5/2010 CP-LEHTI. Tässä numerossa mm: Vammaistutkimuksesta VAMPO valmistui Vammaisten tulkkauspalveluista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5/2010 CP-LEHTI. Tässä numerossa mm: Vammaistutkimuksesta VAMPO valmistui Vammaisten tulkkauspalveluista"

Transkriptio

1 5/2010 CP-LEHTI Tässä numerossa mm: Vammaistutkimuksesta VAMPO valmistui Vammaisten tulkkauspalveluista

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2010:5 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki puh , fax keskus avoinna klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Järjestöpäällikkö Minna Teiska p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Kuntoutusvastaava Elina Perttula p , Kurssisihteeri Anne Heiskanen p , Päivätoiminta, vastaava ohjaaja Sari Laiho p , Muuttuvat tulkkipalvelut, Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen p , Liikuntasuunnittelija Sari Turunen p , Aikuistoiminta, Suunnittelija Ismo Kylmänen, p MMC HC-toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Tiedottaja Sini Pälikkö p Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p Jäsensihteeri Hellevi Kettunen p Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p Aluesihteerit: Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku p , Merja Partanen, Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio p , Sari Toppila, Isokatu 47, Oulu p Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere p , Palveluasunnot: Helsinki /Laajasalo Vastaava ohjaaja Matleena Laurila, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki p , (vastaava ohjaaja), (talo) Turku/Halinen Vastaava ohjaaja, Jussi Tuominen, Paavinkatu 14 as 15 A, Turku p , Liiku, opi, osallistu Projektipäällikkö Jarno Purtsi LIKES-Tutkimuskeskus Viitaniementie 15, Jyväskylä, puh , CP-LEHTI CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti 44. vuosikerta Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Jurvanen, Tomi Kaasinen, Minna Teiska, Sini Pälikkö Kansi Paula Vuori Tilaukset, osoitteenmuutokset Hellevi Kettunen, Julkaisija Suomen CP-liitto ry Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e ISSN Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy 2010 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2010 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä Tässä numerossa: Pääkirjoitus 3 Tomi Kaasinen MEILLÄ JA MUUALLA EUROOPASSA EDF:n kokouksessa Tessalonikissa Satu Järviö Matkustaminen kannattaa aina Satu Järviö Yhdessä tehden yhdessä toimien Sari Laiho Itävalta urheilee Kerttu Jokela KIRJAESITTELYT Sanni Purhonen SOSIAALINEN MEDIA 150 kaveria Sanni Purhonen TIEDE JA TUTKIMUS Oppimispeli treenaa aivot lukuvalmiuteen Jyväskylän yliopisto MMC HC MMC-ja hydrokefalia -tapaaminen Vaasassa Hei, me tavattiin taas! Sari Jakola Livet som handikapp i ett annat land Lina Lindgrën RAY Järjestöt kaipaavat enemmän miehiä vapaaehtoisiksi AJASSA NUORET Oikeus olla nuori -ihmisoikeusseminaari LÄHIKUVASSA Jorma Timbergin laulun lahja Ulla von Hertzen VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Teemaseminaarit Oulussa ja Lappeenrannassa Valtakunnalliset Syyspäivät Vaasassa Alueellinen liikuntapäivä Vaasassa KOLUMNI Vaikuttamista, koulutusta ja yhdessäoloa Tomi Hotanen JÄRJESTÖTERVEISET Minna Teiska LIIKUNTA Tunnelmia Pirkan pyöräilystä Sari Turunen FPA Tolkningstjänster för handikappade personer KELA Vammaisten tulkkauspalvelut TIEDE JA TUTKIMUS Vammaistutkimukseen kaivataan professuuria Ilona Toljamo Kuntoutujan ääntä ei kuunnella Maija Koukkari VAMPO Vammaisten asemaa parannetaan konkreettisin toimenpitein KOLUMNI Nahkasohva ja peltilehmä Sini Pälikkö

3 CP-LEHTI 2010:5 PÄÄKIRJOITUS 3 MISSÄHÄN SITÄ ASUISI? Yhdysvaltalainen Newsweek lehti vertaili sadan eri maan kansalaisten elinoloja. Arvioinnissa käytettiin viittä eri arviointikokonaisuutta, jotka olivat koulutus- ja terveyspalvelut, elämänlaatu, talouden vireys sekä poliittiset olot. Tämän vertailun lopputuloksena Suomi todettiin maailman parhaaksi maaksi asua. Tämänhän me suomalaiset olemme jo tienneetkin, Suomi on paras paikka maailmassa. Eräs hyvän elämän edellytys on oikeus tehdä itseään ja elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. Näitä oikeuksia turvaamaan Suomessa on säädetty perustuslaki sekä laaja joukko muita eriasteisia normeja. Perusoikeudet ovatkin Suomessa hyvin turvatut ja ne toteutuvat meillä hyvin. Suomessa on kuitenkin eräs epäkohta, joka räikeästi rikkoo kansalaistemme perusoikeuksia. Kyseessä on vuonna 1993 kotikuntalakiin lisätty rajoitussäännös, joka tosiasiallisesti estää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä asuvia vammaisia tai vanhuksia vapaasti valitsemasta kotikuntaansa. Länsimaiseen yhteiskuntamalliin mahtuu todella huonosti ajatus siitä, että joku muu päättää puolestamme missä kukin voi asua. Tähän kummallisuuteen ovat puuttuneet pidemmän aikaa useat eri valiokunnat mietinnöissään ja selonteoissaan, samoin kuin erilaiset järjestöt kannanotoissaan. Tämä rajoitussäännös on selkeästi Suomen perustuslain, Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen sekä YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen vastainen. Rajoitussäännös on ollut esteenä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioinnille Suomessa. Sisäasiainministeriön vuonna 2004 asettama työryhmä totesi rajoitussäännöksen olevan perustuslain vastainen ja edellyttävän kotikuntalain muutosta, kuntien välisen kustannusten jaon ratkaisuja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutoksia. Vuoden 2008 aikana eduskunta käsitteli ehdotusta kuntalaskutusmallista. Nyt vihdoin asia on taas nytkähtänyt liikkeelle, ja kotikuntalain 3 :n 2 kohdan muuttaminen sekä siihen liittyvä sosiaalija terveydenhuollon lainsäädännön muuttamista koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle Lakien on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alusta. Esitys on parantamassa huomattavasti vammaisten ihmisten kotipaikkansa valintamahdollisuutta. Esityksessä on kuitenkin elementtejä, jotka jättävät liian paljon tulkintavaraa ja mahdollisuutta kuntien sosiaalitoimelle rajoittaa välillisesti vapaata muutto-oikeutta. Suomen CP-liitto on yhdessä Vammaisfoorumin kanssa lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että asuinpaikan vapaaseen valintaan vaikuttava määritelmä tulee olla yksiselitteinen ja tarkkarajainen. On tärkeää, että esityksessä huomioidaan täysimääräisesti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vaatimukset. Toivotaan, että tämä kansallinen tahra saadaan nyt puhdistettua kerralla ja voimme taata kaikille Suomalaisille mahdollisuus asua haluamassaan paikassa. Raikasta ja virkistävää alkusyksyä kaikille lehtemme lukijoille.

4 4 EDF CP-LEHTI 2010:5 EDF:N KOKOUKSESSA TESSALONIKISSA Euroopan Disability Forumin hallitus kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseensa maaliskuussa keväiseen Tessalonikiin Kreikan kansallisen vammaisfoorumin tervehdysten jälkeen hyväksymämme asialistan käsittely pääsi vauhtiin Aluksi saimme kuulla Euroopan rakennerahastojen (Structural Funds) hyödyntämisestä vammaisten henkilöiden tasa-arvon lisäämisessä. Euroopan yhteisö on strategiassaan asettanut tavoitteikseen vähentää maiden ja näiden kansalaisten rakenteellista eriarvoisuutta Euroopan eri osissa. Rakenteellista eriarvoisuutta pyritään tasoittamaan köyhimpien maiden infrastruktuuria mm. teitä parantaen, koska näin lisätään ihmisten mahdollisuutta vapaaseen liikkumiseen ja työllistymiseen. Sosiaalisilla tukiohjelmilla halutaan tukea naisten ja lasten sekä kulttuuristen ja vaikkapa vammaisten aseman tasaarvoistumissa eri maissa samalle tasolle muun väestönosan kanssa. Nykyinen rakennerahasto-ohjelma on voimassa vuoden 2013 loppuun, joten jo tässä vaiheessa Eurooppalaisten vammaisjärjestöjen yhteenliittymineen tulee olla vahvasti vaikuttamassa rakennerahastoon tulevaisuudessa tehtäviin painotuksiin. Tulee varmistaa mm. että rakennerahastossa näkyy vahvasti esteettömän rakentamisen ja ympäristön painotus niin lainsäädännön sitovuuden tasolla, kuin myös rakennerahastosta myönnettyjen varojen käytön suhteen eri kohteissa. Rakennerahastoja on Euroopassa nykyään kolmen tyyppisiä: Kehittämisaluerahasto (Regional Development Fund), Euroopan sosiaalirahasto (Social Fund) ja Cohesion Fund. Seuraavaksi kuulimme EDF:n presidentin ja työvaliokunnan toimintaraportin lokakuulta 2009 ja helmikuuhun Toimintaa ja puheenvuoroja eri tilaisuuksissa on ollut runsaasti. Keskeisinä presidenttimme osallistumiset seminaareihin, joiden tavoitteena on ollut lisätä yhteistyötä Euroopan yhteisön ja YK:n välillä, jotta YK.n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva sopimus ratifioitaisiin kaikissa Euroopan maissa mahdollisimman pikaisesti ja näin saataisiin mm. oikeustoimikeinoja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen. Myös koulutukseen, työllistymiseen ja vammaisten naisten tasa-arvon erityiskysymykset ovat olleet eri tilaisuuksissa vahvasti esillä. Keskeisen tärkeää on, että taantuman yhä jatkuessa Euroopan yhteisön eri maissa ja mm. työttömyyden kasvaessa koko työikäisen väestön keskuudessa ja varsinkin nuorten kohdalla nostamme jatkuvasti esiin myös vammaisten ihmisten oikeuden työhön ja toimeentuloon, koska tätä kautta ihmisten sitoutuminen yhteisön jäsenyyteen tiivistyy ja yksilö voi vaikuttaa omaan taloudellis-sosiaaliseen asemaansa. Asenteiden tiukentuminen erilaisia vähemmistöryhmiä kohtaan on selvästi havaittavissa myös meillä Suomessa. Hyväksyimme kokouksessamme EDF:n viestintästrategian vuosille Keskeistä viestintästrategiassa on yhteisen viestin läpisaaminen, näkyvyyden kasvattaminen, keskeisten toimijoiden tavoittaminen ja edelleen laajenevan yhteistyöverkon oikea ja tarkoituksenmukainen käytettävyys eri tilanteissa pyrkiessämme saamaan eri tasoilla eurooppalaista vammaisjärjestöviestiä esille maihin kohdistuvassa viestinnässä, maiden välisessä viestinnässä ja EDF:n sekä Euroopan yhteisön välisessä viestinnässä. Viestinnän tulee olla esteetöntä ja käytössä tulee olla viestinnän kaikki tekniikat tarpeiden mukaan. Arvojen ja näkemysten tulee olla yhteisesti hyväksyttyjä ja jäsenmaiden vammaisverkostojen tulee olla sitoutuneita näiden tavoitteiden esittämiseen aina mahdollisuuden ilmaantuessa.

5 CP-LEHTI 2010:5 Keskeistä on jatkuva yhteydenpito Euroopan neuvostoon ja parlamenttiin sekä komissioon Yhdistyneisiin Kansakuntiin (YK). Tärkeää on Yhteisten Euroopan laajuisten viestintä- ja vaikutuskampanjoiden suunnittelu ja toteutus sekä näiden tulosten seuranta. Keskeistä on mediataitojen hallinta kaikissa viestimissä, jotta voidaan keskittyä viestien sanomaan eikä tarvitse näissä tilanteissa hajottaa voimavaroja vaikkapa teknisiin ja esiintymistaidon kysymyksiin. Tilannekatsaus Syrjintädridektiivin käsittelystä ja etenemisestä Euroopan yhteisössä ja vammaisliikkeessä (Equal Treatment Directive) Euroopan yhteisön päättävissä elimissä on jo pitkään haettu yhteisymmärrystä syrjinnän kieltävän lainsäädännön saamisesta ajantasaiseksi. Nykyinen syrjintäkielto koskee etnisiä sekä uskonnollisia vähemmistöjä, mutta mm. vammaiset henkilöt eivät voi kaikilta osin vedota syrjintään vammaisuuden perusteella mm, kun todetaan syrjintää työhönottotilanteessa vammaisuuden perusteella tähän ei löydy valituskeinoja. Euroopan Unionin päättävissä elimissä syrjinnän kieltävän lainsäädännön aikaansaaminen on asetettu erittäin tärkeäksi ja kiireelliseksi tehtäväksi ja erilaisten selvityskomiteoiden aikataulut ovat erittäin tiukat, mutta asian etenemistä hidastavat poliittiset erimielisyydet ennen kaikkea Euroopan neuvostossa mm. Saksalla vahvoja negatiivisia argumentteja: Lainsäädännöllä luodaan lisää byrokratiaa. Tämän lain soveltamista on mahdotonta valvoa. Tämänkaltaisen lainsäädännön tulisi säilyä kansallisella tasolla. YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifioinnin jälkeen koko Euroopan osalta ei tarvita tämän kaltaista lainsäädäntöä. Eurooppalainen vammaisliike on vaikeassa tilanteessa, koska osa jäsenmaista näkee lainsäädännön kehittämisen Saksan tavoin tarpeettomana ja toisaalta taas on selvää, että vammaiset henkilöt kohtaavat päivittäin sekä suoraa että välillistä syrjintää, jonka sanktioimiseksi tarvitaan toimivaa lainsäädäntöä. Pyritään vaikuttamaan eri maiden poliittisiin päättäjiin, jotta lainsäädännön kehitystyö jatkuisi ja yhteinen kanta olisi direktiiville myönteinen. Vammaispoliittinen ohjelma osaksi Eurooppa 2020 ohjelmaa ja tulevaisuutta (Disability Pact 2020) Euroopalla, Euroopan vammaisilla kansalaisilla tulee olla turvanaan vammaispoliittinen ohjelma, joka kattaa kaikki hallinnonalat ja yhteiskunnan toimintasektorit ei vain sosiaali- ja terveyssektoria. Ohjelman tulee olla niin velvoittava, että ohjelma antaa keinoja tasa-arvoisten elinolosuhteiden saavuttamiseksi. Työllisyys, koulutus ja liikkuvuuden tulee olla myös vammaisten ihmisten oikeus. Tällaisen vammaispoliittisen EDF 5 ohjelman saaminen osaksi Euroopan tulevaisuutta ja strategiaohjelmaa vaatii kovaa ja hellittämätöntä työtä. Kaikki me tiedämme miten vaikea ja pitkä työ on Suomessa käyty Vammaispoliittisesta ohjelmasta ja miten paljon vammaisliike laittoi toivoa ohjelman sovellettavuuteen ja velvoittaviin toimenpideohjeisiin ja miten pettyneitä olemme osaan tekstistä olleet. Tämän Eurooppalaisen vammaispoliittisen ohjelman tekemiseen ja integrointiin muihin tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä lisääviin tavoitteisiin tulee pyrkiä kaikin keinoin. EDF:n tavoitteena on saada vammaispoliittinen ohjelman laatiminen yhdeksi kahdeksasta Euroopan yhteisön päätavoitteista (flagship). Pääasioiksi nousevat oikeus koulutukseen ja pääsyyn työmarkkinoille, mini toimeentulon turvaaminen ja oikeus sosiaaliturvaan ja esteettömään liikkumiseen oman maan sisällä ja maiden välillä. Seuraava EDF:n yleiskokous pidetään Madridissa Satu Järviö Turku

6 6 EDF CP-LEHTI 2010:5 Matkustaminen kannattaa aina Terveiset teille Eurooppalaisen vammaisjärjestö jen vuosikokouksesta Madridista Espanjasta. Kokous pidettiin Käsiteltävissä asioissa oli paljon meidänkin arkipäiväämme vaikuttavia seikkoja. Heikko taloustilanne jatkuu Euroopassakin, ja huoli palvelujen tasosta, eläkkeiden takuuna olevien sijoitusten arvon kehittymisestä ja liikkuvuuden mahdollisuuksien säilymisestä Euroopan maiden välillä ovat meille kaikille tärkeitä asioita. Yhdistystasolla näemme joka päivä tilanteita, joissa kansaneläkkeellä toimeentulevan henkilön mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan omassa maassaan, saatikka oikeuteen matkustaa ulkomaille eivät toteudu koskaan, koska varaa mielekkääseen elämän viettämiseen ei ole riittävästi. Asumisen kustannuksen tuloistamme voivat nousta jopa 60%:iin. Voit laskea oman prosenttilukusi helposti saadessasi seuraavan eläkkeen tai palkan. Oma prosenttini oli hulppeat 53%. Invalidiliitto ry on julkaisut kirjan Elämyksiä kansaneläkkeellä, joissa puhutaan juuri näistä kysymyksistä, voit kysyä halutessasi kirjaa minulta. Mutta nyt takaisin otsikkoon, joka pai nottaa matkustamisen ihanuutta. Varasin matkani Madridiin ajoissa kertoen apuvälineestäni tarvittavat tiedot ja mukanani oli myös avustaja. Myös kokousjärjestäjälle ilmoitin tarpeeni hotellihuoneen varustetason osalta sekä kuljetusten tarpeeni. Kaikki oli siis mielestäni kunnossa onnistunutta matkaa varten. Hameenhelma liehuen minut kannettiin turvallisen nopeasti koneesta ulkona odottavaan pyörätuoliini. Aurinkolasit silmillä odotin kesän lämpöä Suomen talven jälkeen. Todellisuus iski kasvoihin tihkusateen muodossa lämpöasteita huikeat 13 astetta. No kaikkea ei voi saada matkan tarkoituksena oli kuitenkin kokousasioiden käsittely ajattelin säähän pettyneenä ja pääsinkin nopeasti kokoussalin lämpöön kahvikupin ääreen ja aloimme työskentelyn yhdessä lähes 60 kokousedustajan kanssa. Päivät kuluivat työntäyteisinä ja pitkinä. Hotelli huoneemme oli toimiva ja kuljetukset eri hotellien ja kokouspaikan välillä toimivat aikataulussa. Käytimme esteettömiä hissivarusteisia isoja 50 hengen busseja, joihin kuhunkin mahtui 4-5 pyörätuolilaista kerrallaan, koskahan tämä on todellisuutta Suomessa? Vapaata liikkuvuutta joukkoliikenteen osalta saamme edelleen täällä pohjolan perukalla odottaa ainakin juuri kaukoliikenteen bussiliikenteen osalta. Sunnuntaina alkoi jo aurinkoiseksi muuttuneelle taivaallemme nousta uhkaavia tuhkapilviä. Iltapäivälle suunniteltu kotiinlähtömme Barcelonan ja Helsingin kautta oli vaarassa Islannissa toimivan tulivuoren aktiivisuuden vuoksi. Pääsimme kuitenkin Barcelonaan vaikeuksitta ja uskoimme loppumatkan olevan jo järjestyksessä, mutta lähtöselvityksessä saimme kuulla, että jatkolentomme Helsinkiin oli ylibuukattu ja meille ei tilaa koneesta löytyisi vaikka olin hankkinut lippumme jo huhtikuun puolessavälissä. Kellon ollessa jo lähellä kymmentä illalla suuntasimme kohti Espanjan lehtoyhtiön palvelupistettä. Meille oli luvattu lentoyhtiön toimesta ilmainen hotelliyö, ruokailut sekä tarvittava määrä kuljetuksia hotellin ja lentokentän välille. Lentomme hoidettaisiin seuraavana päivänä. Palvelutiskillä eteemme nousi lähes täydellinen kulttuuri- ja kielimuuri. Englanninkielen heikkous on omien kokemusteni mukaan Espanjassa vielä yleistä, vaikka toimitaan matkailusektorilla. Hymyä kyllä löytyy, mutta kommunikointi vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä sekä jatkuvaa tarkistusta siitä, että olemme ymmärtäneet asian samalla tavoin. Kysymykset sinkoilevat ilmassa, voinko kävellä vähän? voinko nousta bussiin, mitä tarkoittaa estee-

7 CP-LEHTI 2010:5 EU 7 tön kuljetus, pyörätuolille soveltuva huone.. puhelinta käytetään tiuhaan ja kädet käyvät. Ilmassa on sähköä, kun aikaa kuluu yli tunti ja henkilöstön määrä ympärillämme nousee yhdestä viiteen henkilöön, mutta asiamme eli hotellille lähtö ja nukkumaan pääsy ei näytä todennäköiseltä sunnuntaiyön puolella. Lopulta saamme taksin, joka uskoo tietävänsä meille majoitusta tarjoavan hotellin sijainnin. Voycherristämme (maksusutoumus) puuttui näet hotellimme osoite. Päädyimme perille hotellimme, joka osoittautui hyvätasoiseksi, vaikka sijaitsikin keskellä teollisuusaluetta. Pimeässä paikka tuntui uhkaavalta. Seuraavana päivänä pääsimme takaisin lento kentälle noin puolitoista tuntia ennen koneen lähtöä eli meillä piti olla aivan riittävästi aikaa hoitaa kirjautuminen ja turvatarkastus. Taksimme oli kuitenkin tuonut meidät terminaali I:seen terminaali 2 sijaan, josta koneemme oli tarkoitus lähteä. Terminaalien välissä oli kilometrien matka, joten otimme uuden taksiin ja ehdimme uudelle tiskille ajoissa. Saimme tarvittavat tarrat pyörätuoliini ja tilattua kantoavun koneeseen, joten ehdimme vielä kahville. Istuin koneessa kohti Kööpenhaminaan täynnä luottamusta matkan lopun onnistumisesta. Kun laskeuduimme koimme uuden takaiskun, pyörätuoliani ei löytynyt matkatavaroiden joukosta. Teimme raportin heti lentokentällä tuolini katoamisesta Barcelonan kenttähenkilöstölle ja sain lukuisia puhelinnumeroita, joista voin Suomeen saavuttuani kysellä tuoliani ja lupauksen tuolini kuljettamisesta suoraan kotiini Turkuun heti, kun se löytyisi. Pääsimme lopulta Kööpenhaminan kautta Helsinkiin ja lopulta Turkuun maanantaintiistain välisenä yönä klo Tosin lainatuolissa ja väsyneenä, mutta aivan varmana siitä, että parin yön levon jälkeen toivon, että työ- tai lomamatka tulee jälleen mahdolliseksi. Tuolini löytyi ja sain sen takaisin sen vain päivän odotuksen jälkeen. Matkareppuun kannattaa siis pakata passin lisäksi, kielitaitoa, kärsivällisyyttä ja huumoria valuuttaa unohtamatta. Satu Järviö Turku Autolla Euroopassa Mikäli on aikeissa lähteä omalla autolla Eurooppaa kiertämään, kannattaa hankkia 29 Euroopan maassa voimassa oleva eurooppalainen vammaisen pysäköintilupa. Lupaan liittyvässä esitteessä kerrotaan muun muassa mihin pysäköintiluvalla saa pysäköidä ja mihin ei, yleisimmät eurooppalaiset liikennemerkit, joita on tarkkailtava Euroopassa autoillessa ja ohjeita ja neuvoja pysäköintiin. Eurooppalainen pysäköintilupa on käytössä seuraavissa maissa: Alankomaat, Belgia, Espanja,Irlanti, Italia, Islanti, Iso- Britannia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxenburg, Malta, Norja, Portugal, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekin tasavalta, Viro ja Unkari. Jotta kohdemaiden pysäköinnin viranomaiset ja valvojat ottavat huomioon Euroopassa voimassa olevat sopimukset, on syytä eurooppalaisesta vammaisen pysäköintilupa- esitteestä kopioida vammaisuuden todentava teksti. Se on käännetty kaikille 29 kielelle, ja suomeksi teksti on seuraava: Tämän pysäköintikortin esittävä henkilö on toisesta Euroopan valtiosta vieraileva vammainen ja hänellä on samat pysäköintioikeudet kuin tämän maan vammaisella kansalaisella. Euroopan yhteisön malli Pysäköintilupa ja kyseinen kohdemaan kielinen teksti on pantava kojelaudalle hyvin havaittavaan kohtaan. Lisätietoja eurooppalainen vammaisen pysäköintilupa. Julkaisuja vuosien varrelta Esteetön ymäristö kaikille. Miten huomioimme ikääntyneet liikkumis-ja toimintaesteiset tienpidossa, julkaisija Tiehallinto 2002.Luettavvissa verkossa. ******* Pohjoismainen opas liikenteen suunnttelusta liikuntaesteisille LIIKENNE KAIKILLE SOPI- VAKSI. Julkiasija: Pohjoismainen liikennekysymyksiä käsittelevä virkamieskomitea, tammikuu 1991.

8 8 PIETARI CP-LEHTI 2010:5 Yhdessä tehden - yhdessä toimien Suomen CP-liiton päivätoiminnan Pietari-hanke toi viime vuoden aikana monenlaista uutta päivätoiminnan osallistujien ja toki myös henkilökunnan elämään. Saimme useaan otteeseen vieraita Pietarista, vaihdoimme kuulumisia sähköpostitse, kävimme hankkeen aloitusseminaarissa Pietarissa - tästä saittekin jo lukea aiemmin - ja nyt loppuhuipennuksena oli hankkeen päätösseminaari Kaapelitehtaalla joulukuun alussa. Hanke rahoitettiin Ulkoasianministeriön myöntämällä lähialueyhteistyötuella. Seminaarin järjestelyissä riitti puuhaa monelle eri taholle. Syksyllä sovittiin yhteinen teema, jonka pohjalta kukin ryhmä suunnitteli ja harjoitteli oman osansa. Tarkoituksena oli sovittaa osista yhteinen esitys loppuseminaariin. Niinpä Pietarissa Adain Lo:n ja Majak-Olympicsin ryhmät valmistelivat omia osuuksiaan. Päivätoiminnan osallistujat käsikirjoittivat ja harjoittelivat oman osansa yhteistä esitystä. Valmistettiin lavasteet ja asusteet ja harjoiteltiin ahkerasti. Päivätoiminnassa kerättiin arpajaisvoittoja, tehtiin opastekylttejä ja valmisteltiin loppuseminaaria monin tavoin. Myös monet CP-liiton työntekijät kantoivat kortensa kekoon, jotta saimme seminaarijärjestelyt kuntoon. Niinpä olimme valmiita ottamaan vastaan yli 30 vierasta Pietarista. Vierasjoukko koostui pietarilaisista vammaisista henkilöistä, heidän omaisistaan ja työntekijöistä. Suomesta seminaariin osallistui suuri joukko päivätoiminnan osallistujia, muita liikuntavammaisia henkilöitä, opiskelijoita, päivätoiminnan henkilökunta ja muita asiasta kiinnostuneita. Kaiken kaikkiaan Kaapelilla oli päivän aikana yli 100 ihmistä mukana seminaarissa. Kuten otsikkokin kertoo, yhdessä tekeminen oli olennainen osa tätä seminaaria. Halusimme seminaarin, jossa ihmiset pääsevät tekemisen kautta kontaktiin toistensa kanssa siten, että syntyy aitoa vuorovaikutusta. Ja uskallan sanoa, että tässä onnistuimme. Seminaariin osallistujat oli jaettu kolmeen ryhmään ja ryhmät kiersivät eri työpajoissa. Työpajoja vetivät yhteistyökumppanit Adain lo, Majak-Olympics ja päivätoiminta. Työpajoissa tehtiin kädentöitä, tanssittiin, maalattiin musiikin tahtiin ja tehtiin monenlaisia luovia asioita yhdessä. Työpajat sujuivat hienosti ja hämmästellä täytyy miten sujuvasti ryhmät vaihtoivat työpajasta toiseen, vaikka tilat olivat hieman ahtaat ja apuvälineitä paljon. Tekemisen ja kokemisen ilo välittyi vahvasti. Ryhmäjako oli tehty siten, että osallistujat eri paikoista oli jaettu eri ryhmiin, joten uusia tuttavuuksia syntyi. Pietarilaiset vieraamme pääsivät kokemaan miten monenlaisia asioita vaikeavammaiset henkilöt oikeasti pystyvät teke-

9 CP-LEHTI 2010:5 Kuvat:Heikki Kakko PIETARI 9 mään, kun vaan löytyy tahtoa ja tietyt asiat huomioidaan järjestelyissä. Ruokailtuamme oli edessä odotettu yhteisesitys. Ennen seminaarin alkua olimme koonneet yhteen vieraidemme osuudet sekä meidän osuutemme esitykseen, josta sitten muotoutui yhteinen esitys. Lyhyt harjoitteluaika ei todellakaan himmentänyt lopputulosta. Tarina metsän eläinten ystävyydestä oli konkreettinen osoitus yhteistyöstä ja siitä ystävyydestä. Yhdessä tekeminen, itsensä likoon laittaminen ja onnistumisen riemu välittyivät tästä yhteisestä esityksestä. Tämän jälkeen vuorossa oli vapaata ohjelmaa, musiikkiesityksiä, tervehdyksiä, lahjoja ja kiitoksia puolin ja toisin. Tunnelma oli lämmin, aavistuksen haikeakin: toivottavasti yhteistyömme jatkuu vielä. Sitten koittikin irrottelun aika ja iltabileet pääsivät käyntiin. Ameeba-bändin tahdissa jammailimme kaikki yhdessä, tanssilattia täyttyi, fiilis oli mahtava, tunnelma aivan käsinkosketeltava. Kaikki hauska loppuu aikanaan oli aika lopetella seminaari ja lähettää ihmiset kotimatkalle, vieraamme toki hotellin kautta. Ovella emme sanoneet hyvästi vaan näkemiin. Toivottavasti tapaamme vielä. Lämmin kiitos kaikille loppuseminaariin osallistuneille. Ja yhteistyö jatkuu. Maaliskuussa saimme tiedon, että Ulkoasiain ministeriö on myöntänyt hankkeellemme lähialueyhteistyö tuen myös kuluvalle vuodelle. Sari Laiho vastaava ohjaaja

10 10 ITÄVALTA CP-LEHTI 2010:5 Kolminkertainen kultamitalinainen Andrea Scherney johtaa Itävallan toimintarajoitteisten urheilun kattojärjestöä, Österreichischen Behindertensportverbandia. Siihen kuuluu nykyään noin 100 alajärjestöä. Urheiluseurojen jäsenet kaikki ovat amatöörejä. - Urheiluyhdistysten jäsenmäärä on pysytellyt viimeiset kymmenen vuotta samana. Ihmiset liittyvät jäseniksi, kun he haluavat opetella uuden urheilulajin tai se on tarpeeksi edullista muuten, hän kertoo. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat urheiluseurojen toimintaan. Valtio rahoittaa jonkun verran. Sponsoreita on vaikea saada. Järjestöiltä vaaditaan saavutuksia ja tehokkuutta. Harvat nuoret ovat kiinnostuneita yhdistystoiminnasta yleensä Miehet naiset Miehet ovat aktiivisempia jäseniä kuin naiset. Andrea Scherney mukaan naiset suosivat enemmän rauhallisempaa ja Itävalta urheilee kotona suoritettavaa liikuntaa. Kun he tapaavat ystävättäriään, he treenaavat samalla. Toisaalta naiset fokusoivat elämänsä enemmän rajoitustensa ympärille kuin miehet. Parantunut saavutettavuus yleisissä jumppahalleissa kilpailee asiakkaista vammaisseurojen kanssa. Tietenkin mennään harjoittelemaan sinne, minne on lyhin matka, hän toteaa Esikuvia Ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeen perustettiin Itävävallassa liikuntarajoitteisten urheiluseuroja. Se leimaa edelleen vammaisurheilua. - Nyt on luotava uusi imago liikuntarajoitteisten urheilulle. On myös saatava urheilullisia ja myönteisiä esikuvia toimintarajoitteisille nuorille, Andrea Scherney kertoo. Hän oli 20 vuotias, kun hän loukkaantui moottoripyöräkolarissa, jonka seurauksena toinen jalka amputointiin. Siinä vaiheessa hän oli jo opiskelemassa urheilutieteitä Wienin yliopistossa. Yhdentymistä Itävallassa niin kuin monessa muussakin maassa monet liikuntarajoitteiset lapset ja nuoret käyvät tavallista koulua. Andrea Scherney valittelee, että urheiluseurojen yhteydet niihin ovat heikot. Kukaan ulkopuolinen ei oikein tiedä, mitä liikuntarajoitteiset lapset tekevät urheilutunneilla. Jos luokassa on 25 oppilasta, opettajalla ei ole aikaa keksiä erityistä liikuntaohjelmaa yksittäiselle lapselle. Toisaalta taas urheilu yhdistää eri kansalaisryhmiä. Liikuntarajoitteiset siirtolaiset eivät kaihda urheiluseuroja. Päinvastoin moni siirtolaislapsi kokee kilpailemisen ja edustamisen kunniatehtävänä. Erään itävaltalaisen tutkimuksen mukaan siirtolaislapset viettävät useimmiten vapaa-aikaansa urheilukentillä, kun taas

11 CP-LEHTI 2010:5 itävaltalaislasten kiinnostus kohdistuu enemmän taiteiden ja henkisten taitojen kehittämiseen tai tietokoneiden kanssa räpläämiseen. - Urheilussa henkilön tausta on yhdentekevä. Mainetta ja kunniaa tulee suoritusten ja saavutusten kautta, AndreaScherney sanoo. Bocciasta rollisportiin Kevätaurinko paistaa wieniläisen koulun voimistelusaliin, kun erityispedagogi Doris Fritz aloittaa boccian harjoitukset. Mukana tällä kertaa on neljä osanottajaa ja pari avustajaa. Doris toivottaa kaikki tervetulleiksi ja hän esittelee minut ryhmälle. Kerron kirjoittavani artikkelin CP-lehteen. Yhdessä toteamme joulupukin asuvan Suomessa ja Helsingin olevan maan pääkaupunki. Alkutervehdyksen jälkeen osanottajat asettuvat riviin. Doris asettelee palloja kentälle, kannustaa ja kehuu pelaajia. Muutaman viikon boccian harjoittelu näkyy jo heittojen pituudessa ja tarkkuudessa. Pallo lentää pidemmälle. - Mistä sinä olet saanut nuo lihakset? hän kysyy ja muiskauttaa suukon tytön poskelle. - Wunderbar! Loistavaa. Rollisport Tuntia myöhemmin pyörähtää ovesta sisään toinen toistaan taitavampi pyörätuolinkäyttäjä. Voimistelusalin jokainen neliö on käytössä. Jälleennäkemisen iloa. Vuorossa on pyörätuoliurheilua. Esittelen itseni uusille osanottajille. Osanottajat ajavat ympäri salia. Joku käyttää tilaisuutta hyväkseen ja ottaa toista pyörästä kiinni. Vilskeessä tulee pari ylimääräistä kierrosta aivan huomaamatta. Peppi Pitkätossun laulun soidessa harjoitellaan yhdellä kädellä ohjaamista, takaperin ajamista ja äkkinäistä pysähtymistä. Tehtävät vaihtuvat nopeaan tahtiin. Vauhti on kova. Itse kukin löyhyttelee paitaa. Otsa hiessä. Liikkumisen ja harjoittelun ilo jokaisen kasvoilta. Sitten haetaan varastosta erilaisia urheiluvälineitä, joita ripotellaan pitkin salia. Sen jälkeen kukin yrittää kerätä itselleen niin paljon kuin mahdollista pyöränsä päälle ja viedä ne takaisin varastoon. Ulkona on jo pimeää. Harjoitukset ovat loppu. Kurssilaisten pitkä työpäivä on loppu, kun vanhemmat hakevat rollisportin harjoittelijansa kotiin. Dorista hyvästellessä kurssilaiset kertovat odottavat jo seuraavaa kertaa.kysyn Dorikselta miten hän jaksaa olla näin tehokas Tuntuu siltä, kuin hän olisi 150 prosenttisesti läsnä koko ajan. - Yritän ainakin, hän sanoo, hymyilee ja kiirehtii seuraavalle kurssille. Teksti ja kuvat: Kerttu Jokela ITÄVALTA 11

12 12 CP-LEHTI 2010:5 KIRJAT Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi, Max. Teos s./ 24,90 Sinun jälkeesi Max Mauri Laukkanen On olemassa kirjoja, jotka imaisevat omaan todellisuuteensa. Silloin ei välttämättä voi tai tarvitse puhua henkilöhahmojen realistisuudesta tai juonen aukottomuudesta. Tärkeämpää on teoksen luoma tunnelma ja sisäinen logiikka. Leena Parkkisen palkittu esikoiskirja Sinun jälkeesi, Max on juuri tällainen tapaus. Tämä ei tarkoita etteikö kysymyksessä olisi historiallisesti tarkka ja juonellisesti taitava kokonaisuus, päinvastoin. Parkkisen monenkirjavat hahmot tarinoineen vain toimivat ihailtavasti itsenäisissä maailmoissaan. Listan kärjessä ovat tietenkin päähenkilöt, siamilaiset kaksoset Isaac ja Max. Miehet jaetussa kehossa eivät luonteiltaan voisi poiketa toisistaan juuri enempää. Tällainen asetelma on hieman ennalta arvattava. Teos kuitenkin kääntää sen koskettavaksi ihmissuhteen pohdinnaksi. Fyysisesti vahva Max on elämää ja alkoholia janoava esiintyjä ja naistennaurattaja. Tarinan kertojana toimiva Isaac taas on huomattavasti herkempi sielu. Tämä johtuu myös siitä, että kertomus rakentuu hänen näkökulmastaan. Toistensa tukena veljekset ovat aina, muutoinkin kuin kirjaimellisesti. Ensin vanhempiensa jättäminä ja myöhemmin tätinsä sirkukseen myyminä heillä on vain keskinäinen uskollisuutensa. Se varusteenaan he matkaavat ympäri maailmaa, päätyen kaikista paikoista lukujen Suomeen. Kirjan keskeisenä näyttämönä toimii aikakauden Helsinki, josta välillä poiketaan kiertolaiselämään Euroopassa ja muistoihin lapsuudesta Saksassa. Veljesten arki etenee mittapuullaan tavanomaisena taiteilijaelämänä. Ainakin, kunnes kuvioihin astuu femme fatale, venäläinen Iris. Hän ei tosin ole niinkään paha kuin lapsellinen, rimpsuja röyhelöitä sekä seurapiirielämää hengittävä olento. Naisen pauloihin ei joudu yksin Max vaan ennen kaikkea Isaac. Liikoja juonesta paljastamatta, tragedia on siinä, että henkilöt kautta tarinan etsivät toisistaan jotain, mitä nämä eivät osaa antaa. Ehkä se jokin on kuviteltua, seikkailua, makeaa elämää tai romanttista rakkautta. Parkkinen rakentaa mielenkiintoisen kokonaisuuden itsenä ja toisena olemisen vaikeudesta tilanteessa, jossa ei koskaan olla yksin. Oikean persoonansa löytäminen on haastavaa näyttämöllä, jossa kaikki ovat esillä ja erikoisia. Lopulta jäljellä jäävät sittenkin Isaac ja Max, joiden matka alkaa ja päättyy yhdessä. Vammaisuuden kuvauksista kiinnostuneille kirjan tivolimaailma on kultakaivos. Siamilaisuus on siinä vähäisin hämmästyksen aihe.joukkoon mahtuu yhtä lailla ylilihavaa tiikerinkesyttäjää kuin luutonta merenneitonaista. Parkkinen onkin kertonut halunneensa kirjoittaa erilaisuuden ja normaaliuden rajoja pohdiskelevan tarinan. Teoksen hahmoista suurin osa vain vierailee kaksosten elämässä. Heistä saisi aikaan opuksen jos toisenkin. Lukijan mielikuvitukselle on onneksi annettu tilaa. Samalla voi rauhassa nauttia hyvästä tarinasta. Hypätkää tivolin kyytiin! Sanni Purhonen

13 CP-LEHTI 2010:5 Kalle Könkkölä ja Heini Saraste: Huoneekseni tuli maailma. WSOY s./23 Huoneekseni tuli maailma Kalle Könkkölän ja Heini Sarasteen yhdessä kirjoittama Huoneekseni tuli maailma on täydennetty versio vuonna 1996 ilmestyneestä Könkkölän elämäkerrasta. Kuten arvata saattaa, vuodet eivät ole tahtia hidastaneet, vaan vammaisliikkeen pioneerilla on yhä paljon kerrottavaa. Könkkölä käy läpi lapsuuttaan ja kasvua aikuisuuteen monine iloineen sekä vaikeuksineen. Aikanaan Arvo Ylppö ei ennustanut pienelle Kallelle vuottakaan elinaikaa. Toisin kuitenkin kävi ja alkoi matka kohti itsenäistymistä sekä yhä jatkuvaa ihmisoikeustyötä. Kirjassa tavataan monia Könkkölälle tärkeitä henkilöitä ja ystäviä.vaikka päähenkilö itse toimii parhaana esimerkkinä siitä, että vammaisen on uskallettava elää, ei tukiverkoston merkitystä suinkaan vähätellä. Teos puhuu suoraan vaikeista asioista, pitkistä sairaalajaksoista, hengityskoneesta, kuolemanpelosta ja ystävien menetyksestä. Henkilökohtaisuudessaan se on myös kiinnostava vilkaisu kotimaiseen politiikkaan ja vihreän liikkeen historiaan. Kirjan uutukainen osa kertoo paljolti Könkkölän työstä terveys- ja rakennuslautakunnassa ja jatkuvasta ponnistelusta esteettömämmän ympäristön eteen. Kantaa otetaan lisäksi painaviin eettisiin kysymyksiin, sikiöseulontoihin ja eutanasiaan. Erityisen kiinnostava ja yhä kasvava rooli Könkkölän arjessa on kehitysyhteistyöllä. Ylpeyttä tuottavista saavutuksista tilaa saakin aiheeseen keskittyvän Abilis-säätiön perustaminen. Kirja laajenee vammaisten oikeuksista Suomessa Afrikkaan, Keski-Aasiaan ja sodan järkyttämään Kosovoon. Ulkomailla kohdataan monenlaista eikä itsekään vältytä läheltä piti -tilanteilta. Osio tuo kokonaisuuteen syvyyttä ja perspektiiviä. Jos lukijana joskus tuntuu, että poliitikkojen ja julkimoiden elämäkerrat ovat tyhjää täynnä, tässä on virkistävä poikkeus. Könkkölän ääni on inhimillinen, ja hän tietää mistä puhuu. Vastikään kuusikymppiseksi ehtineen miehen tarinaa seuraa mielellään ja siihen toivoo löytyvän vielä monta kirjoittamatonta lukua. Sanni Purhonen nielaisin hopealusikan ne ovat tulleet minua hakemaan miehiksi naamioituneet linnut Sanni Purhonen Naara, runoja, Daimon 2010 KIRJAT Pari sanaa kirjasta 13 Olen pitkäaikaisen työkaverini pyynnöstä lupautunut kertomaan runokokoelmani Naaran tekoprosessista. Kirjan sisällön arvioimisen jätän muille, mutta tässä siis tarinaa sen taustoista: On hyvin vaikea sanoa, missä vaiheessa kirjani muotoutui sellaiseksi kuin on. Sen tiedän, että olen aina halunnut kirjoittaa. Olen oikeastaan osannut ainoastaan kirjoittaa. Siispä, olen onnellisessa asemassa, koska kirjoitan työkseni. Runot ovat yhtäältä osa tätä ja toisaalta enemmän. Pidän lyhyestä ilmaisusta. Ehkäpä olen lyhytjännitteinen. Siksi runot. Koetin joskus kirjoittaa proosaa huonolla menestyksellä. Runot tulivat luontevasti. Ne ovat tapa katsoa maailmaa vähän vinosta vinkkelistä. Siksi runot. Menin välivuodeksi lukion jälkeen Kauniaisten Työväen Akatemiaan. Sijoituin parissa kilpailussa. Tapasin kirjailija Kari Saviniemen ja liityin Leino-kirjoittajaryhmään. Äkkiä löysin ihmisiä, joilta sain tarvittaessa suoraa palautetta ja toisinaan kannustustakin. Kaiken aikaa kirjoitin. Kirjoitin lisää, karsin, ja kirjoitin taas. Tein tätä monia vuosia, kunnes kokoelman runot olivat siinä pisteessä, etten voinut koskea niihin enää. Kokoelmasta on varmasti löydettävissä teemoja. Se jakautuu kolmeen osaan. On sairaalaosio, aistillisempi osio ja lopulta runot kuolemasta. Toisinaan kirjoitan kokemuksesta, useam-

14 14 KIRJAT CP-LEHTI 2010:5 min pyristelen kohti yleisempää tunnetta. Todellisuudessa mikään ei tietenkään ole näin yksinkertaista. Haluaisin ajatella, että runoissa yhdistyvät ja sekoittuvat mainitsemani ja muut teemat. Toivoisin, että jokainen lukija löytää niistä omat viestinsä. Jos minun tehtäväni on kertoa lukijalle, mistä runo kertoo, koen, että runo on epäonnistunut. On toki mahdotonta miellyttää kaikkia. Kestän sen kyllä. Parhaimmillaan tuntuu, että runoissa kuuluu tunnistettava ääni. Sen huomaaminen on ehkä hienoin ja harvinaisin hetki kirjoittamisessa. Tällä hetkellä olen onnellinen siitä, että vuosien työ on tuonut eteen välietapin. Minä olen jo matkalla kohti seuraavaa, uusien tekstien kanssa. Sanni Purhonen ******** istuin ikkunaassa en päivää osannut sanoa piirsin ihmisen kylmää lasia vasten Sanni Purhonen Naara,runoja Daimon 2010 FM Sanni Purhonen, 27 on Leino-ryhmän kasvatti, jonka runoja on julkaistu mm. antologiassa Mick Jaggerin näköinen muja (Daimon 20006) Naara on Sanni Purhosen esikoiskokoelma 150 kaveria Ystävyys on tärkeää. Jaksan aina hämmästyä ja iloita ympärilläni sitkeästi pysyttelevästä luotettujen ihmisten piiristä. Monista syistä olen kuitenkin alkanut ahdistua kaveruuteni riittämättömyydestä. En ole sosiaalisesti kömpelö, jos en juhlien keskipistekään. Ystävyyden hallinta livenä ei olekaan päähuoleni. Se on vain puolet totuudesta. Toinen puoli on facebookissa, muista kyberavaruuden ihmeellisyyksistä puhumattakaan. Tästä taas seuraa kasa uusia ongelmia. En kiistä netin kätevyyttä yhteydenpidossa. Hankaluutena on, että vanhojen tuttujen kaupanpäällisiksi huomaan viime aikoina saaneeni jos jonkinlaista virtuaalista vastuuta, karjaa ja koiranulkoilutusta. Mikä pahinta, kaverimäärän paisuessa en ole täysin selvillä siitä, keitä ne kaikki kaverit olivat. Itseään ei myöskään tunne kovin tärkeäksi, jos sivun klikkaus kahville menemisen sijaan käy jo tapaamisesta. Helpotusta ahdistukseeni toi tuore tutkimustulos. Sosiaalisia verkostoja kartoittanut brittiprofessori Robin Dunbar nimittäin tiesi kertoa, että ihmisaivot kykenevät kerralla käsittämään noin 150 ystävyyssuhdetta. Sama pätee sekä virtuaalisessa että oikeassa maailmassa. Ehkä hätääntymiseni siis oli ymmärrettävää. Vaikka olen sen verran auttamaton erakko, että 150 ihmistä on sekin minusta paljon. Toisaalta, näen kehittymisen mahdollisuuksia. Luku on jonkin verran suurempi kuin nettikirjassani tällä hetkellä. Hyvä ystäväni lähti puoleksi vuodeksi ulkomaille. Hän ei ole missään kaverikirjoissa, joten olemme pitäneet yhteyttä kirjoittamalla viikoittain pidemmän sähköpostin. Ei se toki ole vanha kunnon kirje Jane Austenin romaanien tyyliin. Silti, on ollut mukava kerrankin kirjoittaa toiselle rauhassa, sanomisiaan pohdiskellen. Kirjeenvaihtotoverini kertoi yleisen painostuksen taivuttamana liittyvänsä pian facebookiin. Tulin hieman surulliseksi, vaikka olin ollut painostajien joukossa. Elän kuitenkin toivossa, että jaksaisimme tulevaisuudessa jatkaa pitkien viestien rustaamista. Näin ainakin, jos muistamme pitäytyä suosiolla korkeintaan 150 sosiaalisessa kontaktissa. Ja huolehtia erityisesti niistä muutamasta tosiystävästä. Sanni Purhonen ilma saa pään kuvittelemaan kaikenlaista kanssasi ompelukoneen neulan alla kysyt uskonko jumalaan käyt sisälläni ja katoat kuin märkä lumi

15 CP-LEHTI 2010:5 TIEDE JA TUTKIMUS 15 Oppimispeli treenaa aivot lukuvalmiuteen Aivot herkistyvät käsittelemään kirjaimia ja kirjoitettuja sanoja jo silloin, kun lapsi vasta opettelee yhdistämään kirjaimia ja äänteitä. Tämä selvisi Jyväskylän yliopiston Agora Centerin ja sveitsiläisen Zürichin yliopiston Lasten ja nuorten psykiatrisen laitoksen tutkijoiden tuoreessa tutkimuksessa. Aikuisten lukijoiden aivot käsittelevät yleensä kirjaimia ja kirjoitettuja sanoja nopeasti. Tämä perustuu aivojen kirjoitukseen erikoistuneeseen hermoverkostoon, joka tukee sujuvaa lukutaitoa ja kehittyy lapsuudessa lukemaan opetellessa, erikoistutkija Ulla Richardson Agora Centeristä kertoo. Lapset oppivat yleensä ensimmäisenä yhdistämään hyvin tuntemiaan äänteitä tuntemattomiin kirjainmerkkeihin. Tavallisesti lapset oppivat muutamia kirjaimia, esimerkiksi oman nimensä kirjaimet, ennen kuin aloittavat koulun. Lapsilla, joilla on dysleksia eli lukivaikeus, on enemmän vaikeuksia oppia kirjain-äännevastaavuuksia. Tämän vuoksi he tuntevat yleensä kirjaimia heikosti koulunkäynnin alussa. Tohtori Silvia Brem tutkimusryhmänsä kanssa opetti 6-7-vuotiaille lapsille kirjain-äännevastaavuuksia. Samalla tutkijat etsivät oppimiseen liittyviä muutoksia aivoissa yli 30 lapsesta, joilla osalla oli suvussa esiintyvä lukivaikeuden riski. Saksankieliset esiopetuksessa olevat lapset harjoittelivat muutaman viikon aikana yhteensä noin 4 tuntia kirjain-äännevastaavuuksia Jy- väskylän yliopistossa kehitetyllä Graphogame-tietokonepelillä. Aivojen toimintojen muutoksia tutkittiin sekä toiminnallisella magneettikuvausmenetelmällä että aivojen sähköistä toimintaa mittaavalla EEG-herätevastetekniikalla. Lapsien kirjaintuntemus parani harjoittelujakson aikana. Oppimisprosessi oli havaittavissa myös aivoissa. Aivojen takaosassa on alue, joka tavallisesti aktivoituu visuaalisen materiaalin esittämisestä. Tutkimuksessa kyseinen alue virittäytyi ja hermoverkko järjestyi kirjoituksen käsittelyyn, kun lapsi harjoitteli äänteiden vastaavuuksia kirjaimiin. Aktivointi tapahtui vain kirjaimilla eikä vertailun vuoksi esitetyillä merkityksettömillä symboleilla. Järjestäytyminen tapahtui siitä huolimatta, että lapset eivät vielä osanneet lukea aivomittauksen aikana. EEG-tallenteet osoittivat, että virittäytyminen kirjoitetun kielen käsittelemiseen on nopeaa ja automaattista. Vain neljännessekunnin kirjoitetun sanan esittämisen jälkeen lasten aivot pystyvät erottamaan kirjainmerkkijonon merkityksettömästä symbolijonosta samalla tavalla kuin aikuiset. Tutkimus on ensimmäinen osoitus siitä, että kirjainäännevastaavuuksien oppimisella on ratkaiseva osuus aivojen herkistymisessä kirjoitetun materiaalin käsittelyyn. Tämä herkistyminen on tärkeä perusta sujuvalle lukutaidolle. Jo muutama tunti tarkoituksenmukaista ja intensiivistä kirjainäänne -harjoittelua, esimerkiksi Graphogamea käyttäen vaikuttaa siihen, miten aivoihin syntyy kirjoitettuun kieleen herkistynyttä toimintaa, Ulla Richardson kertoo. Tavallisesti lapset oppivat lukemisen perustaidot suhteellisen vaivattomasti. Lapsille, jotka kuitenkin joutuvat kamppailemaan kirjainten oppimisen kanssa, Graphogamen pelinomainen harjoittelu voi antaa ratkaisevan sysäyksen lukutaidon kehittymiseen.harjoittelulla voi olla laaja vaikutus lasten elämään, Richardson uskoo. Aiempi tutkimus on osoittanut, että jos lapsella on heikko kirjaintuntemus ennen koulutaipaleen aloittamista, on todennäköistä että hänellä tulee olemaan suuria vaikeuksia lukemaan oppimisessa. Suomessa harjoittelu on mahdollista Niilo Mäki Instituutin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa toteuttaman Ekapelin ja Lukimat-palvelun avulla. Osoite:www.lukimat.fi/ Palvelu on opetusministeriön rahoittama ja käyttäjille ilmainen. Tutkimus julkaistaan arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) lehdessä. Julkaisun tiedot: Silvia Brem, Silvia Bach, Karin Kucian, Tomi K. Guttorm, Ernst Martin, Heikki Lyytinen, Daniel Brandeis, and Ulla Richardson (in press). Brain sensitivity to print emerges when children learn letter-speech sound correspondences. PNAS /pnas https://graphogame.com/

16 16 HC MMC CP-LEHTI 2010:5 CP-liiton syyspäivien yhteydessä järjestetään Valtakunnallinen MMC- ja hydrokefaliatapaaminen Vaasassa Tapaamiseen ovat tervetulleita aikuiset, perheet ja nuoret, joiden elämää MMC tai hydrokefalia koskettaa. Liikuntavinkkejä ja kokemuksia erityisliikunnasta tarjoaa liikuntasuunnittelija Sari Turunen. Ohjelma: 10:00-12:00 MMC- ja hydrokefalia vertaistukitapaaminen 12:00-12:45 Lounas (omakustanteinen) 12:45-14:00 Erityisliikunnan iloja, yhteinen liikuntatuokio ja opastusta, liikuntasuunnittelija Sari Turunen Klo 14:00 jälkeen on mahdollisuus vapaamuotoiseen seurusteluun, liiton suunnittelijoiden henkilökohtaiseen tapaamiseen (Petra Peltonen, Sari Turunen) sekä osallistua syyspäivien yleisöluennoille. Syyspäivien ohjelma löytyy osoitteesta Lisäksi kylpylän puolella voi käydä virkistäytymässä. Paikalla myös aikuinen MMC/HC-vammainen vertaistukihenkilö Paikalle on mahdollista saapua jo perjantaina. Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandia, Lemmenpolku 3 Lisätietoja ja ilmoittautumiset erityisruokavalioineen ja majoitustoiveineen mennessä GSM,

17 CP-LEHTI 2010:5 Hei me tavattiin taas! HC MMC 17 hetken mietittyäni sekin alkoi selkiytymään. Maaliskuun lopulla olimme Rokualla viettämässä vertaistuki viikonloppua (Juttu Rokualta oli CP-lehdessä 2/2010). Niin monen perheen toive oli, että tapaisimme pian uudelleen. Asia alkoi muhia mielessäni ja mietin missä voisimme oikein tavata, mitä ohjelmaa voisi keksiä, mikä olisi sopiva ajankohta tapaamiselle jne. Aikani mietin ja uskaltauduin ehdottamaan, että jospa tapaisimme kesän alkajaiseksi meillä Ohjelmaa Päädyin pyytämään meille hieroja Ismo Takkusen hieromaan meitä vanhempia.pyysin meille myös paikkakunnallamme asuvan paralympialaisissa hopeamitalin saavuttaneen Maija Löytynojan. Hän kertoi kokemuksia vammaisurheilusta ja vastaili urheiluun liittyviin kysymyksiin sekä jakoi nimikirjoituksellaan varustettuja fanikortteja. Tietysti oli myös Maijan hopeamitali nähtävänä ja ihailtavana. Oli ilo huomata kuinka kotimme täyttyi monesta perheestä ja puheensorinasta.ajatukset vaihtuivat vilkkaasti ja sehän oli päivän tarkoitus. Harmiksemme sattui sateinen sää, jottei ulkona oleiluun ollut mahdollisuutta. Makkarat saatiin kumminkin paistetuksi ja makkara taitaa kuulua useamman kesään. Sari Jakola Täällä Pohjois-Suomessa MMC/ HC perheet ovat tavanneet jo useamman vuoden ajan noin kaksi kertaa vuodessa. Tapahtumat ovat keränneet aina mukavasti porukkaa kasaan ja tapaamisia odotetaan innolla. Joten tällekin tapahtumalle tulee varmasti jatkoa, koska tapaamiset koetaan tärkeiksi. Tapaamiset ovat luoneet hyviä ystävyyssuhteita meille aikuisille, MMC/HC lapsille ja sisaruksille. Tapahtumat on tarkoitettu koko maan kattavasti, joten kaikki perheet ovat tervetulleita tapaamisiin. Tapahtumista kerrotaan CP-lehdessä ja nettisivuilla. Itse järjestämistäni tapahtumista jaan tietoa myös sähköpostitse. Tapahtumista löytyy tietoa myös Me Hyvät ry:n netti sivuilta Päivän olisi voinut päättää laulun sanoin Viivy vielä hetki, yksi laulu on laulamatta, pari sanaa on sanomatta kun sinut pitkästä aikaa näin. Viivy vielä hetki, yksi malja on tyhjentämättä, lähtöitkut itkemättä. Viivy vielä hetki ennen kuin erkanemme kotiin päin. Teksti ja kuvat:sari Jakola

18 18 HC MMC CP-LEHTI 2010:5 Livet som handikappad i ett annat land Att ha ett handikapp är ofta förknippat med synen om att man ständigt behöver andras hjälp, att man klarar väldigt lite själv och att ens framtid, vad det gäller arbete och liknande knappast är väldigt ljus. I vissa fall stämmer denhär synen, men i de flesta fall inte. Mitt namn är Lina Lindgren och jag föddes med handikappet MMC, dvs. ryggmärgsbråck och är sedan ca 6 år tillbaka rullstolsbunden. Jag blev våren 2009 student och ämnar också studera vidare, men jag vet dessvärre inte inom vad, och har därför tagit ett mellanår och befinner mig just nu i Grekland. Jag har varit här i Thessaloniki, Grekland i 5 månader nu. Jag arbetar som EVS volontär för en organisation som stöder handikappade. EVS är en förkortning av European Volontary Service och är ett ungdomsprogram inom EU. Programmet betalar bl.a. resekostnader, boende, mat, fickpengar och den transport man behöver. Min värdorganisation är Institute for Community Rehabilitation (www.iea.gr), och deras roll i det grekiska samhället är att som ideell organisation stödja handikappade med bl.a. rullstolsutlåning, informativa seminarier, olika läger och något som jag själv skulle jämföra med hemhjälpen och de stödpersoner som vi har i Finland. En handikappad i Grekland har inte alls lika många möjligheter som en handikappad i Finland och Norden, det kan jag utav egen erfarenhet nu säga, och ICR:s verksamhet består därmed alltså i att hjälpa de handikappade på alla sätt de kan, vilket de gör med hjälp av ca 150 volontärer som tar de handikappade ut i samhället och hjälper dem med allt från shopping, hobbyverksamhet till städning! Ett handikapp är inget hinder för att göra det man vill och följa sina impulser, vilket i mitt fall var att bege mig ut för att se något mer än det trygga där hemma i Finland! Jag ville se något nytt och på samma gång göra något nyttigt, och valde därför att göra ett volontärarbete i ett annat land. Mina uppgifter som volontär här består av kontorsarbete samt arbete ute i samhället, vilket exempelvis innebär att vara till hjälp på ett aktivitetscenter för utvecklingsstörda, aktivera och bara vara där för institutionaliserade på ett av Greklands största institutioner för handikappade och åldringar samt att på alla möjliga sätt hjälpa till i integreringen av handikappade i det grekiska samhället. Jag bor i Thessaloniki, en stad som till invånarantalet är större än Helsingfors. Att bo i en storstad, med allt vad det innebär, är inte lätt. Jag åker buss nästan varje dag och tvingas därmed förlita mig på andras hjälp, och när jag rör mig ute i samhället tvingas

19 CP-LEHTI 2010:5 jag alltför ofta fråga efter hjälp p.g.a. att samhället här inte alls är anpassat och byggt för mig. Där hemma, i Finland bor jag i en liten kommun, Larsmo, och har därför svårt att jämföra hur situationen är där hemma med hur den är här, men jag vill gärna tro, och hoppas, att den är bättre i våra egna storstäder. Att vara tvungen att förlita mig på andra är inget jag gärna gör men väldigt ofta är tvungen till här. Jag ångrar trots det inte att jag bestämde mig för att åka hit, jag har nu en månad kvar av mitt projekt och har lärt mig väldigt mycket under min tid här. De fem månader jag be funnit mig här har allt så varit en tid av prövning, men också en tid av lärdom. Att flytta till ett annat land, bo själv och göra allt, som krävs i och med det, helt själv har inte varit lätt, men som det sägs, med lite vilja klarar man allt. Att bo i ett annat land med andra seder, annan kultur och med en annan syn på handikapp är inte det lättaste, och jag blir väldigt ofta påmind om hur bra jag har det i Finland, hur mycket min familj och mina vänner betyder för mig och hur bra anpassat det finska samhället ändå är. Den lärdom jag fått under tiden här hade jag inte kunnat få där hemma, den består av allt från stor självinsikt till lärdom om handikappades situation där hemma och ute i världen. Varje gång jag i mitt jobb mött nya personer som arbetar med, och för handikappade har jag bemöts med påståenden i stil med Vi ligger 20 år efter Västeuropa, de handikappades situation i Finland är säkert mycket bättre än här..., och jovisst, situationen i Finland är, enligt min åsikt bättre än här i Grekland, men jag anser ändå att vi inte kan allt och att vi ännu kan lära mycket av andra, att det fortfarande finns saker att förbättra! Före jag började mitt pro jekt ansökte jag om ett stipendium hos CP-förbundet och vill i och med denhär artikeln tacka er för att jag också fick det! Till er där ute, ge inte upp, det finns mycket att se och göra, för alla! Pystykuva iltanäkymä Lina Lindgrén FPA 19 Flyttning till eller från Finland Du kan alltid anmäla FPA om du flyttar utomlands eller återvänder till Finland. Om du flyttar utomlands för kortare tid än ett årtillhör du i allmänhet fortvarande den finländska sociala tryggheten.om du flyttar utomlands för längre tid upphör vanligen din sociala tryghet i Finland i samband med att du flyttar. Om du flyttar till Finland för att stanna kan du börja tillhöra den finländska sociala trygghetenfrån och med flyttningen. Du kan anses ha flyttat permanent om du är återflyttare eller du i minst två år arbetar eller lever i äktenskap med en person som är fast bosatt i Finland Kortare är två års bosättning i Finland berättigar i allmänhet inte till sociala tryggheten, men untandag gäller till exempel arbetstagare, tjänsteman, studerande och familjemedlemmar. Särskilda regler gäller även personer som flyttar inom Norden eller mellan länder som slutit sociala trygghetsavtal. I EU, EES-länderna och i Schweiz är det dock i allmänhet arbetslandet som avgör varifrån man får sin sociala trygghet. Närmare information på Servicenummer Flyttning till eller från Finland

20 20 RAY CP-LEHTI 2010:5 Järjestöt kaipaavat miehiä vapaaehtoisiksi Vapaaehtoistoimintaa uhkaa Suomessa aktiivitoimijoiden vähäisyys ja ikääntyminen. Sosiaali- ja terveysjärjestöt haluaisivat erityisesti lisää miehiä ja nuoria aikuisia vapaaehtoisiksi. Tämä käy ilmi RAY:n tutkimuksesta, jossa kartoitettiin vapaaehtoistoiminnan tilaa Suomessa. Suomalaisista reilu kolmannes osallistuu aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan. Moni hakeutuu järjestötyöhön, jotta voisi auttaa muita ihmisiä, tarjota vertaistukea tai löytää elämän taitekohdissa, esimerkiksi eläkkeelle jäädessään, arkeen uutta sisältöä. Miehiä ja naisia motivoivat kuitenkin hieman eri asiat. Miehiä kiinnostaa vapaaehtoistyössä erityisesti toiminta ja sosiaalisuus. Heille pitäisi tarjota mahdollisuus tehdä jotakin käytännössä, kun taas naisia motivoi jo pelkkä auttaminen sinänsä, akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi kertoo. Suomessa esimerkiksi vapaaehtoisvoimin pyörivä meripelastustoiminta houkuttelee mukaan myös runsaasti miehiä. Sekä miehet että naiset hakevat vapaaehtoistyöstä sosiaalisia kontakteja, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Järjestöt kaipaavat tällä hetkellä lisää vapaaehtoisia erityisesti vaikuttamistyöhön, varainhankintaan, tapahtumien järjestämiseen sekä vertais- ja tukihenkilötoimintaan. Miehillä olisi työsarkaa erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien parissa. Järjestöjen muita huolenaiheita ovat vapaaehtoistoiminnan resurssipula, erityisesti kuntien taloudellisen tuen vähäisyys, sekä toisaalta julkisen sektorin epärealistiset odotukset vapaaehtoistyölle. Toisaalta yksi tämän päivän positiivisista ja kasvavista vapaaehtoistyön trendeistä on yhteisöllisyys ja vertaistuki netissä. Toimintaan mukaan lähteneet aktiivit ovat myös hyvin sitoutuneita ja panostavat vapaaehtoistyöhön keskimäärin 1-20 tuntia kuukaudessa. Info Noin joka kolmas suomalainen (37 %) osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistyöksi määritellään toiminta, joka tapahtuu maksutta ja omasta tahdosta, kohdistuu perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolelle ja on jonkin tahon organisoimaa. RAY:n projektiavustusta tai kohdennettua toiminta-avustusta vapaaehtois- ja vertaistoimintaan saa tänä vuonna 169 avustuskohdetta yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. RAY:n yleisavustusta perustoimintaansa saa 204 järjestöä yhteensä 64 miljoonaa euroa. Tustatiedot tutkimuksesta Tutkimus kohdistui RAY:n toiminta- tai projektiavustuksia vuonna 2009 saaneisiin järjestöihin (n=825). Aineisto kerättiin kolmella kyselyllä alkuvuodesta Anne Birgitta Pessi ja Tomi Oravasaari Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä. Tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta. Avustustoiminnan raportteja 23. RAY. Julkaisu verkossa: > Muut julkaisut. Painetun version voi tilata os. RAY menee nettiin jossa pelaajat jo ovat RAY laajentaa pelitarjontansa nettiin syksyllä. Tavoitteena on saada asiakkaiksi ainakin osa jo verkossa pelaavista suomalaisista ja kääntää ulkomaille virtaavat pelirahat takaisin Suomeen. RAY odottaa nettipelien tuottavan ensimmäisenä vuonna miljoonaa euroa saman verran kuin järjestöjen avustuspotti viime vuonna pieneni.

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Integroitu paloturvallisuustekniikka

Integroitu paloturvallisuustekniikka Jyri Outinen 1, Markku Heinisuo 2 1 Ruukki Construction Oy 2 Tampere University of Technology Palotutkimuksen päivät 2011 June 19, 2012 www.ruukki.com Jyri Outinen Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ European Project Semester 2008 Eeva Siuruainen (TTE5SN2) ENNEN LÄHTÖÄ Minulla oli suuri halu päästä tekemään työharjoitteluni ulkomailla ja muu

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot