I MATRA JA SVETO G O RSK YH TEIS TYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "I MATRA JA SVETO G O RSK YH TEIS TYÖSSÄ"

Transkriptio

1

2

3 V U O K S E N V A R R E L L A V I E R E T Y S T E N I MATRA JA SVETO G O RSK YH TEIS TYÖSSÄ MILLA HANNULA MAIJA HÄMÄLÄINEN-ABDESSAMAD Etelä-Karjala-instituutti Raportti 8 Lappeenrannan teknillinen yliopisto

4 Projektia ovat rahoittaneet Imatran kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto (Interreg III A -ohjelma) Julkaisija: Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kirjoittajat ja Etelä-Karjala-instituutti Tekstitoimitus Virpi Kaisto ja Laura Timonen Graafinen suunnittelu ja taitto Laura Timonen ISBN ISBN (PDF) ISSN Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Digipaino,

5 S I S Ä L L Y S 1 JOHDANTO 7 Kalle Michelsen I M A T K A L L A 2 RAJA JA ELÄMÄÄ RAJALLA 15 Maija Hämäläinen-Abdessamad 3 SALAA RAJAN YLI 25 Maija Hämäläinen-Abdessamad 4 PROOPUSKALLA FINNSTROILLE 35 Milla Hannula I I Y H D E S S Ä 5 YRITYSTÄ RAJALLA 45 Milla Hannula 6 VUOROIN KOULUVIERAILUILLA 53 Milla Hannula 7 KOHTAAMISIA KULTTUURIRAJALLA 61 Milla Hannula 8 YHTEISTÄ POTKUA ETSIMÄSSÄ 67 Milla Hannula I I I Y H T E I S T Ä H Y V Ä Ä 9 HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ 75 Maija Hämäläinen-Abdessamad 10 YHTEISVASTUUTA PYHISTÄ MAISTA 85 Maija Hämäläinen-Abdessamad 11 IMATRA JA SVETOGORSK TULESSA 93 Milla Hannula 12 YMPÄRISTÖN HYÖTYKÄYTTÖÄ JA SUOJELUA 99 Maija Hämäläinen-Abdessamad 3

6 4

7 IMATRA Nykyinen lähes asukkaan Imatran kaupunki on syntynyt Saimaan ja Vuoksen rannoille, jonne alettiin rakentaa teollisuutta 1800-luvun lopulla. Imatra elää edelleen pitkälti teollisuudesta, sillä kaupungin suurimmat työllistäjät ovat Imatran kaupungin ohella metsäyhtiö Stora Enso Oyj sekä terästehdas Ovako Bar Oy Ab. Tunnetuimpia nähtävyyksiä Imatralla ovat Imatrankoski ja sitä ympäröivä Kruununpuisto, Valtionhotellin jugendlinna sekä Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin Kirkko. Kesäisin Imatran vetonaula ovat koskinäytökset, joiden aikana Suomen vanhin matkailukohde Imatrankoski pääsee kuohumaan, kun kosken padot aukaistaan. Imatra on kuuluisa myös jokakesäisistä Imatra Big Band Festivaaleista, joiden lisäksi kaupungissa järjestetään muita jokavuotisia kulttuuritapahtumia, kuten Imatra-päivä, Balettigaala, Ugrijuhla, Mustan ja Valkoisen teatterifestivaali sekä Imatran Taideviikko. SVETOGORSK Entinen suomalainen teollisuustaajama Enso nimettiin vuonna 1949 uudelleen Svetogorskiksi, kun kaupunki jäi alueluovutusten jälkeen Neuvostoliitolle. Enso kasvoi luvun lopussa osana Vuoksen varren teollisuuskeskittymää, ja yhä edelleen puunjalostus ja paperiteollisuus ovat asukkaan kaupungin merkittävimmät työnantajat. Svetogorskin paperitehtaan OAO Svetogorskin omistaa nykyään yhdysvaltalainen International Paper. Svetogorskin keskustaa hallitsee vehreä puisto, jossa risteilee pieniä hiekkateitä, ja jossa kaupunkilaiset viihtyvät kävelyretkillään ja lapset leikkitelineillä. Puistoa koristaa vuonna 2007 käyttöön vihitty suihkulähde, joka kuvastaa kansojen välistä ystävyyttä. Suomalaisajan historiasta kaupungissa kertovat Enson vanha hautausmaa, 1870-luvulla perustettu paperi- ja selluloosatehdas sekä vanhat suomalaisaikaiset liike- ja asuinrakennukset. Pitkin vuotta Svetogorskissa järjestetään erilaisia tapahtumia ja juhlia, jotka huipentuvat vietettävään Kaupunkipäivään. Jokavuotinen Svetogorsk-ralli on Venäjän rallicupin osakilpailu ja kuuluisa haastavista erikoiskokeistaan. 5

8 6

9 1 JOHDANTO - YKSIN, YHDESSÄ VAI YHTEISTYÖSSÄ? Kalle Michelsen Kotikaupunki on käsite, johon liittyy suuria tunteita, muistoja ja elämyksiä. Kotikaupunki luo ihmiselle identiteetin, joka pysyy matkassa mukana läpi elämän. Googlen hakupalvelin antoi hakusanalle kotikaupunki yli osumaa, mikä sekin kuvaa ilmiön merkittävyyttä. Imatra on kotikaupunki ja Svetogorsk asukkaalle. Satelliittikuva Imatran ja Svetogorskin alueelta on omanlaatuinen. Kuvaa hallitsee Vuoksi, joka mutkittelee Saimaalta kohti Laatokkaa. Imatra sijoittuu joen jyrkkään mutkaan, ja vanha koskiuoma sekä sen vieressä voimalaitosta varten kaivettu kanava erottuvat hyvin. Joki jatkaa matkaansa ja hetken kuluttua vastassa on Svetogorskin teollisuuskaupunki. Se levittäytyy Vuoksen pohjoisrannalle tiiviiksi asutuskeskukseksi, jonka sydän on kosken rannalla paperia ja sellua jauhava International Paperin omistama tehdas. Satelliittikuvaan on piirretty myös valtakunnanraja, mutta ilman keltaista viivaa raja näyttäisi katoavan joen, metsien ja asutuksen sekaan. Vuoksen varrella on ollut asutusta jo vuosisatojen ajan, mutta Imatra ja Svetogorsk syntyivät vasta toisen maailmansodan loppuselvittelyjen tuloksena 1940-luvun lopussa. Raja, joka oli ollut kaukana idässä, liikahti melkoisen harppauksen kohti länttä. Imatrankoski jäi Suomen puolelle rajaa, joten vuonna 1948 kosken rannalle syntyi varsin luonnollisesti uusi kauppala, johon liitettiin Vuoksen yläjuoksulla sijaitsevat Vuoksenniskan ja Tainionkosken teollisuustaajamat. Kaupunkioikeudet Imatra sai vuonna Alueen vanha keskus, Enson teollisuustaajama, joutui toisen maailmansodan aikana Neuvostoliiton haltuun kaksi kertaa; ensin talvisodan rauhassa vuonna 1940 ja lopullisesti välirauhansopimuksella syyskuussa Elämää Imatralla ja Svetogorskissa. Kuvat Milla Hannula, Maija Hämäläinen-Abdessamad, Virpi Kaisto ja Seppo Pelkonen. 7

10 1944. Suuri sellu- ja paperitehdas liitettiin välittömästi Leningradin talousalueeseen, mutta tyhjän taajaman asuttaminen vei pitkään. Svetogorskiksi Enso muuttui vuonna Varsinaisesti Svetogorsk kasvoi kaupungiksi 1970-luvulla, kun suomalainen rakennusyhtymä Finnstroi teki sopimuksen modernin teollisuuskaupungin rakentamisesta rajan itäpuolelle. Imatran ja Svetogorskin yhteiselämää ovat sodan jälkeen ohjanneet suurvaltapoliittiset tuulet. Alkuvuosina kumpikin osapuoli nuoli haavojaan ja raja taajamien välillä oli käytännössä suljettu. Kylmä sota erotti Neuvostoliiton lännestä rautaesiripulla, joka käytännössä teki myös Suomen ja Neuvostoliiton rajasta läpipääsemättömän esteen. Viralliset yhteydet rajan yli säilyivät, mutta tavallisille kansalaisille raja oli ehdoton ja suljettu. Kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen muuttivat radikaalisti elämää rautaesiripun molemmilla puolilla. Vaikka elintasokuilu on edelleen suuri, raja on auki ja vuorovaikutus rajan yli tapahtuu normaalien pelinsääntöjen puitteissa. Kymmenettuhannet rekat ja sadattuhannet turistit ovat konkreettinen osoitus rajan murtumisesta ja uuden aikakauden alusta. Ihmiset, tavarat ja ideat liikkuvat vapaasti ja entiset suljetut rajat ovat muuttumassa logistiikkaväyliksi, joilla yhdistetään poliittisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti erilaiset alueet toisiinsa. Kaupungit, jotka sijaitsevat rajalla, ovat etuoikeutetussa asemassa. Ne voivat nauttia molempien puolten tarjoamista eduista sekä läpikulkuliikenteen tuottamista taloudellisista voitoista. Imatran ja Svetogorskin kaupunkien johtajat solmivat ensimmäisen yhteistyösopimuksen vuonna Yhteistyön kehittämisestä uudelle asteella on puhuttu pitkään ja sitä edesauttamaan kaupungeille luotiin yhteinen Kaksoiskaupunkistrategia vuonna Strategian suunta on selvä. Kaksi varsin pientä kaupunkia muodostavat yhdessä suuremman ja elinkelpoisemman talousalueen. Mutta millaisen talousalueen Imatra ja Svetogorsk voisivat käytännössä rakentaa? Olisiko kyseessä kahden itsenäisen kaupungin muodostama kokonaisuus vai sulautuisivatko kaupungit yhteen todelliseksi kaksoiskaupungiksi? Ajatus kaksoiskaupungista on hieno ja ylevä, mutta ruohonjuuritasolla sen kannatus on edelleen vähäistä. Kahden kulttuuriltaan, kieleltään ja perinteiltään varsin erilaisen kaupungin yhdistäminen synnyttää 8

11 ymmärrettävästi pelkoja ja epäluuloja. Imatran ja Svetogorskin osalta ongelmia lisäävät myös itärajan verinen historia sekä rajansiirto Karjalankannaksella. Menneisyyden traumat ja niistä johtuvat ennakkoluulot ovat vaikeasti poistettavissa. Asenteiden muuttaminen on yleensäkin vaikeaa, mutta erityisen vaikeaa on kollektiivisen trauman käsittely ja unohtaminen. Avain muutokseen löytyy vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Imatran ja Svetogorskin kaupunkien johtajat ovat jo hyvän aikaa tunteneet toisensa ja myös hallintovirastojen välillä on suorat ja yksinkertaiset keskusteluyhteydet. Todellisen yhteistyön mittarina ovat kuitenkin kaupunkilaisten keskinäiset epäviralliset suhteet. Käyvätkö imatralaiset Svetogorskissa ostoksilla, tapaamassa tuttavia tai syömässä hyvän illallisen? Ja päinvastoin, pelaavatko svetogorskilaiset juniorijalkapalloilijat harjoitusotteluita Imatralla ja laulavatko svetogorskilaiset kuorot Vuoksenniskalla Kolmen ristin kirkossa? Kuten tämä kirja kertoo, vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaupunkien ja kaupunkilaisten välillä on yllättävän paljon, mutta se ei ainakaan vielä kannattele ajatusta kaksoiskaupunkimaisesta symbioosista. Tästä huolimatta ruohonjuuritason yhteistyö sekä asukkaiden luonnollinen liikkuminen tekevät kahdesta itsenäisestä kaupungista eräänlaisen kaksoiskaupungin. Vastaavia esimerkkejä löytyy pitkin Euroopan itärajaa. Venäjän ja Viron välissä on Narvan ja Ivangorodin kaksoiskaupunki, jossa päivittäin tuhannet ihmiset ylittävät rajan käydäkseen töissä tai ostoksilla. Suomen ja Ruotsin välillä Tornio ja Haaparanta muodostavat kaupunkiparin, jonka hallinnollista yhdistymistä kaksoiskaupungiksi on pohdittu pitkään ja hartaasti. Tässä kirjassa selvitetään, minkälaisia yhteistyömuotoja Imatran ja Svetogorskin kaupunkien välillä on, sekä miten ne ovat syntyneet ja kehittyneet vuosien varrella. Kirjan tarkoituksena on omalta osaltaan pohtia millaisia käytännön ongelmia, mutta myös ongelmanratkaisuja asukkaat kehittävät yhteistyön lisäämiseksi. Kirjan sanoma on varsin yksiselitteinen. Vaikka ajatus rajan poistamisesta ja yhtenäisen kaksoiskaupungin luomisesta on vielä kaukana todellisuudesta, luo Imatran ja Svetogorskin maantieteellinen läheisyys asukkaille erinomaiset edellytykset yhteistyölle. Kielimuuri ja kulttuurierot vaikeuttavat kanssakäymistä, mutta esimerkiksi musiikissa ja urheilussa 9

12 yhteistyö onnistuu hyvin kieli- ja kulttuurimuurin yli. Samaa voidaan sanoa myös viranomaisten välisestä yhteistyöstä. Palontorjunta ja pelastuspalvelu tuottavat käytännön vuorovaikutusta, joka vähitellen syvenee ihmisten väliseksi henkilökohtaiseksi kanssakäymiseksi. Yhteistyön syveneminen kaksoiskaupungiksi on pitkä, monivaiheinen prosessi. Kaksoiskaupungin rakentamisprosessi etenee kuitenkin yhteistyön myötä monella tasolla ja siitäkin huolimatta, että merkittävä osa kaupungin asukkaista molemmilla puolilla rajaa suhtautuu siihen epäluuloisesti. Kuten monessa muussakin asiassa, prosessi on lopulta tärkeämpi kuin itse lopputulos. Imatran ja Svetogorskin asukkaiden välillä on jatkuvasti enemmän kontakteja ja rajan madaltuminen lisää entisestään arkipäivän kanssakäymistä kaupunkien välillä. Jatkuva vuorovaikutus synnyttää uuden tilan, jota voidaan kutsua virallisissa papereissa kaksoiskaupungiksi tai epävirallisesti edelleen Imatraksi ja Svetogorskiksi. Tärkeintä on kuitenkin se, että viihtyvyys ja luovuus lisääntyvät molemmissa kaupungeissa, jolloin Imatran ja Svetogorskin alueesta voi vähitellen muodostua todellinen kotikaupunki. 10

13 11

14 12

15 I M A T K A L L A 13

16 14

17 2 RAJA JA ELÄMÄÄ RAJALLA Maija Hämäläinen-Abdessamad Imatran ja Svetogorskin kaupunkien historian ensiaskeleet olivat varsin sattumanvaraisia. Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisten ja neuvostoliittolaisten kesken käytiin monivaiheiset neuvottelut, joiden jälkeen päädyttiin nykyiseen, kaupunkeja erottavaan rajalinjaan. Aluemenetyksiä kokeneen Suomen puolella entisiä kotiseutuja kaivattiin ja nostalgisoitiin, vaikka arki pakotti katsomaan rajasta poispäin. Vuosikymmenten saatossa raja muodostui alueen asukkaille osaksi jokapäiväistä elämää. Historiallisia sattumankauppoja Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset neuvottelivat uudesta rajalinjasta talvisodan jälkimainingeissa keväällä Rauhanehdoista keskusteltiin Moskovassa Suomen pääministeri Risto Rytin ja Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotovin johdolla. Rytin kertoman mukaan hän oli sopinut 11. maaliskuuta, että raja vedettäisiin Jääsken pitäjän suurimman teollisuustaajaman Enson itäpuolelle. Torjumatta ehdotusta Molotov oli sanonut, että hän esittelee asian vielä hallitukselleen. Samana päivänä Suomen tietotoimiston eduskuntaselostaja Vilho Heinämies oli sattumalta kuullut, kun eräs ulkoasianvaliokunnan jäsen oli keskustellut eduskunnan kahvilassa rauhanehtojen hyväksymisestä. STT uutisoikin vielä samana päivänä, vastoin tiukkoja sotasensuurimääräyksiä, että ulkoasianvaliokunta on hyväksynyt rauhanehdot, vaikka varsinaiset neuvottelut olivat vielä käynnissä Moskovassa. Neuvottelujen jatkuessa seuraavana päivänä Molotov oli ilmoittanut, ettei aiempaan rajalinjaan tule muutoksia. Rydin mielestä Suomesta tullut tietovuoto oli vaikuttanut ulkoministerin tiukkaan linjaan. Rauhansopimus allekirjoitettiin 13. maaliskuuta Sopimusteksti oli melko suurpiirteinen ja karttaan piirretty rajaviiva oli vedetty niin paksusti, että suomalaiset tulkitsivat Enson jääneen Suomelle. Myös venäläisten mittausten mukaan maastoon merkittävä rajalinja kulki Enson aseman kaakkoispuolelta, Rajavyöhyke halkomassa entisiä pihapiirejä. Kuva Seppo Pelkonen. 15

18 joten suomalaiset ehtivät jo asettaa rajapuomit tuoreen rajaviivan keskikohdalle, 2,5 kilometriä Enson aseman eteläpuolelle, Vastasmäen pysäkin kohdalle. Juuri tälle kohdalle kokoontui rajalinjaa merkitsemään saapunut suomalaisten ja venäläisten sekakomitea. Sää oli kylmä, joten venäläiset ehdottivat siirtymistä läheiseen Ensoon. Suomen valtuuskunnan johtaja, entinen Viipurin läänin maaherra Antti Hackzell suostui ehdotukseen. Kun sekakomitean neuvostoliittolainen johto näki Enson taajaman teollisuuslaitoksineen, se ilmoitti alueen kuuluvan itselleen. Rajalinjan piirtyminen nykyiselle paikalleen oli siten osaltaan puhdasta sattumaa. Lisäpöytäkirja uudesta rajalinjasta allekirjoitettiin Vielä heinäkuussa linjaa tarkistettiin niin, että myös Enson tehtaiden vesihuolto pumppuasemineen ja torneineen siirtyi Neuvostoliitolle. Suomi sai vastineeksi joitakin Nuijamaahan kuuluvia alueita. Noottien vaihto toukokuussa 1941 vahvisti lopullisen rajalinjan, jota pitkin kulki myöhemmin Neuvostoliiton vaatimuksesta myös jatkosodan jälkeinen raja. Pariisin rauhassa vuonna 1947 Suomen ja Neuvostoliiton välinen rajalinja vahvistettiin lopullisesti, ja se on säilynyt muuttumattomana siitä lähtien myös Imatran ja Svetogorskin välillä. Rajavyöhykkeet rajarauhan takeina Heti sotien päätyttyä uusi rajalinja piti merkitä maastoon. Raja-aukko raivattiin ja tarkka maiden välisen rajan sijaintia ja kulkua osoittava rajalinja merkittiin rajaaukkoon valvontakomission johdolla sotaa seuranneena vuonna. Venäläiset ja suomalaiset pystyttivät omat rajamerkkinsä omille puolilleen uutta rajalinjaa, ja lisäksi Vuoksen yli rakennettiin vastuupuomi, jonka yhtenä tarkoituksena oli estää suomalaisen propagandamateriaalin kulkeutuminen Neuvostoliiton puolelle. Raja oli pitkä eikä sitä saatu heti varmistettua tehokkaasti kaikkialta. Sotien jälkeen Suomessa vallitsi poikkeustila ja maata hallittiin 1930-luvulta peräisin olevalla sotatilalailla, sekä tasavallan suojelulailla, joka antoi merkittävästi valtaa presidentille. Lakeihin sisältyi rajaseudulla liikkumista huomattavasti rajoittavia määräyksiä, joiden seurauksena suuret maa-alueet Suomen puolella olivat luvanvaraisia matkustusalueita. Tosin matkustusmääräykset olivat monesti vain näennäisesti tiukkoja ja luvan alueilla liikkumiseen sai käytännössä melko helposti. Toukokuussa 1947 Suomessa säädettiin uusi rajavyöhykelaki, joka selkeytti tilannetta ja teki selväksi eron maan itä- ja länsirajan välillä. Ruotsin ja Norjan vastaisilla alueilla rajavyöhykelakia ei katsottu tarpeelliseksi soveltaa lainkaan, kun taas Neuvostoliiton vastaisella rajalla vyöhykkeen maksimileveydeksi säädettiin maa-alueilla kolme ja merialueilla neljä kilometriä. Kokonaisuudessaan laki oli tiukka, mutta rajavyöhykkeen asukkaiden henkilökohtaiseen liikkumisvapauteen haluttiin puuttua mahdollisimman vähän. Myös Neuvostoliitto perusti rajavyöhykkeen Suomen vastaiselle rajalle. Erilaisesta rajalainsäädännöstä johtuen vyöhyke oli huomattavasti Suomen vyö- 16

19 hykettä leveämpi ja se rajoitti paitsi paikallisväestön elämää, myös ulkopuolisten liikkumista vyöhykealueella. Samalla Svetogorskista tuli vuosikymmeniksi sekä lännestä että idästä eristetty kaupunki. Kaupunkiin tuloa kontrolloitiin tarkastuksin ja asukkaat joutuivat kuljettamaan mukanaan henkilöllisyyden ja asuinpaikan todistavia asiakirjoja. Svetogorsk ei ollut tässä suhteessa poikkeustapaus, sillä Neuvostoliiton rajavyöhykkeellä sijaitsi lukuisia kaupunkeja ja suurempia asutuskeskuksia, joissa asumiseen, oleskeluun ja alueelle saapumiseen tai sieltä poistumiseen vaadittiin valtiollinen passi ja viralliset lupa-asiakirjat. Lupa myönnettiin varsinaisten asukkaiden lisäksi niille, jotka työskentelivät tai opiskelivat alueella, tai niille, jotka saapuivat sinne työmatkalle, matkailemaan tai vierailemaan asukkaiden luokse. Rajavyöhykkeellä säädeltiin tarkasti myös maatalouden ja teollisuustoiminnan harjoittamista, sekä esimerkiksi joukkotapahtumien järjestämistä. Muuttuneet yhteisöt raja-alueella Kyläyhteisöt joutuivat kokemaan suuria muutoksia, kun uusi rajalinja aiheutti varsinaisten aluemenetysten lisäksi myös monien yhteisöjen hajoamisen. Suomen Neuvostoliitolle luovuttamat alueet evakuoitiin, joten ne tyhjenivät suomalaisista asukkaista ja täyttyivät Neuvostoliiton asutustoiminnan seurauksena täysin uusilla ihmisillä. Kun suomalaiset olivat palauttaneet Neuvostoliitolle siirtyneen Enson vesivoimalaitoksen koneet takaisin pakoilleen, sulkeutui Imatran ja Svetogorskin raja henkilöliikenteeltä virallisesti vuosikymmeniksi. Tänä aikana kaupunkien välissä kulki vain rautatie, jota pitkin liikkui ensin sotakorvauksia ja myöhemmin teollisuustuotteita ja kulutustavaroita. Suomessa rauhan ehdot olivat kovat erityisesti entisen Jääsken asukkaille. Kun mukaan laskettiin monelle tärkeä Enso, oli 85 % pitäjästä jäänyt Neuvostoliiton puolelle. Entisten jääskeläisten oli vaikea ymmärtää ja hyväksyä menetystä erityisesti sen vuoksi, ettei aluetta ei ollut hävitty taistelussa. Monet entisen Jääsken asukkaista muuttivat joko Joutsenoon, Ruokolahdelle tai Kymenlaaksoon, mutta kaiken kaikkiaan pitäjän asukkaat hajautuivat lähes 250 Kanta-Suomen kuntaan. Entisten suomalaispitäjien perinteitä ja yhteisöllisyyttä vaalimaan perustettiin monia pitäjäseuroja, näiden joukossa myös Jääski-seura. Jääskeläisiä jäi asumaan runsaasti rajan pintaan vuonna 1948 perustetun Imatran kauppalan alueelle. Imatra muodostettiin Jääsken kunnan Suomen puoleisista osista sekä osista Ruokolahtea ja Joutsenoa. Perustamishetkellä Imatran väkiluku oli henkeä, joista Jääskestä imatralaisiksi siirrettyjä oli noin henkilöä. Heistä noin asui tuolloin Jääsken Suomen puolelle jääneillä alueilla. Joidenkin jääskeläisten maa-alueet jäivät vain osittain Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle, joten he saattoivat rakentaa kotinsa aivan rajavyöhykkeelle tai sen lähialueille Imatralle ja Joutsenoon. 17

20 Neuvostoliiton puolella rajavyöhyke oli leveämpi, joten asutus sijoitettiin kauemmaksi varsinaisesta maastossa kulkevasta rajalinjasta. Rajalinjan läheisyyteen jääneitä tyhjiä suomalaisrakennuksia ei otettu juurikaan käyttöön, vaan ne purettiin. Enson keskusta oli kuitenkin poikkeus, sillä se sijaitsi hyvin lähellä uutta rajalinjaa. Talvisodan jälkeen Ensoon oli muuttanut paljon tehtaalle töihin värvättyjä leningradilaisia ja myös muualta tulleita työläisiä. Vain harva heistä palasi kaupunkiin vuonna Sotien jälkeen Neuvostoliiton ministerineuvostoon oli perustettu erityinen hallintoelin, jonka tehtävänä oli organisoida väestön muuttoa Suomen luovuttamille alueille. Väestön houkuttelu alueille onnistui nyt helpommin kuin vuonna 1940, sillä suuret alueet Neuvostoliitossa olivat kärsineet tuhoja sodassa, ja kodittomia tai puutteellisissa oloissa asuvia perheitä oli runsaasti. Valmiit talot ja asunnot Karjalankannaksella osoittautuivat houkutteleviksi. Tyhjään Enson teollisuustaajamaan ja sen lähikyliin saapui ihmisiä eri puolilta Neuvostoliittoa. Suomen luovuttamille alueille, erityisesti maatalousseuduille, muutti uusia ihmisiä usein kokonaisina kolhooseina tai kyläkuntina. Uusia asukkaita saapui niin Valkovenäjältä, Ukrainasta, Mordovasta kuin Kalinin, Kirovin, Jaroslavin, Vladimirin, Pihkovan, Novgorodin, Vologdan ja Rjazanin alueilta. Jääsken ja Viipurin piiriin asutettiin aluksi etenkin Vologdan alueelta saapuneita siirtolaisia. Vaikka sodassa säilyneet kaupungin rakennukset ja infrastruktuuri helpottivat elämää Ensossa, jouduttiin yhteisölliset suhteet rakentamaan uudelleen alusta saakka. Tulijoilla ei ollut juuria alueella ja heidän piti oppia elämään paitsi täysin uudenlaisessa maantieteellisessä ympäristössä, myös taustaltaan ja tavoiltaan hyvin erilaisten ihmisten ympäröiminä. Uudet asukkaat muodostivat Ensossa tuhansien ihmisten kaupunkimaisen asutuskeskuksen, joka vuonna 1949 nimettiin uudelleen Svetogorskiksi, valon kaupungiksi (svet = valo). Uteliaisuus herää Svetogorskissa sodan jälkeinen sukupolvi oppi, että suomalaiset olivat fasisteja, joita vastaan raja heitä suojasi. Vaikka aika muuttui pian ja Suomen ja Neuvostoliiton välistä ystävyyttä korostettiin, ei tietämys naapurista paljoakaan lisääntynyt. Vuonna 1972 raja aukeni jälleen, ensin rajoitetusti Svetogorskin rakennustyömaaliikenteelle, sittemmin erityisen rajaluvan haltijoille, kunnes vuonna 2002 kaupunkien välille avattiin virallinen kansainvälinen rajanylityspaikka. Pitkään suljettuna ollut raja sai aikaan sen, etteivät imatralaiset ja svetogorskilaiset vuosikymmeniin juurikaan tienneet toistensa arjesta. Mielikuva ylipääsemättömästä rajasta vallitsi pitkään. Vielä ja pitkälle 1980-luvulle svetogorskilaiskouluissa ei ollut juuri saatavilla tietoa Imatrasta, eikä esimerkiksi talvisotaa käsitelty oppitunneilla millään tavoin. Tosin epävirallista tietä erityisesti Svetogorskissa urakoineen raken- 18

21 nusyhtymä Finnstroin työntekijöiden kautta tietoa naapurikaupungista ja elämästä Suomessa alkoi tihkua. Rajakaupungissa elämisen säännöt olivat kuitenkin niin hyvin sisäistettyjä, ettei valtaosa kaupunkilaisista kyseenalaistanut niitä. Lapset olivat usein vanhempiaan valmiimpia seikkailuihin. Suomalaislapsia Neuvostoliitto pelotti, mutta rajan läheisyys tarjosi myös tilaisuuden koetella rohkeutta. Lapset ujuttivat pään raja-aidan aukosta sisään ja uskoivat, että olivat käyneet Neuvostoliitossa. Vasta myöhemmin uskalikot ymmärsivät, etteivät tulleetkaan haukanneeksi itänaapurin ilmaa, sillä rajavyöhyke oli leveä eikä pää voinut millään yltää edes lähelle Neuvostoliiton puolta. Myös venäläislapset oppivat varhain, ettei rajalle saanut mennä eikä rajan suuntaan saanut ottaa valokuvia. Joskus uteliaisuus kuitenkin voitti ja silloin rajan yli tähyiltiin Svetogorskin korkeimmilta paikoilta, kuten kukkuloilta ja vesitornista. Lapset tiesivät, että rajan yli tähystäminen oli kiellettyä, mutta jos lähti liikkeelle aikaisin aamulla kaupungin vielä nukkuessa, saattoi kukkulalta seurata lähimpien suomalaistalojen elämää. Ensimmäisiä varsinaisia kontakteja suomalaisiin luotiin vasta ja 1980-luvuilla, kun suomalaisia rakentajia saapui Finnstroin työmaalle. Yhteydenpito rakennusmiehiin oli lapsiltakin kiellettyä, mutta koulumatkan taittaminen kätevästi rakennusmiesten auton kyydissä purukumia paukutellen oli mukava houkutus. Käsitys elämästä rajan toisella puolella alkoi hiljalleen muodostua, vaikka tiedot olivatkin usein hataria ja mielikuvituksen sekä erilaisen ideologisen kasvatuksen värittämiä. Turvaa rajasta Suomi ja Neuvostoliitto sekä myöhemmin Venäjä ovat tarvinneet massiiviset rajaturvallisuusjärjestelmät pitämään laittomat tulijat loitolla ja joskus myös omat kansalaiset rajojen sisällä. Raja vaikuttaakin usein ulkopuolisen silmin eksoottiselta, pelottavalta ja uhkaavalta. Rajavyöhykkeellä liikkuminen on kuitenkin ollut molemmilla puolilla rajaa luvanvaraista ja alueita jatkuvasti valvovat rajavartijat ovat omalta osaltaan luoneet turvallisuuden tunnetta. Svetogorskissa rajavartijat kiersivät vielä 1970-luvulla taloissa tarkistamassa, ettei niissä majaillut ylimääräisiä asukkaita. Luvattomiin rajanylityksiin on lisäksi aina liittynyt viranomaisyhteistyötä Imatran ja Svetogorskin välillä, ja epäilykset ja ilmoitukset ovat kulkeneet nopeasti naapurin rajavartiolaitokseen. Näin ollen elämä rajavyöhykkeellä on asukkaan näkökulmasta tuntunut suojatulta ja jopa turvallisemmalta kuin sisämaassa. Rajavartijat itsessään muodostavat merkittävän osan rajakaupunkien yhteisöä ja heidän suhteensa asukkaisiin ovat olleet kautta vuosikymmenten kiinteät, jopa läheiset. Sekä Imatralla että Svetogorskissa rajavartijat ovat asukkaille hyviä naapureita ja yhteistyökumppaneita, ja apua tarjotaan puolin ja toisin. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä suomalaiset rajavartijat antoivat naapuriapua lähiasukkaille 19

22 SYNTYMÄPÄIVÄ HEINÄKUUN 1952 TAPAHTUMIA SVETOGORSKISSA Tatjana Pavlovskaja Syntymäpäiväni on kesällä. Monet lapset olivat lähteneet maalle sukulaistensa luokse ja vanhemmat lapset pioneerileireille. Siksi äiti antoi minulle luvan kutsua syntymäpäivilleni kaikki kaupunkiin jääneet kaverini. Aamulla äiti leipoi mustikkapiirakoita ja pikkuleipiä, joiden päälle sain laittaa vadelmahilloa. Isoveljeni pesi lattiat ja antoi minulle lahjaksi uuden mekon ja lettinauhat. Äiti antoi vielä sandaalit. Juhlavaatteisiin puettuna juoksin kadulle katsomaan, joko vieraani tulisivat lahjoineen. Heidät oli kutsuttu kello neljäksi, mutta koska sinä päivänä alkoi vasta viides vuoteni, en osannut kellonaikoja. Lopulta vieraita alkoi kerääntyä. Joku toi kauniin taulun, joku kynän ja eräs tyttö jopa fiksun kirjan. Kaikkiaan viisi vierasta tuli luokseni. Äiti laittoi kaikki istumaan pöytään, jossa oli piirakoiden ja pikkuleipien lisäksi karkkeja (jokaiselle kolme kappaletta) ja rinkeleitä. Pöytä oli yltäkylläinen. Istuimme ja joimme teetä kertoen, millaisiksi tulemme isoiksi kasvettuamme. Sitten kävimme kävelyllä, jonka jälkeen joimme taas teetä ja kävimme uudelleen kävelyllä. Illalla vieraana olevien lapsien vanhemmat alkoivat saapua hakemaan heitä. Syntymäpäivä päättyi. Äiti riisui päältäni uuden mekon, avasi lettinauhat ja alkoi pestä minua ennen nukkumaan menoa. Ovelle koputettiin arasti ja sisään astui naapurin Galja, joka oli kokonaista puoli vuotta minua vanhempi ja asui kahden talon päässä meistä. - Galja, unohditko jotain? äiti kysyi. - En, isä on humalassa ja ajaa äitiä takaa. Voinko jäädä teille yöksi? - Kerroitko äidille? - Hänhän se minut teille lähetti, ettei isä sattuisi lyömään minua humalapäissään. - No, laitan teidän nukkumaan yhdessä, mutta älkää höliskö pitkään. Niin äiti laittoi meidät molemmat sänkyyni: Galjan pienempänä seinän viereen ja minut reunalle. Juttelimme Galjan kanssa, miten tapahtumarikas syntymäpäiväni oli ollut ja pian nukahdimme. Heräsin keskellä yötä siihen, että joku nojautui sänkyni laidan yli. Avasin silmäni ja näin yläpuolellani suuren sotilassedän. Hän nosti syliinsä nukkuvan Galjan. - Äiti, Galja ryöstetään, huudahdin säikähtäneenä. - Hiljempaa, tyttökulta, hiljempaa. Herätät Galjan. Äiti oli sängyn vieressä. - Äiti, miksi Galja viedään pois? - He ovat rajavartijoita. He vievät Galjan kotiin. - No, miksi? Nukkukoon täällä. - Niin ei kuulu olla. Jokaisen täytyy nukkua siellä, missä on kirjoilla, suuri sotilas sanoi ankarasti. - Mutta hänen humalainen isänsä tappelee! - Ei kuulu asiaan! - Mutta ei hän ole vakoilija. Hän on vielä pieni! - Se ei kuulu asiaan ja sillä selvä! - Älä ole huolissasi tyttökulta. Saatan rajavartijoita ja näytän, missä Galja asuu, äiti sanoi viskaten huivinsa nukkuvan Galjan päälle ja ottaen hänen vaatteensa mukaansa. Niin he lähtivät ulos. Luotin tietenkin äitiin, mutta vaadin selitystä tapahtumille. Silloin äiti kertoi, että asuimme aivan rajalla ja joka ilta rajavartioston partio tarkisti jokaisen talon ja jokaisen asunnon merkiten muistiin kaikki asukkaat. Tämä oli välttämätöntä sodan varalta, sillä rajavartioiden täytyi tietää, kuinka monta henkeä tuli evakuoida. Äiti kertoi kaiken hiljaisella tasaisella äänellä silittäen samalla laihaa selkääni. Rauhoituin ja nukahdin. Seuraavana päivänä puhuttiin vain yön tapahtumista. Galja oli itse herännyt vasta aamulla eikä muistanut mitään. Kaikki kertoivat erilaisia tarinoita siitä, miten rajavartijat olivat auttaneet pikkukaupunkimme asukkaita. Monia vuosia tapahtuman jälkeen ymmärsin, miksi tunnen luottamusta ja rauhaa sekä ylpeyttä näistä ihmisistä aina, kun näen sotilaita vihreissä puvuissaan. 20

23 niin puita pilkkomalla kuin heinä- tai metsätöihin osallistumalla. Vastavuoroisesti siviilit auttoivat rajavartijoita. Eräs rajavyöhykkeellä pitkään asunut imatralainen kertoo pikkupoikana luvuilla ansainneensa taskurahoja keräämällä marjoja rajavartijoille, joiden kuului joka vuosi poimia tietty määrä marjoja vartioston käyttöön. Yhä edelleen apua annetaan tarvittaessa puolin ja toisin ja erityisesti asukkaiden havainnot rajavyöhykkeen tapahtumista ovat ensiarvoisen tärkeitä rajavartioinnin kannalta. Asukkaiden nopeat ilmoitukset epäilyttävistä liikkujista ovat auttaneet monen luvattoman rajanylittäjän kiinniottamisessa, joten yhteistyö on varmistanut rajan pitävyyttä ja palvellut myös valtion etuja. Arkista yhteistyötä juhlistetaan kerran vuodessa molemmilla puolilla rajaa. Venäjällä 28. toukokuuta vietettävä rajavartijan päivä (Den pogranitšnika) on vuosittainen juhlapäivä, jolloin asukkaat onnittelevat vartijoita. Imatran puolella rajaa kahvitellaan puolestaan rajavartiolaitoksen vuosipäivänä 21. maaliskuuta, ja silloin vartioasemalle ovat kutsuttuja myös lähiseudun asukkaat. Raja tänään Tekniikan kehitys on muuttanut vuosikymmenten kuluessa rajavartiointijärjestelmää ja vähentänyt muun muassa maastossa tapahtuvan partioinnin tarvetta. Ennen kävelemällä ja hiihtämällä tapahtunut partiointi hoidetaankin nykyään pitkälti autoilla ja moottorikelkoilla. Enää maastossa ei ole usein tarpeen myöskään yöpyä. Kehitys on vaikuttanut Suomessa myös rajavartioasemien määrään, sillä luvuille jatkunut uusien vartioasemien perustaminen on sittemmin vaihtunut asemien lakkauttamiseen. Rajavyöhykkeellä liikkumista alettiin helpottaa lukujen taitteessa molemmilla puolilla rajaa. Suomen puolella muutokset rajavyöhykkeessä eivät ole olleet yhtä suuria kuin Venäjällä. Rajavyöhykkeen kaventumisen myötä liikkuminen rajaseuduilla on kuitenkin helpottunut kun moni aiemmin rajavyöhykkeellä sijainnut asuintalo on siirtynyt sen ulkopuolelle. Venäjällä rajavyöhykettä koskevia lakeja tiukennettiin uudelleen vuonna Rajalle perustettiin 25 kilometriä leveä rajavyöhyke, jossa liikkuminen on periaatteessa luvanvaraista. Uusi rajavyöhyke on paikoin jopa kaksi kertaa aiempaa leveämpi, millä pyritään luomaan optimaaliset olosuhteet rajavalvonnalle sekä takaamaan valtiollinen turvallisuus kokonaisuudessaan. Käytännössä tiukentunut linja näkyi syksyllä 2006 esimerkiksi rajavyöhykkeen kautta kulkevissa venäläisissä paikallis- ja kaukoliikenteen linja-autoissa matkustajien lupien tarkistamisena. Luvan puuttuminen ei kuitenkaan ollut este matkan jatkumiselle, vaan siitä selvisi huomautuksella. Svetogorskilaiset odottavat käytännön kiristyvän jatkossa, mikä heijastaisi Putinin hallinnon tiukentunutta turvallispoliittista linjausta. Ulkomaalaisten matkailijoiden kannalta lakiuudistus tarkoittaa sitä, että rajavyöhykkeen läpi tulee matkustaa suorinta reittiä ilmoitettuun matkakohteeseen, 21

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Imatra rajalla. Pertti Lintunen

Imatra rajalla. Pertti Lintunen Imatra rajalla Maahanmuuttajat harvaan asutun maaseudun voimavarana - seminaari 21.05.2010 Pertti Lintunen Imatra rajalla - sisältö 1. Imatra rajalla 2. Matkailun merkitys 3. Väestö- ja työllisyyskehitys

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Joonas Hietava. Vaihtoraportti by

Joonas Hietava. Vaihtoraportti by BRNO Czech Republic Vaihtoraportti by Joonas Hietava Alkujännitys Kun sain tietää, tää että lähtö oli varma, oli sisimässä ii äsekaisia kii tunteita. Toisaalta olin todella innoissani, mutta myös pelko

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Rajoja turvaamassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä asioita rajaturvallisuus pitää sisällään? Mainitse ainakin kolme. 2. Mitä tehtäviä Rajavartiolaitoksella on? Listaa ranskalaisilla viivoilla. 3. Minkä eri viranomaisten

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Esteetöntä festivaalielämää

Esteetöntä festivaalielämää Teksti ja kuvat: Outi Salonlahti 8.10.2013 sivu 2 / 5 Useat rock-festivaalit ovat pyrkineet toiminnassaan siihen, että mahdollisimman monet voisivat nauttia tapahtuman tarjonnasta. Esimerkkejä alkaa ilahduttavasti

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläiset ostajina Suomessa Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläisten matkat joihinkin maihin 4500 4000 3500 3000 1000

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot