Tiedon hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet: tieto, laatu ja tulkinta / Storgårds

Transkriptio

1 Tiedon hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet: tieto, laatu ja tulkinta / Storgårds

2 Sisällys 1. Evidence based desicion making ja TK:n strategia 2. Tiedon hyödyntämisen haasteet ja käyttötarkoitukset 3. Useita tietolähteitä valittavana 4. Laadun arviointi- mitä huomioitava? 5. huomioitavat asiat tiedon hyödyntämisessä

3 Perustelut aiheen valinnalle EU2020-konferenssi (3/2011) ja OECD World Forum 2013 (10/2012) evidence based desicion making Tiedon jakelusta (distribute) tiedosta viestimiseen (communicate) Yhteistyö käyttäjien/kohteiden kanssa esim. quality of life indeksin laatimisessa Yhteistyö tutkijat, tilastoijat, politiikantekijät, muut Datan avaaminen mahdollistettava Innovatiivinen hallintokulttuuri (VM 41/2011): Innovaatioiden aikaansaaminen edellyttää, että käyttäjät ja sidosryhmät nähdään yhteistyökumppaneina Kumppanuudella varmistetaan palvelujen käyttäjälähtöisyys Lisätään ymmärrystä käyttäjien odotuksista ja tarpeista Otetaan käyttäjät mukaan palvelujen suunnitteluun, uudistamiseen ja tuottamiseen sekä hyödynnetään heidän osaamisensa

4 TK:n strategian painopisteet: tietojen käytettävyys Tilastot ovat kattavasti StatFinissa. Jokaisesta tilastosta on vähintään yksi StatFin-taulukko, myös ru & en. Kaikki EU:lle toimitettavat tilastotiedot julkaistaan myös StatFinissa. Tietojen analysointia ja jalostusastetta parannetaan. (kokoomajulkaisujen sisällön laajentaminen) Internet-sivustoja ja palveluja kehitetään. TK:n tuote- ja palveluprosessin linjaukset : julkaisujen kehittäminen, lisää maksutonta tietotarjontaa, uudet jakeluvälineet (mobiili, tabletti) tietokantapohjaisten jakeluratkaisujen käyttöönotto toimeksiannoissa Teemasivut

5 Tiedon hyödyntämisen haasteet; tietoa on paljon saatavilla eri muodoissa Tutkimustieto Hallinnolliset aineistot Tilastolliset tiedonkeruut Muut suorat tiedonkeruut Yhdistelmäindikaattorit Indikaattorit / indikaattori-kokoelmat Tilinpitojärjestelmät esim. KT ja ympäristötilinpito Primaari- ja sekundaaritieto (perustilastot) Erityisiin käyttötarkoituksiin Moniin käyttötarkoituksiin Lähde: Eurostat, Tilastotiedon pyramidi

6 Tiedon käyttötarkoitukset vaihtelevat (tarkkuus, aluetaso, aikasarja jne) Erilaiset jakaumatiedot ja ryhmittelyt Muuta? Ehdotuksia? Eri aluetasot; globaali, EU, kansallinen, paikallinen Tietotarve ja tiedon käyttö Suunnittelu, arviointi, seuranta Strategiat (EU2020, ministeriöt, virastot) Hallitusohjelma, politiikkaohjelmat (kv ja kansall)

7 Esimerkki tietotarpeesta ja tarpeen kuvaamisesta Hallitusohjelmassa (n. 80 sivua, paljon hankkeita ja tavoitteita, vähän selkeitä numeerisia tavoitteita): Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72%:iin ja työttömyyden laskeminen 5% tasolle => selkeä tavoite, selkeät käsitteet Parannetaan rekisteritietojen ajantasaisuutta ja saatavuutta => epäselvää mitä tehdään ja mitkä rekisterit kyseessä hyvinvoinnin seurantatietoja sisältävän mittariston yksityiskohdat täsmennetään asiantuntijatyönä => odotellaan Vaalikauden tki-menojen tavoitteena on 4%:n taso => selkeä tavoite, epäselvä käsite EU2020 strategian kansallisen ohjelman (14a/2011) tavoitteet: Työllisyysaste nostetaan 78%:iin (2020 mennessä) T&K menot vähintään 4%:n tasolle Selkeät tavoitteet, kuvattu myös toimenpiteitä

8 EU2020 strategiassa tarve kuvattu hyvin Eurooppa 2020 tavoitteet, ennakko - Provisional Europe 2020 Targets: muutaman maan osalta Jäsenvaltioid en Työllisyys- T&K % Päästö- Uusiutuva Energiatehokkuu s Aikaisin Opetusal a Köyhyyden tavoitteet aste % kansantulost a tavoitteet energia *- energiavähennys koulunsa % vähentäminen, (vrt. v.2005) kulutus Mtoe - yks. lopettaneet % henkilö-lkm DK 78,50 % 3,00 % -20 % 30 % Ei tavoitetta NRP:ssa alle 10% 40 % EE 76 % 3,00 % 11 % 25 % 0,49 (vain loppukäyttö) 9,50 % 40 % FI 78 % 4,00 % -16 % 38 % 4,21 8 % 42 % FR 75 % 3,00 % -14 % 23 % 43 9,50 % 50 % v.2015 mennessä SI 75 % 3,00 % 17 % 25 % Ei tavoitetta NRP:ssa 5,10 % 40 % SK 71-73% 0,9-1,1% 5 % 14 % 1,08 (vain loppukäyttö) 6 % 30 % UK arvioitu EU Ei tavoitetta NRP:ssa 72,4-72,8 % 2,7-2,8% EU tavoite 75 % 3 % Ei tavoitetta NRP:ssa -16 % 15 % 20% (vrt.v.1990 Ei tavoitetta NRP:ssa Ei tavoitetta NRP:ssa Ei tavoitetta NRP:ssa taso) 20 % alle 10% 10,50 % 37,30 % 20% (vrt.v.1990 taso) 20 % Lasten köyhyyden väh. 20% lisäys energiatehokkuut teen 10 % 40 % ########

9 Tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet: useita tietolähteitä 1, Virallinen tilastotieto (TK, Tike, Tulli, THL, Eurostat, muut NSI't) => Eurostat, asetuspohjaista tilastointia 2. Kansainvälisten organisaatioiden (esim. OECD, YK) tilastoaineistot (perustuvat suosituksiin/sopimuksiin, ei lainsäädäntöön) 3. Hallinnolliset aineistot ja rekisterit (verottaja, PRH, ministeriöt jne) 4. Muut aineistot ja rekisterit (etujärjestöt, liitot, yritykset, kauppa jne) 5. Tutkimustieto (yliopistot, tutkimuslaitokset) ja tutkimusaineistot (yliopistot, tutkimuslaitokset, hallinnolliset aineistot, tilastoviranomaiset ja tilastoja tuottavat tahot) 6. Internet ja big data Miten valita oikea tietolähde?

10 Tietolähteen laadun arviointi- mitä huomioitava? Tietosuoja => tiukka suojaus voi heikentää aineiston analysointimahdollisuuksia Tehokkuus => kuinka tehokkaasti tiedot tuotetaan prosessissa Relevanssi => kuinka hyvin vastaavat tarpeeseen (esim. yrityksen liikevaihto vs. yrityksen myyty tuotanto) Tarkkuus ja luotettavuus => kuvaa täsmällisesti ao. ilmiötä Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus => kuinka uusia/vanhoja tiedot ovat Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus => suhteessa muihin tilastoihin, tilaston aikasarjoihin ja alueisiin Saatavuus ja selkeys => miten tiedot saatavissa (säännöllinen/epäsäännöllinen, kertaluonteinen, menetelmäkuvaus jne?)

11 Virallinen tilastotieto kertoo laatuselosteessa tiedon laadusta Entä muiden tietolähteiden tietojen laatu? Tutkimustiedot => - voi perustua pieneenkin otosjoukkoon + tutkimusmenetelmä yleensä kuvattu Hallinnolliset tiedot => aineiston kattavuus voi olla puutteellinen, ilmoitusvelvollisuus vai esim. tuen peruste? Internet => ei edustava/populaatiota vastaava tieto Tietolähteiden laatu voi vaihdella suurestikin Laadun arviointi on tärkeätä sillä laadukas tieto helpottaa sen käyttöä SVT-tilastojen laadun eri ulottuvuuksia voi hyödyntää myös muun tiedon arvioimisessa

12 Esimerkkejä keskustelua herättävistä indikaattoreista BKT => hyvä taloudellisen toimeliaisuuden mittari, mutta ei mittaa hyvinvointia (esim. NY:n hurrikaani) T&K menot per BKT => laajasti käytetty, saatavilla vertailutietoa maittain T&K&I menot per BKT =>?? HDI => komposiitti indeksi => arvioitava menetelmät, osatekijät ja painot? GPI => komposiitti indeksi=> arvioitava osatekijät, painot ja käytetyt hinnat? THI ja KHI vs. internetistä otettu tuotteen keskihinta

13 Miten hyödyntää optimaalisesti tietoa päätöksenteossa 1. määrittele selkeästi tietotarve ja ongelma /tavoite 2. käytä selkeitä (kansainvälisesti) hyväksyttyjä käsitteitä 3. varmista vakaa, jatkuva tietopohja (ainakin ohjelmakaudelle tmv.) 4. varmista tiedon vertailukelpoisuus globaalisti/ paikallisesti 5. muodosta käsitys tiedon laadusta 6. pidä huoli dokumentaatiosta: tarpeen kuvaus, valittu indikaattori, tietolähde ja laskentamenetelmä, arvo, tavoitearvo 7. ota tietoammattilainen mukaan työhön =>TK

14