1. Piispojen ohjeistus kirkkorakennuksen ja seurakunnan tilojen antamisesta muiden yhteisöjen

Transkriptio

1 TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI Turussa lokakuun 24. päivänä 2012 KIERTOKIRJE N:o Piispojen ohjeistus kirkkorakennuksen ja seurakunnan tilojen antamisesta muiden yhteisöjen käyttöön Maamme ekumeeninen ja uskonnollinen tilanne on kokenut syvällisiä muutoksia viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Siksi Suomen ev.-lut. kirkon piispat haluavat päivittää ohjeistusta siitä, millä periaatteilla seurakunnan erilaisia tiloja voidaan lainata muille yhteisöille. Kirkkolainsäädännössä on määritelty, kuka päättää kirkon käytöstä. Kirkkojärjestyksen 14 luvun 2 :n 1 momentin mukaan kirkon käyttämisestä päättävät kirkkoherra ja kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto yhdessä. Jos kirkkoherra ja kirkkoneuvosto ovat erimieltä kirkon, siunauskappelin tai kappelin käytöstä, asia on saatettava tuomiokapitulin ratkaistavaksi (KL 9:7 ). Piispojen tarkoituksena on tällä ohjeistuksella tukea seurakunnissa tapahtuvaa päätöksentekoa. Ohjeistus koskee tilanteita, joissa seurakunnan tiloja harkitaan annettavan käyttöön oman kirkkomme ulkopuolisille yhteisöille. Kirkkomme herätysliikkeiden kohdalla seurataan periaatteita, jotka on ilmaistu annetussa piispojen ja herätysliikejärjestöjen yhteisessä tahdonilmaisussa. 1. Periaatteelliselta kannalta ei ole estettä lainata kirkkorakennuksia tai seurakunnan muita tiloja kristillisille kirkoille ja yhteisöille näiden jumalanpalveluksia ja muita toimituksia varten. Kirkkomme on omaksunut ekumeeniseksi linjakseen pyrkiä yhteistyöhön myös sellaisten kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kanssa, joiden oppi poikkeaa omastamme. Koska Suomessa toimii aiempaa enemmän erilaisia kristillisiä yhteisöjä muun muassa maahanmuuton myötä, ei ole tarkoituksenmukaista laatia tyhjentävää listaa kristillisiksi katsottavista yhteisöistä. Tilannekohtaisessa harkinnassa on syytä käyttää apuna ekumeenisessa liikkeessä käytettyä kriteeriä. Sen mukaan kristillisinä voidaan pitää yhteisöjä, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi. 2. Vaikka yleisperiaatteena on myönteinen ekumeeninen asennoituminen toisia kristittyjä kohtaan, mikään yhteisö ei voi vaatia seurakunnan tiloja käyttöönsä. Luterilaisen seurakunnan tiloissa järjestettävältä tilaisuudelta on voitava edellyttää, ettei se ole tähdätty oman kirkkomme julistusta ja työtä vastaan eikä sillä pyritä korvaamaan kirkollisia toimituksia oman kirkkomme jäsenten kohdalla. 3. Seurakunnan tilojen käytöstä voidaan periä käytön aiheuttamat kohtuulliset kustannukset (esim. henkilöstökulut, sähkö, lämmitys, siivous). Kristillinen yhteisö voi käyttää seurakunnan tiloissa toimiessaan esimerkiksi alttaria, kastemaljaa ja urkuja.

2 N:o Muiden uskonnollisten yhteisöjen kohdalla tarvitaan aina erityistä, tapauskohtaista harkintaa. Tällaisissa tilanteissa on syytä noudattaa seuraavia periaatteita: - Harkittavaksi tulevat seurakunnan muut tilat kuin varsinainen kirkkotila. Erityisten pastoraalisten syiden takia siunauskappeli voidaan antaa muiden uskontojen mukaisiin hautajaisiin. - Tilojen lainaaminen perustuu kristilliseen vieraanvaraisuuteen ja on periaatteessa väliaikaista. - Etukäteen on syytä sopia väärinkäsitysten välttämiseksi, että tiloissa olevia kristillisiä symboleja ei tule peittää tai poistaa. - Lainaamisen tulee tapahtua keskinäisen kunnioituksen hengessä ja siinä tulee soveltaen noudattaa näkökohtia, joita kohdissa 2-3 on mainittu. 2. Tuomiokapitulille alistettavat asiat Voimassa olevassa kirkkolaissa ja -järjestyksessä on säädetty eräistä ohjesäännöistä, joita koskeva päätös on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Seurakuntien ja seurakuntayhtymien tulee tarkistaa, että ohjesäännöt ovat ajan tasalla ja niitä koskevat päätökset tuomiokapitulin vahvistamat. Tarkistuksen helpottamiseksi julkaistaan luettelo kirkkolain ja - järjestyksen edellyttämistä ohjesäännöistä viittauksineen asianomaiseen lain tai järjestyksen kohtaan: 1. virkasääntö.. KL 6:14,1 2. kirkkoneuvoston ohjesääntö KL 10:3,1 3. seurakunnan rippikoulun ohjesääntö.... KJ 3.3,3 4. kappeliseurakunnan ohjesääntö.. KJ 12:1,1 5. hautaustoimen ohjesääntö... KJ 17:5,1 6. hautausmaakaava ja käyttösuunnitelma KL 17:8 Alistaa ei tarvitse mm: 1. lapsi- ja nuorisotyön ohjesääntö KJ 3:2 :n selitys 2. diakoniatyön johtosääntö.. KJ 4:3 3. lähetystyön johtosääntö KJ 4:4 4. kanttorin johtosääntö. KJ 6:39,2 5. kirkkovaltuuston työjärjestys KJ 8:8 6. seurakunnan tai seurakuntayhtymän taloussääntö. KJ 15:8. 7. kaksikielisen seurakunnan kielisääntö KJ6:8c,4 Kirkkojärjestyksen 7 luvun 1 :n mukaan kirkkolaissa tai kirkkojärjestyksessä säädettyjen alistettavien ohjesääntöjen lisäksi voi seurakunta ja seurakuntayhtymä hyväksyä johtosääntöjä toimielimien, viranhaltijoiden ja työntekijöiden toiminnan sekä seurakunnan muun hallinnon järjestämiseksi. Ne eivät ole alistettavia, mutta päätöksistä, joilla on hyväksytty ohjesääntö, johtosääntö tai työjärjestys, voidaan valittaa hallinto-oikeudelle (KL 24:4 ja 24:3,2). Muista tuomiokapitulille alistettavista tai tuomiokapitulin hyväksymistä edellyttävistä päätöksistä julkaistaan seuraava luettelo: 1. kirkkomaan ja seurakunnan kiinteän omaisuuden vuokraaminen yli 10 vuodeksi.. KL 14:4,2 2. virka-asunnossa asumisen velvollisuuden lopettaminen.. KL 26:4,4

3 N:o vapautus viranhaltijalle velvollisuudesta asua virka-asunnossa virkasuhteen ajaksi... KL 26:4,4 4. päiväjumalanpalveluksen ajankohdan muutos KJ 2:3,1 5. (päivä)jumalanpalveluksen ajankohta yhteisessä kirkossa KJ 2:3,2 6. ehtoollisen viettäminen muussa paikassa kuin kirkossa KJ 2:9,2 7. papin-, lehtorin- tai kanttorinviran haltijan sivutoimilupa. KJ 6:5,5 8. kappalaisen, vakinaisen lehtorin sekä kanttorin viran perustaminen ja lakkauttaminen.. KJ 6:9,3 9. työnjaosta ei päästä sopimukseen.. KJ 6: lupa täyttä työaikaa edellyttävän kanttorinviran hoitamiseen osa-aikaisena tai sivutoimisena taikka osa-aikaisen viran hoitamiseen sivutoimisena... KJ 6:40,3 11. vapautus täyttämästä diakonian virkaa.. KJ 6:50,2 12. kirkkoherra ja kirkkoneuvosto eri mieltä jumalanpalvelusta jne.. KJ 9:7 13. kappeliseurakunnan perustaminen ja lakkauttaminen. KJ 12:1,1 14. lupa käyttää kirkkonaan toisen seurakunnan tai muun yhteisön kirkkoa... KJ 14:1,2 15. sopimukseen pääsemättä jäämisestä vaalitoimitusta aloitettaessa kahden seurakunnan yhteisessä kirkossa..... KVJ 2:51,1. Lisäksi on huomattava, että kirkkolain 24 luvun 1 :n 1 momentin nojalla, jos alistettavan asian tutkiminen kuuluu kirkkohallitukselle tai opetusministeriölle, tuomiokapituli lähettää sille lähetetyt asiakirjat ja oman lausuntonsa kirkkohallitukselle. Myös rahallista avustusta koskevat hakemukset toimitetaan tuomiokapitulille, joka antaa niistä lausunnon ja toimittaa asiakirjat kirkkohallitukselle. Alistukset on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä, koska niitä ei voi panna seurakunnassa täytäntöön ennen alistusviranomaisen päätöstä. Lisäksi on huomattava, että jos alistusta ei ole toimitettu vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä, päätös on rauennut (KL 24:1,3) 3. Asiakirjojen lähettäminen tuomiokapituliin ja kirkkohallitukseen Tuomiokapituli on kiertokirjeessä n:o 2259 antanut ohjeet asiakirjojen lähettämisestä tuomiokapituliin ja kirkkohallitukseen. Tämä ohje on päivitetty nykyistä vuoden 2012 käytäntöä vastaavaksi ohjeeksi seurakunnille ja seurakuntayhtymille. Sähköisesti asioitaessa tulee lisäksi noudattaa vuonna 2006 sähköisestä asioinnista annettuja ohjeita (ks. liite: Milloin seurakunnan tai seurakuntayhtymän viranomaisen päätös on alistettava, alistamisen toimittaa ja asiakirjat lähettää tuomiokapitulille seurakunnan viranomaisen päätöksen osalta kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto ja seurakuntayhtymän päätöksen osalta yhteinen kirkkoneuvosto. Jos alistettavan asian tutkiminen kuuluu kirkkohallitukselle tai opetusministeriölle, tuomiokapituli lähettää asiakirjat ja oman lausuntonsa kirkkohallitukselle (KL 24:1,1). Tuomiokapituliin lähetettävien asiakirjojen tulee olla huolellisesti laaditut ja sisältää tarvittavat liitteet. Tällöin asian käsittely tuomiokapitulissa ja kirkkohallituksessa nopeutuu ja seurakunnat pääsevät panemaan päätöksiä täytäntöön. Alistusasiaa ei saa panna täytäntöön ennen alistusviranomaisen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa (KL 25:1). Kirkkoherran tulee valvoa, että tuomiokapituliin lähetettävät asiakirjat ovat asianmukaisessa kunnossa. Tuomiokapituli kehottaa kirkkoherroja, kirkkovaltuustojen puheenjohtajia ja pöytäkirjanpitäjiä tarkoin tutustumaan kirkkovaltuuston työjärjestykseen (Kirkkohallituksen yleiskirje 17/1993) ja sen pöytäkirjaa koskeviin kohtiin ja huolehtimaan siitä, että pöytäkirjaan merkitään kaikki työjärjestyksen edellyttämät asiat. Erityisesti on muistettava, että pöytäkirjaan merkitään todistus siitä, milloin pöytäkirjan nähtävillä olemisesta on ilmoitettu kirkkoherranviraston ilmoitustaululla (KL 25:3, 1) sekä milloin pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä. Otteisiin, jotka annetaan

4 N:o valitusta varten tai jotka liitetään alistettavissa asioissa tarvittaviin asiakirjoihin, tulee liittää valitusosoitus ja selvitys valitusajan alkamisajankohdasta. Pöytäkirjan otteeseen, jonka viran puolesta todistaa oikeaksi puheenjohtaja tai sihteeri taikka muu ohje- tai johtosäännössä määrätty henkilö (KJ 7:7), tulee pöytäkirjasta ottaa varsinaisen päätöksen lisäksi kaikki ne asiat, jotka päätöksen laillisuuden toteamiseksi ovat välttämättömiä (ns. laaja pöytäkirjanote). Käytännössä tämä merkitsee sitä, että otteessa tulee olla kirkkovaltuuston mallityöjärjestyksen 28 :ssä mainitut asiat. Näitä ovat: a) kokouksen aika ja paikka; b) nimenhuudossa läsnä olleet sekä myöhemmin tulleet ja ennen kokouksen päättymistä poistuneet valtuutetut sekä saapuvilla olleet kirkkoneuvoston jäsenet ja ne viranhaltijat, jotka valtuusto on määrännyt olemaan läsnä kokouksissaan; c) kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan pitäjä; d) selostus kokouksen koollekutsumisesta sekä kokouksen julistaminen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi; e) valtuutetut, jotka on valittu pöytäkirjan tarkastajiksi; f) estyneiksi todetut valtuutetut ja heidän varamiehensä sekä mahdolliset esteellisyydet; g) kustakin esitellystä asiasta selonteko, joka voi tapahtua viittauksella pöytäkirjaan liitettyihin asiakirjoihin; h)tehdyt ehdotukset ja niiden kannattaminen sekä äänestysjärjestys äänestysmenettelyineen; i) äänestykset ja tehdyt päätökset mainitsemalla päätöksen teossa annetut äänimäärät, kun äänestys on toimitettu nimenhuudolla tai enemmistövaalien ollessa kyseessä on toimitettu umpilippuäänestys sekä suhteellisten vaalien osalta vaalin tulos; j) valtuutetun eriävä mielipide, mikäli hän sitä haluaa, sekä hyväksytyt toivomusponnet; k) muut kokousta ja sen kulkua selvittävät seikat; 1) valitusosoitus; m) todistus siitä, milloin pöytäkirjan nähtävänä pitämisestä kirkkolain 25 luvun 3 :n 1 momentin nojalla on ilmoitettu seurakunnan ilmoitustaululla. Edellä olevaa voidaan soveltaen noudattaa myös silloin, kun otetaan ote kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston pöytäkirjasta tuomiokapitulille tai kirkkohallitukselle alistettavasta asiasta. Erikseen on syytä todeta, että tuomiokapitulille ja kirkkohallitukselle lähetettävään pöytäkirjanotteeseen on liitettävä mukaan jäljennös kokouspöytäkirjaan liitetystä valitusosoituksesta. Kirkkohallitus on antanut tarkemmat ohjeet valitusosoituksista yleiskirjeessä nro 7/2011. Kirjeitä tuomiokapituliin lähetettäessä on korostettava sitä, että kaikki ne asiakirjat, jotka on tarkoitettu nimenomaan tuomiokapitulille, on myös selvästi osoitettava tuomiokapitulille eikä suoraan jollekin sen viranhaltijoista tämän nimellä. Mikäli samassa kirjeessä lähetetään useammanlaatuisia asioita, tulee kullakin asialla olla oma lähetteensä. Lähetteenä tulee mikäli mahdollista - käyttää kaksilehtistä vehikkeliä. Seurakunnan virkakirjeen lähettäjänä on pääsääntöisesti kirkkoherranvirasto ja allekirjoittajana kirkkoherra tai kirkkoherran virkaa hoitamaan määrätty pappi. Seurakuntayhtymän kirjeet allekirjoittaa yhteisen kirkkovaltuuston tai kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä tai se tai ne henkilöt, jotka kirkkovaltuuston työjärjestyksessä säädetään. Jos on kysymyksessä kirkkohallitukselle alistettava asia, tulee mukana olla kaksi saatekirjelmää, toinen tuomiokapitulille ja toinen kirkkohallitukselle, mutta liiteasiakirjat yhtenä kappaleena.

5 N:o Kirkkohallitukselle osoitetuissa kirjelmissä on noudatettava kirkkohallituksen antamia ohjeita. Näistä voidaan mainita se, ettei samaan kirjeeseen tulisi sisällyttää useamman laatuisia asioita. Lisäksi kirjeeseen tulisi merkitä selvä otsikko- tai asiakohta, josta sen sisältö ilmenee. Kirjeessä tulisi olla myös merkintä liitteistä. Saatekirjeeseen ei pidä kirjoittaa kovin monia asioita. Niinpä kirkkoherran laaja lausunto ja muut asiaa selventävät selostukset on syytä panna liitteeksi. 4. Osoitteenmuutos Tuomiokapituli muistuttaa pappeja ja lehtoreita huolehtimaan siitä, että he ilmoittavat ensi tilassa uudesta osoitteestaan tuomiokapitulille. Ajan tasalla olevat osoitetiedot ovat tuomiokapitulille tarpeelliset muun muassa laadittaessa luetteloa äänivaltaisista papeista ja lehtoreista piispanvaalia ja muita hiippakunnallisia vaaleja varten. Myös kanttoreiden, diakonianviran haltijoiden ja nuorisonohjaajien toivotaan ilmoittavan osoitteensa muutoksesta tuomiokapitulille. Osoitteenmuutoksesta ilmoitetaan tuomiokapitulille ensi sijaisesti sähköpostitse Turun arkkihiippakunnan kotisivuilla olevalla osoitteenmuutokset-lomakkeella: tai soittamalla toimistosihteeri Pia Karjalaiselle, ajalla vs. toimistosihteeri Anne Engblomille, puhelin Hiippakunnalliset kolehdit 2013 Kirkkohallituksen määräämien kirkkokolehtien lisäksi seurakunnissa tulee kerätä vuonna 2013 seuraavat kolme kolehtia, joiden tuotto on suunnattu hiippakunnalliseen toimintaan: paastonajan sunnuntai sunnuntia helluntaista valvomisen sunnuntai. Tuomiokapituli suosittelee lisäksi kolehdin keräämistä El Salvadorin kumppanuuskirkon hyväksi sopivana vapaana kolehtipyhänä. Vähän ennen kutakin kolehtipyhää tuomiokapitulista lähetetään seurakuntiin kolehtitiedote, joka on luettavissa jumalanpalveluksissa. Tuomiokapituli kiinnittää seurakuntien huomiota kirkkohallituksen yleiskirjeessä nro 16/ oleviin kolehtien kantamista ja tilittämistä koskeviin ohjeisiin (sivut 13-15). KARI MÄKINEN KAARLO KALLIALA HEIMO RINNE PERTTI RUOTSALO TIMO TAVAST MATTI MÄKINEN TAPANI ERÄMAJA PEKKA HEIKKILÄ Nils-Erik Hellman

6