SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3"

Transkriptio

1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO NYKYINEN TILANNE Huippu-urheilun organisaatio ja työnjako Suomessa Huippu-urheilustrategia Valmennuksesta vastaavat organisaatiot Seurat Lajiliitot ja muut valtakunnalliset liikuntajärjestöt Urheiluoppilaitokset Puolustusvoimat Tuki- ja palveluorganisaatiot Opetusministeriö Kunnat Suomen Olympiakomitea Suomen Paralympiayhdistys ry Suomen Liikunta ja Urheilu ry Urheiluopistot Harjoittelukeskukset Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Liikuntalääketieteen ja Testaustoiminnan Edistämisyhdistys (Liite ry) Liikuntalääketieteen keskukset Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminta nykyisin Valmennuskeskusten määrittely UROS 2 -strategian mukaan Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminta työryhmän kyselyn mukaan Valmennuskeskusten toiminta-ajatus ja tavoitteet Valmennuskeskustoiminnan opiskelijavuorokaudet ja toiminnan jakautuminen eri tehtäväaloille vuonna Valmentajakoulutus Yhteistyö lajiliittojen ja muiden liikuntajärjestöjen kanssa Urheilijan uraan ja kokonaisvaltaiseen valmennukseen liittyvät palvelut Valmennuskeskushenkilöstö Toiminnan vahvuudet ja heikkoudet VALMENNUS- JA HARJOITTELU- KESKUSTOIMINTA MUISSA MAISSA Yhdysvallat Kanada Saksa Norja Australia Englanti Vertailua Suomen järjestelmään...25

2 4 VALMENNUSKESKUKSIIN KOHDISTUVAT ODOTUKSET Lajiliittojen ja muiden valtakunnallisten liikuntajärjestöjen odotukset Sitoutuminen yhteistyöhön Toiveita ja odotuksia hyvältä valmennuskeskukselta Suurten kaupunkien harjoittelukeskukset Tulevaisuuden suuntaviivoja Valmennuskeskusten huippu-urheilullinen tulosvastuu Toiveita työryhmälle Urheilijoiden odotukset TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET SUOMALAISEN VALMENNUS- JA HARJOITTELU- KESKUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI Visio huippu-urheilun kehittämisestä ja koordinaatiosta Suomessa Valmennus ja -harjoittelukeskusten määrittely Valtakunnallinen huippu-urheilun valmennuskeskus Alueellinen kilpaurheilun valmennuskeskus Harjoittelukeskus Valmennuskeskustoiminnan arvolähtökohdat Urheiluopistojen profiili huippu-urheilun valmennuskeskuksina Valmennuskeskustoiminnan kehittäminen Valtakunnallisten huippu-urheilun valmennuskeskusten määrä ja status Lähivuosien painopistetehtävät urheiluopistojen valmennuskeskustoiminnassa Nuorten valmennus Valmennushenkilöstön lisääminen Valmentajien koulutus ja ammattitaidon kehittäminen...36 arviointijärjestelmän avulla Harjoittelukeskusten toiminnan kehittäminen Valmennuskeskusten kehitysohjelma Huipulle tähtäävien nuorten urheilijoiden valmennusjärjestelmän kehittäminen Päivittäisvalmennustyötä tekevien ammattivalmentajien määrän lisääminen valmennuskeskuksissa Valmentajien osaamisen kehittäminen Huippu-urheilun tutkimustoiminta YHTEENVETO...43 LIITTEET 1-6 2

3 1 JOHDANTO Suomalaisessa huippu-urheilussa on monenlaisia toimijoita eikä yhtä ainoata selkeää ohjaustahoa ole olemassa. Organisaatiot toimivat itsenäisesti päättäen toimintansa painopisteistä, palveluistaan ja yhteistyökumppaneistaan. Opetusministeriö rahoittaa eri huippu-urheilusta vastaavien tai sitä tukevien organisaatioiden toimintaa samoin kuin liikuntapaikkarakentamista valtion urheilubudjetissa olevin määrärahoin. Koska mahdollisuudet huippu-urheilun resursointiin ovat rajalliset, on toiminnan tehokkuuden ja tulosten kannalta ensiarvoisen tärkeätä, että eri toimijatahot työskentelevät yhteistyössä tähdäten yhteisesti hyväksyttyihin ja sovittuihin tavoitteisiin. Suomessa on kattava urheiluopistojen verkko, jonka yhtenä tehtävänä on urheilujärjestöjä palvelevan koulutuksen järjestäminen. Suurimmissa opistoissa on tätä tehtävää varten erilliset valmennuskeskusyksiköt. Urheiluopistot saavat toimintaansa ns. suoriteperusteista valtionosuutta vapaasta sivistystyöstä annetun lain nojalla. Lisäksi niille voidaan myöntää kehittämisavustuksia ja rakentamisavustuksia. Suomen Olympiakomitea laati vuonna 1987 muistion suomalaisten valmennuskeskusten perustamisesta. Tavoitteena oli Kuortaneen Urheiluopiston, Liikuntakeskus Pajulahden, Suomen Urheiluopiston sekä Vuokatin Urheiluopiston kehittäminen valtakunnallisiksi valmennuskeskuksiksi lajiliittojen valmennustoiminnan tehostamiseksi. Muistiossa hahmoteltiin valmennuskeskusten tehtäviä, määriteltiin kunkin opiston päälajit sekä esitettiin suunnitelma valmennuskeskusten investointitarpeista. Kouluhallitus tiedusteli 1988 opetusministeriön kantaa valmennuskeskusten perustamiseen sekä siihen liittyvien investointien valtionrahoitukseen. Vastauksessaan opetusministeriö totesi urheiluopistojen valmennuskeskustoiminnan tärkeäksi ja katsoi neljän valmennuskeskuksen riittävän Suomen tarpeisiin. Valmennuskeskusten valtionrahoitus kuitenkin toteutettaisiin olemassa olevien urheilumäärärahojen puitteissa. Ensimmäisessä vaiheessa tärkeäksi katsottiin training room -järjestelmien luominen. Urheiluopistojen UROS 2 -strategiassa vuosina 1994 ja 1997 urheiluopistojen valmennuskeskustehtäviin kiinnitettiin huomiota. Strategiassa Eerikkilän ja Varalan urheiluopistoilla katsottiin olevan Vierumäen, Kuortaneen, Pajulahden ja Vuokatin lisäksi valtakunnallinen erityisrooli huippu-urheilun valmennuksessa. Valmennuskeskustoiminta ei eri syistä kehittynyt olympiakomitean muistiossa kaavaillun mukaisesti. Esimerkiksi valtion erillisrahoitus valmennuskeskustoimintaan ei toteutunut. Vuosille laaditussa urheiluopistojen rakentamisen viisivuotissuunnitelmassa tosin huippuurheilun rakentamistarpeet otettiin erikseen huomioon. Myöskään lajien kehittyminen ja keskittyminen valmennuskeskuksiin ei toteutunut ehdotetulla tavalla ja nykyisin opistojen päälajivalikoima on monessa suhteessa toinen kuin vuonna 1987 kaavailtiin. Urheilijoiden valmennus ja valmentajien kouluttaminen on tärkeä osa sekä urheiluopistojen toimintaa että suomalaista huippu-urheilujärjestelmää. Jotta urheiluopistot voisivat mahdollisimman hyvin hoitaa tehtävänsä suomalaisessa huippu-urheilujärjestelmässä, opetusministeriö asetti työryhmän selvittämään urheiluopistojen huippu-urheiluroolia sekä verkostoitumista muiden huippu-urheilusta vastaavien tahojen kanssa. 3

4 2 NYKYINEN TILANNE 2.1 Huippu-urheilun organisaatio ja työnjako Suomessa Huippu-urheilustrategia Suurilla joukoilla toteutettu perhekeskeinen lasten ja nuorten urheilu sekä siihen kiinteästi liittyvä huipulle tähtäävä valmennus luo suomalaisessa järjestelmässä pohjan huippuurheilumenestykselle. Suomessa huippu-urheilusta vastaavat pääasiassa lajiliitot ja seurat. Niiden tukijoita ja valtakunnallisten palveluiden tuottajia ovat Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Nuori Suomi ry ja muut nuorisourheilujärjestöt, Suomen Olympiakomitea ja Suomen Paralympiakomitea sekä urheiluopistot. Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään erityisesti Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa, Jyväskylän yliopistossa sekä muissa yliopistojen, korkeakoulujen ja urheilututkimusasemien tutkimusyksiköissä sekä urheiluopistoissa. Nämä toimivat yhteistyössä opetusministeriön kanssa, jonka tehtävänä on liikunnan yleinen edistäminen mm. jakamalla tulosperusteisesti julkisia varoja sekä seuraamalla voimavarojen käyttöä ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Erityisesti OK:n ja SLU:n tehtävänä on huippu-urheiluun liittyvän valtakunnallisen toiminnan ja kehittämishankkeiden suunnittelu ja edistäminen lajiliittojen tarpeiden pohjalta ja yhteistyössä lajien kanssa. Käytännössä tämä tapahtuu seuraavassa esitettävän keskinäisen työnjaon pohjalta Valmennuksesta vastaavat organisaatiot Seurat Seurat vastaavat urheiluharrastuksen herättämisestä ja urheilutoiminnan toteutuksesta paikallisella tasolla. Hyvin hoidettu seuratyö turvaa eri lajien harrastuksen, nostaa kansallista tasoa ja luo edellytykset kansainväliselle menestykselle. Seurojen vastuulla on erityisesti nuorisourheilun ja huipulle tähtäävän valmennuksen edistäminen, valmentajien ja ohjaajien löytäminen ja kouluttaminen sekä kansallisen ja kansainvälisen kilpailutoiminnan järjestäminen Lajiliitot ja muut valtakunnalliset liikuntajärjestöt Lajijärjestöt kantavat vastuun huippu-urheilumenestyksestä sekä kansallisen ja kansainvälisen huippu-urheilun lajikohtaisesta toteutuksesta. Lajijärjestöt vastaavat valtakunnallisesti lasten ja nuorten urheilusta, harrastustoiminnasta, lajikohtaisesta valmennuksesta, lajin valmennusjär- 4

5 jestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä, harjoitusolosuhteiden luomisesta sekä valmennuksen seurannasta Urheiluoppilaitokset Urheiluoppilaitosten, joihin kuuluvat urheilulukiot, urheiluammattioppilaitokset ja myös muutama ammattikorkeakoulu ja tulevaisuudessa myös tietyt yliopistot ja tiedekorkeakoulut, tehtävänä on tarjota joustava ja tuloksellinen mahdollisuus huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämiseen yksilöllisiä opintosuunnitelmia rakentamalla Puolustusvoimat Puolustusvoimien valmennustoiminta tarjoaa merkittävän lisämahdollisuuden huippu-urheilun ja ammattiuran yhteensovittamiseen niin miehille kuin naisillekin. Tärkeässä roolissa Puolustusvoimien valmennustoiminnassa on Urheilukoulu Lahdessa, jonka tehokkaan ja lajikohtaisesti sovitetun toiminnan avulla luodaan 12 kuukauden valmennus- ja sotilaskoulutusmahdollisuus varusmiespalvelustaan suorittaville nuorille huippu-urheilijoille. Lisäksi puolustusvoimat huolehtii palveluksessaan olevien huippu-urheilijoiden valmennuksesta eri tavoin Tuki- ja palveluorganisaatiot Opetusministeriö Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston liikuntayksikön tehtävänä on liikunnan yleinen edistäminen sekä liikuntatoimen valtakunnallinen johto. Tätä tehtävää opetusministeriö toteuttaa informaatio- ja tulosohjauksella sekä rahoittamalla liikuntaa edistävää toimintaa. Opetusministeriön asiantuntijaelimenä toimii valtion liikuntaneuvosto. Keskeisiä strategisia kehittämisalueita ovat liikunnan kansalaistoiminnan edistäminen, liikunta-alan henkilöstön ammattitaidon kehittäminen, liikuntapaikkojen ja olosuhteiden kehittäminen, soveltavan liikuntatutkimuksen ja tietohuollon edistäminen sekä kansainvälinen vaikuttaminen. Vuonna 2 valtion talousarviossa osoitetaan liikunnan tukemiseen veikkausvoittovaroja yhteensä 471 miljoonaa markkaa ja yleisiä budjettivaroja 5,2 miljoona markkaa. Kaikkiaan valtion liikuntamenot ovat vuoden 2 talousarviossa yhteensä 476,2 Mmk. Urheiluopistojen valtionrahoitus vapaan sivistystyön lain nojalla on kaikkiaan noin 76,8 miljoonaa markkaa, josta käyttökustannusten valtionosuuksiin osoitetaan noin 62,1 miljoonaa markkaa, rakentamisavustuksiin 12 miljoonaa markkaa ja kehittämisavustuksiin 3,7 miljoonaa markkaa. 5

6 Kunnat Kuntien liikuntatoimen tehtävänä on luoda toimintaedellytykset paikalliselle liikuntatoiminnalle rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä myöntämällä avustuksia liikunta- ja urheiluseuroille. Kunnat vastaavat pääasiallisesti liikuntapaikkojen rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Kunnat käyttävät vuosittain liikuntaan noin 3 miljardia markkaa eli noin 6 markkaa asukasta kohti Suomen Olympiakomitea Olympiakomitea toimii olympialiikkeessä Kansainvälisen Olympiakomitean ja omien sääntöjensä edellyttämällä tavalla. Olympiakomitean tehtävänä on edistää olympia-aatetta, valita olympiajoukkueet, tukea olympiavalmennusta ja vastata olympiakisoihin liittyvistä järjestelyistä sekä ei-olympialajien huippu-urheilun tukemisesta. Olympiakomitea edistää päämäärätietoista, vastuuntuntoista ja eettisesti kestävää huippu-urheilua, jonka perustana ovat urheilun ja yhteiskunnan kasvatukselliset periaatteet. Suomessa OK vastaa huippu-urheilun edunvalvonnasta ja kehittämisestä yhteistyössä SLU:n ja lajiliittojen kanssa, huippu-urheilun julkisuuskuvasta, jäsenliittojensa valmennustoiminnan tukemisesta ja kehittämisestä, valmennustuen tulosperusteisesta suuntaamisesta sekä olympiakisoihin liittyvistä valmisteluista. OK:n yhteistyötehtäviä ovat huippu-urheilun määrärahavalmistelu, valmennuskeskusten toimintaedellytysten kehittäminen, huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssien turvaaminen, huippuvalmentajien jatkokoulutuksen kehittäminen, huippu-urheilijoiden opiskelun ja elämänuran kehittäminen, nuorten huippu-urheiluun tähtäävän valmennuksen edistäminen yhdessä nuorisourheilujärjestöjen ja lajiliittojen kanssa sekä tasa-arvon toteutuminen erityisesti huippu-urheilussa Suomen Paralympiayhdistys ry Paralympiakomitea toimii Kansainvälisen Paralympiakomitean jäsenjärjestönä Suomessa ja sen tavoitteena on toimia vammaisten kilpa- ja huippu-urheilun edunvalvojana ja kehittäjänä. Paralympiakomitea valitsee paralympiajoukkueet, tukee kisoihin tähtäävää valmennusta, vastaa kisamatkan järjestelyistä sekä valmistelee ja jakaa vammaisurheilun tulosperusteisen valmennustuen. Huippu-urheilua harjoittavista erityisryhmien järjestöistä Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry toimii Paralympiayhdistyksen ulkopuolella. Paralympiakomitea edistää määrätietoista, vastuuntuntoista ja eettisesti kestävää vammaisten huippu-urheilua, jonka perustana ovat urheilun ja yhteiskunnan kasvatukselliset periaatteet. Se huolehtii kokonaisvaltaisesti tasa-arvon toteutumisesta vammaisten huippu-urheilussa. Toiminnassaan Paralympiakomitea on kiinteässä yhteistyössä vammaisurheilujärjestöjen, Olympiakomitean sekä lajiliittojen kanssa. 6

7 Suomen Liikunta ja Urheilu ry Liikuntalain perusteella saa yleistä toiminta-avustusta vuonna 2 yhteensä 128 valtakunnallista ja alueellista liikuntajärjestöä, joista suurin osa on Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) jäseniä. SLU vastaa kansallisen huippu-urheilun seurannasta ja kehittämisestä alue- ja paikallistasolla, huippu-urheilun edunvalvonnasta yhteistyössä lajijärjestöjen ja OK:n kanssa, eri tasojen koulutuksen koordinoinnista sekä osallistuu tulosperusteisen määrärahajaon valmisteluun yhteistyössä opetusministeriön ja toimialajärjestöjen kanssa. SLU:n yhteistyötehtäviä ovat valmentajakoulutuksen koordinointi, huippu-urheilun kansainvälisyysasiat, lainsäädännön erityiskysymykset, urheilun tasa-arvotyö sekä koko urheilun ja liikunnan rahoitukseen ja urheilurakentamiseen liittyvien asioiden valtakunnallinen valmistelu Urheiluopistot Suomessa on 11 valtakunnallista ja kolme alueellista liikunnan koulutuskeskusta (urheiluopistoa). Urheiluopistot tuottavat lajiliittojen tarpeiden mukaisia huippu-urheilun valmennuksen, testauksen, seurannan, koulutuksen ja elämänuran kehitys- ja tukipalveluja, tekevät päivittäistä valmennustyötä sekä tarjoavat valtakunnallisesti ja alueellisesti olosuhteet tehokkaaseen harjoitteluun ja huipulle tähtäävään valmentautumiseen Harjoittelukeskukset Harjoittelukeskukset toimivat suurten kaupunki- ja yliopistopaikkakuntien yhteydessä. Niiden tavoitteena on kehittää harjoitteluolosuhteita sekä tarjota paikkakunnalla ja sen läheisyydessä asuville tai opiskeleville urheilijoille mahdollisuus päivittäiseen harjoitteluun keskuksiin sijoitettujen ammattivalmentajien johdolla. Harjoittelukeskukset voivat valmennuskeskusten ohella toimia myös alueellisen tai valtakunnallisen leirityksen ja lajikoulutuksen tukipisteinä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) KIHU vastaa kilpa- ja huippu-urheilun soveltavasta tutkimus- ja kehitystyöstä sekä tutkimustiedon välityksestä ottaen huomioon lajiliittojen tarpeet. KIHU:n tehtävänä on edistää huippuurheilun tutkimuksen yhteistyötä liikuntalääketieteen keskusten, yliopistojen ja korkeakoulujen ja eri tutkimuslaitosten kanssa sekä järjestää huippu-urheilun tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä palveluita Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto on maamme ainoa liikuntatieteellistä perus- ja jatkokoulutusta antava yliopisto. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta vastaa liikuntatieteellisestä perus- ja sovelta- 7

8 vasta tutkimustyöstä ja liikuntabiologian laitos yliopistollisesta valmentaja- ja testaajakoulutuksesta Liikuntalääketieteen ja Testaustoiminnan Edistämisyhdistys (Liite ry) Liite ry toteuttaa ja koordinoi antidopingtyötä Suomessa, kehittää urheilija- ja kuntotestauksen laatua ja edellytyksiä sekä edistää liikuntalääketieteellistä tutkimusta ja siihen liittyvää viestintää Suomessa Liikuntalääketieteen keskukset Liikuntalääketieteen keskukset (Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu) tekevät tutkimusta, kouluttavat liikuntalääketieteen erikoislääkäreitä, palvelevat urheilijoita, kuntoilijoita ja paikallisia harjoittelukeskuksia lääketieteellisissä kysymyksissä sekä tuottavat alan viestintää eri tahoille. 2.2 Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminta nykyisin Valmennuskeskusten määrittely UROS 2 -strategian mukaan Opetusministeriö käynnisti vuonna 1993 yhdessä valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten kanssa strategiatyön urheiluopistojen toiminnan kehittämiseksi eri tehtäväalueilla (ammatillinen koulutus, harraste- ja vapaa-ajan liikunta, huippu-urheilu). Huippu-urheilutehtävän kannalta UROS 2 -strategiassa opistot ryhmiteltiin kolmeen ryhmään. Vastaavanlainen jako esitettiin myös strategian tarkistuksessa vuonna Valtakunnalliset valmennuskeskukset Valtakunnallisen valmennuskeskuksen tehtäväksi määriteltiin suomalaisen huippu-urheilun kansainvälisen menestymisen edellytysten vahvistaminen tarjoamalla ja kehittämällä valmentajakoulutusta, tuottamalla lajien tarpeiden mukaiset valmennuspalvelut, ylläpitämällä ja kehittämällä huippu-urheilijoiden harjoitusolosuhteita, järjestämällä ja kehittämällä harjoittelun seurantapalveluja, kehittämällä urheilijoiden koulunkäynti- ja opiskelumahdollisuuksia sekä ylläpitämällä ja kehittämällä huippuvalmennuksen tukipalveluita. Valtakunnallisiksi valmennuskeskuksiksi nimettiin Kuortaneen, Pajulahden, Suomen ja Vuokatin urheiluopistot, joiden katsottiin olosuhteiden ja lajiyhteistyön puolesta pystyvän tarjoamaan päälajeilleen valtakunnallisen valmennuskeskuksen edellytykset. Valtakunnallinen erityisrooli Eräillä opistoilla katsottiin olevan valtakunnallisia erityisrooleja, vaikka ne kaikilta osin eivät täytäkään valtakunnalliselle valmennuskeskukselle asetettuja vaatimuksia. Tällaisten opistojen huippu-urheilutoiminta on vähäisempää ja kapeampaa kuin valtakunnallisten valmennuskeskusten. Valtakunnallisesti merkittävä huippu-urheilun erityisrooli katsottiin olevan Eerikkilän Urheiluopistolla jalkapallon valmennuskeskuksena ja Varalan 8

9 Urheiluopistolla jalkapallon valmennuskeskuksena ja Varalan Urheiluopistolla eräiden kamppailulajien valmennuskeskuksena. Harjoituskeskukset Kaikki urheiluopistot toimivat oman alueensa harjoituskeskuksina Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminta työryhmän kyselyn mukaan Työryhmä suoritti keväällä 2 kyselyn valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valmennuskeskustoiminnasta sekä valmennuskeskustehtäviä hoitavasta henkilöstöstä. Kaikki opistot vastasivat kyselyyn. Kyselyn keskeiset tulokset esitetään seuraavassa. Kyselylomake on muistion liitteenä Valmennuskeskusten toiminta-ajatus ja tavoitteet Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskuksen toiminta-ajatuksena on modernin huippu-, kilpa- ja nuorisourheilun laaja-alainen palvelutarjonta ja kehittäminen. Valmennuskeskuksen toiminnassa korostuvat huippu-urheiluvalmennuksen vaatima olosuhteiden kehittäminen, urheilijan elämänuraan liittyvät koulutukselliset mahdollisuudet ja valmentajien korkeatasoinen koulutus. Kehitystyötä ja verkottumista tehdään yhdessä eri lajiliittojen, muiden urheilujärjestöjen sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kanssa. Opiston ilmoittamia päälajeja ovat yleisurheilu, paini, jääkiekko ja lentopallo. Liikuntakeskus Pajulahden valmennuskeskuksen toiminta-ajatuksena on kehittää palveluita, jotka tukevat aikuisten kilpa- ja huippu-urheilua sekä nuorten valmennusta ja elämän uraa. Valmennuskeskuksen tavoitteena on myös olla hyödyksi ammatillisessa koulutuksessa, kohottaa valmennustoiminnan yleistä arvostusta sekä kehittää pajulahtelaista valmennusosaamista. Opiston ilmoittamia valmennuskeskuksen päälajeja ovat yleisurheilu, paini, nyrkkeily ja aerobic sekä muita päälajeja sulkapallo, pyöräily, karate ja ringette. Suomen Urheiluopiston valmennuskeskuksen tarkoitus on tuottaa monipuolisia ja laadukkaita valmennuspalveluja opiston kilpaurheiluasiakkaille yhteistyössä opiston muiden yksiköiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa valmennuskeskuksen johtavaa asemaa Suomessa ja olla päälajiensa kansainvälisesti tunnustettu harjoitus- ja koulutuskeskus. Suomen Urheiluopisto vastaa pääasiakasryhmien olosuhteiden ja valmennuksen tukipalvelujen kehittämisestä ja asiakkaat valmennustoimintansa toteuttamisesta. Opiston ilmoittamia päälajeja ovat jääkiekko, taitoluistelu, koripallo, lentopallo, tennis, golf, uinti, ringette ja taido. Vuokatin Urheiluopiston valmennuskeskuksen toiminta-ajatuksena on vahvistaa asema maailman johtavana pohjoismaisten talviurheilulajien valmennuskeskuksena kehittämällä valmennusolosuhteita ja yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja hoitamalla eri lajien vastuullisia valmennusja koulutustehtäviä. Opiston ilmoittamia päälajeja ovat pohjoismaiset hiihtolajit. 9

10 Eerikkilän Urheiluopiston valmennuskeskuksen tehtävänä on vahvistaa suomalaisen jalkapallon kansainvälisen menestymisen (sekä maajoukkueiden että seurajoukkueiden) edellytyksiä. Opiston ilmoittamia päälajeja ovat jalkapallo ja salibandy. Varalan Urheiluopistolla on erityistehtävä valmennuskeskuksena judon ja lentopallon osalta. Tavoitteena on luoda tasokkaat leiri- ja harjoitusolosuhteet ja turvata kansainvälinen menestys valmennuskeskuksen kautta. Lisäksi tavoitteena on tukea judon koulutusjärjestelmän kehitystyötä. Muissa liikunnan koulutuskeskuksissa ei ole varsinaista valmennuskeskusta, mutta niissäkin on valmennuskeskustoimintaa. Lapin Liikuntakeskuksessa on valmennus- ja vapaa-aikaosasto. Solvalla idrottsinstitutissa on valmennuskeskustoimintaa erityisesti käsipallossa ja Tanhuvaaran Urheiluopistossa yleisurheilussa, jääkiekossa, taitoluistelussa sekä ammunnassa. Urheiluopisto Kisakeskuksella ja Kisakallion Urheiluopistolla on valmennuskeskustoimintaa lähinnä alle 12-vuotiaiden lasten ja nuorten urheilun alueella Valmennuskeskustoiminnan opiskelijavuorokaudet ja toiminnan jakautuminen eri tehtäväaloille vuonna 1999 Vuonna 1999 urheiluopistoissa toteutui yhteensä valmennuskeskustoiminnan opiskelijavuorokautta. Näistä aikuisten huippu-urheilun (yksilölajeissa vähintään maajoukkuetasoisten urheilijoiden valmennustoiminta, joukkuelajeissa vähintään ylin kansallinen sarjataso) osuus oli 21 %, nuorten maajoukkuetoimintaa oli 18 %, vuotiaiden nuorten valmennustoimintaa 33 % ja muuta valmennustoimintaa 17 %. Valmentajakoulutuksen osuus oli 9 %. (Taulukko 1). 1

11 Taulukko 1. Valmennuskeskustoiminnan opiskelijavuorokaudet ja toiminnan jakautuminen eri tehtäväaloille vuonna Kuortane Pajulahti Vierumäki Vuokatti Eerikkilä Varala Kisakallio Lappi Solvalla Tanhuvaara Kisakeskus Yhteensä Valmennuskeskustoiminnan opiskelijavuorokaudet. Osuus opiston koko volyymista (%) % % % % % % % % % % % Aikuisten huippuvalmennus Osuus valm. kesk. toiminnasta (%) Nuorten maajoukkuetoiminta Osuus valm. kesk. toiminnasta (%) Nuorisovalmennus ( vuotiaat) Osuus valm. kesk. toiminnasta (%) Muu valmennustoiminta Osuus valm. kesk. toiminnasta (%) Valmentajakoulutus Osuus valm. kesk. toiminnasta (%) 85 33% 93 36% % 25 1% 13 5% % % % 388 2% % % % % % % % 343 5% % % 736 3% 69 4% % % 172 1% % % % 2 2% 72 8% % 729 8% % 4% % % 27% % 93 4% 31 1% 87 4% % % % % % 19% % 57% 33% % 17% % 2% 9% Taulukko 2. Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminnan volyymi jaoteltuna valtionosuustoimintaan ja maksulliseen palvelutoimintaan sekä kansainvälisten asiakkaiden osuus valmennuskeskustoiminnasta. Valtionosuuskurssit Ovrk % Maksullinen palvelutoiminta Ovrk % Kansainväliset asiakkaat Ovrk % % % 3 12% % % % % % % % % % % 721 5% 24 2% Varala % % Lappi % % 248 3% 42 1% 394 5% % 185 8% 544 1% 55 11% Kuortane Pajulahti Vierumäki Vuokatti Eerikkilä Kisakallio Solvalla Tanhuvaara Kisakeskus % 46 1% Yhteensä % % % 11

12 Urheiluopistojen valmennuskeskustoiminnan vuorokausista 87 %, eli lähes vuorokautta oli valtionosuuskelpoisia (taulukko 2). Maksullista palvelutoimintaa oli yli 22 3 vuorokautta, eli 13 % valmennuskeskustoiminnasta. Kansainvälisiä asiakkaita oli 9 %, eli noin 14 8 vuorokautta. Eniten kansainvälisiä asiakkaita oli Vuokatissa ja Pajulahdessa Valmentajakoulutus Valmentajakoulutuksen volyymi vuonna 1999 oli noin 15 6 opiskelijavuorokautta, eli 9 % valmennuskeskustoiminnan koko volyymista. Opistoittain valmentajakoulutuksen määrä ja taso vaihtelee voimakkaasti (taulukko 1, kuvio 1). Kuvio 1. Valmentajakoulutuksen opiskelijavuorokaudet opistoittain Kuortane Pajulahti Vuokatti Varala Kisakallio Lappi Solvalla Tanhuvaara Kisakeskus Kuortaneella valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen opiskelijavuorokausista vuonna 1999 oli 5 %. Vuosina tasojen I - II valmentajakoulutusta järjestettiin ammunnassa, yleisurheilussa, painissa, pesäpallossa, lentopallossa sekä jääkiekossa. Tason III koulutusta järjestettiin yleisurheilussa ja kamppailulajeissa. Valmentajan erikoisammattitutkinto alkoi syksyllä Liikunnanohjauksen perustutkintoon on kuulunut valmennusopin ja testauksen syventävät opinnot. Kansainvälinen Voimaseminaari järjestetään joka toinen vuosi. Pajulahdessa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen opiskelijavuorokausista oli 5 %. Vuosina tasojen I - II valmentajakoulutusta järjestettiin karatessa, yleisurheilussa, painissa, kamppailulajeissa, nyrkkeilyssä, SvoLi:n lajeissa sekä SLU:n, TUL:n ja Päijät- Hämeen Liikunnan ja urheilun kursseja. Tason III koulutusta järjestettiin yleisurheilussa, kamppailulajeissa sekä joukkuevoimistelussa. Liikunnanohjaajakoulutuksessa on vuosina järjestetty viisi kertaa valmennuksen syventävät opinnot. Lisäksi Pajulahdessa on ollut kolme kansainvälistä kestävyysseminaaria, kansainvälinen triathlonseminaari, Olympic Solidarity -sulkapalloseminaari sekä Namiva-kurssi. 12

13 Suomen Urheiluopistossa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen toiminnasta oli 9 %. Vuosina tason I koulutusta järjestettiin yhteensä 2:ssä lajissa. Tason II koulutusta järjestettiin jääkiekossa, taitoluistelussa, golfissa, hiihdossa, kaukalopallossa, lentopallossa, ringetessä, tenniksessä, urheilusukelluksessa, taidossa ja keilailussa. Tason III koulutusta järjestettiin jääkiekossa, taitoluistelussa, golfissa, kaukalopallossa, koripallossa, lentopallossa, ringetessä, salibandyssä, tenniksessä ja alppihiihdossa. Valmentajan erikoisammattitutkinnon on opiskellut 11 ryhmää, joissa on ollut noin 2 valmentajaa 5:stä lajista. Liikunnanohjaajakoulutuksessa on vuosittain 1-15 opiskelijaa osallistunut valmennuksen syventäviin opintoihin. Lisäksi Vierumäellä on järjestetty Olympiakomitean seminaareja, opiston omia seminaareja sekä kansainvälisten liittojen kongresseja. Vuokatissa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen opiskelijavuorokausista oli 3 %. Vuosina on tasojen I III koulutusta järjestetty pohjoismaisissa hiihtolajeissa. Lisäksi Vuokatissa on järjestetty Kansainvälisen hiihtoliiton alaista jatkokoulutusta. Eerikkilässä valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen toiminnasta oli 14 %. Vuosina järjestettiin I - II tasojen koulutusta jalkapallossa ja salibandyssä, tason III koulutusta jalkapallossa. Lisäksi Eerikkilä teki yhteistyötä valmentajan erikoisammattitutkinnon järjestämisessä Suomen Urheiluopiston kanssa. Varalassa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskuksen toiminnasta oli 43 %. Vuosina järjestettiin I - II tasojen koulutusta hiihdossa, judossa, lentopallossa, uinnissa ja urheilusukelluksessa. Tason III koulutusta järjestettiin lentopallossa ja uinnissa. Lisäksi järjestettiin lasten urheilun tutkinto (taso III). Liikunnanohjauksen perustutkinto sisältää myös valmennusopintoja. Varalan suuri valmentajakoulutuksen volyymi suhteessa muihin opistoihin johtuu muun muassa opiston sijainnista sekä lyhytkurssitoiminnan suuresta määrästä. Lapin Liikuntakeskuksen valmennuskeskustoiminnasta valmentajakoulutuksen osuus oli 18 % vuonna Tasojen I - II koulutusta järjestettiin vuosina jalkapallossa, yleisurheilussa, hiihdossa, jääkiekossa, kaukalopallossa ja uinnissa. Valmentajan erikoisammattitutkinto on järjestetty vuosina 1998 ja 1999, näiltä on valmistunut yhteensä 22 opiskelijaa. Liikunnanohjaajaopiskelijat voivat valita valmennuksen syventävät opinnot. Solvallassa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskustoiminnasta oli 15 %. Vuosina järjestettiin I - II tasojen koulutusta yleisurheilussa, hiihdossa, suunnistuksessa, voimistelussa, salibandyssä ja käsipallossa. Liikunnanohjaajatutkintoon ja liikunnanohjauksen perustutkintoon kuuluvat valmennuksen syventävät opinnot. Lisäksi Solvallassa on järjestetty Föreningsproffs- ja Seurajohdon ammattilainen -koulutukset. Tanhuvaaran Urheiluopistossa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskustoiminnasta oli 1 %. Vuosina järjestettiin I-tason koulutusta useissa lajeissa ja II-tason koulutusta sulkapallossa, yleisurheilussa ja jääkiekossa. Liikunnanohjauksen perustutkintoa opiskeli vuosittain 25 opiskelijaa. Urheiluopisto Kisakeskuksessa valmentajakoulutuksen osuus valmennuskeskustoiminnasta oli 2 %. Vuosina järjestettiin I - II -tasojen koulutusta suunnistuksessa, pöytätenniksessä 13

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) MK Autourheilun Kansallinen Keskusliitto ry 1 215 000 Suomen Aikidoliitto ry 160 000 Suomen Amerikkalaisen

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) AKK-Motorsport ry 207 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry 30 000

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2006

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2006 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2006 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT AKK-Motorsport ry 195 000 Sukeltajaliitto ry 104 000 Suomen Aikidoliitto ry 31 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Asianro 8484/2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 99 Kaupunginhallitus 11.1.2016 7 Tiedustelut puh. 044 7182504 Hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu

Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu Tietoyhteiskunta Viihdeurheilu Teollisuusyhteiskunta Ammattimainen joukkueurheilu Maatalousyhteiskunta Aatteellinen yksilöurheilu Kv. katto-organisaation

Lisätiedot

viio Kokouksessa on edusteifuna: varsinaista valtakunnallista jäsenjärjestöä varsinaista alueellista jäsenjärjestöä sekä kumppanuusjäsenjärjestöä.

viio Kokouksessa on edusteifuna: varsinaista valtakunnallista jäsenjärjestöä varsinaista alueellista jäsenjärjestöä sekä kumppanuusjäsenjärjestöä. Valo, Valtakunnallinen liikunta-ja urheiluorganisaatio ry Yhdistyksen ylimääräinen kokous 206.206 Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna:,\ Ä varsinaista

Lisätiedot

Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys

Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Innokkaat urheilijat, parhaassa valmennuksessa, parhaissa olosuhteissa Työversio / Kari Seppänen Termistö Urheiluyläkoulu Koulutuksenjärjestäjän

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Valmennuskeskusarviointi

Valmennuskeskusarviointi Valmennuskeskusarviointi Jari Lämsä & Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Copyright 2012 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän

Lisätiedot

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski

Kaksoisura maailmalla. Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura maailmalla Jari Lämsä & Tuuli Merikoski Kaksoisura Kaksoisura (dual career) = henkilö tavoittelee menestystä/edistymistä kahdella eri alalla tai ammatissa yhtä aikaa. 1) naiset, jotka hoitavat

Lisätiedot

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke Koulussa ja kentällä Kestävän kehityksen huippu-urheilumalli Huippu-urheilija ammattiin -hankkeen kohderyhmä on Ouluseutu Urheiluakatemiaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2012 1 (6) 127 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto koskien Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean kutsua Urhea-säätiön perustajaksi HEL 2012-008331 T 00 01 06 Päätös

Lisätiedot

viio Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna:

viio Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna: Valo, Valtakunnallinen liikunta-ja urheiluorganisaatio ry Kevötkokous 255,2016 Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna: varsinaista valtakunnaflista jäsenjärjestöä

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Työelämä. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Ylemmät korkeakoulututkinnot, yliopistot ja amk:t. Master s Degree in Sport Development and Management

Työelämä. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Ylemmät korkeakoulututkinnot, yliopistot ja amk:t. Master s Degree in Sport Development and Management Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Työelämä Ylemmät korkeakoulututkinnot, yliopistot ja amk:t Liikunnan ylempi amktutkinto, liikunnanohjaaja (YAMK) Master s Degree in Sport Development and Management Urheilujournalismin

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheiluakatemiakiertue 2012 Kiertueaikataulu Kotka 25.1. Lappeenranta 26.1. Turku 30-31.1. Tampere 2-3.2. Savonlinna 7-8.2. Joensuu 8-9.2. Kuopio 9-10.2. Kouvola 15-16.2. Lahti 16-17.2. Helsinki 27-28.2.

Lisätiedot

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden

Lisätiedot

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry. SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA ry. 6. SYYSKUUTA 2016 Suomalaisen keilailun strategia Tämän dokumentin sisältämässä strategiassa linjataan Suomen Keilailuliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka.

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU:

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: DEN, NED Jari Lämsä & Jarmo Mäkinen Liikunnan vs. huippu-urheilun valtion rahoitus, % (SPLISS, tiedot. V. 2011) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 80% 66% 62% 56% 52% 52%

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Vierumäki. Tyyppi-hanke Tulosseminaari Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut

Mahdollisuuksien Vierumäki. Tyyppi-hanke Tulosseminaari Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Mahdollisuuksien Vierumäki Tyyppi-hanke Tulosseminaari 8.12.2015 Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Vierumäki on lähellä Vierumäki sijaitsee 25km päässä Lahdesta, keskellä suomalaista

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Valmennuskeskuksen esittely Pelaajakehitys ja pelaajan polku uuden strategian valossa

Valmennuskeskuksen esittely Pelaajakehitys ja pelaajan polku uuden strategian valossa Valmennuskeskuksen esittely Pelaajakehitys ja pelaajan polku uuden strategian valossa Keski-Suomen valmennuskeskus Suomen Palloliiton pelaajakehityskartta 2016 Talenttivalmennus pojat Pohjois-Suomen alueellinen

Lisätiedot

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet SLU Olympia komitea SLU - alueet Valtio Suomen Valmentajat ry Urheilu opistot Lajiliitot Kunnat KIHU Nuori Suomi Urheiluseurat Urheiluakatemiat Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet Jari Lämsä Rakenteet

Lisätiedot

Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli

Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli Isännän Ääni Mikkeli 5.2.2016 Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli Pelaajakehitys Valmennuskeskukset K-S valmennuskeskuksen alue 5 piiriä (Vaasa, Keski- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Itä- Suomi, Kaakko)

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon!

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Edessä antoisat vuodet Millaisessa ympäristössä sinä haluat viettää elämäsi kolme tai neljä tärkeää vuotta? Sammon keskuslukio Hakukoodi ainevalintakortissa:

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN 1 SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN Timo Laitinen Puheenjohtaja Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6.-7.9.2006, Hyvinkää 2 Liikunta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Kehyslakiluonnos (poliittinen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

santasport.fi Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja

santasport.fi Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja santasport.fi Opinnot kestävät 3 vuotta Opinnot koostuvat pakollisista tutkinnon osista 105 osp, valinnaisista tutkinnon osista 30 osp, yhteisistä tutkinnon osista 35 osp sekä vapaasti valittavista tutkinnon

Lisätiedot

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilu OSAOn arjessa OSAO, 12 yksikköä, 11 600 opiskelijaa, henkilökuntaa n. 1000 OSAO on ollut aktiivisesti mukana

Lisätiedot

Sisällys. 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa. 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila

Sisällys. 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa. 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila Maastohiihdon ajankohtaiset Eero Hietanen Maastohiihdon valmennuspäällikkö Sisällys 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Urheiluopistojen ANTIDOPING- OHJELMA

Urheiluopistojen ANTIDOPING- OHJELMA ANTIDOPING- OHJELMA SISÄLLYS JOHDANTO 3 SÄÄNNÖSTÖ 3 KOULUTUS 4 AMMATILLINEN KOULUTUS 6 Liikunnanohjauksen perustutkinto (LPT) 6 Liikunnanohjauksen ammattikorkeakoulututkinto (Liikunnanohjaaja AMK) 6 Liikunnanohjauksen

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA

Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA Miksi selvitys tehdään? Lajiliittojen valtionavustuspolitiikan kehittäminen Liittojen toiminnan nykytilan kuvaus talouden, liiton toiminnan

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 390/2015 Liikuntalaki Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Huippu- urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN

Lisätiedot

Suomalaisen huippusuunnistuksen strategia

Suomalaisen huippusuunnistuksen strategia Suomalaisen huippusuunnistuksen strategia Visio Suunnistus on menestyvä, houkutteleva, näkyvä, arvostettu ja kaikille sopiva urheilulaji. Suunnistus oivalluksia ja onnistumisia! Huippusuunnistajat sekä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Seurapäivien ryhmäkeskustelut Seurapäivät Veli-Tapio Kangasluoma

Seurapäivien ryhmäkeskustelut Seurapäivät Veli-Tapio Kangasluoma Seurapäivien ryhmäkeskustelut 2011-2015 Seurapäivät 26.11.2016 Veli-Tapio Kangasluoma Seurapäivät 2011-2015 - ryhmäkeskustelut 2011 Turku TUL:n arvot ja seuratyön arvot 2012 Joensuu Seuran toiminta ja

Lisätiedot

Valmentajien seurantakysely 2013

Valmentajien seurantakysely 2013 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist, Kirsi Hämäläinen Aineiston kuvaus ja taustatiedot Valmentajien seurantakysely 2013 Valmentajakysely

Lisätiedot

Elämän hallinta Uni Ravinto Lepo

Elämän hallinta Uni Ravinto Lepo Elämän hallinta Uni Ravinto Lepo Opiskelujen suunnittelu Vastuu opinnoista Opiskelun tuki Valmistuminen Aamuharjoittelu Fyysinen harjoittelu Henkinen valmennus Urheilijan elämäntavat *Sitoutuu noudattamaan

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa. Sinettiseuraseminaari Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea

Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa. Sinettiseuraseminaari Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa Sinettiseuraseminaari 8-9.10.2016 Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen Voimisteluliitossa XXX otsikko Toimintaympäristöjen

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma

Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma Valitut akatemiat ja valmennuskeskukset muodostavat kokonaisuuden ja toimivat yhteisen toimintasuunnitelman ja resurssin alaisuudessa.

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista. Jari Lämsä KIHU

Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista. Jari Lämsä KIHU Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista Jari Lämsä KIHU Taustaa akatemiatoiminnalle 1. Suomalainen urheilujärjestelmä Koostuu monista itsenäisistä, perinteisistä, oman

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus osaamistavoitteet Suunta Huipulle -kurssi Taso 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Urheilijan sydän. Terve Urheilija -iltaseminaari. 5.3.2013 Varalan Urheiluopisto, Tampere. terveurheilija.fi 1. Polar Electro Oy

Urheilijan sydän. Terve Urheilija -iltaseminaari. 5.3.2013 Varalan Urheiluopisto, Tampere. terveurheilija.fi 1. Polar Electro Oy Urheilijan sydän Terve Urheilija -iltaseminaari Polar Electro Oy 5.3.2013 Varalan Urheiluopisto, Tampere terveurheilija.fi 1 Terve Urheilija -ohjelma Tavoitteena urheilijoiden laadukkaan ja terveyttä tukevan

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty vuosikokouksessa 10.12.2012 Sisällys 1. Valmentautuminen 2. Opiskelu 3. Tuki- ja asiantuntijapalvelut 4. Hallinto 5. Tehostamishanke

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Taulukko n:o 7. Taulukko n:o 8. SVUL:n filmipalvelun toiminta 1970 Liittojen rekisteröidyt palkinto- ja erotuomarit sekä toimitsijat Luokka-

Taulukko n:o 7. Taulukko n:o 8. SVUL:n filmipalvelun toiminta 1970 Liittojen rekisteröidyt palkinto- ja erotuomarit sekä toimitsijat Luokka- ~... ~.-- -- Taulukko n:o 7. Liitto Taulukko n:o. SVUL:n filmipalvelun toiminta 970 Liittojen rekisteröidyt palkinto- ja erotuomarit sekä toimitsijat Luokka- Liitto Esityskertoja Katsojamäärä merkki- Kv.A,Ilk.!

Lisätiedot

Huippu-urheilun arviointi:

Huippu-urheilun arviointi: Huippu-urheilun arviointi: Urheilija- ja verkostokyselyt Jari Lämsä, Maija Puska, Kaisu Mononen & Jarmo Mäkinen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sisäinen arviointi Arviointikysymys: Miten

Lisätiedot

Menestyvä huippu-urheilu

Menestyvä huippu-urheilu Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu Huippu-urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN OSAAMINEN ARVOSTETTU URHEILU Yhdessä urheilijan polulla KANSAINVÄLINEN MENESTYS Toimintaympäristö Tavoitteellisuus

Lisätiedot

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n. Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n. Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma 2016-2018 1. Ohjelman arvoperusta Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta, VAU:n toiminnan tarkoituksena on monipuolisen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN AMMATTITUTKINTO LPH - KOULUTUS. www.islo.fi. ISLO/LPH/Rekry_INFO/MRiekki

LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN AMMATTITUTKINTO LPH - KOULUTUS. www.islo.fi. ISLO/LPH/Rekry_INFO/MRiekki LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN AMMATTITUTKINTO LPH - KOULUTUS www.islo.fi 1 OTTEITA LIIKUNTAPAIKKA- ALAN ARVOPERUSTA Liikuntapaikoilla, niiden rakentamisella ja hoitamisella on tärkeä YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS.

Lisätiedot

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 1 Nuorisokeskukset Nykylaissa 12 : valtionavustukset toiminta ja rakentaminen tulosperusteisuus: nuorisokäyttö ja toiminta-ajatus yleishyödyllisyys, ylijäämä

Lisätiedot