1 Yhteenveto LAUSUNTO 1 (10) Dnro 124/00/02/023/2012. Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto -osasto. valtiovarainministerio@vm.

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (10) Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto -osasto valtiovarainministerio@vm.fi Viite: Lausuntopyyntönne VM 024:00/2011 Pyydettynä lausuntonaan viitteessä mainitun lausuntopyyntönne johdosta ilmoittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (jäljempänä HSY) kunnioittavasti seuraavaa: 1 Yhteenveto Lausunnossa otetaan seuraava kanta työryhmän raportista esille HSY:n ja yleisemmin Helsingin seudulla toimivien kuntayhtymien kannalta nouseviin kysymyksiin: a) Erityislain (L pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta, 829/2009) nojalla perustettu HSY, samoin kuin saman lain nojalla perustettu Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä HSL, on tarkoituksenmukainen tapa mainituille kuntayhtymille lailla määrättyjen ja kuntien päätöksillä annettujen tehtävien hoitamiseksi siitä riippumatta, millaiseksi kuntajako nykyisen Pääkaupunkiseudun alueella muodostuu (Kohta 2 HSY:n toiminta); b) HSY (ja HSL) toimii jo tällä hetkellä Pääkaupunkiseudulle raportissa määriteltyjä selvitysalueita laajemmalla alueella; tämä osoittaa, että tehtävien hoito laajentuvalla alueella on koettu tarkoituksenmukaiseksi (Kohta 3 HSY:n nykyinen toiminta PKS-alueen ulkopuolella); c) Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa seudullisesti, jolloin voidaan hyödyntää HSY:n käytettävissä oleva asiantuntemus ja kokemus (Kohta 4 Ilmastonmuutokseen hillintä ja siihen sopeutuminen); d) HSY:n maantieteelliseen laajentumiseen liittyy jo nykyisellään paineita siitä riippumatta, millaiseksi kuntajako PKS:lla ja koko Helsingin seudulla muodostuu, ja tällainen toimialueen laajentuminen on perusteltua tehtävien hoidon kannalta; erityisesti vesihuollon sekä seutu- ja ympäristötiedon tehtävien (sama koskee HSL:n hoitamaa seudullista liikennettä) hoito on perusteltua yhdistettyäkin kuntaa laajemmalla toiminta alueella. Jatkotyön pohjaksi tarvitaan arvioita siitä, miltä osin seudun haasteita voidaan ratkaista metropolialueen kuntarakenteita kehittämällä ja miltä osin haasteisiin tulee vastata Helsingin seudun kuntien tai sitä laajem-

2 LAUSUNTO 2 (10) man alueen yhteistyöllä; erityisesti yhdyskuntarakentamiseen, asumiseen, liikenteeseen sekä ympäristöön liittyvät tehtäväkokonaisuudet tulisi hoitaa kattavasti koko Helsingin seudun alueella (Kohta 5 Yhteistyötarve HSY:n toimialoilla koko Helsingin seudulla); e) Vaihtoehtona Helsingin seudulla tapahtuvalle laajamittaiselle kuntien yhdistämiselle on esitetty erityisen seutuhallinnon perustamista. HSY pitää seutuhallintovaihtoehdon selvittämistä perusteltuna ja katsoo, että hallintomalli voisi mahdollistaa HSY:n (ja HSL:n) toiminnan seutuhallinnon päätöksenteon osana (Kohta 6 Toiminta osana mahdollista seutuhallintoa); f) Helsingin seudulla on muuta maata enemmän erilaisia yhteistoimintarakenteita, joiden purkamiseen liittyy useita teknisiä ja juridisia haasteita; tätä ongelmaa ei ole raportissa otettu riittävästi huomioon (Kohta 7 - Yhteistoimintarakenteiden purkamiseen liittyvät haasteet); g) Kuntalain uudistamistyön yhteydessä tulee kuntayhtymiä koskevat säännökset uudistaa siten, että kuntayhtymää organisaatiomuotona kehitetään paremmin toimivaksi ja sen hallinnollisia rakenteita kevennetään (Kohta 8 Kunnallislain uudistustarve erityisesti kuntayhtymien kannalta), 2 HSY:n toiminta Helsingin seudun ympäristöpalvelut on kuntayhtymä, joka tuottaa ympäristöpalveluita Helsingin seudun asukkaille ja yrityksille. Sen toimialana ovat jäte- ja vesihuolto sekä seututietopalvelut. HSY aloitti toimintansa Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY muodostettiin yhdistämällä lakkautettavan YTV:n jätehuoltolaitos sekä seutu- ja ympäristötiedon tulosalue Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan vesihuoltolaitoksiin. YTV:n liikenneosastosta sekä HKL:n tilaaja- ja suunnittelutoiminnoista muodostettiin samassa yhteydessä Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä HSL. Näiden kuntayhtymien muodostaminen perustuu pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta annettuun lakiin (829/2009), jolla säänneltiin YTV:n purkaminen. Laissa määrätään, että YTV:n purkamisesta huolimatta Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan joukkoliikenne ja jätehuolto on edelleen hoidettava kuntien kesken yhteisesti erikseen perustettujen kuntayhtymien siis HSL:n ja HSY:n toimesta. Lain 5 :ssä säädetään, että kuntayhtymien jäsenkuntia voivat olla myös muut kuin pääkaupunkiseudun kunnat. HSY on keskeinen seudullisen ympäristöpolitiikan toteuttaja. HSY:n jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa, minkä lisäksi sen toiminta on laajentunut kattamaan muita Helsingin seudun kuntia vesi- ja jätehuollon lisäksi mm. ilmansuojelussa, ilmastopolitiikassa ja maankäytön,

3 LAUSUNTO 3 (10) asumisen ja liikenteen yhteistyökysymyksissä. HSY:n perustehtävänä on hoitaa jäsenkuntiensa vesi- ja jätehuolto, ilmansuojelun seuranta- ja koulutustehtävät sekä seudulliset tietopalvelut. HSY tarjoaa palveluja yli miljoonalle Helsingin seudun asukkaalle, sen palveluksessa on 750 henkilöä ja vuotuinen liikevaihto on yli 300 miljoonaa euroa. Raportin II osassa Alueellinen tarkastelu / Uusimaa on Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisen yhdeksi haasteeksi mainittu useat yhteistoimintajärjestelyt ja todettu, että uuden kunnan myötä tarve yhteistoimintarakenteille vähenisi, mikä selkeyttäisi ja yksinkertaistaisi hallintoa ja vahvistaisi paikallista demokratiaa. Johtopäätös on sinänsä oikea, mutta kysymys yhteistoimintarakenteiden purkamisesta ei suinkaan ole suoraviivainen; siihen liittyy monia juridisia ongelmia (kts jäljempänä kohta 7 Yhteistoimintarakenteiden purkamiseen liittyvät haasteet) ja ylipäänsä sen selvittäminen, mitkä organisaatiot ja rakenteet on järkevä lakkauttaa tai yhdistää, ja mitkä taas säilyttää, vaatii yksityiskohtaista selvitystyötä. Selvitystyön toteuttaminen ja ennen kaikkea sen pohjalta tehtävät johtopäätökset ovat viime kädessä seudun kuntien päätösvallassa. HSY:n käsityksen mukaan erityislain (L pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta, 829/2009) nojalla perustettu HSY, samoin kuin saman lain nojalla perustettu Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä HSL, on tarkoituksenmukainen tapa mainituille kuntayhtymille lailla määrättyjen ja kuntien päätöksillä annettujen tehtävien hoitamiseksi siitä riippumatta, millaiseksi kuntajako nykyisen Pääkaupunkiseudun alueella muodostuu 3 HSY:n nykyinen toiminta PKS-alueen ulkopuolella 3.1 Yleistä HSY:n kaikki toimialat ovat sellaisia, joiden hoitaminen nykyistä pääkaupunkiseutua ja esitettyjä selvitysalueita laajemmalla alueella on perusteltua. Erityisesti tämä koskee vesihuoltoa ja seutu- ja ympäristötiedon toimintaa, joissa HSY:n toiminta ei maantieteellisesti rajoitu yksinomaan sen jäsenkuntien alueelle. Jäljempänä kohdissa selostetaan tarkemmin HSY:n toimintaa Pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tehtävien monipuolisuus ja laajuus osoittaa, että tehtävien hoito laajemmalla alueella on koettu tarkoituksenmukaiseksi. HSY korostaa, että uudistuksia toteutettaessa palvelutarjonnan maantieteellistä laajentumista ja muuta Helsingin seudun yhteistyössä tapahtunutta positiivista kehitystä ympäristötoimintoihin liittyen ei tulisi vaarantaa.

4 LAUSUNTO 4 (10) 3.2 Jätehuollon yhteistoiminta 3.3 Vesihuollon yhteistoiminta Jäsenkuntien jätehuollon lisäksi HSY hoitaa julkisoikeudellisella sopimuksella Kirkkonummen kunnan jätehuollon kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa, ettei kunnalle synny lainkaan kustannuksia, vaan jätemaksuilla katetaan jätehuollon hallinnosta, suunnittelusta ja kilpailutetusta kuljetuksesta sekä jätteen käsittelystä ja jäteaseman ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Läntisellä Uudellamaalla, Hangon, Inkoon, Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kuntien alueella jätehuollosta vastaa kuntien omistama Rosk`n Roll Oy Ab. HSY ja Rosk n Roll Oy Ab ovat yhdessä neuvotelleet Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaa koskevan sopimuksen, jonka mukaisesti pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan syntypaikkalajiteltu sekajäte poltetaan Vantaan Långmossebergeniin valmistuvassa laitoksessa. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n alueelta (Askola, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo) poltettava jäte kuljetetaan nykyisin Kotkan polttolaitokseen ja Vantaan Energian laitoksen valmistuttua ainakin osittain Vantaalle. Keski- Uudenmaan alueella jätehuollosta vastaa Kiertokapula Oy, joka lisäksi toimii Hämeessä ja Pirkanmaalla Raakaveden hankinta ja vedenpuhdistus Tärkein raakaveden toimittaja on Pääkaupunkiseudun Vesi Oy, jonka osakekannasta HSY omistaa 80,5 %. Se toimittaa osakkailleen korkealaatuista raakavettä Päijänteen Asikkalanselältä 120 km pitkän Päijänne-tunnelin avulla. PSV:llä on pysyvä oikeus 10 m3/s suuruiseen vedenottoon; nykyisin vettä otetaan kuitenkin vain noin 3,1 m3/s. HSY:n ohella vettä käyttävät raakavetenä Hyvinkää, Kirkkonummi ja Tuusulan Seudun vesilaitoskuntayhtymä (Kerava, Järvenpää, Tuusula ja Sipoo). Lisäksi vettä käyttää ajoittain Porvoo. Vesilaitoskäytön lisäksi vettä käytetään ns. kirkastevetenä parantamaan Tuusulanjärven Keravanjoen Vantaanjoen vedenlaatua Tuusulassa, Vantaalla ja Helsingissä. Osakkaista Nurmijärvi ja Altia Oyj eivät ole aloittaneet vedenkäyttöä. HSY puhdistaa Päijänne-tunnelin raakavettä Helsingissä Vanhankaupungin ja Pitkäkosken puhdistuslaitoksilla sekä pintavettä Espoon Dämmanin laitoksella. Dämman on tarkoitus sulkea sen jälkeen, kun uusi päävesiyhteys Pitkäkoskelta Espooseen on valmistunut. HSY myy Kirkkonummelle pääosan sen käyttämästä talousvedestä; pienempi osa hankitaan toistaiseksi kunnan omalta puhdistamolta ja paikalliselta teollisuuslaitokselta. Lisäksi HSY toimittaa vettä Vantaan kautta eräille Tuusulan ja Sipoon rajoilla sijaitseville teollisuus- ja asuntoalueille.

5 LAUSUNTO 5 (10) Viemäröinti ja jäteveden puhdistus 3.4 Seutu- ja ympäristötieto HSY käsittelee Helsingin ja Itä-Vantaan jätevedet Helsingin Viikissä sijaitsevassa puhdistamossa sekä Länsi-Vantaan, Espoon ja Kauniaisten jätevedet Espoossa sijaitsevalla Suomenojan puhdistamolla. Kerava, Järvenpää ja Tuusula omistavat yhdessä HSY:n kanssa oikeudet Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän (KUVES) omistamaan nk. meriviemäriin sekä siihen liittyvät osuudet Viikin puhdistamoon. Mainittujen kuntien jätevesien lisäksi KUVES:in viemärilaitoksen kautta toimitetaan Viikkiin sopimusperusteisesti osa Mäntsälän ja Pornaisten jätevesistä sekä Sipoon Nikkilän ja eräiden pientaloalueiden jätevedet. Suomenojan puhdistamolla Espoossa käsitellään Espoon, Kauniaisten ja Länsi-Vantaan jätevesien lisäksi Kirkkonummen ja Siuntion viemäröidyn alueen jätevedet. Näiden jätevesien lisäksi on Suomenojan korvaavan Blominmäen puhdistamon mitoituksessa otettu huomioon myös Vihdin kunnan jätevesien käsittely. HSY tuottaa luotettavaa ja ajantasaista seudullista tietoa hyvän kaupunkiympäristön edistämiseksi. Tehtäviä ovat ilmanlaadun seuranta, ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen strategiatyö sekä seudullisen tiedon tuottaminen, jalostaminen ja tietopalvelu. Ympäristönsuojelulain 25 :n (laki 13/2011) mukaan pääkaupunkiseudulla ilmanlaadun seurannasta huolehtivat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa yhdessä; vastaavasti asetuksessa määritellään pääkaupunkiseutu (HSY-alue) omaksi seuranta-alueekseen. Ilmansuojeluyksikkö huolehtii kuntayhtymän jäsenkuntien ilmanlaadun seurannasta sekä ilmansuojelun tutkimus-, suunnittelu-, koulutus- ja valistustehtävistä. Se hoitaa erillisten sopimusten mukaisia ilmansuojelutehtäviä kuten energiantuotannon, satamien ja lentoliikenteen vaikutuksia ilmanlaatuun. HSY vastaa ilmanlaadun seurannasta myös Uudellamaalla mukaan lukien entisen Itä-Uudenmaan alue. Tänä vuonna mittauksia tehdään liikenneympäristössä Järvenpäässä ja kaupunkitausta-asemalla Lohjalla. Ilmastoyksikkö vastaa kuntayhtymän jäsenkuntien yhteisestä strategiatyöstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä edistää ja seuraa ilmastotavoitteiden ja energiatehokkuuden toteuttamista. Päästövähennysten tarkistaminen tehdään kuluvana vuonna ensimmäisen kerran yhteistyössä KUUMA - kuntien, Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa. Tehtäviin kuuluu myös pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. Tietoyhteistyöyksikkö tuottaa, kokoaa ja jalostaa seudullisesti yhtenäisiä rekisteri- ja paikkatietoja sekä seudun kehitystä kuvaavaa tietoa muun muassa

6 LAUSUNTO 6 (10) väestöstä, asumisesta, työssäkäynnistä, yritystoiminnasta, yhdyskuntarakenteesta ja maankäytöstä Helsingin seudun 14 kunnan alueella. HSY vastaa yhdessä HSL:n ja Uudenmaan liiton kanssa valmisteilla olevan MAL aiesopimuksen tietopohjan rakentamisesta ja seurantajärjestelmän luomisesta. 4 Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Pääkaupunkiseudun kunnat ovat antaneet HSY:lle tehtäväksi seudun ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen strategioiden laatimisen yhteistyössä kaupunkien kanssa. Hillintästrategian tavoitteena on vähentää seudun asukasta kohden laskettujen kasvihuonekaasujen päästöjä 39 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennystavoite tarkistetaan vuoden 2012 aikana Helsingin seudun laajuudessa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta seudulla varaudutaan sään ääriilmiöiden sekä ilmastonmuutoksen seurauksiin rakennetulle ja kaupunkiympäristölle. HSY seuraa sekä päästökehitystä että ilmastonmuutokseen sopeutumista seudulla. Yhteistyö ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen osalta on laajenemassa koko Helsingin seudun alueelle.. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa seudullisesti, jolloin voidaan hyödyntää HSY:n käytettävissä oleva asiantuntemus ja kokemus. 5 Yhteistyötarve HSY:n toimialoilla koko Helsingin seudulla Helsingin työssäkäynti- ja asuntomarkkina-alue ulottuu Helsingin seudun kuntia (14) laajemmalle ja sen vuoksi rajautuu yhteisen päätöksenteon tarve jossain kysymyksissä pääkaupunkiseudulle, toisissa Helsingin seudun kuntien alueelle ja muutamissa vielä laajemmalle alueelle. Tämän vuoksi tarvitaan arvioita, miltä osin seudun haasteita voidaan ratkaista metropolialueen kuntarakenteita kehittämällä ja miltä osin haasteisiin voidaan vastata Helsingin seudun kuntien tai sitä laajemman alueen yhteistyöllä. Voidaan esittää vahvoja perusteita sille, että yhdyskuntarakentamiseen, asumiseen, liikenteeseen sekä ympäristöön liittyvät tehtäväkokonaisuudet tulee hoitaa kattavasti koko Helsingin seudun alueella. HSY:n kaikki toimialat ovat sellaisia, joiden hoitaminen nykyistä pääkaupunkiseutua suuremmissa yksiköissä on perusteltua. Erityisesti tämä koskee vesihuoltoa sekä seutu- ja ympäristötiedon palveluita. Myös jätehuolto on perusteltua hoitaa samassa organisaatiossa, mutta toiminnan uudelleenjärjestelyä vaikeuttavat tehdyt investoinnit, joihin kunnat yhtiöosakkuuksien kautta ovat sidoksissa. Vesihuollon laatua, toimintavarmuutta ja taloutta voidaan oleellisesti parantaa yhdistämällä pienempiä yksiköitä suuremmiksi alueellisiksi toimijoiksi. Seudullisesti hoidetulla raakaveden hankinnalla, useamman vedenpuhdistus-

7 LAUSUNTO 7 (10) laitoksen yhteistoiminnalla sekä alueellisen vesihuoltolaitoksen toimesta tapahtuvalla talousveden jakelulla parannetaan vedentoimituksen laatua ja toimintavarmuutta. Jätevedenpuhdistuksen järkevällä keskittämisellä saavutetaan hyötyjä sekä taloudellisesti että purkuvesistöjen kannalta. Alueelliseen vesihuolto-organisaatioon saadaan helpommin ammattitaitoista henkilöstöä, joka voi lisäksi erikoistua toimialan sisällä. Ilmanlaadun seurantaan tarvitaan ns. taustamittaustietoja myös varsinaisen seuranta-alueen ulkopuolelta; tämä on yksi syy siihen, miksi mittaus- ja seurantatoimintaa kannattaa suorittaa kuntaa laajemmalla alueella. Tätä tukevat työn vaatima erityisammattitaito niin varsinaisessa tutkimustoiminnassa kuin siihen liittyvässä mittausvälineistön käytössä, huollossa ja kalibroinnissa. Vastaavasti koko Pääkaupunkiseudulla hyödynnettävää osaamista liittyy rekisteri- ja paikkatietojen hyödyntämiseen sekä aikaisemmin mainittuihin ilmastomuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimenpiteisiin. Vihdin, Kirkkonummen ja Sipoon kunnat ovat käynnistäneet selvitystyön niistä eduista ja haitoista, joita liittyminen HSY:n jäseneksi tai nykyistä syvempi yhteistyö HSY:n kanssa kunnille toisi. Kuntien HSY-jäsenyyden lisäksi on selvitetty vesihuollon hoitoa joko vuokraamalla vesihuolto-omaisuus HSY:lle tai sopimalla sen operointipalveluiden tilaamista HSY:ltä. Koska vuokraus- ja operointivaihtoehtoihin liittyy vaikeasti arvioitavia kustannustekijöitä, on todennäköisin etenemisvaihtoehto HSY:n jäsenyys. HSY:n kannalta edellytys järjestelylle on täysjäsenyys osajäsenyyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Sinänsä myös jäsenyyteen liittyy vaativia arvonmääritystoimenpiteitä, koska liittyminen edellyttää sopimista mm. vesihuolto-infrastruktuurin hinnasta tai sen käytöstä maksettavasta korvauksesta. Tästä syystä jäsenpohjan kasvu ei voi olla yhtä nopeaa kuin HSL:llä, jonka jäsenyyteen liittyvät taloudelliset määrittelyt ovat selvästi yksinkertaisempia. Kirkkonummen osalta liittyminen on juridisesti varsin ongelmatonta, koska kunnan koko jätehuolto sekä pääosa talousveden tuotannosta ja jäteveden puhdistuksesta jo nykyisellään hoidetaan HSY:n toimesta. Vihdin ja Sipoon osalta liittyminen on vesihuollon osalta mahdollista ilman muita sopijapuolia, mutta jätehuollon osalta tarvitaan järjestely, jossa nykyiset sopimukset jätehuollossa puretaan tai jätehuoltoyhtiö siirretään HSY:n toimittajaksi. Kirkkonummen, Sipoon ja Vihdin ohella luonteva yhteistyökumppani on myös Nurmijärvi. Kolmas selvitettäväksi tuleva laajentumissuunta on Keski-Uusimaa, jossa määräaikainen jätehuollon sopimusjärjestelmä joka tapauksessa joudutaan uudistamaan. Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän toiminnan yhdistäminen HSY:n toimintaan toisi merkittäviä synergiaetuja korkealaatuisen tekopohjaveden hyödyntämisessä ja kriisiaikojen vesihuoltojärjestelmiin varautumisessa.

8 LAUSUNTO 8 (10) 6 Toiminta osana mahdollista seutuhallintoa Vaihtoehtoisena ratkaisuna Helsingin seudun kuntarakenteen uudistamiseen on esitetty seudullisen hallinnon järjestämistä ns. seutuhallinnon pohjalta. Yksi esimerkki mietinnön asteelle edenneestä suunnittelutyöstä on silloisen apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomiojan puheenjohdolla toiminut seutuhallintokomitea (1987). Komitean työ ei johtanut lainsäädäntötoimiin ensi sijassa siitä syystä, että suoraan seutuvaltuustovaaliin perustuva järjestelmä koettiin liian raskaaksi seutuhallinnolle esitettyjen suhteellisen vähämerkityksellisten tehtävien takia. Nyt tilanne on muuttunut, ja seutuhallinnon mahdolliset tehtävät ovat sisällöltään niin merkittäviä, että seutuvaltuuston valitseminen suoralla kansanvaalilla tulisi selvittää uudelleen. Lausunnon kohteena olevaa raporttia arvioitaessa on seutuhallinto kuntaliitosten vaihtoehtona noussut uudestaan esille. Perusteena tähän on esitetty se, että työssäkäyntialueet Helsingin seudulla ovat niin laajoja, että uusien kuntien muodostaminen niiden pohjalta samoilla perusteilla kuin muualla maassa johtaisi toimimattoman suuriin kuntayksiköihin. Tästä syystä maankäytöstä, liikenteestä ja asumisesta sekä ympäristökysymyksistä vastaava, suoralla kansanvaalilla valitun valtuuston johtama seutuhallinto muodostaisi selvittämisen arvoisen vaihtoehdon ehdotetuille kuntaliitoksille. Mikäli Helsingin seudun hallinnollisissa järjestelyissä päädyttäisiin seutuhallinnon toteuttamiseen, on syytä selvittää mahdollisuutta kuntayhtymien toiminnan kytkemiseksi osaksi seutuhallinto-organisaatiota. Seutuhallintoa koskevalla lailla voitaisiin määritellä perustettava seutuvaltuusto tai sen HSL/HSY-kuntia edustavat valtuutetut yhtymäkokousta vastaavaksi toimielimeksi ja organisaatio toimisi muutoin kuntayhtymää sääntelevien säännösten mukaisesti. Tavoitteena voisi olla seutuhallinnon piirissä olevien kuntien siirtyminen asteittain HSY:n ja HSL:n jäseniksi. HSL:n ja HSY:n perussopimusten mukaan niiden jäseninä voivat olla myös muut kuin pääkaupunkiseudun kunnat; HSL:n osalta on perussopimuksessa asetettu tavoitteeksi kaikkien Helsingin seudun kuntien jäsenyys. 7 Yhteistoimintarakenteiden purkamiseen liittyvät haasteet Raportissa myönnetään, että erilaisista tekijöistä johtuen Pääkaupunkiseudun kuntien kuntaliitoksen toteuttaminen vuoden 2015 alusta lukien voi olla aikataulullisesti haasteellista. Yhdeksi haasteeksi mainitaan lukuisat yhteistoimintajärjestelyt analysoimatta kuitenkaan tarkemmin niihin liittyviä ongelmia. Helsingin seudun kunnat ovat toteuttaneet esimerkiksi vesi- ja jätehuoltoon sekä ympäristönsuojeluun liittyviä yhteistoimintatarpeitaan erilaisin julkis- ja yksityisoikeudellisin järjestelyin. Näistä erityisesti yksityisoikeudelliset järjestelyt ovat hankalia purkaa, koska niihin usein liittyy sopimussakko- tai muita sanktiojärjestelyjä, joiden sivuuttaminen lain säännöksellä vaatisi perustuslain

9 LAUSUNTO 9 (10) säätämisjärjestyksen käyttöä ja olisi silti lopputulokseltaan enemmän tai vähemmän epäoikeudenmukainen. Esimerkiksi kun kunnat perustavat jätehuoltoyhtiön, jonka tehtävänä on rakentaa jätteenkäsittelyalue tai polttolaitos, sisältää perustamispäätös oletukset tietystä investointitasosta ja sen vastapainona tietyn kuntakohtaisen varauksen käsiteltävälle jätemäärälle investointihankkeen taloudellisten edellytysten turvaamiseksi. Mikäli joku osakkeenomistaja toimittaisikin jätteensä muualle, esimerkiksi kolmannen osapuolen kaatopaikalle, jonka ympäristöluvat ovat lähiaikana päättymässä ja joka siksi perii vain muodollisen korvauksen, vaarantuisi yhtiön talous. Tästä syystä yhtiön osakassopimus sisältää tiukan sanktiojärjestelmän, joka tekee sopimuksesta irrottautumisen täysin kannattamattomaksi. Yhteistyöhankkeiden purkaminen ei tällaisessa tapauksessa ole pelkkä kuntajaotuksen muutoksen täytäntöönpanotoimi, vaan se edellyttää monimutkaisia ja aikaa vaativia sopimusjärjestelyjä, jotka vaativat kaikkien sopijapuolten suostumuksen. Vesihuollon osalla kuntajaotuksessa tapahtuvan muutoksen täytäntöönpano on aikaa vievää ja kallista; jos vesihuoltoverkostojen yhdistämisen yhteydessä virtaussuuntia joudutaan muuttamaan, vaatii tämä usein verkostojen osien rakentamista uudelleen ja uusia pumppaamoita. Toisena ratkaisuna on säilyttää vanha vesihuollon toiminta-alue vieraan kunnan alueella, mikä on ongelmallista sekä maankäytön että kustannusten jaon kannalta. Voidaan todeta, ettei kuntaliitoksien vaatimia yhteistoimintarakenteiden uudelleen järjestelyjä ole mahdollista toteuttaa vuoden 2015 alusta lukien; on valittava joko hankalasti toteutettavat väliaikaisratkaisut tai toteuttamisaikataulun pidentäminen. 8 Kuntalain uudistustarve erityisesti kuntayhtymien kannalta Lausuntopyynnössä kehotetaan lisäksi ottamaan kantaa kunnallisen lainsäädännön uudistamiseen. HSY rajautuu tässä korostamaan ainoastaan kuntayhtymiä koskevien säännösten uudistamistarvetta. Raportin mukaan yhteistoimintarakenteiden purkaminen selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvista paikallista demokratiaa. Koska kuntayhtymä organisaatiomuotona jäänee edelleen lakiin ja on tarpeellinen useilla toimialoilla, on tarpeen uudistaa sitä koskevat säännökset. Kuntalain uudistamistyön yhteydessä tulee kuntayhtymiä koskevat säännökset uudistaa siten, että kuntayhtymää organisaatiomuotona kehitetään paremmin toimivaksi ja sen hallinnollisia rakenteita kevennetään. Demokratian vahvistamiseksi vaaleilla valittujen luottamuselinten suoraa vaikutusvaltaa tulee lisätä. Kuntien yhteistyötä koskevat säännökset (KuntaL 10 ja 10A luvut) on syytä ottaa kokonaisuudessaan tarkasteltavaksi. Esimerkkinä epätyydyttävästä, demokratiaa heikentävästä järjestelystä on liian raskaan toimielinjärjestelmän käyttäminen. Kun kuntainliitot muutettiin kunta-

10