tullaan juttuun Sanomalehtitehtäviä alakouluille Kirsi Pehkonen Seppo Timonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tullaan juttuun Sanomalehtitehtäviä alakouluille Kirsi Pehkonen Seppo Timonen"

Transkriptio

1 tullaan juttuun Sanomalehtitehtäviä alakouluille Kirsi Pehkonen Seppo Timonen

2 Sisällys 1. Luen sanomalehteä, joka on...? Etusivu on lehden näyteikkuna Kuva havainnollistaa tekstiä Tosi uutinen on haluttua tavaraa Mielipiteet leiskuvat omilla sivuillaan Erikoissivut jäsentavät juttuvirtaa Ilmoitukset ovat välttämättömiä Paikallisesta valtakunnalliseen Lehden tekijät Äidinkielen taitoja Luetulle lehdelle käyttöä Sanaselityksiä Opettajan ohjeet Tekijät: Kirsi Pehkonen, luokanopettaja Seppo Timonen, päätoimittaja Kustantaja: Sanomalehtien Liitto Taitto: Satu Salmivalli Piirrokset: Kai Kujasalo ISBN:

3 Tullaan juttuun! Sanomalehtitehtäviä alakouluille Tehtäväkirja koostuu valmiista alakoulun opettajille ja oppilaille suunnatuista moniste/ kalvopohjista sekä taustamateriaalista, jossa selvennetään tärkeimpiä käsitteitä. Useimmista tehtävistä annetaan lisäksi vihjeitä, toimituksen huomioita, työskentelyyn ja jatkokäsittelyyn. Tämän julkaisun voi myös tulostaa verkosta: Oppilas tarvitsee tehtäviin sanomalehden: paikallisen, maakunnallisen tai valtakunnallisen. Jokaiselle oppilaalle voi tilata oman kappaleen sanomalehtiopetuksen yhdyshenkilöiltä suoraan sanomalehdistä. Opettaja voi poimia tehtäviä tarpeen ja oppilaiden tason mukaan eri aihepiireistä tai keskittyä tarkemmin vaikka vain yhteen aihepiiriin kerrallaan. Tehtävien parissa voidaan työskennellä yksilöllisesti, parin tai ryhmän kanssa, opettajan johdolla, ryhmätyönä, pysäkkityönä tapa on vapaa ja hauskaa saa olla! Toim. huom. Otsakkeen alle on koottu vihjeitä ja vinkkejä työskentelyyn, tehtävien jatkokäsittelyyn ja syventämiseen. Jou! Olen Uutis-Ankka! Todempi kuin uskotkaan!

4 1 Luen sanomalehteä, joka on..? 1. Ympyröi sanomalehden etusivulta a. lehden nimi b. päivämäärä c. irtonumeron hinta d. vuosikerta 2. Etsi sanomalehden perustiedot. Ne löytyvät yleensä ns. apinalaatikosta. a. Kuka on päätoimittaja? b. Milloin lehti ilmestyy? c. Mikä on lehden levikkialue? d. Mikä on toimituksen osoite? e. Paljonko maksaa lehden tilaaminen vuodeksi? f. Paljonko maksaa lehden irtonumero? g. Kumpi on lukijalle edullisempi, kestotilaus vai irtonumeroiden osto? Kuinka paljon? 3. Mitä muita suomalaisia sanomalehtiä tiedät? Apinalaatikko!? Vaadin joka lehteen Ankkalammen! 4. Mikä paikallislehti paikkakunnallasi ilmestyy? Entä maakunnallinen sanomalehti? Katso opettajan ohje s. 19

5 Etusivu on lehden näyteikkuna 1. Tutki etusivun otsikoita. Mikä on lehden pääuutinen? Onko se myönteinen vai kielteinen uutinen? Oletko kuullut asiasta aikaisemmin? Mistä? Mitä muita uutisotsikoita etusivulla on? Mitkä otsikoista eivät kerro varsinaisia uutisia? Mitä muuta kuin uutisia ja juttuja etusivulla on? 2 2. Tutki etusivun vinkkitekstejä, joissa viitataan varsinaisiin juttuihin lehden sisäsivuilla. Etsi ja ympyröi sisäsivuilta jutut, joihin etusivulla vinkataan. 3. Tutki etusivun otsikoiden ja tekstin kirjainkokoja. Vertaa ja laske, montaako eri kokoa kirjaimia on? Mitä kaikkein isoimmilla kirjaimilla on painettu lehteen? 4. Kirjainkokoja ja näkötesti: Kiinnitä etusivu seinälle. Mittaa, kuinka kaukaa kukin näkee lukea erikokoisia kirjaimia. Tehkää vertailutaulukko: kirjainkoko (liimaa tähän malli) a a a nimi cm cm cm Katso opettajan ohje s. 19

6 3 Kuva havainnollistaa tekstiä 1. Leikkaa uutisjutusta kuva ja liimaa se paperille. Tutki uutistekstiä, kirjoita kuvalle sopiva kuvateksti ja puhekuplat. 2. Valitse lehdestä uutinen, jossa ei ole kuvaa. Kuvita uutinen piirtäen, valokuvaten tai internetistä poimien. Laadi kuvateksti. 3. Etsi itsellesi mieluisin kuva. Mikä siinä miellyttää? 4. Valitse lehden kuvista yksi henkilö salaiseksi ystäväksesi. Kaverisi yrittävät arvata, kenet valitsit kysymällä kysymyksiä, joihin saat vastata vain kyllä tai ei.

7 5. Tutki lehden kuvissa esiintyviä henkilöitä. Laadi diagrammi, jossa vertailet yhtä seuraavista: a. Miesten ja naisten määrää b. Henkilöiden ikää c. Tunnettujen henkilöiden ja tavallisten ihmisten määrää d. Aitojen tilannekuvien ja poseerauskuvien määrää e. Onko kuvat otettu sisällä vai ulkona Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa... vai miten se meni? 6. Tutki lehtikuvien kuvakulmia. Laadi taulukko tai diagrammi, kuinka paljon lehdessä on: a. Erikoislähikuvia b. Lähikuvia c. Puolikuvia d. Kokokuvia e. Yleiskuvia 7. Leikkaa lehdestä juttujen otsikoita ja kuvia. Anna parin yhdistää oikeat otsikot ja kuvat toisiinsa. Taidetta lehtikuvista: a. Valitse mielestäsi hauskin sarjakuva. Väritä. b. Vaihda sarjakuvaan uudet puhekuplat. c. Etsi lehdestä kiinnostava tai erikoinen kuva. Liimaa se piirustuspaperille ja jatka kuvaa koko paperin kokoiseksi. Keksitkö yllättävän tai erikoisen ympäristön alkuperäiselle kuvalle? Mitä kuvan ympärillä voisi tapahtua? d. Tee ääriviivajäljennöksiä lehtikuvista: aseta piirustuspaperi jäljennettävän kuvan sivun alle. Vahvista ääriviivat lyijykynällä painamalla. Ääriviivat kopioituvat kevyesti lehden painomusteella paperille. Täydennä loput kuvasta itse, väritä. e. Valitse lehdestä kookas kuva. Tee siihen uusi pienempi rajaus. Kehystä rajaus ja nimeä se. f. Valitse sarjakuvista yksi ruutu ja liimaa paperille. Tee kuvan ympärille oma sarjakuvasi. g. Leikkaa lehdestä kiinnostava valokuva, liimaa se paperille. Jatka kuvasta 2 4 ruudun sarjakuva. h. Leikkaa otsikoista erikokoisia kirjaimia. Kokoa ja liimaa kirjaimista muodostuva kuva. Voit täydentää kuvaasi piirtäen tai värittäen. Katso opettajan ohje s. 20

8 4 Tosi uutinen on haluttua tavaraa 1. Valitse lehden sisäsivuilta uutisaukeama. Tutki otsikoita ja silmäile uutistekstejä. Mikä uutisista on kiinnostavin? Mikä on mielestäsi turhin tai vähiten kiinnostava? Mikä asia on lähimpänä itseäsi? Mikä on kaukaisin? 2. Tiedotusvälineet välittävät tietoa. Mistä eri tiedotusvälineistä voit saada tietoosi uutisia? Mistä kuulet tai näet uutisia tavallisimmin? Miksi juuri sieltä? Mistä et juuri koskaan? Miksi et? Mistä tiedotusvälineistä vanhempasi seuraavat uutisia? Entä isovanhempasi? Keskustellaanko kotonasi uutisista? Millaisista? 3. Lue koko lehden uutisotsikot ja etsi uutisia, jotka liittyvät lapsiin tai nuoriin. Ympyröi lapsiin ja nuoriin liittyvät jutut punaisella. Onko niitä mielestäsi paljon vai vähän? Mikä ympyröimistäsi jutuista on kiinnostavin?

9 4. Tarkastele lehden uutisotsikoita. Mikä uutisista voisi olla kiinnostavin kenenkin mielestä: a. vanhempiesi b. isovanhempien c. yritysjohtajan d. kirkkoherran e. perheenäidin f. yläkoululaisen g. muusikon h. kodin rakentajan mielestä? Jos uutinen on aina uusi, niin onko eilisen uutinen vanhanen? 5. Valitse lehdestä uutinen. Esittäkää se pantomiimina toiset arvaavat, mistä uutisesta on kyse! 6. Valitse lehdestä uutisjuttu, lue se huolella. Kirjoita uutisesta kolme nasevaa kysymystä. Anna uutinen kaverin luettavaksi ja kysymykset vastattaviksi. 7. Aprillia! Leikkaa sanoja lehden otsikoista ja muodosta niistä omituisia tai melkein uskottavia aprillipäivän uutisia. Kuvita aprilliuutiset yhdistelemällä lehden kuvia toisiinsa. 8. Aprillia! Keksi ja kirjoita ainakin melkein uskottava aprillipäivän uutinen. Kuvita uutinen piirtäen, valokuvaten tai internetiä käyttäen. Katso opettajan ohje s. 21

10 5 Mielipiteet leiskuvat omilla sivuillaan 1. Tutki mielipidesivun ohjeista a. Millä eri tavoilla lehteen voi lähettää mielipiteensä? b. Millä tavalla sinun olisi helpointa lähettää mielipiteesi? 2. Tutki mielipidesivun otsikoita ja kirjoituksia. c. Minkä kirjoituksen kanssa olet samaa mieltä? d. Minkä kirjoituksen kanssa olet täysin eri mieltä? e. Mikä kirjoituksista on sinulle yhdentekevä? f. Minkä kirjoituksen kanssa vanhempasi voisivat olla samaa mieltä? Jos ei ole mitään mieltä, onko ihan mieletön? 3. Tutki lehden pääkirjoitussivua. a. Montako pääkirjoituksen aihetta lehdessä on? b. Tutki yhtä pääkirjoituksen aiheista. Mikä päätoimittajan mielipide pääkirjoituksessa on? 4. Kirjoita vastaus yleisönosastosivun mielipiteeseen, josta olet eri mieltä. Perustele - koeta saada lukijat omalle kannallesi. 5. Kirjoita mielipide, jossa olet samaa mieltä jonkun lehden mielipidekirjoituksen kanssa tai kannatat lehdessä ollutta kirjoitusta. Koeta saada lukijat kannattamaan mielipidettäsi. 6. Mikä asia sinua harmittaa vapaa-ajalla tai koulussa? Miksi? Miten asiaa pitäisi muuttaa? Kirjoita lehteä varten lyhyt mielipidekirjoitus ja ehdota parannusta! Katso opettajan ohje s

11 Erikoissivut jäsentävät juttuvirtaa 1. Selaile sanomalehden sivuja ja aukeamia. Useimmille sivuille voi antaa oman otsikon, esim. uutissivu, urheilusivu, ilmoitussivu jne. Nimeä sivuja kirjoittamalla sopiva otsikko sivun ylälaitaan. 6 Urheilusivut 2. Ympyröi lehdestä sinisellä kaikki urheiluun liittyvät jutut: jutut kilpailuista, otteluista, urheilijoista, tulosluettelot. a. Mistä urheilulajeista kertovia asioita ympyröit? b. Mistä urheilulajista on kirjoitettu eniten? 3. Etsikää ja alleviivatkaa urheilusivun jutuista sanoja, joita käytetään juuri urheilujutuissa. TV-ohjelmasivu 4. Minkä kanavien ohjelmisto lehdessä kerrotaan? On sivuja ja taloussivuja. On toimittajia ja taloustoimittajia. On kyljyksiä ja tal 5. Mitä ohjelmaa eri kanavilla on lehden ilmestymispäivänä menossa a. klo 7.55 b. klo c. klo d. Mitä itse katsoisit noina kellonaikoina, jos olisit TV:n ääressä? e. Minkä ohjelman kotisi aikuiset todennäköisesti valitsisivat? 6. Mistä TV-ohjelmista kerrotaan sivuilla lisätietoja? Mikä niistä ohjelmista vaikuttaa mielenkiintoiselta? 7. Kuvittele, että sinulla on yhtenä päivänä mahdollista katsoa televisiota tunnin verran. Valitse, mitä ohjelmia katsoisit tuon käytettävissäsi olevan 60 minuutin aikana. Sääkartta 8. Tutki sääennustetta. Millainen sää paikkakunnallasi on ennusteen mukaan tänään? Entä huomenna? 9. Piirrä ja kirjoita kuvaus säästä juuri nyt. Käytä lehden sääsivujen sääsymboleja. 11 Katso opettajan ohje s. 22

12 7 Ilmoitukset ovat välttämättömiä 1. Tutki lehden ilmoituksia. Mitkä ilmoituksista voisivat kiinnostaa Vanhempiasi? Innokasta liikunnan harrastajaa? Tietokoneharrastajaa? Entä itseäsi? 2. Mistä erilaisista tuotteista tai asioista ilmoituksissa kerrotaan? 3. Miksi lehdessä on ilmoituksia: mitä hyötyä ilmoituksista on a. ilmoittajalle? b. sanomalehdelle? c. lukijalle? 4. Tutki ilmoitusten sanastoa. Millaisia kehuvia ja myönteisiä sanoja tuotteista käytetään? Jos luvataan myydä alennuksella, niin onko se halventamista? 5. Etsi ilmoituksista englanninkielisiä sanoja ja sanontoja. Selvitä sanakirjasta, mitä ne tarkoittavat. 6. Valitse lehdestä kolme erilaista ilmoitusta. a. Tutki, kuinka paljon tärkeitä tietoja tuotteesta tai asiasta kerrotaan ilmoituksessa. mikä ilmoitus: tärkeä tieto: tuotteen nimi hinta mistä saa miten käytetään yhteystiedot kuva b. Mikä kolmesta ilmoituksesta sisälsi eniten tietoa? c. Mitä tietoja ilmoituksista puuttui? d. Mikä ilmoituksista oli omasta mielestäsi paras tai ostamaan houkutteleva? Miksi? 12

13 Rivi-ilmoitukset: 7. Ympyröi lehden rivi-ilmoitussivuilta vinjetit, esimerkiksi ostetaan, kokouksia jne. Minkä otsikon alla on eniten ilmoituksia? 8. Mitä hyötyä rivi-ilmoituksista on Ilmoittajalle? Lukijalle? Sanomalehdelle? 9. Millaisista asioista ikäisesi koululainen voisi laittaa lehteen rivi-ilmoituksen? 10. Laadi lehteen rivi-ilmoitus, jolla haluat joko myydä akvaariosi ostaa sopivan lemmikkieläimen tai etsiä rummunsoiton opettajaa. 11. Rivi-ilmoituksissa käytetään usein lyhenteitä. Mitä tarkoittavat ost. kpl h-auto puh. max 12. Etsi ilmoituksista lisää lyhenteitä. Kirjoita niille selitykset. 13. Mitä seuraava ilmoitus tarkoittaa? Suomenna : Ost. väh. käyt. h-auto t. as-auto h. max Puh. ilt Valitse lehdestä ilmoitus, jossa on paljon lyhenteitä. Kirjoita ilmoitus uusiksi ilman lyhenteitä, kokonaisia sanoja käyttäen. 15. Miten lehteen lähetetään rivi-ilmoitus? Paljonko ilmoittaminen lehdessä maksaa? 16. Laadi ilmoitus unelmatyöpaikastasi! 17. Kuvittele, että löydät seuraavanlaisen ilmoituksen: Halutaan palvelukseen velhon oppipoika tai -tyttö. Vaatimuksena kiinnostus taikuuteen. Kirjoita vastaus, jossa perustelet, miksi juuri sinut pitäisi valita. Kerro nimesi, ikäsi, yhteystietosi jne. Vastaukset osoitteeseen Velhon oppipoika, PL 13, Velhomäki. 13 Katso opettajan ohje s. 23

14 8 Paikallisesta valtakunnalliseen 1. Piirtäkää isolle paperille kotikuntanne kartta. Nimetkää paikat kaupunginosat, lähiöt, kylät jne. Etsikää lehdestä kunnan alueelta kirjoitetut uutiset ja jutut ja kiinnittäkää ne karttaan oikealle kohdalle. a. Mistä osista kuntaa on eniten asiaa lehdessä? b. Mitkä paikat tai uutisaiheet ovat tuttuja ennestään? Jos isoon lehteen tulee reikä ja se paikataan, niin onko lehti sitten paikallislehti? 2. Värittäkää isolle maailmankartalle ne maat, joista on uutisia lehdessä viikon aikana. Kootkaa uutisista ja kartasta seinätaulu. a. Mistä maanosista tai alueista on lehdessä eniten ulkomaan uutisia? b. Mistä maanosasta tai alueelta ei ole lainkaan uutisia? Katso opettajan ohje s

15 Lehden tekijät 1. Taittajan sivupalapeli: leikkaa sanomalehden yhden sivun kaikki osat (jutut otsikkoineen, mainokset jne.) erilleen. Anna parille tehtäväksi taittaa sivu, siis järjestää ne kokonaiseksi sivuksi Toimittajan töitä: uutisjuttu tapaturmasta. a. Etsi lehdestä onnettomuutta tai tapaturmaa käsittelevä uutinen. Alleviivaa tekstistä mitä tapahtui missä tapahtui milloin tapahtui mitä vahinkoja aiheutui mitä apua tarvittiin mieti, mitä muuta tietoa jutussa vielä kerrotaan b. Keksi uutinen kuvitellusta tapaturmasta tai onnettomuudesta: mitä tapahtui missä tapahtui milloin tapahtui mitä vahinkoja aiheutui mitä apua tarvittiin mitä muuta mielenkiintoista tapaukseen kuului c. Kirjoita lyhyt uutisjuttu kirjoittamistasi tiedoista. Mallia saat a-kohdan uutisjutusta. 3. Miettikää uutisaiheita omalta asuinseudulta tai koululta. Kirjoittakaa lyhyt uutinen. Kuvittakaa uutisjuttu. 15 Katso opettajan ohje s. 24

16 10Äidinkielen taitoja 1. Etsi sanomalehtien otsikoista eri sanaluokkiin kuuluvia sanoja. 2. Etsi sanomalehdestä erisnimiä. Löydätkö kaksi jokaiseen ryhmään? etunimiä sukunimiä kaupunkeja, kuntia katuja valtioita paikkoja, kyliä vesistöjä eläinten nimiä 3. Valitse ilmoitus tai uutinen ja kirjoita se kotipaikkasi murteella. 4. Etsi lehdestä juttu, jossa on haastateltu jota kuta henkilöä. a. Alleviivaa jutusta kaikki ne lauseet, jotka ovat haastateltavan sanomia. b. Mistä tietää, mikä on haastateltavan itse sanomaa ja mikä toimittajan laatimaa tekstiä? c. Millaisilla välimerkeillä ne erotetaan sanomalehden tekstissä? 5. Nyt haastattelemaan. a. Suunnittele ja kirjoita kysymykset haastatteluun, jossa aiheena on valitsemasi henkilön harrastus työ tai tapahtuma b. Haastattele. Kirjoita vastaukset muistiin. Kysy myös ne asiat, jotka tulevat haastatellessa mieleesi valmiiden kysymysten lisäksi. c. Kirjoita haastattelusta juttu. Mallia saat tehtävän neljä lehtihaastattelusta. Huolehdi, että haastateltavan sanomat asiat erottuvat kirjoituksessa selvästi. 6. Laadi lehdestä viisi kiperää tietokilpailukysymystä. Anna ne parin ratkottavaksi. Katso opettajan ohje s

17 11 Luetulle lehdelle käyttöä 1. Miten luettua sanomalehteä tavallisesti kodeissa käytetään hyödyksi? 2. Mihin kaikkeen luettua sanomalehteä voisi vielä käyttää? Keksi niin monta tapaa kuin voit. 3. Rakentakaa sanomalehdestä kertakäyttövaatteet. 4. Suunnittele ja valmista käytetystä sanomalehdestä ikioma hattu. Sallittuja apuvälineitä ovat sakset, nitoja ja teippi. 17 Katso opettajan ohje s. 26

18 18 ilmoitus nettiäänestys lukija puhekupla lööppi palsta oikoluku toimitus kuvateksti juttu mainos kolumni piirtäjä aukeama painovirhe pääuutinen pilapiirros mustavalkoinen urheilusivu levikki rivi-ilmoitus pakina valokuvaaja sääennuste uutistoimisto mielipide sanomalehti kuvatoimisto teksti skuuppi Katso opettajan ohje s Sanaselityksiä toimittaja etusivu skuuppi painomuste kamera päätoimittaja valokuva verkkolehti vuosikerta painokone taittaja pääkirjoitus apinalaatikko kestotilaus paperi otsikko yleisönosasto pakinoitsija lähikuva iltapäivälehti uutinen nimimerkki paikallislehti irtonumero muistilehtiö lehdenjakaja haastattelu uutisankka sarjakuva tilaaja Seli-seli-peli!

19 Opettajan ohjeet 1. Luen sanomalehteä, joka on Etusivu on lehden näyteikkuna Tutustumismatka sanomalehteen on kätevää aloittaa niin sanotusta apinalaatikosta. Se on lehdentekijöiden kieltä ja tarkoittaa palstaa, josta löytyvät kaikki lehden tarpeelliset perustiedot, kuten osoitteet ja puhelinnumerot. Usein sieltä löytyvät myös lehden kaikkien tekijöiden nimet, joskus jopa valokuvilla varustettuina siitä nimi apinalaatikko. Etusivu on sanomalehden näyteikkuna, jota vilkaisemalla pääsee jo jyvälle koko lehden sisällöstä. Nykyisin etusivuilla julkaistaan enää harvoin kokonaisia uutisia. Sen sijaan sivu kootaan lyhyistä vinkkiteksteistä (indekseistä, äläyksistä, heitoista jne.), joilla viitataan sisäsivujen varsinaisiin juttuihin. Näin etusivulle saadaan tilaa näyttäville valokuville ja vetävälle ulkoasulle. Sananvapauslain määräyksestä lehden jokaisesta numerosta on pakko löytyä kolme tietoa: päätoimittajan ja julkaisijayhtiön nimet sekä lehden valmistusvuosi. Näin siksi, että julkaisija nimittää päätoimittajan, joka on vastuussa lehden kaikesta sisällöstä. Painovuosi on ilmoitettava, että esimerkiksi kunnianloukkausjuttujen yhteydessä oikeus voi tarvittaessa määritellä rikoksen tekoaikaa. Useimmat lehdet ilmoittavat edelleen myös painopaikan, vaikka uusi laki ei sitä enää vaadikaan. Aiemmin tieto painopaikasta vaadittiin, koska lehteä vastaan nostetut oikeusjutut käsiteltiin siinä oikeusistuimessa, jonka alueella lehti painettiin. Apinalaatikosta löytyvät myös lehden tilaus- ja ilmoitushinnat sekä ilmestymispäivät. Monet lehdet määrittelevät apinalaatikossa myös vastuunsa rajat, mikäli jokin ilmoitus julkaistaan virheellisesti. Lehden etusivulle sijoitetaan luonnollisesti päivän tärkeimmät uutisaiheet. Uutisten sijoittelu, palstamäärä ja otsikon koko kertovat, miten kukin lehti uutisia painottaa. Lehtien vertailu uutisvalintojen pohjalta on kiintoisa tapa tutustua niiden erilaisiin rooleihin. Uutisten ohella etusivuilla julkaistaan useimmiten linkkejä myös kevyempiin human interest -juttuihin. Ne valikoituvat etusivulle nimensä mukaisesti inhimillisen kiinnostavuuden eikä niinkään yhteiskunnallisen merkittävyyden takia. Yhä useammin lehtien etusivut ovat nykyisin ns. toimituksellisia eli niillä ei julkaista ilmoituksia. Jotkut lehdet täyttävät etusivusta ilmoituksilla esimerkiksi alalaidan ja jotkut jopa kokon sivun. Silloin pääuutissivu eli premiääri on yleensä lehden kakkos- tai kolmossivu. Toim. huom. 1 2 Tehtävät johdattelevat tutustumaan työskentelyn pohjaksi valittuun sanomalehteen. 3 4 Tietoa Suomessa ilmestyvistä sanomalehdistä löytyy sivuilta 19

20 Toim. huom. 1 Vaativampana tehtävänä voi vertailla lehden etusivuja usealta päivältä tai eri lehtien etusivuja samana päivänä. Haetaan yhtäläisyyksiä ja eroja, etsitään päivän tai koko viikon pääuutista. 2 Kirjainten kokoja voi tutkia koko lehdestä. Ilmoitusten kirjainkokoa voi tarkastella vielä erikseen. Miksi juuri tietty asia on suurella fontilla? 3 Mikä kirjain löytyy jokaisen kokoisena etusivulta? 3. Kuva havainnollistaa tekstiä Valokuvien, piirrosten ja grafiikan määrä lehdissä on lisääntynyt paljon viime vuosikymmenien aikana. Ne havainnollistavat juttuja ja tekevät lehdestä haluttavamman tarttua. Yksi hyvä kuva voi tehdä huonostakin jutusta ymmärrettävän ja kiinnostavan. Sanomalehtienkin kuvat ovat nykyisin valtaosin nelivärisiä. Ylipäätään lehtien värikkyys on lisääntynyt niin paljon, että mustavalkoinen kuva alkaa olla pätevä tehokeino. Päivälehdillä ja muilla suuremmilla sanomalehdillä on erikseen nimetyt valokuvaajat, mutta pienemmissä paikallislehdissä toimittajat yleensä huolehtivat myös valokuvauksesta. Monet sanomalehdet ovat myös suurten valtakunnallisten ja kansainvälisten kuvatoimistojen asiakkaita. Juttuja selventävää uutisgrafiikkaa lehdet saavat niinikään kuvatoimistoilta, mutta lehdillä on myös omia graafikoita ja piirtäjiä. Kuvitusta ovat myös sarjakuvat, jotka ovat lähes jokaisen sanomalehden vakiosisältöä. Toim. huom. 1 Tekstit ja puhekuplat voi laatia myös itse keksien, uutiseen puuttumatta. Osuvatko ne silti lähelle alkuperäistä uutista? Tekstitetyistä kuvista kootaan seinälle lehden uutiset kuvina. 2 Kuvitetuista uutisista voi koota seinälehden. Uutisen kuvituksena voi olla myös kollaasi. Saako sama uutinen erilaisia kuvatulkintoja? Miten erilainen kuva vaikuttaa uutisen sävyyn? 3 Tuntomerkkejä koskevilla kysymyksillä pääsee pienikin oppilas selville henkilöstä lukematta uutista lainkaan. 4 Kolmasluokkalaiset osaavat jo laatia pylväsdiagrammin. Myös viiva- tai ympyrädiagrammia voi käyttää. Valmiit pohjat jouduttavat ja helpottavat. Laaditut diagrammit antavat aiheita keskustelulle ja tulkinnalle: Mitä diagrammi kertoo? Miksi näin on? 6 Antavatko otsikko ja kuva samaa tietoa? Mistä johtuu, että osa kuvista ja otsikoista on vaikea yhdistää toisiinsa oikein? Kävisikö joku kuvista useampaankin otsikkoon? Taidetta lehtikuvista: a. Kopiokoneella suurentamalla sarjakuvista tai yksittäisestä kuvaruudusta saa kookkaampia värityskuvia. Vesiväreillä lopputulos voi myös olla komea. b. Juonen voi säilyttää ennallaan tai muuttaa se puhekuplilla uudeksi. c. Suurella paperilla mielikuvitukselle jää tilaa. Mustavalkokuva on haasteellisempi kuin värillinen. Valmiista töistä voi koota näyttelyn. Päädytäänkö samasta lehtikuvasta aivan erilaisiin lopputuloksiin? d. Epävarmakin piirtäjä saa ääriviivakopioinnilla valmiin hahmotelman piirroksen pohjaksi. Hahmotelmat täydennetään piirroksiksi tai maalauksiksi. Lehtikuvista kerätään kollaaseja tai yhdistellään kuvia. Harjoitellaan ja tutkitaan ihmishahmojen mittasuhteita ja piirtämistä. e. Uusista rajauksista abstraktin lehtikuvataiteen näyttely pystyyn? Etsitään alkuperäisiä kuvia uusien rajausten perusteella. f. ja g. Kuvan ei välttämättä tarvitse olla sarja- 20

21 kuvan ensimmäinen ruutu: myös keskeltä tai lopusta. h. Yhteinen aihepiiri helpottaa alkuun pääsyä: eläin, henkilö, talo, kasvi tms. 4. Tosi uutinen on haluttua tavaraa Sanomalehti ilman uutisia ei ole sanomalehti. Viihteellisen sisällön lisääntymisestä huolimatta uutiset ovat edelleen sanomalehden selkäranka. Tosi uutiset ovat haluttua tavaraa ja niinpä ei ole mikään ihme, että lehdet ja muut viestimet käyvät keskenään uutiskilpailua. Tarkkanäköinen toimitus kykenee jatkuvasti hankkimaan uutisvoittoja eli skuuppeja ja pysyy näin lukijoiden suosiossa. Tässä vaiheessa on syytä kahteen kertaan laittaa paino tosisanalle. Oikea uutinen on nimensä mukaisesti uusi asia, mutta aina myös totta. on lyömätön. Toisaalta lehdet kykenevät haastamaan sähköisen median nopeudessakin verkkolehtiensä kautta. Toim. huom. 1 Ohjataan etsimään ja tarkastelemaan uutisia otsikoiden perusteella ja silmäilemään tekstejä: koko tekstin lukeminen ei aina ole tarpeen. Kiinnostavimpien juttujen valintoja voidaan vertailla ja perustella parien tai ryhmien kesken. 3 Eri ryhmät voivat etsiä uutisia eri aihepiireistä: luonto, liikenne, kaupunki, maatalous, vanhuus, terveys, yritykset, ulkomaat... Kiinnostavimmaksi valittua juttua voidaan vertailla ja perustella. Haastava tehtävä: etsitään uutisia, joilla on vaikutusta oppilaiden omaan tulevaisuuteen / omaan perheeseen. 5 Aluksi helpointa on esittää otsikoita tai sopia yksi aukeama, jolta pantomiimin aihe valitaan. Kun lehden sisältö on tutumpi, laajennetaan uutisjuttujen sisältöön. 6 Juttujen valintaperusteita voidaan rajata etukäteen pituuden tai aihepiirin mukaan. Helpompi tapa: tekstiä saa käyttää vastauksia etsiessä. Vaikeampi: vastataan muistinvaraisesti lukemisen jälkeen. 7 ja 8 Uskomattomista jutuista Uutis-Ankka -seinälehti. 5. Mielipiteet leiskuvat omilla sivuillaan Yleisönosastot ja lukijasivut ovat perinteisesti lehtien luetuinta aluetta. Siellä lukijat ottavat kantaa ajankohtaisiin asioihin, kommentoi- Suurimman osan uutisista hankkivat ja kirjoittavat lehden omat toimittajat. Monet lehdet saavat niitä myös uutistoimistoilta. Tärkeä osa uutishankinnassa on myös lehden avustaja- ja vihjeverkostoilla. Sähköiset viestimet voittavat lehden usein nopeudessa, mutta tapahtumien seikkaperäisenä selostajana ja taustoittajana sanomalehti 21

22 kirjoittajat ovat lehden ulkopuolisia asiantuntijoita tai free lance (vapaita, ei minkään lehden vakinaisia) -toimittajia. Tähän ryhmään kuuluvat myös pilapiirrokset, jotka parhaimmillaan ovat loistavia kannanottoja ajankohtaisiin ilmiöihin. Tyypillistä on, että näitä sivuja ja liitteitä tekevät erikoistoimittajat, jotka keskittyvät seuraamaan vain oman erikoisalansa tapahtumia. Näin lehdet pyrkivät tarjoamaan tietyistä aihealueisvat lehden kirjoituksia, tuovat julki epäkohtia ja myös kiittävät, kun aihetta on. Lehdet suosittavat kirjoittajia esiintymään omilla nimillään, mutta nimimerkkien käytön perinnekin on yhä voimissaan. Nimimerkin takaa ei tosin yleensä sallita suoraan henkilöön kohdistuvaa arvostelua. Lehdet valvovat tarkoin myös yleisökirjoitusten sisältöä ja päättävät itsenäisesti niiden julkaisusta. Tämä on välttämätöntä jo siksi, että lehden päätoimittaja on vastuussa myös yleisönosastokirjoituksista samalla tavoin kuin muustakin lehdessä julkaistusta aineistosta. Jokainen itseensä vakavasti suhtautuva lehti pitää tärkeänä julkaista myös kolumneja ja pakinoita. Niitä voivat kirjoittaa lehden omatkin toimittajat, mutta useimmiten kolumnistit ja pakinoitsijat palkataan vakinaisen väen ulkopuolelta. Säännöllisesti julkaistavien palstojen tarkoitus on nostaa julkisuuteen uusia ja kiinnostavia keskustelunaiheita. Toim. huom. 1 Myös eri keinojen hintoja voi vertailla. Millä tavoin vanhemmat luultavasti mieluiten lähettäisivät mielipiteensä? Entä isovanhemmat? 2 Kertooko otsikko jo mielipiteen sisällön? Harjoitellaan mielipiteiden uudelleenotsikointia. 4 ja 5 Lyhyistä puhelinmielipiteistä on helpointa aloittaa. 6 Laadittuja mielipiteitä lähetetään oikeasti sanomalehteen. Kootaan mielipiteistä Olen sitä mieltä että -seinälehti. Yleisönosastoja elävöitetään julkaisemalla niiden yhteydessä myös mm. tekstiviestipalstoja, nettiäänestyksiä ja vanhoja kunnon katuhaastatteluja. Lehden omat kannanotot julkaistaan artikkelisivun pääkirjoituksissa. Samalla sivulla julkaistaan usein myös ns. yliöartikkeleita, joiden 6. Erikoissivut jäsentävät juttuvirtaa Lukemisen helpottamiseksi lehtien sisältö on jaettu aihealueittain osastoiksi, erikoissivuiksi tai -liitteiksi. Niistä tyypillisimpiä lienevät urheilusivut, jotka on erotettu muusta sisällöstä kaikissa sanomalehdissä pienimpiä paikallislehtiä myöten. Useimmista päivälehdistä löytyvät myös mm. kulttuuri-, talous- ja ulkomaansivut sekä tv- ja radio-ohjelmasivut. Harvemmin julkaistavia erikoissivuja voivat olla vaikkapa kuluttaja-, asunto-, ruoka-, autoilu-, matkailu- ja nuorisosivut. 22

23 ta mahdollisimman asiantuntevia ja korkeatasoisia juttuja. sivuille juttujen joukkoon ja tekstin jälkeen -ilmoitukset massana lehden loppupäähän. Esimerkiksi urheilu- ja kulttuuritoimittajat ovat useimmiten lehden vakinaisia toimittajia, mutta monille erikoissivuille ostetaan juttuja myös free lance -toimittajilta tai sivuja tehdään useamman lehden yhteistyönä. Toim. huom. 1 Mitä sivuja ei voinut otsikoida? Miksi? Minkä nimisiä sivuja lehdessä oli eniten? 5 d, e ja 7 Vertailua parin/ryhmän kesken. Perustellaan valinnat. Voidaan laajentaa keskusteluksi TV:n katseluun käytetystä ajasta ja ikätasolle tarkoitetuista/sopivista ohjelmista. Ilmoitusten millimetrihinta määräytyy sijoituspaikan mukaan siten, että lehden etusivu on kallein ja tekstin jälkeinen osio halvin. Näiden lisäksi lehdillä on omia versioita markkinapaikka- ym. osastoista, joilla houkutellaan mm. erikoisliikkeitä ilmoittajiksi. Toim. huom. 1 Kohderyhmiä voi keksiä lisää. Miten ilmoituksen kohderyhmä vaikuttaa sen sijaintiin lehdessä? Tämä on helppo havaita esim. urheilusivuilla. 2 Tuotteita voi luetella tai koota kuvia. Kaikki ilmoitusten tuotteet eivät ole tavaraa, vaan esim. palveluja, työtä, matkoja jne. 5 Miksi joidenkin tuotteiden markkinoinnissa käytetään englantia? 6 Malli taulukosta 7. Ilmoitukset ovat välttämättömiä Kaikki kaupallisin periaattein toimivat sanomalehdet tarvitsevat lukijoiden ohella myös ilmoittajia. Yritysten, kuntien, yksityishenkilöiden ym. julkaisemat ilmoitukset ovat maksullisia. Ilmoitusten hinnat määritellään palstamillimetreinä ja hinnastot julkaistaan jokaisessa numerossa ns. apinalaatikossa lehden muiden tietojen yhteydessä. Lehdet saavat edelleen tuloistaan reilusti yli puolet ilmoitusmyynnistä, vaikka sen osuus suhteessa tilausmyyntiin onkin pienentynyt 1990-luvulta alkaen. Ilmoitukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään niiden julkaisupaikan mukaan. Ennen tekstiä -ilmoitukset julkaistaan massana lehden alkusivuilla, teksti-ilmoitukset sijoitellaan sisä- mikä mainos? shampoo kännykkä messut tärkeä tieto mikä tuote? on on on tuotteen nimi on on on hinta on ei ei mistä saa ei on ei miten käytetään on ei ei yhteystiedot ei on ei kuva on on ei 7 Luetteloidaan rivi-ilmoitusten aihepiirejä: työpaikat, ostetaan, myydään, kokouksia, koulutusta jne. tai leikataan ja liimataan kollaasiksi. 9 Pitääkö vanhempien kanssa sopia ilmoituksen laittamisesta? Miksi? 10 Mitä tärkeitä tietoja ilmoituksissa on vähintään oltava? Ideoidaan myös omakohtaisia ja itse keksittyjä ilmoitusten aiheita. Laaditaan ilmoitus koulun yhteisestä tilaisuudesta. 11 Miksi lyhenteitä käytetään? Tehtävissä 13 ja 14 voi lisäksi verrata ilmoituksen hintaa lyhennettynä ja lyhentämättömänä. 13 Vastaavia suomennostehtäviä laaditaan toisille. Voi pohtia, milloin lyhentely tekee ilmoituksesta lukukelvottoman. 16 Mitä tietoja työpaikkailmoituksessa pitää vähintään olla? 23

24 8. Paikallisesta valtakunnalliseen Sanomalehdet jaetaan levikkialueen koon mukaan neljään luokkaan: paikallislehtiin, aluelehtiin, maakuntalehtiin ja valtakunnallisiin lehtiin. Paikallislehdet julkaisevat nimensä mukaisesti suppean alueen paikallisuutisia ja -juttuja. Niiden levikkialue on tyypillisimmillään 2 3 kunnan kokoinen, ne ilmestyvät 1 3 kertaa viikossa ja tilaajalevikki on yleensä alle kappaletta. Juuri tällaisia paikallislehtiä on Suomessa kaikkein eniten, kolme neljäsosaa yhteensä noin 200 sanomalehdestä. Tutkimuksissa on todettu, että lähiympäristön ja oman paikkakunnan asiat kiinnostavat nykyisin ihmisiä kaikkein eniten, joten suuretkin lehdet ovat alkaneet korostaa luonnettaan myös paikallislehtinä. Aluelehdet asettuvat kokonsa puolesta paikallis- ja maakuntalehtien väliin. Ne ilmestyvät 4 7 kertaa viikossa ja niiden toiminta- ja levikkialue on yhden kaupungin ympärillä levittäytyvä seutukunta. Maakuntalehtien levikkialue on tietenkin oman maakunnan kokoinen. Päätoimitus sijaitsee yleensä maakunnan keskuskaupungissa, ja levikkialueen muissa vilkkaammissa keskuksissa lehdellä on omat aluetoimitukset. Maakuntalehdet ilmestyvät seitsemänä päivänä viikossa. Kun paikallislehti keskittyy yhden tai kahden kunnan asioihin, maakuntalehti tarkastelee tapahtumia ja ilmiöitä koko maakunnan näkökulmasta. Valtakunnallisia, tilattavia sanomalehtiä Suomessa on varsinaisesti vain yksi, Helsingin Sanomat. Sen ohella valtakunnallisiksi voidaan määritellä irtonumeroina myytävät iltapäivälehdet sekä eräät järjestölehdet, kuten Maaseudun Tulevaisuus. Toim. huom. 1 Kartan suurentaminen isolle paperille esim. kalvolta piirtoheittimellä. Karttaan voidaan merkitä oppilaiden kotipaikat. 2 Kartan suurentaminen esim. piirtoheittimellä. Merkitään Suomi ja maanosat. Minkä maan uutiset näyttäisivät olleen viikolla maailman tärkeimpiä uutisia? Mitä uutisia kerrotaan Pohjoismaista/ Baltian maista /Euroopan maista? Mistä osista maailmaa ei uutisia juuri ole ollut? Ovatko tämän lehden ulkomaan uutiset hyviä vai huonoja uutisia? Suomesta julkaistaan ulkomailla aika vähän uutisia. Onko viikolla ollut Suomessa yhtään sellaista uutista, joka voisi kiinnostaa myös ulkomaiden lehtiä ja lukijoita? 9. Lehti on monen tekijän palapeli Toimitus on lehtitalon ydin. Siellä syntyvät kaikki jutut ja kuvat, joista kootaan valmis lehti tilaajien luettavaksi. Työntekijöistä tärkein on toimittaja. Hän kokoaa läheltä ja kaukaa tarpeelliset tiedot ja sitten muokkaa aineistosta jutun. Juttumatkoilla hänen mukanaan on useimmiten valokuvaaja etenkin, jos hän työskentelee ison sanomalehden palveluksessa. Toimituksen henkilöstön ylin esimies on päätoimittaja (vastaava toimittaja). Viime kädessä vain hän voi päättää lehden sisällöstä. Niinpä päätoimittaja on lain edessä myös vastuussa kaikesta aineistosta, joka lehdessä julkaistaan. 24

25 Minäkö muka nokkava? Siksi jokaiselle julkaistavalle sanomalehdelle on pakko nimetä vastaava päätoimittaja ja hänen nimensä on painettava näkyviin lehden jokaisessa numerossa. Päätoimittajan toimenkuva vaihtelee hyvin paljon lehden koosta riippuen. Yhteistä kaikille on se, että päätoimittaja vastaa lehden linjasta ja pääkirjoitusten kannanotoista. Pienissä paikallislehdissä hän tämän ohella johtaa ja on itsekin mukana päivittäisessä toimitustyössä, mutta suurissa lehdissä käytännön työtä johtavat uutis- ja toimituspäälliköt. He ratkaisevat, mistä aiheista juttuja milloinkin tehdään ja kuka toimittajista mitäkin tekee. Valmiit jutut ja kuvat tuodaan toimitussihteereille, jotka alkavat suunnitella niiden sijoittelua lehden sivuille tietokoneen näyttöruudulla. Tavoitteena on aina mahdollisimman mielenkiintoinen ja selkeä ulkoasu, jotta lukijoiden olisi helppo lukea uutiset. Lehdenteon tätä vaihetta sanotaan taittamiseksi. Toimitusten lisäksi lehdillä on omat ilmoitusja markkinointiosastonsa. Myyntineuvottelijat hankkivat ja asiakkaan kanssa suunnittelevat ne tuiki tarpeelliset ilmoitukset, joista edellä oli jo puhetta. Markkinointiosasto puolestaan suunnittelee ja vie läpi lehden omat tilausmyyntikampanjat omine ilmoituksineen. Ilmoitusten suunnitelmat, lay outit, muuttuvat valmiiksi ilmoituksiksi valmistusosaston ammattilaisten käsissä. Toim. huom. 1 Olisiko ollut useita vaihtoehtoja, joilla sivusta olisi tullut kokonainen? 2 a. Lyhyitä uutisjuttuja pienehköistä tapaturmista voi löytyä useita, eri ryhmille omansa. b. Sovitaan etukäteen, keksitäänkö oikeita vai hassuja tapauksia. c. Valmiit uutisjutut kuvitetaan piirtäen. Voidaan lavastaa kuvitellun uutisen kuviteltu tilanne ja kuvata digikameralla. Kootaan seinälehdeksi tai esitellään keksittyinä uutisina nettilehdessä. 3 Syytä muistuttaa, että uutiset ovat muutakin kuin huonoja uutisia, onnettomuuksia tai tapaturmia. Tuotoksia kootaan luokkalehteen, seinälehteen tai hyödynnetään koulun/luokan nettisivuilla tai tarjotaan vaikka oikeaan paikallislehteen julkaistaviksi. Lopulta valmiiksi taitettu lehti lähetetään sähköisesti sivu sivulta painajien työstettäväksi. He valmistavat sivuista painopellit ja jättimäinen painokone polkaistaan käyntiin alkuyön tunteina. Suurilla lehtitaloilla on omat painokoneet, mutta pienten lehtien on järkevämpää ostaa painopalvelu muilta. Monilla lehdillä on omat lehdenjakajat, jotka pääsevät töihin lehden valmistuttua painosta aamuyöllä. Niinpä lehdet ovat kodeissa luettavina jo aamukahvipöydässä. 10. Äidinkielen taitoja Toim. huom. 1 Taululle/seinäpaperille otsikoiksi sanaluokat, kootaan irtileikattuja sanoja otsikoiden alle. Tai ympyröidään eri sanaluokat eri väreillä. Minkä sanaluokkien sanoja on eniten? Entä vähiten? Sanaluokkametsästyksestä kisa: valitkaa sanaluokka, sopikaa käytettävä aika, ympyröidään tai leikataan sanat. Sanoja voi etsiä myös teksteistä. 5 6-luokka voi kokeilla lauseenjäsennystä. 25

26 2 Muita erisnimiryhmiä: yhdistykset, kirjat, TVohjelmat, rakennukset, yritykset jne. 3 Miten ilmoituksen tai uutisen sävy muuttuu murteellisena? Miksi lehdessä käytetään yleiskieltä? Millaiseen aiheeseen murre sopisi sanomalehdessä? 4 Joissakin lehdissä käytetään ajatusviivaa ja joissakin lainausmerkkejä. Muidenkin välimerkkien käyttötapa vaihtelee eri lehdissä. Ajatusviivaa käytettäessä haastateltavan suora lainaus voi olla vaikeampi erottaa. Vuorosanojen välimerkkien harjoittelua: muunnetaan ajatusviivoin kirjoitettu lyhyt haastattelu lainausmerkeillä kirjoitetuksi. 5 Pienimuotoisesta aiheesta on helpompi päästä alkuun. Voidaan suunnitella yhdessä kysely ja ryhmät haastattelevat eri henkilöitä. Kootaan yhteinen kysely luokkalehteen, seinälehdeksi tai nettiin. 6 Lehti saa olla mukana vastatessa ohjataan etsimään vastausten aiheita otsikoiden perusteella. Tiedonetsintäkilpailu ryhmien kesken, opettaja tuomaroi. 11. Luetulle lehdelle käyttöä Toim. huom. 1 Mihin jätteeseen sanomalehdet kuuluvat? Missä on lähin paperinkeräyspiste? 2 Myös hassut hyväksytään? 3 ja 4 Sanomalehtihattu tai -vaate muotinäyttely pystyyn! Myös perinteisiä origami-ohjeita voi soveltaa sanomalehtiarkkeihin. Liikuntatunnilla: Lumisotasta salissa rutistetuilla paperipalloilla. Paperiset sählymailat muotoillaan tiukkaan rullatusta sanomalehdestä ja maalarinteipistä, pallo samoin. Tanssikilpailu yksin tai parin kanssa sanomalehdellä: ensin koko aukeamalla, sitten puolikkaalla, edelleen puolittaen, kunnes voittajaa lukuun ottamatta kaikki tippuvat lehdiltään. Viestikisa: joukkue saa edetä vain sanomalehden päälle astumalla ja sivuja siirtämällä. Lentokuperkeikka sirkusmalliin lehtiaukeaman läpi. 12. Sanaselityksiä Toim. huom. Esimerkkejä käsitekorttien käyttötavoista: A. Sanaselityspeli: Leikataan sanaruudut erillisiksi sanalapuiksi. Parilla on minuutti aikaa selittää sanallisesti parilleen ruudun neljä sanaa. Selitettäviä sanoja tai niiden osia ja johdoksia ei saa käyttää. Yleisö toimii tiukkana vahtina tässä asiassa. Pari voi myös käyttää niin monta sanalappua kuin ehtii. Jos sanaa ei lainkaan osaa selittää, sen voi ohittaa huikkaamalla ohi!. Nokkelalta sanankäyttäjältä selitys saattaa luonnistua sanaa ymmärtämättäkin. Selittäjän ja selitettävän roolia voidaan vaihtaa lapun vaihtuessa. Voittajapari selviää selittelyja arvaustaidoilla ja hieman sanalappusen arpaonnellakin. Sanaruutuja voidaan laatia toisille pareille itse lisää. B. Sanabingo. Oppilaat valitsevat kalvolta viisi sanaa, jotka myös ymmärtävät ja kirjoittavat ne muistiin. Opettaja toimii bingomestarina. Voittajan on täysosuman lisäksi osattava selittää käsitteet oikein. C. Jokaiselle oppilaalle/parille/ryhmälle jaetaan yksi sanaruutu. Etsitään ja laaditaan selitykset sanoille. D. Oppilas/ryhmä/pari valitsee jokaisesta sanaruudusta yhden sanan ja laatii sanaselityksen. Voidaan myös valita jokaisesta ruudusta yksi sana, joka on hankalin ymmärtää, yhteisessä keskustelussa selvitettäväksi. 26

27 Muistiinpanoja 27

28 28

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Uutiskopla ja kuusi kysymystä

Uutiskopla ja kuusi kysymystä Sanomalehtiviikko Tehtäväpaketti 3. 4.-luokkalaisille Opettajan aineisto Uutiskopla ja kuusi kysymystä Tervehdys opettaja! Tämä aineisto on tarkoitettu käyttöösi oppilaiden sanomalehtiviikon tehtäväpaketin

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi Tehtäväpaketti Koululaisen Reilu luokka 2009 -kilpailu jakautuu neljään aihealueeseen: minä, kaverit, meidän luokka ja meidän koulu. Jokaiseen aihealueeseen liittyy tehtäviä, joista koostuu kisan aikana

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään etsimme sanomalehdestä tarinoita. 1. Etsi lehdestäsi mielenkiintoinen

Lisätiedot

JUTTUTUULELLA. Sanomalehti opetuksessa. Arvoisa opettaja

JUTTUTUULELLA. Sanomalehti opetuksessa. Arvoisa opettaja JUTTUTUULELLA Arvoisa opettaja Juttutuulella-tehtävät ovat nyt uudistettuina opettajien käytössä! Alun perin YK:n Perheen vuoteen suunniteltu aineisto soveltuu ensisijaisesti perusopetuksen 7. 9. luokille,

Lisätiedot

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Esiopettajalle Lehtipaja sopii osaksi esiopetuksen mediakasvatusta Menetelmä on alun perin tehty alakoululaisten l l käyttöön, tämä versio on muokattu siitä

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Uutiskopla ja rapiseva paperi

Uutiskopla ja rapiseva paperi Sanomalehtiviikko Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille Opettajan aineisto Uutiskopla ja rapiseva paperi Tervehdys opettaja! Tämä aineisto on tarkoitettu käyttöösi oppilaiden sanomalehtiviikon tehtäväpaketin

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Optometria MEDIAKORT TI 2013

Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria on 5 kertaa vuodessa ilmestyvä optiikan ja optometrian ammattilehti. Lehteä julkaisee Suomen Optinen Toimiala ry. Lisätietoja www.optometria.fi. ILMESTYMISAIKATAULU

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko NÄIN SYNTYY UUTINEN Tehtäväpaketti 3. 4.-luokkalaisille

Sanomalehtiviikko NÄIN SYNTYY UUTINEN Tehtäväpaketti 3. 4.-luokkalaisille Sanomalehtiviikko NÄIN SYNTYY UUTINEN Tehtäväpaketti 3. 4.-luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA 1/2 Tänään tutustumme uutistoimittajan työhön. 1. Etsi lehdestä päivän

Lisätiedot

Maailmankansalainen ja media

Maailmankansalainen ja media Maailmankansalainen ja media Pirjo-Riitta Puro 14.5.2008 Sanomalehtien Liitto n. 200 jäsenlehteä joista 53 ilmestyy 4-7 kertaa viikossa joista n. 150 paikallislehteä toimialajärjestö jäsenlehtien yhteislevikki

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: yläkoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Nimi. syntymäaika. kotipaikka. Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen

Nimi. syntymäaika. kotipaikka. Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen Nimi syntymäaika kotipaikka Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen Vastaa kysymyksiin ohjeen mukaan. Aikaa on klo 13-16. Poistua saa aikaisintaan klo 13.30. Valintakokeen pisteytys ensimmäinen hakutoive:

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

mediakortti 2013 WESTIE-lehti

mediakortti 2013 WESTIE-lehti mediakortti 2013 WESTIE-lehti Vuonna 2013 ilmestyy lehden 37. vuosikerta. Copyright Westiekerho ry. Kaikki oikeudet pidätetään. Lehden osittainenkin kopioiminen ilman lupaa on kielletty. Westie-lehden

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Lähellä-lehden kirjoittajaohje

Lähellä-lehden kirjoittajaohje Lähellä-lehden kirjoittajaohje Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa vaikuttamisja tukijärjestö. Liitto on perustettu vuonna 1991 ja se on valtakunnallinen ja

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

MTK:n esitteet ja materiaalit verkkokaupassa

MTK:n esitteet ja materiaalit verkkokaupassa MTK:n esitteet ja materiaalit verkkokaupassa http://mtkmateriaalit.valmiskauppa.fi Ohjeiden versio 23.9.2014 MTK:n esitteiden ja materiaalien tilaus siirtyy syyskuussa 2014 verkkokauppaan. MTK:n liitot

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille

1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille 1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille A. Näin suoritat lukudiplomin 1. Ohjeet alakoululaisille Lue vuoden aikana luokan lukudiplomiin tarvittavat kirjat, tee jokaiseen lukemaasi

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

Harjoituskirja B. Elina Heikkilä-Kopperoinen Paula Martikainen Sari Ruutu Elli Saari

Harjoituskirja B. Elina Heikkilä-Kopperoinen Paula Martikainen Sari Ruutu Elli Saari KIELikarhu Harjoituskirja B Elina Heikkilä-Kopperoinen Paula Martikainen Sari Ruutu Elli Saari 28 Joukkotiedotusvälineet eli media Joukkotiedotusvälineet eli media Joukkotiedotusväline on pitkä sana.

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

LAPPUTEHTÄVÄT. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti kummastakin pinkasta yhdet laput.

LAPPUTEHTÄVÄT. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti kummastakin pinkasta yhdet laput. LAPPUTEHTÄVÄT LAPPUHAHMO Tee lappuja kahdelle eriväriselle paperille, niin että kirjoitat toisen väriseen lappunippuun vain adjektiiveja ja toisen värisiin lappuihin objekteja. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

1 Mitä on työ? Tässä luvussa tutustut työhön. Tarkastelet erilaisia paikkoja työnteolle, erilaisia tapoja tehdä työtä ja erilaisia ihmisiä työssään.

1 Mitä on työ? Tässä luvussa tutustut työhön. Tarkastelet erilaisia paikkoja työnteolle, erilaisia tapoja tehdä työtä ja erilaisia ihmisiä työssään. 1 Mitä on työ? Tässä luvussa tutustut työhön. Tarkastelet erilaisia paikkoja työnteolle, erilaisia tapoja tehdä työtä ja erilaisia ihmisiä työssään. Kaikissa töissä tarvitaan yrittämistä. 1. Työ? Tänään

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Minun tulevaisuuteni. 3. Arvaa, mikä työ! A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää.

Minun tulevaisuuteni. 3. Arvaa, mikä työ! A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää. Minun tulevaisuuteni 3. Arvaa, mikä työ! Ohessa on ammattilaisten kuvauksia omasta koulutuksestaan. Päättele tai ota selvää, A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää. B. mihin töihin kuvattu koulutus

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Koulujen Aikakauslehtipäivä Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lukee

Koulujen Aikakauslehtipäivä Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lukee Koulujen Aikakauslehtipäivä Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lukee aikakauslehtiä. Me käytämme aikakauslehtiin ajastamme 33 minuuttia päivässä. Aikakauslehdet syventävät tietoja, taustoittavat tapahtumia

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Ainejärjestölehtien vertailu

Ainejärjestölehtien vertailu Artikkeli on julkaistu alunperin Turun Yliopiston Kemistien ainejärjestön, TYK ry:n lehdessä Tykissä 2/2009. Ainejärjestölehtien vertailu Jorma Kim Lähes kaikkia asioita voidaan vertailla toisiinsa: tietokoneita,

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Muotoilu tunnissa. (lev. x kork. mm / maks. merkkiä)

Muotoilu tunnissa. (lev. x kork. mm / maks. merkkiä) Mediakortti Mainostilat, koot ja hinnat Mainostila mitat (lev. x kork. mm / maks. merkkiä) à-hinta (euroa) Kannet etukannen mosaiikki 28,5 x 28,5 780 etukannen kääntöpuoli 95 x 182 2 450 1/3 sivun mainos

Lisätiedot

www.kotisivukone.fi Pikaopas kotisivujen tekoon

www.kotisivukone.fi Pikaopas kotisivujen tekoon Kotisivut helposti! www.kotisivukone.fi Pikaopas kotisivujen tekoon Näin Kotisivukone toimii Kun olet avannut kotisivut Kotisivukoneella, tulet helppokäyttöiseen ylläpitotilaan ja voit heti aloittaa kotisivujen

Lisätiedot

Kielipuntari. Porttitehtävät. Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen. Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen

Kielipuntari. Porttitehtävät. Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen. Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen Kielipuntari Porttitehtävät Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen Piirrokset: Anniina Hankkio, Anna-Riitta Jussila Taitto:

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Moodle-oppimisympäristö

Moodle-oppimisympäristö k5kcaptivate Moodle-oppimisympäristö Opiskelijan opas Sisältö 1. Mikä on Moodle? 2. Mistä löydän Moodlen? 3. Kuinka muokkaan käyttäjätietojani? 4. Kuinka ilmoittaudun kurssille? 5. Kuinka käytän Moodlen

Lisätiedot

Nokia Kartat -käyttöohje

Nokia Kartat -käyttöohje Nokia Kartat -käyttöohje 1.0. painos 2 Sisältö Sisältö Tietoja Nokia Kartat -palvelusta 3 Tarkastele sijaintiasi ja selaa karttaa 3 Etsi paikka 4 Etsi lähialueen paikkoja 4 Lisää paikkaan valokuva 5 Tallenna

Lisätiedot

liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi

liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi L sten liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi Tänään sukellamme liikennemerkkien runsaaseen maailmaan. Aivan aluksi sinun kannattaa etsiä päivän lehdestä liikennemerkkiaukeama.

Lisätiedot

Etsi kolme erilaista puun lehteä. Tunnista ne koodin takaa löytyvän palvelun avulla. Kirjoita vastaukset muistiin ja ota lehdet mukaan.

Etsi kolme erilaista puun lehteä. Tunnista ne koodin takaa löytyvän palvelun avulla. Kirjoita vastaukset muistiin ja ota lehdet mukaan. Mobiilit luontorastit 4. 6.lk Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: 4 6.lk Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: luonnossa

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014

Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014 Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014 Ainejärjestöjen tiedotus ja viestintä Ainejärjestö yhdistää opiskelijoita ja välittää tietoa eri suuntiin. Sen kautta opiskelijat saavat tärkeää tietoa ja ainejärjestö

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko OPETTAJAN AINEISTO. NÄIN SYNTYY UUTINEN Tehtäväpaketti 3. 4.-luokkalaisille

Sanomalehtiviikko OPETTAJAN AINEISTO. NÄIN SYNTYY UUTINEN Tehtäväpaketti 3. 4.-luokkalaisille Sanomalehtiviikko OPETTAJAN AINEISTO NÄIN SYNTYY UUTINEN Tehtäväpaketti 3. 4.-luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Tämä aineisto on tarkoitettu opettajan käyttöön oppilaiden

Lisätiedot

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen 2009-2013 Kotostartti Kiintiöpakolaiset Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen Mahdollistaa nopean ja tehokkaan kotoutumisprosessin aloituksen Kotostartti Materiaali:

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

MEDIA- TIEDOT. 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * www.alueviesti.fi

MEDIA- TIEDOT. 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * www.alueviesti.fi MEDIA- TIEDOT 2016 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 * www.alueviesti.fi Viesti Jokaiseen Talouteen Joka Viikko - Alueviesti Kustannusliike Aluelehdet Oy on vuonna 1980 perustettu perheyritys,

Lisätiedot

Suomen Joutsen tunnissa Viisi laivaa, yksi Joutsen. Mediakortti

Suomen Joutsen tunnissa Viisi laivaa, yksi Joutsen. Mediakortti Suomen Joutsen tunnissa Viisi laivaa, yksi Joutsen Mediakortti Mainostilat, koot ja hinnat Mainostila mitat (lev. x kork. mm / maks. merkkiä) à-hinta (euroa) Kannet etukannen mosaiikki 28,5 x 28,5 780

Lisätiedot

Näin teet oman tilin!

Näin teet oman tilin! Twitter Näin teet oman tilin! Mene osoitteeseen https://twitter.com/, missä uuden tilin luominen alkaa syöttämällä oma nimi, sähköpostiosoite (Tili pitää vahvistaa eli olemassa oleva osoite) sekä salasana.

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

LIPPUKUNNAN TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN

LIPPUKUNNAN TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN Versio Oikeudet: 1.9.2015 vj Jäsenrekisterinhoitaja LIPPUKUNNAN TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN Jokaisella lippukunnalla on lippukuntakortti, jossa on välilehdillä tärkeää tietoa lippukunnasta. YHTEYSTIEDOT Yhteystiedot

Lisätiedot

julkaiseminen verkossa

julkaiseminen verkossa julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija

Lisätiedot

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä. Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta Tampere 12.2.2014 Työhakemus ja CV: - Työhakemuksen tarkoitus on myydä à Myydä osaamistasi ja taitojasi - Kyse on mielikuvien luomisesta à Mitkä ovat tärkeimmät myyntivalttini, joilla vakuutan työnantajan

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot