Alueen vahvuudet ja yhteistyöverkostot. Kuntien yhteistyöseminaari Kaustinen Petri Jylhä

Transkriptio

1 Alueen vahvuudet ja yhteistyöverkostot Kuntien yhteistyöseminaari Kaustinen Petri Jylhä

2 Kuntauudistuksen lähtökohtia Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.

3 Kuntarakenteen, kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistus samalla kertaa Kuntalaki uudistuu paikallisdemokratia ja kuntien itsehallinto vahvistuvat Kuntalain kokonaisuudistuksessa korostetaan kuntien itsehallinnon ja paikallisen demokratian vahvistamista. Uudistuksessa tarkastellaan uusien kuntahallinnon rakenteiden ja kuntien muuttuvan toimintaympäristön näkökulmasta erityisesti kunnan talouden sisäistä ohjausta kuntien johtamisjärjestelmiä luottamushenkilöiden asemaa kuntalain ja erityislakien välistä suhdetta kunnanosahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä suhdetta Valtionosuuslainsäädäntö uudistuu osana kuntarakenneuudistusta.

4 Virkamiesten suusta kuultua Vahva ja elinvoimainen kunta tavoitteena Vahvistetaan kuntien elinvoimaa Reuna-alueiden kehittämiseen ei selkeää vastausta Elinkeinopolitiikka ja aluekehitys itsenäisesti kunnan hoidossa Peruspalvelut ovat kunnan käsissä ja ohjattavissa Alueiden lähtökohdat eri kriteerit esim. harvan asutuksen johdosta kriteerit parhaillaan mietinnässä muita kriteerejä tullaan ottamaan käyttöön ei pystytä määrittämään yhtä väestöpohjaa ei mekanistinen uudistus, vaan alueiden lähtökohdat, sisältöjen kautta Toimintaympäristö ja tulevat haasteet: Palvelut, talous, väestö, huoltosuhde 2030 Kuntauudistuksella pyritään luomaan rakenteita tulevaisuuteen Lähipalveluja ei ole määritelty tarkasti eikä pohdittu, mitä ne ovat

5 Aikatauluja, hallituksen iltakoulu 21.9.

6 Aikatauluja Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä valmistelee selvitystä kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmä valmistelee selvityksen lisäksi myös kriteerit vahvan peruskunnan muodostamiselle sekä uudistuksen toteuttamistavat. Selvitys, kriteerit ja uudistuksen toteuttamistavat valmistuvat vuoden 2011 loppuun mennessä. Kuntarakenne-selvityksen valmistuttua toteutetaan alkuvuodesta 2012 laaja alueellinen kuulemiskierros, jonka pohjalta valmistellaan hallituksen esitys eduskunnalle puitelain korvaavaksi rakennelaiksi. Hallituksen esitys rakennelaiksi annetaan eduskunnalle syksyllä Tavoitteena on, että rakennelaki tulisi voimaan vuoden 2013 alusta ja uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut olisi tehty vuoden 2014 loppuun mennessä. Valtionosuusuudistuksen. valmistelu käynnistyy syksyllä 2012 ja tavoitteena on saada uusi valtionosuusjärjestelmä voimaan

7 Työssäkäyntialueet Kokkolan ta Kannus Kokkola Kruunupyy 00 Muu (valkoinen) Halsua Kaustinen Lestijärvi Perho Toholampi Veteli 28 Alajärven ta 29 Pietarsaaren ta Lähde: Tilastokeskus

8 Kuntien asukasluku (elok.) sekä ennuste Kannus Kaustinen Toholampi Veteli Perho Halsua Lestijärvi Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK

9 Asukasluku Kase Kannus Yhteensä Kase + Kannus Kase Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK

10 Väestöntiheys Kokkola 32,0 Koko Suomi 17,7 Keski-Pohjanmaa Kannus Kaustinen 12,3 12,2 13,6 Veteli Toholampi Kaustisen seutukunta Perho Halsua Lestijärvi 6,9 5,7 5,3 3,9 3,1 1, Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK

11 60-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Koko Suomi 25,0 % 31,8 % Keski-Pohjanmaa 25,6 % 32,2 % Kaustisen seutukunta 27,9 % 34,3 % Halsua 33,6 % 40,7 % Kaustinen 25,1 % 31,9 % Lestijärvi 32,9 % 46,8 % Perho 25,2 % 30,1 % Toholampi 28,1 % 34,1 % Veteli 30,2 % 36,4 % Kannus 25,1 % 37,5 % Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK

12 Väestöllinen huoltosuhde Koko Suomi 47,5 51,6 73,0 Keski-Pohjanmaa 52,5 57,7 82,1 Kaustisen seutukunta 54,8 63,3 94,7 Halsua 48,8 68,5 98,7 Kaustinen 54,0 56,1 79,6 Lestijärvi 45,2 59,7 121,1 Perho 58,6 74,1 111,0 Toholampi 59,1 65,6 102,2 Veteli 53,8 60,8 88,8 Kannus 55,4 58,4 95,7 Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK

13 Elinkeinorakenne 2008 Tuntematon 86 2 % Alkutuotanto % Tuntematon % Alkutuotanto % Palvelut % Jalostus % Palvelut % Jalostus % Kaustisen seutukunta Kaustisen seutukunta ja Kannus Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK

14 Yritysten määrä Kase+Kannus Kaustisen sk *) 2009 *) Vuoden 2007 tilastossa ovat mukana myös maatalousyritykset (ns. maatilat), joiden maataloustulo ylittää liikevaihdon tilastorajan Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK

15 Maatilojen määrä Kannus Halsua Kaustinen Lestijärvi Perho Toholampi Veteli - Vetil Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK

16 Työttömyysasteen vuosikeskiarvo % Kaustisen sk Kannus Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK

17 Työpaikkojen määrän kehitys Indeksi (2000=100) 105 Kaustisen seutukunta Kannus Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK

18 Työpaikkojen määrän kehitys kunnittain Indeksi (2000=100) Halsua Kaustinen Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Kannus Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK

19 Työpaikat Muutos 00-08, % Keski- Pohjanmaan ,3 Kaustisen seutukunta ,8 Halsua ,8 Kaustinen ,0 Lestijärvi ,8 Perho ,2 Toholampi ,1 Veteli ,8 Kokkolan seutukunta ,8 Kannus ,7 Kokkola ,5 Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK

20 Työpaikkaomavaraisuus 2008 Lestijärvi Kokkola Kokkola Kannus Keski- 105,3 102,3 102,2 100,8 99,5 Kaustinen Kaustise Halsua Perho Veteli 92,2 90,8 90,8 90,1 89,7 Toholampi Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot, MK 87,6 %

21 Kaustisen seutukunta: Tavoite 6 status: EAKR -ohjelma Kansallinen 1-tukialue Veteli ja Kannus: Rakennemuutosrahoitus

22 Alueen elinkeinoelämän vahvuudet Elinkeinorakennetta leimaa Monialaisuus ja riippumattomuus yhdestä suuresta toimialasta sekä Yrittäjyys Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus Palvelualat Sosiaali- ja terveydenhuoltoalat Kaupan ala, erityisesti Kaustinen Teollisuus ja rakentaminen Taloteollisuus osavalmistusketjuineen Rakennustuoteteollisuus Rakentaminen Rakentamista palveleva toiminta Kansankulttuuri ja lääkintä, luovat alat IT

23 Alueen vahvuudet Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 Toimintalinja 3 Vahvuusalueet

24 Helsingin Sanomat Arkipäivää maaseudulla

25 Halsua palvelujen keskipisteessä

26 Kuntien välisiä yhteistyöverkostoja, mm. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (KIURU: Jokilaaksojen yhteistoimintaalue JYTA, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) Seudullinen aluekehittäminen (Kaustisen seutukunta) Maakunnallinen kehittäminen ja edunvalvonta (Keski-Pohjanmaan liitto) Ammatillinen koulutus (Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä) Sosiaalitoimi (JYTA) Seudullinen yrityspalvelu (KASE Yrityspalvelu) Seudullinen tietoverkko (KaseNet) Palo- ja pelastustoimi Sähkön tuotanto (Korpelan Voima) Ympäristöterveydenhuolto (Kokkolan kaupunki) ym.

27 Alueen palveluja elinkeinoelämän kehittämiseen Aluekehittäminen Kaustisen seutukunta organisaatio (6 kuntaa), K-P Liitto, ELY-keskus, Yrityspalvelut (yritysneuvonta) KASE Yrityspalvelu, Toholammin Kehitys Oy, Kaustisen Kehitys Oy, Perhon Kehitysyhtiö, LYK Oy Muiden toimijoiden palvelut kehittämis-, koulutus-, rahoitus-, ohjaus- ja neuvontapalvelut ml. Projektitoiminta: ELY-keskus, TE-toimisto, K-P koulutusyhtymän eri yksiköt (esim. MSO, aikuisopisto), KETEK, AMK, Yliopistokeskus, yrittäjäjärjestö, yrityspalveluyritykset Kuntien elinkeinotoimintaa edistävä toiminta Kaavoitus, elinkeinoelämää palveleva infra, rahoitusosuudet hankkeisiin, edunvalvonta

28 Tulevia verkostoja ja yhteistoiminta-alueita? Valmisteilla ja suunnitteilla olevia esimerkiksi Maaseutuhallinto (Kase ja Kannus) Lukioiden ja yläkoulujen yhteistoiminta (Kase) Tulevaisuudessa yhteistoimintaverkostoja voidaan luoda esimerkiksi Tekniselle toimelle Hallintopalveluihin IT -palveluihin??

29 Mistä kuntauudistuksessa on kysymys? Mikä on oikeastaan se ongelma, jota olemme ratkaisemassa vahvojen peruskuntien avulla? Prof. Arto Haveri, Tampereen yliopisto, kunnallispolitiikan laitos Verkkokolumni ; Kuntauudistuksen kynnyksellä Totuus on poliittista, strategista ja häilyvää, Elina Laamanen kuntarakennekeskustelusta väitöskirjassaan Vapaaehtoiset pakkoliitokset Tärkeintä lienee se, että löydämme oman vastauksemme?

30 Teema 1: Kunnan roolit ja tehtävät Mikä on todellisuudessa kunnan rooli nykyisin? Hallinto, identiteetti, kehittäminen, palvelujen tuottaminen, edunvalvonta Mikä kunnan roolin pitäisi olla tulevaisuudessa? Mitkä ovat kunnan perustehtävät lähitulevaisuudessa? Kuntalain asettamat tehtävät +.? Mistä tehtävistä halutaan pitää kiinni ts. mitä asioita haluamme hoitaa kunnassa itsenäisesti? Mitkä ovat tärkeimmät lähipalvelut?

31 Teema 2: Kuntatalous Miten ennustettuun kehityskulkuun voidaan vastata nykyisellä taloudella pohjalla? Mistä lisätuloja, valtionosuuksien yms. Vaikutus? Onko jatkossa(kin) valtionosuuksien perustana pienet tulot, harva asutus, suuret välimatkat, ikärakenne ym..? Vrt. Vahvan peruskunnan luominen sidotaan valtionosuusuudistukseen Köyhien yhteenliittymä valkoisilla alueilla kestävälle taloudelliselle pohjalle? Tukeeko tuleva valtionosuusuudistus pienten kuntien yhteenliittymää tai liitoksia? Miten valtionosuusjärjestelmää pitäisi muuttaa? Onko alueella esitystä siihen? Tehdään heikkouksista vahvuus

32 Teema 3: Lähidemokratia Missä päätetään ja kuka päättää alueen asukkaiden ja yritysten verotulojen sekä valtionosuuksien käytöstä perus- ja lähipalveluihin? Nyt vs. tulevaisuudessa? Kunnassa, keskuskunnassa, maakunnassa? Pitääkö asioista päättää mahdollisimman lähellä asukkaita (paikallisesti)? Mitä hyötyä tästä on vai onko siitä mitään hyötyä? (Millä äänivallalla päätetään omista asioista eri aluerakennemalleissa?)

33 Teema 4: Kehittäminen ja elinkeinopolitiikka (elinvoima) Miten maaseudulla ja pienissä kunnissa turvataan alueiden kehittäminen omaehtoisena, aktiivisena, nopeasti reagoivana ja ennakoivana toimintana? Keskuskuntien syntyessä muodostuu ns. reuna-alueita: Miten niiden kehittämisen käy? Miten reuna-alueilla hoidetaan kuntien perinteinen elinkeinopolitiikka eli kaavoitus, maankäyttö ja omistus ja elinkeinoelämää edistävän infran rakentaminen? Kuka tai mikä taho tekee päätökset ja onko siihen todellista kiinnostusta? Miten päätöksenteko valmistellaan, jos virkamiehet työskentelevät kaukana kehittämisen kohteista? Miten ja kuka hoitaa aluekehittämisen ja edunvalvonnan?

34 Teema 5: Keski-Pohjanmaan rakennemallit Vaihtoehtoja Keski-Pohjanmaalla? Nykymalli yhteistyötä merkittävästi tiivistäen ja tehtäviä vastuuttaen / jakaen 2-4:n kunnan malli Jokilaakso kunnat Kaustisen seutukunta -aluekunta JYTA kunta Yhden keskuskunnan malli Suur-Kokkola Kainuun mallin mukainen maakunta malli Kuntayhtymien synergia / sulautuminen yhteen? Millainen malli on alueelle sopiva ja alueen tarpeisiin vastaava? Mitä seurauksia eri malleilla olisi? Päätöksenteolle ja lähidemokratialle? Kuntataloudelle? Lähipalveluille? Olemassa oleville yhteisille organisaatioille ja yhteistoiminta-alueille? K-P Liitto, K-P Sairaanhoitopiiri, K-P Koulutusyhtymä, lukiot ym. Maakunnallisesti, seudullisesti, jokilaaksoittain?.

35 Pohdittavaksi: Mitä seurauksia eri kuntamalleilla olisi? Lähidemokratia Kuntatalous Lähipalvelut Yhteiset organisaatiot Hallintobyrokratia Nykymalli Kunnat päättävät itse omista asioistaan mm. VOS-järjestelmän uudistus, verotulojen tasaus ja jatkuvat alijäämät uhkana Kuusi kuntaa järjestää itse lähipalvelunsa (päivähoito, opetus, tekninen...) JYTA, Kiuru, K-P Liitto, seutukunta, koulutusyhtymä, jne. Kunnilla omat virkamiehet, aluekehittämisessä kevyt liitto + seutuk. 2-4 kunnan Jokilaaksot Kaustisen seutu -aluekuntamalli JYTA-kunta Suur-Kokkola Kainuun malli kuntayhtymä

36 Teema 6: Yhteinen kehitysvisio Löytyykö meiltä alueen tulevaisuudelle yhteistä visiota? Mikä voisi olla alueen kehitysvisio? Aineksia visioon? Löytyykö meiltä tahtoa ja kykyä toteuttaa yhteistä visiota? Mitä pidetään tärkeänä ja mistä ei haluta luopua peruskunnissa? Mitkä ovat alueen esitykset kuntakuulemisten yhteydessä mennessä? Löytyykö meiltä realistisia kehittämisehdotuksia ja vaihtoehtoja itsenäisten kuntien yhteistyön syventämiseksi uusin tavoin ilman kuntaliitoksia? Maaseudun kuntien uudenlainen yhteistoimintaliitto? Uudet innovatiiviset toimintamallit?

37 Jatkotoimenpiteet?