Porin uimahalli saa lisävoimaa. Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat energiapilotin valmistumisesta

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 5 /2011 Kuntaliitos uudisti organisaatiot Hämeenlinnassa, Timo Tuomola kertoo. sivu 40 sivulla 36 Pirkkala valitsi maalämmön Toivion kouluun sivu 12 Fiskarsin ruukkikylästä tehdään vihreää ekotaajamaa sivu 20 Merenpinnan nousu vaaraksi Hangon vesihuollolle sivu 44 Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat energiapilotin valmistumisesta Porin uimahalli saa lisävoimaa sivu 6 AURINGOSTA

2 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

3 SISÄLTÖ 5 / elokuuta 20 Raaseporin kaupunki ja Fiskars-yhtiö kehittävät ruukkikylästä vihreää ekotaajamaa, jossa asukkaiden, palvelutarjonnan ja tapahtumien määrä ei painu säästöliekille turistikauden ulkopuolella. 12 Juha Leppälä, Elisa Hinkkala ja Markku Viinamäki seuraavat maalämpöurakan etenemistä Pirkkalan Toivion koulun pihalla. 24 Suomen energiatehokkaat alueet on listattu. Yksi niistä on Iin vihreä kortteli, missä energialähteenä on aurinko. 48 Mikrotunnelointityömaa Berliinin keskustassa on yksi No-Dig-sovelluksista, joita esiteltiin Wasser Berlin -messuilla toukokuussa. ILMASTO JA ENERGIA Porissa valmistuu aurinkoenergiauimahalli syyskuun lopulla 6 Kaarinassa lämmitetään uimahallia aurinkokeräimillä 11 Pirkkala valitsi maalämmön Toivion koulun lämmitystavaksi 12 Julkisiin hankintoihin kaivataan ympäristöasennetta 15 Vihreille ajoneuvoille on tulossa hankintadirektiivi 16 Ilmasto-opas.fi kertoo kattavasti ilmastonmuutoksesta 17 KUHILAS-työkalu paljastaa kuntien hiilijalanjäljen koon 17 lehti.kuntatekniikka.fi YHDYSKUNTA Fiskarsin ruukkikylää odottaa vireä ekoelämä 20 Ruukkikylään toivotaan passiivitaloja 23 Ekohankkeista puuttuu kunnianhimo ja kokonaisvaltainen ote 24 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 33 UKTY 37 Kuntien putkimestarit 38 TEKNISET PALVELUT Hämeenlinnassa tekniset palvelut uudistettiin kertarysäyksellä 40 Moottoritie saa katteen Hämeenlinnan keskustassa 40 Hämeenlinnan Valot osti valaistusverkon kaupunkikonsernille 43 VESIHUOLTO Hangossa pohjaveden suolapitoisuus vaaraksi vesihuollolle 44 Berliinistä sai hyvän päivityksen kaivamattomaan tekniikkaan 47 Vesilaitosten toimintaan saatava lisää tehokkuutta 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Belarus 19 Uutisia 52 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 Kuntatekniikka 5/2011 3

4 Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelun Valmistettu Suomessa laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti työntekijöitä kunnioittaen

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Pirkkala valitsi maalämmön Toivion kouluun sivu 12 5 /2011 Fiskarsin ruukkikylästä tehdään vihreää ekotaajamaa sivu 20 Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat energiapilotin valmistumisesta Porin uimahalli saa lisävoimaa Kuntaliitos uudisti organisaatiot Hämeenlinnassa, Timo Tuomola kertoo. sivu 40 sivulla 36 sivu 6 AURINGOSTA Merenpinnan nousu vaaraksi Hangon vesihuollolle sivu 44 Kannen kuva: Jussi Partanen TOIMITUS TUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Toimituksen sihteeri Anne-Mari Salminen Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71, vuosikerta 80 Irtonumero 10 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY Energia esillä PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Kesän jälkeen hämärtyviin syysiltoihin kaivataan valoa, kun päivää halutaan jatkaa. Hehkulamppuhemmoilla alkaa olla kiire täyttää varastot 60 watin lampuilla, joiden valmistus ja maahantuonti EU:ssa lakkaavat pian tämän lehden ilmestyttyä. Vaikka valaistukseenkin kuluu paljon sähköä noin viidennes kotitalouksien sähkönkulutuksesta on rakennusten ja käyttöveden lämmitys kuitenkin kiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksessa avainasemassa. Energian kestävään tuotantoon ja käyttöön, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja sen myötä ilmaston lämpenemisen hidastamiseen etsitään jatkuvasti parempia keinoja. Edellisen hallituksen jäljiltä kiristetään rakentamismääräyksiä energiatehokkuuden osalta jälleen ensi vuonna. Samaisen hallituksen hyväksymiä uusiutuvan energian käytön tukia sen sijaan ollaan nyt uuden hallitusohjelman mukaan leikkaamassa. Hallitusohjelman mukaan ilmasto- ja energiakysymyksiä koskevia strategioita tarkistetaan ja uusitaan. Lisäksi laaditaan muutama tiekartta ja pystytetään paneeleja. Toivottavasti kartoilla on samat koordinaatistot ja strategioilla kestävät perustat, jotta ne ohjaavat Suomea ja suomalaisia johdonmukaisesti kohti kestävää tulevaisuutta. Poliittisten puheiden ja ohjelmien rinnalla käytännön tasolla tapahtuu koko ajan. Kansijuttumme kertoo syyskuussa avattavan Porin uuden uimahallin suunnittelusta ja rakentamisesta. Porin halli on aurinkoenergian käytön eturintamassa, vaikka auringosta saatava osuus hallin käyttämästä kokonaisenergiasta jääkin vielä vaatimattomaksi. Maamme energiatehokkaita asuinalueita on myös analysoitu. Näyttää siltä, että hyvistä innovaatioista huolimatta kokonaisuuden koordinointi ja tulosten hyödyntäminen jäävät vaillinaiseksi. Tähän tarvitaan lisävoimia, sillä hyvien käytäntöjen omaksuminen on avainasia kestävän energiatulevaisuuden tiellä. Tiedätkö, mitä päätät? Kesän aikana julkaistiin kaksi suomalaisten vesihuoltolaitosten johtamiseen liittyvää yliopistotason tutkimusta. Niissä selviteltiin muun muassa laitosten luottamusjohdon valintaperusteita ja osaamista sekä rooleja suhteessa kuntakonsernin johtoon ja laitoksen operatiiviseen johtoon. Näyttäisi siltä, että kehittämisen tarvetta tällä saralla riittää edelleen. Vesihuoltolaitosten luottamusjohdon talousosaamisessa on puutteita. Suuret ja pienet asiat sekoittuvat. Luottamusjohto voi olla liiaksi laitoksen toimivan johdon antaman tiedon varassa. Toisaalta laitosten maksutulorahoitusta saatetaan konsernitasolla käyttää muihin hyviin tarkoituksiin. Päätöksiä syntyy kuin vettä valaen. Mutta kuinka moni tietää, mitä päättää? Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 6/ Turvallisuus Liikenne ja väylät 7/ ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Pori tarjoaa vesielämyksiä auringon voimalla UUDEN AALLON UIMAHALLI Suomen uusimmassa uimahallissa kuparijulkisivu lämmittää altaiden vettä ja aurinko tuottaa viisi prosenttia rakennuksen lämmitystarpeista. Aurinkoenergian suomalainen ennätyshalli Porissa tukee samalla maakunnan kehitystä. TEKSTI Sari Järvinen KUVAT Jussi Partanen Juha-Pekka Susi kertoo siniharmaan kuparijulkisivun näyttävän samalta kuin tavallisenkin kuparin, vaikka johtaa lämpöä talteen. 6 Kuntatekniikka 5/2011

7 ILMASTO JA ENERGIA Uimahallin aurinkolämpöjärjestelmän prosessikaavio SEINÄKERÄINJÄRJESTELMÄ KATTOKERÄINJÄRJESTELMÄ Luvata/Petri Konttinen Lämmönsiirrin Allasvesi kylmäaltaasta Seinäkeräimet 80 m 2 Allasvesi uintiallaskierrosta Lämmönsiirrin Auringolla lämmitetty vesi palautuu uintiallaskiertoon Kattokeräimet 200 m 2 Lämmitetty allasvesi uintialtaille Kuntatekniikka 5/2011 7

8 Siniharmaa kuparilaatta kaartuu uimahallin julkisivulla kuin lempeä aalto. Arkkitehtuuritoimisto Arktesin visuaalinen oivallus on enne miellyttävästä vesielämyksestä, joka saa pienen osan lämmöstä juuri julkisivunsa kautta. Siitä 80 neliömetriä on päivän aurinkoisimpaan suuntaan suunnattua kuparia, joka johtaa hyvin lämpöä. Siitä lämpö kulkee levyn taakse laserhitsattuun putkistoon, jonka sisällä virtaa glykolivettä samaan tapaan kuin aurinkokeräimissä ja joka siirtää lämpöä altaisiin. Tämä on ensimmäinen laatuaan. Luvatan tehtaalla on toinen pilotti, ja yksi päiväkoti on työn alla. Uimahalliin julkisivu sopii, sillä siinä energiaa on helpompi hyödyntää kuin päiväkodissa, Luvata s Nordic Systemsin Altaat täyttyvät syyskuun loppuun mennessä, jolloin halli vihitään Porin Päivänä. Hannu Vehmaskangas (vas.) ja Janne Hakanen asentavat noin 600 neliömetriä aurinkokeräimiä ja -paneeleita lämmön ja sähkön tuottamiseen. 8 Kuntatekniikka 5/2011

9 myynti-insinööri Juha-Pekka Susi kertoo. Kuparijulkisivu on vain osa syyskuun lopulla ovensa avaavaa Porin ennätyshallia. Se on uimahalli, jossa on viety pisimmälle aurinkoenergian hyödyntäminen koko Suomessa. Olisipa ollut aurinkoa alusta asti Hallilla otetaan talteen osa ilmastoinnin poistoilmasta ja viemäreihin valuvan suihkuveden lämmöstä. Erilämpöisten altaiden väliin rakennettiin lasiseiniä, jotta lämpö ei turhaan karkaisi vääriin paikkoihin. Pelkkää päivänpaistetta ja uuden luomisen iloa suuren hallin rakentaminen ei ole ollut. Yksi rakennuksen hienouksista oli myös sen koetinkivi. Tieto Luvatan julkisivusta tuli vasta, kun rakennustyöt olivat olleet vuoden käynnissä. Emme tienneet, mihin läpiviennit ja putkireitit tehdään, kun kuvia ei ollut. Kaikki saatiin kyllä tehtyä, mutta halvemmaksi olisi tullut, jos hanke olisi alusta lähtien suunniteltu aurinkoenergiahankkeeksi, Porin kaupungin Teknisen palvelukeskuksen rakennustyön valvonnasta vastaava Kai Klink sanoo. Kun pilottijulkisivua asennettiin paikoilleen, keksittiin myös parannusehdotus. Kuparilaatat limittyvät toisiinsa kuin laminaatti. Jos pitkän seinän alkupäässä oleva laatta joudutaan vaihtamaan, on julkisivu purettava koko matkalta. Siksi pitkälle seinälle olisi hyvä rakentaa liittymäkohtia. Klinkin mielestä haastavinta hallissa oli kuitenkin monelle rakentajalle tuttu ilmiö. Perustukset valettiin pakkasilla. Takana on nyt kaksi pahaa talvea. Valamisen aikainen lämmitys maksoi. Puhutaan isoista rahoista, mutta ei meille. Se oli urakoitsijan riski, Klink kertoo ja antaa energiaa säästävän vinkin muille uimahallinrakentajille. Älkää tehkö hallia talvea vasten. Harjavallassa aloitetaan uimahallin rakennustyöt juuri oikeaan aikaan: Energiakoordinaattoria kaivattiin Uuden uimahallin rakentaminen on paikkakunnalla niin harvinainen, että sattuu jos yleensä sattuu kohdalle korkeintaan kerran elämässä kokeneellekaan rakentajalle. Vedenkäsittelyn lisäksi porilaisten piti hallita aurinkoenergia, jota hoiti työmaalla 3 4 urakoitsijaa. Uimahallin rakentamiseen nivoutuu monta suunnittelualaa. Se on osin arkkitehtuuria, osin LVI:tä, osin vedenkäsittelyä. Vain geosuunnittelu puuttui. Haasteellisinta oli saada kaikki eri alojen osaajat puhumaan samaa kieltä, sillä juuri kellään ei ollut kokemusta aurinkoenergia-asioista. Ener- Kuntatekniikka 5/2011 9

10 PORIN UIMAHALLI Kerrosala m 2 Seitsemän allasta, kuntosali Kustannusarvio 17,5 milj. euroa, aurinkoenergian kustannusarvio euroa Työ- ja elinkeinoministeriön tuki aurinkoenergian hyödyntämiseen euroa Aurinkokeräimet lämmittävät allasvettä noin kwh vuodessa Sähköenergiaa paneeleilla saadaan noin kwh vuodessa Rakennuttaja Porin kaupunki Pääurakoitsija MVR Yhtymä Oy Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy Rakenne- ja VK-suunnittelu Ramboll Finland Oy LVI- ja sähkösuunnittelu Arkins Suunnittelu Oy Putkiurakoitsija LVI-Halli S. Peltomäki Oy Ilmastointiurakoitsija llmastointi Salminen Oy Sähköurakoitsija Sähkö-Pori Oy Rakennusautomaatiourakoitsija Schneider Electric Buildings Finland Oy Vedenkäsittelyurakoitsija CTK-Tekniikka Oy Seinäkeräimet Luvata Pori Oy, muu seinäkeräintekniikka Aurinkotori Oy Kattokeräinjärjestelmä Vehmasputki Oy Aurinkosähköjärjestelmä Naps-Systems Oy gia-asioiden hoitoon voisi palkata oman suunnittelukoordinaattorin, Porin kaupungin Teknisen palvelukeskuksen LVI-insinööri Jouni Lehtinen toteaa. Kiinteistö Oy Porin Uimahalliin valittiin jaettu urakkamuoto. Ketjuttaminen kiellettiin, yrittäjä sai myydä ainoastaan kerran työnsä eteenpäin. Se toimi varsin hyvin. Rakennuttajan kannalta jaettu urakka on yksinkertainen, sillä riskejä ei ole niin paljon. Erikoislaitteet kuten vesiliukumäen, infotelevisiot ja aurinkosähkön tilasimme itse, Porin kaupungin rakennuttaja-insinööri Kari-Matti Haapala kertoo. Kari-Matti Haapala (vas.) ja Kai Klink lähtevät Porin uimahallin valmistuttua rakentamaan Harjavallan uimahallia. Viiden prosentin säästö Uima-allasvesien lämmitysenergiasta noin viisi prosenttia saadaan aurinkokeräimillä. Se kuulostaa aika vähältä ollakseen Suomen ennätyshalli. Aurinkoenergiaa olisi ollut mahdollista hyödyntää enemmänkin, mutta Porissa on tehty periaatepäätös, että halli on kesällä kiinni, Lehtinen myöntää. Energiasta on kuitenkin hyötyä suljetussakin rakennuksessa. Jotta allasvesi ei haihtuisi kesän aikana, se pidetään tietyn lämpöisenä. Lämmitys on edullisempaa kuin veden vaihto uuteen. Täytyy huomioida, että viisi prosenttia on uimahallin kokonaiskulutuksesta tavattoman iso määrä. Lisäksi aurinkopaneeleilla saadaan sähköenergiaa noin kolme prosenttia hallin tarvitsemasta sähköstä, Lehtinen kertoo. Porin uusi uimahalli kuluttaa yhteensä noin 2,4 miljoonaa kilowattituntia vuodessa. Lisäpotkua uusiutuvan energian maakuntaan Jotkut ovat epäilleet, ettei euron aurinkoinvestointi maksa itseään koskaan takaisin. Rahan ohella hallilla on kuitenkin muita arvoja. Se tukee maakunnan kehitystä. Satakunnan alue on profiloitunut uusiutuvan energian käyttöön. Alueella on jo nyt paljon osaamista ja teollisuutta, Lehtinen kertoo. Satakunnan ammattikorkeakoulu tutkii aurinkoenergian etäseurantalaitteiden avulla, miten uimahallin laitteet toimivat ja millainen hyöty niistä saadaan. Insinööritöiden avulla on mahdollista jalostaa tekniikkaa. Sitä kautta voimme saada puolueetonta tietoa, Jouni Lehtinen pohtii. Ympäristönsuojelu on myös osa Porin säästötavoitetta. Vuosina energiankulutuksen tulisi kaupungissa laskea yhdeksän prosenttia. Timo Hallikainen arvioi, että huuhteluvesien lämmöstä prosenttia voitaisiin käyttää uudelleen. Siirrettävän välisillan avulla altaan voi jakaa kahdeksan tai kuusirataiseksi. 10 Kuntatekniikka 5/2011

11 ILMASTO JA ENERGIA Ei se ole mahdotonta. Vaikka uusi uimahalli on merkittävästi suurempi kuin vanha, uskon, että siitä tulee energiatehokkaampi, Lehtinen toteaa. Vaikka energiatehokkuus otettiin monessa kohtaa huomioon, mielessä pidettiin myös käyttäjien toiveet. Vesiliukumäen putki kulkee osittain rakennuksen ulkopuolella, vaikka se haaskaa energiaa. Kaikkea hauskuutta ei energiapihi halli kiellä porilaislapsilta. Hypen ja hyödyn rajoilla Elämme maailmassa, joka innovoi valtavalla voimalla uutta. Hallitsemattomasti. Järjestelmistä ei aina ole kokemusta. Emme halunneet uimahallista mitään tekniikkahypeä, Lehtinen sanoo. Portit suljettiin vedenkäsittelyssä. Uutta kalvosuodatusmenetelmää ei otettu käyttöön. Noin uimarin vuotuiset vedet puhdistuvat painehiekkasuodatuksella. Koska se ei yksin riitä, puhdistusta tehostetaan kemikaalein. Lisäksi hallilla ovat varaukset uv-säteilijöille. Ratkaisu on perinteinen. Se on varma systeemi. Joissakin uimahalleissa hiekkaa ei ole tarvinnut vaihtaa 1970-luvun jälkeen, CTK-Tekniikka Oy:n vedenkäsittelyn erikoisasiantuntija Timo Hallikainen kertoo. Jakomäen uimahallin saneeraajat sen sijaan kokeilivat uudentyyppistä ultrasuodatusta vuonna Järjestelmän toimittaneen Suomen Allaslaite Oy:n mukaan sen erottelukyky on painehiekkasuodatukseen verrattuna huomattavasti parempi. Uusimman kalvotekniikan ansiosta saadaan vettä, joka ei sisällä mikrobeja. Pohdimme kalvosuodatusta, mutta emme uskaltaneet ottaa sitä. Suomessa ei silloin ollut niistä juuri kokemusta paitsi teollisuudessa. Silloiset käyttökustannukset olivat korkeat, mutta hinnat ovat tulossa alaspäin, Lehtinen kertoo. Vaikka kalvoja ei tullut, Porissa pohditaan huuhteluvesien lämmön talteenottamista ja hyödyntämistä uudelleen uima-allasvedessä. Pohtimista riittää, sillä käyttökokemusta ei vielä Suomesta löydy. Hallikainen arvioi, että huuhteluvesien lämmöstä voitaisiin parhaimmillaan hyödyntää prosenttia. Vanha uimahalli suljetaan Kesäkuun lopulla vanhan hallin tulevaisuus oli vielä auki. Yksi mahdollisuus on sen uusiokäyttö, sillä 40-vuotias LVI-tekniikka on tullut tiensä päähän uimakäytössä. Hallin korjaus ja laajennus olisivat maksaneet enemmän kuin uusi halli, rakennustyön valvonnasta vastaava Kai Klink toteaa. LVI-insinööri Jouni Lehtinen arvioi vanhan hallin sopivan liikuntatilaksi, sillä kaukalopallolle ja sählylle kaivataan lisää pelitilaa. Altaat täytettäisiin ja päälle asennettaisiin kansi. Hallin ympärille saatetaan kaavoittaa kerrostaloja, jolloin hallin myynti rakennuttajalle voi olla yksi vaihtoehto. Porin uudessa uimahallissa myös käyttäjien toiveet on otettu huomioon joissain tapauksissa energiatehokkuuden kustannuksella. Vesiliukumäen putki kulkee osittain rakennuksen ulkopuolella, vaikka se haaskaa energiaa. Kaarinassa aurinkokeräimet tuottavat alle prosentin Kaarinassa uimahallin katolle asennetut aurinkopaneelit esilämmittävät osan käyttövedestä ja allasvesistä. Keräimien toimintaa on seurattu nyt kaksi kesää. Ne ovat toimineet yllättävän hyvin. Tämä on ollut positiivinen kokeilu. Ne alkavat kerätä lämpöä kohtalaisen aikaisin keväällä. Tosin keräimet tuottavat vain noin 0,5 1 prosenttia koko hallin energiatarpeesta, parhaimmillaan 130 kilowattituntia päivässä. Kokonaisuuden kannalta se on olematon määrä, Kaarinan kaupungin tekninen isännöitsijä Taisto Nuutinen sanoo. Halvimmillaan laitteiden takaisinmaksuajaksi arvioitiin seitsemän vuotta, mutta Kaarinassa haluttiin laadukkaampaa tekniikkaa. Sen avulla saadaan parempi hyötysuhde, sillä aurinkokeräinten huomattiin olevan tehokkaimmillaan lämmitettäessä vettä matalalämpöiseksi. Takaisinmaksuajaksi arvioitiin kymmenen vuotta. Kuka kokeilisi ilmalämpövesipumppua? Varaajan säiliö on nyt noin 500-litrainen, mutta se olisi hyvä olla suurempi, Nuutinen arvioi. Kaarinalaisessa kokeilussa katolle asennettiin omakotitalokäyttöön tarkoitetut aurinkopaneelit, joita tekninen isännöitsijä ei suosittele näin laajamittaiseen käyttöön. Sen sijaan häntä kiinnostaisi kokeilla ilmalämpövesipumppua, joka siirtäisi lämpöä ulkoilmasta veteen. Saa nähdä, kuka lähtee Suomessa ensimmäisenä tätä kokeilemaan, Taisto Nuutinen hymähtää. Kuntatekniikka 5/

12 Pirkkala maksaa miljoona euroa investoinnista ja 15 vuoden käytöstä MAALÄMPÖ tulee Toivion kouluun Pirkkalan kunta uskoo maalämpöön. Kallioperään varastoituneen aurinkoenergian hyödyntäminen valittiin Tampereen rajalla sijaitsevan Toivion ala-asteen uudeksi lämmitystavaksi. Kalliin investoinnin lasketaan olevan 15 vuoden käytössä edullisin. Pirkkalan kunnan tilapalvelun rakennuspäällikkö Markku Viinamäki (oik.), rakennuttajainsinööri Elisa Hinkkala ja LämpöYkkönen Oy:n Juha Leppälä Toivion koulun maalämpötyömaalla. Urakka on valmis ensi vuoden alussa. Kohteeseen porataan 39 kaivoa. Yhden 200 metriä syvän reiän poraamiseen kuluu aikaa työpäivän verran. TEKSTI Matti Valli KUVAT Merja Ojala Ratkaisu perustuu laskelmiin, joiden mukaan seuraavan 15 vuoden aikana investointi maalämpöön ja sen käyttökustannukset ovat todennäköisesti edullisempi ratkaisu kuin vaihtoehtoiset lämmitystavat, sanovat Pirkkalan kunnan tilapalvelun rakennuspäällikkö Markku Viinamäki ja rakennuttajainsinööri Elisa Hinkkala. Vuonna 1956 rakennetun koulun saneeraus ja laajennus maalämpöratkaisuineen maksaa kaikkiaan vajaat 6,5 miljoonaa euroa. 300 oppilaalle mitoitetun koulun suunnittelutyö käynnistyi 2010 alussa. Kohde valmistuu 2012 kouluvuoden alkuun mennessä. Siihen saakka opetustyö tehdään väliaikaisissa tiloissa. Pääurakoitsijana on Lujatalo Oy. Laajennukseen ja remontoitavaan osaan tulee molempiin kahdeksan perusopetustilaa. Näiden lisäksi rakennetaan liikuntasali sekä omat tilat esimerkiksi teknistä työtä ja musiikkia varten. Maalämpöurakkaan tuli 12 Kuntatekniikka 5/2011

13 ILMASTO JA ENERGIA kaksi tarjousta. Toteuttajaksi valittiin LämpöYkkönen Oy. Kallein vaihtoehto Maalämpöjärjestelmään kuuluu 39 kaivoa, ja sen maksimiteho on 475 kilowattia. Investointikustannukset ovat euroa, mikä on selvästi enemmän kuin muut vaihtoehdot olisivat olleet. Maakaasun perustamiskustannukset olisivat olleet euroa ja pellettilämmityksen euroa. Investointivaiheen hintaerot näyttävät suurilta, mutta 15 vuoden aikana niin maakaasu- kuin pellettiratkaisunkin suuremmat käyttökustannukset olisivat tasoittaneet eroja, Viinamäki ja Hinkkala perustelevat. Laskelmien mukaan 15 vuoden aikana investoinnit maalämpöjärjestelmään ja sen käyttökustannukset maksavat kunnalle nykyrahassa yhteensä noin miljoona euroa. Laskelmien teossa kuntaa ovat avustaneet kohteen lvi-suunnittelija Granlund Tampere Oy ja energia-asiantuntija Schneider Electric Buildings Finland Oy. Toivio on omakotitaloaluetta, jonne kaukolämpöverkko ei ulotu, eikä sen käyttöönotosta tehty edes laskelmia. Keskitetty lämmitysratkaisu olisi kuitenkin valittu, jos se olisi ollut mahdollista. Pirkkalassa kaukolämpöverkko kattaa vain kerrostaloalueet. Kaukolämmön toimittamisesta vastaa Tampereen sähkölaitos. Takavuosina kaukolämmön piirissä oli toistasataa omakotitaloa, mutta ratkaisu lopetettiin kannattamattomana. Asukkaatkin halusivat päästä siitä eroon. Tavoitteena vakaa hintakehitys Maalämmön valintaa perusteltiin nimenomaan tulevien vuosien hintakehityksen vakaudella ja ennustettavuudella. Kallioperästä imettävän energian kokonaishintaan vaikuttaa ainoastaan Kuntatekniikka 5/

14 Toivion kouluun rakennettavaan maalämpöjärjestelmään kuuluu 39 kaivoa, ja sen maksimiteho on 475 kilowattia. Investointikustannukset ovat euroa. sähkön hinta, jonka osuus maalämmön kokonaiskustannuksista on noin kolmannes. Samaa hintavakautta ei voi odottaa muilta energiamuodoilta. Öljyn maailmanmarkkinahinta heilahtelee poliittisten suhdanteiden mukaan, ja maakaasun hinta on sidottu öljynhinnan kehitykseen. Verottajakin haluaa saada osansa. Maakaasusta maksettavaa veroa nostettiin vuodenvaihteessa 14 prosentilla. Odotettavissa on, että jatkossakin tuontipolttoaineiden käyttöä pyritään verottamaan aikaisempaa enemmän sekä energiapoliittisista että valtiontaloudellisista syistä. Nyt maakaasun hinta on 45 euroa magawattitunnilta, mutta pahimpien skenaarioiden mukaan sen hinta saattaa jopa nelinkertaistua seuraavan 15 vuoden aikana. Maalämmön tuotantokustannukset ovat 34 euroa megawattituntia kohden. Hintaepävarmuus koskee myös pellettiratkaisua. Pelleteistä on nyt ylituotantoa, mutta 15 vuoden kuluttua tilanne saattaa olla toinen. Pellettimalli olisi vaatinut isot varastotilat ja jatkuvaa huoltoa, eikä sen ekologisuuskaan keskelle asuinaluetta sijoitettuna ole paras mahdollinen. Pelletteihin verrattuna maalämmön eduiksi katsottiin toimintavarmuus ja huoltovapaus. Öljykattila vastaa varalämmöstä Juha Leppälä maalämpökaivojen urakoinnista vastaavasta Markku Viinamäki: Investointi maalämpöjärjestelmään ja sen käyttökustannukset maksavat kunnalle 15 vuoden aikana noin miljoona euroa. LämpöYkkönen Oy:stä kertoo, että varsin ainutlaatuinen ratkaisu Toiviossa on maalämmön sataprosenttinen mitoitus. Se tarkoittaa, että järjestelmä tuottaa koulun lämmityksessä sekä vieressä sijaitsevan päiväkodin lämmityksessä tarvittavan energian kaikissa olosuhteissa, jopa 40 asteen pakkasessa. Yleensä maalämmön mitoitusaste on vain 90 prosenttia huipputehon tarpeesta, Leppälä toteaa. Varalämpöratkaisuna toimii koulun vanha öljykattila, joka mahdollisen huoltokatkoksen aikana tai lämpötilan laskiessa käynnistyy automaattisesti. Sähkön varaan varalämpöratkaisua ei voi perustaa, sillä siihen tarvittaisiin tehoa 475 kwh, joka vaatisi ylisuuren sähköliittymän. Elisa Hinkkala: Maalämmön valintaa voidaan perustella tulevien vuosien hintakehityksen vakaudella. Viisi kokoomakenttää ja 39 kaivoa Viiteen eri kokoomakenttään porattavat 39 kaivoa yhdistyvät yhdeksi pannuhuoneeseen kulkevaksi putkeksi. Yhden 200 metriä syvän kaivon poraamiseen kuluu aikaa yhden työpäivän verran. Välitysaine on 30 prosenttista bioetanolia. Osa yhden kokoomakentän rei istä sijaitsee tilapäiskoulun alla. Ne porataan vasta ensi kesänä, kun rakennus on siirretty pois. Järjestelmää pyörittää 16 kappaletta 30 kilowatin tehoista kompressoria. Ne eivät ole käytössä koko aikaa, vaan automatikka kuormittaa niitä tasaisesti. Niiden laskennallinen käyttöikä Juha Leppälä: Maalämmön mitoitusaste on yleensä 90 prosenttia huipputehon tarpeesta. Toiviossa mitoitus on sata prosenttia. on 21 vuotta, ja tarpeen vaatiessa jokainen voidaan vaihtaa erikseen, Leppälä sanoo. Jäähdytystä kouluun ei tule, mutta joitakin erityisluokkia kuten atk-luokkaa, keittiötä ja toimistorakennuksia jäähdytetään jäähdytyskompressorilla. Koulut yleensä kaukolämmössä Urakkajako on tavanomainen: maalämpöratkaisun ulkopuoliset poraukset ja putkitukset kuuluvat maalämpöurakoitsijalle eli LämpöYkkönen Oy:lle ja sisäpuoliset pumppu-, laite- ja putkiasennukset putkiurakoitsijalle, joka on Kaunisto-Yhtiöt Oy. Jos ongelmia joskus ilmenee, niin kädenvääntöä joudutaan käymään siitä, onko vika putkissa vai pumpuissa. Kaivon lämmöntuottokyky mitataan teknisesti heti porauksen jälkeen. Suomessa tulee harvoin yllätyksiä, mutta esimerkiksi Ruotsissa maaperä saattaa olla niin kalkkipitoista, ettei lämpöä kerry tarpeeksi. Jos tehot eivät riitä, niin reikiä porataan lisää tai tyydytään 95 prosentin tehotavoitteeseen, jolloin öljyllä lämmitettäviä päiviä tulisi vuodessa kaksi tai kolme. LämpöYkkönen Oy:lle urakka oli ensimmäinen toimivaan kouluun tehty maalämpöratkaisu, sillä yleensä koulut sijaitsevat kaukolämpöalueella eikä kaukolämpöä kannata vaihtaa maalämmöksi. Vanhoihin opetuskäytöstä poistettuihin kyläkouluihin maalämpöratkaisuja on kuitenkin tehty. Purkuakin pohdittiin Kouluun tulee vesikiertoinen lattialämmitys ja hyvä ilmastointi, eikä homeongelmia pitäisi syntyä. Vanhasta osasta poistetaan kaikki materiaalit, jotka voivat homehtua, kuten välipohjien rakentamisaikaiset puumuotit. Vanhassa tilassa lattiatilaa pudotetaan alaspäin 50 senttiä, jotta välipohjaan saadaan tilaa nykyaikaiselle IV-tekniikalle. Suunnitteluvaiheessa vaihtoehtona pohdittiin myös vanhan koulurakennuksen purkua. Näin olisi tehtykin, mikäli rakennuksen kunto olisi etukäteen tiedetty. Pirkkalan kunta on sitoutunut Motivan energiasäästöohjelmiin. Maalämpöä suositaan siellä, missä se on mahdollista. Uusilla omakotitalotonteilla maalämmön osuus onkin prosenttia, ja pohdittavana on kahden kunnan omistaman kiinteistön muuttaminen maalämpöpohjaiseksi. Parin seuraavan vuoden aikana energiakorjauksiin on varattu euroa. Niiden kohteena on ollut muun muassa kunnan virastotalo. Vanhainkoteihin on toteutettu kaksi lämmön talteenottojärjestelmää. Juha Leppälän mukaan kallio alueella on kovaa ja siten poraukseen sopivaa. Tampereen seudulla on runsaasti harjumaisia alueita, kuten Pispalan harju, jota porausputki ei pysty läpäisemään. Yllättävin kokemus on ollut se, että 50 metrin kallioporauksen jälkeen vastaan tuli sorakerros. TOIVION KOULUN MAALÄMPÖ 39 kaivoa Maksimiteho 475 kilowattia Sataprosenttinen mitoitus Investointikustannukset Vaihtoehdot: 14 Kuntatekniikka 5/2011

15 ILMASTO JA ENERGIA Länsimetro Oy Markkinaselvitys on tie parhaisiin ratkaisuihin HANKINTOIHIN YMPÄRISTÖ- ASENNETTA Markkinaselvitys ennen julkisen hankinnan kilpailutusta auttaa löytämään markkinoilta sopivat palveluntarjoajat ja parhaat ratkaisut. Näin saadaan ympäristö-, elinkaari- ja energiatehokkuusajattelu mukaan hankintoihin. TEKSTI Mia Sinisalo, Verbaali Oy Markkinatilanteen selvittäminen vähentää uuden teknologian hankkimisen riskejä ja antaa selkeämmän kuvan markkinoilla olevista tuotteista ja palveluista. Huolella tehty markkinaselvitys helpottaa tarjouspyynnön ja sopimusehtojen laatimista sekä hankintamenettelyn valintaa. Se on myös hyvä väline lisätä hankintojen ympäristöystävällisyyttä. Matti Kokkinen on Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana tottunut markkinaselvitysten tekijä. Länsimetroprojektissa tämä on jo toinen tietopyyntökierros. Hankintalain mukaisessa asetelmassa on tärkeää, että kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet tulla kertomaan, miten he haluisivat tämän asian hoitaa. On meidänkin etumme, että ne jotka tulevat myöhemmin tarjoamaan, tuntevat hankkeen mahdollisimman hyvin, Kokkinen painottaa. Osa markkinasta on aktiivista, ja pitää itse meihin päin yhteyttä. Tietopyyntö auttaa kanavoimaan yhteydenotot samaan paikkaan. Näin hankintayksikkö pysyy kartalla tarjonnasta, Matti Kokkinen korostaa Tekijöiden löytäminen vaatii työtä Tietopyynnöt ovat tuoneet potentiaalisia uusia tekijöitä, eivät niinkään uusia innovaatioita Länsimetro Oy:lle. Eikä ole ollut tarkoituskaan. Tiedän jo nyt tarjonnan kaapelireittien palosuojauksen, tärinäeristyksen, pintamateriaalien laattojen ja keraamisten levyjen puolelta, Kokkinen vakuuttaa. Mitä eriskummallisempi ja suppeampi ala on, sitä erikoistuneempia toimijat ovat. Meillä on jatkuva haku päällä. Monenlaisia yhteydenottoja saadaankin, luolamaalaajista itsevalaisevaan lasiin. Hieman odottelen, että tulisi jotain aurinkokennoihin perustuvaa asiaa tai ideointia, mutta kun puhutaan metroasemasta, ratkaisun täytyy toimia ja olla turvallinen, Kokkinen toteaa. Missään länsimetroprojektin tietopyynnöissä ei ole ollut ympäristökriteeriä. Hankintojen painopiste on syyskesällä 2011 louhinnoissa. Ne ovat tarkkaan säädeltyä työtä, jossa ympäristövaikutusten minimointi ja seuranta ovat alaan sisäänrakennettuina. Ympäristöasioissa olemme tiiviissä yhteistyössä Elyn ja Avin kanssa, Kokkinen korostaa. Ympäristövaikutukset esiin markkinakartoituksessa Isa-Maria Bergman vetää Motivan julkisten hankintojen neuvontaa, jonka tehtävänä on edistää ympäristökriteereiden huomioimista kaikissa hankinnoissa. Neuvonta perustettiin alun perin ympäristöteknologiahankintoja varten, mutta lähes kolmivuotisen toimintansa aikana se on laajentunut myös materiaalija palveluhankintoihin. Bergman korostaa markkinavuoropuhelun mahdollisuuksia. Parhaimmillaan se ilmoittaa hyvissä ajoin markkinoille tulevien vuosien tavoitteet. Markkinakartoitus on myös hyvä tilaisuus selvittää tulevien palveluiden tai laitteiden ympäristövaikutuksia Länsimetro Oy Länsimetron rakennustyöt ovat louhintavaiheessa. Suomen suurin infrahanke valmistuu 2015 lopulla. Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen on tottunut markkinaselvitysten tekijä. koko elinkaaren ajalta. Markkinakartoittamista on sekin, ettei puhu pelkästään vanhan toimittajan kanssa. Vuoropuhelun laajentaminen on tärkeää. Vain siten tietää, mitä voi vaatia, ja saa parhaimman ratkaisun. Osto-osaamista voi kehittää Bergman peräänkuuluttaa ajattelutapojen muutosta hankinnoissa. Kuntien ympäristöteknisissä hankinnoissa ympäristöystävällisyydessä on vielä paljon kehitettävää. Kyse ei ole vain ympäristöasioista vaan osto-osaamisesta yleisemmin. Kun pohditaan han- Kuntatekniikka 5/

16 kintatarvetta, pöydän ääressä pitäisi olla muitakin kuin teknisen toimen johtaja, Bergman sanoo. Motiva neuvoo, miten elinkaariajattelua voidaan soveltaa tarveharkinnassa ja luoda siitä avoin osallistava prosessi, kun haetaan uusia toimintatapoja ja kustannussäästöjä. Hankintayksiköt sanovat, että vaikka he vaatisivat sitä ja tätä, niin vaatimuksiin ei vastata. Mielestäni kyse on osto-osaamisen puutteesta. Huonoja diilejä ei tarvitse tehdä, koska on olemassa tapoja saada, mitä haluaa. Isa-Maria Bergmanin mukaan se vaatii kuitenkin asennetta ja ennakointia. Rakentamisessa on monta toimijaa, mutta harvemmin ketään, jolla on osto-osaamista. Kyse ei ole ympäristötiedon puutteesta vaan siitä, ettei hallita sopimusprosessia. Kunta.tv:n haastatteluvideo aiheesta: guest?fileid=69598 Vihreille ajoneuvoille hankintadirektiivi Motivan Isa-Maria Bergman näkee, että auto- ja kuljetusala on helppo saada ympäristöasioissa liikkeelle. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan vihreiden ajoneuvojen hankintadirektiiviä. Tämä velvoittaa hankintayksiköt huomioimaan ajoneuvojen energiatehokkuuden ja päästöt. Hankintayksiköiden tulisi huomioida myös kuljetusalan energiatehokkuussopimus ja vaatia palveluntarjoajilta energiatodistusta, Bergman sanoo. Sähkö- ja hybridiautot yleistyvät yhteistyöllä Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio painottaa markkinan kehittämisessä kaikkien yhteistyötä. Ilmastonmuutos on pakottanut kehittämään sähköautoja ja muita vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Polttomoottorien päästöt tippuvat 5 prosenttia vuodessa. 10 vuodessa se on jo 50 prosenttia. Kunnille polttomoottoriautot ovat varteenotettava vaihtoehto. Työsuhde- ja kuljetusajoneuvoiksi on tarjolla paljon alle 100 g/km päästäviä autoja. Kallio ei usko, että kuluttajat alkavat hankkia sähköautoja, elleivät kunnat yhteistyössä sähköja energia-alan yritysten kanssa luo niille infrastruktuuria. Sähköautot tarvitsevat latauspisteitä, joiden rakentaminen on helpointa uudisrakentamisen yhteyteen. Hankinnoissa kunnat voivat näyttää esimerkkiä. Niillä on paljon kuljetustarpeita, joihin sähköautot sopivat hyvin, Tero Kallio sanoo. Ympäristökriteerit hinnan rinnalle Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n johtaja Pasi Moisio muistuttaa painokkaasti, että ympäristökriteerit ovat kahden kauppa. Odotamme, että julkisissa ajoneuvo- ja kuljetuspalveluiden hankinnoissa ympäristökriteerit tulevat kilpailutuksiin hintakriteereiden rinnalle, jotta palvelut todella hankittaisiin ympäristövastuuta kantavilta yrityksiltä. Meillä on jäsentä. Mukana on paljon yrittäjiä, jotka panostavat monipuolisesti ympäristön huomioimiseen ajoneuvoja kuljetuspalveluissa. Eihän kukaan voi tarjota palvelua niin, että maksaa katteestaan ympäristöystävällisyyden kehitystoimet ja lopulta häviää kilpailussa toiselle yrittäjälle, joka ei ole niitä tehnyt, Moisio korostaa. Kuljetuspalveluiden ympäristöystävällisistä hankinnoista on tietoa Trafin ja Motivan hankintapalveluiden sivuilla. Apua saa mm. biokaasukäyttöisten kuljetuspalveluiden kilpailutukseen, ekoautoiluun sekä raskaan kaluston hankintaan Kuntatekniikka 5/2011

17 ILMASTO JA ENERGIA Uusi verkkopalvelu on tullut jäädäkseen Ilmasto-opas.fi kertoo kattavasti ilmastonmuutoksesta Syyskuussa avautuva Ilmasto-opas.fi -verkkopalvelu vahvistaa ilmastonmuutosviestintää ja helpottaa ilmastotiedon etsijän ja käyttäjän työtä. Käyttäjä etsii tiedon itse, asiantuntijat keskittyvät nykyistä enemmän konsultoimaan käyttäjää. Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos Simo Haanpää, Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus Ilmasto-opas.fin tavoitteena on pirstaleisen ilmastonmuutostiedon kokoaminen yhteen helppokäyttöiseen palveluun. Ilmasto-oppaan visio on olla suomalaisten ensimmäinen verkkosivu heidän etsiessään tietoa ilmastonmuutoksesta, muutoksen hillinnästä tai siihen sopeutumisesta. Ilmasto-oppaan rakentavat yhdessä Ilmatieteen laitos, SYKE ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulu- Ilmasto-opas.fi -verkkosivuston kuntaosiossa ilmastonmuutostietoa tarjoillaan erikseen jokaiselta kuntien toimialaan kuuluvalta sektorilta, tässä jätehuollon näkökulmasta. tuskeskus. Kehityshankkeen osarahoittaja on EU LIFE07 (INF/ FIN/ CCCRP). Verkkopalvelussa on neljä pääosiota Uudessa verkkopalvelussa on neljä pääosiota: muutoksen syyt ja seuraukset, kartat, kuvaajat ja datat, käyttäjäryhmille räätälöidyt osiot sekä ajankohtainen tieto. Muutoksen syyt ja seuraukset -osioon kootaan useita satoja yleistajuisia artikkeleja ilmastonmuutoksesta helppokäyttöiseksi ja loogiseksi kokonaisuudeksi. Osio kattaa kaikki ilmastonmuutoksen osa-alueet tasapuolisesti: ilmastotieteen, Suomen muuttuvan ilmaston, vaikutukset, sopeutumisen ja hillinnän. Kartat, kuvaajat ja datat -osio sisältää Suomessa uudella tavalla esitettyä ilmastotietoa. Osiossa on tulevaisuudessa mahdollista tutustua erilaisiin malli- tai havaintoaineistoihin. Osa aineistosta on tarjolla myös ladattavaksi ei-kaupalliseen käyttöön. Tarjolla tulee olemaan ilmastohavaintoja, ilmastoskenaarioita, havaintoja sekä mallituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä sopeutumisesta. Aineistossa käytettävä alue, aika, päästöskenaario ja ilmastosuure ovat valittavissa kiinnostuksen mukaan. Kuntalaisille ja erityisesti kuntapäättäjille suunnattua Kuntien ilmasto-opasta on työstetty yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Kunta-osiossa ilmastonmuutostietoa tarjoillaan erikseen jokaiselta kuntien toimialaan kuuluvalta sektorilta, esimerkiksi maankäytön suunnittelun, teknisen toimen ja sosiaali- ja terveystoimen näkökulmista. Osiosta löytyy myös esimerkkejä jo toteutetuista hillintä- ja sopeutumisratkaisuista. Ajankohtaista tietoa -osioon on tavoitteena toimittaa eri toimijoiden ilmastouutisia ja tuoreita tutkimustuloksia kootusti linkkien avulla saataville. Osion sisällöt kootaan muun muassa yliopistojen ja tutkimuslaitosten, ministeriöiden, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, aluehallintovirastojen, ja vastaavien tahojen uutiskirjeistä ja tiedotteista. Kuntien ilmasto-opas kunnille ja kuntalaisille Kuntien ilmasto-oppaan avulla voi päästä kärryille ilmastonmuutoksen keskeisistä vaikutuk- KUHILAS paljastaa kuntien hiilijalanjäljen koon Lotta Mattsson asiantuntija Suomen Kuntaliitto Kuntien kasvihuonepäästöt on jatkossa mahdollista laskea entistä monipuolisemmin KUHILASlaskentatyökalulla. Uudessa laskentatyökalussa otetaan huomioon kulutusperusteiset päästöt, jolloin saadaan lasketuksi kotitalouksien ja julkisen sektorin kulutuksesta ja investoinneista aiheutuvat päästöt. Aiemmin kunnat ovat pystyneet laskemaan suorat kasvihuonekaasupäästönsä, kuten energiasektorin, teollisuuden, maatalouden tai jätehuollon päästöt KASVENER-laskentamallilla. Myös KASVENER-mallia kehitetään samanaikaisesti siten, että suorien kasvihuonekaasujen päästölaskenta helpottuu. KUHILAS-työkalua voidaan käyttää KASVENER-mallin rinnalla, jolloin pystytään laskemaan kunnan kokonaisvaikutus ilmastoon eli hiilijalanjälki. KUHILAS-työkalua käytetään aluksi pääkaupunkiseudun kuntien päästölaskentaan. Pääkaupunkiseudulla merkittävimmät välilliset päästöt ovat elintarvikehankinnat, kulutustavaroiden hankinta, rakentaminen ja rakennusmateriaalien hankinta, matkailu ja mökkeily. Jatkossa hiilijalanjälki on mahdollista laskea kaikissa Suomen kunnissa. Työkalu auttaa kuntia kohdentamaan omia toimenpiteitään ilmaston huomioon ottamiseksi sekä viestimään kunnan asukkaille ja työpaikoille toimenpiteiden ilmastohyödyistä. KUHILAS-laskentamallin on tarkoitus olla valmis vuoden loppuun mennessä. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE. Hanketta rahoittaa työja elinkeinoministeriö, SYKE ja hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat HSY sekä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. asp?contentid=385661&lan=fi Kuntatekniikka 5/

18 TUTUSTU LAAJAAN KOULUTUS- TARJONTAAMME VESIHUOLTO YMPÄRISTÖ JÄTEHUOLTO sista omalla toimialallaan, vaikka muutoksen syyt ja seuraukset olisivatkin jääneet aiemmin vieraiksi. Joillain toimialoilla ollaan ilmastotyössä muita pidemmällä, eikä kaikilta toimialoilta välttämättä vielä löydy konkreettisia esimerkkejä toteutetuista hillintä- ja sopeutumistoimista. Jatkuvan toimitustyön lisäksi käyttäjiltä toivotaankin aktiivista otetta portaalin kehittämisessä, jotta tietoaines täydentyy jatkuvasti reaaliajassa ja toimivat hillintä- ja sopeutumiskeinot saadaan nopeasti laajemman yleisön tietoisuuteen. Usein ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ovat monelle toimialalle yhteisiä, kuten kiinteistöjen ylläpidon suuri vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin niin opetus- ja kulttuuritoimessa kuin terveystoimessakin. Lyhyet yhteenvetoartikkelit hillintä- ja sopeutumishaasteista voivat parhaimmillaan tarjota kiinnostavia yllätyksiä keinoiksi vähentää päästöjä ja varautua kielteisiin muutoksiin. Yhtä tärkeää on säilyttää kokonaiskuva kunnan eri toimialoilla toteutettavien hillintä- ja sopeutumistoimien kokonaisvaikutuksesta ja mahdollisista ristiriidoista. Kuntien ilmasto-oppaan lyhyiden artikkeleiden lisäksi sivuille linkitetty materiaali ja oppimismoduulit auttavat kohti ilmastonmuutoshaasteen syvempää ja kokonaisvaltaisempaa ymmärtämistä. Ensiesittely syyskuun Kuntamarkkinoilla Vuonna 2007 alkaneen kehityshankkeen loppurutistus on käynnissä. Ilmasto-opas.fi -palvelun suomenkielinen versio aukeaa syyskuussa. Mahdollisimman kattavat kieliversiot sivustosta julkaistaan ruotsiksi ja englanniksi joulukuussa Osittain palvelu tullaan julkaisemaan beta-versiona. Sitä esitellään ensimmäisen kerran Kuntamarkkinoilla Kuntaliiton Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö -yksikön tiloissa sekä Ilmastoallianssi kuntien ilmastotyön tukena -seminaarissa klo 12. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus järjestää loka-marraskuussa yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, SYKE:n ja ilmastotyöstä kiinnostuneiden kuntien kanssa seminaarisarjan, jonka tilaisuuksissa pääsee ohjatusti tutustumaan portaaliin ja sen sisältöihin. Samalla voi keskustella laajemminkin paikallisesta ilmastotyöstä, esimerkiksi kunkin alueen keskeisistä sopeutumishaasteista ja hillintämahdollisuuksista. Seminaaripaikat ja tilaisuuksien ajankohdat tarkentuvat alkusyksyn aikana. Ilmasto-opas.fi tulee jäädäkseen Hanke, jonka puitteissa sivustoa rakennetaan, päättyy tämän vuoden lopussa. Siitä eteenpäin sivuston ylläpidosta, ajantasaisuudesta ja kehittämisestä vastaavat mukana olevat organisaatiot. Useat ministeriöt osallistuvat sivuston ylläpidon rahoittamiseen hallinnonalojen välisen ilmastoviestinnän ohjausryhmän kautta. Ilmasto-oppaan toivotaan nopeasti vakiintuvan tunnetuksi ilmastotiedon jakelukanavaksi ja tärkeäksi osaksi ilmastoviestintää. Tavoitteena on saada kaikki suomalaiset ilmastonmuutostietoa tuottavat tutkimuslaitokset ja yliopistot sekä viranomaistietoa tarjoavat julkiset organisaatiot sivuston sisällöntuottajiksi. Kunnille ja kuntalaisille -osion ei ole tarkoitus jäädä ainoaksi käyttäjäryhmälle räätälöidyksi osioksi. Seuraava, lukioille suunnattu pilotointihanke alkaa Opetushallituksen tukemana syksyllä Ideointivaiheessa ovat myös matkailuyrittäjille, metsäsektorille ja maataloustuottajille suunnatut osiot. Ilmasto-oppaan esittelysivut jo verkossa: Ilmasto-oppaan projektisivut: 18 Kuntatekniikka 5/2011

19 Belarus Suomi-Valko-Venäjä -kauppayhdistys (katso tai kutsui kesäkuussa katselemaan projektinäkymiä Valko-Venäjällä. Useimmat suomalaiset tietävät maasta ennestään vain mehumaijatasoisen maarakennusliikkeen lyhytkuvauksen Isä, poika ja Belarus. Traktorit ovat siis vahvoja ja kestäviä. Minskissä vallitsee vilkas rakennusboomi, mutta näkyy myös, että projektien loppuun saattaminen on siellä täällä keskeytyksissä. Kaksirataista metroa aiotaan jatkaa lounaaseen kolmella asemalla. Kaupunki laajenee myös kehän ulkopuolelle, varsinkin 40 km:n päässä idässä sijaitsevan lentoaseman suuntaan. Arkkitehtuuri on omaperäistä ja rakennustekniikka asiallista. Elementtien ja paikalla rakentamisen suhde on 50/50. Vuoden 2014 jääkiekon MMkisojen tarvitsemien tilojen osalta olisi vetoapu tarpeen. Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Evgeni Vorsin lähettää terveisiä Suomeen. Ehdotukset projektihallinnosta ja rahoituksesta ovat tervetulleita. Pahassa paikassa Belarus eli Valko-Venäjä on pintaalaltaan km 2, väkiluvultaan 9,7 miljoonaa. Sen bkt on 49 mrd. $ (Suomen 171) ja pääkaupunki Minsk, 1,8 miljoonaa asukasta. Maa on kuulunut yleensä Puola-Liettuaan tai Venäjään ja on ollut itsenäinen vasta 1991 alkaen. Minskillä on ollut tietty vapaakaupunkiasema jo yli 500 vuotta. Tästä johtunee, että ennen isoja sotia Minskin asukkaista oli puolet juutalaisia. Keskisen ja itäisen Euroopan välissä sijaitseva maa jää usein myllerrysten jalkoihin. Pari esimerkkiä puhuu paljon. Toisessa maailmansodassa natsimiehityksen aikana sai surmansa joka neljäs asukas ja Minskistä hävitettiin 90 prosenttia. Tshernobylin ydinvoimalan räjähdys 1986 saastutti 23 prosenttia Belarusin pinta-alasta. Maa on melko tasaista, varsinkin eteläisellä Pripetin laajalla suoalueella, jonne Suomenkin suoväki tekee opintomatkoja. Minskin ympäristössä on kukkuloita, jotka antavat aiheen kutsua pohjoispuolta Belarusin Sveitsiksi. Vahva maatalouspohja Belarus on hienoa viljelysmaata vaikuttaen kyllä nykyisin osittain vajaakäyttöiseltä. Ehkä syynä on ollut rajojen siirtely Puolaan kuuluneissa länsiosissa. Presidentti A.R. Lukashenka on neuvostoajan kolhoosinjohtaja, mikä selittää hänen vakaan olemuksensa. Varmaan maata johdetaan samoilla periaatteilla kuin kolhoosia, jossa ei käytetä rahaakaan. Belarusin rupla ei ole kovin hyvin pitänyt arvoaan, ja maassa on kova rahapula. Bella Chagall esittelee kirjassaan Palavat sydämet juutalaisperheen pikkutytön näköaloja maan antimiin: Kaksi isoa läpimärkää talonpoikaa kiskoo perässään kastuneita painavia säkkejä. Niistä pursuaa vettä kuin räystäistä. Vesi kurahtelee miesten saappaissa... Säkeistä vierii kaalinpäitä, pyöreitä, valkoisia, niin kiharaisia ja niin puhtaita. Jokaisen päällä näyttää olevan valkoinen pitsimyssy. Kaalit lentävät toinen toisensa jälkeen. Jokainen tekee kuperkeikan, tungeksii, nojautuu toisen poskea vasten. Viulunsoittaja katolla Ehkä tunnetuin valkovenäläinen on taidemaalari Marc Chagall ( ), nerokas uneksija Vitebskistä. Hän syntyi Venäjän keisarikunnassa vanhimpana juutalaisperheen kahdeksasta lapsesta. Hänen nimensä Moiše Segal venäläistettiin Mark Zaharovitš Šagaloviksi edelleen muotoon Šagal, josta ranskalaisittain syntyi Marc Chagall. Hän oli bolshevikkiajan alussa kulttuurikomissaarinakin ja perusti kotikaupunkiinsa taideakatemian. Chagall lähti Neuvostoliitosta jo 1922 Berliinin kautta Pariisiin hän tarjosi Vitebskiin 13:a alkuperäismaalaustaan, mutta hallinto kieltäytyi niitä vastaanottamasta, joten siellä on museossa vain jäljennöksiä. Chagallin usein käyttämiä symboleja olivat lehmä, puu, kukko, viulisti, kaappikello, kynttilänjalka, ikkunat ja Vitebskin talot. Itäisen Euroopan vanhaa kukoistavaa juutalaiskulttuuria kuvaa musikaali Viulunsoittaja katolla. Sen tunnetuimpia lauluja ovat Rikas mies jos oisin ja Nousee päivä, laskee päivä. Tarina perustuu Šolom Aleichemin kirjaan Tevje, maitomies. Musikaalin käsikirjoituksen on tehnyt Joseph Stein ja säveltänyt Jerry Bock. Laulujen sanat kirjoitti Sheldon Harnick. Minskin keskustaa hallitseva satavuotias roomalaiskatolinen Punainen kirkko rakennettiin Vaynilovichin perheen nuorina kuolleiden lasten Simeonin ja Helenin muistoksi. Se selvisi sekä natseista että neuvostoajasta. Etualalla maanalaisen ostoskeskuksen kattokupu. Pekka Rytilä on 72-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Viulunsoittaja on Chagallin maalauksissa usein toistuva aihe. Se antoi nimen myös huippumusikaalille Viulunsoittaja katolla. Kuntatekniikka 5/

20 Ruukkikylästä halutaan rakentaa kestävän kehityksen ja laadukkaan slow life -elämäntyylin näyteikkuna. Raasepori ja yhtiö sopivat omistuksen ja vastuiden Fiskarsin ruukkikylästä vireä eko Fiskarsin ruukkikylästä yritetään kehittää ympäri vuoden vireä taajama, jossa infrastruktuuri, matkailu, rakennukset ja asuminen edustavat kestävää kehitystä. Kehityshankkeen mahdollistaa uusi kaava ja Raaseporin kaupungin kanssa tehty maankäyttösopimus, joka syntyi pitkien ja vaikeitten neuvottelujen tuloksena. Haasteina ovat syrjäinen sijainti ja heikohkosti toimiva joukkoliikenne. TEKSTI ja KUVAT Heikki Jaakkola Fiskars-yhtiön kiinteistöosaston johtaja Tomas Landers kertoo kunnianhimoisista suunnitelmista yrityksen syntypaikan kehittämiseksi. Raaseporin kaupungissa sijaitseva historiallinen ruukkikylä on nykyisin elinvoimainen kesäpaikka, jonka tunnettavuus ja brändi ovat hyvällä mallilla. Turistikauden ulkopuolella ruukki on kuitenkin hiljentynyt ja palvelutarjonta kutistunut hyvin vähiin. Ympärivuotisia asukkaita on 600, joista yli puolet tekee työtä ruukkikylässä. Matkaa Turkuun ja Helsinkiin on lähemmäs sata kilometriä. Kylästä haluttaisiin ympärivuotisesti vilkas taajama, missä asukkaiden, palvelutarjonnan ja tapahtumien määrä ei painu missään vaiheessa säästöliekille. Vakituisten asukkaiden määrää halutaan kasvattaa tuntuvasti. Tähän uusi kaava ja Raaseporin kaupungin kanssa solmittu maankäyttösopimus antavat hyvät mahdollisuudet. Kaava mahdollistaa 140 omakotitontin rakentamisen ruukkikylässä ja sen lähiympäristössä. Kaupunki on luvannut toimittaa kunnallistekniikan vuosittain noin kymmenelle rakennuspaikalle, Tomas Landers sanoo. Tavoitteena on saada tontit myytyä suunnilleen samaa vauhtia kunnallistekniikan rakentamisen kanssa. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa jo olemassaolevan keskustan tiivistämisellä ja edetä myöhemmin ruukkikylän periferiaan. Kaavoitus haastavaa Uuden kaavan tarve on ollut Landersin mukaan ilmeinen vuosikaudet. Sekä asuntojen 20 Kuntatekniikka 5/2011