ROMANIT. Historia-kulttuuri-nykypäivä

Transkriptio

1 ROMANIT Historia-kulttuuri-nykypäivä

2 ROMANIT Eripuolelle maailmaa levittäytynyt vähemmistö Maailmassa arviolta n milj. Euroopassa n milj. Suomessa n Ruotsissa Suomen romaneja n. 3000

3 ROMANIT Romanien kansallispäivä on 8. huhtikuuta. Vuonna 1971 Lontoossa pidettiin ensimmäinen kansainvälinen romanikongressi ja hyväksyttiin romanien lippu. Kongressin avajaispäivää on vuodesta 1990 vietetty romanien kansallispäivänä. Suomessa Helsingin yliopiston almanakkatoimisto hyväksyi vuonna 2012 romanien kansallispäivän 8. huhtikuuta mukaan almanakkaan vuodesta 2014 alkaen

4 Romanilippu edustaa kansaa, ei tarkkarajaista valtiota. Lipun sininen väri symboloi taivasta, vapautta, hengellisyyttä ja ikuisuutta Vihreä väri edustaa luontoa, maata, hedelmällisyyttä ja elämän käsinkosketeltavia puolia Punainen 16-puolainen pyörä symboloi hevosten vetämien vankkurien, matkustamisen, kasvun ja kehityksen lisäksi myös romanien intialaista alkuperää heidän "kotimaataan". Pyörä on samantapainen kuin Intian lipussa näkyvä chakra, jossa on 24 puolaa, aivan kuten tunteja vuorokaudessa

5 ROMANIEN HISTORIA Useimmat tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että romanit ovat lähtöisin Intiasta. Kielitieteen tutkimuksissa on havaittu, että paikallisten romanien kielissä ja Intiassa puhutuissa sanskritissä sekä hindin kielessä on paljon yhtäläisyyksiä. Kielen rakenteen ja sanaston perusteella romanien alkukotina on pidetty Luoteis-Intiassa sijaitsevaa Punjabin maakuntaa. Romanit eivät kuitenkaan ole intialaisia, vaan oma erillinen ryhmänsä myös Intiassa. On myös esitetty väitteitä, että romanit olisivat alun perin kiertolaisia, jotka olivat lähtöisin vielä jostain muualta.

6 ROMANIEN HISTORIA Historiallisten lähteiden mukaan eräs kastiton kansa lähti 500- ja 900-lukujen välillä vaeltamaan Pohjois-Intiasta. Romanien vaelluksen syistä on myös esitetty monenlaisia oletuksia. Lähdön syyksi on esitetty luonnonmullistuksia, kulkutauteja, sotia ja paremman taloudellisen toimeentulon hankkimista. Romanien muutto ei kuitenkaan liene ollut massamuuttoa, vaan he ovat todennäköisesti lähteneet asuinseuduiltaan pienissä ryhmissä hieman eri aikoina.

7 ROMANIEN HISTORIA Romanien Eurooppaan saapumisvuotena pidetään yleisesti vuotta 1322, jolloin Simon Simeonisin muistiinpanojen mukaan ryhmä romaneja oli majoittunut Kreetan saarelle. Romanit saapuivat Romaniaan 1300-luvun alussa. Siellä aateliset alkoivat käyttää romaneita orjatyövoimana suurilla maatiloilla, ja orjuus lopetettiin Romaniassa vasta vuonna Romaniassa on yhä Euroopan suurin romaniväestö, noin 2,5 miljoonaa. Saman vuosisadan lopulla romaniryhmästä on mainintoja Kyproksen saarelta luvun lopusta vuoteen 1430 mennessä romanit olivat levittäytyneet lähes koko Eurooppaan, lukuun ottamatta Pohjois- Eurooppaa.

8 ROMANIEN HISTORIA Vuosina romanit vaelsivat Pyreneiden niemimaalle, missä heitä alkuun arvostettiin taitavina käsityöläisinä ja kauppiaina. Vuonna 1580 Espanjan inkvisitio kuitenkin aloitti romanien vainon, ja kuningas Ferdinand karkotti jumalattomat romanit valtakunnasta. Romanikulttuuri sinnitteli silti piilossa ja vaikutti muun muassa flamencon syntyyn Flamenco oli alkuun vain syntyseutujensa Andalucian mustalaisyhteisöjen musiikkia. Se kehittyi saamalla vaikutteita muista kulttuureista, levisi Andaluciasta muualle Espanjaan ja vähitellen kaikkialle maailmaan.

9 ROMANIEN HISTORIA Kristoffer Kolumbuksen kolmannella matkalla Länsi- Intiaan vuonna 1498 oli mukana joukko romaneja orjatyövoimaksi Uuden maailman kaivoksiin, ja 300 vuoden ajan Englanti, Espanja ja Portugali lähettivät tuhansia romaneja länteen, missä nämä raatoivat sokeriruokoplantaaseilla ja puuvillapelloilla. Heidän jälkeläisiään asuu yhä Yhdysvaltojen Virginiassa ja Louisianassa sekä Kuubassa, Karibian saarilla ja Brasiliassa.

10 ROMANIEN HISTORIA Pohjoismaihin romanit saapuivat ensimmäisen kerran 1500-luvun alussa. Olaus Petrin kronikassa kerrotaan romanien saapumisesta Ruotsiin vuonna Vuodelta 1559 heistä on mainintoja Ahvenanmaalta ja vuodelta 1580 Turusta.

11 ROMANIEN KULKUREITTI

12 SUOMEN ROMANIT LUKU 1512 Romaneita siirtynyt Ruotsiin Tulo Suomeen 1500-luvulla Ensimmäinen maininta v.1559 Ahvenanmaalla Kastelholman linnassa merkintä 8 hevosen takavarikointi romaneilta v levittäytyneet ympäri Suomea

13 SUOMEN ROMANIT LUKU 1500-luvulla piispa Laurentius Petri kielsi kaikki kirkolliset toimitukset romaneilta: Lapsia ei kastettu Vainajia ei haudattu siunattuun maahan Avioliittoon ei vihitty Sairaanhoito kiellettiin

14 SUOMEN ROMANIT LUKU Irtolaislaki ns. hirttolaki voimassa v Laki antoi luvan tavattaessa hirttää romanin, tai muun irtolaiseksi luetun ilman oikeudenkäyntiä. - Lakia kuitenkin pidettiin jo, silloin radikaalina, eikä sitä tiettävästi koskaan noudatettu. Naiset ja lapset karkotettava maasta Myöhemmin: Naiset pakkotyöhön Turun kehruutuvalle Miehet vankilaan sekä armeijaan

15 SUOMEN ROMANIT LUKU Asenne lieventyi hieman valistuksen aatteiden myötä Liikkumista rajoitettiin Sulauttamispyrkimykset

16 SUOMEN ROMANIT LUKU v.1809 Suomi Venäjän keisarikunnan suurruhtinaskunnaksi: - Romaneita ei enää suoranaisesti vainottu - Erillisiä romaneja valvovia ja sulauttavia lakeja säädettiin

17 SUOMEN ROMANIT 1900-LUKU

18 Kansalaisuus v SUOMEN ROMANIT LUKU V Romaneista tuli suomen täysivaltaisia kansalaisia, mutta vain paperilla. Perustuslain julistukset eivät poistaneet romanien syrjintää Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus suuri Romanimiehet taistelivat jatko- ja talvisodassa muiden suomalaisten tavoin rintamalla

19 SUOMEN ROMANIT LUKU Asepalveluksessa oli arvioiden mukaan vähintään 300 romanimiestä, ja sankarivainajissa ainakin 60 romanisoturia. Sota vaikutti romaneihin myös monilla muilla tavoilla. Arviolta kolmasosa Suomen romaniväestöstä oli asunut ennen sotia Karjalassa, ja tämä n.1000 hengen joukko joutui nyt siirtymään pois vanhoilta kotiseuduiltaan ja kiertoreiteiltään. Elantoa ja asuinsijoja etsiessään evakkoromanit hajautuivat ympäri maata, yleensä ilman muiden Karjalasta paenneiden saamaa valtion tukea

20 II-MAAILMANSOTA NESTORI LINDSTRÖM Lähti 11-vuotiaana setänsä perään rintamalle. Palautettiin takaisin kotiin, mutta karkasi uudestaan rintamalle. Lähde: SA-kuva Ylennettiin 12- vuotiaana alikersantiksi ja toimi sodassa tykistömajurin lähettinä.

21 Lähde: SA-kuva Lähde: SA-kuva

22 II-MAAILMANSOTA Suurimmat järjestelmälliset vainot koettiin toisen maailmansodan aikana natsi-saksassa. Aluksi saksalaisille tuotti ongelmia romanien rodullinen määrittäminen tuhottavien joukkoon, koska romanit kuuluvat niin sanottuun indo-arjalaiseen rotuun Lopulta romanit määriteltiin niin sanotusti sekarotuisiksi ja heitä pidettiin sosiaalisesti ei-suotavina ja epärehellisinä henkilöinä. Romanien kohdalla säilyi kuitenkin luokittelu rodullisen puhtauden perusteella. Kun juutalaiset kantoivat rinnassaan tähtimerkkiä, oli romaneilla merkkinä joko Z (puhdasrotuinen), ZM, ZM+, ZM- tai NZ kuvaamassa rodullista epäpuhtautta.

23 II-MAAILMANSOTA Joulukuussa 1942 kaikki "sekarotuiset" romanit lähetettiin keskitysleirille Auschwitsiin. Vaikka saksalaisten tarkoituksena oli "jättää joitakin puhdasverisiä romaneja antropologien iloksi", kokivat useimmat heistä saman julman kohtalon. Kaikkiaan on arvioitu että keskitysleireillä tapettiin romania. Arviota on tosin pidetty varovaisena, sillä osa romaneista osa romaneista ei koskaan päässyt leireille saakka, sillä heidät surmattiin jo matkalla. Suomen romaneja ei luovutettu sodan aikana keskitysleireille.

24 SUOMEN ROMANIT LUKU Suomi käytti 1950-luvulla ns. assimilaatio politiikkaa romanien suhteen, minkä tavoitteena oli saada romaniväestö ja kulttuuri sulautettua valtaväestön sekaan mm. romanilasten pakko-huostaanotolla 1954 Kirkkohallituksen kielto romani tai mustalainen - sanan merkitsemisestä papintodistuksiin.

25 SUOMEN ROMANIT LUKU Savolainen talon emäntä kuvaa romaninaisten töitä 1900-luvun alkupuolella näin: Ne naeset ei oekee laeskanna joutannuh olemaa. Ensin ruvan kerjuu, lasten kantaminen helemassaa koko päevän, ruval laetto lasten ja pyykim pesut. Kuv vähänki istuvat nin virkkuu kätee

26 Romanit osallistuivat SUOMEN ROMANIT LUKU heitä koskevaan päätöksentekoon paremmin 1956 valtioneuvosto asetti Romaniasian neuvottelukunnan Asunto- ja koulutuskysymykset esille Laki romaniväestön asunto-olojen parantamisesta

27 SUOMEN ROMANIT LUKU Kohti monikulttuurista politiikkaa vähitellen vuosikymmeneltä lähtien Suvaitsevaisuus lisääntyy YK:n ihmisoikeusjulistus 8 : "Jokaisella kansalla on oikeus omaan kulttuuriin ja jokaisella kulttuurilla on oikeus olla erilainen". Perustuslakiuudistus v. 1995: syrjintä syntyperän perusteella kiellettiin ja romaniväestölle taattiin oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

28 SUOMEN ROMANIT Historia-Kulttuuri-Nykypäivä

29 KULTTUURI Ollakseen niin pieni vähemmistö (noin henkilöä), romanit ovat Suomessa säilyttäneet omaleimaisen kulttuurinsa tapaperinteensä jopa hämmästyttävän hyvin. Ryhmän ulkopuolelta tuleva painostus on tehnyt ryhmästä kiinteän yksikön, joka säilyttämällä osin vuosituhantisen perinteensä, on pitänyt ryhmän tiiviinä aina näihin päiviin saakka.

30 KULTTUURI Osa romanien perinteestä juontaa juurensa heidän alkuperämaansa, Intian tapaperinteestä. Osalle tavoista löytyy yhtäläisyyksiä myös raamatussa kerrotuista tavoista. Toki romanien tapakulttuuriin on vaikuttanut myös kulloisenkin oleskelumaan kulttuuri. Esimerkiksi Suomen romanien kulttuurissa on tapoja, jotka ovat olleet aikaisemmin yleisiä myös muille suomalaisille. Vanhat talonpoikaiset tavat ovat säilyneet romanien tapakulttuurissa, koska se ei ole niin altis ajassa tapahtuville nopeille muutoksille.

31 KULTTUURI Selkeimmin romanikulttuuri eroaa valtaväestön kulttuurista keskeisen arvoperustansa osalta. Romanikulttuuri on ennen kaikkea ihmissuhdekulttuuri, jossa perhe ja suku ovat keskeisessä asemassa. Kilpailumentaliteetti, rahan ja aseman arvostus ovat romaneille vieraampia. Ihmisen arvostus perustuu sosiaalisten taitojen hallintaan, kulttuuriin sitoutumiseen sekä ikään ja sukupuoleen. Myös tunteiden ja intuition merkitys korostuu. Kohteliaisuus, vieraanvaraisuus ja aito kiinnostus toisen kuulumisista ovat osa sosiaalista kanssakäymistä.

32 TAVAT Suurin osa perinnäistavoista liittyy vanhempien kunnioittamiseen Korkean iän tuomaa elämänviisautta, kokemusta arvostetaan Vanhempia ihmisiä teititellään Pukeudutaan säädyllisesti heidän aikanaan Ei puhuta sopimattomia

33 PUHTAUSTAVAT Ilmenevät etupäässä suhtautumisessa ruokaan ja astioihin ja pyykinpesussa Astioita ei laiteta tuolille eikä lattialle Pöytärätillä ei pyyhitä tuolia Käsien pesu tärkeää Osa tavoista kehittynyt kiertelevän elämäntavan vuoksi(hygieenisyys)

34 PUKEUTUMINEN Omaleimainen pukeutuminen Vaikutteita talonpoikaisnaisen asusta 1900 luvun alkupuoliskolta Perustuu vanhempien kunnioittamiseen Asuun pukeudutaan vuotiaana Arkipäivän asu Ei estä koulu ja työelämään osallistumista Kansanpuku ei kansallispuku

35 1900 LUVUN PUKEUTUMISMALLI

36 2000 LUVUN PUKEUTUMISMALLI

37 KULTTUURI ROMANIKIELI Romanikieli on osa romanikulttuuria. Moni romani ei kuitenkaan osaa puhua ja kirjoittaa omaa äidinkieltään. On arvioitu, että Suomen romanista vain noin osaa romanikieltä. Harvempi kuin joka kolmas romani arvioi romanikielen taitonsa vähintään hyväksi. Tästä syystä Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco luokittelee Suomen romanikielen uhanalaiseksi. Perustuslain mukaan romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Romanilapsilla on myös oikeus saada opetusta äidinkielellään. Romanikieltä on opetettu kouluissa vuodesta 1989 lähtie

38 KULTTUURI ROMANIKIELI Romanikielellä on intialaiset juuret, mutta kieleen on tarttunut lainasanoja muista kielistä vuosisatoja kestäneen vaeltamisen aikana. Vaikka romanikieli on kansainvälinen kieli, se on jakautunut useiksi murteiksi, joiden puhujien ei aina ole helppo ymmärtää toisiaan. Kielellä on ollut suuri merkitys romanien identiteetille. Kielen avulla on osoitettu kuulumista tiettyyn ryhmään, ja samalla erottauduttu valtaväestöstä luvulle asti kieli siirtyi suullisesti sukupolvelta toiselle, eikä sitä haluttu opettaa ulkopuolisille. Kieli oli turva vihamielisessä ympäristössä, jossa valtio pyrki sulauttamaan romanit pääväestöön. Romanikielen asemaa on pyritty parantamaan tehostamalla romanikielen opetusta ja tuottamalla romanikielistä oppimateriaalia.

39 SUOMEN ROMANIT Historia-Kulttuuri-Nykypäivä

40 ROMANIT JA KOULUTUS Opiskeluperinne puuttunut Ei tarpeeksi myönteisiä malleja Asenne ollut: ei romanin tarvitse käydä koulua, pärjää muutenkin Turha opiskella, ei romani kuitenkaan saa kunnon työpaikkaa Myönteisiä samaistumismalleja tarvitaan

41 ROMANIT JA KOULUTUS Suurimmaksi syyksi oppimisessa esiintyviin vaikeuksiin on arvioitu olevan kouluvalmiuksissa olevat puutteet. Romanilasten kouluvalmiuksissa on todettu olevan eroja verrattuna valtaväestön lapsiin.

42 ROMANIT JA KOULUTUS Romanien perinteisiä ammatteja ja toimeentulon hankkimislähteitä ovat olleet käsityöammatit sekä hevosten hoito. Myös musiikilla ja taiteilla on ollut suuri merkitys romanien toimeentulon takaajana. Erityisesti romaniväestöön kuuluvat kevyen musiikin kiintotähdet ovat tuttuja kaikille suomalaisille. Ammatit opittiin isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle Kodittomana ei mahdollisuutta koulutukseen Kulttuuri rakentunut perheen ja suvun ympärille

43 ROMANIT JA KOULUTUS Romanien koulutustaso on edelleen alhaisempi kuin valtaväestöllä, mikä vaikeuttaa työmahdollisuuksia. Tänä päivänä vallitsevan laajan työttömyyden aikana on koulutettujenkin henkilöiden vaikea saada työtä, puhumattakaan henkilöistä, joilla on vähän tai ei lainkaan ammatillista koulutusta. Romanien kohdalla tilannetta vaikeuttaa myös työelämässä edelleen esiintyvä syrjintä. Valitettavasti ennakkoluulot ja asenteellisuus ovat arkipäivää työmarkkinoilla, vaikka vuonna 1987 voimaan tulleen työsopimuslain mukaan etniseen alkuperään kohdistuva syrjintä on kielletty työhönottotilanteessa

44 ROMANIT JA KOULUTUS Koulutuskaan ei takaa romaniväestöön kuuluvalle henkilölle työpaikkaa. Koulutuksen merkitys kyllä ymmärretään romaniväestön keskuudessa, mutta tiedossa oleva syrjintä työmarkkinoilla ei ole omiaan kasvattamaan motivaatiota pitkäkestoisen koulutukseen hakeutumiseen.

45 #TYÖNIMI estääkö nimi työnsaannin Diakonia-ammattikorkeakoulu:

46 TÄMÄN PÄIVÄN ROMANIEN MAAILMA Myönteisiä malleja ja esimerkkejä tullut enemmän. Järjestäytynyttä toimintaa enemmän mm. aktiivisia romaniyhdistyksiä useita kymmeniä Osallistuminen ja asenne työelämää ja kouluttautumista kohtaan menossa koko ajan myönteisempään suuntaan

47 TÄMÄN PÄIVÄN ROMANIEN MAAILMA Osallistuminen ja asenne työelämää ja kouluttautumista kohtaan menossa koko ajan myönteisempään suuntaa ROMPO-(romanipoliittinen ohjelma 2018-), sekä ROMPO2(2018) RONK(romaniasiain neuvottelu kunta 1956) ARONK(Läänien alueelliset neuvottelukunnat)

48 TÄMÄNPÄIVÄN ROMANIEN MAAILMA

49 ROMANI MAITOTYTTÖNÄ?

50 LISÄTIETOA ROMANEISTA Hyödyllisiä sivustoja jos haluaa lisätietoa romaneista: