen kilpailutoiminnan järjestäminen Lajiliitot ja muut valtakunnalliset liikuntajärjestöt Lajijärjestöt kantavat vastuun huippu-urheilumenestyksestä sekä kansallisen ja kansainvälisen huippu-urheilun lajikohtaisesta toteutuksesta. Lajijärjestöt vastaavat valtakunnallisesti lasten ja nuorten urheilusta, harrastustoiminnasta, lajikohtaisesta valmennuksesta, lajin valmennusjär- 4

5 jestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä, harjoitusolosuhteiden luomisesta sekä valmennuksen seurannasta Urheiluoppilaitokset Urheiluoppilaitosten, joihin kuuluvat urheilulukiot, urheiluammattioppilaitokset ja myös muutama ammattikorkeakoulu ja tulevaisuudessa myös tietyt yliopistot ja tiedekorkeakoulut, tehtävänä on tarjota joustava ja tuloksellinen mahdollisuus huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämiseen yksilöllisiä opintosuunnitelmia rakentamalla Puolustusvoimat Puolustusvoimien valmennustoiminta tarjoaa merkittävän lisämahdollisuuden huippu-urheilun ja ammattiuran yhteensovittamiseen niin miehille kuin naisillekin. Tärkeässä roolissa Puolustusvoimien valmennustoiminnassa on Urheilukoulu Lahdessa, jonka tehokkaan ja lajikohtaisesti sovitetun toiminnan avulla luodaan 12 kuukauden valmennus- ja sotilaskoulutusmahdollisuus varusmiespalvelustaan suorittaville nuorille huippu-urheilijoille. Lisäksi puolustusvoimat huolehtii palveluksessaan olevien huippu-urheilijoiden valmennuksesta eri tavoin Tuki- ja palveluorganisaatiot Opetusministeriö Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston liikuntayksikön tehtävänä on liikunnan yleinen edistäminen sekä liikuntatoimen valtakunnallinen johto. Tätä tehtävää opetusministeriö toteuttaa informaatio- ja tulosohjauksella sekä rahoittamalla liikuntaa edistävää toimintaa. Opetusministeriön asiantuntijaelimenä toimii valtion liikuntaneuvosto. Keskeisiä strategisia kehittämisalueita ovat liikunnan kansalaistoiminnan edistäminen, liikunta-alan henkilöstön ammattitaidon kehittäminen, liikuntapaikkojen ja olosuhteiden kehittäminen, soveltavan liikuntatutkimuksen ja tietohuollon edistäminen sekä kansainvälinen vaikuttaminen. Vuonna 2 valtion talousarviossa osoitetaan liikunnan tukemiseen veikkausvoittovaroja yhteensä 471 miljoonaa markkaa ja yleisiä budjettivaroja 5,2 miljoona markkaa. Kaikkiaan valtion liikuntamenot ovat vuoden 2 talousarviossa yhteensä 476,2 Mmk. Urheiluopistojen valtionrahoitus vapaan sivistystyön lain nojalla on kaikkiaan noin 76,8 miljoonaa markkaa, josta käyttökustannusten valtionosuuksiin osoitetaan noin 62,1 miljoonaa markkaa, rakentamisavustuksiin 12 miljoonaa markkaa ja kehittämisavustuksiin 3,7 miljoonaa markkaa. 5

6 Kunnat Kuntien liikuntatoimen tehtävänä on luoda toimintaedellytykset paikalliselle liikuntatoiminnalle rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä myöntämällä avustuksia liikunta- ja urheiluseuroille. Kunnat vastaavat pääasiallisesti liikuntapaikkojen rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Kunnat käyttävät vuosittain liikuntaan noin 3 miljardia markkaa eli noin 6 markkaa asukasta kohti Suomen Olympiakomitea Olympiakomitea toimii olympialiikkeessä Kansainvälisen Olympiakomitean ja omien sääntöjensä edellyttämällä tavalla. Olympiakomitean tehtävänä on edistää olympia-aatetta, valita olympiajoukkueet, tukea olympiavalmennusta ja vastata olympiakisoihin liittyvistä järjestelyistä sekä ei-olympialajien huippu-urheilun tukemisesta. Olympiakomitea edistää päämäärätietoista, vastuuntuntoista ja eettisesti kestävää huippu-urheilua, jonka perustana ovat urheilun ja yhteiskunnan kasvatukselliset periaatteet. Suomessa OK vastaa huippu-urheilun edunvalvonnasta ja kehittämisestä yhteistyössä SLU:n ja lajiliittojen kanssa, huippu-urheilun julkisuuskuvasta, jäsenliittojensa valmennustoiminnan tukemisesta ja kehittämisestä, valmennustuen tulosperusteisesta suuntaamisesta sekä olympiakisoihin liittyvistä valmisteluista. OK:n yhteistyötehtäviä ovat huippu-urheilun määrärahavalmistelu, valmennuskeskusten toimintaedellytysten kehittäminen, huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssien turvaaminen, huippuvalmentajien jatkokoulutuksen kehittäminen, huippu-urheilijoiden opiskelun ja elämänuran kehittäminen, nuorten huippu-urheiluun tähtäävän valmennuksen edistäminen yhdessä nuorisourheilujärjestöjen ja lajiliittojen kanssa sekä tasa-arvon toteutuminen erityisesti huippu-urheilussa Suomen Paralympiayhdistys ry Paralympiakomitea toimii Kansainvälisen Paralympiakomitean jäsenjärjestönä Suomessa ja sen tavoitteena on toimia vammaisten kilpa- ja huippu-urheilun edunvalvojana ja kehittäjänä. Paralympiakomitea valitsee paralympiajoukkueet, tukee kisoihin tähtäävää valmennusta, vastaa kisamatkan järjestelyistä sekä valmistelee ja jakaa vammaisurheilun tulosperusteisen valmennustuen. Huippu-urheilua harjoittavista erityisryhmien järjestöistä Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry toimii Paralympiayhdistyksen ulkopuolella. Paralympiakomitea edistää määrätietoista, vastuuntuntoista ja eettisesti kestävää vammaisten huippu-urheilua, jonka perustana ovat urheilun ja yhteiskunnan kasvatukselliset periaatteet. Se huolehtii kokonaisvaltaisesti tasa-arvon toteutumisesta vammaisten huippu-urheilussa. Toiminnassaan Paralympiakomitea on kiinteässä yhteistyössä vammaisurheilujärjestöjen, Olympiakomitean sekä lajiliittojen kanssa. 6

7 Suomen Liikunta ja Urheilu ry Liikuntalain perusteella saa yleistä toiminta-avustusta vuonna 2 yhteensä 128 valtakunnallista ja alueellista liikuntajärjestöä, joista suurin osa on Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) jäseniä. SLU vastaa kansallisen huippu-urheilun seurannasta ja kehittämisestä alue- ja paikallistasolla, huippu-urheilun edunvalvonnasta yhteistyössä lajijärjestöjen ja OK:n kanssa, eri tasojen koulutuksen koordinoinnista sekä osallistuu tulosperusteisen määrärahajaon valmisteluun yhteistyössä opetusministeriön ja toimialajärjestöjen kanssa. SLU:n yhteistyötehtäviä ovat valmentajakoulutuksen koordinointi, huippu-urheilun kansainvälisyysasiat, lainsäädännön erityiskysymykset, urheilun tasa-arvotyö sekä koko urheilun ja liikunnan rahoitukseen ja urheilurakentamiseen liittyvien asioiden valtakunnallinen valmistelu Urheiluopistot Suomessa on 11 valtakunnallista ja kolme alueellista liikunnan koulutuskeskusta (urheiluopistoa). Urheiluopistot tuottavat lajiliittojen tarpeiden mukaisia huippu-urheilun valmennuksen, testauksen, seurannan, koulutuksen ja elämänuran kehitys- ja tukipalveluja, tekevät päivittäistä valmennustyötä sekä tarjoavat valtakunnallisesti ja alueellisesti olosuhteet tehokkaaseen harjoitteluun ja huipulle tähtäävään valmentautumiseen Harjoittelukeskukset Harjoittelukeskukset toimivat suurten kaupunki- ja yliopistopaikkakuntien yhteydessä. Niiden tavoitteena on kehittää harjoitteluolosuhteita sekä tarjota paikkakunnalla ja sen läheisyydessä asuville tai opiskeleville urheilijoille mahdollisuus päivittäiseen harjoitteluun keskuksiin sijoitettujen ammattivalmentajien johdolla. Harjoittelukeskukset voivat valmennuskeskusten ohella toimia myös alueellisen tai valtakunnallisen leirityksen ja lajikoulutuksen tukipisteinä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) KIHU vastaa kilpa- ja huippu-urheilun soveltavasta tutkimus- ja kehitystyöstä sekä tutkimustiedon välityksestä ottaen huomioon lajiliittojen tarpeet. KIHU:n tehtävänä on edistää huippuurheilun tutkimuksen yhteistyötä liikuntalääketieteen keskusten, yliopistojen ja korkeakoulujen ja eri tutkimuslaitosten kanssa sekä järjestää huippu-urheilun tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä palveluita Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto on maamme ainoa liikuntatieteellistä perus- ja jatkokoulutusta antava yliopisto. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta vastaa liikuntatieteellisestä perus- ja sovelta- 7

8 vasta tutkimustyöstä ja liikuntabiologian laitos yliopistollisesta valmentaja- ja testaajakoulutuksesta Liikuntalääketieteen ja Testaustoiminnan Edistämisyhdistys (Liite ry) Liite ry toteuttaa ja koordinoi antidopingtyötä Suomessa, kehittää urheilija- ja kuntotestauksen laatua ja edellytyksiä sekä edistää liikuntalääketieteellistä tutkimusta ja siihen liittyvää viestintää Suomessa Liikuntalääketieteen keskukset Liikuntalääketieteen keskukset (Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu) tekevät tutkimusta, kouluttavat liikuntalääketieteen erikoislääkäreitä, palvelevat urheilijoita, kuntoilijoita ja paikallisia harjoittelukeskuksia lääketieteellisissä kysymyksissä sekä tuottavat alan viestintää eri tahoille. 2.2 Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminta nykyisin Valmennuskeskusten määrittely UROS 2 -strategian mukaan Opetusministeriö käynnisti vuonna 1993 yhdessä valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten kanssa strategiatyön urheiluopistojen toiminnan kehittämiseksi eri tehtäväalueilla (ammatillinen koulutus, harraste- ja vapaa-ajan liikunta, huippu-urheilu). Huippu-urheilutehtävän kannalta UROS 2 -strategiassa opistot ryhmiteltiin kolmeen ryhmään. Vastaavanlainen jako esitettiin myös strategian tarkistuksessa vuonna Valtakunnalliset valmennuskeskukset Valtakunnallisen valmennuskeskuksen tehtäväksi määriteltiin suomalaisen huippu-urheilun kansainvälisen menestymisen edellytysten vahvistaminen tarjoamalla ja kehittämällä valmentajakoulutusta, tuottamalla lajien tarpeiden mukaiset valmennuspalvelut, ylläpitämällä ja kehittämällä huippu-urheilijoiden harjoitusolosuhteita, järjestämällä ja kehittämällä harjoittelun seurantapalveluja, kehittämällä urheilijoiden koulunkäynti- ja opiskelumahdollisuuksia sekä ylläpitämällä ja kehittämällä huippuvalmennuksen tukipalveluita. Valtakunnallisiksi valmennuskeskuksiksi nimettiin Kuortaneen, Pajulahden, Suomen ja Vuokatin urheiluopistot, joiden katsottiin olosuhteiden ja lajiyhteistyön puolesta pystyvän tarjoamaan päälajeilleen valtakunnallisen valmennuskeskuksen edellytykset. Valtakunnallinen erityisrooli Eräillä opistoilla katsottiin olevan valtakunnallisia erityisrooleja, vaikka ne kaikilta osin eivät täytäkään valtakunnalliselle valmennuskeskukselle asetettuja vaatimuksia. Tällaisten opistojen huippu-urheilutoiminta on vähäisempää ja kapeampaa kuin valtakunnallisten valmennuskeskusten. Valtakunnallisesti merkittävä huippu-urheilun erityisrooli katsottiin olevan Eerikkilän Urheiluopistolla jalkapallon valmennuskeskuksena ja Varalan 8

9 Urheiluopistolla jalkapallon valmennuskeskuksena ja Varalan Urheiluopistolla eräiden kamppailulajien valmennuskeskuksena. Harjoituskeskukset Kaikki urheiluopistot toimivat oman alueensa harjoituskeskuksina Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminta työryhmän kyselyn mukaan Työryhmä suoritti keväällä 2 kyselyn valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valmennuskeskustoiminnasta sekä valmennuskeskustehtäviä hoitavasta henkilöstöstä. Kaikki opistot vastasivat kyselyyn. Kyselyn keskeiset tulokset esitetään seuraavassa. Kyselylomake on muistion liitteenä Valmennuskeskusten toiminta-ajatus ja tavoitteet Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskuksen toiminta-ajatuksena on modernin huippu-, kilpa- ja nuorisourheilun laaja-alainen palvelutarjonta ja kehittäminen. Valmennuskeskuksen toiminnassa korostuvat huippu-urheiluvalmennuksen vaatima olosuhteiden kehittäminen, urheilijan elämänuraan liittyvät koulutukselliset mahdollisuudet ja valmentajien korkeatasoinen koulutus. Kehitystyötä ja verkottumista tehdään yhdessä eri lajiliittojen, muiden urheilujärjestöjen sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kanssa. Opiston ilmoittamia päälajeja ovat yleisurheilu, paini, jääkiekko ja lentopallo. Liikuntakeskus Pajulahden valmennuskeskuksen toiminta-ajatuksena on kehittää palveluita, jotka tukevat aikuisten kilpa- ja huippu-urheilua sekä nuorten valmennusta ja elämän uraa. Valmennuskeskuksen tavoitteena on myös olla hyödyksi ammatillisessa koulutuksessa, kohottaa valmennustoiminnan yleistä arvostusta sekä kehittää pajulahtelaista valmennusosaamista. Opiston ilmoittamia valmennuskeskuksen päälajeja ovat yleisurheilu, paini, nyrkkeily ja aerobic sekä muita päälajeja sulkapallo, pyöräily, karate ja ringette. Suomen Urheiluopiston valmennuskeskuksen tarkoitus on tuottaa monipuolisia ja laadukkaita valmennuspalveluja opiston kilpaurheiluasiakkaille yhteistyössä opiston muiden yksiköiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa valmennuskeskuksen johtavaa asemaa Suomessa ja olla päälajiensa kansainvälisesti tunnustettu harjoitus- ja koulutuskeskus. Suomen Urheiluopisto vastaa pääasiakasryhmien olosuhteiden ja valmennuksen tukipalvelujen kehittämisestä ja asiakkaat valmennustoimintansa toteuttamisesta. Opiston ilmoittamia päälajeja ovat jääkiekko, taitoluistelu, koripallo, lentopallo, tennis, golf, uinti, ringette ja taido. Vuokatin Urheiluopiston valmennuskeskuksen toiminta-ajatuksena on vahvistaa asema maailman johtavana pohjoismaisten talviurheilulajien valmennuskeskuksena kehittämällä valmennusolosuhteita ja yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja hoitamalla eri lajien vastuullisia valmennusja koulutustehtäviä. Opiston ilmoittamia päälajeja ovat pohjoismaiset hiihtolajit. 9

10 Eerikkilän Urheiluopiston valmennuskeskuksen tehtävänä on vahvistaa suomalaisen jalkapallon kansainvälisen menestymisen (sekä maajoukkueiden että seurajoukkueiden) edellytyksiä. Opiston ilmoittamia päälajeja ovat jalkapallo ja salibandy. Varalan Urheiluopistolla on erityistehtävä valmennuskeskuksena judon ja lentopallon osalta. Tavoitteena on luoda tasokkaat leiri- ja harjoitusolosuhteet ja turvata kansainvälinen menestys valmennuskeskuksen kautta. Lisäksi tavoitteena on tukea judon koulutusjärjestelmän kehitystyötä. Muissa liikunnan koulutuskeskuksissa ei ole varsinaista valmennuskeskusta, mutta niissäkin on valmennuskeskustoimintaa. Lapin Liikuntakeskuksessa on valmennus- ja vapaa-aikaosasto. Solvalla idrottsinstitutissa on valmennuskeskustoimintaa erityisesti käsipallossa ja Tanhuvaaran Urheiluopistossa yleisurheilussa, jääkiekossa, taitoluistelussa sekä ammunnassa. Urheiluopisto Kisakeskuksella ja Kisakallion Urheiluopistolla on valmennuskeskustoimintaa lähinnä alle 12-vuotiaiden lasten ja nuorten urheilun alueella Valmennuskeskustoiminnan opiskelijavuorokaudet ja toiminnan jakautuminen eri tehtäväaloille vuonna 1999 Vuonna 1999 urheiluopistoissa toteutui yhteensä valmennuskeskustoiminnan opiskelijavuorokautta. Näistä aikuisten huippu-urheilun (yksilölajeissa vähintään maajoukkuetasoisten urheilijoiden valmennustoiminta, joukkuelajeissa vähintään ylin kansallinen sarjataso) osuus oli 21 %, nuorten maajoukkuetoimintaa oli 18 %, vuotiaiden nuorten valmennustoimintaa 33 % ja muuta valmennustoimintaa 17 %. Valmentajakoulutuksen osuus oli 9 %. (Taulukko 1). 1

11 Taulukko 1. Valmennuskeskustoiminnan opiskelijavuorokaudet ja toiminnan jakautuminen eri tehtäväaloille vuonna Kuortane Pajulahti Vierumäki Vuokatti Eerikkilä Varala Kisakallio Lappi Solvalla Tanhuvaara Kisakeskus Yhteensä Valmennuskeskustoiminnan opiskelijavuorokaudet. Osuus opiston koko volyymista (%) % % % % % % % % % % % Aikuisten huippuvalmennus Osuus valm. kesk. toiminnasta (%) Nuorten maajoukkuetoiminta Osuus valm. kesk. toiminnasta (%) Nuorisovalmennus ( vuotiaat) Osuus valm. kesk. toiminnasta (%) Muu valmennustoiminta Osuus valm. kesk. toiminnasta (%) Valmentajakoulutus Osuus valm. kesk. toiminnasta (%) 85 33% 93 36% % 25 1% 13 5% % % % 388 2% % % % % % % % 343 5% % % 736 3% 69 4% % % 172 1% % % % 2 2% 72 8% % 729 8% % 4% % % 27% % 93 4% 31 1% 87 4% % % % % % 19% % 57% 33% % 17% % 2% 9% Taulukko 2. Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminnan volyymi jaoteltuna valtionosuustoimintaan ja maksulliseen palvelutoimintaan sekä kansainvälisten asiakkaiden osuus valmennuskeskustoiminnasta. Valtionosuuskurssit Ovrk % Maksullinen palvelutoiminta Ovrk % Kansainväliset asiakkaat Ovrk % % % 3 12% % % % % % % % % % % 721 5% 24 2% Varala % % Lappi % % 248 3% 42 1% 394 5% % 185 8% 544 1% 55 11% Kuortane Pajulahti Vierumäki Vuokatti Eerikkilä Kisakallio Solvalla Tanhuvaara Kisakeskus % 46 1% Yhteensä % % % 11

12 Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminnan vuorokausista 87 %, eli lähes vuorokautta oli valtionosuuskelpoisia (taulukko 2). Maksullista palvelutoimintaa oli yli 22 3 vuorokautta, eli 13 % valmennuskeskustoiminnasta. Kansainvälisiä asiakkaita oli 9 %, eli noin 14 8 vuorokautta. Eniten kansainvälisiä asiakkaita oli Vuokatissa ja Pajulahdessa Valmentajakoulutus Valmentajakoulutuksen volyymi vuonna 1999 oli noin 15 6 opiskelijavuorokautta, eli 9 % valmennuskeskustoiminnan koko volyymista. Opistoittain valmentajakoulutuksen määrä ja taso vaihtelee voimakkaasti (taulukko 1, kuvio 1). Kuvio 1. Valmentajakoulutuksen opiskelijavuorokaudet opistoittain Kuortane Pajulahti Vuokatti Varala Kisakallio Lappi Solvalla Tanhuvaara Kisakeskus Kuortaneella valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen opiskelijavuorokausista vuonna 1999 oli 5 %. Vuosina tasojen I - II valmentajakoulutusta järjestettiin ammunnassa, yleisurheilussa, painissa, pesäpallossa, lentopallossa sekä jääkiekossa. Tason III koulutusta järjestettiin yleisurheilussa ja kamppailulajeissa. Valmentajan erikoisammattitutkinto alkoi syksyllä Liikunnanohjauksen perustutkintoon on kuulunut valmennusopin ja testauksen syventävät opinnot. Kansainvälinen Voimaseminaari järjestetään joka toinen vuosi. Pajulahdessa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen opiskelijavuorokausista oli 5 %. Vuosina tasojen I - II valmentajakoulutusta järjestettiin karatessa, yleisurheilussa, painissa, kamppailulajeissa, nyrkkeilyssä, SvoLi:n lajeissa sekä SLU:n, TUL:n ja Päijät- Hämeen Liikunnan ja urheilun kursseja. Tason III koulutusta järjestettiin yleisurheilussa, kamppailulajeissa sekä joukkuevoimistelussa. Liikunnanohjaajakoulutuksessa on vuosina järjestetty viisi kertaa valmennuksen syventävät opinnot. Lisäksi Pajulahdessa on ollut kolme kansainvälistä kestävyysseminaaria, kansainvälinen triathlonseminaari, Olympic Solidarity -sulkapalloseminaari sekä Namiva-kurssi. 12

13 Suomen Urheiluopistossa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen toiminnasta oli 9 %. Vuosina tason I koulutusta järjestettiin yhteensä 2:ssä lajissa. Tason II koulutusta järjestettiin jääkiekossa, taitoluistelussa, golfissa, hiihdossa, kaukalopallossa, lentopallossa, ringetessä, tenniksessä, urheilusukelluksessa, taidossa ja keilailussa. Tason III koulutusta järjestettiin jääkiekossa, taitoluistelussa, golfissa, kaukalopallossa, koripallossa, lentopallossa, ringetessä, salibandyssä, tenniksessä ja alppihiihdossa. Valmentajan erikoisammattitutkinnon on opiskellut 11 ryhmää, joissa on ollut noin 2 valmentajaa 5:stä lajista. Liikunnanohjaajakoulutuksessa on vuosittain 1-15 opiskelijaa osallistunut valmennuksen syventäviin opintoihin. Lisäksi Vierumäellä on järjestetty Olympiakomitean seminaareja, opiston omia seminaareja sekä kansainvälisten liittojen kongresseja. Vuokatissa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen opiskelijavuorokausista oli 3 %. Vuosina on tasojen I III koulutusta järjestetty pohjoismaisissa hiihtolajeissa. Lisäksi Vuokatissa on järjestetty Kansainvälisen hiihtoliiton alaista jatkokoulutusta. Eerikkilässä valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen toiminnasta oli 14 %. Vuosina järjestettiin I - II tasojen koulutusta jalkapallossa ja salibandyssä, tason III koulutusta jalkapallossa. Lisäksi Eerikkilä teki yhteistyötä valmentajan erikoisammattitutkinnon järjestämisessä Suomen Urheiluopiston kanssa. Varalassa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen toiminnasta oli 43 %. Vuosina järjestettiin I - II tasojen koulutusta hiihdossa, judossa, lentopallossa, uinnissa ja urheilusukelluksessa. Tason III koulutusta järjestettiin lentopallossa ja uinnissa. Lisäksi järjestettiin lasten urheilun tutkinto (taso III). Liikunnanohjauksen perustutkinto sisältää myös valmennusopintoja. Varalan suuri valmentajakoulutuksen volyymi suhteessa muihin opistoihin johtuu muun muassa opiston sijainnista sekä lyhytkurssitoiminnan suuresta määrästä. Lapin Liikuntakeskuksen valmennuskeskustoiminnasta valmentajakoulutuksen osuus oli 18 % vuonna Tasojen I - II koulutusta järjestettiin vuosina jalkapallossa, yleisurheilussa, hiihdossa, jääkiekossa, kaukalopallossa ja uinnissa. Valmentajan erikoisammattitutkinto on järjestetty vuosina 1998 ja 1999, näiltä on valmistunut yhteensä 22 opiskelijaa. Liikunnanohjaajaopiskelijat voivat valita valmennuksen syventävät opinnot. Solvallassa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskustoiminnasta oli 15 %. Vuosina järjestettiin I - II tasojen koulutusta yleisurheilussa, hiihdossa, suunnistuksessa, voimistelussa, salibandyssä ja käsipallossa. Liikunnanohjaajatutkintoon ja liikunnanohjauksen perustutkintoon kuuluvat valmennuksen syventävät opinnot. Lisäksi Solvallassa on järjestetty Föreningsproffs- ja Seurajohdon ammattilainen -koulutukset. Tanhuvaaran Urheiluopistossa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskustoiminnasta oli 1 %. Vuosina järjestettiin I-tason koulutusta useissa lajeissa ja II-tason koulutusta sulkapallossa, yleisurheilussa ja jääkiekossa. Liikunnanohjauksen perustutkintoa opiskeli vuosittain 25 opiskelijaa. Urheiluopisto Kisakeskuksessa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskustoiminnasta oli 2 %. Vuosina järjestettiin I - II -tasojen koulutusta suunnistuksessa, pöytätenniksessä 13

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Valmennuskeskusarviointi

Valmennuskeskusarviointi Valmennuskeskusarviointi Jari Lämsä & Ari Nummela 16.3.2012 Arviointitehtävä Urheiluopistojen valmennuskeskusten arviointihankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisesta valmennuskeskustoiminnasta

Lisätiedot

Valmennuskeskusten yhteishanke 2013-2015. Valmennuksen osaamisen ja menetelmien kehittäminen

Valmennuskeskusten yhteishanke 2013-2015. Valmennuksen osaamisen ja menetelmien kehittäminen Valmennuskeskusten yhteishanke 2013-2015 Valmennuksen osaamisen ja menetelmien kehittäminen Erityiset koulutustehtävät/okm 1. Kuortaneen valtakunnallinen huippu-urheilun erityinen kehittämistehtävä on

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LAJILIITOT Grenförbund (70) AKK-Motorsport ry 240 000 Sukeltajaliitto ry 160 000 Suomen Aikidoliitto ry

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) AKK-Motorsport ry 207 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry 30 000

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Asianro 8484/2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 99 Kaupunginhallitus 11.1.2016 7 Tiedustelut puh. 044 7182504 Hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT AKK-Motorsport ry 200 000 Sukeltajaliitto ry 97 000 Suomen Aikidoliitto ry 30 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi EXCELLENCE - pyrkimys erinomaisuuteen LAPSI NUORI AIKUINEN Yhdessä tekeminen Ei riskikokeilu, vaan satsaus elämään Omaehtoinen liikkuminen ja urheilu Lapsuus: laatua koulussa ja seurassa, kielloista kokeiluihin

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA Tilannekuvaus, kevät 2012 Hämäläinen, Kirsi & Parviainen, Antti Osaamisohjelma, Olympiakomitea ja Huippu-urheilun muutosryhmä 1 1. TAUSTAA Valmentaja- ja

Lisätiedot

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016 10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon

Lisätiedot

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

Urheilu yhteiskunnassa

Urheilu yhteiskunnassa Valmentajan ammattitutkinto 8.3.2008 Vierumäki Urheilu yhteiskunnassa Jari Lämsä jari.lamsa@kihu.fi Rakenne Inhimillinen toiminta, esim. golfin pelaaminen, kohtaa aina rakenteita: Fyysiset rakenteet: kenttä,

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Nuorten olympiavalmentajan toimenkuva: sisältö Taustaa Suunnistuksen nuorten olympiavalmentaja NO-valmennus: tehtäväkenttä NO-valmennus: raportointi Case

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

Valmennuskeskusarviointi

Valmennuskeskusarviointi Valmennuskeskusarviointi Jari Lämsä & Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Copyright 2012 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia. 27.2.2012 Simo Tarvonen

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia. 27.2.2012 Simo Tarvonen Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia 27.2.2012 Simo Tarvonen Mikä urheiluakatemia? Urheilijan opinto- ja elämänura Päivittäisvalmennus Tuki- ja asiantuntijapalvelut Urheilijan polku 16 -v 566 urheilijaa 73

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN Urheiluakatemiatapaaminen 20..204 Mäkelänrinteen uintikeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Timo Manninen SISÄLTÖ. Tarkoitus ja tavoitteet 2. Vastaajat akatemioittain

Lisätiedot

Lajiliitto INFO 8.5.2014 Valotalo

Lajiliitto INFO 8.5.2014 Valotalo Puolustusvoimien Urheilukoulu Lajiliitto INFO 8.5.2014 Valotalo TOIMINTA-AJATUS Puolustusvoimien Urheilukoulu on nuorten huippuurheilijoiden ja sotilasurheilijoiden valtakunnallinen valmennuskeskus, joka

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN TILASTOJA 2001

LIIKUNTATOIMEN TILASTOJA 2001 LIIKUNTATOIMEN TILASTOJA 2001 OPETUSMINISTERIÖ Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto LIIKUNTAYKSIKKÖ LUKIJALLE Tähän julkaisuun on koottu opetusministeriön liikuntayksikön toimialaan liittyviä

Lisätiedot

VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry. Koulutusstrategia 2009

VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry. Koulutusstrategia 2009 VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry Koulutusstrategia 2009 TAVOITTEET Missio: Järvenpään Kehäkarhut ry:n Valmentaja Akatemia toimii aktiivisena kamppailulajien valmentajien, tuomarien ja muiden

Lisätiedot

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09 Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen LÄHTÖKOHTIA Suomessa hyvää tutkimusosaamista, myös urheilussa Kohtuullisen

Lisätiedot

Fysiikka- ja yleisvalmentajien verkostotapaaminen 4.9.2015

Fysiikka- ja yleisvalmentajien verkostotapaaminen 4.9.2015 Fysiikka- ja yleisvalmentajien verkostotapaaminen 4.9.2015 Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Yhteiset toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä

Lisätiedot

Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät

Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät 1(8) Salon kaupungin palkitsemisohje Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät Kh 12.1.2015 12 2(8) Salolaisten taiteilijoiden, taitelijaryhmien, yksilöurheilijoiden ja urheilujoukkueiden

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Valmentajuuden edistämistä. Valmentajien koulutukseen, osaamiseen ja. Edunvalvontaa

Valmentajuuden edistämistä. Valmentajien koulutukseen, osaamiseen ja. Edunvalvontaa Toiminta-ajatuksen mukaisesti Valmentajuuden edistämistä Valmentajien koulutukseen, osaamiseen ja hyvinvointiin liittyviä asiantuntijapalveluita Edunvalvontaa 2 Valmentajayhdistyksillä erilaiset tavoitteet

Lisätiedot

LIIKUNTA-ALAN TUTKINNOT SUOMESSA 2011. www.oph.fi www.edu.fi

LIIKUNTA-ALAN TUTKINNOT SUOMESSA 2011. www.oph.fi www.edu.fi LIIKUNTA-ALAN TUTKINNOT SUOMESSA 2011 www.oph.fi www.edu.fi SISÄLLYSLUETTELO Kalvo(t) Liikunta-alan koulutus- ja tutkintokaavio 3 Ammatillinen peruskoulutus 4-5 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 6-12

Lisätiedot

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Visio 2016... 2 3 Huippu-urheilustrategia... 3 3.1 Yleistä... 3 3.2 Toiminnan tavoitteet... 3 3.3 Huippu-urheilustrategian arviointi...

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Valmentajien seurantakysely 2013 Valmentajakysely 2009 (N=2331) Seurantakysely 2013 (N=712) Webropol

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS Toimintakausi 2006-2007

TOIMINTAKERTOMUS Toimintakausi 2006-2007 PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA TOIMINTAKERTOMUS Toimintakausi 2006-2007 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 2 2. HALLINTO 2 2.1 Hallintomalli 2.1.1 Johtoryhmä 2 2.1.2 Työvaliokunta 3 2.1.3 Urhea tapaaminen 3 2.2 Toiminnan

Lisätiedot

Huippuvaiheen ohjelman toimintamalli

Huippuvaiheen ohjelman toimintamalli Huippuvaiheen ohjelman toimintamalli Johdanto Huippuvaiheen ohjelman tavoitteena on parantaa suomalaisen huippu-urheilun välitöntä menestystä yhdessä lajien ja huippu-urheilijoiden kanssa. Ohjelma kokoaa,

Lisätiedot

Suomen Valmentajat ry. Kotka 1.12.2014

Suomen Valmentajat ry. Kotka 1.12.2014 Suomen Valmentajat ry Kotka 1.12.2014 Suomen Valmentajat ry Valmentajien asialla vuodesta 1975 Aatteellinen yhdistys n. 4500 jäsentä 26 jäsenyhdistystä: suunnistus, hiihto, koripallo, taitoluistelu, golf,

Lisätiedot

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura maailmalla Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura Kaksoisura (dual career) = henkilö tavoittelee menestystä/edistymistä kahdella eri alalla tai ammatissa yhtä aikaa. 1) naiset, jotka hoitavat

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU:

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: DEN, NED Jari Lämsä & Jarmo Mäkinen Liikunnan vs. huippu-urheilun valtion rahoitus, % (SPLISS, tiedot. V. 2011) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 80% 66% 62% 56% 52% 52%

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä

Lisätiedot

Valmentajakoulutus-, valmennusja kilpailujärjestelmät. Jari Lämsä KIHU

Valmentajakoulutus-, valmennusja kilpailujärjestelmät. Jari Lämsä KIHU Valmentajakoulutus-, valmennusja kilpailujärjestelmät Jari Lämsä KIHU Suomalainen valmentajakoulutus 1970-luku: SVUL CBA / TUL 321 Jyväskylän yliopisto 1980-luku: Kansallinen valmentajatutkinto (KVT) 1990-luku:

Lisätiedot

Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta

Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta Suomen psykologiliiton psyykkisen valmennuksen toimikunnan selvitys keväällä 2010 Psykologia 2010 - Tuumasta toimeen! 18-20.8.2010 Jyväskylän

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

ESITYSKORVAUSSOPIMUS SOPIMUS 1(5) 12.12.2012

ESITYSKORVAUSSOPIMUS SOPIMUS 1(5) 12.12.2012 SOPIMUS 1(5) T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö U P P H O V S R Ä T T S O R G A N I S A T I O N ESITYSKORVAUSSOPIMUS Osapuolet 1. Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö: uudet haasteet alueelliselle AmKesu-työskentelylle. Helsingin AmKesu-tilaisuus 26.11.2014 Opetushallitus

Alueellinen yhteistyö: uudet haasteet alueelliselle AmKesu-työskentelylle. Helsingin AmKesu-tilaisuus 26.11.2014 Opetushallitus Alueellinen yhteistyö: uudet haasteet alueelliselle AmKesu-työskentelylle Helsingin AmKesu-tilaisuus 26.11.2014 Opetushallitus kommenttipuheenvuoro rehtori Juha Ojajärvi Haasteet alussa Perusajatus AmKesussa

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2008

TOIMINTAKERTOMUS 2008 PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA TOIMINTAKERTOMUS 2008 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 2 2. HALLINTO 3 2.1.1 Johtoryhmä 3 2.1.2 Työvaliokunta 3 2.1.3 Vuosikokous 3 2.2 Toiminnan koordinointi 3 2.3 Talous 3 2.4 Tiedotus

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden

Lisätiedot

VALMENNUSKESKUKSET 2014

VALMENNUSKESKUKSET 2014 VALMENNUSKESKUKSET 2014 Kuva: Suomen Palloliitto SELVITYS URHEILUOPISTOJEN VALMENNUSKESKUSTOIMINNASTA Jari Lämsä KIHU - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, 2014 SELVITYKSEN TARKOITUS Tässä selvityksessä

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet SLU Olympia komitea SLU - alueet Valtio Suomen Valmentajat ry Urheilu opistot Lajiliitot Kunnat KIHU Nuori Suomi Urheiluseurat Urheiluakatemiat Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet Jari Lämsä Rakenteet

Lisätiedot

Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus

Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus Valmentajakoulutus 5 tasoa (ratsastusvalmentaja, lajivalmentaja, huippuvalmentaja, valmentajan ammattitutkinto, valmentajan erikoisammattitutkinto)

Lisätiedot

Selvitys suurtapahtumien olosuhde-edellytyksistä

Selvitys suurtapahtumien olosuhde-edellytyksistä 1 Liikuntapaikkarakentaminen osana suurtapahtumastrategiaa Selvitys suurtapahtumien olosuhde-edellytyksistä Järjestöpäivät 23.9.2008 Hämeenlinna Suunnittelija Karoliina Luoto SLU 2 Lähtökohta SLU yhdessä

Lisätiedot

Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli

Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli Isännän Ääni Mikkeli 5.2.2016 Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli Pelaajakehitys Valmennuskeskukset K-S valmennuskeskuksen alue 5 piiriä (Vaasa, Keski- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Itä- Suomi, Kaakko)

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Osaamisohjelma lajissa 29.9.2015. Valmennusosaamisen työpaja

Osaamisohjelma lajissa 29.9.2015. Valmennusosaamisen työpaja Osaamisohjelma lajissa 29.9.2015 Valmennusosaamisen työpaja Osaamisohjelma Osaamisohjelmaa johtaa KIHU yhteistyössä HUY kanssa valmennusosaaminen osallistuva asiantuntijatoiminta tutkimus- kehittämis-

Lisätiedot

NOSTETAAN RIMA KORKEAMMALLE. Seivästalli ry 2014 www.seivastalli.fi

NOSTETAAN RIMA KORKEAMMALLE. Seivästalli ry 2014 www.seivastalli.fi NOSTETAAN RIMA KORKEAMMALLE Seivästalli ry:n visio ja missio kehittää seiväshypyn valmennus- ja kilpailutoimintaa, suoritus- ja harjoituspaikkoja ja lajikulttuuria sekä vaalia perinteitä tarkoitustaan

Lisätiedot

Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11.

Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11. Bench Marking Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11. Jorma Vertainen Mitä ja ketä varten lajiliitto on olemassa? Kuinka

Lisätiedot

1 500 ylläpitämiseen. Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemia

1 500 ylläpitämiseen. Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemia URHEILUOPISTOSÄÄTIÖ Myönnetyt urheiluapurahat vuodelle 2016 Seurat ja muut yhteisöt: Apuraha on myönnetty käytettäväksi vain kotimaassa hakemuksessa mainittuun kohteeseen. Apurahansaaja Hakemusnumero Laji

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita Kysely avoinna www.pesis.fi sivuilla 14.11.- 15.12.2012 Kyselyyn saatiin 93 vastausta Kysely oli osin yhtenevä SLU:n keväällä 2012 järjestämään kyselyyn (vertailukelpoisuus) Kyselyn tavoitteena oli: saada

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Taustaksi Lentopallon lajina otettava johtavan lajin roolia paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti terve itsetunto omassa tekemisessä Jo

Lisätiedot

santasport.fi Tutkinnon saa nopealla aikataululla, käytännönläheisesti opiskellen Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja

santasport.fi Tutkinnon saa nopealla aikataululla, käytännönläheisesti opiskellen Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja Opinnot kestävät 3 vuotta Opinnot koostuvat ammatillisista opinnoista 90 ov, ammattitaitoa täydentävistä opinnoista 20 ov ja vapaasti valittavista opinnoista 10 ov. Kansainvälinen vaihto-opiskelumahdollisuus

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

viio Valo - sääntömääräinen kevätkokous Pöytäkirja

viio Valo - sääntömääräinen kevätkokous Pöytäkirja viio Valo - sääntömääräinen kevätkokous Pöytäkirja Aika Tiistaina 19.5.2015 klo 15.30 Valtakirjojen tarkastus klo 16.00 Valon sääntömääräinen kevätkokous Paikka Niemi Center, Veturitie 13 H, 00240 Helsinki

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

santasport.fi Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja

santasport.fi Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja santasport.fi Opinnot kestävät 3 vuotta Opinnot koostuvat pakollisista tutkinnon osista 105 osp, valinnaisista tutkinnon osista 30 osp, yhteisistä tutkinnon osista 35 osp sekä vapaasti valittavista tutkinnon

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon!

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Edessä antoisat vuodet Millaisessa ympäristössä sinä haluat viettää elämäsi kolme tai neljä tärkeää vuotta? Sammon keskuslukio Hakukoodi ainevalintakortissa:

Lisätiedot

SUOMEN TAEKWONDOLIITON STRATEGIA 2017-2020 VALMISTELU KYSELYN TULOKSIA. - Kysely seuroille. - Kysely valmentajille

SUOMEN TAEKWONDOLIITON STRATEGIA 2017-2020 VALMISTELU KYSELYN TULOKSIA. - Kysely seuroille. - Kysely valmentajille SUOMEN TAEKWONDOLIITON STRATEGIA 2017-2020 VALMISTELU KYSELYN TULOKSIA - Kysely seuroille - Kysely valmentajille Seurojen kysely Vastauksia 17 seurasta (kokonaisjäsen määrä 64 seuraa) Budokwai Taekwondo,

Lisätiedot

santasport.fi Tutkinnon saa nopealla aikataululla, käytännönläheisesti opiskellen Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja

santasport.fi Tutkinnon saa nopealla aikataululla, käytännönläheisesti opiskellen Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja Opinnot kestävät 3 vuotta Opinnot koostuvat ammatillisista opinnoista 90 ov, ammattitaitoa täydentävistä opinnoista 20 ov ja vapaasti valittavista opinnoista 10 ov. Kansainvälinen vaihto-opiskelumahdollisuus

Lisätiedot

Urheiluopistojen ANTIDOPING- OHJELMA

Urheiluopistojen ANTIDOPING- OHJELMA ANTIDOPING- OHJELMA SISÄLLYS JOHDANTO 3 SÄÄNNÖSTÖ 3 KOULUTUS 4 AMMATILLINEN KOULUTUS 6 Liikunnanohjauksen perustutkinto (LPT) 6 Liikunnanohjauksen ammattikorkeakoulututkinto (Liikunnanohjaaja AMK) 6 Liikunnanohjauksen

Lisätiedot

Sisällys. 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa. 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila

Sisällys. 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa. 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila Maastohiihdon ajankohtaiset Eero Hietanen Maastohiihdon valmennuspäällikkö Sisällys 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

URHEILUN ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN HAKEMINEN LEPPÄVARAN LUKIOLLE LUKUVUODESTA 2013-2014 ALKAEN

URHEILUN ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN HAKEMINEN LEPPÄVARAN LUKIOLLE LUKUVUODESTA 2013-2014 ALKAEN 1 (6 ) URHEILUN ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN HAKEMINEN LEPPÄVARAN LUKIOLLE LUKUVUODESTA 2013-2014 ALKAEN hakee lukiolain (629 / 1998) 4 : n mukaista koulutuksen järjestämistavan muutosta ja urheilun erityistä

Lisätiedot

Urheilukoulu Tiedustelua, liikuntaa ja huippu-urheilua

Urheilukoulu Tiedustelua, liikuntaa ja huippu-urheilua Hämeen Rykmentti / Urheilukoulu 1 Urheilukoulu Tiedustelua, liikuntaa ja huippu-urheilua OHJELMA 09:00 Kahvit 09:05 Avaussanat 09:10 Kaartin jääkärirykmentin puheenvuoro 09:30 Yleistä Urheilukoulusta Urheilukoulu

Lisätiedot

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilu OSAOn arjessa OSAO, 12 yksikköä, 11 600 opiskelijaa, henkilökuntaa n. 1000 OSAO on ollut aktiivisesti mukana

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Muistattehan, että jokainen Sinettiseura saa lähettää yhden henkilön maksutta Juniorivalmentajakoulutukseen.

Muistattehan, että jokainen Sinettiseura saa lähettää yhden henkilön maksutta Juniorivalmentajakoulutukseen. KOULUTUSTIEDOTE Elokuu 2013 Tässä tiedotteessa on kerätty syksyn koulutustarjonta aikajärjestyksessä. Koulutusta on tarjolla monipuolisesti. Koulutuksista saa lisää ideoita ja innostusta valmentamiseen

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN KÄYTTÖRAPORTTI

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN KÄYTTÖRAPORTTI URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN KÄYTTÖRAPORTTI Timo Manninen & Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU 2015 SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TARKOITUS... 2 2 KYSELYN TOTEUTUS JA VASTAAJAT... 4

Lisätiedot

Valmennuksen tukijärjestelmät ja kriteerit 2015-2016

Valmennuksen tukijärjestelmät ja kriteerit 2015-2016 HUY/15.12.2014_FINAL Valmennuksen tukijärjestelmät ja kriteerit 2015-2016 Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö / HUY 1. Yleiset lähtökohdat Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikön (HUY) tavoitteena

Lisätiedot

Ringetteliiton alueiden sarjaseminaarit

Ringetteliiton alueiden sarjaseminaarit Ringetteliiton alueiden sarjaseminaarit Taustaa } Toimintasuunnitelma: Liitto tulee keskustelemaan vuoden 2012 aikana vahvasti eri lajiliittojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä mahdollisista yhdistymisistä

Lisätiedot