MAASEUTUPOLIITTISEN ERIYISTOHJELMAN ALUEELLINEN

Transkriptio

1 MAASEUTUPOLIITTISEN ERIYISTOHJELMAN ALUEELLINEN MAASEUTUOSIO

2 1. Alueen nimi, määrittely, kunnat, asukasluku ja sen kehitys sekä arvio , asukastiheys, haja-asutusväestön määrä sekä pinta-ala. Alue ja asukkaat Kaustisen seutukuntaan kuuluu seitsemän Perhonjoen ja Lestijoen jokilaakson kuntaa; Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Ullava ja Veteli. Seutukunnassa asuu henkilöä ( kk-tilasto). Seutukunta on osa Suomenselän aluetta ollen harvaan asuttu, vailla suuria asutuskeskuksia ja perustaen aluetalouden suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Alueen erityispiirteenä on vahva, perinteikäs ja elävä kulttuuri. Kaustisen seutukunta sijaitsee Suomen länsiosassa kuuluen hallinnollisesti Länsi-Suomen lääniin. Seutukunta on osa Keski-Pohjanmaan hallinnollis-taloudellista maakuntaa. Seutukunta muodostuu itsenäisistä, läheistä yhteistyötä tekevistä kunnista. Seutukunnan kehittämishallinto organisoitui Lestijärven kunnan yhdeksi lautakunnaksi vuonna Seutukunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä lautakunta käyttää itsestään nimeä Seutuvaltuusto. Seutukunnan johtoryhmä valmistelee seutuvaltuuston päättämät asiat ja EUtavoiteohjelmaan ja sen toteuttamiseen liittyvää työtä. Johtoryhmä muodostuu muun muassa kuntien johtajista, Keski-Pohjanmaan liiton sekä rahoittajien edustajista. Kaustisen seutukunta -lautakunnan tavoitteena on kuntien yhteistoiminnan syventäminen, elinkeinotoiminnan seudullinen kehittäminen, seudun edunvalvonnan tehostaminen ja yhteisten tehtävien ja päätösvallan siirtäminen seudulliselle toimielimelle. Kaustisen seutukunta osallistuu seutuyhteistyökokeiluun (L1199/2004). Sisäasianministeriö on vahvistanut Kaustisen seutukunnan kokeiluseutusopimuksen siten, että vahvistaminen tuli voimaan

3 Kunta Väkiluku Väkiluku Väkiluku Arvio Asukastiheys Pintaala Hajaasutus Väkiluku km² väestö 2005 Halsua , Kaustinen , Lestijärvi , Perho , Toholampi , Ullava , Veteli , Kaustisen seutukunta , Elinkeinorakenne ja sen kehitys sekä arvio Alueen vahvuudet sekä osaamis- ja erikoistumisalat sekä kehittämishaasteet. Elinkeinorakenne Elinkeinorakenne (työpaikat toimialoittain) Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Toimialat Kaikki toimialat yhteensä Alkutuotanto (Tol A ja B) Teollisuus ja rakentaminen (Tol C, D, E ja F) Palvelut (Tol G, H, I, J ja K) Julkinen ala (Tol L ja M) Terveyden huolto ja sosiaalipalvelut (Tol N) Muut Tuntematon

4 Kaustisen seutukunnan Vahvuudet (elinkeinostrategia ): - vahva, monipuolinen ja monialainen elinkeinorakenne, puu, metalli, veneala, elintarviketeollisuus, kaivostoiminta, turkistarhaus - alkutuotannon keskittymä, mahdollisuus myös bioenergiassa - kulttuurinen identiteetti, Kaustinen ilmiö ja nimi on tunnettu brändi - hyvä väestörakenne ja hyvät ihmiset, korkea työmoraali - sijainti; useita kasvukeskuksia, satama, lentokenttä, rautatie - luonnonrikkaudet, hyvät pohjavesivarat - hyvä palvelutaso, peruspalvelut kunnossa - kohtuuhintaiset asunnot, joustava tonttipolitiikka, turvallinen asuinympäristö - tietoverkko - maakunnassa laaja koulutuskirjo - yrittäjyysilmapiiri - paluumuuttajille löytyy töitä 3. Miten alue on hyödyntänyt päättyneen EU-ohjelmakauden/kansallisen ohjelmakauden ohjelmia ja mitkä ovat olleet keskeiset tulokset? Seudulla on toteutettu päätyneellä ohjelmakaudella Pohjois-Suomen Tavoite 1 ohjelmaa. EU:n ja Suomen valtion rahoittamia projekteja on toteutettu valtava määrä. Strategia on ollut mahdollistava, laajasti eri toimialat kattava. Toisin sanoen kaikki hyvät hakemukset on rahoitettu rahoituskehysten puitteissa. Elinkeinojen kehittymisen osalta parhaat tulokset ovat puutoimialan kehittämisessä. Alueen elinvoimaisuuden kannalta merkittävä linjaus on ollut seutuverkon rakentamisen hankkeistus, johon on laitettu paljon voimavaroja. Jatkossa seutu- ja maakuntaverkosta muodostuu seudun entistä vahvempi vetovoimatekijä.. 4. Miten suunnitelma on sovitettu yhteen maakuntaohjelman, aluekeskusohjelman, osaamiskeskusohjelman ja saaristo-ohjelman sekä muiden alueella toteutettavien aluekehityksen kannalta keskeisten ohjelmien kanssa ja miten mahdollisesti verkostoidutaan toisiin alueisiin? Miten suunnitelmassa hyödynnetään rakennerahasto-ohjelmia ja EU:n maatalousrahaston maaseutuohjelmaa? Seutukunnan kehittämisohjelmassa on yksi neljästä painopisteestä yhteistyön kehittäminen. Amoohjelmalla keskitytään mm. tähän strategiseen alueeseen. Maakuntaohjelmatyön toteuttamiseen on Keski-Pohjanmaalla luotu innovatiivinen toimintamalli ja tämän työn koordinointi erityisesti seutukunnan kannalta on nostettu amo-ohjelmassa esiin. Amo-koordinaattorin tehtävänä tältä osin

5 on organisoida seutukunnan toimintamalli ja yhteistyön muotoja, jonka tuloksena seutukunnan painoarvo maakuntaohjelman toteuttamisessa kasvaa. Tällä hetkellä maakunnalliset toimijat keskittyvät maakuntakeskuksen eli Kokkolan alueen kehittämiseen eivätkä toimi riittävästi vielä maaseudun kehittämisen eteen. Jatkossa siis tavoitellaan monipuolista vaikuttamismekanismia maakuntaohjelmatyön toteuttamiseen ja sen valmisteluun. Aluekeskusohjelma ja osaamiskeskusohjelma ovat tärkeitä kumppaneita. Yhteensovitus ei tässä yhteydessä kuvaa suhdetta parhaalla mahdollisella tavalla, vaan pikemminkin vuorovaikutuksen synnyttäminen. Em. ohjelmat ovat myös keskittyneet vahvasti maakuntakeskuksen kehittämiseen, mutta rajapintoja maaseudun ja kaupunkialueen yhteistyölle on mahdollista löytää. 5. Toimintasuunnitelma kustannusarvioineen haettavine ja omine rahoituksineen ja aikatauluineen. AMO -ohjelmaehdotusten saama palaute ja AMO -ohjelmahaussa esillä olleet kriteerit muodostavat selkeän linjan, joka osoittaa AMO-ohjelman laajan kehitystehtävän kohdistuen koko elinkeinotoiminnan kenttään. Palautteen johdosta seutukunta ja maaseutuopisto ovat linjanneet AMOohjelman toteuttamista Kaustisen seutukunnan alueella ja yhteinen johtopäätös on, että seutukunta ottaa toteuttamisvastuun AMO-ohjelmasta Kaustisen seutukunnan alueella kokonaisuudessaan. Seutukunta on paras vaihtoehto ohjelman mukaisen toiminnan toteuttajaksi, koska se on ainoa taho, joka voi koordinoida elinkeinopoliittisia kehittämistoimia sekä niihin välittömästi liittyviä osaamisen kehittämisen toimintoja kokonaisvaltaisesti. Sekä seudullisen kehittämisen tarve että AMO -ohjelman kriteerit kohtaavat hyvin muutamissa keskeisissä teemoissa. Esimerkki tällaisesta teemasta on maakunnallisten toimijoiden sitouttaminen myös maaseudun kehittämiseen Keski-Pohjanmaalla. Hankkeeseen on myös mahdollista sisällyttää vuoden 2008 osalta suunnittelutehtäviä koskien maakunnallisen elinkeinojen kehittämiseen keskittyvän organisaation rakentamiseksi. Vuoden 2008 osalta on kyse siirtymävaiheesta, koska ohjelmaperusteisen kehittämistyön rakenteet uudistuvat jatkossa. Seudullinen toiminta hakee vuonna 2008 suuntaa. Merkittävin muutos on seutukokeiluhankkeen päättyminen ja käytännössä sen toimintojen sulautuminen PARAS -hankkeen yhteyteen. Tästä seuraa, että seudullinen toiminta keskittyy jatkossa entistä vahvemmin elinkeinopoliittisiin toimenpiteisiin. Tämä työ organisoidaan AMO ohjelmaa hyväksikäyttäen.

6 Uusi EU:n ohjelmakausi alkaa käytännössä vuoden 2008 alkupuolella. Keski-Pohjanmaalla käynnistyy koko maakunnan yhteinen ohjelma, kun aiemmin Kokkolan seutukunta kuului Tavoite 2- ohjelmaan ja Kaustisen seutukunta Tavoite 1-ohjelmaan. Yhteinen ohjelma merkitsee mahdollisuutta toteuttaa aiempaa vaikuttavampia projekteja, mutta se merkitsee myös uutta toimintakulttuuria, jossa yhteistyön merkitys korostuu. Yhdessä tekemisen kulttuuri ei muun muassa erillisistä tavoiteohjelmista johtuen ole maakunnassa riittävän pitkälle kehittynyttä. Toiminta Miten AMO sovitetaan muuhun kehittämistyöhön? Seutukunta hakee ohjelmasta resurssia elinkeinopoliittisten toimintojen koordinointiin. AMO ohjelma sovitetaan kehittämistyön kenttään siten että ohjelman toteuttamisella on merkittävä rooli kehittämistyön koordinoinnissa. Kehittämistyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia niitä yritysten kehittämiseen liittyviä toimia ja palveluita, joita eri koulutus- ja kehittäjäorganisaatiot tarjoavat. AMO ohjelma asettuu em. kehittämistyötä koordinoivaan rooliin seutukunnan alueella. Seudullinen yrityspalvelupiste tekee Kaustisen seutukunnan alueella elinkeinojen kehittämisen perustyön. Se toimii käytännön läheisesti yritysten pariin jalkautuen. Yrityspalvelupisteen toiminnan yhteyteen tarvitaan koordinaattoria, joka kytkee yhteen yritysneuvojien tiedot yritysten kehittämistarpeista sekä kehittämisen asiantuntijaorganisaatioiden toiminnan suunnittelun ja toteutuksen. Työkenttä on seutukunnan alueella toteuttavien projektien sisältöjen valmistelu ja rahoitusten haku, hankkeiden kuntarahoituspäätösten valmistelu ja projektien käynnistyttyä niiden ohjaukseen liittyvät tehtävät. Koordinaatiotehtävä kohdistuu kehittäjäorganisaatioihin mutta koordinaattori työskentelee keskeisesti myös suoraan yritysten kehityshankkeiden parissa yritysten tarpeiden mukaan. Työtehtäviin voi kuulua myös jonkin verran yritysten perusneuvontaa. Toiminnan tavoitteet vuonna 2008 Keski-Pohjanmaan maakunnassa on suuria maakunnallisia toimijoita kuten esimerkiksi Yliopistokeskus, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän aikuisopisto, Ammattikorkeakoulu ja Ketek, joka keskittyy teknologisiin innovaatioihin. Näiden kaikkien toiminnassa korostuu maakuntakeskeisyys ja jalkautumisessa koko maakunnan alueelle on vielä parannettavaa. Koordinaattorin työn yksi keskeinen haaste on olla sitouttamassa näitä kehittämisen asiantuntijaorganisaatioita toimimaan myös Kaustisen seutukunnan alueella entistä tehokkaammin. Maakunnalliset toimijat ovat yhdessä sopimassa vuoden 2008 aikana kehittämistyön pelisäännöistä ja erityisesti kunkin roolista. Tarkoitus on päästä pois liiallisesta kilpailusta eri rahoituskanavien osalta,

7 Tämä sopimus on askel eteenpäin mutta se ei takaa vielä kehittämistoimien toteuttamista tehokkaasti myös syvällä maaseudulla. AMO -koordinaattori on seutukunnan puolelta kehittämistyöhön osallistuva taho - neuvotteleva rajapinta - jota ilman kehittäjäorganisaatiot eivät toimi tehokkaasti koko maakunnan alueella. Eri toimijoiden yhteistyölle on luotava vuoden 2008 aikana konkreettinen toimintamalli ja jatkossa tähän on kytkettävä myös ylimaakunnalliset verkostot. Yksi tavoite vuodelle 2008 on seutukunnan osallistumisen organisointi maakuntaohjelmatyöhön. Keski-Pohjanmaalla on maakuntaliitossa rakennettu käytännönläheinen tapa toteuttaa maakuntaohjelmaa. Ohjelman toteuttamissuunnitelma kootaan vuosittain ja toimintalinjoittain viiden työryhmän voimin ja tähän työhön on seutukunnan on tulevaisuudessa osallistuttava järjestelmällisemmin ja aiempaa vaikuttavammin. Seutukunta käyttää AMO ohjelman resurssia myös tähän organisoitumistehtävään. Tiivistelmä vuoden 2008 toiminnoista AMO ohjelma-alueella Kaustisen seutukunta 1) Yrityspalvelupisteen toiminnallinen vahvistaminen 2) Elinkeinojen kehittämisen toimintojen koordinaatiotehtävä 3) Maakunnallisten toimijoiden sitouttaminen maaseudun kehittämiseen 4) TOTSU prosessin organisointi Kaustisen seutukunnan alueella 5) Maakunnallisen elinkeinojen kehittämisorganisaatiopilotin valmistelutyö 6) Maakunnallisten ja seutukunnallisten hankkeiden valmistelu. Budjetti KAUSTISEN SEUTUKUNTA joä AMO eli alueellinen maaseutuosio EUROA Yhteensä 3115 Seutukunnan Kunnat 30 % Keski-Pohjanmaan liitto, 20 % Omarahoitusosuus valtio-sm perusrahoitus, 50 % Yhteensä

8 Yhteensä 4001 Henkilöstökulut Luottamushenkilöiden palkkiot elinkeinojohtaja, alkaen Lomapalkkojen jaksotus KVTEL-maksut, 16,5 % sisäiset palkkakulut, alkaen Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut, 3, % Työttömyysvakuutusmaksut, 2 % Tapaturmavakuutusmaksut, 0,9 % Muut sosiaalivakuutusmaksut, 0,1 % Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut Työterveyshuolto PALVELUJEN OSTOT Toimistopalvelut (hallinto, kopiot yms.) Painatukset ja ilmoitukset (sis. Seutistiedotuslehti) Posti- ja telemaksut ja tietoverkko Matkakulut Koulutuspalvelut Muut kulut (esim. lehdet, kirjat) AINEET JA TARVIKKEET Toimistotarvikkeet Kalusto ja laitteet (PC ja matkapuhelin) Tilaisuudet ja kokoukset VUOKRAT 4821 Vuokrat huoneistoista Yhteensä