Talman osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 LIITE 1. Talman osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoitusjaosto Päivitetty

2 Kaavoitusprosessi Aloitusvaihe Suunnittelutavoitteet (kaavoitusjaosto , kh ) Kaavatyö vireille (kuulutus ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä ( ) 1. viranomaisneuvottelu (Uudenmaan ELY-keskus ) Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä suunnittelutavoitteista Valmisteluvaihe (kaavoitusjaosto) Selvitysten laadintaa - Perusselvitykset ja tavoitteet -raportti (kaavoitusjaosto ) Rakennemallit (kaavoitusjaosto ) - Rakennemallit nähtävillä Osayleiskaavaluonnos - Osayleiskaavaluonnos nähtävillä Kaavaluonnoksen palauteraportti Mielipiteet ja lausunnot maankäyttömalleista ja kaavaluonnoksesta Vuorovaikutustilaisuuksia Ehdotusvaihe (kaavoitusjaosto, kunnanhallitus) Osayleiskaavaehdotus nähtävillä 2. viranomaisneuvottelu Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin Muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta Vuorovaikutustilaisuus Kaavan hyväksyminen (valtuusto) Valitus hyväksymispäätöksestä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on virallinen asiakirja, joka määrittelee kaavan valmistelussa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat sekä kaavan vaikutusten arvioinnin menetelmät. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa osayleiskaavan laadintaan sekä miten osayleiskaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Lisäksi siinä esitetään pääpiirteittäin kaavatyön tarkoitus ja tavoitteet sekä kaavatyön lähtötilanne ja kaavan laadinnan eri työvaiheet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua koko kaavatyön ajan kunnan verkkosivuilla osoitteessa www. sipoo.fi/yleiskaavat Talman osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistetaan ja päivitetään kaavatyön aikana tarpeen mukaan. 2

3 Suunnittelualue Osayleiskaava-alue sijaitsee Sipoon pohjoisosassa, Keravan kaupungin rajalla, noin 7 kilometriä Sipoon hallinnollisesta keskuksesta Nikkilästä luoteeseen. Keravan keskustaan suunnittelualueelta on matkaa noin 4 kilometriä, Järvenpään keskustaan noin 9 km ja Helsingin keskustaan 33 km. Järvenpää 9k m Noin ha:n laajuinen suunnittelualue kattaa Talman kyläkeskuksen ja sitä ympäröivän haja-asutuksen siten, että suunnittelualue rajautuu etelässä Keravantiehen (mt 148), lännessä Keravan rajaan, pohjoisessa Hökärrin peltoalueeseen ja Svedjemalmenin selännealueeseen sekä idässä Kalkbergin selännealueeseen ja Vaahteranmäen asemakaavoitettuun työpaikka-alueeseen. Aluetta halkoo itä-länsisuunnassa sähköistetty Kerava Porvoo rata sekä Nikkilän ja Keravan välinen Martinkyläntie (pt ). Talman alueella asuu tällä hetkellä arviolta asukasta, asukasmäärän muodostaen noin 7 % koko kunnan väestöstä. Alueella toimii sekä suomenettä ruotsinkielinen alakoulu. Kylän keskustassa sijaitsee Talman koulun ohella Talman VPK-talo Talmukka, josta on muodostunut kyläläisten keskeinen kohtaamispaikka. Alueen maisemakuvaa hallitsevat pohjois-eteläsuuntaiset metsäiset moreeniselänteet ja niiden väliin jäävät peltoaukeat. Omakotivaltainen haja-asutus on sijoittunut viljelyalueiden reunoille, selänteiden rinnealueille ja osittain savikkoisille laaksoalueille. Tiestö mutkittelee pääosin harjujen ja selänteiden juurella, pirstoen monin paikoin myös peltoaukeita. Talman kyläkeskuksen läheisyydessä sijaitseva Talman kartano ympäristöineen antaa osayleiskaavaalueelle oman arvokkaan erityispiirteensä. Myös alueen kaksi keskeistä toimijaa, Talman golfkenttä ja Talma Ski -laskettelukeskus, tuovat alueen maisemakuvaan omaleimaisuutta. Golf Talma ja Talma Ski houkuttelevat alueelle runsaasti vapaa-ajan viettäjiä ympäri vuoden. TALMA Kerava 4 km 7k m 33 km 21 km Nikkilä Tikkurila Helsinki Suunnittelualueen sijainti suhteessa lähimpiin keskuksiin. 3

4 Suunnittelualueen rajaus kunnan opaskartalla. Kartassa yksi ruutu = 1 km. 4

5 Kaavatyön tavoitteet Talman osayleiskaavoitus on yksi keskeisistä Sipoon kasvustrategian toteuttamiseen tähtäävistä suunnitteluhankkeista. Kunnan kasvustrategian maankäytöllisiä periaatteita linjaavan Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesti Talmasta muodostuu tulevaisuudessa Sipoon kolmas taajamakeskus Nikkilän ja Söderkullan ohella. Yleiskaavan kasvutavoitteen mukaisesti Talmaan sijoittuisi noin uutta asukasta ja uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Laadittavalla osayleiskaavalla on tarkoitus tarkentaa Sipoon yleiskaavan 2025 maankäytöllisiä linjauksia. Osayleiskaavalla määritellään ne maankäytölliset periaatteet, joilla Talmasta muodostuu raideliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen taajamakeskus. Osayleiskaavassa osoitetaan yleiskaavassa linjatun kasvutavoitteen kannalta tarpeelliset rakentamisalueet asuin- ja työpaikkatoiminnoille sekä tarvittava tieverkko ja palvelurakenne. Osana osayleiskaavatyötä laaditaan aluetta koskeva toteutusohjelma. Suunnittelun lähtökohtana ovat paikalliset ominaispiirteet. Suunnittelussa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota arvokkaiden luonnon- ja kulttuuriympäristöjen säilymiseen ja suojelutarpeisiin, alueen pinta- ja pohjavesien suojelu- ja käyttötarpeisiin sekä viheryhteyksien ja kevyenliikenteen verkostojen kehittämiseen. Osayleiskaavatyötä ohjaavat kunnanhallituksen hyväksymät suunnittelutavoitteet. Suunnittelutavoitteet on määritelty osallisten (alueen asukkaat, yrittäjät ja muut toimijat) kanssa käydyn vuorovaikutuksen pohjalta, ja ne ovat linjassa valtuustoseminaarissa määriteltyjen Sipoon kasvua ohjaavien tavoitteiden ja periaatteiden kanssa. Suunnittelutavoitteiden mukaisesti alueen suunnittelun keskeisiä periaatteita ja tavoitteita ovat: Talma on osa Keravalta Nikkilään suuntautuvaa toimivaan joukkoliikenteeseen tukeutuvaa taajamaketjua Monipuolinen ja ihmisen kokoinen taajamakeskus Luonnonläheinen asumisen ja vapaa-ajan alue Sujuva ja turvallinen liikennejärjestelmä ja -verkko Alueen ominaispiirteiden ja vahvuuksien hyödyntäminen Avoin ja vuorovaikutteinen suunnittelu Toteutus hallitusti 5

6 Osayleiskaavan sisältö ja tarkkuus Maankäyttö- ja rakennuslain 35 :n mukaisesti osayleiskaavan tarkoituksena on kunnanosan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Osayleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Talman osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, luonteeltaan strategisena aluevarausosayleiskaavana, jossa esitetään suunnittelualueen eri osien pääkäyttötarkoitus ja päätieverkko. Osayleiskaavan tärkeimpänä tehtävänä on ohjata alueen asemakaavoitusta. MRL 39 Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan lisäksi: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7) ympäristöhaittojen vähentäminen 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Osayleiskaavan oikeusvaikutukset Oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista ja muuttamista sekä muuta alueiden käytön järjestämistä sekä viranomaisten toimintaa. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42 ). Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella ei saa myöskään myöntää lupaa esimerkiksi rakennuksen rakentamiseen, jos se vaikeuttaa yleiskaavan toteuttamista. Epäämisestä ei saa kuitenkaan aiheutua hakijalle huomattavaa haittaa (43 ). Ympäristöministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten (MRL 99 ). Osayleiskaavassa voidaan näiden yleisten oikeusvaikutusten lisäksi antaa erikseen määräyksiä rakentamisen rajoittamisesta, rakennusten purkamisesta, suojelusta, toimenpiteistä, suunnittelutarpeesta ja kehittämisalueesta (MRL 16, 41, 43, 111, 127 ). 6

7 Suunnittelun lähtökohtia Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Kunnissa yleiskaava on keskeisin väline valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisessä: yleiskaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoidaan osaksi kunnan tavoiteltua kehitystä ja alueidenkäytön pääpiirteitä. Talman osayleiskaavatyötä ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut tavoitteet: Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Helsingin seudun erityiskysymykset Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. 7

8 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava. Keravan puolella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan maakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä (luonnos ei ole sisällöltään maakuntahallituksen hyväksymä). Tavoitteena on saada Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava vahvistetuksi vuonna , siihen asti Sipoossa voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava, johon Talmankin osayleiskaavatyössä nojaudutaan. Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavassa on Talman alue osoitettu pääosaltaan taajamatoimintojen alueeksi (A) ja taajamatoimintojen laajenemisalueeksi (A/r). Kerava Nikkilä rataosuudelle on Talman kohdalle osoitettu ohjeellinen asemapaikka. Tätä ympäröivä alue on maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). Talma golfin ja laskettelukeskuksen alueet ovat maakuntakaavan mukaisia urheilualueita (VU). Bastukärrin työpaikkaalue ja Vaahteranmäen työpaikka-alue ovat myös maakuntakaavassa osoitettuna (TP). Samoin maakuntakaavassa on osoitettu pohjavesialueet (pv) ja suunnittelualueen itäosaa pohjoiseteläsuunnassa leikkaava maakaasun runkoputki (k) sekä yhteystarve uudelle maakaasuputkelle maantien 148 varteen. Yleiskaava Talman osayleiskaava-alueella on voimassa useita yleiskaavoja, jotka ovat ohjaustarkoituksessaan vanhentuneita. Pääosan alueesta kattaa oikeusvaikutukseton Keski-Sipoon osayleiskaava (kv ). Alueen länsiosassa, Keravan rajalla on voimassa oikeusvaikutukseton Neulasniityn osayleiskaava (kv ). Oikeusvaikutteinen, Uudenmaan ympäristökeskuksen vahvistama, haja-asutusalueiden osayleiskaava käsittää suunnittelualueen itäosat. Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä (Uudenmaan maakuntakaava ja Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava). Lähde: maakuntakaavat/index.html Sipoon valtuuston hyväksymän Sipoon yleiskaavan 2025 (ei vielä lainvoimainen KHO:n valituskäsittelyn vuoksi) mukaisesti Talmasta on tavoitteena muodostaa raideliikenneyhteyteen tukeutuva taajamakeskus. Yleiskaavassa 2025 on maakuntakaavan tavoin osoitettu Talmaan asemapaikka ja tämän ympärille keskustatoimintojen alue (C). Muilta osin Talman osayleiskaava-alue on Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesti pääosin taajamatoimintojen aluetta (A). Taajamatoimintojen alue on keskustatoimintojen alueen tavoin tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Talman golfkeskuksen itäpuolinen hankeyhteistyöalue on osoitettu yleiskaavassa selvitysalueeksi (se). Yleiskaavan kaavamääräyksen mukaan selvitysalueelle on tarkoitus laatia osayleiskaava ja asemakaava. Suunnittelualueen eteläosa Keravantien varressa, on yleiskaavan mukaisesti asemakaavoitettavaksi tarkoitettua työpaikka-, teollisuus- ja varastoaluetta (TP). Suunnittelualueen kaakkoisosa on yleiskaavan 2025 mukaista hajaasutusaluetta (MTH), jossa maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen on sallittu. Osayleiskaava-alueella sijaitsee kolme tärkeää tai vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Näille alueille ei saa osoittaa pohja-/pintaveden laatua vaarantavia toimintoja. Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee useita muinaismuistokohteita (sm). Kohteita koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee neuvotella Museoviraston kanssa. Suunnittelualueen kaakkoisosassa sijaitseva Kalkberget on osoitettu yleiskaavassa arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi ja luonnonsuojelualueeksi (SL). Alueelle toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on katsottava, ettei erikoisia luonnonesiintymiä 8

9 Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus Suunnittelualueelle on asetettu kunnanhallituksen tekemällä päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus osayleiskaavan laatimista varten. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus eivät koske suunnittelualueella sijaitsevia Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisia TP-alueita. Sopimukset Sipoon yleiskaavassa 2025 osoitettua selvitysaluetta koskien on tehty kunnanhallituksen päätöksen ( , 52 ) mukaisesti sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä Talma Hills alueen maanomistajien kanssa. Hankeyhteistyön tavoitteena on kehittää ja toteuttaa sopimusalueelle Talman kyläkeskusta täydentävä ja siihen oleellisesti liittyvä, omaleimainen ja korkeatasoinen puutarhakylä. Maanomistus Ote Sipoon yleiskaavasta Suunnittelualue rajattuna karttaan sinisellä. turmella eikä aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Martinkyläntieltä Keravantielle (mt 148) on osoitettu yleiskaavassa 2025 tieliikenteen yhteystarve, samoin Keravan Terätien jatkeena tälle uudelle Martinkyläntien ja Keravantien yhdistävälle tieyhteydelle. Asemakaava Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta. Suunnittelualueen eteläosassa on voimassa lainvoimaiseksi tullut Bastukärrin työpaikkaalueen asemakaava. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys ohjaa ja sääntelee maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden rakentamista ohjaavien lakien ja säädösten ohella rakentamista Sipoon kunnassa. Rakennusjärjestyksen määräykset ovat asema- ja yleiskaavoja täydentäviä siten, että kaavamääräykset ovat ensisijaisia. Sipoon kunnan nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan ja valtuuston hyväksymät muutokset rakennusjärjestykseen ovat tulleet voimaan (lukuun ottamatta lukua 7.2) ja (luku 7.2). Osayleiskaava-alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kunta omistaa noin 10 prosenttia (156 ha) suunnittelualueen pinta-alasta. Pääosa kunnan omistamista maista sijaitsee Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisella keskustatoimintojen alueella sekä Neulasniityn alueella, suunnittelualueen lounaisosassa. Suunnittelua koskevia päätöksiä Kasvustrategian toteuttamiseksi käynnistettävät osayleiskaava- hankkeet. Kunnanhallitus Suunnittelutavoitteet Talman osayleiskaavatyölle. Kunnanhallitus

10 Selvityksiä Osayleiskaavatyötä koskien on tehty tähän mennessä seuraavat selvitykset: Luontoselvitys 2010, Faunatica Oy Maisemaselvitys 2010, Eriksson Arkkitehdit Oy Raideliikenteen melu- ja tärinäselvitys 2010, Promethor Oy Maanomistajaselvitys, Sipoon kunta Osayleiskaavatyön yhteydessä tullaan tekemään ainakin seuraavia selvityksiä ja suunnitelmia: linnusto- ja viitasammakkoselvitys liikenneverkkoselvitys hulevesiselvitys ja -suunnitelma energiatehokkuustarkastelu Kalkbergetin alueen teollisuushistoriallisten muinaisjäännösten inventointi Suunnitteluun liittyviä muita selvityksiä on muun muassa: Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt (MALU). Itä-Uudenmaan liitto, 2010 Kerava Nikkilä -vyöhykkeen joukkoliikenne- ja maankäyttöselvitys. Sito Oy, Lentoaseman kaukoliikennerata. Ratayhteysselvitys. Liikenneviraston suunnitelmia 2/2010 Sipoon kaupan palveluverkkoselvitys FCG Oy, Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys. Arkkitehti - toimisto Lehto Peltonen Valkama Oy & Ympäristötoimisto Oy, Sipoon tieliikenteen meluselvitys. WSP-konsultit Oy, 2009 Sipoon yleiskaava 2025 Liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, VAK-suuronnettomuusselvitys maankäytön suunnittelun näkökulmasta: Nikkilän rataosuus ja tasoristeykset. Gaia Consulting Oy, Sipoon kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2009 Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön inven - tointi (RAKU 2007) Uudenmaan kulttuuriympärsitöselvityksen luonnos (lausuntokierroksella) Kuvassa esitetty kunnan maanomistus (sinisellä) ja sopimusalueet (punaisella). Vaikutusten arviointi Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla suunnitelman toteuttamisen ekologisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vaikutuksia tarkastellaan maankäyttö - ja rakennusasetuksen 1 :ssä esitettyjen aihepiirien mukaisesti. Lisäksi tehtäviä suunnitelmia arvioidaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja ylemmän asteisten kaavojen (Sipoon yleiskaava 2025 ja maakuntakaava) toteutumisen osalta. Vaikutusten arviointi on mukana kaikissa suunnitteluvaiheissa. Vaikutuksia koskevaa tietoa tuotetaan ja hyödynnetään läpi koko kaavaprosessin. Tieto vaikutuksista syventyy ja täydentyy suunnittelun edetessä. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon myös muut alueelle mahdollisesti vaikuttavat hankkeet ja niiden yhteisvaikutus yleiskaavan kanssa. Vaikutuksen arvioinnin tuloksia esitellään suunnittelun kuluessa osana kaavamateriaalia. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten kaavan tavoitteet ja sisältövaatimukset toteutuvat. Vaikutusten arviointi tehdään asiantuntijaarviona ja se perustuu alueelta laadittaviin perusselvityksiin ja käytössä oleviin muihin perustietoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. 10

11 MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRA 1 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän liittoon. Arvioitavia vaikutuksia Kaavatyön yhteydessä arvioidaan vaikutuksia ainakin seuraaviin aihealueisiin: alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön seudun palvelurakenteeseen ja palveluverkkoon elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin liikenteeseen (liikennemääriin ja -verkkoon, liikenteen järjestämiseen ja toimivuuteen, pendelöintiin jne.) teknisen huollon järjestämiseen yhdyskunta- ja energiatalouteen ympäristöhäiriöihin (melu, päästöt, pilaantuneet maat jne.) maisemaan ja taajamakuvaan kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen vesistöihin ja vesitalouteen maa- ja metsätalouteen kuntatalouteen Vaikutusalue Kaavan vaikutusalueeseen kuuluu suunnittelualue lähiympäristöineen. Kaavaratkaisun vaikutukset ovat osaltaan myös laajempia, jopa seudullisia. Kaavan vaikutusalueen laajuus vaihtelekin eri osatekijöiden osalta varsin merkittävästi. Vaikutukset luonnonympäristöön ovat pääosin paikallisia, rajoittuen suunnittelualueeseen ja aivan sen lähiympäristöön, lukuun ottamatta vaikutuksia vesistöihin ja vesitalouteen. Sen sijaan yhdyskuntarakenteen, elinkeinotoiminnan, palveluverkon ja liikenteen kannalta osayleiskaavaratkaisulla voi olla laaja-alaisia, seudullisia vaikutuksia. Alue, jolle kaavaratkaisulla on olennaisia vaikutuksia, tarkentuu kaavatyön aikana. 11

12 Osallistuminen ja tiedottaminen Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Talman osayleiskaavan laatimisesta ja osallistumismenettelyistä ja -mahdollisuuksista tiedotetaan avoimesti koko kaavaprosessin ajan. Tärkeimpiä osallistumismenettelyjä ovat lakisääteiset nähtävillä olot, viranomais- ja sidosryhmäneuvottelut, esittely- ja keskustelutilaisuudet sekä vapaamuotoinen keskustelu valmistelijoiden kanssa. Tavoitteena on, että osalliset ja muut kiinnostuneet saavat tietoa suunnittelun etenemisestä ja tuovat valmisteluun näkemyksiään. Osallistuminen painottuu kaavaprosessin alkuvaiheisiin, jolloin osallisilla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa kaavan sisältöön. Osallisilla on koko kaavatyön ajan mahdollisuus antaa kaavatyöhön liittyvää palautetta sähköpostitse, kirjeitse tai puhelimitse kaavoituksesta vastaavilla kunnan ja konsultin edustajille. Kunnan suunnittelijaa voi tulla myös tapaamaan Kuntalaan, sopimalla tapaamisajasta kuitenkin etukäteen. Vuorovaikutus kaavoituksen eri vaiheissa Käynnistysvaihe Kaavatyö käynnistyy työn ohjelmoinnilla, kaavatyön kuuluttamisella vireille sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnalla (MRL 63 ). Kaavoitusjaoston käsiteltyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kuulutetaan kaavatyön vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Kuntalaan 30 päivän ajaksi kaavan vireille tulosta alkaen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua myös kunnan internet-kotisivuilla ja Talman VPK-talo Talmukassa. Osalliset voivat antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja suunnitelmaa voidaan täydentää ja päivittää saadun palautteen pohjalta kaavaprosessin aikana. Suunnitelmaa koskevissa puutteellisuuksissa pyydetään kääntymään ensisijassa kunnan edustajien puoleen. Mikäli osallinen katsoo yhteydenotosta ja kunnan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tekemistä muutoksista huolimatta OAS:n puutteelliseksi, on hänellä mahdollisuus esittää Uudenmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville (MRL 64 ). Talman osayleiskaavatyötä koskeva ns. aloitusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin Talman VPK-talo Talmukassa. Tilaisuudessa osallisille esiteltiin kaavoitustyön lähtökohtia sekä kerättiin osallisten näkemyksiä alueen kehittämisen tavoitteista kaavatyön tavoitteiden asettelun pohjaksi. Suunnittelun aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa (MRL 66 ja MRA 18 ) Neuvottelussa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, kaavan lähtökohtia sekä kaavan keskeisiä tavoitteita eri viranomaisten näkökulmasta. Kaavatyön käynnistymisestä ja viranomaisneuvottelun järjestämisestä lähetettiin tieto viranomaistahoille kirjeitse tai sähköpostitse. Valmisteluvaihe Osallisten kannalta keskeinen suunnitteluvaihe on kaavan valmistelu, jolloin tehdään mm. tarvittavia lisäselvityksiä kaava-aluetta ja laadittuja suunnitelmia koskien sekä täsmennetään kaavatyön tavoitteita ja suunnitteluperiaatteita. Osayleiskaavatyön pohjaksi laaditaan ensivaiheessa alueen maankäyttöä hahmottelevia rakennemalleja. Rakennemallit asetetaan kaavoitusjaoston päätöksellä nähtäville 30 päivän ajaksi ja niitä tullaan esittelemään kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa. Nähtävillä olo aikana osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä rakennemalleista (MRL 62 ja MRA 30 ). Rakennemallien ja niistä saadun palautteen pohjalta laaditaan kaavaluonnos, joka asetetaan myös kaavoitusjaoston päätöksellä nähtäville 30 päivän ajaksi vuorovaikutusta varten. Nähtävilläoloaikana kaavaluonnosta tullaan esittelemään kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa. Kaavaluonnoksen ollessa nähtävillä osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Viranomaistahoilta ja tarvittavilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä) pyydetään kaavaluonnoksesta lausunnot. Tarvittaessa viranomaisten kanssa pidetään myös kaavatyötä koskevia työneuvotteluita. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen pidetään epävirallinen viranomaisneuvottelu. Kaavaluonnoksesta annetuista palautteista ja lausunnoista kootaan ns. palauteraportti, jossa esitetään jätettyjen mielipiteiden ja lausuntojen ohella kunnan kannanotot palautteeseen. 12

13 Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja niistä kunnan tekemien päätösten pohjalta laaditaan osayleiskaavaehdotus, jonka kunnanhallitus hyväksyy asetettavaksi julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65 ja MRA 19 ). Nähtävilläoloaikana kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. Tarvittavilta viranomaistahoilta ja yhteisöiltä pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot (MRA 20 ). Muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan kunnan perusteltu vastine. Kaavaehdotusta tullaan esittelemään kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa ja siitä järjestetään tarvittaessa neuvotteluita. Kaavaehdotuksen oltua nähtävillä siitä järjestetään viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja MRA 18 ). Hyväksymisvaihe Kaavaehdotukseen tehdään muistutusten ja lausuntojen perusteella mahdollisesti muutoksia ennen sen viemistä hyväksymiskäsittelyyn. Jos tehtävät muutokset ovat oleellisia, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei ole tarpeen, jos korjauksia/muutoksia ei tarvita, muutokset ne eivät ole olennaisia, tai jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat kuullaan erikseen. Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto kaavoitusjaoston ja kunnanhallituksen esityksestä. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan muiden kunnallisten kuulutusten tapaan. Lisäksi hyväksymispäätöksestä lähetetään tieto MRL:n mukaisesti niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa kirjallisesti Helsingin hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Osalliset Kaavan valmisteluun toivotaan osallistuvan kaikkien asiasta kiinnostuneiden. Osallisia ovat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat, alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset, yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Näitä ovat ainakin: Kuntayhtymät: Uudenmaan liitto, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Valtion viranomaiset: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Liikennevirasto, Museovirasto, Porvoon museo ja Metsäkeskus Rannikko Sipoon kunnan hallintokunnat: sosiaali- ja terveyshuolto-osasto, sivistysosasto, talous- ja hallintokeskus ja tekniikka- ja ympäristöosasto Muut viranomaiset ja julkisyhteisöt: Keravan kaupunki, Tuusulan kunta, Etelä-Suomen Energia Oy, Gasum Oy ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Yhdistykset: Talman kyläyhdistys ry, Sipoon Omakotiyhdistys ry, Sipoon Yrittäjät ry, Kerava-seura ry, Keravan omakotiyhdistys ry ja Kodin Onni ry Alustava aikataulu Kaavatyön tavoitteellisen aikataulun mukaisesti osallisten kannalta tärkeimmät osallistumis- ja vuorovaikutusajankohdat ovat seuraavat: Maalis-huhtikuu 2011 Kaavatyön kuuluttaminen vireille sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Huhti-toukokuu 2012 Kaavatyötä koskevat rakennemallivaihtoehdot nähtävillä Syyskuu 2012 Kaavaluonnos nähtävillä Maaliskuu 2013 Kaavaehdotus nähtävillä Elokuu 2013 Kaavan hyväksyminen 13

14 Tiedottaminen Kaavan etenemisen ja osallistumisen kannalta keskeisistä vaiheista ilmoitetaan paikallislehdissä (Sipoon Sanomat, Borgåbladet, Vartti, Keski-Uusimaa ja Tuusulanjärven Viikkouutiset), kunnan internetkotisivuilla ( fi) ja virallisella ilmoitustaululla, Kuntalassa. Yleisten kuulutusten ohella tiedotetaan kunnan tiedossa oleville ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille kirjeitse kaavasuunnitelmien nähtäville asettamisesta ja pidettävistä yleisötilaisuuksista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavan valmisteluaineisto sekä osayleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville Kuntalan ilmoitustaululle sekä kunnan internet-sivuille. Osayleiskaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen tehneille ja yhteystietonsa jättäneille toimitetaan kunnan perusteltu kannanotto (ns. vastine) muistutukseen. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallisesti pyytäneet ja ovat jättäneet yhteystietonsa. Kaavatyön etenemisestä tiedotetaan laajimmin kunnan verkkosivuilla, jossa julkaistaan kaavaa koskevaa aineistoa. Kaavoitusta koskevia tietoja löytyy osoitteesta Talman osayleiskaava Tiedustelut Lisätietoja osayleiskaavatyöstä antavat: Suvi Kaski, kaavoittaja puh Eveliina Harsia, yleiskaavoittaja puh Postiosoite: Sipoon kunta Kehitys- ja kaavoituskeskus PL Sipoo Käyntiosoite: Kuntala Iso Kylätie 18 Sipoo (Nikkilä) Konsultin (Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy) puolelta yhteyshenkilöinä ovat: Staffan Lodenius puh , staffan.lodenius@a-konsultit.fi Ann-Mari Lindgren puh , ann-mari.lindgren@a-konsultit.fi Kuulutukset Kaavatyötä koskevat kuulutukset Sipoon kunnan virallisissa ilmoituslehdissä (Sipoon Sanomat ja Borgåbladet, Vartti), Keravalla ilmestyvissä kaupunkilehdissä (Keski-Uusimaa ja Tuusulanjärven Viikkouutiset), internetkotisivuilla ( ja kunnan ilmoitustaululla (Kuntala). Kannen kuva: Ikuvaari Oy Teksti ja taitto: Suvi Kaski

15 LIITE 2. Talman rakennemalleista saatu yleisöpalaute Rakennemallivaihtoehdot esitel in asukkaille yleisö laisuudessa Talman koululla Tilaisuuteen osallistui yli 100 henkeä. Rakennemallien esi elyn jälkeen asukkaat työskentelivät pienissä ryhmissä rakennemallien parissa. Asukas laisuudessa esitelty aineisto on ollut lisäksi tutustu avana kaavatyötä koskevilla internetsivuilla. Osallisilla on ollut mahdollisuus kommentoida rakennemalleja asukas laisuuden ohella myös sähköpos tse. Rakennemalleista saa in runsaas kommen eja. Seuraavilla sivuilla on esitelty saadun asukaspalau een yhteenveto rakennemallikohtaises, lopuksi esitetään yhteenveto kaikkien rakennemallien pohjalta. RENGAS Asuminen varaukset pääosin ok keski äminen aseman seudulle hyvä, asuminen voi olla iivistäkin, mu a aseman vieressä maaperä huonoa rakennuksille ivis rakentaminen sopii myös Talma Skin alueelle rakentamista myös pohjoiseen isot omako taloton t ulkokehälle Talma Skin rinteille voisi sijoi aa korkeita kerrostaloja Palvelut aseman läheisyyteen kirjasto, kauppahalli, Talman kellari, terveydenhuollon lähipalvelut, kokoontumis loja, maamerkki Talmalle kaksi kauppaa liikaa Liikenne kehä e huonontaa nykyistä envarsiasutusta ja vie mahdollisuudet rauhallisilta ulkoilureiteiltä junaradan alitukset huonossa kohtaa ve sellä maaperällä rii äväs pysäköin ä aseman läheisyyteen, maan alle pohjoisosassa tulee tukeutua Keravan joukkoliikenteeseen muuten ok, mu a ei pitäisi rakentaa olevalle pientalo- estölle, sillä nykyiset rakennukset sijaitsevat usein lähellä etä, jolloin teiden leventäminen huonontaa asumismukavuu a Teräs en yhteys kyseenalainen Asumisen hajautuminen laajalle vaarantaa junaliikenteen toteutumisen Työpaikat varaukset ok ei nykyistä laajemmin, koska aiheutuu melu- ja ympäristöhai oja ei teollisuu a Keravan en pohjoispuolelle Luonto ja virkistys mallissa ei huomioitu Talman montun uimapaikkaa Blekdahlin pitkä lampi sopisi uimapaikaksi Talman keskustan lehtoalue tulee huomioida viheryhteydet palvelevat yri äjiä, ei asukkaita Posi ivista laajentumisvara kevyen liikenteen väylät, liikenneväylät rakentamisen keski äminen, vaikka raideliikenne ä joudutaan odo amaan luontoa säästyy paljon, jolloin lähiruoan tuotanto ja viljely on mahdollista asutus 2 km säteellä asemasta, jolloin auton käy ööno okynnys suurempi Nega ivista liian ivistä, Talmassa halutaan asua väljäs kehä e muu aa useiden olemassa olevien kiinteistöjen asumisolosuhteet Muuta vanhusväestö tulee huomioida pohjoinen vaihtoehto parempi paras malleista Vanikon en itäpuolelle pitäisi osoi aa rakentamista ETELÄ Asuminen varaukset pääosin ok rakentamisen ulo aminen Talma Skin ympärille hyvä asumisen sijoi uminen olevan asumisen suuntaan hyvä osan mielestä asumisen sijoi uminen etelään huonoin vaihtoehdoista, osan mielestä ok jos asumisen viihtyvyys voidaan taata ei rakentamista ihan kiinni teollisuusalueeseen Talma Skin rinteille voisi sijoi aa korkeita kerrostaloja Palvelut osan mielestä lähiruoalle on varmas kysyntää, osa skep sempiä Liikenne esitetyt yhteydet pääosin ok kevyen liikenteen radanylitykset ok, voisi olla enemmänkin autoille 1 radanylitys lisää yhteydet Keravalle ja Ahjoon eri äin tärkeät yhteydet kyliltä kokooja elle turva ava kevyen liikenteen yhteys Ilvesmäeltä turva ava auto en viereen turvallinen kävely- ja pyörä e

16 Työpaikat paikallinen elintarviketuotanto- ja myyn alue hieno idea, hyvä sijain yri äjä- ja pienverstasalue ok luonto ja virkistys viljelypalstat hyvä idea eläinten todellinen kulkurei suunni elualueen itäpuoella Posi ivista pienet kylät ja kylämäisyys hyvä idea liikenne jakaantuu tasaises teollisuuden sijoi uminen etelään henkilöjunaratayhteys asema asutuksen sijoi uminen asutuksen tukeutuminen Keravaan mahdollistaa ekoseudun kehi ämisen ja turvaa yhtenäisten, laajojen viheralueiden säilymisen Nega ivista vähän virkistysmahdollisuuksia alueen paino uminen etelään asema tuskin realis nen ennen vuo a 2035 Talman kartanoalue jää puristuksiin, asuinalueen raja pohjoisemmaksi Vanikon ja Talma Skin välinen tärkeä virkistyskäytön metsäalue rakenne u täysin, alue pilalla Muuta joka kylälle joku keskus, esim. nykyään Ilvesmäen ellä pos laa kot kohtauspaikka paras vaihtoehto huonoin vaihtoehto Vanikon en itäpuolelle pitäisi osoi aa rakentamista POHJOINEN Asuminen ei asumista gol entän pohjoispuolelle, korkeintaan väljää okt-asumista loma-asuminen, senioriasuminen gol entän pohjoispuolella ok, osa epäili houku elevuu a gol entän yhteydessä Kyllästämön en varsi, Nygårdin e tulee o aa mukaan tulisi keski ää aseman läheisyyteen, jo a saadaan junayhteys gol entän pohjoispuoli liian kaukana asutus tulisi sijoi aa radan ja Talmankaaren eteläpuolelle pohjoisen olevaa rakennuskantaa ei saa unohtaa rakentamista voisi ivistää myös taajaman ulkopuolella olevien teiden varsilla pohjoinen pientaloalue maakuntakaavan vastainen Palvelut alueelle kauppa hotelli ja hyvinvoin keskus ok hyvinvoin keskus ja hotelli aseman läheisyyteen tai Talma Skin yhteyteen Talma Skin yhteyteen sopisi lomamökit hyvinvoin keskus gol entän lähtöalueen yhteyteen Talma Skin laajennus ok, osan mielestä paikka sopisi myös rakentamiselle Talma Skin toiminta ympärivuo seksi Liikenne osan mielestä yksi alikulku ajoneuvoliikenteelle liian vähän, osan mielestä rii ävä esite y alikulun paikka huono, koska Keravan puolella on silta tarvitaan toimiva bussiyhteys Keravalle ja Talma Skihin Työpaikat ei teollisuu a Keravan en pohjoispuolelle Luonto ja virkistys mallissa parhaat viheryhteydet ratsastusrei t huomioitava gol entän pohjoispuolelle sopisi uimapaikka lehtoalue keskustassa huomioitava lähiruokaviljelylle paikka pohjoisosassa pohjavesialue viheryhteyksien huomioitava paremmin asukkaat Posi ivista pientaloasuminen ja väljyys koko alue on ote u huomioon Nega ivista verstasalueesta muodostuu uusi ta arisuo joukkoliikenteellises vaikea käytännössä kaikki liikenne tukeutuu autoiluun, koska asutus niin hajallaan maakuntakaavan vastainen vapaa-ajan asukkaista tulee käytännössä pysyviä, vaikka ovat muualla kirjoilla: suuret liikenne- ja ilmastohaitat hajanainen ja rauhaton rakenne kevyenliikenteen ja kunnallistekniikan ulo aminen haja-asutusalueelle haasteellista Muuta paras vaihtoehto huonoin vaihtoehto Keravan kanssa tehtävä yhteistyötä Vanikon en itäpuolelle pitäisi osoi aa rakentamista

17 Kommen eja, jotka ei kohdistu suoraan mihinkään rakennemalliin Asuminen Asuminen tulee keski ää ainoastaan aseman ympärille, seuraavassa kaavavaiheessa 2035 voidaan tutkia alueen laajentamista Järkevää jä ää laaksot rakentama a, mu a Vanikon en varsi pitäisi hyödyntää (kunnallistekniikka, moreenirinne, savimaa maalämmölle) Talma Skin alueelle voisi sijoi aa kerrostaloja Talmankaari 5:ssa voisi yhdistyä asuminen ja elinkeinon harjoi aminen Kilbacka ja Kilbacka III loille mökkejä länsiosaan ja omako ton eja itäosaan Kunnan omistama 7 ha alue Laakso en itäpuolella, Laak so e-kyläpään e voitaisiin kaavoi aa kuten Stundars Mustasaaren Sulvan kylässä (siirretyt hirsitalot) Reuna-alueille voisi sijoi ua väljää okt-asumista Asumisessa huomioitava Ahjo ja Ahjon asema, pientalo asumista Ahjon läheisyyteen Kunnan omistamille maille korkeaa kerrostaloasutusta Omako ton en oltava reilun kokoisia m 2 Liikenne Keravan Kuusisaaren ja Talman länsiosan yhdistäminen huomioitava luontevas : nykyään Ruotsinojan e yhdistyy Keravan puolelle Laineen elle (kevyt liikenne) toisin kuin kartoissa näy ää, Keravan puolella on myös hyvät julkiset yhteydet lisää kevyenliikenteen väyliä, erityises Kyläpään en kevyenliikenteenväylä hyvä Luonto ja virkistys Talma Skin laajennus esite y yksityisen maille, miksi? Talma Ski on rähjäinen ja heikentää alueen yleisilme ä, viime aikoina suoritetut hakkuut huonontaneet ilme ä en sestään: voisiko ilme ä siis ä? Nega ivista Kaikissa malleissa jatketaan vanhaa: omako taloasutus leviää liian laajalle ja Talmasta muodostuu surkealaatuinen autokaupunki, jos henkilöjunaliikenne ei toteudu Kaikki mallit maakuntakaavan vastaisia (asutus liikaa pohjoisessa) Teräs en jatke huono rakennuspohja, mu a tärkeä luonnolle (kosteikko) Muuta Radonpitoisuudet huomioitava, mm. Tranbackan ellä pitoisuudet kohonneet Vanhan asutuksen lii äminen kunnallistekniikkaan mahdolliste ava Talman puron ja radan välinen maasto hyvin ve stä Paippisen alue (Talman länsipuolella) voitaisiin lii ää eyhteyksillä Talmaan, jolloin ostovoima suuntautuisi Talmaan eikä Järvenpäähän (kuten nykyään) Yhteenveto: asukkaiden toiveita ja huomioita jatkokehitystä varten Asuminen ivis rakentaminen aseman ja keskustan läheisyyteen, aseman ympäristöstä houku eleva keskus palveluineen asumisen laajentaminen jo oleviin suun in järkevää asumisen tulee tukeutua asemaan, jo a saadaan alueelle varmas toimiva joukkoliikenne rakentamisen keski äminen väljää asumista rii äväs kylämäisyys tavoiteltavaa, huomioitava nykyisten asukkaiden asumisolosuhteiden säilyminen mahdollisimman pitkälle gol entän läheisyyteen korkeintaan loma-asumista, toisaalta epäil in gol entän vetovoimaa loma-asutukselle Palvelut lähiruokatuotannon ja -tarjonnan mahdollistaminen hotelli ja hyvinvoin keskus aseman ja keskustan tuntumaan Talma Skin laajennus ok Liikenne yhteydet Keravalle ja Ahjoon eri äin tärkeät turvallinen kevyenliikenteen verkosto toimiva bussiliikenne Keravalle, Nikkilään ja Talma Skihin rii äväs alikulkuja sekä ajoneuvo- e ä kevyelle liikenteelle rii äväs pysäköin ä aseman yhteyteen alikulkujen paikat osin ve sellä maaperällä Työpaikat ei työpaikkoja nykyistä laajemmin paikallinen elintarvike- ja myyn alue ok Luonto ja virkistys rii äväs virkistystä ja luontoa virkistystoimintojen kuten uimapaikkojen ja ratsastusrei en huomioin luontoarvojen kuten keskustan metsäalueen ja lehdon huomioin lähiruoka, viljelypalstat Muuta Kerava ote ava huomioon suunnitelmassa (palvelut, yhteydet) Yhteydet Paippisen alueelle voitaisiin myös huomioida

18 LIITE 3. Alustavasta kaavaluonnoksesta asukasillassa saatu palaute Liikkuminen Uusi eteläinen kokooja en paikka ok. Varmiste ava, e ä ko. en vetokyky on rii ävä (Hgistä tuleva liikenne). Eritasolii ymä + Kulloon en liikenteen vetokyky. Asema lähemmäs Skitä tai paremmat yhteydet sinne Asemalle enemmän kevyen liikenteen yhteyksiä Gol en ää sivuavat ulkoilu/ratsastusrei t tarkaste ava vaarallisia paikkoja, sillä golfpallo voi osua. Nygårdin e on nykyisin yksityis e, se on merki y myös kaavaan. Muu uuk se maan eksi? Toive yhteystarpeesta ratsastusrei lle Enjalan (?) talleille Muut kuin pääväylien yhteydet Keravan suunnalle heikot. Ratsastusrei t ja kävelyrei t voidaan yhdistää risteyspaikoissa. Hiihtäjät, juoksijat, pyöräilijät, moo oriajoneuvot ei sovi ratsastus elle. Ei ratsastusta ja muuta liikennöin ä samoille reiteille vaara lanteiden lisääntymisen vuoksi. Hevoset ja ulkoilijat sopivat samoille väylille. Keravan puolelle pitäisi olla enemmän liikenneyhteyksiä Yhdys e Kulloon eltä Talman elle (kehä e) tulisi siirtää kulkemaan lännemmäs. Esim. nykyinen kyllästämön en linja tai suunniteltua kevyen liikenteen väylää pitkin. Muuten Talma Ski ja Kehä en risteys olisi todella vilkasliikenteinen koulun vieressä!! Skille ja Golfille suorat yhteydet pääväyliltä: Ski - Kulloon- e, Golf - Lahden e/kaskelan e Aseman sijain vaiku aa hyvältä Aseman sijain hyvä Voisiko olemassa olevia teitä hyödyntää esite yä enemmän? Kevyen liikenteen väylät järjeste ävä niin, e eivät hai aa nykyistä asumista Ilvesmäen en alikulku tarpeellinen - latukoneella ajettavaksi Ilvesmäen eltä ajoyhteys Vaahteramäkeen. Onko hiihtoyhteys Keinukallioon radan yli huomioitu, entä eläinten ylityspaikat? Talmankaaren ja Mar nkylän en risteys vaarallinen liikenne gol entälle vilkasta. asuin- ja koulukor elien, liikenneväylien sijain ja alueiden väliset yhteydet hyvät. Liikenneympyrät oikein hyviä Vanikon en itäpuolen kehäkatu voisi kulkea idempänä, jolloin se palvelisi paremmin A-alue a. Kylänpään en puoliväliin saakka erillinen kevyen liikenteen väylä, koska alueella paljon lapsia. Kevyen liikenteen väyliä suunniteltaessa on huomioitava rei ä pitkin siirtyminen asuinalueilta koulule/palveluiden luokse, ei suunnitella ainoastaan ulkoilua varten. Nygårdin en osalta kevyen liikenteen väylä tekee turhan kierroksen. Pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen väylä loistava. Itäinen alikulku tukee latuverkoston tekemistä. Hyvää liikenneyhteys Ilvesmäen eltä Talma Skin eteläpuolelta. Sujuvat kevyenliikenteenväylät eri suunnista, esim. Ilvesmäen eltä, jo a aseman käy ö mahdollista laajemmalta alueelta. Kevyenliikenteenväylä vaikka radan varteen. Olemassa olevia pääliikenneväyliä on ote u huomioon, mikä on hyvä asia. Kaavoituksessa tulee o aa huomioon, e ä suuri osa liikenteestä kohdistuu länteen suurille kulkuväylille Kehä e ja pääkadut ovat onnistuneita Pohjois-eteläsuuntainen kevyenliikenteenväylä on hyvä Noran en ja Skin suunnalla asuvien koululaisten liikkumisen kannalta Asuminen Golkentän läheisyydessä Ainutlaatuinen laisuus korkeatasoiseen asumiseen: golf, ratsastus, laske elu, luonto. Keskusta ivis + pohjoisen alue omako alue a AP-alueita lisää eteläsuuntaan siten, e ä Havu en alue mukaan Neulas en AP-alue a voisi laajentaa etelän suuntaan Hieman kyseenalaista onko noin laajalle RA-alueelle käy öä. Olisi oltava osana asuinalue a jollain tavalla. Ilvesmäen en varren asuinalue M-alueesta AP-alueeksi. AP-alueista pientalovaltaista m 2 houku eleva vaihtoehto hyvätuloisille veronmaksajille Rakentamista englan laiseen malliin iviis vieri vieressä Alueen rakentamisessa pitäisi o aa mallia Kartanonkoskesta. AP-1 -alue Keravan rajalla todella hyvä! Toivo avas kuvaan piirre y kevyen liikenteen väylä jatku Keravan Kuusisaaren alueeseen ja yhdistää Sipoon ja Keravan puoliset raja-alueet. Asuinkor elit on sijoite u melko järkeväs Loma-asumista kannatetaan siinä tapauksessa e ä nykyisille maanomistajille myönnetään rakennuslupia. Yhdenvertaisuusperiaate. Keskustan asuinalueiden ase elu hyvä. Samoin reunaalueet. Reuna-alueilla huomioitava alueiden nivoutuminen iviimpään asutukseen. A-asuinkor eleiden sijoitukset ovat eri äin hyvät. toivotaan palveluasumista yms. keskustoihin (ei mitään huonoa!) Hyvä, e ä Vanikon alue kaavoitetaan. AP-1 alueen kaavoitusta tulee kiireh ä. Asumisen sijoi uminen hyvä. Vanikon AP-1 alue a voitaisiin laajentaa itään päin kehäkadun mukana. AP-alueita tulisi vähentää nouda amaan maakuntakaavan rajausta m 2 ton eja AP-alueelle Ent. koulun ympäristössä alueen itäreunassa AP-alueet AP-1 alueiksi A ja AP-rajaa hälvennetään

19 Virkistys Kesämökkialueen viereen Dammeniin myös uimaranta Uimakuopan säily äminen aivan mahtava ju u! Keskusta tarvitsee puistoja, mu a muuten viheralueet hyvä olla luonnon laisempia. Peltojen säily äminen tärkeää. MY- ja MU-alueet sijaitsevat itäalueella, johon ne sopivat erityisen hyvin. VL-alueita on rii äväs, ehkä liikaakin eteläisillä alueilla Palvelut Ei TP-alue a Hyödy äisikö kouluja, jos sijaitsisivat toistensa lähellä? Toivotaan paikallista kierrätyskeskusta Palveluille vara ava laa myös radan eteläpuolelta. Työpaikka-alueita liian vähän. Lisää palveluita. Kulloon en pohjoispuolen TP-alue toimisto/kon orialueeksi. Alueen eteläreunassa oleva TP-alue tulisi muu aa M- alueeksi. Muuta Melualuerajaus liian ukka eli alue liian laaja Mahdollisimman nopeas kaava valmiiksi, kiitos Yleiskaavan tulisi o aa paremmin huomioon lanne Keravan puolella. Kuntaraja on varsin keinotekoinen eikä sen tulisi vaiku aa yleiskaavaan tällä tavoin. Yleiskaava voisi jatkua samanhenkisenä Keravalta Sipoon puolelle. Hyvää: Ekokäytävän sijain muute u alueen itäpuolelle. Sipoon maine erämaakunnasta alkaa muu ua normaali kunnan suuntaan.yleiskaavaluonnos on parempi kuin aikaisempi yleiskaava. Toivotaan yhteistyötä Keravan kanssa julkisen liikenteen osalta. Hyvää: viheralueet, everkosto, pellot Kaava vain nopeas valmiiksi AIKA HYVÄ LOPPUJEN LOPUKSI! Asukasillassa esitelty alustava osayleiskaavaluonnos.