Yritys Hyvä Voittajat ja heidän aineensa parasta KERHOKESKUS - KOULUTYÖN TUKI YKSITYISYRITTÄJÄIN SÄÄTIÖ

Transkriptio

1 Yritys Hyvä 2006 Voittajat ja heidän aineensa parasta KERHOKESKUS - KOULUTYÖN TUKI YKSITYISYRITTÄJÄIN SÄÄTIÖ

2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle. 2 Yritys Hyvä kirjoituskilpailussa voittaneet. 3 Voittajakirjoituksien luonnehdinnat.. 5 Sarja 1 8 Autio Mika: Vanha kaivos herää henkiin. 8 Kyyrö Mats: Pelaa merirosvojen kanssa.. 10 Leppänen Henri: Maanteiden sankarit. 12 Mstoi Hasrat: Yrittäjyys - kannattaako se? Niskanen Jani: Sammumaton liekki. 17 Nissinen Emmi: Itsenäinen kyläkauppa osana suurta ketjua Paija Ella: Yrittäjän pitkä taival Pöllänen Petra: Unelmista yrittäjyyteen Sojakka Maria: Sininen Suklaa 26 Tokola Anna: Yrittäjä pienestä pitäen.. 28 Sarja 2 30 Auhtola Nea: Ville & Kalle Ky.. 30 Kantola Sini: Elämäni malli - yrittäjä.. 33 Laitinen Sanna: Heureka! Se on Eureca 36 Salo Kati: Suosi eurooppalaista! Sitomaniemi Anna-Kaisa: Lomalle Pelloon - vertailu kahden matkailuyrityksen kotisivuista Sarja 3 41 Eprintseva Elena: 37 vuotta sujuvaa liiketoimintaa. 41 Halonen Reija: Positiivinen stressivire 43 Hiltunen Mari: Kotisivujen vertailu. 45 Hyvärinen Joni: Harrastuksesta ammatti. 48 Nordberg Linda: Kylä elää matkailusta, matkailu elää luonnosta

3 Lukijalle Yritys Hyvä on Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:n ja Yksityisyrittäjäin Säätiön järjestämä valtakunnallinen kirjoituskilpailu. Kilpailun tarkoituksena on herättää nuorten kiinnostus yrittäjyyteen ammattina sekä tarjota tilaisuus yrittäjyyden pohdiskeluun monista eri näkökulmista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Lukiokoulutuksen vastaavan aihekokonaisuuden Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Opiskelijat omaksuvat mm. aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen. Ammatillisessa koulutuksessa yrittäjyyden tavoitteena on kehittää opiskelijoista oma-aloitteisia, tunnollisia, rohkeita, kekseliäitä ja työtään arvostavia ammatinharjoittajia ja yrittäjiä. Tänä keväänä palkittiin nuoria lahjakkaita kirjoittajia jo 22. kerran. Kirjoittajia oli arviolta noin 200 koulusta. Lukiolaiset osallistuivat kilpailuun nyt kuudennen kerran ja ammatillisten oppilaitosten oppilaat ensimmäistä kertaa. Kirjoittaminen, ajattelu ja paneutuminen yrittäjän maailmaan tarjoavat omakohtaisia välineitä pohdiskella itseään, taustaansa, mahdollista omaa yritteliäisyyttään ja miksei myös yrittäjänä toimimista. Kilpailuaineissa on aina ajankohtaisia teemoja. Suomalainen ruoka, kansainvälisyys, nettisivujen vertailu ja yritys osana suurta ketjua -aiheet olivat virittäneet nuoria pohtimaan yrittäjyyden haasteita ja vaikeuksia sekä omia mahdollisuuksia yrittäjänä. Nuoret pystyvät erittelemään lapsuudenkokemuksiaan ja mahdollisia työkokemuksiaan sekä peilaamaan niitä omaan kasvuprosessiinsa. Vuonna 2006 Yritys Hyvä -kirjoituskilpailussa palkittiin sarjassa 1 kymmenen kirjoittajaa, sarjassa 2 viisi kirjoittajaa ja sarjassa 3 viisi kirjoittajaa. Palkinnoksi kukin kirjoittaja sai 500 euron suuruisen stipendin ja kunniakirjan. Voittaja-aineet on koottu tähän vihkoon virikkeeksi uusille kirjoittajille. Onnea ja menestystä vuoden 2006 Yritys Hyvä -kilpailussa palkituille! Helsingissä Anu Toivonen Kerhokeskus - koulutyön tuki ry 2

4 YRITYS HYVÄ KIRJOITUSKILPAILUN VOITTAJAT (aakkosjärjestyksessä) Sarja 1 Autio Mika Vanha kaivos herää henkiin, Kettukallion koulu, Kihniö Opettaja: Ritva Sivula Kyyrö Mats, Pelaa merirosvojen kanssa, Vieremän kirkonkylän koulu, Vieremä Opettaja: Sanna Paltemaa Leppänen Henri, Maanteiden sankarit, Juhani Vuorisen koulu, Kannus Opettaja: Paula Määttälä Mstoi Hasrat, Yrittäjyys - kannattaako se?, Pohjois-Tapiolan koulu, Espoo Opettaja: Teija Järvenheimo Niskanen Jani, Sammumaton liekki, Viitasaaren yläaste, Viitasaari Opettaja: Mauri Lievonen Nissinen Emmi, Itsenäinen kyläkauppa osana suurta ketjua, Vieremän kirkonkylän koulu, Vieremä Opettaja: Sanna Paltemaa Paija Ella, Yrittäjän pitkä taival, Punkalaitumen Yhteiskoulu, Punkalaidun Opettaja: Merja Kankkunen Pöllänen Petra, Unelmista yrittäjyyteen, Langinkosken koulu, Kotka Opettaja: Sisko Nampajärvi Sojakka Maria, Sininen Suklaa, Soppeenharjun koulu, Vuorentausta Opettaja: Johanna Ristiluoma Tokola Anna, Yrittäjä pienestä pitäen, Juhani Vuorisen koulu, Kannus Opettaja: Tarja Niku 3

5 Sarja 2 Auhtola Nea, Ville & Kalle Ky, Joutsenon lukio, Joutseno Opettaja: Mika Luukkonen Kantola Sini, Elämäni malli - yrittäjä, Iisalmen lyseo, Iisalmi Opettaja: Teija Kauppinen Laitinen Sanna, Heureka! Se on Eureca, Vaasan lyseon lukio, Vaasa Opettaja: Mervi Potka Salo Kati, Suosi eurooppalaista!, Hervannan lukio, Tampere Opettajat: Pirkko Turunen ja Riikka Kristeri-Kulman Sitomaniemi Anna-Kaisa, Lomalle Pelloon vertailu kahden matkailuyrityksen kotisivuista, Pellon lukio, Pello Opettaja: Mirjami Hyttinen Sarja 3 Eprintseva Elena, 37 vuotta sujuvaa liiketoimintaa, Länsi-Lapin ammatti-instituutti, Tornio Opettaja: Päivi Taavo Halonen Reija, Positiivinen stressivire, Mikkelin Ammattiopisto, Mikkeli Opettaja: Tellervo Karvonen Hiltunen Mari, Kotisivujen vertailu, Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, Lieksa Opettaja: Piia Ikonen Hyvärinen Joni, Harrastuksesta ammatti, Vantaan Ammattiopisto, Vantaa Opettaja: Jukka-Pekka Pöllänen Nordberg Linda, Kylä elää matkailusta, matkailu elää luonnosta, Vantaan Ammattiopisto, Vantaa Opettaja: Jukka-Pekka Pöllänen 4

6 VOITTAJAKIRJOITUSTEN LUONNEHDINNAT Sarja 1 Mika Autio (Kettukallion koulu, Kihniö): Vanha kaivos herää henkiin Hauska ja mielikuvituksellinen tarina siitä, miten tavallinen eväsretki johtaa monimuotoyrityksen perustamiseen hylättyyn kaivokseen. Mukana on sekä historian havinaa että tulevaisuuden tuulia. Mats Kyyrö (Vieremän kirkonkylän koulu, Vieremä): Pelaa merirosvojen kanssa Omaperäinen ja erittäin kekseliäs tarina siitä, miten monipuolista peliluolaa tehdään tunnetuksi kaikennähneille nyky-asiakkaille. Salaisuus on luoda paikasta mystinen ja vaikeasti saavutettava, jolloin asiakkaat tuntevat olevansa etuoikeutettuja voidessaan päästä osalliseksi palveluista. Henri Leppänen (Juhani Vuorisen koulu, Kannus): Maanteiden sankarit Koskettava ja aito kuvaus autoilija-isän ja pojan arkisesta rekkakeikasta Helsinkiin. Kirjoitus henkii asiantuntemusta ja terävää huomiokykyä. Mukana on sekä faktatietoa autoilijan työstä että tunnelmia tien päältä. Hasrat Mstoi (Pohjois-Tapiolan koulu, Espoo): Yrittäjyys kannattaako se? Hieno, syvällisesti pohtiva teksti yrittäjyydestä. Kirjoittaja käy perusteellisesti läpi yrittämisen reunaehtoja, sen hyviä ja huonoja puolia, sekä yhteiskunnan että itse yrittäjän näkökulmasta. Jani Niskanen (Viitasaaren yläaste, Viitasaari): Sammumaton liekki Asiallinen ja elämänläheinen kertomus nuoren pojan kokkausharrastuksesta, josta on tulevaisuudessa kehittymässä ammatti. Kirjoittaja kuvailee hienosti omaa kiinnostustaan ja pyrkimyksiään edistää omaa osaamistaan. Tulevaisuudessa siintää haave oman ravintolan perustamisesta. Emmi Nissinen (Vieremän kirkonkylän koulu, Vieremä): Itsenäinen kyläkauppa osana suurta ketjua Asiantuntevasti pohtiva kirjoitus pienen kyläkaupan selviämisestä tänä päivänä. Kirjoittaja kuvailee monipuolisesti omien vanhempiensa työtä kauppiaina, heidän mahdollisuuksiaan menestyä muuttuvassa maailmassa ja pohtii samalla yrittäjyyttä yleensä. Ella Paija (Punkalaitumen Yhteiskoulu, Punkalaidun): Yrittäjän pitkä taival Tunnelmallinen ja hieno tarina isovanhempien grillikioskiyrityksestä. Grillin toiminta on jo loppunut, mutta nostalginen muisto yrityksestä ja sen värikkäistä vaiheista on jäänyt kirjoittajan mieleen. Petra Pöllänen (Langinkosken koulu, Kotka): Unelmista yrittäjyyteen Vauhdikkaasti ja hauskasti kirjoitettu pohtiva teksti yrittäjyydestä yleensä ja omasta haaveesta ryhtyä vaatetusalan yrittäjäksi. Kirjoittaja on miettinyt omia mahdollisuuksiaan perusteellisesti ja realistisesti. Toki mukana on myös unelmointia. Maria Sojakka (Soppeenharjun koulu, Vuorentausta): Sininen Suklaa Todellisesta yrityksestä kertova artikkelimainen kirjoitus pienestä suklaapuodista Helsingin keskustassa. Kirjoitus esittelee liikkeen toimintaa, tuotteita, työtä ja historiaa antamalla yrittäjän itsensä puhua. Anna Tokola (Juhani Vuorisen koulu, Kannus): Yrittäjä pienestä pitäen Kirjoittaja palaa lapsuusmuistoihin ja kuvaa pienten tyttöjen leikkiyrityksiä kirjalainaamosta kukkakauppaan ja kahvilaan. Hauskat muistot panevat miettimään yrittäjyyttä myös omana tulevaisuuden uravalintana. 5

7 Sarja 2 Nea Auhtola (Joutsenon lukio, Joutseno): Ville & Kalle Ky Kirjoittaja lähestyy yritysmaailmaa omaperäisestä näkökulmasta: tekstin päähenkilöinä ovat fiktiiviset hahmot Ville ja Kalle, jotka ovat jääneet työttömiksi Konepaja Oy:stä ja päättävät nyt ryhtyä yrittäjiksi. Kirjoittaja puhuttelee miehiä suoraan neuvoen, kannustaen ja varoitellen. Sini Kantola (Iisalmen lyseo, Iisalmi): Elämäni malli yrittäjä Runomaisesti alkava haastatteluun perustuva teksti, joka käsittelee kirjoittajan isää yrittäjänä. Isä on ollut mukana monissa yrityksissä säilyttäen aina positiivisen perusasenteen työhön ja toimintaan. Hänestä on hyvä ottaa oppia! Sanna Laitinen (Vaasan lyseon lukio, Vaasa): Heureka! Se on Eureca Asiallinen julkaistuun artikkeliin perustuva teksti kirjoittajan apteekkarina toimivasta tädistä. Kirjoittaja käy läpi tädin tietä yrittäjäksi ja hänen ajatuksiaan yrittäjyydestä pohtien samalla omia käsityksiään yrittäjyydestä. Kati Salo (Hervannan lukio, Tampere): Suosi eurooppalaista! Ansiokkaasti ja kiihkoilematta ruuan kotimaata pohtiva teksti. Ostaako suomalaista vai eurooppalaista, mikä merkitys on sillä, että ruoka tulee läheltä? Kirjoittaja päätyy suosimaan kotimaista ja liputtamaan suomalaisen maaseudun puolesta. Anna-Kaisa Sitomaniemi (Pellon lukio, Pello): Lomalle Pelloon vertailu kahden matkailuyrityksen kotisivuista Tutkiva artikkeli, jossa vertaillaan kahden pellolaisen matkailuyrityksen kotisivuja. Kirjoittaja on tutkinut sivuja tarkasti käyttäjän näkökulmasta niiden ulkonäköä, käytettävyyttä ja houkuttelevuutta ja löytää sekä kehuttavaa että moitittavaa. Sarja 3 Elena Eprintseva (Länsi-Lapin ammatti-instituutti, Tornio): 37 vuotta sujuvaa liiketoimintaa Haastatteluun perustuva mielenkiintoinen artikkeli pitkän linjan hattukauppiaasta. Hattuliike Kuosi on vuosikymmenten varrella kokenut monenlaisia vaiheita, mutta menestyy edelleen sinnikkään ja asiantuntevan yrittäjän johtamana. Reija Halonen (Mikkelin Ammattiopisto, Mikkeli): Positiivinen stressivire Napakka ja asiallinen teksti oman isän yrittäjäntaipaleesta. Kirjoittaja kuvailee yrittämisen ylä- ja alamäkiä, arkea ja juhlaa. Yrittämisen positiivinen perusvire on säilynyt kaikki vuodet ja tuottanut hyvää tulosta. Mari Hiltunen (Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, Lieksa): Kotisivujen vertailu Raportin muotoon laadittu vertailu kahden päivittäistavarakaupan nettisivuista. Teksti on huolellisesti ja asiantuntevasti kirjoitettu, vertailu päätyy perustellusti suosittelemaan toisen liikkeen sivustoja sekä ulkonäön että käyttöominaisuuksien puolesta. Joni Hyvärinen (Vantaan Ammattiopisto, Vantaa): Harrastuksesta ammatti Kiinnostava haastatteluun perustuva kirjoitus netissä toimivasta antikvariaatista. Kirjoittaja kuvaa yrittäjän arkea hauskan yksityiskohtaisesti ja pohtii samalla minkälaisia ominaisuuksia yrittäjältä kaivataan. 6

8 Linda Nordberg (Vantaan Ammattiopisto, Vantaa): Kylä elää matkailusta, matkailu elää luonnosta Yrityssuunnitelma järven rantaan perustettavasta nuorisomotellista. Suunnitelman laatija käy läpi kaikki yrityksen perustamiseen liittyvät yksityiskohdat asiakaskunnasta markkinointiin asiantuntemuksella. Tällainen yritys voisi varmasti menestyä! 7

9 SARJA 1 Autio Mika Kettukallion koulu, Kihniö VANHA KAIVOS HERÄÄ HENKIIN Kihniöläinen nuoripari oli eväsretkellä metsässä. Eväät syötyään mies lampsi läheiseen pusikkoon asioilleen. Pian mies ryntäsi vaimonsa luo huutaen: Löysin luolan! Pariskunta hiippaili luolalle, joka pian osoittautui vanhaksi kaivokseksi. Aviopari tutki luolan suuta ja he löysivät maasta pari lyhtyä. Mies sytytti lyhdyt sytkärillä, tupakkamies kun oli. Arastellen pari eteni sisälle luolaan. Luolan ilma oli kosteaa ja tunkkaista. Pian löytyi hakkuja ja muita kaivuuvälineitä. Syvemmältä alkoi erottua kauniita kalkkikivimuodostumia. Vaimoa alkoi jo haluttaa takaisin ulos puhtaaseen valoon. Juuri kun he aikoivat palata, mies huomasi seinässä pienen kaapin. Se oli puoliksi upotettu hakattuun seinään. Sisällä oli kirja, jonka he ottivat mukaansa. Pari päätti olla kertomatta kenellekään löydöstään. Kotona nuoripari tutki kirjaa, jonka he olivat löytäneet. Siitä ilmeni, että kaivoksesta oli etsitty kultaa. Sitä oli löytynyt kuitenkin vain nimeksi. Kirja oli peräisin jostakin 1700 luvun lopulta. Työt oli aikoinaan lopetettu, koska kultaa ei ollut löytynyt tarpeeksi. Pari jatkoi elämäänsä ja unohti vanhan kaivoksen jo melkein kokonaan. Vaimon sisko tuli käymään eräänä viikonloppuna. Hän oli ajatellut alkaa kasvattamaan herkkusieniä. Kulut olisivat olleet hänestä liian suuret, koska olisi pitänyt ostaa ilmankostutin yms. Silloin pariskunnalla välähti, että he kaikki yhdessä voisivat alkaa kasvattamaan sieniä kaivoksessa. Siellähän oli jo valmiiksi kosteaa ja tunkkaista. Vaimon sisko epäili heidän ajatustaan. Haluan nähdä tämän teidän kaivoksenne! hän huudahti. Pariskunta näytti kaivoksen hänelle. Sisar oli aivan ihmeissään. Pian porukka päätti ryhtyä kokeiluun. Trio päätti tutkia luolaa myös syvemmältä. Sieltä löytyi lisää hakkuja, lapioita ja muita työkaluja. Kohta he päätyivät haaraumaan. Kaivostunnelit haarautuivat viiteen eri suuntaan. Mies sanoi, että heidän pitää sulkea haaraumat, koska niistä tuli kylmää iltaa. Hoidetaan paperit kuntoon ja katsotaan sitten, mitä tehdään, vaimo totesi. Paperit saatiinkin ennen joulua valmiiksi ja yrityksen nimeksi tuli Luolasienet Oy. Keväällä alettiin töihin. Haaraumat tukittiin ja suuaukolle tehtiin ovi. Kaivoksen kattoon vedettiin sähköt ja asennettiin lämpölamput. Sienet alkoivat kasvaa vauhdilla, mutta menekki oli heikkoa. Pian huomattiin, että yritys ei tuottanut tappiota, mutta ei voittoakaan. Kaikki alkoivat miettiä, mitä olisi tehtävissä.. Yrittäjät listasivat eri vaihtoehtoja: kahvila, kaivoskierros, koristekiviä, tutkimuslaitos, museo ja vuoristorata. Näistä kolmikko valitsi neljä. Kahvilaan tuli loppujen lopuksi myös pieni myymälä, joka perustettiin kaivoksen haaraumaan. Siellä myytiin luolaston omia tuotteita: korukiviä, jota saatiin yhdestä haaraumasta, sekä sieniä, kahvia, leipomuksia ja lippuja luolakierrokselle. Kierros käsitti koko luolaston. Ihmiset pääsivät näkemään, kun korukiviä valmistettiin sekä kuinka sieniä kasvatettiin. He näkivät myös kaivosmuseon, jossa oli nähtävillä kaivosvälineitä ja myös se vanha kaappi ja kirja.

10 Vuosien varrelle yrityksen nimi vaihtui Luolasienistä Elämysluolat Oy:ksi. Kaivokseen perustettiin vielä pariskunnan aikana juhlasali ja maauimala. Näiden uudistusten jälkeen kaivoksen viidestä haarasta neljässä oli toimintaa. Yhdessä tuotettiin korukiviä, toisessa sieniä, kolmannessa oli maauimala ja neljännessä kokoustilat. Joten yksi haaroista jäi suljetuksi. Pariskunta ja vaimon sisko jättivät yrityksen seuraavalle sukupolvelle, joka perusti vielä viimeiseen haaraan pienen hotellin. Vieraita kaivoksessa kävi jo jopa Amerikasta, kun taas alkuaikoina yritys oli mennä konkurssiin. Nyt yritys tuotti runsaasti rahaa ja oli Kihniön suurin työllistäjä. Vaimon sisko muutti miehensä kuoltua Italiaan viettämään elämänsä viimeisiä vuosia. Pariskunta taas jäi Kihniöön seuraamaan yrityksen kehitystä. Usein puolisot naureskelivat sille, että se kaikki sai alkunsa miehen tarpeilla käynnistä. Mies kuoli 92 vuotiaana Kihniön sairaalassa. Vaimo eli sen jälkeen vielä kaksi vuotta. Kuolinvuoteellaan hän kuiskasi hoitajalle Me saimme vanhan kaivoksen heräämään henkiin. 9

11 Kyyrö Mats Vieremän kirkonkylän koulu, Vieremä PELAA MERIROSVOJEN KANSSA Tuntemattoman kujan päässä keskustassa, suurien jätelavojen takana, seisoi ruostunut teräsovi. Vanhemmat osasivat kertoa, että siellä on ennen ollut autokorjaamo, joka sittemmin suljettiin. Oven viereen ränniin oli kiinnitetty rautalangalla vanha ja kulunut kyltti Game store on the corner. Tekstistä oli vaikea saada selvää, mutta se oli tarpeeksi kertomaan asiakkaalle, että hän oli oikeassa paikassa. Niille rohkeille, jotka kurkistivat sisään, paljastui, että sisältä liike oli kuitenkin jotain aivan muuta: Tilavat, kirkkaat ja modernit tilat olivat täynnä videopelejä, konsoleja, lisälaitteita ja oheistuotteita. Seinillä oli isoja ruutuja, joilla pyöri tuoreiden pelien ja elokuvien trailereita. Hallin takaosassa oli käytettyjä ja retropelejä, vanhoja kolikkopelilaitteita ilmaisessa käytössä, import-hyllyjä, alennuskoreja Olisi voinut väittää, että tästä epätodennäköisestä paikasta löytyi todellinen pelaajan paratiisi. Paikka, josta tuli asiakkaan oma salaisuus, jonka uskalsi kertoa vain luotetuimmille ystävilleen. Salaisuudet viehättävät luonnostaan ihmismieltä, ja tätä ominaisuutta oli kiittäminen Game store on the cornerin menestyksestä. Koko liike oli rakennettu omaperäisen ajatuksen ympärille: luodaan keinotekoinen mysteeri, jossa asiakas kokee olevansa etuoikeutetusti osana jotain jännittävää ja erikoista. Liikkeen mainonta aloitettiin jo ennen kuin myymälätila oli käyttövalmis: Kun vanhaa pajaa alettiin remontoida, se tehtiin tahallaan erittäin suurieleisesti. Ulos rakennettiin suuria rakennustelineitä ja näköesteitä. Kaikki tavarat kuljetettiin ylisuurissa pahvilaatikoissa, jolloin sivustakatsojille jäi epäselväksi, mitä sisään kannettiin. Insinöörit heiluivat ulkona tärkeän näköisinä kaavioittensa ja laskelmiensa kanssa. Parina aamuna taas remonttimiehet kulkivat ympäriinsä säteilypuvuissa ja kaasunaamareissa. Työskentely keräsi päivittäin huomattavan paljon yleisöä, ja kerrottiinpa omituisesta rakennusprojektista myös useassa lehdessäkin. Sitten, avajaispäivää edeltävänä yönä, kaikki työskentelyn jäljet purettiin. Julkisivua ei todellisuudessa näköesteiden takana ollut muutettu ollenkaan, ja ihmisille jäikin taianomainen vaikutelma, että kaikki oli vain kadonnut. Ensimmäisenä päivänä liikkeessä kävi viisi asiakasta, seuraavana kahdeksan. Kuten oli tarkoituskin, salaisuus lähti kiertämään, asiakkaiden toimiessa elävinä mainoksina. Kun liike oli toiminut muutaman kuukauden, siirryttiin kampanjan toiseen vaiheeseen: ympäri kaupunkia sijoitetut hämäräperäiset pukumiehet jakoivat sopivalta vaikuttaville ohikulkijoille kirjekuoria, joissa oli sisällä epäselvä käsin piirretty kartta liikkeen olinpaikasta, ja siihen käärittynä kuponki, jolla sai 50 % alennusta mistä tahansa yli kolme kuukautta sitten julkaistusta tuotteesta. 20 jaetusta kupongista 18 lunastettiin, ja seuraavan viikon aikana se näkyi huomattavana nousuna kävijämäärissä. Tästä eteenpäin asiakkaiden määrä kohosi viikoittain lähes eksponentiaalisesti. Pelkona oli kuitenkin, että liikkeen tullessa tunnetummaksi, sitä ympäröivä mysteerio katoaa. 10

12 Tämän välttämiseksi asiakkaiden mielenkiintoa ylläpidettiin jälleen uusilla tempauksilla. Esimerkiksi, joinain iltoina saattoi nähdä ninjoja kiinnittelemässä julisteita koskien Game store on the cornerin tulevia retropelikilpailuja (huhujen mukaan, jos sattui löytämään punaisen julisteen, tavallisista vihreistä poiketen, pystyi sen vaihtamaan liikkeessä ilmaiseen promotavaraan). Eräänä päivänä taas kujan edustalla pystyi syömään aamiaista merirosvojen seurassa vanhoilla Gameboyilla pelaamisen ohessa. Asiakkaiden viihdyttäminen vaihtuvilla kilpailuilla ja tapahtumilla oli sekä olennainen osa mainontaa ja uusien asiakkaiden kalastelua että entisen asiakaskannan ylläpitämistä. Vaikka erilaiset tempaukset saattoivat äityä hieman kalliinpuoleisiksi, miinuksille ei kuitenkaan koskaan menty. Game store on the corner oli loistava liikeyritys. Jo pelkkä liikkeeseen löytäminen oli erityinen kokemus, ja sen ympärillä pyörivät mainostempaukset varsin ikimuistoisia. Oli hienoa nähdä, että asiakkaat todella kokivat olevansa etuoikeutettuja saadessaan käyttää liikkeen palveluita. Parhaiten tämä ilmeni ulkopaikkakunnilta tulleiden asiakkaiden määrässä. Liikkeen nykyisestä olinpaikasta ei kuitenkaan ole vielä paljoa tietoa: Noin vuosi avaamisensa jälkeen, erään viikonlopun aikana, liike oli vain kadonnut oveaan myöten. Rännistä riippuvassa kyltissä, josta liike oli tullut tunnetuksi, ei enää lue mitään. Useat lehdet, mukaan lukien monet nimekkäät suomalaiset pelijulkaisut, käsittelivät omituista katoamista. Muutamissa päivissä huhut alkoivat kiertää; joku oli nähnyt, toinen oli kuullut. Internetin keskustelupalstat olivat täynnä viestiketjuja koskien kadonnutta liikettä. Ihmiset alkoivat tutkia katoamista innolla, sillä oli helppo arvata, että uuden liikkeen ensimmäisille löytäjille olisi luvassa jotain todella hyvää. Harvat tiesivät mitä todella oli meneillään, mutta yksi seikka oli varmaa: Game store on the cornerin asiakkaille on varattuna jokaiselle päivälle suurta seikkailuntuntua, ja pelin toinen kierros oli juuri alkanut. 11

13 Leppänen Henri Juhani Vuorisen koulu, Kannus MAANTEIDEN SANKARIT Kello lähenee aamuviittä. Minä nukun vielä sikeästi omassa ihanassa sängyssä. On kesäinen maanantaiaamu. Aurinkokaan ei ole vielä noussut, mutta isäni, kuljetusalan ammattilainen, on jo noussut vajaa puoli tuntia sitten ylös keittiöön keittämään aamukahvit. Keittiöstä, kaiken muun oleellisen kolinan ja metelin lisäksi, kuuluu isäni ihmeellisen virkeä ääni, ottaen huomioon varhaisen kellon ajan, herättävään sävyyn: - No niin poika, nouse jo ylös. Kello on kohta viisi. On sinunkin aika nousta ylös uuteen aamuun ja työpäivään. Puoli unissani nousen sängystä, puen lähes uudet työvaatteeni jotka ovat kirjoituspöytäni tuolilla odottamassa uutta työpäivääni, päälleni ja hortoilen keittiöön aamupalalle. Isäni juo kahviaan keittiön pöydän ääressä aamulehteä lueskellen. Hädin tuskin saan aamiaiseni syötyä, kun isä taittelee lehtensä ja sanoo kelloaan katsellen: - Syöhän nopeasti, sillä maantiet kutsuvat taas meitä rahtareita. Scania, lähes 30 metriä pitkä yhdistelmä, starttaa käyntiin. Aina ennen liikkeelle lähtöä täytyy nostaa rekan paineilmajarrujen säiliöt täyteen paineilmaa, jotta jarrut toimisivat. Noin 5 minuuttia se kestää jonka jälkeen rekkamme on lähtövalmis uudelle keikalle kohti Etelä-Suomea. Matkaa tälle reissulle on arvioitu noin 1300 kilometriä. Varhainen aamuliikenne on hiljaista. Kuuden jälkeen alkavat auringon ensisäteet häikäistä meitä tuulilasimme läpi. Päivästä näyttää tulevan kaunis. Päivä lähenee kahtatoista ja lähenemme pääkaupunkiamme Helsinkiä. Koska olemme aikataulustamme hieman edellä, voimme poiketa päiväkahville seuraavalle huoltoasemalle. Kun oikein rupean ajattelemaan tähän aikaan päivästä, että mitä kaikkea minulta olisi taas jäänyt näkemättä Scanian hytistä, jos olisin herännyt tavalliseen kesäloma-aamuun siinä yhdentoista aikoihin. Mitä kaikkea hienoa olisin missannut. Kesäaamun valkenemisen kauniina aamuna, nelostien päiväliikenteen ja hirvet jotka yrittävät kylmäpäisinä aamuvarhaisella asettua kymmeniätuhansia painavan rekkamme eteen, mutta ammattitaitoinen kuljettaja osaa olla aina valppaana myös tyhmien sarvipäiden varalle. Kun saavumme levähdyspaikkaamme huomaamme muitakin kuljettajia tauolla. Rahtarit, tuo oma väestö, joka ovat tosimies-asenteen lisäksi myös rehellistä ja ystävällistä sakkia, istuvat tauolla syöden, kahvia juoden ja keskustellen matkojensa päämääristä. Meidän taukomme kestää yleisen 15 minuuttia, jonka jälkeen matkamme jatkuu. Matkaa purkupaikallemme on vielä vajaat 200 kilometriä. Purkupaikalle päästyämme meitä odottaa iloinen yllätys, sillä rakennustyömaan miehillä on käytettävissään trukki, jolla hyvin pakatut lauta- ja lankkukasat ovat nopeasti poissa lavaltamme. Kotimatkamme voi alkaa. Matkan aikana huomaan kuinka isäni laskeskelee autolle kertyneitä kilometrejä. Hetken ynnäiltyään hän toteaa: - Kun me kotia päästään, niin meitä odottaa kuorma-auton rasvaus ja huolto. Autolle on kertynyt taas tarpeeksi kilometrejä. Meidän ajovauhdilla olisimme yöllä kotona, mutta koska Suomen laki kieltää meiltä, kuten kaikilta muiltakin kuskeilta yli 10 tunnin ajoajan yhtä päivää kohden, joudumme lyödä parkkiin ja viettää yö autossa. Yöpyminen onnistuu meiltä hyvin, koska hytin vakiovarusteluihin kuuluu kerros sänky. Yöradion soidessa hiljaisena isä asentaa herätyskellon herättämään aikaisin. Pienen iltapalan jälkeen asetumme nukkumaan. Huomenna olemme iltapäivällä kotona. 12

14 Kotia päästyämme kahvittelemme muun perheen kanssa, jotka ovat myös palanneet omista töistään. Tämä tapahtuma on perheemme yhteinen hetki, joita ilmenee harvin vähän. Kuorma-auton huoltaminen on meille tuttua puuhaa ja se käykin meiltä laatuun. Käymme läpi jokaisen akseliston rasvaten laakerit huolellisesti. Myös kardaani-akseli ja perävaunun kääntöpöytä vaativat vaseliininsa. Työ on hoidettu alta tunnin, jonka jälkeen voimme keskittyä olennaiseen. Isä televisiota katsellen, vaikka hän aina nukahtaa melkein heti laiskanlinnaansa eikä näe televisiostaan juuri mitään, ja minä kavereiden kanssa oleiluun. Mutta aamulla meitä odottaa taas aikainen herätys ja uusi keikkamme kutsuu meitä maanteiden sankareita. Me heräämme aina uuteen aamuun ja me kannamme vastuuta omalta osaltamme siitä, ettei leipä pääse loppumaan meidän perheemme ruokapöydästä. Kuljetus yrityksemme pitää siitä huolen, kunhan vain jaksamme yrittää. 13

15 Mstoi Hasrat Pohjois-Tapiolan koulu, Espoo YRITTÄJYYS - KANNATTAAKO SE? Mitä tämän yhteiskunnan yrittäjyys niistä tavoitteleville nuorille tai liiketoimintaa suunnitteleville aikuisille oikeastaan tarjoaa? Monien mielestä ei edes itsensä yrittäjyyteen sitoutuminen anna vielä selkeää ja aitoa kuvaa siitä etteikö yrittäjyys olisi kokonaisuudessaan kannattavaa tai ottaa tilaisuutta vastaan ja ryhtyä toteuttamaan saavutuksiensa maailmaa hyvien ansioidenkin perusteella. Jokainen, jolle sana yrittäjyys, oma yritys palvelevine väkeineen, tuo mieleen siihen kohdistuvaa intohimoa ryöppyvine ajatuksineen ja yhä uusine ideoineen. Se antaa niin tarmokkuutta kuin päättäväisyyttä takertua haasteeseen omien kykyjen ja ammattitietojen tukemina. Oma-aloitteisuus omien luovuuksien seuraamina ja käyttäminä ei ehkä heti alkuunkaan pääse täyttämään odottajansa toiveita, vaan aika ja pelkkä kärsivällisyys aikanaan ratkaisevat yrityksen menestyksen ja tuottavuuden perustajalleen. Liiketoiminta taas itseltään vaatiikin niin sisäistä kuin aitoa kilpailuhenkeä suoriutua niitä vaativista yrittäjyystoiminnoistaan. Mikään ei tule tai tapahdu itsestään vaan tavanomaiseen yksityiseen toimintaan liittyy aina riskejä ja kyky uskaltautua ja asettua oman päämääränsä tavoittelemiseen. Hyvät ihmissuhteet luovat uutta pohjaa kannustaen näin samalla yritteliääksi ryhtymistä. Uudet elämäntavat muovaavat jatkuvasti nykyarjen rutiinia tuoden näin esille yhä uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja niistä kiinnostuville nuorille mutta myös täysi-ikäisille henkilöille. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä on kuitenkin hyvä paneutua sen sisältöön ja siitä mahdollisesti vaatimiin perustietoihin. Ne antavat selvää asennetta ja esikuvaa yritteliäisyyden halusta myös alustavien liikesuunnitelmien kannalta. Oma etu ei kuitenkaan yksistään riitä takaamaan oman yrityksen tuottavuutta tai sen mainetta. Ympärillämme olevat erilaiset yritysmuodot kuka kukin oman vaikutusvaltansa säilyttämiseksi hyödyntävät tuotantoaan aina eri-ikäisille kohderyhmille niille, jotka sitä enemmän tarvitsevat (tuote uusi merkkituote eri tarpeiden mukaan). Tämä on tärkeää niin markkinoinnin kuin muidenkin osa-alueiden kilpakynnyksessä. Onko oma yritykseni tarpeeksi riittoisa hyödyntämään asiakkaittensa toiveet ja ylläpitämään yrityksen suhteellista yleisvaikutelmaa myöskin pysyäkseen taloudellisessa johtoasemassaan pyrkiäkseen näin luomaan tiiviit suhteet sen säilyttämiseksi. Yrityksen valinnasta ja eri vaihtoehdoista on nykyään hyvin perusteellisesti tietoa jo näin ennakolta liiketoimintaa harjoitteleville nuorille ja aikuisille, mikä on hyvä sen pohjalta, mistä lähtökohdasta ottaa ensiaskeltaan ja omien hyötyosien ratkaisemana sulautua joukkoon yritysmaailman erilaisten mahdollisuuksien ja yllättävien haasteiden tarjoamina. Sisällöltään siihen sitoutuminen vaatii vielä muutakin kuin riittävästi ammattitaitoa, tietoa sekä miltei jo aikaisempaa kokemusta. Hyvät ja selkeät valmiudet ryhtyä ottamaan itse vastuuta omista kyvyistään luoda niihin perusteelliset pohjat tuoden näin esille luovaa päättäväisyyttä ja samoin itsevarmuutta tuoda itsestään esille juuri nuo tarvittavat ominaisuudet ja motivoitunut asenne kyetä vastaamaan henkilökohtaisista johtopäätöksistään omalla aktiivisella tasollaan edellyttäen näin henkisiä voimavaroja eli tietotaitoa käyttää osaamistaan siinä missä sitä eniten tarvitaan hyvine itsetuntoineen perustaitojen rinnalla. Määrätietoisella harjoittelullaan voi saavuttaa myös välttämättömiä käytännön ammattitaitoja jopa omaan yleishyödylliseen käyttöönsä myöhemmin tulevissa elämänvaiheissaan. Mistään ei ole haittaa, mistä yksiselitteisesti oppii. Ne antavat ja tuovat saavutuksiin uusia virikkeitä ideoiden hyödyntämiseksi, mikäli tulevaisuudessakin löytyy intoa perustaa esim. jokin yksityinen liike, pieni tavaratalo, kioski tai palvelualaan liittyvä yritys omalla nimellään. Hyväksyttävä liikeidea ei sellaisenaan tule välttämättä lupaamaan vain myönteisiä voitonhetkiä. Yritys joka ei heti alkuun menesty tai se ei ole kannattavuuteensa nähden kovin lupaava sen suhteen mitä itse on siltä odottanut. Taipumus tällaisiin tilanteisiin ei kuitenkaan herkeämättä päätä toimintaansa. 14

16 On oma suhtautuminen siihen, miltä asenteelta lähtee yritys- ja liikemaailman sääntöjä noudattamaan. Voi olla niin hyviä kuin huonojakin puolia etuisuuksiin nähden, joissa kärsivällisyys ja rohkeus ennen kaikkea palkitaan. Näissä toimissa perusedellytykset nousevat selvästi tarkkoihin arvoihin tuoden näin mukanaan tiukkoja sääntöjä noudatettavinaan. Sen asettaminen sijoilleen reilut pelisäännöt antaa kuitenkin vastinetta varautua näin ennakolta odottamattomiin yllätyksiin. On aivan selvää, ettei heti alkuun kaikki epäselvyys ole heti ymmärrettävissä, nimittäin on monenlaisia toimenpiteitä selvitettävänään ennen varsinaista yrityksen perustamista. Monet ovatkin valmiita hyvin perustein sijoittamaan alkutuotannolle pääomaa ja ryhtyä tavoittelemaan asettamaansa päämäärää vakituisin tuloin ja elannoin. Ihmisillä on ominaisuuteensa nähden myös syvä taipumus herättää itsessään ajatuksia ja mykistyttäviä ideoita joita se arastavin mielin haluaisi lähteä toteuttamaan, mutta riskejä sen rinnalla mukaan ottaen. Myöskin tiedotusvälineiden ja ympärillä tapahtuvaa monialaista kehitystä on oman liikeyrityksensä kannalta hyödyllistä tarkkailla ja seurata, sillä koskaan ei voi saada täyttä varmuutta siitä etteikö itsestään nousisi esille vaativiakin yrittäjän ominaisuuksia. Ei ole epäselvää myöskään, etteivätkö suuret yritykset olisi keränneet ympärilleen jatkuvasti uusia sidosryhmiä, joita pitkin se lähtee vakiinnuttamaan jo ennestään tuottavaa voittoa, mutta on hyvin tärkeää, että reilut pelihenget tunnetaan pääsääntöisesti ja näin pyrkiä myöskin tuottamaan ja kehittämään entistäkin uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia asiakkailleen. Vähäpätöisetkin ongelmatilanteet synnyttävät usein epäluuloja yrityksensä onnistumisen suhteen. Mutta miten pitkälle tähtäimelleen asetettu henkilökohtainen päämäärä tulee onnistumisensa myötä kantamaan voittoisaa turvaa. Positiivinen yhteistyökyky on ensisijaiseksi eduksi myöskin menestymisen suhteen. Yksityiset liiketoiminnat (parturi-kampaamo, ravintola, pizzeria) ovatkin selvästi nousussa mikä antaa viitteen taas siihen, että yhä useammat haluavat omien kokemustensa perusteella tuoda henkistä elämänrytmiä palvelemalla niin yhteiskuntaa kuin omienkin toimeentulojen hankkimiseksi. Monilla tämä saattaa antaa hyvää etua ja selvää odotettua voittoa mutta on myös tapauksia, jossa ikävätkin puolet yrittäjyydestä tulevat esille. Selvät elämänasenteet ja vahvat itseluottamukset ovat kaiken perustana niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Entä riittävätkö oma-aloitteisuudet (ammatin- tai liikkeenharjoittaja) vaikeuksiensa voittamiseksi? Oma perhe ja lähiyhteisö tällaisten tilanteiden tukemina auttaa rakentamaan uutta sopusuhteisin mielin hallittua mahdollisuutta jatkaa liikeyritystään. Kannustaminen johtamaan yritystä kovalla otteella panee sisäisenkin ajatuksen tuntemaan yrittäjyyden hallitut pelot. On hienoa omankin lukemansa perusteella kuulla, että on nykyäänkin tarjolla erikoisen luontevia yrittäjäkursseja, eikä itse yrittämiseenkään välttämättä edes tarvita kovin korkeaa koulutusta. Nuorena yrittäjäksi ryhtyminen antaa loistavaa kokemusta oppia tuntemaan yrittäjyysmaailman niin hyödylliset kuin ikävätkin puolet, mutta josta voisi olla hyötyä tulevassakin elämässään. Sen opastaminen yrittäjyyden henkiselle tasapainolle auttaa sopusuhtaisesti pääsemään aloilleen kovissakin otteissa, vaikkakin ulospäin suuntautuva halu ja kiinnostus lähteä mukaan onkin siinä tärkeintä. Toisaalta sanotaan, että työttömänä tienaa enemmän kuin työssäkäyvänä, mutta tärkeää on muistaminen siihen, että myöskin yrittäjänä saavuttama perusedellytys antaa erikoisen kuvan kohdata haasteita niin ikään kuin itsensä onnistujana uskaltava yrittämään ja kokeilla mitä erilaisempia vaihtoehtoja. 15

17 Muistan, kuinka perheelläni oli pieni kioski Helsingin lähiössä. Sen menestys ei ulottunut kovinkaan pitkälle huipputasolle, mutta ei sillä huonojakaan puolia kovin monta ollut. Itse kävin siellä muutaman kerran ja vaikka itse en siellä töitä tehnytkään, tuntui siltä, kuin aamut ja illat olisivat väkisinkin vetäneet itseään puoleensa ja antaneet näin ajan pyörteen kulua kulumistaan. Viileän tunkkainen ilma, tuotteiden humea ja makeinen tuoksu leijaili ympäriinsä odottaen mielivaltaisina ottajaansa. Saatoin kuvitella itseni jonakin kaukaisena päivänä samantapaisen pienen puodin pitäjänä ja ahertamassa paperitöiden kimpussa. Haaveita, toiveiden ajatteluja riittää ja niiden onnistumisessa on yrittämisen pohjana tiukat vaatimukset. Nuorena yrittäjäksi ryhtyminen on juuri tilanteenmukaista aloitetta kehittää itsessään tarvittavia ominaisuuksia kyetä selviytymään monenlaisista haastavista tilanteista. Näiden oman perheeni kokemustenkin perusteella ei ole kovin yksinkertaista myöskään siihen (yritykseensä) sijoittaminen. Tavallisesti työskentely aamusta iltaan pienessä liikkeessä saattaa viedä aikaakin pois perheensä luota. Tätä pyritään säilyttämään ja vaikka millä keinolla hyvänsä oman taloudellisen toimeentulon turvaamiseksi. Miksi siis kilpailla, kun yrittää voi yhdessä huolimatta omista aikaansaannoksistaan. Jopa sen mahdollisuudet kasvamisen suhteen hyvällä tasollaan nousevat, kun kyky luottaa vahvasti itseensä pysyvät hyvin paikallaan. Oma sisäinen kiinnostuksensa hyvissä ajoin lähtee liikkeelle henkisestä varmuudestaan lähteä kohtaamaan yrittäjyyden tuomat valikoimat parhaine etuineen. Mielenkiintoa herättävä asia on, että yrittäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa myös Suomessa tietäen ja tuntien samalla pärjääminen omalla toimialallaan auttaa myöskin ymmärtämään tilanteensa tarkoitusta. Kuka tahansa, jolle tavoitteellisuus ja pakkomielle sukeltava liikemaailman tuomiin päämääriin ja vaikuttaen näin omiin henkilökohtaisiin päätöksiin tutussa ilmapiirissä. Vielä kun hyvinvoinnin osalta tarvitaan lisää palveluita suurille ikäryhmille on tärkeää, että monet ottavat kannustuksena mahdollisuutta vastaan ja auttavat tulevaa yhteiskuntaa. Se on osa kokemusta erityisin haastein käyttää luovuuttaan hyviin tarkoituksiin ja tästä paremmasta syystä kokea sen tilanteenmukaista odotusta. Elämä on jatkuvasti oppimista uutta, josta ei ole lainkaan haittaa pikemminkin hyötyä myöhemmissä elämänvaiheissaan. 16

18 Niskanen Jani Viitasaaren yläaste, Viitasaari SAMMUMATON LIEKKI Kotitalouden tunti on juuri päättynyt ja istahdan linja-auton penkille. Vaikka kuusituntinen koulupäivä loppuikin, minulla alkaa työvuoro. Tänään teen vain nelituntisen työpäivän, mutta yleensä vuoro on kahdeksan tuntia. Viimein linja-auto sulkee ovensa ja auto lähtee liikkeelle pitäen kovaa meteliä. Kotitalouden tunnilla valmistimme afrikkalaista ruokaa. Kaikki sujui hyvin, ja opettaja päästi meidät vähän aikaisemmin. Kotitalous on lempiaineeni, ja valitsin sen heti ensimmäiseksi valinnaisaineeksi. Ruoanlaitto on aina kiehtonut ja miellyttänyt minua. Kotonakin viihdyn keittiössä hyvin usein, eivätkä vanhempani pistä yhtään pahaksi sitä. He kannustavat minua jatkamaan ja ovat iloisia siitä, että olen löytänyt itseäni kiinnostavan harrastuksen. Kokkauksen ja minun yhteinen taipaleemme alkoi jo minun ollessani ihan pieni. Ruoanlaitto sisältyi kaikkiin leikkeihini. Olin hieman erilainen poika muihin verrattuna pienenä. Toisten leikkiessä autoilla ja traktoreilla minä sitkeästi valmistin lounasta vanhemmilleni. Isovanhemmat mainitsevat tämän usein, kun keskustelu kääntyy ruoka-aiheeseen. Pienestä asti olen seurannut äitiä keittiössä ja auttanut kaikin mahdollisin keinoin. Ihan varhaisimpia muistojani on leikkiliesi, jossa joka päivä valmistuivat mitä ihmeellisimmät gourmet-ateriat. Kerhoikäisenä olin innostunut kokkikerhoista, joita järjestettiin kerran viikossa. Kerhoissa tehtiin pullia ja pipareita, mutta kyllä siellä välillä hieman haastavampaakin oli. Televisio tarjosi myös hyvää katseltavaa, kun sieltä tuli kokkiohjelmia. Muistan istuneeni sohvalla, kun Makupalat ja monet muut kokkausohjelmat tulivat; erilaiset ruoka- ja kokkauskirjat ovat myös pitäneet paikkaansa kirjahyllyssäni. Nyt yläasteella olen nauttinut kovasti kotitaloustunneista, eikä ollut ihme, että valitsin sen heti valinnaisaineeksi. Noin vuosi sitten, kun ensimmäinen TET-viikko lähestyi, kävin kysymässä liikennemyymälän ravintolasta harjoittelupaikkaa, jonka onnekseni sain. Viikon aikana sain tutustua ravintolakeittiöön ja kokkien työhön. Aluksi harjoittelin tiskaamista, mutta pian sain kokeilla salaattien tekemistä sekä ruoka-annosten pöytään tarjoilua. Viikko kului todella nopeasti, ja viimeisenä päivänä minulle tarjottiin kesätyöpaikkaa. Otin tarjouksen innokkaana vastaan; kevät kului nopeasti ja kesä vaihtui tilalle. Tein kesätöitä melko paljon. Kesätyöt eivät rajoittuneet vain pariin viikkoon, vaan sain jatkaa töitäni. Opin lukuisia keittiötaitoja, joita tulen tarvitsemaan kyseisen alan opiskeluissa. Näin kesäloma alkoi lyhentyä ja koulu ja arki lähestyä. Koulu oli jo alkanut, kun sain soiton viime kesän työpaikastani. He kysyivät, haluaisinko tulla heille töihin. He ehdottivat, että jos haluan, voisin käydä joskus viikonloppuisin sekä pikku lomilla tekemässä lyhyitä työpäiviä. Pidin ajatuksesta ja vastasin myönteisesti. Niinpä seuraavalla viikolla istuin jo johtajan kanssa keskustelemassa työasioistani. Nyt syksyn ja talven aikana olen tehnyt silloin tällöin joitakin työpäiviä. Sain myös tarjouksen kesätyöpaikasta samassa paikassa. Nyt kun peruskoulu loppuu keväällä, olen päättänyt lähteä opiskelemaan ravintolakokiksi syksyllä. Tietysti olen tiennyt sen jo kauan, että kokkialalle lähden opiskelemaan. Jos pääsen hakemaani ravintolakouluun, tarkoittaa se muuttamista toiselle paikkakunnalle. Muutto olisi suuri muutos elämässäni, mutta sen muutoksen olisin valmis tekemään. Haaveenani on myös oman ravintolan perustaminen. Välillä uppoudun ajattelemaan sitä, millaisen ravintolan haluan. 17

19 Linja-auto pysähtyy keskustaan. Ovi avautuu verkkaisesti, ja ihmiset keräävät tavaransa kasaan linjaautossa. Nousen ulos, ja vedän keuhkot täyteen ilmaa. Puhkun intoa työpäiväni vuoksi. Muutaman tunnin saan taas tehdä sitä, mistä eniten pidän. Suuntaan katseeni työpaikan suuntaan ja lähden matkaan. Kokin paloa minussa ei mikään saa sammumaan. 18

20 Nissinen Emmi Vieremän kirkonkylän koulu, Vieremä ITSENÄINEN KYLÄKAUPPA OSANA SUURTA KETJUA Vain muutama vuosikymmen sitten jokaisessa sivukylässä oli sekatavarakauppa tai useampikin. Nykyään vain harvassa kylässä on toimiva kyläkauppa, mutta onneksi joitain on jäänyt jäljelle. Vieremän kunnan viimeinen ja ainoa kyläkauppa on Salahmin kylällä, ja sen omistavat vanhempani. Nimensäkin kauppa on saanut isäni mukaan. Isäni on toisen sukupolven kauppias, sillä hänen vanhempansa perustivat kaupan vuonna Ensimmäiset vuodet he pitivät kauppaa talonsa vieraskammarissa mutta uuden Ouluntien valmistuttua rakensivat kaupan tien varteen. Vuonna 1989 tehtiin sukupolven vaihdos, jolloin isäni ja äitini aloittivat kaupan pidon. Tutkiessani syitä kyläkauppojen määrän vähenemiseen suurimmiksi syiksi kohoavat väestön muutto kaupunki- ja kyläkeskustaajamiin, kauppiaiden ikääntyminen, eläkkeelle siirtyminen ja toisaalta vaikeus saada seuraajia jatkamaan kaupan pitoa. Kauppa- ja teollisuusministeriö onkin vuodesta 2004 alkaen antanut kyläkaupoille mahdollisuuden hakea investointitukea, jolla kauppiaat voisivat parantaa kilpailukykyään ja palvelujaan. Tällä tuella pyritään välttämään ja estämään kyläkauppojen kuolemia. Kauppamme katolla on aina ollut K-merkki, joka kertoo, että olemme K-ryhmäläinen ja kuulumme tällä hetkellä K-extra ketjuun Itä-Suomen alueella. Ketjuun kuuluu kaikkiaan 230 kauppaa, ja suurin osa niistä on maaseudulla toimivia kyläkauppoja. Ketjuun kuuluvien kauppiaiden yhteistyö ja yhteydenpito toimii hyvin. Ketjuyksikkömme puheenjohtajat järjestävät palavereita, joissa annetaan tietoa ketjuun liittyvistä asioista ja kauppiaat voivat vuorostaan lähettää tietoa ja kuulumisia ketjujohtokunnalle, jolla on ketjun ylin päätösvalta. Ketjuuntuminen onkin hyvin tyypillistä kyläkaupoille, mutta kyllä niin sanottuja villejäkin on olemassa. Ketjuuntuminen luo tiettyä turvaa meille pienille kaupoille ja kauppiaille, sillä monta asiaa, jotka liittyvät kauppamme pitoon, on jo valmiiksi hoidettu. Parhaimpina asioina ketjuun kuulumisessa onkin, että ketjuyksiköt neuvottelevat valmiiksi kauppiaiden puolesta esimerkiksi teollisuuden kanssa kilpailukykyisemmät hinnat. Toisaalta tavarantoimittajat vaativat vuorostaan kauppiailta, että he sitoutuvat ostamaan niitä tuotteita, joille on sovittu tietty alehinta. Ketjuyksikkö hoitaa myös ketjun ketjun yhteismarkkinoinnin ja laatii vähittäishinnoittelun osalle perusvalikoiman tuotteille. Kauppojen pitää ottaa huomioon hinnoittelussaan, etteivät saa ylittää näitä hintoja. Eräs tärkeä asia kauppojemme kannalta on myös se, että tavaratilausten teko ja toimitus on järjestetty hyvin ketjun kautta. Pienenä kauppana meidän on otettava huomioon laatiessamme tuotevalikoimaa myös asiakkaamme ja heidän tarpeensa. Ketjuyksikkö laatii ketjuun kuuluville kaupoille yhtenäisen perustuotevalikoiman, ja sen suuruus vaihtelee kaupan kokoluokan mukaan. Tätä valikoimaa me täydennämme sitten asiakkaittemme vaatimusten mukaan. Asiakaskuntammekin vaihtelee jonkin verran vuodenaikojen mukaan, minkä otamme myös huomioon tuotevalikoimissamme. Kesällä kaupankäynti on vilkkainta, ja alkuvuosi on hiljaisinta aikaa. Tavaravalikoimamme koostuu elintarvikkeista, käyttötavaroista, osittain rautamaataloustuotteista, ja lisäksi meillä on polttoaineiden jakelupiste, veikkaus ja kahvila. Kaupassamme on myös myynnissä kuntamme pohjoiskylien kalastusosakunnan kalastus- ja metsästyslupia. Periaatteessa meillä ei myydä ei oota, sillä jos asiakas kysyy sellaista tuotetta, mitä meillä ei ole kaupassa, toimitamme sen hänelle. 19