Kunnan nimi: Postitoimipaikka Mikkeli. Puhelin

Transkriptio

1 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky. SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Palveluntuottajan Y-tunnus: Kunnan nimi: Kuntayhtymän nimi: Sote -alueen nimi: Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ky, ESSOTE Toimintayksikön nimi Mikkelin Validia-talo Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Mikkeli Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Luvanvaraiset palvelut /Asumispalvelut/ Tehostettu palveluasuminen - vanhukset, 37 asiakaspaikkaa Ilmoituksenvaraiset palvelut/asumispalvelut/ Palveluasuminen - vanhukset, 0 asiakaspaikkaa Toimintayksikön katuosoite Kiiskinmäenkatu 4 Postinumero Toimintayksikön vastaava esimies Marketta Montonen Postitoimipaikka Mikkeli Puhelin Sähköposti marketta.montonen@validia.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintovirasto / Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Palvelu, johon lupa on myönnetty Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat Oy:n tasolla keskeiset vuosisopimustoimittajat on luetteloitu IMS-toimintajärjestelmässä, yksikössä ylläpidetään luetteloa paikallisista vuosisopimustoimittajista. Liitteeseen Paikalliset/alueelliset ostosopimustoimittajat sisältyy kuvaus menettelystä, jolla varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia.

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin. Mikä on yksikön toiminta-ajatus? Tuemme asiakkaitamme elämään arvokasta elämää. Se muodostuu itsenäisyydestä ja turvallisuudes-ta. Itsenäisyyttä on mahdollisuus tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä kaikissa elämänvaiheissa. Turvallinen elämä mahdollistuu tarjoamillamme, helposti saatavilla olevilla palveluilla, joita asiakas voi valita tarpeensa mukaan. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n tuottamissa palveluissa lähtökohtana on asiakkaiden näkökulma ja palvelutarve. Seuraamme ja arvioimme asiakastyytyväisyyttä ja palvelujen kohdentumista aktiivisesti sekä kehitämme niihin liittyviä palautejärjestelmiä. Yhteisen arvoperustan luomiseksi ja ylläpitämiseksi järjestämme käyttäjäasiakkaiden kanssa vuosittain arvoiltapäivän, jossa kirkastamme toimintaamme ohjaavia arvoja. Harjoitamme monipuolista ja asianmukaista viestintää ja markkinointia asiakkaisiin, omaisiin ja muihin sidosryhmiin päin. Panostamme henkilöstön työhyvinvointiin, ammatillisuuden kehittämiseen ja yhtiön arvojen mukaiseen toimintaan. Kaikessa toiminnassamme huomioimme tehdyt sitoumukset, toimintaa ohjaavat lait ja viranomaismää-räykset. Validia Asumisen käytössä olevat tilat mahdollistavat asiakkaiden ja henkilökunnan esteettö-män liikkumisen ja toiminnan. Laatu merkitsee meille prosessien jatkuvaa kehittämistä. Johto sitoutuu tukemaan ja rohkaisemaan koko henkilöstöä kehittämään jatkuvasti toimintaa ja palvelujen laatua yhtiön strategian ja liiketoiminta-suunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Arvot ja toimintaperiaatteet Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne. Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa. Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet? Yksikkömme Arvot ohjaavat työtämme, näkyvät päivittäisessä työssämme sekä ovat apuna valinnoissamme ja ratkaisuissamme, joita päivittäin työssämme teemme. Arvomme ovat Ihmisarvo, Luotettavuus, Rohkeus, Uudistuminen ja Avoimuus. Arvot on avattu Validia Asumisen eettiseksi ohjeistoksi. RISKINHALLINTA (4.1.3) Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia? Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. 2

3 Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia. Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työ-vaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako Yhtiön johto huolehtii omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työn-tekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja tur-vallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus hyödynnetään ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Yhtiössämme riskinhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja dokumentoida sekä ehkäistä poikkeamat, määrittää ja toteuttaa niille korjaavat toimenpiteet ja toimenpiteiden vastuuhenkilöt. Strategisesta riskien hallinnasta vastaa yhtiön johtoryhmä. Riskien tunnistaminen Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit? Sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus Sosiaalihuoltolain (1301/ , 49) velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteutumisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta Essoten sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Mikkelin Validia-talossa havaitut tilanteet kirjataan IMS-toimintajärjestelmään, jossa on menettelyohjeet Poikkeamien sekä asiakaspalautteiden hallinta Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? Esiintyneet läheltä piti -tilanteet ja epäkohdat käsitellään yksikössä viikkopalaverissa. Tieto tapahtumista kirjataan viikkotauluun sekä yksikköraporttiin kuukausittain, joka käsitellään aluejohdon palaverissa. Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. 3

4 Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Esiintyneet läheltä piti -tilanteet ja epäkohdat käsitellään yksikössä viikkopalaverissa. Tieto tapahtumista kirjataan viikkotauluun sekä yksikköraporttiin kuukausittain, joka käsitellään aluejohdon palaverissa Muutoksista tiedottaminen Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille? Viikko- ja kuukausipalavereissa käsiteltäviä asioita yksikössä. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Omavalvontasuunnitelma on osa Oy:n laadunhallintajärjestelmää. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n palvelujohtaja (asuminen) Eija Kosunen vastaa palvelutoiminnasta, toiminnan laadusta sekä seuraa ja raportoi niiden toteutumista. Palvelu-johtaja vastaa palvelujen valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta ja toiminnan kehittämisestä sovituilta osin sekä laatujärjestelmän ajanmukaisuudesta ja käytöstä palvelutoiminnassa sekä omavalvonnan toteutumisesta osakeyhtiötasolla. Palvelujohtaja Susanna Ylisuvanto vastaa alueensa omavalvonnan organisoinnista ja johtamisesta. Palvelupäällikkö Marketta Montonen vastaa yksikön toiminnasta, toiminnan laadusta ja seuraa niiden toteutumista sekä vastaa yksikön palvelujen ja toiminnan kehittämisestä ja yksikön omavalvonnan suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista ja yksikön henkilöstön perehdytyksestä omavalvonnan toteuttamiseen. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Omavalvontasuunnitelma on laadittu yhteistyössä yhtiön johdon kanssa. Yksikön työryhmään ovat kuuluneet sairaanhoitaja Sari Rönkkönen ja henkilökuntaa. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Marketta Montonen, palvelupäällikkö Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muu-toksia. Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan vähintään vuosittain sekä heti mahdollisten toiminnassa tapahtuneiden muutosten jälkeen. Toiminnan tai toimintaan liittyvien ohjeistuksien muutokset päivitetään Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n toimintajärjestelmään (laadunhallintajärjestelmä), mikä on kuvattu sähköisessä IMS-toimintajärjestelmässä. Sen avulla koko henkilöstöllä on käytössään aina ajanmukainen tieto toimintatavoista ja laadunhallinnasta, tavoitteiden saavuttamisesta, asiakasvaatimusten täyttämisestä sekä toimintajärjestelmän ylläpidon vastuualueista. IMS-toimintajärjestelmän päivityksestä vastaa yhtiön laatu- ja turvallisuuspäällikkö Arto Koskelainen. Osakeyhtiön laadunhallintajärjestelmä toteuttaa ISO standardin vaatimuksia. Yksikkökohtaisesta päivityksestä ja tiedottamisesta vastaa palvelupäällikkö Marketta Montonen. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? Suunnitelma pidetään nähtävillä yksikön virallisella ilmoitustaululla. Omavalvontasuunnitelman liitteet on koottu kansioon, joka on saatavilla henkilökunnan työpisteestä. Viranomaismääräysten mukaan nähtävillä olevat dokumentit ovat yksikössä esillä 1. krs:n ilmoitustaululla. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky:n (Essote:n) kotisivuilla. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) 4

5 Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Asiakkaalla on oltava kunnan kanssa tehty voimassaoleva asiakkuussuunnitelma. Yksikössä laaditaan asiakkuussuunnitelman pohjalta yhdessä asiakkaan ja/tai omaisen tms. kanssa kirjallinen asiakaskohtainen palvelun toteuttamissuunnitelma, jossa kuvataan asiakkaan palvelut yksikössä. Asiakaskohtaista palvelun toteuttamissuunnitelmaa tehtäessä asiakasta informoidaan asiakirjan sisällöstä ja asiakirja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista toinen asiakkaalle ja toinen palveluntuottajalle. Asiakirja päivitetään puolivuosittain sekä tarvittaessa asiakkaan tilanteen muuttuessa. Asiakasmaksuista informoidaan asukkaaksi saapuessa ja asiakasmaksujen muutoksista informoidaan palavereissa sekä kirjallisella tiedotteella. Vuokrankorotuksesta asiakkaalle lähetetään kirjallinen tieto vuokravalvonnasta. Ims-toimintajärjestelmästä löytyy pohja asiakaskohtaista palvelun toteuttamissuunnitelmaa varten sekä Ohjeistus palvelutarpeen arviointiin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Asiakaskohtainen palvelu tarkistetaan aina palvelusuunnitelmapalaverissa, sekä palvelutarpeen muuttuessa. Raportoimme asukkaiden kotikuntia kaksi kertaa vuodessa asiakkaiden avuntarpeesta ja näissä yhteyksissä tarkistamme samalla mahdollisen palvelutarpeen muutoksen. Tarvittaessa ohjaamme ja neuvomme asiakasta ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon hänen kulloinkin kyseessä olevaan tarpeeseen. Tarvittaessa avustamme yhteydenotossa. Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Asiakas päättää, keitä omaisia tai läheisiä osallistuu hänen asioidensa arviointiin. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Asiakaskohtaiset palveluntoteuttamissuunnitelmat ovat työntekijöiden luettavissa ja käytettävissä pe-rehdytyksen osana Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja 5

6 yksityiselämän suojaan. Henkilö-kohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa. Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu? Rajoittavia toimenpiteitä ei lähtökohtaisesti tarvita. Mikäli asiakkaan oman tai muiden henkilöiden turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan rajoittamista, sen tulee olla perusteltua ja siihen tulee olla lääkärin määräaikainen lupa. Rajoitteen tulee olla lievin mahdollinen keino, jos siihen päädytään. Rajoitteita ei tule koskaan käyttää mielivaltaisesti. Rajoitteita harkitaan aina vakavasti ja koko prosessi sekä mahdollinen päätös kirjataan asiakkaan asiakirjoihin. Rajoitteiden käytöstä annettua lääkärin määräystä ja tarpeellisuutta arvioidaan jatkuvasti ja se puretaan heti, kun on mahdollista. Noudatetaan Valviran ja essoten vanhus- ja vammaispalveluiden ylilääkärin ohjetta liikkumista rajoittavien turvavälineiden käytöstä. Yksikössä ei pääsääntöisesti käytetä rajoitteita tai pakotteita. Kuitenkin asiakkaan turvallisuuden vuoksi esim. pyörätuolissa voidaan käyttää turvavyötä putoamisen estämiseksi. Lisäksi mikäli asiakkaan turvallisen lääkehoidon toteutumisen varmistamiseksi asiakkaan henkilökohtaiset lääkkeet tulee säilyttää asiakkaan tavoittamattomissa, järjestetään asuntoon lukittu kaappi lääkkeiden säilytystä varten. Rajoitteista sovitaan aina kirjallisesti asiakaskohtaisessa palvelun toteuttamissuunnitelmassa. Tilannekohtaisia rajoittamistoimenpiteitä tehdään, mikäli henkilö on vaaraksi itselleen tai toisille. Rajoittamistapaukset dokumentoidaan ja käsitellään henkilöstöpalaverissa, jossa myös laaditaan suunnitelma rajoittamistoimenpiteitä vaati-vien tilanteiden ehkäisemiseksi. Mikkelin Validia-talossa asiakkaat päättävät itse aikataulunsa ja pyytävät avustukset kutsujärjestelmän kautta, johon on mahdollista laittaa myös ennakkopyyntöjä. Odotusaikoja (yli tunnin ja kahden tunnin odotusajat, lähtöjen viivästyminen, WC-odotusajat) seurataan viikoittain ja raportoidaan myös yhtiön johtoa kuukausiraporteissa. Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne? Sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus: Henkilökunta on ohjeistettu toimimaan sosiaalihuoltolain voimaan tulleen säännöksen mukaisesti (Toimintaohje henkilökunnalle sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta sosiaalihuollon toteuttamisesta). Sosiaalihuoltolain (1301/ , 49) velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteutumisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta 6

7 Essoten sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Mikäli epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle ( 49). Aluehallintovirasto tai Valvira voivat antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään. Omavalvontasuunnitelman liitteenä on lomake, jolla ilmoituksen voi tehdä. Asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu ja siitä ilmoittaminen: Mikäli asiakas kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti tai halutaan antaa palautetta palvelun laadusta ohjataan asiakasta tai hänen omaisiaan antamaan palautetta toiminnasta yksikön esimiehelle.. Essotessa on laadittu tähän lomake: Palveluun liittyvä palaute. Näitä lomakkeita on saatavilla toimintayksikön omien palautelomakkeiden yhteydessä (palautelaatikon vieressä). Lomakkeiden palauttamiseen voidaan käyttää yhteistä palautelaatikkoa palveluntuottajan omien palautelomakkeiden kanssa. Palveluntuottaja lähettää lomakkeet essoten kirjaamoon. Palveluun liittyvä palautelomake löytyy myös osoitteesta: Muistutus: Asiakkaalla on oikeus tehdä myös muistutus, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa tai palvelun laatuun. Palvelun perustuessa ostopalvelusopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle, Etelä-Savon sosiaali-ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle. Muistutukseen annetaan aina kirjallinen vastaus. Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Asukkaat ja omaiset voivat olla mukana kehittämässä yksikön toimintaa mahdollisuuksien mukaan. Asiakastyytyväisyyskyselyjen pohjalta myös kehitetään yksikön toimintaa ja pyritään vastaamaan asukkaiden ja omaisten toiveisiin. Palautteen kerääminen Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään? Asiakkaat ja heidän omaiset/ läheiset voivat antaa asiakaspalautteet palvelutapahtuman yhteydessä tai sen jälkeen sanallisesti tai kirjallisesti palautelomakkeiden, sivulla sijaitsevan palautelinkin, puhelimen ja sähköpostin avulla. Kaikki näin annetut asiakaspalautteet tulee kirjata Validia Asumisen henkilöstön toimesta IMS-toiminta järjestelmään. Ruusut ja risut - lomake on tarkoitettu asiakkaiden ja heidän omaisten/ läheisten jatkuvan asiakaspalautteen kirjaamiseen, jotka käsitellään kuukausittain asiakastilaisuudessa ja toimenpiteet tehdään välittömästi. Jatkuva asiakaspalaute ja säännöllisesti tehtävät asiakastyytyväisyysmittaukset ovat osa jatkuvaa parantamista ja ne auttavat suuntaamaan toiminnan kehittämistä ja annetun palvelun laatua. Maksaja-asiakkaiden palautteet kerätään keskitetysti. Essote:n Palveluun liittyvä palaute-lomakkeella voi myös antaa palautetta, kehittämisideoita ja kertoa mielipiteensä palvelun laadusta. Palveluntuottaja toimittaa palautelaatikkoon tulleet ilmoitukset Essoten kirjaamoon. Palveluun liittyvä palautelomake löytyy myös osoitteesta: 7

8 Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Arjessa saatu suullinen ja kirjallinen palaute käsitellään tarvittaessa yhteisökokouksessa sekä henkilös-tön palavereissa, tarvittaessa henkilökohtaisesti sekä kehityskeskusteluissa. Yksikön palautelaatikko sijaitsee 1. krs:ssa. Annetut palautteet käsitellään henkilökuntapalavereissa ja palautteen antajan kanssa, mikäli palaute on annettu nimellä Asiakkaan oikeusturva a) Muistutuksen vastaanottaja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky. (Essote) Kirjaamo, Porrassalmenkatu 35-37, Mikkeli Itsemaksavat asiakkaat myös palveluntuottajalle b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky. (Essote) Taija Liukkonen Sosiaali- ja potilasasiamies Porrassalmenkatu Mikkeli Puhelin: , soittoaika arkisin klo 9-12 Sähköposti: Sosiaali- ja potilasasiamies: neuvoo ja ohjaa potilas- ja asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä sekä tiedottaa potilaan/asiakkaan oikeuksista toimii potilaiden/asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Kuluttajaoikeusneuvoja puh: päivystysaika arkisin klo Kuluttajaoikeusneuvoja: antaa tietoa kuluttajan oikeuksista, mm. tavaran tai palvelun virheen hyvityksestä, sopimuksista ja maksamisesta avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? IMS-toimintajärjestelmässä on kuvattu poikkeamien sekä asiakaspalautteiden hallinta ja niiden vakavuusluokittelu. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Osa tietoomme tulevista tapahtumista vaatii erittäin kiireellistä reagointia sekä korjaavien toimenpiteiden että informaation jakamisen osalta. Kirjatut raportit ohjautuvat laatu- ja turvallisuuskoordinaattoreille, he seuraavat ja ohjaavat poikkeamien ja asiakaspalautteiden käsittelyä jatkuvasti. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Vakavat raportit vaativat kiireellisen käsittelyn ja niille asetetaan 1-5 työpäivän käsittelyaika. 8

9 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Huomioidaan Valviran valvontaohjelmat. Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Jatkuvaa seurantaa Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Yksikössä toteutetaan ateriapalveluiden omavalvontaa. Yksikössä on tarjolla, mikäli asiakas haluaa palvelun yksiköstä, aamupala, lounas ja päivällinen sekä myöhäisiltapala. Erityistilanteissa seurataan tarvittaessa asukkaan nesteiden ja ravinnon saantia. Hygieniakäytännöt Yksikölle laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat hygieniakäytännöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti? Pyykkihuollon yksikössä hoitaa talon henkilökunta ellei asukas hoida sitä itse. Siivouksen hoitaa Mikkelin Validia-talossa siivousliike SOL. Tarvittaessa otetaan yhteyttä palveluvastaavaan, jos siivouksen tasossa tms. havaitaan puutteita. Jätehuollon hoitaa RL-Huolinta Oy, sekajätteelle, pahville, lasi- ja biojätteelle on omat keräilypisteet. Hygieniakäytännöistä on laadittu yksikön oma ohje. Terveyden- ja sairaanhoito Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta. a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen? Asiakkaat kuuluvat julkisen terveydenhuollon piiriin. Essoten hammashoidosta voi pyytää apua hammashoitoon liittyvissä asioissa sekä konsultoida asiakkaiden suun- ja hampaiden hoitoon liittyvissä asioissa. Hammashoidon ajanvaraus: klo , puh kiireetöntä sairaanhoitoa koskevissa asioissa hoitajilla on mahdollisuus konsultoida Essoten toimistolääkäriä virka-aikana ja päivystävää lääkäriä iltaisin- ja viikonloppuisin. Kiireellisissä tapauksissa soitetaan 112. Ensihoito arvioi asukkaan hoidon- ja jatkohoidon tarpeen. Essote:n vanhus- ja vammaispalveluiden vastaava ylilääkäri on laatinut kirjalliset toimintaohjeet, miten toimitaan kuolemantapauksissa asumispalveluyksikössä. Ohje löytyy (mistä). 9

10 b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Asiakkaiden terveyttä seurataan päivittäisissä avustamistilanteissa ja tarvittaessa otetaan yhteyttä päivystävään terveydenhuoltotahoon c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta? Sairaanhoitaja Sari Rönkkönen yhteistyössä Essote:n vanhus- ja vammaispaluiden lääkärin kanssa. Lääkehoito Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö. a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Lääkehoitosuunnitelma päivitetään vuosittain. Yksikön lääkehoitosuunnitelmaa, joka on laadittu ja hyväksytty 2018, lääketieteen tohtori Esa Jolkkosen, Terveystalo, toimesta, suunnitelmaa päivitetään SAL:n lomakkeelle. Lääkehoitosuun-nitelman päivittämisestä ja henkilöstön perehdyttämisestä lääkehoidon toteutukseen vastaa yksikön lääkehoidosta vastaava henkilö. Henkilöstön lääkehoidon osaamista pidetään yllä säännöllisellä koulutuksella ja testauksella (ProEdu). b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Sairaanhoitaja Sari Rönkkönen sari.ronkkonen@validia.fi Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan? Asiakasta avustetaan tarvittaessa palvelujen tavoittamisessa. Palvelusuunnitelmien päivityksestä vas-taa asiakkaan kotikunta, tarvittaessa asiakkaan tilanteen muuttuessa palveluesimies on yhteydessä kotikuntaan. Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta ) Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia? Ims-toimintajärjestelmässä on ohjeistus Tuotteiden ja palvelujen tilaamiseen, Ostosopimusten laadin-taan, katselmointiin ja toimittajan hyväksyntäkäytäntöihin. Alihankintana tuotettujen palvelujen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, jotta ne varmasti täyttävät edelleen alkuperäiset valintakriteerit tai uudet päivitetyt kriteerit. Oy:n tasolla on keskeiset vuosisopimustoimittajat luetteloitu IMS-toimintajärjestelmässä, yksikössä ylläpidetään luetteloa paikallisista vuosisopimustoimittajista. ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa 10

11 Yksikön turvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen. Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa? Pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys Essote ohjaa kaikkea yhteistyötä. ESSOTE valvoo hoivakodin toimintaa mm. tarkastuskäynneillä sekä muulla yhteistyöllä. Yksikön turvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti palo- ja pelastuskoulutusta käytännön harjoituksineen sekä ylläpidetään ensiapuvalmiutta. Turvallisuusasioissa toimimme proaktiivisesti ja konsultoimme viranomaisia muutosten yhteydessä. Asiakasturvallisuuden varmistamiseksi laaditaan ja ylläpidetään riskikartoitukseen perustuvaa asiakasturvallisuussuunnitelmaa ja toteutetaan ehkäisevät toimenpiteet ja mahdollisesti tarvittavat korjaustoimenpiteet kartoituksessa havaittujen epäkohtien parantamiseksi. (Esim. SPEK: "Opas erityisryhmien asumisturvallisuuden kehittämiseen" ja siihen liittyvä "Asumisturvallisuuden tarkistuslomake") Poikkeamat ja läheltäpiti -tilanteet raportoidaan IMS-toimintajärjestelmään, missä laaditaan korjaavat toimenpiteet, määritetään vastuuhenkilö ja aikataulu toimenpiteiden suorittamiseksi sekä arvioidaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Ilmoitusvelvollisuus maistraatille: Hoivakodin johtaja / sairaanhoitaja tekee tarvittaessa ilmoituksen maistraatille hoivakodissa asuvasta edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Ilmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeesta (980/ ): Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö taikka kunnan sosiaalitoimen, alueen pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Muut kuin edellä mainitut henkilöt voivat tehdä ilmoituksen häntä koskevien salassapitosäännösten estämättä. Ilmoitus toimitetaan: Puhelinnumero arkisin klo 8-16 Palveluneuvo@essote.fi Maaherrankatu Mikkeli Essoten verkkosivuilta, osoitteesta: löytyy sähköinen lomake, jolla esimerkiksi tuttavansa arjessa selviytymisestä huolestunut henkilö voi ilmoittaa huolensa. Lomake ohjautuu Palveluneuvon asiantuntijoille. Palveluneuvon asiantuntija perehtyy lomakkeen tietoihin, kysyy tarvittaessa lisätietoja huolen ilmaisijalta ja tekee toimintasuunnitelman jatkosta. 11

12 Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava laki, esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslaki. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen. Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan. a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne? Yksikön henkilöstömitoituksessa ja -rakenteessa on huomioitu viranomaismääräykset ja mitoitusta sekä rakennetta tarkastellaan aina suhteessa asiakasrakenteeseen sekä toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. Vakituista henkilöstöä on 30. Yksi on esimiestehtävissä, yksi sairaanhoitaja/lähiesimies, asumispalvelu-työntekijöitä kaksi ja lähihoitajia 24. Ateriapalveluissa on kaksi työntekijää. Aamuvuorossa työskentelee viikonpäivästä riippuen 7-9 työntekijää, illassa 4-6 työntekijää, yössä yksi työntekijä. Lisäksi henkilökohtaisessa avussa työskentelee aamussa 3, aamussa ja illassa 2 työntekijää. b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet? Sijaisia käytetään aina tarvittaessa c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan? Tarvittaessa hälytetään sijainen työvuoroon, mikäli ei sijaista ole saatavilla, otetaan yhteys omaan hen-kilökuntaan. Kriisitilanteessa vapaalla olevia työntekijöitä ja sijaisia kutsutaan töihin. Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille. a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet? Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työn-tekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotetta-vuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen (esim. kielitaito) liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille. Rekrytoinissa noudatetaan Validia asumisen rekrytointiohjeistusta b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus? Henkilöstön kelpoisuus varmistetaan alkuperäisistä tutkintotodistuksista sekä terveydenhuollon tutkin-non suorittaneiden kelpoisuus varmistetaan lisäksi Terhikistä (menettelyohje IMS toimintajärjestelmässä). Alle 18-vuotiaiden palveluissa työskentelevien rikosrekisteriotteet tarkistetaan Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta 12

13 a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan? IMS-toimintajärjestelmässä on ohjeistettu henkilöstön perehdyttämisprosessi. Perehdyttämisen päätyt-tyä prosessi arvioidaan ja täytetty perehdytyslomake tallennetaan työsopimuksen liitteenä työntekijäak-tiin. Perehdytyslomakepohjat on laadittu vakinaisten, lyhytaikaisten sijaisten ja opiskelijoiden perehdyt-tämiseen. Perehdytyslomakepohjia täydennetään yksikkökohtaisilla osaamisvaatimuksilla. Henkilöstölle järjestetään erityistä tietosuojakoulutusta b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus? Yhtiötasoiset ja yksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat laaditaan vuosittain budjetoinnin yhteydessä. Koulutussuunnitelmissa hyödynnetään kehityskeskusteluissa ja toiminnasta saaduissa palautteissa esiin nousseita kehittämistarpeita. Koulutusta järjestetään vähintään 3 päivää vuodessa/työntekijä ottaen huomioon työntekijän työtehtävät ja koulutus sekä työyhteisön toimintojen kehittämisvaihe. Yksikön koulutuksissa painopisteet ovat ensiapukoulutuksessa ja paloturvallisuuskoulutuksissa sekä hygieniaosaamisessa sekä kehityskeskusteluissa nousseet kehitystarpeet Toimitilat Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: esimerkiksi miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin tai miten varmistetaan heidän yksityisyyden suojan toteutuminen. Suunnitelmasta käy myös ilmi, miten asukkaiden omaisten vierailut tai mahdolliset yöpymiset voidaan järjestää. Muita kysymyksiä suunnittelun tueksi: - Mitä yhteisiä/julkisia tiloja yksikössä on ja ketkä niitä käyttävät? - Miten asukas (lapsi/nuori/ iäkäs) voi vaikuttaa oman huoneensa/asuntonsa sisustukseen - Käytetäänkö asukkaan henkilökohtaisia tiloja muuhun tarkoitukseen, jos asukas on pitkään poissa. Tilojen käytön periaatteet Tilat Validia Asumisessa noudattavat valtakunnallisessa valvontaohjelmassa sekä muissa asiaan liittyvissä oppaissa esitettyjä vaatimuksia. Yksikössä on erikokoisia yksiöitä (33,5 m2, 36 m2 ja 46 m2) sekä kaksioita (67 m2). Asiakkaat sisustavat itse asuntonsa. Asiakkaiden käytössä on lisäksi takkahuone, kuntoilutiloja ja grillikatos. Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty? Yksikön siivouksesta vastaa SOL sekä tarvittaessa myös oma henkilöstö. Oma henkilöstö vastaa asukkaiden pyykkihuollosta Teknologiset ratkaisut Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan ohjeistuksella sekä hälytys- ja kutsulaitteilla. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet. Suunnitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä. Valvontalaitteet (kiinteistövalvonta, paloilmaisinlaitteet) ja niiden määräaikaishuoltojen ja -tarkistusten toteuttaminen ovat kiinteistöhuollon vastuulla. Laitteiden toimivuuden seuranta ja ilmoitusvelvollisuus vikatilanteissa on palveluntuottajalla. Paloilmaisimen toiminta testataan kuukausittain yhteistyössä paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan? Asiakkaiden avunsaanti varmistetaan palvelukutsujärjestelmällä. Järjestelmä huolletaan määrävälein. Yksikköön on laadittu toimintaohje palvelukutsujärjestelmän häiriötilanteiden varalle asiakasturvallisuu-den varmistamiseksi. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, silmälasit. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista. 13

14 Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen? Kuvaus: Toimintayksikö henkilökunta selvittää asiakkaan apuvälinetarpeen ja on yhteydessä kunnan apuvälinekeskukseen saadaksemme asiakkaalle käyttöön tarpeelliset apuvälineet. Käytön ohjaus apuvälineen toimittajalta ja/tai henkilökunnalta. Huolto apuvälineen toimittajan ohjeiden mukaisesti, tarkistetaan vuosittain ja tarpeen mukaan huollon tarve. Terveydenhuollonlaitteiden osalta Validia-asumisen työntekijöillä on vaaratilanteista ilmoitusvelvollisuus. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä Validia asumisen omistamia/ vuokraamia sekä myös toiminnassa käytettävien muiden terveydenhuollon laitteiden osalta, riippumatta siitä kuka laitteen omistaa (esim. asiakkaan käytössä olevat laitteet). Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti: Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Marketta Montonen, palvelupäällikkö, Asiakas- ja potilastietojen käsittely Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen, joilla turvataan hyvä tiedonhallintatapa. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mihin ja miten henkilörekisteriä käsitellään ja millaisia tietoja siihen tallennetaan. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot. Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h :n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen. Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 ), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi. Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista. Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin. a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä? Sosiaalihuollon asiakkaan henkilötietojen käsittelystä sekä Asiakastietojen kirjaamisesta on ohjeistukset yksikössä. Työntekijöillä on työtehtäväänsä liittyvät ja omaan toimintaympäristöönsä rajatut oikeudet asiakastietoihin ja niiden kirjaamiseen. Järjestelmissä on käytössä henkilökohtainen tunnistautuminen. Vaitiolo- ja salassapitositoumus -lomakkeen allekirjoittavat kaikki yksikössä työskentelevät. Lomake käydään läpi jokaisen työntekijän kanssa. Esimiestyössä puututaan epäasialliseen toimintaan. 14