I MATRA JA SVETO G O RSK YH TEIS TYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "I MATRA JA SVETO G O RSK YH TEIS TYÖSSÄ"

Transkriptio

1

2

3 V U O K S E N V A R R E L L A V I E R E T Y S T E N I MATRA JA SVETO G O RSK YH TEIS TYÖSSÄ MILLA HANNULA MAIJA HÄMÄLÄINEN-ABDESSAMAD Etelä-Karjala-instituutti Raportti 8 Lappeenrannan teknillinen yliopisto

4 Projektia ovat rahoittaneet Imatran kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto (Interreg III A -ohjelma) Julkaisija: Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kirjoittajat ja Etelä-Karjala-instituutti Tekstitoimitus Virpi Kaisto ja Laura Timonen Graafinen suunnittelu ja taitto Laura Timonen ISBN ISBN (PDF) ISSN Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Digipaino,

5 S I S Ä L L Y S 1 JOHDANTO 7 Kalle Michelsen I M A T K A L L A 2 RAJA JA ELÄMÄÄ RAJALLA 15 Maija Hämäläinen-Abdessamad 3 SALAA RAJAN YLI 25 Maija Hämäläinen-Abdessamad 4 PROOPUSKALLA FINNSTROILLE 35 Milla Hannula I I Y H D E S S Ä 5 YRITYSTÄ RAJALLA 45 Milla Hannula 6 VUOROIN KOULUVIERAILUILLA 53 Milla Hannula 7 KOHTAAMISIA KULTTUURIRAJALLA 61 Milla Hannula 8 YHTEISTÄ POTKUA ETSIMÄSSÄ 67 Milla Hannula I I I Y H T E I S T Ä H Y V Ä Ä 9 HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ 75 Maija Hämäläinen-Abdessamad 10 YHTEISVASTUUTA PYHISTÄ MAISTA 85 Maija Hämäläinen-Abdessamad 11 IMATRA JA SVETOGORSK TULESSA 93 Milla Hannula 12 YMPÄRISTÖN HYÖTYKÄYTTÖÄ JA SUOJELUA 99 Maija Hämäläinen-Abdessamad 3

6 4

7 IMATRA Nykyinen lähes asukkaan Imatran kaupunki on syntynyt Saimaan ja Vuoksen rannoille, jonne alettiin rakentaa teollisuutta 1800-luvun lopulla. Imatra elää edelleen pitkälti teollisuudesta, sillä kaupungin suurimmat työllistäjät ovat Imatran kaupungin ohella metsäyhtiö Stora Enso Oyj sekä terästehdas Ovako Bar Oy Ab. Tunnetuimpia nähtävyyksiä Imatralla ovat Imatrankoski ja sitä ympäröivä Kruununpuisto, Valtionhotellin jugendlinna sekä Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin Kirkko. Kesäisin Imatran vetonaula ovat koskinäytökset, joiden aikana Suomen vanhin matkailukohde Imatrankoski pääsee kuohumaan, kun kosken padot aukaistaan. Imatra on kuuluisa myös jokakesäisistä Imatra Big Band Festivaaleista, joiden lisäksi kaupungissa järjestetään muita jokavuotisia kulttuuritapahtumia, kuten Imatra-päivä, Balettigaala, Ugrijuhla, Mustan ja Valkoisen teatterifestivaali sekä Imatran Taideviikko. SVETOGORSK Entinen suomalainen teollisuustaajama Enso nimettiin vuonna 1949 uudelleen Svetogorskiksi, kun kaupunki jäi alueluovutusten jälkeen Neuvostoliitolle. Enso kasvoi luvun lopussa osana Vuoksen varren teollisuuskeskittymää, ja yhä edelleen puunjalostus ja paperiteollisuus ovat asukkaan kaupungin merkittävimmät työnantajat. Svetogorskin paperitehtaan OAO Svetogorskin omistaa nykyään yhdysvaltalainen International Paper. Svetogorskin keskustaa hallitsee vehreä puisto, jossa risteilee pieniä hiekkateitä, ja jossa kaupunkilaiset viihtyvät kävelyretkillään ja lapset leikkitelineillä. Puistoa koristaa vuonna 2007 käyttöön vihitty suihkulähde, joka kuvastaa kansojen välistä ystävyyttä. Suomalaisajan historiasta kaupungissa kertovat Enson vanha hautausmaa, 1870-luvulla perustettu paperi- ja selluloosatehdas sekä vanhat suomalaisaikaiset liike- ja asuinrakennukset. Pitkin vuotta Svetogorskissa järjestetään erilaisia tapahtumia ja juhlia, jotka huipentuvat vietettävään Kaupunkipäivään. Jokavuotinen Svetogorsk-ralli on Venäjän rallicupin osakilpailu ja kuuluisa haastavista erikoiskokeistaan. 5

8 6

9 1 JOHDANTO - YKSIN, YHDESSÄ VAI YHTEISTYÖSSÄ? Kalle Michelsen Kotikaupunki on käsite, johon liittyy suuria tunteita, muistoja ja elämyksiä. Kotikaupunki luo ihmiselle identiteetin, joka pysyy matkassa mukana läpi elämän. Googlen hakupalvelin antoi hakusanalle kotikaupunki yli osumaa, mikä sekin kuvaa ilmiön merkittävyyttä. Imatra on kotikaupunki ja Svetogorsk asukkaalle. Satelliittikuva Imatran ja Svetogorskin alueelta on omanlaatuinen. Kuvaa hallitsee Vuoksi, joka mutkittelee Saimaalta kohti Laatokkaa. Imatra sijoittuu joen jyrkkään mutkaan, ja vanha koskiuoma sekä sen vieressä voimalaitosta varten kaivettu kanava erottuvat hyvin. Joki jatkaa matkaansa ja hetken kuluttua vastassa on Svetogorskin teollisuuskaupunki. Se levittäytyy Vuoksen pohjoisrannalle tiiviiksi asutuskeskukseksi, jonka sydän on kosken rannalla paperia ja sellua jauhava International Paperin omistama tehdas. Satelliittikuvaan on piirretty myös valtakunnanraja, mutta ilman keltaista viivaa raja näyttäisi katoavan joen, metsien ja asutuksen sekaan. Vuoksen varrella on ollut asutusta jo vuosisatojen ajan, mutta Imatra ja Svetogorsk syntyivät vasta toisen maailmansodan loppuselvittelyjen tuloksena 1940-luvun lopussa. Raja, joka oli ollut kaukana idässä, liikahti melkoisen harppauksen kohti länttä. Imatrankoski jäi Suomen puolelle rajaa, joten vuonna 1948 kosken rannalle syntyi varsin luonnollisesti uusi kauppala, johon liitettiin Vuoksen yläjuoksulla sijaitsevat Vuoksenniskan ja Tainionkosken teollisuustaajamat. Kaupunkioikeudet Imatra sai vuonna Alueen vanha keskus, Enson teollisuustaajama, joutui toisen maailmansodan aikana Neuvostoliiton haltuun kaksi kertaa; ensin talvisodan rauhassa vuonna 1940 ja lopullisesti välirauhansopimuksella syyskuussa Elämää Imatralla ja Svetogorskissa. Kuvat Milla Hannula, Maija Hämäläinen-Abdessamad, Virpi Kaisto ja Seppo Pelkonen. 7

10 1944. Suuri sellu- ja paperitehdas liitettiin välittömästi Leningradin talousalueeseen, mutta tyhjän taajaman asuttaminen vei pitkään. Svetogorskiksi Enso muuttui vuonna Varsinaisesti Svetogorsk kasvoi kaupungiksi 1970-luvulla, kun suomalainen rakennusyhtymä Finnstroi teki sopimuksen modernin teollisuuskaupungin rakentamisesta rajan itäpuolelle. Imatran ja Svetogorskin yhteiselämää ovat sodan jälkeen ohjanneet suurvaltapoliittiset tuulet. Alkuvuosina kumpikin osapuoli nuoli haavojaan ja raja taajamien välillä oli käytännössä suljettu. Kylmä sota erotti Neuvostoliiton lännestä rautaesiripulla, joka käytännössä teki myös Suomen ja Neuvostoliiton rajasta läpipääsemättömän esteen. Viralliset yhteydet rajan yli säilyivät, mutta tavallisille kansalaisille raja oli ehdoton ja suljettu. Kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen muuttivat radikaalisti elämää rautaesiripun molemmilla puolilla. Vaikka elintasokuilu on edelleen suuri, raja on auki ja vuorovaikutus rajan yli tapahtuu normaalien pelinsääntöjen puitteissa. Kymmenettuhannet rekat ja sadattuhannet turistit ovat konkreettinen osoitus rajan murtumisesta ja uuden aikakauden alusta. Ihmiset, tavarat ja ideat liikkuvat vapaasti ja entiset suljetut rajat ovat muuttumassa logistiikkaväyliksi, joilla yhdistetään poliittisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti erilaiset alueet toisiinsa. Kaupungit, jotka sijaitsevat rajalla, ovat etuoikeutetussa asemassa. Ne voivat nauttia molempien puolten tarjoamista eduista sekä läpikulkuliikenteen tuottamista taloudellisista voitoista. Imatran ja Svetogorskin kaupunkien johtajat solmivat ensimmäisen yhteistyösopimuksen vuonna Yhteistyön kehittämisestä uudelle asteella on puhuttu pitkään ja sitä edesauttamaan kaupungeille luotiin yhteinen Kaksoiskaupunkistrategia vuonna Strategian suunta on selvä. Kaksi varsin pientä kaupunkia muodostavat yhdessä suuremman ja elinkelpoisemman talousalueen. Mutta millaisen talousalueen Imatra ja Svetogorsk voisivat käytännössä rakentaa? Olisiko kyseessä kahden itsenäisen kaupungin muodostama kokonaisuus vai sulautuisivatko kaupungit yhteen todelliseksi kaksoiskaupungiksi? Ajatus kaksoiskaupungista on hieno ja ylevä, mutta ruohonjuuritasolla sen kannatus on edelleen vähäistä. Kahden kulttuuriltaan, kieleltään ja perinteiltään varsin erilaisen kaupungin yhdistäminen synnyttää 8

11 ymmärrettävästi pelkoja ja epäluuloja. Imatran ja Svetogorskin osalta ongelmia lisäävät myös itärajan verinen historia sekä rajansiirto Karjalankannaksella. Menneisyyden traumat ja niistä johtuvat ennakkoluulot ovat vaikeasti poistettavissa. Asenteiden muuttaminen on yleensäkin vaikeaa, mutta erityisen vaikeaa on kollektiivisen trauman käsittely ja unohtaminen. Avain muutokseen löytyy vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Imatran ja Svetogorskin kaupunkien johtajat ovat jo hyvän aikaa tunteneet toisensa ja myös hallintovirastojen välillä on suorat ja yksinkertaiset keskusteluyhteydet. Todellisen yhteistyön mittarina ovat kuitenkin kaupunkilaisten keskinäiset epäviralliset suhteet. Käyvätkö imatralaiset Svetogorskissa ostoksilla, tapaamassa tuttavia tai syömässä hyvän illallisen? Ja päinvastoin, pelaavatko svetogorskilaiset juniorijalkapalloilijat harjoitusotteluita Imatralla ja laulavatko svetogorskilaiset kuorot Vuoksenniskalla Kolmen ristin kirkossa? Kuten tämä kirja kertoo, vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaupunkien ja kaupunkilaisten välillä on yllättävän paljon, mutta se ei ainakaan vielä kannattele ajatusta kaksoiskaupunkimaisesta symbioosista. Tästä huolimatta ruohonjuuritason yhteistyö sekä asukkaiden luonnollinen liikkuminen tekevät kahdesta itsenäisestä kaupungista eräänlaisen kaksoiskaupungin. Vastaavia esimerkkejä löytyy pitkin Euroopan itärajaa. Venäjän ja Viron välissä on Narvan ja Ivangorodin kaksoiskaupunki, jossa päivittäin tuhannet ihmiset ylittävät rajan käydäkseen töissä tai ostoksilla. Suomen ja Ruotsin välillä Tornio ja Haaparanta muodostavat kaupunkiparin, jonka hallinnollista yhdistymistä kaksoiskaupungiksi on pohdittu pitkään ja hartaasti. Tässä kirjassa selvitetään, minkälaisia yhteistyömuotoja Imatran ja Svetogorskin kaupunkien välillä on, sekä miten ne ovat syntyneet ja kehittyneet vuosien varrella. Kirjan tarkoituksena on omalta osaltaan pohtia millaisia käytännön ongelmia, mutta myös ongelmanratkaisuja asukkaat kehittävät yhteistyön lisäämiseksi. Kirjan sanoma on varsin yksiselitteinen. Vaikka ajatus rajan poistamisesta ja yhtenäisen kaksoiskaupungin luomisesta on vielä kaukana todellisuudesta, luo Imatran ja Svetogorskin maantieteellinen läheisyys asukkaille erinomaiset edellytykset yhteistyölle. Kielimuuri ja kulttuurierot vaikeuttavat kanssakäymistä, mutta esimerkiksi musiikissa ja urheilussa 9

12 yhteistyö onnistuu hyvin kieli- ja kulttuurimuurin yli. Samaa voidaan sanoa myös viranomaisten välisestä yhteistyöstä. Palontorjunta ja pelastuspalvelu tuottavat käytännön vuorovaikutusta, joka vähitellen syvenee ihmisten väliseksi henkilökohtaiseksi kanssakäymiseksi. Yhteistyön syveneminen kaksoiskaupungiksi on pitkä, monivaiheinen prosessi. Kaksoiskaupungin rakentamisprosessi etenee kuitenkin yhteistyön myötä monella tasolla ja siitäkin huolimatta, että merkittävä osa kaupungin asukkaista molemmilla puolilla rajaa suhtautuu siihen epäluuloisesti. Kuten monessa muussakin asiassa, prosessi on lopulta tärkeämpi kuin itse lopputulos. Imatran ja Svetogorskin asukkaiden välillä on jatkuvasti enemmän kontakteja ja rajan madaltuminen lisää entisestään arkipäivän kanssakäymistä kaupunkien välillä. Jatkuva vuorovaikutus synnyttää uuden tilan, jota voidaan kutsua virallisissa papereissa kaksoiskaupungiksi tai epävirallisesti edelleen Imatraksi ja Svetogorskiksi. Tärkeintä on kuitenkin se, että viihtyvyys ja luovuus lisääntyvät molemmissa kaupungeissa, jolloin Imatran ja Svetogorskin alueesta voi vähitellen muodostua todellinen kotikaupunki. 10

13 11

14 12

15 I M A T K A L L A 13

16 14

17 2 RAJA JA ELÄMÄÄ RAJALLA Maija Hämäläinen-Abdessamad Imatran ja Svetogorskin kaupunkien historian ensiaskeleet olivat varsin sattumanvaraisia. Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisten ja neuvostoliittolaisten kesken käytiin monivaiheiset neuvottelut, joiden jälkeen päädyttiin nykyiseen, kaupunkeja erottavaan rajalinjaan. Aluemenetyksiä kokeneen Suomen puolella entisiä kotiseutuja kaivattiin ja nostalgisoitiin, vaikka arki pakotti katsomaan rajasta poispäin. Vuosikymmenten saatossa raja muodostui alueen asukkaille osaksi jokapäiväistä elämää. Historiallisia sattumankauppoja Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset neuvottelivat uudesta rajalinjasta talvisodan jälkimainingeissa keväällä Rauhanehdoista keskusteltiin Moskovassa Suomen pääministeri Risto Rytin ja Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotovin johdolla. Rytin kertoman mukaan hän oli sopinut 11. maaliskuuta, että raja vedettäisiin Jääsken pitäjän suurimman teollisuustaajaman Enson itäpuolelle. Torjumatta ehdotusta Molotov oli sanonut, että hän esittelee asian vielä hallitukselleen. Samana päivänä Suomen tietotoimiston eduskuntaselostaja Vilho Heinämies oli sattumalta kuullut, kun eräs ulkoasianvaliokunnan jäsen oli keskustellut eduskunnan kahvilassa rauhanehtojen hyväksymisestä. STT uutisoikin vielä samana päivänä, vastoin tiukkoja sotasensuurimääräyksiä, että ulkoasianvaliokunta on hyväksynyt rauhanehdot, vaikka varsinaiset neuvottelut olivat vielä käynnissä Moskovassa. Neuvottelujen jatkuessa seuraavana päivänä Molotov oli ilmoittanut, ettei aiempaan rajalinjaan tule muutoksia. Rydin mielestä Suomesta tullut tietovuoto oli vaikuttanut ulkoministerin tiukkaan linjaan. Rauhansopimus allekirjoitettiin 13. maaliskuuta Sopimusteksti oli melko suurpiirteinen ja karttaan piirretty rajaviiva oli vedetty niin paksusti, että suomalaiset tulkitsivat Enson jääneen Suomelle. Myös venäläisten mittausten mukaan maastoon merkittävä rajalinja kulki Enson aseman kaakkoispuolelta, Rajavyöhyke halkomassa entisiä pihapiirejä. Kuva Seppo Pelkonen. 15

18 joten suomalaiset ehtivät jo asettaa rajapuomit tuoreen rajaviivan keskikohdalle, 2,5 kilometriä Enson aseman eteläpuolelle, Vastasmäen pysäkin kohdalle. Juuri tälle kohdalle kokoontui rajalinjaa merkitsemään saapunut suomalaisten ja venäläisten sekakomitea. Sää oli kylmä, joten venäläiset ehdottivat siirtymistä läheiseen Ensoon. Suomen valtuuskunnan johtaja, entinen Viipurin läänin maaherra Antti Hackzell suostui ehdotukseen. Kun sekakomitean neuvostoliittolainen johto näki Enson taajaman teollisuuslaitoksineen, se ilmoitti alueen kuuluvan itselleen. Rajalinjan piirtyminen nykyiselle paikalleen oli siten osaltaan puhdasta sattumaa. Lisäpöytäkirja uudesta rajalinjasta allekirjoitettiin Vielä heinäkuussa linjaa tarkistettiin niin, että myös Enson tehtaiden vesihuolto pumppuasemineen ja torneineen siirtyi Neuvostoliitolle. Suomi sai vastineeksi joitakin Nuijamaahan kuuluvia alueita. Noottien vaihto toukokuussa 1941 vahvisti lopullisen rajalinjan, jota pitkin kulki myöhemmin Neuvostoliiton vaatimuksesta myös jatkosodan jälkeinen raja. Pariisin rauhassa vuonna 1947 Suomen ja Neuvostoliiton välinen rajalinja vahvistettiin lopullisesti, ja se on säilynyt muuttumattomana siitä lähtien myös Imatran ja Svetogorskin välillä. Rajavyöhykkeet rajarauhan takeina Heti sotien päätyttyä uusi rajalinja piti merkitä maastoon. Raja-aukko raivattiin ja tarkka maiden välisen rajan sijaintia ja kulkua osoittava rajalinja merkittiin rajaaukkoon valvontakomission johdolla sotaa seuranneena vuonna. Venäläiset ja suomalaiset pystyttivät omat rajamerkkinsä omille puolilleen uutta rajalinjaa, ja lisäksi Vuoksen yli rakennettiin vastuupuomi, jonka yhtenä tarkoituksena oli estää suomalaisen propagandamateriaalin kulkeutuminen Neuvostoliiton puolelle. Raja oli pitkä eikä sitä saatu heti varmistettua tehokkaasti kaikkialta. Sotien jälkeen Suomessa vallitsi poikkeustila ja maata hallittiin 1930-luvulta peräisin olevalla sotatilalailla, sekä tasavallan suojelulailla, joka antoi merkittävästi valtaa presidentille. Lakeihin sisältyi rajaseudulla liikkumista huomattavasti rajoittavia määräyksiä, joiden seurauksena suuret maa-alueet Suomen puolella olivat luvanvaraisia matkustusalueita. Tosin matkustusmääräykset olivat monesti vain näennäisesti tiukkoja ja luvan alueilla liikkumiseen sai käytännössä melko helposti. Toukokuussa 1947 Suomessa säädettiin uusi rajavyöhykelaki, joka selkeytti tilannetta ja teki selväksi eron maan itä- ja länsirajan välillä. Ruotsin ja Norjan vastaisilla alueilla rajavyöhykelakia ei katsottu tarpeelliseksi soveltaa lainkaan, kun taas Neuvostoliiton vastaisella rajalla vyöhykkeen maksimileveydeksi säädettiin maa-alueilla kolme ja merialueilla neljä kilometriä. Kokonaisuudessaan laki oli tiukka, mutta rajavyöhykkeen asukkaiden henkilökohtaiseen liikkumisvapauteen haluttiin puuttua mahdollisimman vähän. Myös Neuvostoliitto perusti rajavyöhykkeen Suomen vastaiselle rajalle. Erilaisesta rajalainsäädännöstä johtuen vyöhyke oli huomattavasti Suomen vyö- 16

19 hykettä leveämpi ja se rajoitti paitsi paikallisväestön elämää, myös ulkopuolisten liikkumista vyöhykealueella. Samalla Svetogorskista tuli vuosikymmeniksi sekä lännestä että idästä eristetty kaupunki. Kaupunkiin tuloa kontrolloitiin tarkastuksin ja asukkaat joutuivat kuljettamaan mukanaan henkilöllisyyden ja asuinpaikan todistavia asiakirjoja. Svetogorsk ei ollut tässä suhteessa poikkeustapaus, sillä Neuvostoliiton rajavyöhykkeellä sijaitsi lukuisia kaupunkeja ja suurempia asutuskeskuksia, joissa asumiseen, oleskeluun ja alueelle saapumiseen tai sieltä poistumiseen vaadittiin valtiollinen passi ja viralliset lupa-asiakirjat. Lupa myönnettiin varsinaisten asukkaiden lisäksi niille, jotka työskentelivät tai opiskelivat alueella, tai niille, jotka saapuivat sinne työmatkalle, matkailemaan tai vierailemaan asukkaiden luokse. Rajavyöhykkeellä säädeltiin tarkasti myös maatalouden ja teollisuustoiminnan harjoittamista, sekä esimerkiksi joukkotapahtumien järjestämistä. Muuttuneet yhteisöt raja-alueella Kyläyhteisöt joutuivat kokemaan suuria muutoksia, kun uusi rajalinja aiheutti varsinaisten aluemenetysten lisäksi myös monien yhteisöjen hajoamisen. Suomen Neuvostoliitolle luovuttamat alueet evakuoitiin, joten ne tyhjenivät suomalaisista asukkaista ja täyttyivät Neuvostoliiton asutustoiminnan seurauksena täysin uusilla ihmisillä. Kun suomalaiset olivat palauttaneet Neuvostoliitolle siirtyneen Enson vesivoimalaitoksen koneet takaisin pakoilleen, sulkeutui Imatran ja Svetogorskin raja henkilöliikenteeltä virallisesti vuosikymmeniksi. Tänä aikana kaupunkien välissä kulki vain rautatie, jota pitkin liikkui ensin sotakorvauksia ja myöhemmin teollisuustuotteita ja kulutustavaroita. Suomessa rauhan ehdot olivat kovat erityisesti entisen Jääsken asukkaille. Kun mukaan laskettiin monelle tärkeä Enso, oli 85 % pitäjästä jäänyt Neuvostoliiton puolelle. Entisten jääskeläisten oli vaikea ymmärtää ja hyväksyä menetystä erityisesti sen vuoksi, ettei aluetta ei ollut hävitty taistelussa. Monet entisen Jääsken asukkaista muuttivat joko Joutsenoon, Ruokolahdelle tai Kymenlaaksoon, mutta kaiken kaikkiaan pitäjän asukkaat hajautuivat lähes 250 Kanta-Suomen kuntaan. Entisten suomalaispitäjien perinteitä ja yhteisöllisyyttä vaalimaan perustettiin monia pitäjäseuroja, näiden joukossa myös Jääski-seura. Jääskeläisiä jäi asumaan runsaasti rajan pintaan vuonna 1948 perustetun Imatran kauppalan alueelle. Imatra muodostettiin Jääsken kunnan Suomen puoleisista osista sekä osista Ruokolahtea ja Joutsenoa. Perustamishetkellä Imatran väkiluku oli henkeä, joista Jääskestä imatralaisiksi siirrettyjä oli noin henkilöä. Heistä noin asui tuolloin Jääsken Suomen puolelle jääneillä alueilla. Joidenkin jääskeläisten maa-alueet jäivät vain osittain Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle, joten he saattoivat rakentaa kotinsa aivan rajavyöhykkeelle tai sen lähialueille Imatralle ja Joutsenoon. 17

20 Neuvostoliiton puolella rajavyöhyke oli leveämpi, joten asutus sijoitettiin kauemmaksi varsinaisesta maastossa kulkevasta rajalinjasta. Rajalinjan läheisyyteen jääneitä tyhjiä suomalaisrakennuksia ei otettu juurikaan käyttöön, vaan ne purettiin. Enson keskusta oli kuitenkin poikkeus, sillä se sijaitsi hyvin lähellä uutta rajalinjaa. Talvisodan jälkeen Ensoon oli muuttanut paljon tehtaalle töihin värvättyjä leningradilaisia ja myös muualta tulleita työläisiä. Vain harva heistä palasi kaupunkiin vuonna Sotien jälkeen Neuvostoliiton ministerineuvostoon oli perustettu erityinen hallintoelin, jonka tehtävänä oli organisoida väestön muuttoa Suomen luovuttamille alueille. Väestön houkuttelu alueille onnistui nyt helpommin kuin vuonna 1940, sillä suuret alueet Neuvostoliitossa olivat kärsineet tuhoja sodassa, ja kodittomia tai puutteellisissa oloissa asuvia perheitä oli runsaasti. Valmiit talot ja asunnot Karjalankannaksella osoittautuivat houkutteleviksi. Tyhjään Enson teollisuustaajamaan ja sen lähikyliin saapui ihmisiä eri puolilta Neuvostoliittoa. Suomen luovuttamille alueille, erityisesti maatalousseuduille, muutti uusia ihmisiä usein kokonaisina kolhooseina tai kyläkuntina. Uusia asukkaita saapui niin Valkovenäjältä, Ukrainasta, Mordovasta kuin Kalinin, Kirovin, Jaroslavin, Vladimirin, Pihkovan, Novgorodin, Vologdan ja Rjazanin alueilta. Jääsken ja Viipurin piiriin asutettiin aluksi etenkin Vologdan alueelta saapuneita siirtolaisia. Vaikka sodassa säilyneet kaupungin rakennukset ja infrastruktuuri helpottivat elämää Ensossa, jouduttiin yhteisölliset suhteet rakentamaan uudelleen alusta saakka. Tulijoilla ei ollut juuria alueella ja heidän piti oppia elämään paitsi täysin uudenlaisessa maantieteellisessä ympäristössä, myös taustaltaan ja tavoiltaan hyvin erilaisten ihmisten ympäröiminä. Uudet asukkaat muodostivat Ensossa tuhansien ihmisten kaupunkimaisen asutuskeskuksen, joka vuonna 1949 nimettiin uudelleen Svetogorskiksi, valon kaupungiksi (svet = valo). Uteliaisuus herää Svetogorskissa sodan jälkeinen sukupolvi oppi, että suomalaiset olivat fasisteja, joita vastaan raja heitä suojasi. Vaikka aika muuttui pian ja Suomen ja Neuvostoliiton välistä ystävyyttä korostettiin, ei tietämys naapurista paljoakaan lisääntynyt. Vuonna 1972 raja aukeni jälleen, ensin rajoitetusti Svetogorskin rakennustyömaaliikenteelle, sittemmin erityisen rajaluvan haltijoille, kunnes vuonna 2002 kaupunkien välille avattiin virallinen kansainvälinen rajanylityspaikka. Pitkään suljettuna ollut raja sai aikaan sen, etteivät imatralaiset ja svetogorskilaiset vuosikymmeniin juurikaan tienneet toistensa arjesta. Mielikuva ylipääsemättömästä rajasta vallitsi pitkään. Vielä ja pitkälle 1980-luvulle svetogorskilaiskouluissa ei ollut juuri saatavilla tietoa Imatrasta, eikä esimerkiksi talvisotaa käsitelty oppitunneilla millään tavoin. Tosin epävirallista tietä erityisesti Svetogorskissa urakoineen raken- 18

21 nusyhtymä Finnstroin työntekijöiden kautta tietoa naapurikaupungista ja elämästä Suomessa alkoi tihkua. Rajakaupungissa elämisen säännöt olivat kuitenkin niin hyvin sisäistettyjä, ettei valtaosa kaupunkilaisista kyseenalaistanut niitä. Lapset olivat usein vanhempiaan valmiimpia seikkailuihin. Suomalaislapsia Neuvostoliitto pelotti, mutta rajan läheisyys tarjosi myös tilaisuuden koetella rohkeutta. Lapset ujuttivat pään raja-aidan aukosta sisään ja uskoivat, että olivat käyneet Neuvostoliitossa. Vasta myöhemmin uskalikot ymmärsivät, etteivät tulleetkaan haukanneeksi itänaapurin ilmaa, sillä rajavyöhyke oli leveä eikä pää voinut millään yltää edes lähelle Neuvostoliiton puolta. Myös venäläislapset oppivat varhain, ettei rajalle saanut mennä eikä rajan suuntaan saanut ottaa valokuvia. Joskus uteliaisuus kuitenkin voitti ja silloin rajan yli tähyiltiin Svetogorskin korkeimmilta paikoilta, kuten kukkuloilta ja vesitornista. Lapset tiesivät, että rajan yli tähystäminen oli kiellettyä, mutta jos lähti liikkeelle aikaisin aamulla kaupungin vielä nukkuessa, saattoi kukkulalta seurata lähimpien suomalaistalojen elämää. Ensimmäisiä varsinaisia kontakteja suomalaisiin luotiin vasta ja 1980-luvuilla, kun suomalaisia rakentajia saapui Finnstroin työmaalle. Yhteydenpito rakennusmiehiin oli lapsiltakin kiellettyä, mutta koulumatkan taittaminen kätevästi rakennusmiesten auton kyydissä purukumia paukutellen oli mukava houkutus. Käsitys elämästä rajan toisella puolella alkoi hiljalleen muodostua, vaikka tiedot olivatkin usein hataria ja mielikuvituksen sekä erilaisen ideologisen kasvatuksen värittämiä. Turvaa rajasta Suomi ja Neuvostoliitto sekä myöhemmin Venäjä ovat tarvinneet massiiviset rajaturvallisuusjärjestelmät pitämään laittomat tulijat loitolla ja joskus myös omat kansalaiset rajojen sisällä. Raja vaikuttaakin usein ulkopuolisen silmin eksoottiselta, pelottavalta ja uhkaavalta. Rajavyöhykkeellä liikkuminen on kuitenkin ollut molemmilla puolilla rajaa luvanvaraista ja alueita jatkuvasti valvovat rajavartijat ovat omalta osaltaan luoneet turvallisuuden tunnetta. Svetogorskissa rajavartijat kiersivät vielä 1970-luvulla taloissa tarkistamassa, ettei niissä majaillut ylimääräisiä asukkaita. Luvattomiin rajanylityksiin on lisäksi aina liittynyt viranomaisyhteistyötä Imatran ja Svetogorskin välillä, ja epäilykset ja ilmoitukset ovat kulkeneet nopeasti naapurin rajavartiolaitokseen. Näin ollen elämä rajavyöhykkeellä on asukkaan näkökulmasta tuntunut suojatulta ja jopa turvallisemmalta kuin sisämaassa. Rajavartijat itsessään muodostavat merkittävän osan rajakaupunkien yhteisöä ja heidän suhteensa asukkaisiin ovat olleet kautta vuosikymmenten kiinteät, jopa läheiset. Sekä Imatralla että Svetogorskissa rajavartijat ovat asukkaille hyviä naapureita ja yhteistyökumppaneita, ja apua tarjotaan puolin ja toisin. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä suomalaiset rajavartijat antoivat naapuriapua lähiasukkaille 19

22 SYNTYMÄPÄIVÄ HEINÄKUUN 1952 TAPAHTUMIA SVETOGORSKISSA Tatjana Pavlovskaja Syntymäpäiväni on kesällä. Monet lapset olivat lähteneet maalle sukulaistensa luokse ja vanhemmat lapset pioneerileireille. Siksi äiti antoi minulle luvan kutsua syntymäpäivilleni kaikki kaupunkiin jääneet kaverini. Aamulla äiti leipoi mustikkapiirakoita ja pikkuleipiä, joiden päälle sain laittaa vadelmahilloa. Isoveljeni pesi lattiat ja antoi minulle lahjaksi uuden mekon ja lettinauhat. Äiti antoi vielä sandaalit. Juhlavaatteisiin puettuna juoksin kadulle katsomaan, joko vieraani tulisivat lahjoineen. Heidät oli kutsuttu kello neljäksi, mutta koska sinä päivänä alkoi vasta viides vuoteni, en osannut kellonaikoja. Lopulta vieraita alkoi kerääntyä. Joku toi kauniin taulun, joku kynän ja eräs tyttö jopa fiksun kirjan. Kaikkiaan viisi vierasta tuli luokseni. Äiti laittoi kaikki istumaan pöytään, jossa oli piirakoiden ja pikkuleipien lisäksi karkkeja (jokaiselle kolme kappaletta) ja rinkeleitä. Pöytä oli yltäkylläinen. Istuimme ja joimme teetä kertoen, millaisiksi tulemme isoiksi kasvettuamme. Sitten kävimme kävelyllä, jonka jälkeen joimme taas teetä ja kävimme uudelleen kävelyllä. Illalla vieraana olevien lapsien vanhemmat alkoivat saapua hakemaan heitä. Syntymäpäivä päättyi. Äiti riisui päältäni uuden mekon, avasi lettinauhat ja alkoi pestä minua ennen nukkumaan menoa. Ovelle koputettiin arasti ja sisään astui naapurin Galja, joka oli kokonaista puoli vuotta minua vanhempi ja asui kahden talon päässä meistä. - Galja, unohditko jotain? äiti kysyi. - En, isä on humalassa ja ajaa äitiä takaa. Voinko jäädä teille yöksi? - Kerroitko äidille? - Hänhän se minut teille lähetti, ettei isä sattuisi lyömään minua humalapäissään. - No, laitan teidän nukkumaan yhdessä, mutta älkää höliskö pitkään. Niin äiti laittoi meidät molemmat sänkyyni: Galjan pienempänä seinän viereen ja minut reunalle. Juttelimme Galjan kanssa, miten tapahtumarikas syntymäpäiväni oli ollut ja pian nukahdimme. Heräsin keskellä yötä siihen, että joku nojautui sänkyni laidan yli. Avasin silmäni ja näin yläpuolellani suuren sotilassedän. Hän nosti syliinsä nukkuvan Galjan. - Äiti, Galja ryöstetään, huudahdin säikähtäneenä. - Hiljempaa, tyttökulta, hiljempaa. Herätät Galjan. Äiti oli sängyn vieressä. - Äiti, miksi Galja viedään pois? - He ovat rajavartijoita. He vievät Galjan kotiin. - No, miksi? Nukkukoon täällä. - Niin ei kuulu olla. Jokaisen täytyy nukkua siellä, missä on kirjoilla, suuri sotilas sanoi ankarasti. - Mutta hänen humalainen isänsä tappelee! - Ei kuulu asiaan! - Mutta ei hän ole vakoilija. Hän on vielä pieni! - Se ei kuulu asiaan ja sillä selvä! - Älä ole huolissasi tyttökulta. Saatan rajavartijoita ja näytän, missä Galja asuu, äiti sanoi viskaten huivinsa nukkuvan Galjan päälle ja ottaen hänen vaatteensa mukaansa. Niin he lähtivät ulos. Luotin tietenkin äitiin, mutta vaadin selitystä tapahtumille. Silloin äiti kertoi, että asuimme aivan rajalla ja joka ilta rajavartioston partio tarkisti jokaisen talon ja jokaisen asunnon merkiten muistiin kaikki asukkaat. Tämä oli välttämätöntä sodan varalta, sillä rajavartioiden täytyi tietää, kuinka monta henkeä tuli evakuoida. Äiti kertoi kaiken hiljaisella tasaisella äänellä silittäen samalla laihaa selkääni. Rauhoituin ja nukahdin. Seuraavana päivänä puhuttiin vain yön tapahtumista. Galja oli itse herännyt vasta aamulla eikä muistanut mitään. Kaikki kertoivat erilaisia tarinoita siitä, miten rajavartijat olivat auttaneet pikkukaupunkimme asukkaita. Monia vuosia tapahtuman jälkeen ymmärsin, miksi tunnen luottamusta ja rauhaa sekä ylpeyttä näistä ihmisistä aina, kun näen sotilaita vihreissä puvuissaan. 20

23 niin puita pilkkomalla kuin heinä- tai metsätöihin osallistumalla. Vastavuoroisesti siviilit auttoivat rajavartijoita. Eräs rajavyöhykkeellä pitkään asunut imatralainen kertoo pikkupoikana luvuilla ansainneensa taskurahoja keräämällä marjoja rajavartijoille, joiden kuului joka vuosi poimia tietty määrä marjoja vartioston käyttöön. Yhä edelleen apua annetaan tarvittaessa puolin ja toisin ja erityisesti asukkaiden havainnot rajavyöhykkeen tapahtumista ovat ensiarvoisen tärkeitä rajavartioinnin kannalta. Asukkaiden nopeat ilmoitukset epäilyttävistä liikkujista ovat auttaneet monen luvattoman rajanylittäjän kiinniottamisessa, joten yhteistyö on varmistanut rajan pitävyyttä ja palvellut myös valtion etuja. Arkista yhteistyötä juhlistetaan kerran vuodessa molemmilla puolilla rajaa. Venäjällä 28. toukokuuta vietettävä rajavartijan päivä (Den pogranitšnika) on vuosittainen juhlapäivä, jolloin asukkaat onnittelevat vartijoita. Imatran puolella rajaa kahvitellaan puolestaan rajavartiolaitoksen vuosipäivänä 21. maaliskuuta, ja silloin vartioasemalle ovat kutsuttuja myös lähiseudun asukkaat. Raja tänään Tekniikan kehitys on muuttanut vuosikymmenten kuluessa rajavartiointijärjestelmää ja vähentänyt muun muassa maastossa tapahtuvan partioinnin tarvetta. Ennen kävelemällä ja hiihtämällä tapahtunut partiointi hoidetaankin nykyään pitkälti autoilla ja moottorikelkoilla. Enää maastossa ei ole usein tarpeen myöskään yöpyä. Kehitys on vaikuttanut Suomessa myös rajavartioasemien määrään, sillä luvuille jatkunut uusien vartioasemien perustaminen on sittemmin vaihtunut asemien lakkauttamiseen. Rajavyöhykkeellä liikkumista alettiin helpottaa lukujen taitteessa molemmilla puolilla rajaa. Suomen puolella muutokset rajavyöhykkeessä eivät ole olleet yhtä suuria kuin Venäjällä. Rajavyöhykkeen kaventumisen myötä liikkuminen rajaseuduilla on kuitenkin helpottunut kun moni aiemmin rajavyöhykkeellä sijainnut asuintalo on siirtynyt sen ulkopuolelle. Venäjällä rajavyöhykettä koskevia lakeja tiukennettiin uudelleen vuonna Rajalle perustettiin 25 kilometriä leveä rajavyöhyke, jossa liikkuminen on periaatteessa luvanvaraista. Uusi rajavyöhyke on paikoin jopa kaksi kertaa aiempaa leveämpi, millä pyritään luomaan optimaaliset olosuhteet rajavalvonnalle sekä takaamaan valtiollinen turvallisuus kokonaisuudessaan. Käytännössä tiukentunut linja näkyi syksyllä 2006 esimerkiksi rajavyöhykkeen kautta kulkevissa venäläisissä paikallis- ja kaukoliikenteen linja-autoissa matkustajien lupien tarkistamisena. Luvan puuttuminen ei kuitenkaan ollut este matkan jatkumiselle, vaan siitä selvisi huomautuksella. Svetogorskilaiset odottavat käytännön kiristyvän jatkossa, mikä heijastaisi Putinin hallinnon tiukentunutta turvallispoliittista linjausta. Ulkomaalaisten matkailijoiden kannalta lakiuudistus tarkoittaa sitä, että rajavyöhykkeen läpi tulee matkustaa suorinta reittiä ilmoitettuun matkakohteeseen, 21

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1939-1945 15.11.2016 leitzinger@welho.com antero.leitzinger@migri.fi Keitä ulkomaalaisia Suomessa oli? 2 31.12.1938: ulkomaalaisia 21.158, joista ent. Venäjän / Neuvostoliiton

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Huoltajan tulee täyttää ja lähettää tämä sähköinen lomake 3.1.2014 klo 1.00 mennessä. Pyydämme teitä lukemaan huolellisesti Meksiko-stipendien hakuohjeet. Lomake

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy Kiintiöpakolaisten asuttaminen Espoon Asunnot oy Heidi Pekkarinen 8.2.2016 10 perhekuntaa Syyriasta Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita Lentokentältä suoraan omaan kotiin Vuokrasopimukset allekirjoitettiin

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Rajoja turvaamassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä asioita rajaturvallisuus pitää sisällään? Mainitse ainakin kolme. 2. Mitä tehtäviä Rajavartiolaitoksella on? Listaa ranskalaisilla viivoilla. 3. Minkä eri viranomaisten

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ateistit ry

Pääkaupunkiseudun ateistit ry Pääkaupunkiseudun ateistit ry MIELENOSOITUKSEMME VAATI HAUTARAUHAA ATEISTEILLE (14.3.2007) Yhdistys järjesti ensimmäisen oman mielenosoituksensa teemana "Hautarauha ateisteille!" eduskunnan vaalikauden

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot