LSO Osuuskunnan säännöt

Transkriptio

1 LSO Osuuskunnan säännöt Merkitty kaupparekisteriin LSO OSUUSKUNTA Y-tunnus: Kotipaikka: Turku

2 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on suomeksi LSO Osuuskunta ja ruotsiksi LSO Andelslag ja kotipaikka Turku. 2 Tarkoitus ja toimiala Osuuskunnan tarkoituksena on jäsentensä lihantuotannon tukemiseksi omistaa, hallinnoida ja harjoittaa joko yksin tai yhdessä tytäryhteisöjen taikka muiden osakkuus- tai yhteistyökumppaneiden kanssa liha- ja elintarviketeollisuutta sekä omistaa ja hallinnoida muita tämän toimialan yhteisöjä tai säätiöitä, joiden palveluita jäsenet käyttävät hyväkseen. Osuuskunta voi samassa tarkoituksessa harjoittaa myös sijoittamista kiinteistöihin, muihin osakkeisiin ja arvopapereihin sekä käydä niillä kauppaa. Osuuskunta voi harjoittaa jäsentensä lihantuotannon kannattavuuden kohottamiseksi ja lihan laadun parantamiseksi myös teknistä ja taloudellista neuvontaa, koulutusta, eläinten välitystä kasvatettavaksi, tarvikkeiden välitystä sekä tiedotusta ja muillakin tavoin tasapuolisesti edistää jäsentensä lihantuotantoa. Osuuskunta voi, sen mukaan kuin hallitus siitä päättää, toimialan puitteissa laajentaa liiketoimintaansa muille maa- ja karjataloutta edistäville, tukeville ja palveleville aloille. Osuuskunnan palveluja saavat käyttää hyväkseen muutkin kuin jäsenet, ellei hallintoneuvosto toisin päätä. Konsernin omistajaorganisaationa osuuskunta valvoo ja ohjaa tytäryhteisöjensä liiketoimintaa. 3 Jäseneksi ottaminen Osuuskunnan jäseneksi voidaan hyväksyä maa- tai karjataloutta harjoittava luonnollinen henkilö, yhteisö tai säätiö, jolla on voimassa oleva yhteistyösopimus osuuskunnan tytär- tai osakkuusyhteisön kanssa. Osuuskunnan jäseneksi pyrkivän on tehtävä kirjallinen hakemus hallitukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta. Jos hallitus ei hyväksy hakijaa jäseneksi, voi hallitus siirtää asian hallintoneuvoston ratkaistavaksi. 4 Osuus, vapaaehtoinen osuus ja osuusmaksu Jokaisen jäsenen on otettava yksi osuus. Maksu osuudelta eli osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on kaksituhatta (2.000) euroa. Osuusmaksusta on maksettava kaksisataa (200) euroa heti jäseneksi liityttäessä ja loppuosa hallituksen määrääminä aikoina ja erinä viimeistään 20 vuoden kuluessa. Lisäksi Jäsen on velvollinen ottamaan osuuksia jäsenen yhteistoimintasopimuksen tai muun sopimuksen perusteella osuuskunnalle, sen tytärtai osakkuusyhteisölle tai muulle määritellylle yhteistyökumppanille toimittamista eläimistä tai muista tuotteista saamansa hinnan perusteella. Jäsenen on otettava yksi osuus jokaista edellä mainitulla perusteella saamaansa täyttä kahdenkymmenentuhannen (20.000) euron määrää kohden. Osuuksien lukumäärä, jolla jäsen on velvollinen osallistumaan osuuskuntaan, määritellään kalenterivuosittain edeltävän kalenterivuoden aikana toimitettujen tuotteiden perusteella maksetusta/maksettavaksi erääntyneestä määrästä. Jäsenellä ei ole jäsenyyden kestäessä oikeutta vähentää osuuksiensa lukumäärää, vaikka ne perusteet, joilla jäsen on velvollinen ottamaan osuuksia, muuttuvat. Hallitus voi kuitenkin jäsenen hakemuksesta vähentää osuuksien lukumäärää, mikäli kahden edellisen kalenterivuoden keskiarvo antaa siihen aihetta. Jos jäsenen velvollisuus ottaa useita osuuksia vähenee, velvoitteen ylittävät osuudet muuttuvat vapaaehtoisiksi osuuksiksi. Jäsen voi osallistua osuuskuntaan yhdellä tai useammalla vapaaehtoisella osuudella sen mukaan kuin edustajiston kokous tai sen valtuuttamana hallitus siitä päättää. 2

3 5 Lisäosuus ja lisäosuusmaksu Osuuskunta voi antaa myös lisäosuuksia. Lisäosuuksien antamisesta päättää edustajisto. Lisäosuuden nimellisarvo eli lisäosuusmaksu on yksi (1) euro. Edustajisto päättää lisäosuusmaksun ja siitä maksetun määrän alentamisesta sekä lisäosuuksien vähentämisestä siten kuin osuuskuntalaissa säädetään. Edustajisto voi valtuuttaa hallituksen vähentämään lisäosuuksia siinä tapauksessa, että osuusmaksusta maksettu määrä palautetaan kokonaan. Lisäosuus tuottaa oikeuden ylijäämään osuuskunnan toiminnan aikana sen mukaan kuin jäljempänä näissä säännöissä ylijäämän käyttämisestä määrätään. Ylijäämästä voidaan maksaa lisäosuuksille korkoa, joka voi poiketa osuuksille maksettavasta korosta. Lisäosuuksista maksettu määrä palautetaan jäsenelle tai sille, jolle jäsenen oikeus lisäosuudesta maksettuun määrään on siirtynyt, osuuskuntalaissa mainituin edellytyksin, kuuden (6) kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys päättyi tai osuuskunta vastaanotti jäsenen kirjallisen vaatimuksen lisäosuuksien vähentämisestä. Jos osuuskunta jakautuu, sulautuu toiseen osuuskuntaan tai muutetaan osakeyhtiöksi, lisäosuuksista maksettu määrä palautetaan jäsenille kun muutos on merkitty kaupparekisteriin. Jos osuuskunta asetetaan selvitystilaan tai päätetään poistaa rekisteristä ilman selvitysmenettelyä, palautetaan jäsenille heidän maksamansa lisäosuudet ennen muita oman pääoman palautuksia, mutta kuitenkin vasta sen jälkeen kun velat on maksettu ja pääomalainat palautettu. Mikäli varat eivät riitä täyteen palautukseen, suoritetaan palautus maksettujen lisäosuuksien suhteessa. Lisäosuus ei tuota oikeutta uusiin osuuksiin eikä rahastokorotukseen. 6 Liittymismaksu Jäsenen on suoritettava osuuskunnalle liittymismaksu silloin, kun jäsenyys alkaa. Edustajisto tai edustajiston valtuuttamana hallitus voi päättää jäseneltä perittävän liittymismaksun määrästä sekä siitä peritäänkö liittymismaksu. Liittymismaksu maksetaan hallituksen määrääminä aikoina ja erinä. Liittymismaksua ei palauteta jäsenyyden päättyessä. Liittymismaksu voidaan kuitenkin siirtää samanaikaisesti osuuksien kanssa. 7 Jäsenen henkilökohtainen vastuu Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan sitoumuksista ja muista veloista. 8 Osuuskunnan ja sen jäsenen velvollisuudet Osuuskunta on velvollinen, jäseniään palvellen ja heidän etujensa mukaisesti, järjestämään liiketoimintansa tarkoituksenmukaisimmalla ja tehokkaimmalla tavalla. Jäsenen ja osuuskunnan tai sen tytär- tai osakkuusyhteisön tai muun yhteistyökumppanin välisen teuras- ja välityseläinten tai muiden yhteistyösopimuksessa määriteltyjen tuotteiden ja palveluiden ehdoista sovitaan erillisellä sopimuksella. Jäsen on velvollinen noudattamaan sopimuksessa määriteltyjä velvoitteita. 9 Vararahasto ja muut rahastot Osuuskunnalla tulee olla lainmukainen vararahasto. Niin kauan kuin vararahasto ei nouse laissa säädettyyn vähimmäismäärään, siihen tehdään vuotuisesta ylijäämästä vähintään lain määräämä vähimmäissiirto. Osuuskunnalla voi olla vararahaston lisäksi muitakin rahastoja. 3

4 10 Ylijäämän käyttäminen Jakokelpoinen ylijäämä käytetään edustajiston kokouksen päättämällä tavalla osuuskunnan omiin tarpeisiin tai jaetaan jäsenille. Ylijäämää voidaan jakaa jäsenille ylijäämän palautuksena sen mukaan kuin jäsenet ovat käyttäneet hyväkseen osuuskunnan ja sen tytäryhteisöjen palveluita sekä osuusmaksun ja lisäosuusmaksun korkona. Maksettavan koron määrä lasketaan sen mukaan, paljonko jäsen on maksanut osuusmaksua ja lisäosuusmaksua tilivuoden kunkin vuosikolmanneksen alkuun mennessä (1.1., 1.5. ja 1.9.). Jäsenelle maksettavaa ylijäämää voidaan kuitata jäsenen maksamatta olevan osuusmaksun suorittamiseksi. 11 Edustajisto Osuuskunnan jäsenten päätösvaltaa käyttää vaalipiireittäin valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 20 ja enintään 50 edustajaa. Vaalipiirit ja kustakin vaalipiiristä valittavien edustajien lukumäärän vahvistaa hallintoneuvosto. Vaalipiirejä määrättäessä pyritään huomioimaan seutukunnallinen ja/tai maakunnallinen ja/tai osuuskunnan alueorganisaation mukainen jako ja se, että edustajiston alueellinen edustus muodostuu riittävän kattavaksi. Edustajien luku jaetaan eri vaalipiirien kesken siinä suhteessa, kuin niissä vaalivuoden tammikuun 1. päivänä on koti- tai asuinpaikan nojalla ollut osuuskunnan tai sen tytäryhteisön palveluksia säännöllisesti hyväkseen käyttäviä jäseniä, kuitenkin siten, että kustakin vaalipiiristä valitaan vähintään yksi edustaja. Edustajat valitaan osuuskunnan vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen äänestyksellä postitse tai sähköpostitse tai muita sähköisiä välineitä käyttäen. Edustajat valitaan viideksi vuodeksi. Edustajien toimikausi alkaa heti, kun vaalien tuloksesta on vaalijärjestyksen mukaisesti ilmoitettu. Jos edustajan toimi päättyy kesken toimikauden, tulee hänen tilalleen hallituksen kutsusta vaalijärjestyksen mukaisesti määräytyvä varaedustaja. 12 Edustajiston kokoukset Edustajiston varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa hallintoneuvoston määräämänä päivänä ennen kesäkuun 25. päivää. Ylimääräinen edustajiston kokous pidetään milloin hallintoneuvosto katsoo sen tarpeelliseksi tai se on muutoin lain mukaan pidettävä. Kokous pidetään osuuskunnan kotipaikassa tai jollakin niistä paikkakunnista, joilla osuuskunnalla on jäseniä. Kokouksessa on kullakin edustajalla yksi ääni. Edustaja ei saa käyttää äänioikeuttaan valtuutetun kautta. Kokouksen päätökseksi tulee, jollei laissa tai näissä säännöissä jostakin asiasta toisin määrätä, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Jos päätös on äänestyksen tulos, on pöytäkirjaan merkittävä, miten äänet ovat jakautuneet. Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja kahden kokouksessa sitä varten valitun henkilön tarkastettava ja allekirjoitettava. Määräykset edustajiston jäsenten vaalikelpoisuudesta ovat näiden sääntöjen liitteenä olevassa vaalijärjestyksessä. 4

5 13 Edustajiston varsinainen kokous Edustajiston varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina 2. todetaan osanottajat, sekä onko kokouskutsu ja mahdollinen ennakkoinformaatio toimitettu sääntöjen määräämällä tavalla ja onko kokous muutoin laillinen 3. esitetään tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta ja tilintarkastuskertomus sekä hallintoneuvoston niistä antama lausunto 4. päätetään tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta 5. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle tai muusta toimenpiteestä, johon sanotun tilikauden hallinto ja tilit antavat aihetta 6. päätetään taseen osoittaman ylijäämän käyttämisestä tai toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen tappio antaa aihetta 7. määrätään edustajien, hallintoneuvoston puheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot ja matkakustannusten korvausperusteet 8. vahvistetaan hallintoneuvoston jäsenten lukumäärä ottaen huomioon, että lukumäärää ei voida alentaa enempää kuin jäseniä on erovuorossa, ja valitaan tarvittavat jäsenet hallintoneuvostoon 9. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet 10. määrätään, missä sanoma- tai muissa lehdissä kutsu edustajiston kokouksiin ja ilmoitukset osuuskunnan jäsenille tai edustajille voidaan julkaista 11. Edustajisto valitsee keskuudestaan osuuskunnan hallintoa valvomaan vähintään kaksijäseninen tarkastusvaliokunnan, jolle on toimitettava osuuskuntaa koskevat viranomaisten, tilintarkastajan sekä muut tarkastuskertomukset ja jonka on esitettävä havaintonsa niistä ja muusta hallinnosta kerran vuodessa edustajistolle 12. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 14 Kokouskutsu ja ilmoitukset jäsenille Edustajiston kokouksen kutsuu koolle hallintoneuvosto. Kokouskutsu lähetetään joko postitse, sähköpostitse tai muita sähköisiä välineitä käyttäen kaikille edustajille tai julkaistaan edustajiston määräämässä, jäsenten keskuuteen yleisesti leviävässä lehdessä aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta, ellei osuuskuntalaissa säädetä pidemmästä kokouskutsuajasta. Jos edustajiston kokouksessa käsitellään asiaa, jonka käsittely edellyttää osuuskuntalain mukaan erityisen kutsuajan noudattamista, jäsenille tulee toimittaa ilmoitus päätösehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä ja edustajiston kokouksen ajankohdasta samalla tavalla kuin kutsu edustajiston kokoukseen näiden sääntöjen mukaan on toimitettava. Ilmoitus on toimitettava myös muille, jos osuuskuntalaki sitä edellyttää. 15 Hallintoneuvosto Osuuskunnan hallintoneuvostoon kuuluu vähintään kaksitoista (12) ja enintään kahdeksantoista (18) henkilöä, jotka valitaan toimiinsa kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston jäsenen tulee olla osuuskunnan jäsen. Hallintoneuvoston jäsenistä eroaa vuosittain lähinnä kolmannes, aluksi arvan mukaan ja sitten vuorottain. 5

6 Hallintoneuvostoon voidaan valita vain osuuskunnan tai sen tytär- taikka osakkuusyhteisön palveluita säännöllisesti käyttävä henkilöjäsen tai yhteisöjäsenen edustaja. Hallintoneuvoston jäsenen toimikausi hallintoneuvostossa päättyy sen kalenterivuoden lopussa, jona hän täyttää 62 vuotta tai ei toimi yhteistyösopimuksen velvoitteiden mukaisesti tai lopettaa yhteistyösopimuksen mukaisten tuotteiden toimittamisen osuuskunnalle tai sen tytär- tai osakkuus tai yhteistyöyhteisölle. Hallintoneuvoston jäsenenä ei voi olla hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai osuuskunnan tai sen tytär- tai osakkuusyhteisön palveluksessa oleva. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta niin usein kuin asiat vaativat tai hallitus sitä pyytää. Päätösvaltainen on hallintoneuvosto, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenten koko lukumäärästä. Kokouskutsu on lähetettävä todistettavasti seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Hallintoneuvoston kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Vaalissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan vaalissa ratkaisee arpa ja muissa asioissa päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Kokouksessa on laadittava pöytäkirja, joka on puheenjohtajan ja vähintään yhden hallintoneuvoston siihen valitseman jäsenen allekirjoitettava. Pöytäkirjat on vuosittain numeroitava juoksevasti ja hallituksen toimesta säilytettävä. 1. valvoa, että osuuskunnan hallintoa hoidetaan sopusoinnussa lain, näiden sääntöjen sekä edustajiston ja hallintoneuvoston omien päätösten kanssa 2. ottaa ja erottaa toimitusjohtaja sekä määrätä hänen palkka- ja muut toimisuhteensa edut sekä nimetä tarvittaessa hänen sijaisenaan toimiva johtaja. Hallintoneuvosto voi valtuuttaa hallituksen päättämään toimitusjohtajan palkka- ja muista toimisuhteen eduista sekä toimitusjohtajan sijaisesta 3. vahvistaa hallituksen jäsenten lukumäärä ja valitsee hallituksen jäsenet sekä määrää heidän palkkionsa 4. päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista taikka organisaation olennaista muuttamista 5. antaa hallitukselle ohjeita asioista, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä 6. päättää osuuskunnan kiinteistön ja vuokramaalla olevien rakennusten vuokraoikeuksineen luovuttamisesta 7. valvoa tytäryhteisöjen liiketoimintaa 8. päättää osuuskunnan suhteista muihin järjestöihin 9. vahvistaa tilinpäätöksen perusteet 10. tarkastaa toimintakertomus sekä antaa se, oma kertomuksensa, tilintarkastajien kertomus ynnä mahdollisesti vaaditut selvitykset edustajistolle 11. päättää edustajiston kokouksen koolle kutsumisesta ja valmistella siinä käsiteltävät asiat. 16 Hallintoneuvoston tehtävät Hallintoneuvoston tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla näissä säännöissä määrätään: 6

7 17 Hallitus Osuuskuntaa edustaa ja sen hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Hallituksen muodostavat hallintoneuvoston kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemat vähintään viisi (5) ja enintään seitsemän (7) jäsentä, josta eroaa vuosittain lähinnä kolmannes, aluksi arvan mukaan ja sitten vuorottain. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä vähintään neljän (4) on oltava osuuskunnan tai sen tytär- tai osakkuusyhteisön palveluita säännöllisesti käyttäviä osuuskunnan jäseniä tai yhteisöjäsenten edustajia. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy sen kalenterivuoden lopussa, jona hän täyttää 62 vuotta tai kun jäsenistä valitun hallituksen jäsenen jäsenyys osuuskunnassa päättyy tai ei toimi yhteistyösopimuksen velvoitteiden mukaisesti tai lopettaa yhteistyösopimuksen mukaisten tuotteiden toimittamisen osuuskunnalle tai sen tytär- tai osakkuus- tai yhteistyöyhteisölle. Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa puheenjohtajan kutsusta ja käsittelee muun muassa seuraavat asiat: 1. päättää jäsenten ottamisesta osuuskuntaan 2. ottaa ja erottaa osuuskunnan muun henkilökunnan kuin toimitusjohtajan 3. päättää velan ottamisesta ja takaussitoumusten antamisesta 4. päättää panttioikeuden perustamisesta osuuskunnan omistamaan omaisuuteen 5. valmistelee hallintoneuvostossa käsiteltävät asiat. 19 Toimitusjohtaja Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa osuuskunnan päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. 18 Hallituksen kokoukset ja tehtävät Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenten koko lukumäärästä. Asiaa ei kuitenkaan saa ottaa käsiteltäväksi ellei, mikäli mahdollista, kaikille hallituksen jäsenille ole varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Hallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Vaalissa tulee valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan vaalissa ratkaisee arpa ja muissa asioissa päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtajan on yhtynyt. Kokouksessa on laadittava pöytäkirja, joka on puheenjohtajan ja vähintään yhden hallituksen siihen valitseman jäsenen allekirjoitettava. Pöytäkirjat on vuosittain numeroitava juoksevasti ja hallituksen toimesta säilytettävä. 20 Toiminimen kirjoittaminen Osuuskunnan toiminimen kirjoittavat hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja, aina kaksi yhdessä. Toiminimen kirjoittavat lisäksi hallituksen siihen oikeuttamat henkilöt yhdessä hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan kanssa. 21 Muut toimielimet Edustajiston valitseman tarkastusvaliokunnan ohella edustajisto, hallintoneuvosto tai hallitus voivat asettaa tarpeen niin vaatiessa toimielimiä, joiden tehtävänä on valmistella edustajiston, hallintoneuvoston tai hallituksen päätettäväksi kuuluvia asioita. 7

8 22 Tilikausi ja tilinpäätös Osuuskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös ja siihen liittyvät asiakirjat sekä hallituksen toimintakertomus on jätettävä tilintarkastajille tarkastettaviksi kuukautta ennen edustajiston varsinaista kokousta, kuitenkin viimeistään ennen huhtikuun loppua. 23 Tilintarkastus Tilintarkastajien on annettava kultakin tilikaudelta tilintarkastuslain mukainen tilintarkastuskertomus hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen edustajiston varsinaista kokousta. 24 Jäsenen eroaminen Jäsen voi erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle. Jäsen ei saa erota osuuskunnasta ennen kuin jäsenen osuuskuntaan liittymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta. 25 Kuolleen jäsenen oikeudenomistajan oikeus Kuolleen jäsenen oikeudenomistajalla, jolle oikeus tämän osuusmaksuun on siirtynyt, on oikeus jäseneksi pääsemiseen, mikäli edellytykset jäsenyyden saamiseen muutoin ovat olemassa. Oikeudenomistajan, joka haluaa käyttää tätä oikeuttaan, on ilmoitettava siitä osuuskunnalle vuoden kuluessa kuolinpäivästä. 26 Jäsenen erottaminen Jäsen voidaan erottaa osuuskunnasta 1. jos jäsen ei saamastaan varoituksesta huolimatta aikanaan suorita maksujaan osuuskunnalle tai täytä muita jäsenyydestä johtuvia velvollisuuksiaan 2. jos jäsen ei täytä voimassa olevan yhteistyösopimuksen mukaisia velvoitteita 3. jos jäsen aiheuttaa osuuskunnalle huomattavaa vahinkoa tai muutoin toimii osuuskunnan etujen ja tarkoitusperien vastaisesti tai 4. jos jäsen asetetaan konkurssiin, yrityssaneeraukseen, velkajärjestelyyn tai hänen toimikelpoisuuttaan rajoitetaan. Jäsenen erottamisesta päättää hallintoneuvosto. 27 Jäsenyyden lakkaamisen taloudelliset vaikutukset Jäsenyyden tuottama oikeus osuuskunnassa jatkuu edustajiston päättämin ehdoin jäsenyyden lakkaamisesta huolimatta, kunnes osuudesta maksetun määrän palautus on suoritettu entiselle jäsenelle. Edustajisto ei voi päättää, että entisellä jäsenellä on paremmat taloudelliset oikeudet kuin jäsenellä. 28 Osuuskunnan purkaminen Päätös osuuskunnan vapaaehtoisesta purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta ei ole pätevä, elleivät kaikki osuuskunnan jäsenet ole yhtyneet päätösehdotukseen tai ellei päätöstä ole tehty kahdessa peräkkäisessä edustajiston kokouksessa ja sen hyväksymisen puolesta ole viimeksi pidetyssä kokouksessa annettu kahta kolmasosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä. Kutsua seuraavaan kokoukseen ei saa antaa ennen kuin edellinen on pidetty. Jos kumpikaan kokous ei ole varsinainen, tulee niiden välillä kulua vähintään kuukauden aika. 8

9 29 Varojen jakaminen osuuskunnan purkautuessa Jos osuuskunta puretaan, jaetaan jäsenille, sen jälkeen kun velat on maksettu, osuuskunnan varat kokonaan maksettujen osuuksien määräämässä suhteessa. Lisäosuus ei tuota oikeutta osuuskunnan omaisuuden säästöön. 30 Välimiesmenettely Riidat toiselta puolen osuuskunnan ja toiselta puolen hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenen, osuuskunnan muun edustajan, selvitysmiehen, tilintarkastajan tai osuuskunnan jäsenen välillä ratkaistaan välimiesmenettelyä noudattaen niin kuin siitä annetussa laissa säädetään. Mainitut riidat, joiden peruste on syntynyt henkilön toimiessa edellä tarkoitetussa asemassa, ratkaistaan samassa järjestyksessä siinäkin tapauksessa, että henkilö ei enää toimi tässä asemassa asian vireille tullessa. 31 Sääntöjen muuttaminen Sääntöjen muuttamisesta päättää edustajiston kokous. Päätös on pätevä, ellei osuuskuntalaissa tai näissä säännöissä ole muuta määrätty, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa annetuista äänistä. 2 Vaaliaika Vaali toimitetaan joka viides vuosi tammikuun 2. päivän ja kesäkuun 30. päivän välisenä aikana. 3 Vaalilautakunta Vaalia toimittamaan asettaa hallintoneuvosto vaalilautakunnan, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään viisi jäsentä. 4 Vaalikelpoisuus Vaalikelpoinen edustajistoon on osuuskunnan tai sen tytär- tai osakkuusyhteisön palveluita säännöllisesti hyväkseen käyttävä jäsen, joka on hyväksytty jäseneksi ennen vaalivuoden tammikuun 1. päivää. Henkilöjäsenen sekä yhteisöjäsenen keskuudestaan yhteisöä edustamaan valitun luonnollisen henkilön tulee olla vaalin alkaessa 18 vuotta mutta ei 60 vuotta täyttänyt eikä hän saa olla osuuskunnan tai sen tytär- tai osakkuusyhteisön palveluksessa eikä osuuskunnan tai sen tytär- tai osakkuusyhteisön hallintoneuvoston taikka hallituksen jäsen. Ehdokkaana ei voi olla jäsen, jonka toimikelpoisuutta on rajoitettu tai jolle on määrätty edunvalvoja. Ehdokkaana oleva henkilöjäsen ei voi olla samanaikaisesti yhteisöjäsenen keskuudestaan valitsema yhteisöä edustava ehdokas. Edustajiston jäsen joka menettää vaalikelpoisuutensa, ei voi toimia edustajiston jäsenenä. VAALIJÄRJESTYS 1 Vaalitapa Osuuskunnan säännöissä määrätyn edustajiston jäsenet eli edustajat valitaan suhteellisilla vaaleilla siinä järjestyksessä kuin jäljempänä määrätään. 5 Äänioikeus Äänioikeus on jokaisella jäsenellä, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään vaalivuoden tammikuun 1. päivänä ja joka on vaalin alkaessa edelleen jäsenenä. Jäsen on oikeutettu kannattamaan vaalissa vain oman vaalipiirinsä ehdokasta. Kullakin jäsenellä on vaalissa yksi ääni. Jäsen ei voi äänestää toisen jäsenen puolesta valtakirjaa käyttäen. 9

10 6 Vaaliluettelo Vaalilautakunta laatii kutakin vaalipiiriä varten vaaliluettelon. Vaaliluetteloon on osuuskunnan jäsenluettelon mukaan otettava kaikki ne vaalipiiriin koti- tai asuinpaikan nojalla kuuluvat jäsenet, joiden jäsenyys on alkanut viimeistään vaalivuoden tammikuun 1. päivänä. Vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaatimukset käsitellään ja ratkaistaan vaalilautakunnan vaalikokouksessa. 7 Ehdokaslistat ja valitsijayhdistykset Vähintään viisi (5) saman vaalipiirin äänioikeutettua jäsentä voi perustaa edustajiston vaalia varten vaalipiiriin valitsijayhdistyksen ja asettaa ehdokaslistalleen ehdokkaiksi vähintään kaksi henkilöä ja enintään kaksi kertaa sen määrän osuuskunnan sääntöjen mukaan vaalikelpoisia henkilöitä, kuin vaalipiiriin valitaan edustajia. Osuuskunnan jäsen saa liittyä ainoastaan yhteen valitsijayhdistykseen. Muussa tapauksessa on vaalilautakunnan poistettava jäsenen allekirjoitus kaikista valitsijayhdistyksen ehdokaslistoista. Ehdokkaaksi asetettu henkilö ei saa olla valitsijayhdistyksen jäsen. Ehdokas voi olla vain yhden valitsijayhdistyksen ehdokas. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja on päivättävä ja siinä on valtuutettava yksi valitsijayhdistyksen jäsenistä yhdistyksen asiamieheksi ja toinen hänen varamiehekseen. Valitsijayhdistyksen ehdokaslistassa on selvästi mainittava ehdokkaaksi asetetun henkilön nimi sekä hänen ammattinsa tai toimensa ja asuinpaikkansa. Ehdokaslista ei saa sisältää mitään tunnusta tai muuta sen tapaista kirjoitusta. 8 Hakemus ehdokaslistan ottamisesta ehdokaslistojen yhdistelmään Valitsijayhdistyksen asiamiehen tulee toimittaa ehdokaslistahakemus vaalilautakunnalle viimeistään helmikuun 28. päivänä. Jos hakemus on annettu postissa kuljetettavaksi niin aikaisin, että sen olisi viimeistään helmikuun 28. päivänä pitänyt saapua vaalilautakunnalle, ei ehdokaslistaa jätetä hakemuksen myöhästymisen vuoksi ottamatta ehdokaslistojen yhdistelmään, mikäli hakemus voidaan tutkia siinä vaalilautakunnan kokouksessa, joka pidetään hakemusten tarkastamista varten. Hakemukseen on liitettävä asiakirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu. Hakemuksessa on asiamiehen vakuutettava, että ne henkilöt, joiden nimet ovat sanotun asiakirjan allekirjoituksena, ovat omakätisesti allekirjoittaneet asiakirjan ja ovat äänioikeutettuja sekä, että ehdokkaaksi asetettu henkilö on antanut kirjallisena suostumuksensa ehdokkuuteen, eikä ole asettunut toisen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi. 9 Vaalilautakunnan valmistavat toimet Vaalilautakunnan tulee ilmoittaa, kuinka monta jäsentä edustajistoon on kustakin vaalipiiristä valittava sekä kenelle, milloin ja minne vaaliin kuuluvat asiakirjat on toimitettava. Tämä tiedonanto on saatettava osuuskunnan jäsenten tietoon vaalivuoden tammikuun aikana sillä tavalla, kuin ilmoitukset jäsenille on sääntöjen mukaan toimitettava. Vaalilautakunnan tulee tarkastaa sille toimitetut ehdokaslistat kahden viikon kuluessa ehdokaslistojen viimeisestä jättöpäivästä lukien. Ehdokaslistoihin on myös merkittävä juokseva tunnusnumero sen mukaisesti kuin ne on toimitettu vaalilautakunnalle. Jos havaitaan, ettei valitsijayhdistyksen hakemusta ehdokaslistan ottamisesta vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmään ole asianmukaisesti tehty tai, ettei valitsijayhdistys ole laillisesti perustettu tai, että valitsijayhdistyksen ehdokkaana on henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen taikka, että hakemuksessa tai siihen liittyvässä asiakirjassa on muu virheellisyys, toimitettakoon asiamiehelle viipymättä joko postin välityksellä tai muulla tavoin todistettavasti tieto, ettei 10

11 hakemukseen ole suostuttu ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syy. Asiamiehellä on kuitenkin vielä oikeus kuuden (6) päivän kuluessa vaalilautakunnan päätöksestä tiedon saatuaan oikaista ne kohdat, jotka ovat aiheuttaneet hakemuksen hylkäämisen. Jollei hän sitä tee, hakemus on lopullisesti hylättävä. Oikaisua ei saa tehdä siinä tapauksessa, ettei perustamisasiakirjassa ole allekirjoittajina riittävää määrää äänioikeutettuja tai, ettei hakemusta ole toimitettu vaalilautakunnalle määräaikana taikka säädetyssä järjestyksessä, vaan hylkääminen on näissä tapauksissa lopullinen. Jos ehdokkaaksi asetettu henkilö on kuollut tai menettänyt vaalikelpoisuutensa valitsijayhdistyksen perustamisen jälkeen, asiamiehellä on oikeus ilmoittaa vaalilautakunnalle saman valitsijayhdistyksen toinen vaalikelpoinen ehdokas hänen tilalleen ja vaalilautakunnan on sisällytettävä ilmoitettu uusi ehdokas ehdokaslistaan, mikäli ilmoitus on toimitettu vaalilautakunnalle ennen ehdokaslistojen yhdistelmän laatimista. Hyväksytyille valitsijayhdistyksen ehdokaslistoille annetaan vaalipiireittäin arvonnan perusteella tunnuksiksi isot kirjaimet aakkosjärjestyksessä. Tämän jälkeen ehdokaslistoissa oleville ehdokkaille annetaan juokseva numero alkaen lista A:n ensimmäisen ehdokkaan numerosta 2 ja päättyen aakkosissa viimeiseksi sattuvan listan viimeiseksi asetetun ehdokkaan numeroon. Hyväksytyistä ehdokaslistoista on vaalilautakunnan laadittava ehdokaslistojen yhdistelmä vaalipiireittäin. Yhdistelmässä ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen tunnus, josta käy selville, mitä vaalia ja vaalipiiriä varten yhdistelmä on laadittu sekä kaikki ehdokaslistat järjestysnumeroineen. Ehdokaslistojen yhdistelmä on viipymättä lähetettävä valitsijayhdistysten asiamiehille sekä jäsenille äänestyslippujen mukana niin kuin 10 :ssä on määrätty. Jos ennen ehdokaslistojen yhdistelmän laatimista selviää, että jollekin listalle on asetettu ehdokkaaksi henkilö, joka ei ole antanut suostumustaan ehdokkuudestaan sille listalle, vaalilautakunnan on hänen vaatimuksestaan poistettava hänen nimensä kysymyksessä olevalta listalta. 10 Edustajien nimeäminen vaalia toimittamatta Jos vaalia varten hyväksytyistä vaalipiirien ehdokaslistoissa mainittujen ehdokkaiden yhteismäärä on enintään sama kuin vaalipiiristä valittavien edustajien lukumäärä, ei erityistä vaalitoimitusta panna toimeen, vaan vaalilautakunta nimeää ehdokaslistoissa mainitut ehdokkaat edustajiksi. Vaalilautakunta varaa valitsijayhdistyksen asiamiehille mahdollisuuden kuuden (6) päivän ajan tiedoksiannosta lukien ilmoittaa valitsijayhdistysten suostumuksella ehdokkaiden varaedustajat sijajärjestyksessä. Varaedustajia voi olla enintään valittavien edustajien lukumäärä. 11 Äänestyslippu Vaalilautakunnan on laadittava kutakin vaalipiiriä varten vaalissa käytettävä äänestyslippu. Postiänestyslippuun on merkittävä otsikko, jossa mainitaan, missä vaalissa lippua käytetään sekä lisäksi ympyrä ja tämän ympyrän sisäpuolelle selvästi havaittava merkintä Nro... sen ehdokkaan numeron merkitsemistä varten, jolle valitsija antaa äänensä. 12 Vaalitoimitus Vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmä ja äänestyslippu on lähetettävä postitse, sähköpostitse tai muita sähköisiä välineitä käyttäen viimeistään huhtikuun 30. päivänä kullekin vaaliluetteloon otetulle äänioikeutetulle jäsenelle sillä osoitteella, jonka hän on osuuskunnalle ilmoittanut. Mikäli jäsen vähintään viisi (5) päivää ennen vaalitoimituksen päättymistä osoittaa, ettei hän ole saanut äänestyslippua tai on saanut väärän vaalipiirin lipun sen johdosta, että hänen jäsenluetteloon ilmoittamansa osoite on muuttunut tai, että äänestyslippu on hävinnyt tai 11

12 turmeltunut, vaalilautakunta antaa hänelle pyynnöstä uuden äänestyslipun. Mikäli jäsen samassa ajassa osoittaa, ettei hän ole saanut sähköpostitse tai muun sähköisen välineen kautta äänestyslippua tai että hänen äänestämistä tarkoittanut sähköpostiviestinsä ei ole hänestä riippumattomasta syystä saapunut ollenkaan tai lukukelpoisessa muodossa perille, vaalilautakunta lähettää hänelle sähköpostitse tai muun sähköisen välineen kautta uuden äänestyslipun. Jäsen on oikeutettu äänestämään vaalipiirinsä ehdokaslistoilla olevia ehdokkaita. Äänestäminen tapahtuu siten, että äänestäjä kirjoittaa postiäänestyslippuun oman vaalipiirinsä ehdokaslistojen yhdistelmästä sille ehdokkaalle annetun numeron, jota hän äänestää. Äänestäjä ei saa tehdä äänestyslippuun muuta kuin edellä mainitun merkinnän. Sähköinen äänestäminen suoritetaan sähköisellä äänestyslipukkeella valitsemalla ehdokas listalta ja painamalla äänestä-painiketta. Postiäänestyksessä äänestyslippu on postitse, henkilökohtaisesti tai lähetillä toimitettava suljetussa palautuskuoressa vaalilautakunnalle kuoreen merkityllä osoitteella viimeistään toukokuun 15. päivänä. Sähköpostitse tai muita sähköisiä välineitä käytettäessä äänestyslipun on oltava perillä samassa ajassa. 13 Äänten laskeminen ja vaalin tuloksen määrääminen Vaalilautakunta aloittaa äänestyslippujen palauttamiselle määrätyn ajan päätyttyä vaalituloksen laskennan. Postiäänestyslippu on mitätön, - jos äänestyslipussa on merkitsemällä osoitettu useampia kuin yksi ehdokas - jos ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei täysin selvästi ilmene, mitä ehdokasta se tarkoittaa - jos ehdokkaan numero on kirjoitettu äänestyslippuun merkityn ympyrän ulkopuolelle - jos äänestyslippuun on tehty asiaton merkintä - jos äänestyslippuna on käytetty muuta kuin vaalilautakunnalta saatua lippua - jos äänestyslippu saapuu myöhästyneenä tai - jos äänestyslippu palautetaan muussa kirjekuoressa kuin jäsenelle vaalitoimitusta varten toimitetussa kirjekuoressa. Äänestyslipun lopullisen hylkäämisen ratkaisee vaalilautakunta. Äänet, jotka on annettu saman ehdokkaan hyväksi, muodostavat ehdokkaan äänimäärän. Samaan ehdokaslistaan kuuluville ehdokkaille annetaan etusija toistensa edellä niiden äänimäärien perusteella, jotka kukin heistä on saanut. Tämän jälkeen ehdokaslistan eniten ääniä saaneelle ehdokkaalle annetaan vertausluku, joka on sama kuin ehdokaslistan koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle kolmasosa ja edelleen kullekin seuraavalla ehdokkaalle hänen järjestyssijansa edellyttämä osa. Jos äänimäärät ja vertausluvut ovat yhtä suuret, ratkaistaan keskinäinen järjestys arpomalla. Kun kunkin vaalipiirin ehdokkaat ovat saaneet oman vertauslukunsa, vaalilautakunta julkistaa kustakin vaalipiiristä valituiksi ne ehdokkaat, joilla on suurimmat vertausluvut. Saatujen vertauslukujen mukaan, niiden suuruusjärjestyksessä merkitään jokaiselta ehdokaslistalta, jolta edustaja on tullut valituksi, lähinnä seuraavat vertauslukujen perusteella ehdokaslistansa varaedustajiksi. Jos ehdokkaiden vertausluvut ovat yhtä suuret, ratkaistaan näiden järjestys vaalilautakunnan toimesta arpomalla. Mikäli ehdokaslistalla ei ole tarvittavaa varaedustajaa, katsotaan tällöin varaedustajaksi saman vaalipiirin suurimman vertausluvun saanut valitsematta jäänyt ehdokas. Vaalilautakunnan laskemistoimituksesta tehdään pöytäkirja, jossa on mainittava vaalipiireittäin sekä edustajiksi valitut henkilöt että ne, jotka edustajasijan joutuessa avoimiksi, tulevat valittujen tilalle. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki tulosta laskettaessa syntyneet laskelmat. Vaalilautakunta ilmoittaa viivytyksettä vaalin tuloksen valituille edustajille kirjeitse. Lisäksi vaalin 12

13 tulokset julkaistaan sääntöjen 14 :ssä tarkoitetussa lehdessä tai Internet-verkkosivuilla tai kaikille jäsenille toimitettavalla kirjeellä. 14 Muut määräykset Jos jotakin toimitusta varten tässä vaalijärjestyksessä mainittu määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi tai sitä edeltäväksi päiväksi, on lähinnä seuraavaa arkipäivää pidettävä määräpäivänä. Osuuskunnan hallintoneuvosto voi määrätä, että jokin tässä vaalijärjestyksessä määrätty toimi voidaan suorittaa tai tulee suorittaa muuna määräaikana tai muuhun määräpäivään mennessä kuin tässä vaalijärjestyksessä on määrätty. Ellei vaalia ole suoritettu ennen vaalikauden loppua, edustajat, joiden toimikausi sillä välin päättyy, ovat oikeutetut pysymään toimessaan, kunnes vaali on suoritettu ja valittujen toimikausi on alkanut. 13