TERVEISIÄ GAMBIASTA TAKKU LIGGEYN

Transkriptio

1 TERVEISIÄ GAMBIASTA TAKKU LIGGEYN JA BUMSTEREIDEN MAASTA 3 MITÄ VOIMME OPPIA GAMBIALAISILTA 4 MITEN NUORISOTYÖTTÖMYYTTÄ VOISI VÄHENTÄÄ 5 TAKKU LIGGAY : SAAVUTUKSIA JA ONNISTUMISIA 6 ENGLANNINKIELINEN GAMBIALAISTEN ITSEARVIOINTI TAKKU LIGGAY PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA 7.GR13 YKKÖSKETJU NRO 1 / Suomen NMKY:n Liittojen tiedotuslehti TAKKU LIGGEY EXTRA

2 Ykkösketju 2 Miksi haastan Sinut ja yhdistyksesi tukemaan Takku Liggey projektia Maailma on avartunut matkailun ja parantuneen tietoliikenteen vuoksi. Kaukainen lähimmäinen on tullut lähelle. Tiedon lisääntyminen haastaa toimintaan. Voimme tehdä yhdessä jotain, joka muuttaa jonkun nuoren koko maailman Gambiassa. Suomen NMKY on tehnyt onnistuneesti kehitysyhteistyötä Gambiassa jo yli 30 vuotta. On perustettu NMKY, rakennettu toimitiloja, viety ATK-koulu Gambiaan, autettu Gambian NMKY:n kyläprojekteja, toteutettu kolmivuotinen AIDS -kampanja. Uusin hanke on Takku Liggey, nuorten vajaakuntoisten koulutus-, työllistämis- ja voimistuttamisprojekti. Takku Liggey on toiminut meidän ja UM:n tuella jo kolme vuotta, uusi kolmivuotisjakso ( ) on saanut rahoituspäätöksen UM:ltä. Gambialaisten kanssa vuorovaikutuksessa oleminen avartaa maailmankuvaa. Kolmannen maailman elämänrealiteetit ovat täysin toisenlaiset kuin omamme. Kaikkea -niin aineellista kuin henkistäkin - puuttuu. Maa on yksi köyhimmistä koko maailmassa. Keskipalkka on n. 40 kuukaudessa. Perheissä on merkittävän suuri lapsiluku. Maan asukkaista yli puolet on nuoria ja lapsia. Nuorisotyöttömyys on 50 % tienoilla ja syrjäseuduilla jopa yli 70 %! Keskimääräinen elinikä on hieman päälle 50 vuotta johtuen lapsikuolleisuuden korkeista luvuista. Lukutaitoaste on kuitenkin jo yli 50 %. Hurjia lukuja ja toisenlainen todellisuus! Gambia tarvitsee ulkopuolista tukea voittaakseen ongelmat. Järjestöjen (NGO) kehitysyhteistyöllä on merkitystä ja painoarvoa. Pienilläkin panoksilla saadaan pysyvää kehitystä aikaan. Tämä meidän Takku Liggey -projektimme on koko Gambiassa suurin nuorisotyöllistäjä, josta maan hallinto antoi NMKY:lle julkista tunnustusta: varapresidentti ja nuoriso- ja liikuntaministeri kutsuivat tammikuisen opintomatkaryhmämme kiitos- ja huomionosoitusvastaanotolle. Suomen NMKY tarvitsee Sinun ja yhdistyksesi tukea projektin omarahoitusosuuksiin. Mukana olevat voivat olla parantamassa maailmaa ja viemässä toivoa puutteen keskelle. YK on muotoillut vuosituhattavoitteiksi ohjelman, jonka toteuttamiseen maailmanlaajuinen NMKY/YMCA -liike on sitoutuminen. Olemme tavoitteiden mukaisesti poistamassa köyhyyttä Gambiassa (YK:n tavoite: köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä), viemässä koulutusta tarjolle vaikeimmin koulutettaville (YK:n tavoite: tarjota peruskoulutusta kaikille), terveystietoa ja terveellisen elämän mallia (malaria ja AIDS tuhovat kehitysmahdollisuuksia) nuorisolle. Suomessa projektille lahjoitettu euro moninkertaistuu, sillä yhtä oma- rahoitus euroa kohti UM antaa projektitukea yhdeksänkertaisesti. Kokonaisuudessaan pääsemme yhdessä UM:n kanssa alkaneena toimintajaksona euroon. Lisäksi tiedämme kokemuksesta, että rahasta ei mene euroakaan ns. välikäsille : Suomen NMKY tulouttaa 100-prosenttisesti tuen Gambiaan edunsaajille. Yksi lahjoittaja kysyi ennen joulua minulta: jos annan satasen, paljonko menee perille? Kun kerroin, että euroa, oli hämmästys suuri. UM:n 900 euroa lisättynä satasen lahjoitukseen on euroa, kun NMKY:t Suomessa ja Gambiassa tekevät projektissa ilmaista talkootyötä. Jos kiinnostut, takasivulta löytyy ohjeet tulla mukaan tukitoimintaan. Suurin saamasi ilonaihe tulee olemaan se, että Sinun tuellasi on annettu toivoa kehitysmaan nuorille ja voitu muuttaa muutaman nuoren koko maailma valoisammaksi. Raamattu todistaa, että antaessaan saa!. Emme kuitenkaan ole pelkästään antava -osapuoli: voimme itse saada gambialaisilta elämäniloa, oppia suurta yhteisöllisyyttä, joka meiltä Suomessa on paljolti kadonnut, puutteidenkin keskellä vahvaa uskoa parempaan huomiseen ja aitoa myötäelämistä ja lähimmäisen rakkautta, joka ulottuu perheen lisäksi laajemmalle piirille. Voit mukaan tulemalla halutessasi matkata kanssamme opintomatkalle Gambiaa katsomaan omin silmin, mihin varat ovat menneet ja mitä niillä on saatu aikaan. Samalla saat kohdata ihmisten arjen ja luoda henkilökohtaisia yhteyksiä kehitysmaan ihmisiin. Seuraavan matkamme mainos löytyy myös takasivulta. Tule rikastumaan ja avartumaan yhdessä muiden hyväntahtoisten NMKY -ihmisten kanssa! Jaakko Koikkalainen NGS Näkökulma Gambian nuorisotyöhön ja liikuntakasvatukseen Olimme tammikuussa Gambiassa FINYMCA -ohjelman lähettäminä. Kaikkiaan matkalle osallistui noin 30 aktivistia, joista nuoria kymmenen. Suomen NMKY:n Liitto tuki matkaamme osa-apurahoin. Matka avasi meille uuden maailman. Saimme tutustua Gambian NMKY:n ja koko valtion nuoriso- ja liikuntatoimintaan ja tutustua nuorten elinoloihin yhdessä maailman köyhimmässä maassa, jossa työntekijöiden keskimääräinen kuukausipalkka on n. 40 euroa! Nuorisotyöllä ja liikuntakasvatuksella on yhtälailla tarvetta Gambiassa kuin Suomessakin. Hyvä nuorisotyö ja liikuntakasvatus opettavat nuoria tasapainoisiksi ja aktiivisiksi ihmisiksi. Ne antavat mahdollisuuden kokeilla sekä omia että muiden fyysisiä ja henkisiä rajojaan, ja opettavat ottamaan sekä muut että itsensä huomioon. Päätoimittaja Timo Sinervo timo.sinervo@nmky.fi Taitto Janne Suvitie janne.suvitie@hnmky.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Seuraava numero 2/2011 ilmestyy kesäkuussa. Tilaushinta 10 euroa / vuosikerta. Painos määrä 2000 kpl. Painopaikka Pirkanmaan lehtipaino Oy Ilmoitushinnat 1/1 sivu 500 (M/V), 750 (4/4 väri) 1/2 sivu 300 (M/V), 500 (4/4 väri) 1/4 sivu 200 (M/V), 350 (4/4 väri) Ykkösketju - Suomen NMKY:n Liittojen tiedotuslehti Materiaali toimitetaan sähköpostitse office@ymca.fi Suomen NMKY:n Liitot Toimisto Liisankatu 27 A Helsinki Postiosoite PL Helsinki suomen.nmky@kolumbus.fi office@ymca.fi Pääsihteeri NGS Jaakko Koikkalainen ngs@ymca.fi Jo elämän onnellisuuden ja mielekkyyden kannalta nuorisotyö on Gambiassa tärkeätä. Monelle gambialaiselle nuorelle nuorisotoiminnan tai liikuntaseuran tapahtumat voivat olla ainoita paikkoja, missä he pääsevät miellyttävässä ympäristössä vapaasti toteuttamaan itseään muiden nuorten seurassa, ja kokemaan onnistumisen tunteita. Tämä on erittäin tärkeää, sillä lähtökohdat onnelliselle elämälle eivät ole Gambiassa parhaat mahdolliset. Ihmisenä kasvamisen lisäksi pitkäkestoisen nuorisotyön avulla voi nuori myös saada itselleen koko elämän pituisen harrastuksen tai mahdollisesti jopa ammatin. Suomen NMKY:n Urheiluliitto ry Toiminnanjohtaja PED Timo Sinervo timo.sinervo@nmky.fi TILAA YKKÖSKETJU KOTIISI Ykkösketjun vuositilaus 10 Vuonna 2011 lehti ilmestyy maalis-, kesä-, syysja joulukuussa Tilaukset toimistosta office@ymca.fi Liittohallitus/Urheiluliiton johtokunta NP Juha Vuorio, juha.vuorio@evl.fi, NVP Markku Sointu, markku.sointu@ylojarvi.fi, NVP Jenni Enqvist, jenni.enqvist@nmky.fi, NBM Saana Pöyhönen, saan@iki.fi, NBM Kari Kaukinen, karikaukinen@phnet.fi, NBM Jan-Erik Lindroos, jani.lindroos@suomi24.fi, NBM Jaakko Lindgren, jaakko.lindgren@tieto.com, NBM Saara Ingström, scings@utu.fi, NBM Santeri Mäkelä, santeri.makela@uta.fi, NBM Ari Inkinen, ari.inkinen@hnmky.fi, Kannen kuva: Pirkko Koikkalainen / Parempi tulevaisuus odottaa Kabekelin lapsia! Muut lehden kuvat: Gambiassa nuorisotyöttömyyden ollessa suuri monella nuorella on myös riski syrjäytyä yhteiskunnasta. Syrjäytymisen kaltaisten vaikeuksien välttämisessä nuorisotyön kautta rakentuneella sosiaalisella tukiverkolla voi olla merkittävä rooli. Etenkin Gambiassa, jossa erinäisistä syistä johtuen tarvittavaa tukea ei välttämättä ole mahdollista saada edes lähimmäisiltään. Tuomas Nykänen ja Sakari Tuokko FY3 Esko Vepsä, Milla Mäkinen ja Diana Solin

3 3 Terveisiä Gambiasta, Takku Liggeyn ja bumstereiden maasta! Olimme Vantaan killan ja NMKY-nuorten kansainvälisyyskoulutuksessa mukana olevien kanssa tutustumassa mielenkiintoisiin asioihin, joihin otsikkokin viittaa. Takku Liggey - toiminta on nuorten ammattiin kouluttamisohjelma, joka saa tukensa pääosiltaan Suomen Ulkoministeriöstä. Sen lisäksi siihen osallistuvat useat NMKY:t ja Y-killat sekä yksityishenkilöt Suomesta. Lisää tietoa löytyy Googlesta ja tuorein tieto Facebookista, johon pääset tutustumaan, jos olet itse jo siinä mukana. Kävimme tutustumassa useisiin kohteisiin, joissa koulutuksessa mukana olevat suorittivat työharjoitteluaan. Näimme hiusten päähän ompelemista sekä baarissa työskentelevän nuoren naisen, jonka työpäivistä pidettiin tosi tiukkaa lokikirjaa. Tapasimme Gambian NMKY:llä myös jo ammattiinsa valmistuneita tyytyväisiä nuoria. Sen lisäksi NMKY:llä toimii maan ainoa nuorten työvoimatoimisto, jota myös ylpeänä esiteltiin. Paljon hyvää on siis jo saatu aikaan ja työ jatkuu edelleen. Kävimme myös kristityssä kylässä Kabekelissa, joka oli lähtenyt evakkoon muslimienemmistöiseltä isommalta paikkakunnalta kolmisenkym- mentä vuotta sitten ja suomalaisten opettajien opettamina harjoittavat palstaviljelyä nyt hyvällä menestyksellä. Kylässä oli myös oma pankki ja tietysti kirkko. Kaivojakin oli runsain määrin joten kastelu toimi kuivanakin aikana. Entäpä sitten otsikon toinen vieras sana bumsterit. No ne- hän ovat niitä joka puolella näkyviä ja kuuluvia Hellou, hau aar jyy tydei - tyyppejä, jotka lyöttäytyvät seuraasi ja useimmissa tapauksissa yrittävät kaupitella sinulle jotain tyyliin: speciall price for you! Niistä meinasi siinä kuumuuden vallitessa olla välillä ihan pääsemättömissä. Mutta se on heidän ainoa tapansa tienata jotain maassa, jossa vallitsee valtava työttömyys. Hotellialueilla heistä sai olla rauhassa kiitos valppaiden vartijoiden. Kävimme myös Senegalin puolella safaripuistossa. Gambiajoen ylitys kesti kokonaista 45 min, meidän saaristolaislauttojamme muistuttavalla paatilla. Kuorma erosi hieman meikäläisestä. Gambiassa kävijän must on ehdottomasti käynti Jamesin saarella ja Juffuren kylässä, jossa Juuret - kirjan kirjoittajan sukua vieläkin asuu. Kaikkihan me muistamme tarinan Kunta Kintestä, joka joutui orjaksi Amerikkaan. Kylänvanhin on nainen, joka ei itsekään tiedä ikäänsä mutta pelkkä katse tehosi kylän pikkupoikiin, jotka tulivat liian lähelle. Orjamuseossa näimme kuvia niistä surkeista olosuhteista, joissa vangit elivät jo ennen laivaamistaan, saati sitten laivoissa, joissa moni pääsi hengestään Atlantin ylityksen aikana. Perinnettä kylissä pitävät yllä kylälaulajat, jotka laulaen kertovat vanhoista tapahtumista lapsille ja nuorille. Vanhat kontrolloivat, että tarinat jatkuvat samanlaisina kuin heidän nuoruudessaan lauletut. Paluumatkalla Gambiajoella meitä ilahdutti delfiiniparvi, joka iloisesti hypähteli laivamme joka puolella. Kaiken kaikkiaan mieliin painuva reissu! Kuulen vieläkin korvissani Atlantin aallot, jotka hotellimme rannassa, noin 20 metrin päässä alueen aidasta kohisten kaatuivat rantaan. Gambia vaikutti rauhalliselta ja hyvin toimivalta islamilaiselta maalta, joka antaa kaikkien kukkien kukkia. Suvaitsevaisuus esimerkiksi kristittyjä kirkkokuntia kohtaan samoin kuin NMKY:n toimintaan on ilmeinen ja vapaus pukeutua oman mielen mukaan selvästi nähtävissä. Vierekkäin sijaitsevat katolinen kirkko ja islamin moskeija kertoivat rauhallisesta rinnan elämisestä. Aurinkoisin Y-terveisin Maikki Vepsä Y-kilta Katajattaret

4 Ykkösketju 4 Mitä voimme oppia gambialaisilta? Viime tammikuussa saimme Suomen NMKY:n FINYMCA3-kansainvälisyyskasvatuskoulutusohjelman kautta ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea gambialaista kulttuuria, tavata gambialaisia ihmisiä sekä tutustua Suomen ja Gambian NMKY:n väliseen kehitysyhteistyöhön. Vaikka kevään tärkeät ylioppilaskirjoitukset olivatkin jo meillä mielessä, ei matkalle voinut olla osallistumatta. Matkustaminen Afrikkaan ja todellisen arjen näkeminen kehitysmaassa on ollut meillä molemmilla haaveena jo pidempään ja nyt siihen tarjoutui mahdollisuus tutussa ja turvallisessa porukassa. Yhdessä kuuden FINYMCA3-ryhmäläisen, NMKY:n työntekijöiden ja kehitysyhteistyötä tukevien sekä rahoittavien ihmisten kanssa pääsimme näkemään palan Afrikkaa myös muusta kuin turistin näkökulmasta. Lähinnä median kautta meillä oli jonkinlainen mielikuva siitä, minkälaiseen paikkaan olimme matkaamassa. Vaikka emme kumpikaan olleet käyneet ennen Afrikassa, niin tietysti olimme kuulleet ja nähneet muun muassa televisiosta paljon. Näin ollen emme kokeneet vielä sen suurempaa järkytystä laskeutuessamme Banjulin kentälle. Kuitenkin kehitysmaan elämän näkeminen omin silmin teki mielikuvista aidompia ja koskettavampia. Matkan aikana konkretisoitui kehitysmaiden todellisuus ja se, että monet maailman ihmisistä todella asuvat peltikattojen alla tai kaduilla. Televisioruudun läpi kaikki näyttää niin kaukaiselta. Vaikka säästyimmekin suurelta kulttuurishokilta, niin luonnollisesti kulttuurieroja oli paljon. Kenties konkreettisin eroavaisuus, johon törmäsimme, oli afrikkalainen aikakäsitys. Länsimaissa sovitusta aikatauluista pidetään tiukasti kiinni, ja tähän tapaan tottuneena olikin aluksi hieman kummallista, jopa huvittavaa odotella asioiden tapahtuvan. Joka kerta sovitut asiat kuitenkin hoituivat. Gambialaisten kiireettömyys näkyi myös työnteossa. Työpäivät ovat pitkiä, mutta työnteko vaikutti hyvin rauhalliselta. Vaikka tätä asennetta ei kaikkeen voikaan soveltaa niin suomalaiset ja muut kiireiset länsimaalaiset voisivat ottaa siitä oppia ainakin hetkittäin: jotkin asiat hoituvat omalla painollaan, ja kaiken ei tarvitse aina olla niin suorituskeskeistä. Kenties kiireettömyydellä ja leppoisalla asenteella on tekemistä myös gambialaisten luonteen kanssa. Kun stressitaso ei ole niin suuri, on myös helpompaa hymyillä. Gambialaiset ovat hyvin ystävällisiä ja puheliaita ihmisiä sekä kiinnostuneita ulkomaalaisista. Tämän saimme kokea ihollamme innokkaiden bumstereiden muodossa mutta myös isäntiemme ja kohtaamiemme ihmisten vieraanvaraisuudessa. Länsimaiset arvot menestyksestä ja mammonasta unohtuivat kun palattiin perusasioiden äärelle: uskonto, lähimmäiset ja terveys ovat gambialaisille tärkeitä asioita. Länsimaissa ja varsinkin Suomessa arvostetaan hyvin paljon itsenäisyyttä. Nuoret haluavat muuttaa kotoa pois ja aloittaa itsenäisen elämän mahdollisimman pian. Reissun aikana huomasimme, että harva gambialainen asuu yksin. Gambiassa perheen merkitys on tärkeä, ja kotoa muutetaan usein pois vasta kun kumppanin kanssa halutaan perustaa perhe. Perhesiteet ovat lujia, ja kaikki sukulaiset ovat osa samaa perhettä. Vaikka osasyynä on se, että kehitysmaissa on helpompi pärjätä yhdessä kuin yksin niin asiaan varmasti vaikuttaa myös hyvin yhteisöllinen kulttuuri. Joskus tuntuu, että Suomessa on unohdettu yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen, kaikki ovat yhä itsenäisempiä ja siksi joskus myös yksinäisempiä. Välillä olisinkin hyvä palauttaa mieleen lähimmäisten merkitys ja yhdessä tekemisen antoisuus. Matkalla pääsimme näkemään avustus- ja kehitysyhteistyötä käytännössä ja tunsimme itsekin olevamme osa jotakin merkittävää ja hienoa. Kahden viikon aikana meille myös konkretisoitui, miten vähällä rahalla voi saada paljon aikaan. Reissulta yhdeksi kohokohdaksi jäi tunne siitä, että on voinut pienellä teolla auttaa ja saada jonkun iloiseksi. Jaoimme Suomesta tuotuja lahjoituksia, muun muassa kyniä useissa eri tilanteissa lapsille, ja vaikka apu olikin hyvin pieni, se antoi saajalle ja varsinkin antajalle hyvän mielen pitkäksi aikaa. Aina lahjan ei tarvinnut olla mitään tavaraa, selvästi pelkästään lasten parissa vietetty aika oli heille merkittävää ja jollakin tapaa luksusta. Kovien elinolojen vuoksi lapset eivät saa olla lapsia kovin pitkään ja tuntuikin, että olisimme halunneet leikkiä ja kuluttaa aikaa heidän kanssaan vielä paljon enemmän sekä tarjota lapsen elämään kuuluvaa huolenpitoa ja mielekästä ohjelmaa. Suomen ja Gambian NMKY:n välinen yhteistyö on jatkunut jo toimivasti useita kymmeniä vuosia. Kyse ei ole pelkästään avunantajista ja sen saajista vaan yhteisestä kumppanuudesta. Projektit ovat tuottaneet tulosta, ja tämä onkin loistava esimerkki hyvin toimivasta kehitysyhteistyöstä. Pääsimme tutustumaan muun muassa Takku Liggey projektiin, jossa koulutetaan nuoria ammatteihin. Käytäntö, että avustusvarat ohjataan suoraan toimintaan, ja kehitystä seurataan lahjoittajien toimesta, vaikuttaa toimivalta. Usein kuulee ikäviä tarinoita avustusrahojen jäämisestä byrokratian jalkoihin tai järjestäjien omiin taskuihin, mutta NMKY:n työ vaikuttaa esimerkilliseltä ja oli hyvin innoittavaa päästä tutustumaan siihen. Gambian NMKY:n toiminnassa oli ymmärretty lauseen nuoret ovat tulevaisuus todellinen merkitys. Nuoriin panostetaan ja se näkyy heidän toiminnassaan. Gambian NMKY:ssä on esimerkiksi yhtenä merkittävänä toimijana toimielin nimeltä Youth Council. Sen kautta nuoret pääsevät vaikuttamaan asioihin ja tuovat oman näkökulman esille. Nuoret ovat merkittäviä toimijoita yhdistyksessä ja suuri osa sen toiminnasta on myös suunnattu nuorille. Nuorissa on tulevaisuus ja siksi heitä koskeviin ongelmiin halutaankin puuttua ajoissa. Yksi merkittävimmistä ongelmista on nuorten työttömyys, ja Gambian NMKY onkin maan suurin nuorisotyöllistäjä ja edelläkävijä työvoiman välityksessä. Toki Suomessakin panostetaan nuoriin, mutta oma toimielin järjestöissä on harvinainen. Kenties voisimme ottaa tästäkin mallia. Matkan aikana vierailimme myös nuoriso- ja urheiluministerin sekä Gambian varapresidentin luona. Vastaanotot olivat hienoja osoituksia siitä, että Gambia todella arvostaa Suomen NMKY:n apua ja järjestötyötä ylipäätään. Näkyvyys poliitikkojen parissa varmasti edesauttaa NMKY:n toimintaa ja toisaalta tällaiset vierailut tekevät poliitikkoja tutuiksi tavallisille ihmisille. Ehkäpä Suomessakin NMKY voisi korostaa osallistumisen, äänestämisen ja vaikuttamisen merkitystä vaikka ei suoranaiseen puoluepeliin haluaisikaan osallistua. Näin nuorten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin voitaisiin lisätä. Nuoret todella ovat tulevaisuus ja siksi nuoria pitäisi saada enemmän kiinnostumaan päätöksenteosta, jossa tulevaisuutta rakennetaan. Tieto Suomen NMKY:n tärkeästä ja hienosta työstä jää usein vain sisäpiiritiedoksi namikalaisille. Aina informaatio ei kulje edes oman järjestömme sisällä; monikaan esimerkiksi koripallopuolen ihmisistä ei varmasti tiedä Gambian kehitysyhteistyöprojekteista. Gambiassa mediaa osattiin käyttää hyväksi, ja sen avulla NMKY olikin tunnettu järjestö, jolla oli hyvä maine. Vierailumme aikana NMKY:n toiminnasta ja maidemme välisestä yhteistyöstä uutisoi niin lehdistö, radio kuin TV:kin. Suomessa NMKY:n, ja muidenkin vastaavien järjestöiden, tulisi saada enemmän medianäkyvyyttä, jotta tieto välittyisi ihmisille. Näin NMKY voisi saada lisää jäseniä ja tukijoita. Gambiassa näimme ja opimme, miten paljon kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin pienillä kuin suurillakin asioilla on merkitystä. Ajellessamme kohteesta toiseen kiinnittyi huomio moniin keskeneräisiin rakennuksiin, suurimmassa osassa oli vain tukipylväät pystyssä. Joku tiesikin sitten kertoa, että maailmantalouden laman vaikutukset yltävät tännekin saakka. Emme olleet tulleet ajatelleeksi, että Amerikasta lähtöisin olevalla kriisillä voisi olla sellaisia jälkiä Gambiassa asti; joku jää ilman kattoa päänsä päälle. Toisaalta myös pienillä asioilla voi vaikuttaa. Koulutavaralahjoituksemme muun muassa Child Care Centeriin ja Kabakelin kyläkouluun varmasti edesauttoivat kyseisten lasten tulevaisuuden rakentamista. Mitä kaikkea siis opimmekaan Gambiassa ja gambialaisilta? Afrikkalainen kulttuuri tuli tutuksi, avustus- ja kehitysyhteistyön merkitys konkretisoitui ja opimme lisää käytännön järjestötyöstä ja siitä, kuinka sitä voisi parantaa kummassakin maassa. Monien muiden asioiden lisäksi opimme varmasti paljon myös itsestämme. Maailmankatsomus avartui ja kotiin lähdettiin monta kokemusta rikkaampana ja seuraavaa reissua odotellen! Jenniriina Mustonen & Milla Mäkinen FY3

5 5 Miten nuorisotyöttömyyttä voisi vähentää? Gambialaiset määrittelevät alle 30-vuotiaan nuoreksi. Väestöstä vuotiaita on 60 prosenttia. Valtion asukkaista kaksi kolmasosaa elää todellisessa köyhyydessä. Gambian työllisyystilanne on huono. Peruskouluun pääsee käytännössä jokainen, mutta sen jälkeinen koulutus jää monen osalta lyhyeen. Työpaikkoja on, mutta työntekijät ottavat mieluiten alaisikseen kokemusta omaavaa työväkeä. Nuorilla taas ei ole kaivattua kokemusta. Maassa ei ole kovinkaan monia skills centereitä missä voisi erikoistua haluamaansa ammattiin ja tulla sen alan osaajaksi, ja siirtyä sen jälkeen sujuvasti työelämään. NMKY:n Takku Liggey projekti on alansa pionääri, joka auttaa mahdollisimman monia. Kokosimme alle SWOT- analyysin, mistä käy ilmi Gambian vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat liittyen nuorten työllistymiseen. (Laatikot oikealla). Tulimme siihen tulokseen, että Gambiasta löytyisi potentiaalia, mutta sitä ei käytetä hyödyksi oikein. NMKY on osoittanut, että jo pienilläkin avustuksilla nuorille saadaan ammatti ja työpaikka, mikä kasvattaa valtionkassaa ja siten parantaa elinolosuhteita. Yllä olevassa kaaviossa päähavainto oli se, että ammattikouluja pitäisi perustaa enemmän, ja niihin tulisi sisällyttää myös työharjoittelujakso. Opiskelijoille pitäisi antaa jonkinlainen motivaatioporkkana, jonka avulla he jaksaisivat käydä koulunsa loppuun. Valtionavustukset tai erinäköiset edut saattaisivat toimia. Valtion tuloista 75 % tulee maanviljelystä, mutta nuoret eivät tahdo viljellä maata. Koko maanviljelys alana tarvitsee facelif- Maassa ei ole kovinkaan monia skills centereitä missä voisi erikoistua haluamaansa ammattiin ja tulla sen alan osaajaksi Lähestymistapa vain on liian aggressiivinen ainakin suomalaiseen makuun. Opiskelijoille pitäisi antaa jonkinlainen motivaatioporkkana, jonka avulla he jaksaisivat käydä koulunsa loppuun. tauksen, ja siitä on tehtävä nuorille mielenkiintoinen ammatti. Muuten koko Gambia menee konkurssiin parin vuosikymmenen aikana. Ihmiset ovat positiivisia ja innostuneita, mutta heitä ei ohjata oikeille raiteille. Työpaikan uupuminen johtaa rikollisuuteen ja prostituutioon, mitkä halutaan kuitenkin minimoida. Turistit tuovat paljon rahaa, ja gambialaiset tulevat helposti toimeen turistien kanssa. He ovat kiinnostuneita muista maista, ja oppivat nopeasti uutta kieltä. Lähestymistapa vain on liian aggressiivinen ainakin suomalaiseen makuun. Jonkinlaista turismikoulutusta olisi hyvä järjestää ja saada asenteita muuttumaan. Luonnonvarojen suojelu on myös tärkeää ja gambialaisten olisi hyvä ymmärtää, että puhtaalla luonnolla saadaan enemmän rahakkaita turisteja kuin jättämällä kadut likaisiksi. Tilastoja tekemällä valtionjohto saisi tietoa kansansa tilasta, ja osaisi myös puuttua paremmin epäkohtiin. Koska tilastoja ei ole, ei ole myöskään varmaa tietoa työllisyydestä tai työttömyydestä. Myös jonkinasteisten työehtosopimusten teko voisi olla järkevää, ja nuoret työntekijät tietäisivät silloin saavansa todenmukaisen korvauksen työpanoksestaan. Omat päätelmämme eivät hirveästi poikenneet paikallisten näkemyksestä, sillä gambialaiset olivat itse sitä mieltä, että muutama asia tilan Vahvuudet: paljon nuorta työvoimaa kaikilla jonkinlainen peruskoulutus työpaikkoja perinteisille aloille, kuten maanviljelys ja kalastus, löytyy valtion sijainti rannikolla on hyvä, ja luonnonvarana suuri joki on erinomainen luonto on omalaatuinen ihmisillä on hyviä sosiaalisia taitoja Mahdollisuudet: työpaikkojen kiinnostavuutta voitaisiin lisätä tukia voitaisiin myöntää lakeja työntekijöiden puolesta olisi mahdollista tehdä sääntöjen noudattaminen ja järjestyksen ylläpito loisi jatkuvuutta ammattikoulujen rakentaminen olisi kannattavaa turismin hyödyntäminen tuottoisasti parantamiseksi pitäisi tehdä; Luoda joustavia työpaikkoja, minne pääsisi myös ilman kokemusta. Lisäksi työväen ikäerot pitäisi siten poistaa. Reippaasti enemmän nuoria töihin. Tehdä vahvat työväenoikeudet, niin että gambialaiset Heikkoudet: ei ammattikouluja vain yksi yliopisto ulkomaille opiskelemaan päässeet eivät halua palata nuoret eivät koe perinteisiä ammatteja mielekkäiksi nuoret eivät saa tukia nuorten työllistymisestä ei ole tilastoja työvoimalla ei ole minkäänlaisia työehtosopimuksia tai kirjoitettuja oikeuksia nuorten nöyrä asenne puuttuu ja suhtautuminen työntekoon on negatiivista Uhat: ei ole rahaa nuoret eivät ole motivoituneita pienipalkkaisiin töihin nuoret haluavat pois kotimaastaan teiniraskaudet rikollisuus prostituutio on helppoa rahaa muut Afrikan valtiot ovat kiinnostavampia turisteille pienen valtion on vaikea kilpailla suuria teollisuusmaita vastaan nuorten määrää ei tiedetä eivät halua pois kotimaastaan, vaan kokevat että myös kotimaassaan voisi menestyä. Muodostaa säännöstö, jonka mukaan nuorisotyöttömyyttä voitaisiin vähentää. Tilastojen avulla voitaisiin myös tarkkailla tilanteen kehitystä esimerkiksi vuositasolla. Saada maanviljelystä kiinnostavaa, ja nuoret innostumaan myös pienemmistä hanttihommista. Diana Solin ja Kaisa Lappalai nen FY3

6 Ykkösketju 6 Takku Liggey : saavutuksia ja onnistumisia Projektin ensimmäinen kolmivuotisjakso on takana. Uusi jakso on alkamassa. Projekti on edennyt suunnitelman mukaisesti. Gambiaan on välitetty n euron arvosta projektitukea ja lisäksi lahjoitustavaraa ja vapaaehtoistyötä. Apumme on mennyt lyhentämättömänä edunsaajille luotettavan yhteistyökumppanille Gambian NMKY:n kautta. Projektimme on saanut aikaan ja vaikuttanut mm. seuraaviin asioihin: Projektin avulla on poistettu äärimmäistä köyhyyttä ja nälkää Peruskoulutusta on ulotettu niille nuorille, joiden normaali kouluttautuminen on vaikeaa Projektin avulla on tehty terveyskasvatusta, malariasta ja AIDSista on tiedotettu asenteisiin vaikuttaen ja nuoria on ohjattu terveelliseen elämäntapaan Projektilla on vaikutettu Gambian talouteen perustamalla koulutetuille nuorille mikrolainoin tuettuja yrityksiä Gambian NMKY:n nuoria johtajia on koulutettu työn kautta ohjaamiseen ja johtamiseen Gambian NMKY:n laajeneminen ja vaikuttavuus syrjäseuduilla on lisääntynyt On luotu nuorten verkostoja jatkotoimintaa silmällä pitäen Suomalaisille nuorille ja projektin tukijoille on tarjottu opintomatkoina mahdollisuuksia oppia kehitysmaa-asioita ja kohdata gambialaisten arkitodellisuus Luotuun tukiyhteisöön Takku Liggey OY on sitoutettu jatkuvan tuen antajia Suomen NMKY:n toimintaprofiili kehitysyhteistyöjärjestönä on voimistunut Ammattiin on koulutettu nuorta veloituksetta, 100 nuorta on työllistetty NMKY:n kautta suoraan työhön Mikrolainoja on annettu yli sadalle uudelle yritykselle NMKY:stä on tullut maan suurin nuorisotyöllistäjä: Gambian NMKY:hyn on perustettu Job center, jonka avulla etsitään työtä kaikille halukkaille nuorille. Gambian valtio on antanut erityistä tunnustusta (mm. Varapresidentti Her Excellency Aja Dr. satou Njie-Saidy ja Nuoriso- ja liikunta ministeri Sheriff M.L.Gomez). Toiminta on suurena apuna koko maan nuorison nuorisotyöllistämisessä. Lisäksi opintomatkoilla tammikuussa 2011 (mukana yhteensä 30 henkilöä) on nähty ja koettu: tehty käyntejä Gambian NMKY:n liiton toimitaloihin ja projekteihin / Takku Liggey + tietokonekoulu + multimediastudio, paikallisiin NMKY:ihin (Banjul+Brikama+Kabekel), haastateltu Takku Liggeyn edunsaajia koko ryhmän teki virallisen vierailun Gambian Varapresidentin Her Excellency Aja Dr. satou Njie-Saidyn (FY2-nuoren Roope Korhosen puhe ja TV haastattelu, uutisointi Gambian TV:n pääuutisissa) ja puoliryhmän vierailu nuoriso- ja liikuntaministerin (Secretary of State for Youth and Sport) Sheriff M.L.Gomezin luokse (FY3 nuoren Sakari Tuokon puhe), tehtiin vierailuja kehitysprojekteihin - erityisesti Kabekeliin, tehtiin tutustumiskäyntejä kouluihin erityisesti Takku Liggey -projektin koulutuskohteisiin / Kabekelin kylän uuden koulun rakennussuunnitelmiin tutustuminen /opettajien ja oppilaiden kanssa vuorovaikuttaminen, rahoittamamme projektin edunsaajien tapaamisia ja koko päivän kestänyt promootio- ja toimintapäivä Takku Liggey Advocacy Activity Takku Liggeyn toteutuksesta ja työtavoista yhdessä edunsaajien kanssa (FY3 -nuoren Tuomas Nykäsen puhe, suora radio-ohjelma tapahtumasta) Maan parhaiden asiantuntijoiden Huippuseminaari/ Youth Development forum kolmesta keskeisestä gambialaisten nuorten ongelmasta: nuorisotyöttömyys, Gambian lastensuojelu, Ilmastomuutos ja hyvien ja demokraattisten hallintotapojen edistäminen Gambiassa. Seminaarissa todettiin: Gambian NMKY on maan suurin nuorisotyöllistäjä! osallistuttiin Gambia YMCAs Youth Councilin järjestämään nuorisotapahtumaan NMKY:llä Kanifingissa ja päätösillalliset Banjulin NMKY:llä (puhe NBM/Liittohallituksen jäsen Jaakko Lindgren) kirkkokäyntejä jumalanpalvelukseen Banjulin Katolisessa kirkossa ja Ekumeenisen rukousviikon avajaistilaisuus Kanifingin Anglikaanisessa kirkossa (mukana kaikkien Gambiassa toimivien kristillisten kirkkojen piispat) Y-kiltainformaatiota jakoi matkalainen Esko Vepsä. tehtiin turistiretkiä pienryhminä omaehtoisesti mm. Senegaliin Fatalan eläinpuistoon, Paradise Beachille, Lamin Lodgeen, veneretki "Orjien jalanjäljillä" /Krokotiilipuistoon, torille ja kalasatamaan, vierailuja apinapuistossa ja Serrekundan suurkaupungissa, rantakävelyretkiä ja ostosreissuja vietettiin yhteisiä illallisia ja kolmen mukana olleen syntymä-/nimipäivän juhlimista, Joe Jallowin tapaaminen (Mikrolainoista vastaava gambialainen), yksityisvierailuja gambialaisiin koteihin ja ystäväperheiden tapaamisia, Takku Liggey -projektin hallinnollisia asioita hoidettiin: raportointikoulutus ja -ohjeistus evaluaatio- /arviointi -prosessiin, pidettiin muiden Gambiassa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa palavereja ja konsultoitiin heitä oman kokemuksemme pohjalta Tutustuttiin Gambian NMKY:n suunnitteilla olevaan toimintaan: ohjelmassa mm. koulujen kehittäminen, erityisesti oman yläaste-tasoisen NMKY:n koulun rakentamisen aloittaminen Kanifingissa konsultoitiin Kabekelin kylän sähköistämisen, kouluprojektin aloittamisen ja terveydenhoidon kehittämisen kysymyksissä kyläläisiä tutustuttiin NMKY -toiminnan laajentaminen koko maahan: nykyisin kahdeksan ala-osastoa uusin Bassessa), tutustuttiin Gambian NMKY:n suunnitelmiin omien kehittää omia ammattikouluja korvaamaan ostopalveluilla tapahtuvaa koulutusta neuvoteltiin kummioppilassopilasopimusten aikaansaamisesta neuvoteltiin mahdollisista uusista avauksista suomalaisten apurahatoimintaan ja mahdollisesta kummikoululaisjärjestelystä NMKY:n uuden yläasteen koulun oppilaiden osalta Multimedia studiolle luovutettiin lahjoituslaitteita pelattiin koripallomaaottelu: Korismatsi hävittiin niukasti gambialaisille Havaintoja ja sirpaletietoa: Maan presidentti on aloittanut takaisin maalle -kampanjan, jonka avulla pyritään tekemään maataloustyö nuorille houkuttelevaksi. Bumstereita oli hieman vähemmän kuin ennen, samoin turisteja. Maan matkailuelinkeino on hieman hiipunut. Matkamme aikana esitettiin bumstereista UM:n tukema TV-elokuva Suomessa. Talkkarin (Jallow) perhe voi hyvin ja kummityttö Anna menestyy koulussa. Keräsimme vapaaehtoisen lahjan Annalle. Matka oli monipuolinen ja mukana olleet saivat käsityksen kehitysmaan realiteeteista, gambialaisten arkipäivästä, Gambian NMKY:stä ja sen projekteista ja mahdollisuuksistamme olla tukemassa omaehtoisesti kehitystä Gambiassa. Ensi kertaa ryhmäämme kuului inkeriläinen Lahdessa asuva mies Reino Ritari. Kaikille mukana olleille tuli runsaasti uusia pinnallisia tai syvällisiä ystäviä. Totaliter aliter eli sielläpäin maailmaa elämä on täysin toisenlaista kuin Suomessa. Erilaisuudesta huolimatta olemme samassa veneessä! Iloitsemme toiminnan onnistumisesta ja toimintaan osallistuneiden suomalaisten uusista ja avartavista kokemuksista. Työ jatkuu ja uudelle jaksolle etsitään tukijoita Takku Liggey Nova Oy:hyn. Tervetuloa mukaan kokemaan onnistumisen iloa ja oppiaan! Jaakko Koikkalainen NGS

7 7 Englanninkielinen gambialaisten itsearviointi Takku Liggey projektin ( ) toteutuksesta 1. How did the co-operation Partner participate in the implementation of the Project? (e.g. Did they provide labour, economic resources, other assets?) They provided economic resources in the form of funds and technical advices when necessary. 2. How did predictable or unprecedented external factors affect the implementation of the Project? (economic, social, environmental or cultural factors) Economic Due to the global economic downturn products and cost of project implementation increased, however, through consultation with service providers (training centres) a compromise was reached. Social The project has injected a lot of expectation by the public from the YMCAs, especially in the areas of providing free training support and micro finance setup to young Gambians. Environmental this has cause a little of problems because in the area of Western Region some of their homes of the beneficiaries was flooded rendering them homeless which affected their chances to go for the daily training. Cultural This project has been able to trained beneficiaries on areas that were specifically designed for Youths only or women only and the cultural stereotype has been addressed. 3. How has the local government, local organisation or the beneficiaries themselves taken responsibility for the economic sustainability and continuation of the Project? Local Government The Local Government Authorities have been full involved in the en- tire implementation process. This project has challenged these local government authorities to give priority to youth employment and economic empowerment. Some of these local government authorities have designed similar programs and allocated some funds to replicate similar interventions. Local Organisation- As a continuity process, the local Organisation has put in strategic measures to coordinate the activities of the beneficiaries in business and those who have completed training so far. Beneficiaries A good number of the beneficiaries are engaged in a lot of activities that is giving them some form of direct income which they were not earning before. Additionally they are always scouting around for engagements that will bring them economic gains. 4. Who were the direct beneficiaries of the Project, and how many were there? the establishment of the business 6. Please specify the way in which each group of beneficiaries participated in the Project. Beneficiaries:- this group applied for training support, they were short listed, interviewed and admitted into the training program. Gambia YMCAs National Council Board:- They provided the over all leadership environment Local Government Authorities:- They participated in the advocacy as a stakeholder and part of the implementation committee in each region. Ministry for Youth and Sports:- They provided the technical backup and letter of consent from the Gambia Government. 7. Please describe the results that have been achieved since the beginning of the Project and during the reporting year. The direct beneficiaries of the project were vulnerable young people such as, Young Mothers, Young people living with HIV, Physically Disabled, out of school youths, and Young Mothers ad school drop outs. There were almost 2500 beneficiaries, who benefited from this project in terms of training in areas such as Tailoring, Hairdressing, Catering and Home Management, Interior Decoration, Welding and Aluminium Design. 5. Who were the indirect beneficiaries of the Project? The indirect beneficiaries of the project were the communities where these young people originate from, the local government authorities who participated in the advocacy activities. The families of the beneficiaries also benefited from this project because they participated in The underlining successes are varied during the period of implementation as follows; Vocational Training 2500 young people received vocational training free of charge on skills areas of their choice. About 100 are in makeshift attachments / appointments in hotels, restaurants, welding workshops, carpentry workshops, tailoring workshops etc. Micro Finance Scheme- This brought in value added incentive to the lives of these beneficiaries are and has given them the opportunity to start their own business. the economic empowerment has created a sense of belonging and social esteem within the community. Advocacy: On the back of the successful employment rights workshops, youth employment and economic justice awareness creation the issue of youth and employment has been given utmost attention. Pääkohdat suomeksi: Gambian NMKY toteaa arvioinnissaan mm. seuraavaa: Projekti tavoitti lähes 2500 edunsaajaa, joista n. 100 on ollut työharjoittelussa. Mikrolainojen avulla osa edunsaajista on pystynyt perustamaan oman yrityksen. Projektista hyötyivät myös edunsaajien kotipaikkojen yhteisöt, perheet ja paikallishallinto. Koulutuslinjoina projektissa toimivat räätäli-, parturi-kampaaja-, pitopalvelu-, sisustus-, hitsaus- ja metallityölinja. Valtiohallinto Gambiassa on tukenut projektia merkittävästi Projekti toteutti suunnitellut tavoitteet niin koulutettujen määrissä kuin yhteiskuntaan vaikuttamisessakin

8 TAKKU LIGGEY OY:N OSAKKAAT JA POTENTIAALI- SET UUDET ( NOVA ) OSAKKAAT! NYT MUODOSTETAAN TAKKU LIGGEY NOVA OY Suomen NMKY tarvitsee UM:n rahojen lisäksi omarahoitusta 15 % hankkeen kuluista eli käytännössä n euroa vuodessa Takku Liggey -nuorisotyöllistämisprojektin ensimmäisen osuuden tapaan muodostamme sitoutuneiden avustajien tukiyhteisön Merkattavaksenne tarjotaan taas 100 osuutta (yksi yhteisö tai yksityinen henkilö voi merkata korkeintaan 30 osuutta) Osuus maksaa 60 / vuosi, tukisitoutuminen kolmeksi vuodeksi, maksut 2011 syksyllä, 2012 ja 2013 keväällä (tuen voi maksaa myös kerralla kaikille kolmelle vuodelle Nuorille tarjotaan osuutta hintaan 20 / vuosi (alle 30 v., mm. FY2 -toimintaryhmän jäsenet) muutoin samoin ehdoin kuin muille osakkaille Jos hinta on liian iso, voitte muodostaa ystävienne kanssa osuuskimppoja sitoutumisen hoitamiseksi Toivomme, että mahdollisimman moni edellisen tukiryhmän yhteisöistä ja yksityisistä lahjoittajista sitoutuu tähän uuteen jatkorahoitukseen! Uusia otetaan mukaan ja toivotetaan tervetulleeksi hyvää yhteyteen ja yhteisöön! Mukaan liitytään lähettämällä s-posti osoitteeseen office@ymca.fi mahdollisimman pian. Viestin tulee sisältää liittyjän yhteystiedot (osoite, puhelin, s-posti) ja tieto sitoutumisesta maksuihin TERVETULOA JOUKKOON TUMMAAN! Suomen NMKY:n Gambia-työ Jaakko Koikkalainen, NGS p s-posti: koijaa@hotmail.com ESG KUTSUU! European Scouting and Jungschar Group on YMCA Europen partio-ohjelmaryhmä. Ohjelmaryhmän tarkoituksena on edistää NMKY partiointia Euroopassa ja yhdistää eri maiden toimijoita. ESG järjestää vuosittain 3 4 -päiväisen nuorten johtajien koulutuksen vuotiaille ja seminaarin yli 20 -vuotiaille NMKY-partiolaisille. Lisäksi jatkossa järjestetään ESG jamboree neljän vuoden välein. Nyt etsimme uutta reipasta edustajaa ESG :n hallitukseen. Valinta tehdään vuosikokouksessa Saksassa Pesti ESG :n hallituksessa tarjoaa kansainvälistä partiokokemusta ja mahdollisuuden päästä kokemaan NMKY-toimintaa Euroopan tasolla. Hallituspesti edellyttää hyvää englannin kielen taitoa ja vähintään 18 vuoden ikää. Odotamme sitoutumista toimintaan vähintään vuosiksi Jos kiinnostuit, lisätietoja antaa mielellään nykyinen ESG edustaja Heidi Niemenmaa. Otathan yhteyttä pian, viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Heidi Niemenmaa p tai heidi.niemenmaa@tampereenkotkat.fi Pirteä joukkomme tarvitsee johtajaa! Vantaan NMKY (Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys) ry on kristillinen nuorisojärjestö, joka on toiminut vuodesta 1974 Vantaalla yhteistyössä Vantaan seurakuntien, Vantaan kaupungin, nuorisojärjestöjen ja urheiluseurojen kanssa. Haemme määräaikaiseen työsuhteeseen toiminnanjohtajan opintovapaan sijaista ajalle Koeaika on 2 kuukautta. Sijaisuuden jälkeen voi olla mahdollisuus jatkaa yhdistyksen muissa tehtävissä. Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu vastata yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta sekä toimia työyhteisön esimiehenä. Palkkauksessa sovelletaan kirkon (KirVesTes) sopimuksia luokissa ( ). Arvostamme järjestö-, nuoriso- ja liikunta-alan osaamista. Hakemukset + CV ma 2.5. klo 16 mennessä sähköisesti: toimisto@nmkyvantaa.fi. Tiedustelut: puh.joht. Jukka Sotamaa ark klo 9 11, puh Vantaan NMKY ry johtokunta