Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projekti

Transkriptio

1 Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projekti Hyvät käytännöt -projektiin sisältyy kymmenen valtionavustushanketta, jotka levittävät ja vakiinnuttavat hyviä käytäntöjä eri puolille maata. Osa hankkeista toimii koko maassa, osa tietyissä sairaanhoitopiireissä (tulevissa maakunnissa). Riippuen hyvän käytännön luonteesta, osassa keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat kunnat, toisissa puolestaan sairaanhoitopiirit. Joissakin hankkeissa yhteistyökumppaneita ovat sekä kunnat että sairaanhoitopiirit. Ehyt ry levittää päihdeilmiö- ja ryhmäilmiö-malleja yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Kansilehdelle on koottu keskeisiä näkökulmia siihen, kuinka hyvät käytännöt voidaan kiinnittää osaksi maakunta- ja sote-valmistelua. Tämän jälkeen esitellään valtionavustushankkeiden levittämisen ja juurruttamisen vaihe tiiviisti. Seuraavaksi muistio sisältää maakuntakohtaisen koonnin hanketilanteesta. Lopusta löytyvät Hyvät käytännöt -projektin hankkeiden tiiviit kuvaukset ja avustussummat. Näkökulmia hyvien käytäntöjen integroimiseksi maakunta- ja sote-valmisteluun: Kaikki kärkihankkeet tukevat maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön organisoitumista sekä kuntien ja maakunnan yhteistyömuotojen rakentumista alueella tarjoamalla toimivia menetelmiä ja auttamalla tunnistamaan asioita, jotka maakuntien ja kuntien on otettava huomioon toimintoja juurrutettaessa Maakunnan on tärkeä ottaa kärkihankkeen levittämät hyvät käytännöt osaksi maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita tukevia toimenpiteitä. Maakunnan tehtävä on tukea kuntia hyvien käytäntöjen hyödyntämisessä. Erityisesti elintapaohjauksen (liikunta, ravitsemus, uni) monitoimijaisissa palveluketjuissa sekä Voimaa vanhuuteen -toimintamallissa kuntien eri sektoreilla ja kunnissa toimivilla paikallisilla järjestöillä on tärkeä rooli. Yhdyspintojen näkökulmasta olennaisia kokonaisuuksia ovat eri-ikäisten elintapaohjaus (liikunta, ravitsemus, uni, ml Voimaa vanhuuteen -toimintamalli), mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden savuttomuuden tuki, Mielenterveyden Ensiapu sekä Yhteinen keittiö. Jokaisessa maakunnassa olisi hyvä muodostaa elintapaohjauksen (tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen) monitoimijainen palveluketju. Jokaiseen maakuntaan on tavoitteena perustaa vähintään kaksi Yhteistä keittiötä. Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ovat konkreettisia menetelmiä, jotka voidaan ottaa käyttöön sisote-yhdyspinnalla ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden sekä opintojen suorittamisen edistämiseksi. Mielenterveyden Ensiapu -kokonaisuuteen sisältyvän osaamisen levittäminen eri aloilla työskenteleville ammattilaisille onnistuu kuntien ja maakuntien yhteistyönä esimerkiksi siten, että kunnat tai maakunta lähettävät omia työntekijöitään Mielenterveyden Ensiapu -ohjaaja-koulutuksiin, jolloin alueelle saadaan omaa ohjaajaresurssia. Alueen omat ohjaajat kouluttavat vähitellen eri alojen ammattihenkilöitä ml. varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset, kirjastot, poliisi, oikeusapu, nuorisotyöntekijät jne. Näin vahvistetaan eri alojen ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista ja muodostetaan pysyvää rakennetta osaamisen ylläpitämiseksi. Kärkihankkeen osana ohjaajakoulutusta tarjotaan maksuttomana. Kärkihankkeen hyvistä käytännöistä elintapaohjaus (liikunta, ravitsemus, uni), Neuvokas perhe, mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tupakoinnin lopettamisen tuki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden itsemurhien ehkäisytaidot tai niiden kaltaiset menetelmät on tärkeää sisällyttää maakunnan palvelulupaukseen ja palvelustrategiaan sekä soveltuvin osin osaksi maakunnan ehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluita ja palveluiden tuottajasopimuksia. Yhteistyö muiden hallituksen kärkihakkeiden (esim. LAPE-muutosohjelma, I&O-hanke vaihtelee maakunnasta toiseen. Samoin kärkihankkeen eri valtionavustushankkeiden välinen yhteistyö vaihtelee maakunnittain.

2 Valtionavustushankkeiden vaihe UKK-instituutin johtama VESOTE-konsortio ja Helsingin Uniklinikan Uneton Suomessa -hanke tavoitteellisia ja vaikuttavia liikunnan, ravitsemuksen ja uniterveyteen liittyvien tekijöiden ohjaus- ja seurantamenetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittävät monitoimijaisia palveluketjuja. Tavoitteena on, että väestö liikkuu enemmän, istuu vähemmän, syö monipuolisesti ja terveellisesti ja nukkuu paremmin. Hankkeeseen osallistuu kymmenen tulevaa maakuntaa. Ne ovat valinneet kukin erityisiä pilottikohderyhmiä, joiden elintapaohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota terveyserojen kaventamiseksi rakentamalla palveluketju- ja elintapaohjauksen toimintamalli. Jokaisessa maakunnassa tuotetaan elintapaohjauksen palvelutarjotin ammattilaisille ja kuntalaisille. Ammattilaisten osaamista lisätään laajan elintapaohjuksen verkko- ja lähipäiväkoulutuksella. Hankkeen loppuun mennessä 2000 sote-, liikunta- ja järjestötoimijaa on osallistunut liikunta-, ravitsemus- ja uniterveyskoulutukseen. Syksyn 2018 aikana järjestetään lisäksi elintapaohjauksen kirjaamisen ja lääkäreille liikuntaneuvonta ja uniterveyskoulutus. Kaikissa maakuntien hankkeissa on muodostunut alueellinen elintapaverkosto. Jokaisen maakunnallisen hankkeen vastuuhenkilö on mukana jossain maakuntauudistuksen valmisteluryhmässä, tavallisimmin hyte-valmistelun työryhmässä. kanssa perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukemiseksi. Neuvokas perhe menetelmä tulee osaksi Satakunnan perhekeskusmallia sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin ylipainoisen lapsen hoitopolkua. Satakunnassa tehty juurruttamisen mallinnus toimii valmiina mallina muille maakunnille. MITU-hankkeessa Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö mallintavat ja juurruttavat yhteistyössä 11 tulevan maakunnan kanssa näiden sairaanhoitopiirien alueelle menetelmät mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Useimmissa hankkeeseen osallistuvissa maakunnissa on integroitu erikoissairaanhoidon rakenteisiin hankkeeseen sisältyviä menetelmiä: ammattihenkilöiden koulutus, palvelupolut, kirjaamisen käytännöt sekä yhteistyö järjestöjen savuttomuuskoutsien kanssa. Virtuaalisairaala-hankkeen kanssa on tehty Mielenterveystaloon verkkokurssi ammattilaisille. Hanke levittää verkkokurssia aktiivisesti hankkeeseen osallistuviin sairaanhoitopiireihin, mutta verkkokurssi tulee koko maan käyttöön. väestölle ja eri alojen ammattihenkilöille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu (MTEA) koulutuksia. Tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveystaitoja ja ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista. Koulutuksia on järjestetty lähes jokaisen maakunnan alueella, mutta koulutusten määrä ja systemaattisuus vaihtelevat riippuen maakunnan alueen toimijoista. Kiinnittyminen maakuntavalmisteluun vaihtelee maakunnittain. Hyviä esimerkkejä löytyy mm. Keski- Pohjanmaalta, Keski-Suomesta, Pirkanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Lisäksi Suomessa on yksittäisiä kaupunkeja ja kuntia, joiden hyvinvointikertomukseen tai strategiaan MTEA sisältyy. Monesti ammattihenkilöille suunnatut MTEA-koulutukset kohdennetaan sote-ammattilaisille, mutta ne soveltuvat erinomaisesti eri aloilla ihmisten kanssa työskenteleville ammattihenkilöille. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä Kainuusta ja Pohjanmaalta. haitallisempia kuin lukiolaisten. Kaikissa maakunnissa Etelä -Karjalaa lukuun ottamatta on jär-

3 jestetty tai sovittu järjestettäväksi koulutuksia, mutta vakiintuminen on epävarmaa. Menetelmät eivät ole ilmeisesti mukana maakunnallisessa valmistelussa missään maakunnassa, mutta ne ovat vahvasti esillä SAKU ry:n työstämässä hyvinvoinnin vuosikellossa, joka on tehty ammatillista koulutusta järjestävien tahojen tueksi. THL:n itsemurhien ehkäisykoulutus hankkeen koulutusta perusterveydenhuollossa työskenteleville lääkäreille ja terveydenhoitajille on järjestetty 16 maakunnassa. Koulutuksia on tehty yhteensä 44 kpl. Koulutuksiin on osallistunut ammattilaisia monipuolisesti myös muista ammattiryhmistä kuin suunnitellusta kohderyhmästä. Oulun, Itä-Suomen, Turun ja Tampereen lääketieteelliset tiedekunnat ovat ottaneet koulutuksen osaksi yleislääketieteen erikoistumiskoulutusta. Utsjoen kunnan hallinnoimassa Ensiapu itsemurhavaarassa olevalle ELÄMÄ hankkeessa vahvistetaan kanadalaisen ASIST-menetelmän avulla ammattihenkilöiden ja yhteisön jäsenten taitoja tunnistaa itsemurhavaara ja ottaa se puheeksi sekä tukea itsemurhavaarassa olevaa. Koulutukset ovat käynnistyneet vasta maaliskuussa 2018, ja niitä on järjestetty Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä, Ivalossa, Sodankylässä ja Rovaniemellä, yksi kussakin. Hanke suuntautuu Ylä- Lapin alueelle ja erityisesti saamelaisväestöön. Menetelmän sisältyminen Lapin maakunnallisen valmisteluun olisi tärkeää, sillä myöhemmin arvioidaan menetelmän tuomista koko Suomeen. Yhteinen keittiö -hankkeen pilotit toimivat Etelä-Pohjanmaalla (Seinäjoki), Pirkanmaalla (Tampere), Päijät-Hämeessä (Lahti) ja Uudellamaalla (Porvoo, Vihti). Lähes jokaisessa maakunnassa on kehitteillä Yhteisiä keittiöitä tai mielenkiintoa perustaa niitä. Oman maakunnan tilanne kannattaa tarkistaa tästä muistiosta. Tavoitteena on saada jokaiseen maakuntaan vähintään kaksi Yhteistä keittiötä vuonna Yhteinen keittiö kannattaa käynnistää yhteistyössä perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikan kanssa. ja pienituloiset iäkkäät (75+). Yhdessä Voimaa vanhuuteen mentorointiverkoston kanssa hanke kattaa vuoden 2018 lopussa vähintään noin 60 prosenttia Suomen kunnista. Seitsemään maakuntaan on perustettu maakunnallinen Voimaa vanhuuteen oppimisverkosto vahvistamaan juurtumista maakuntatasolla. Tavoitteena on perustaa verkosto kaikkiin maakuntiin. Useissa maakunnissa yhteistyö I&O-muutosagenttien kanssa on aktiivista.

4 Etelä-Karjala UKK-instituutin johtama VESOTE-konsortio ja Helsingin Uniklinikan Uneton Suomessa hanke tavoitteellisia ja vaikuttavia liikunnan, ravitsemuksen ja uniterveyteen liittyvien tekijöiden ohjaus- ja seurantamenetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittävät monitoimijaisia palveluketjuja. Etelä-Karjalassa erityisenä kohderyhmänä ovat yläkouluikäiset, toisen asteen oppilaitosten oppilaat, työikäiset ja työterveyshuollon asiakkaat. Päämääränä on, että elintapaohjaus ja puheeksi otto elintavoista tapahtuu ennen riskejä elintapasairauksiin. Hankkeen aikana on muodostettu maakunnallinen elintapaneuvonnan verkosto, jota koordinoi sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yksikkö. VESOTE-koulutukseen on elokuuhun 2018 mennessä osallistunut 40 ammattilaista. Hankkeen aikana on luotu liikkumislähetekäytäntö työterveyshuollon kanssa. Lisäksi luodaan liikunta-elintapaohjauksen yhdyspintatoiminta maakunnan ja kuntien välille. Yhdyspintapalvelun toteuttamista helpottaa jo ennen hanketta syntyneet kuntien liikuntaneuvonnan prosessit. Hankkeen vastuuhenkilö on mukana maakuntauudistuksen valmisteluryhmässä ja lisäksi hankkeen projektisuunnittelija on osallistunut ryhmän työskentelyyn. Yhteistyö muiden kärkihankkeiden, kuten LAPE-hankeen kanssa on vahvaa. kanssa perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukemiseksi. väestölle ja eri alojen ammattihenkilöille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu (MTEA) koulutuksia. Tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveystaitoja ja ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista. Eksote ei ole hankkeen sopimuskumppani, mutta Eksoten työntekijät ovat osallistuneet perus- ja ohjaajakoulutuksiin. Eksoten omat ohjaajat jatkavat MTEA-koulutusten levittämistä Eksoten omina sisäisinä koulutuksina. Etelä-Karjalassa on järjestetty MTEA-koulutuksia ammattihenkilöille ja väestölle sekä Nuoren mielen ensiapu (NMEA) koulutuksia ammattihenkilöille. Alueellinen koordinaatio on suunnitteilla Saimaan kriisikeskukselle. Tavoitteena on jatkossa tiivistää Saimaan kriisikeskuksen ja Eksoten välistä yhteistyötä. Yhteinen keittiö -hankkeen pilotteja ei toimi Etelä-Karjalassa. Yksi paikkakunta on ollut kiinnostunut perustamaan Yhteisen keittiön. Olisi tärkeää saada maakuntaan vähintään 2 yhteistä keittiötä vuonna Yhteinen keittiö kannattaa käynnistää yhteistyössä perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikan kanssa. THL:n itsemurhien ehkäisykoulutus hankkeen koulutusta ei ole järjestetty Etelä-Karjalassa ahkerasti markkinoinnista huolimatta. ja pienituloiset iäkkäät (75+). Etelä-Karjalassa ovat kaikki kunnat mukana Voimaa vanhuuteen työssä kärkihankkeen tai muuta rahoitusta saavan Voimaa vanhuuteen mentorointiohjelman kautta. Parhaillaan perustetaan maakunnallista Voimaa vanhuuteen oppimisverkostoa vahvistamaan juurtumista maakuntatasolla. Etelä-Karjalassa yhteistyö I&O-muutosagentti Merja Tepposen kanssa on aktiivista, ja Merja Tepponen on mukana hankkeen ohjausryhmässä. MITU-hankkeessa Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö mallintavat ja juurruttavat yhteistyössä 11 sairaanhoitopiirin kanssa näiden sairaanhoitopiirien alueelle menetelmät mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Etelä-Karjala ei osallistu hankkeen toimintaan.

5 haitallisempia kuin lukiolaisten. Etelä-Karjalassa koulutuksia ei ole onnistuttu sopimaan, vaikka alueen oppilaitoksiin ollaan oltu erittäin aktiivisesti yhteydessä.

6 Etelä-Pohjanmaa UKK-instituutin johtama VESOTE-konsortio ja Helsingin Uniklinikan Uneton Suomessa hanke juurruttavat yhdessä kymmenen sairaanhoitopiirin ja muiden hanketoimijoiden kanssa vaikuttavia liikunnan, ravitsemuksen ja unitottumusten ohjaus- ja seurantamenetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittävät monitoimijaisia palveluketjuja. Etelä-Pohjanmaalla rakennetaan poikkihallinnollisia elintapaohjauksen palveluketjuja, vahvistetaan osaamista verkkokoulutusten kautta ja luodaan virtuaalinen elintapapoli/palvelutarjotin. Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry tuottaa hankeaikana yksilöllistä elintapaohjausta erillishankkeessa. Kohderyhmistä tavoitellaan erityisesti mielenterveyspalveluiden asiakkaita ja diabeetikoita. VESOTEkoulutukseen on osallistunut yli 130 ammattilaista. Hankkeen aikana on tehty sote-ammattilaisten työkuvien muutoksia kohti yksilöllistä elintapaohjausta, muodostettu uusia elintaparyhmiä, kehitetty elintapakirjaamisen käytäntö sekä käynnistetty yksilöllistä elintapaohjausta. Konkreettisena tuotoksena syntyy maakunnallinen Hyvinvoinnin palvelukartta. Hanketiimi suunnittelee maakunnallista elintapapoliklinikan toteutusta. Erityisenä onnistumisena voidaan pitää kuntakohtaisten elintapapilottien toteutusta ja niiden juurtumista. Hankkeen vastuuhenkilö kuuluu hyte-valmisteluryhmään ja laatii yhdessä hanketiimin kanssa elintapaohjauksen maakunnallista toimintamallia. Yhteistyötä tehdään mm. MITU- ja Yhteinen keittiö hankkeiden kanssa. kanssa perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukemiseksi. Etelä-Pohjanmaalla on mallinnettu kaikkien perheiden kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden monialaista yhteistyötä perheiden terveyden edistämiseksi. Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä LAPE -hankkeen kanssa alusta saakka. Hankkeen monialaisten kuntatiimien jäsenet kuuluvat alueensa LAPE työryhmiin, esim. perhekeskustyön osalta. Hankkeen työntekijä kuuluu LAPE hankkeen toimintakulttuurin muutos työryhmään sekä sähköisten palveluiden työryhmään. MITU-hankkeessa Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö mallintavat ja juurruttavat yhteistyössä 11 sairaanhoitopiirin kanssa näiden sairaanhoitopiirien alueelle menetelmät mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Etelä-Pohjanmaalla on integroitu erikoissairaanhoidon rakenteisiin hankkeeseen sisältyviä menetelmiä: ammattihenkilöiden koulutus, palvelupolut, kirjaamisen käytännöt sekä yhteistyö järjestöjen savuttomuuskoutsien kanssa. Etelä-Pohjanmaalla savuttomuuden edistäminen on koko sairaanhoitopiirin tasolla hyvin pitkällä ja hanke tekee yhteistyötä myös sairaanhoitopiirin savuttomuusyhteistyöhenkilöiden kanssa. Psykiatrian- ja päihdepalvelujen vastuualueelle on perustettu aktiivisesti toimiva moniammatillinen savuttomuustyöryhmä. haitallisempia kuin lukiolaisten. Etelä-Pohjanmaalla on järjestetty seuraavasti: Ryhmäilmiökoulutuksia viidessä toimipisteessä, Päihdeilmiökokonaisuuksia yhdeksässä toimipisteessä. Menetelmät eivät ole ilmeisesti mukana maakunnallisessa valmistelussa. Suomen Mielenterveysseura kouluttaa Mielenterveys kuuluu kaikille -hankkeessa koko maassa ammattihenkilöitä toteuttamaan väestölle ja eri alojen ammattihenkilöille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu (MTEA) -koulutuksia. Tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveystaitoja sekä ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (EPSHP)on järjestetty koulutuksia ammattihenkilöstölle ja organisaatioon on koulutettu omia MTEA-ohjaajia jatkamaan koulutuksia organisaatiossa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on hankkeen alueellinen kumppani, mitä kautta on yhteyksiä maakuntavalmisteluun. Seinäjoella toimiva kriisikeskus Mobile on myös lähtenyt mukaan toimintaan. Alueella on järjestetty myös

7 väestölle suunnattuja MTEA-koulutuksia. EPSHP on laatimassa yhdessä Seinäjoen kansalaisopiston kanssa suunnitelmaa koulutusten jatkamisesta myös ensi vuonna. Yhteinen keittiö -hankkeen piloteista yksi toimii Seinäjoella. Ähtäriin on kehitteillä Yhteinen keittiö, ja Seinäjolla on kolme mahdollista uutta yksikköä. Seinäjoen Yhteisen keittiön vastuuhenkilö on kuulunut maakunta- ja sote valmistelun osallisuustyöryhmään vuonna Hanke tekee yhteistyötä maakuntauudistuksen osallisuudesta vastaavan vastuuvalmistelijan, Vesote hankkeen sekä Järjestöt 2.0 hankkeen kanssa. THL:n itsemurhien ehkäisykoulutus hankkeen koulutus on järjestetty kaksi kertaa Etelä-Pohjanmaalla. Ikäinstituutti koordinoi Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi -hanketta. Tavoitteena on juurruttaa ja pienituloiset iäkkäät (75+). Tavoitteena on perustaa Etelä-Pohjanmaalle maakunnallinen Voimaa vanhuuteen oppimisverkosto juurtumisen vahvistamiseksi maakuntatasolla.

8 Etelä-Savo UKK-instituutin johtama VESOTE-konsortio ja Helsingin Uniklinikan Uneton Suomessa hanke tavoitteellisia ja vaikuttavia liikunnan, ravitsemuksen ja uniterveyteen liittyvien tekijöiden ohjaus- ja seurantamenetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittävät monitoimijaisia palveluketjuja. Etelä-Savossa erityisenä kohderyhmänä ovat työttömät, mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat sekä nollatason liikkujat. VESOTE-koulutukseen on elokuuhun mennessä osallistunut 165 ammattilaista. Hankkeessa on luotu toimiva elintapaohjauksen ammattilaisverkosto ja käynnistetty yksilöllinen elintapaohjaus. Hankkeen aikana on kehitetty monipuolisia elintaparyhmiä, kuten uniryhmät ja monipuoliset liikuntaryhmät, kehitetty elintapakirjaamisen käytäntö sekä toteutettu elintapa-asiakkaiden testipilotti yhteistyössä Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen aikana laaditaan kunta- ja maakuntakohtaiset elintapaohjauksen palvelutarjottimet ja nimetään kuntiin palvelutarjottimen yhteyshenkilöt. Hankkeen onnistumisiin sisältyy rohkea ja systemaattinen työ elintapaohjauksen vakiinnuttamisessa sekä menestyksekäs viestintä. Toteutettuja toimintatapoja on suunniteltu juurrutettavan ammattilaisten työkuvien muutoksella (5-10 elintapaohjaajaa) sekä laadukkailla jatkokehittämistoimilla. Hankkeen vastuuhenkilö kuuluu maakunnan hyte-muutostyöryhmään. kanssa perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukemiseksi. MITU-hankkeessa Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö mallintavat ja juurruttavat yhteistyössä 11 sairaanhoitopiirin kanssa näiden sairaanhoitopiirien alueelle menetelmät mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Etelä-Savossa on integroitu erikoissairaanhoidon rakenteisiin hankkeeseen sisältyviä menetelmiä: ammattihenkilöiden koulutus, palvelupolut, kirjaamisen käytännöt sekä yhteistyö järjestöjen savuttomuuskoutsien kanssa. haitallisempia kuin lukiolaisten. Etelä-Savossa on järjestetty koulutuksia seuraavasti: Ryhmäilmiö-koulutuksia kolmessa toimipisteessä, Päihdeilmiökokonaisuuksia kolmessa toimipisteessä. Menetelmät eivät ole ilmeisesti mukana maakunnallisessa valmistelussa. väestölle ja eri alojen ammattihenkilöille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu (MTEA) koulutuksia. Tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveystaitoja ja ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista. Savonlinnaan kriisikeskus ja Itä-Savon sairaanhoitopiiri koordinoivat yhdessä alueen koulutuksia. Itä-Savon sairaanhoitopiirin työntekijällä on oikeus käyttää työaikaansa alueen koulutusten koordinointiin. Mikkelissä MTEA-koulutukset on kirjattu kaupunkistrategiaan ja Pieksämäellä hyvinvointikertomukseen. Mikkelin kriisikeskuksen, Mikkelin kansalaisopiston ja Essoten yhteistyö on alkamassa. Suomen Mielenterveysseura on mukana synnyttämässä verkostoyhteistyötä. Pieksämäellä tuetaan alueellista koulutusten koordinaatiota. Ajatuksena on Pieksämäen seudun mielenterveysseuran ja Pieksämäen kaupungin välisen yhteistyön tiivistäminen. Yhteinen keittiö -hankkeen pilotteja ei toimi Etelä-Savossa. Yksi paikkakunta on ollut kiinnostunut perustamaan Yhteisen keittiön. Olisi tärkeää saada maakuntaan vähintään 2 yhteistä keittiötä vuonna Yhteinen keittiö kannattaa käynnistää yhteistyössä perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikan kanssa. THL:n itsemurhien ehkäisykoulutus hankkeen koulutus on järjestetty kolme kertaa Etelä-Savossa.

9 ja pienituloiset iäkkäät (75+). Etelä-Savossa on perustettu maakunnallinen Voimaa vanhuuteen oppimisverkosto vahvistamaan juurtumista maakuntatasolla.

10 Kainuu UKK-instituutin kokoama VESOTE-konsortio ja Helsingin Uniklinikan Uneton Suomessa -hanke tavoitteellisia ja vaikuttavia liikunnan, ravitsemuksen ja uniterveyteen liittyvien tekijöiden ohjaus- ja seurantamenetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittävät monitoimijaisia palveluketjuja. Kainuussa erityisenä kohderyhmänä ovat valittu kutsuntaikäiset nuoret miehet ja keski-ikäiset miehet. VESOTE-koulutukseen on elokuuhun mennessä osallistunut 110 ammattilaista. Hankkeessa on luotu elintapaohjauksen paikallisia verkostoja ja laadittu Hyvinvointia liikunnasta ja Hyvinvointia ravitsemuksesta -palvelutarjottimet. Hankkeen aikana on kehitetty monipuolisia paikallisia elintaparyhmiä, järjestetty lukuisia tilaisuuksia eri puolella maakuntaa ja tuotu elintapaohjausta näkyväksi kouluttamalla ja ohjaamalla sote-, liikunta ja järjestötoimijoita. Hankkeen aikana kehitetty palveluketju ennakkoterveystarkastuksesta armeijaan juurtuu hankkeen päättyessä. Tämä ja muu elintapaohjauksen ylläpito ja kehittämisvastuu on jatkossa Kainuun soten kehittämis- ja suunnitteluyksiköllä. Hankkeen erityisenä onnistumisena on kutsuntaikäisten liikunta-elintapaohjauksen palveluketjun luominen ja vakiintuminen sekä monipuolinen koko maakunnan kattava verkostotyö. Hankkeen vastuuhenkilö kuuluu maakuntamuutosryhmään. Hanke tekee yhteistyötä mm. LAPE-hankkeen kanssa. kanssa perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukemiseksi. väestölle ja eri alojen ammattihenkilöille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu (MTEA) koulutuksia. Tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveystaitoja ja ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista. Kainuussa on oivallettu erinomaisesti MTEA-koulutusten hyöty myös muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työssä. Koulutuksiin on osallistunut myös maakuntauudistusta toteuttavia henkilöitä. Suunnitteilla on alueellinen koordinaatio, josta vastaisi mahdollisesti Kainuun kriisikeskus. Yhteinen keittiö -hankkeen pilotteja ei toimi Kainuussa. Kajaanissa on kehitteillä Yhteinen keittiö, ja Kuhmo on kiinnostunut perustamaan Yhteisen keittiön. Yhteinen keittiö kannattaa käynnistää yhteistyössä perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikan kanssa. THL:n itsemurhien ehkäisykoulutus hankkeen koulutus on järjestetty kerran Kainuussa. ja pienituloiset iäkkäät (75+). Kainuussa on perustettu maakunnallinen Voimaa vanhuuteen oppimisverkosto vahvistamaan juurtumista maakuntatasolla. Kainuussa yhteistyö I&Omuutosagentti Eija Tolosen kanssa on aktiivista. MITU-hankkeessa Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö mallintavat ja juurruttavat yhteistyössä 11 sairaanhoitopiirin kanssa näiden sairaanhoitopiirien alueelle menetelmät mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Kainuu ei osallistu hankkeen toimintaan. haitallisempia kuin lukiolaisten. Kainuussa on järjestetty koulutuksia seuraavasti: Ryhmäilmiökoulutuksia yhdessä toimipisteessä, Päihdeilmiökokonaisuuksia yhdessä toimipisteessä. Menetelmät eivät ole ilmeisesti mukana maakunnallisessa valmistelussa.

11 Kanta-Häme kanssa perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukemiseksi. haitallisempia kuin lukiolaisten. Kanta-Hämeessä on järjestetty koulutuksia seuraavasti: Ryhmäilmiö-koulutuksia kolmessa toimipisteessä, Päihdeilmiökokonaisuuksia kolmessa toimipisteessä. Menetelmät eivät ole ilmeisesti mukana maakunnallisessa valmistelussa. Yhteinen keittiö -hankkeen pilotteja ei toimi Kanta-Hämeessä. Hämeenlinnaan ja Janakkalaan on kehitteillä Yhteinen keittiö. Yhteinen keittiö kannattaa käynnistää yhteistyössä perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikan kanssa. THL:n itsemurhien ehkäisykoulutus hankkeen koulutus on järjestetty kolme kertaa Kanta- Hämeessä. ja pienituloiset iäkkäät (75+). Kanta-Hämeeseen on tulossa työpaja maakunnallisen Voimaa vanhuuteen oppimisverkoston perustamiseksi. Tavoitteena olisi vahvistaa juurtumista maakuntatasolla. UKK-instituutin kokoama VESOTE-konsortio ja Helsingin Uniklinikan Uneton Suomessa -hanke tavoitteellisia ja vaikuttavia liikunnan, ravitsemuksen ja uniterveyteen liittyvien tekijöiden ohjaus- ja seurantamenetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittävät monitoimijaisia palveluketjuja. MITU-hankkeessa Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö mallintavat ja juurruttavat yhteistyössä 11 sairaanhoitopiirin kanssa näiden sairaanhoitopiirien alueelle menetelmät mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Kanta-Häme ei osallistu näihin hankkeisiin. väestölle ja eri alojen ammattihenkilöille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu (MTEA) koulutuksia. Tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveystaitoja ja ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista. Kanta-Hämeessä toiminta ei ole ollut kovin aktiivista, mutta hankkeen ulkopuolelta on löytynyt uusi yhteistyökumppani Hämeen kesäyliopisto, joka on innostunut edistämään MTEA-koulutusten levittämistä ja vakiintumista koko Hämeen alueella. Yhdessä kesäyliopiston kanssa toteutetaan Janakkalassa Nuoren mielen ensiapu -koulutus. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin on ottanut MTEA-koulutuksen osaksi kokemusasiantuntijakoulutustaan.

12 Keski-Pohjanmaa kanssa perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukemiseksi. MITU-hankkeessa Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö mallintavat ja juurruttavat yhteistyössä 11 sairaanhoitopiirin kanssa näiden sairaanhoitopiirien alueelle menetelmät mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Keski-Pohjanmaalla on integroitu erikoissairaanhoidon rakenteisiin hankkeeseen sisältyviä menetelmiä: ammattihenkilöiden koulutus, palvelupolut, kirjaamisen käytännöt sekä yhteistyö järjestöjen savuttomuuskoutsien kanssa. haitallisempia kuin lukiolaisten. Keski-Pohjanmaalla on järjestetty koulutuksia seuraavasti: Ryhmäilmiö-koulutuksia kahdessa toimipisteessä, Päihdeilmiökokonaisuuksia kahdessa toimipisteessä. Menetelmät eivät ole ilmeisesti mukana maakunnallisessa valmistelussa. väestölle ja eri alojen ammattihenkilöille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu (MTEA) -koulutuksia. Tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveystaitoja ja ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä SOITE (Kokkola) on asettanut tavoitteekseen saada Soiteen oma MTEA-kouluttajaverkosto ja koulutukset ammattihenkilöille ovat käynnistyneet. SOITEn henkilöstölle on toteutettu sekä suomen- että ruotsinkielisiä MTEA-koulutuksia. Nuoren Mielen Ensiapu koulutuksen osalta yhteistyötä on tehty LAPE-muutosohjelman kanssa. Yhteinen keittiö -hankkeen pilotteja ei toimi Keski-Pohjanmaalla. Kokkolaan on kehitteillä Yhteinen keittiö. Olisi tärkeää saada maakuntaan vähintään kaksi yhteistä keittiötä vuonna Yhteinen keittiö kannattaa käynnistää yhteistyössä perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikan kanssa. THL:n itsemurhien ehkäisykoulutus hankkeen koulutus on järjestetty kerran Keski-Pohjanmaalla. ja pienituloiset iäkkäät (75+). Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan yhteinen maakunnallinen Voimaa vanhuuteen -työpaja järjestetään Seinäjoella Tavoitteena on perustaa maakunnalliset Voimaa vanhuuteen oppimisverkostot juurtumisen vahvistamiseksi maakuntatasolla. UKK-instituutin johtama VESOTE-konsortio ja Helsingin Uniklinikan Uneton Suomessa hanke vaikuttavia liikunnan, ravitsemuksen ja uniterveyteen liittyvien tekijöiden ohjaus- ja seurantamenetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittävät monitoimijaisia palveluketjuja. Keski-Pohjanmaa ei osallistu hankkeeseen.

13 Keski-Suomi kanssa perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukemiseksi. Kaikki Keski-Suomen kunnat ovat saaneet menetelmäkoulutuksen. Kärkihankkeen tuella on koulutettu menetelmän käyttöä perheiden liikunta- ja ravitsemusohjauksessa lisäksi viidellä paikkakunnalla. Koulutuksissa on vahvistettu työntekijöiden ohjaustaitoja erityisesti liittyen lapsen ylipainon ehkäisyyn ja hoitoon. Keski-Suomen maakunnallisen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmassa Neuvokas Perhe menetelmää ohjataan käyttämään lasten terveystarkastuksissa puheeksioton ja ohjauksen välineenä sekä perheen aktiivisen roolin vahvistamisessa. MITU-hankkeessa Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö mallintavat ja juurruttavat yhteistyössä 11 sairaanhoitopiirin kanssa näiden sairaanhoitopiirien alueelle menetelmät mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Keski-Suomessa on integroitu erikoissairaanhoidon rakenteisiin hankkeeseen sisältyviä menetelmiä: ammattihenkilöiden koulutus, palvelupolut, kirjaamisen käytännöt sekä tiivis yhteistyö järjestöjen ja sairaalan oman kokemusasiantuntijakoulutuksen saaneiden savuttomuuskoutsien kanssa. Savuttomuuskoutsit ovat toimineet erikoissairaanhoidossa osastoilla ja avopalveluissa pitäen yhteisvastaanottoja tai itsenäistä vastaanottoa psykiatrian vastuualueella. haitallisempia kuin lukiolaisten. Keski-Suomessa on järjestetty koulutuksia seuraavasti: Ryhmäilmiö-koulutuksia kahdessa toimipisteessä, Päihdeilmiökokonaisuuksia kahdeksassa toimipisteessä. Menetelmät eivät ole ilmeisesti mukana maakunnallisessa valmistelussa. väestölle ja eri alojen ammattihenkilöille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu (MTEA) koulutuksia. Tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveystaitoja ja ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista. Keski-Suomessa koulutukset sisältyvät sairaanhoitopiirin yhteiseen koulutustarjontaan, mikä tukee juurtumista. Yhteistyö LAPE-hankkeen kanssa on vahvaa. Sairaanhoitopiiriin on koulutettu ohjaajia, joiden työtä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri koordinoi. Yhteinen keittiö -hankkeen pilotteja ei toimi Keski-Suomessa. Jyväskylään ja Laukaalle on kehitteillä Yhteinen keittiö. Jyväskylässä Keltinmäen kirkolla toimii jo yhteisöruokailu Yhteinen keittiö-hengen mukaisesti. Yhteinen keittiö kannattaa käynnistää yhteistyössä perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikan kanssa. THL:n itsemurhien ehkäisykoulutus hankkeen koulutus on järjestetty kolme kertaa Keski- Suomessa. ja pienituloiset iäkkäät (75+). Keski-Suomeen on tulossa maakunnallinen Voimaa vanhuuteen -työpaja. Tavoitteena on perustaa maakunnallinen Voimaa vanhuuteen oppimisverkosto juurtumisen vahvistamiseksi maakuntatasolla. UKK-instituutin johtama VESOTE-konsortio ja Helsingin Uniklinikan Uneton Suomessa hanke vaikuttavia liikunnan, ravitsemuksen ja uniterveyteen liittyvien tekijöiden ohjaus- ja seurantamenetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittävät monitoimijaisia palveluketjuja. Keski-Suomi ei osallistu hankkeeseen.

14 Kymenlaakso kanssa perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukemiseksi. haitallisempia kuin lukiolaisten. Kymenlaaksossa on järjestetty koulutuksia seuraavasti: Ryhmäilmiö-koulutuksia ei olla järjestetty yhdessäkään toimipisteessä, Päihdeilmiökokonaisuuksia neljässä toimipisteessä. Menetelmät eivät ole ilmeisesti mukana maakunnallisessa valmistelussa. väestölle ja eri alojen ammattihenkilöille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu (MTEA) koulutuksia. Tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveystaitoja ja ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista. Kymenlaaksossa Vuoroveto kriisikeskus ja Kouvolan kaupunki tekevät tiivistä yhteistyötä, ja kriisikeskus kouluttaa kaupungin työntekijöitä. Koulutukset ovat levinneet myös Kotkaan. Vuoroveto kriisikeskus on ottamassa vastuulleen alueellisen koordinaation. Yhteinen keittiö -hankkeen pilotteja ei toimi Kymenlaaksossa. Virolahdelle on kehitteillä Yhteinen keittiö, ja Kouvola on kiinnostunut perustamaan Yhteisen keittiön. Yhteinen keittiö kannattaa käynnistää yhteistyössä perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikan kanssa. THL:n itsemurhien ehkäisykoulutus hankkeen koulutus on järjestetty kolme kertaa Kymenlaaksossa. ja pienituloiset iäkkäät (75+). Kymenlaaksoon on tulossa maakunnallinen Voimaa vanhuuteen -työpaja. Tavoitteena on perustaa maakunnallinen Voimaa vanhuuteen oppimisverkosto juurtumisen vahvistamiseksi maakuntatasolla. UKK-instituutin kokoama VESOTE-konsortio ja Helsingin Uniklinikan Uneton Suomessa -hanke tavoitteellisia ja vaikuttavia liikunnan, ravitsemuksen ja uniterveyteen liittyvien tekijöiden ohjaus- ja seurantamenetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittävät monitoimijaisia palveluketjuja. MITU-hankkeessa Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö mallintavat ja juurruttavat yhteistyössä 11 sairaanhoitopiirin kanssa näiden sairaanhoitopiirien alueelle menetelmät mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Kymenlaakso ei osallistu näihin hankkeisiin.

15 Lappi kanssa perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukemiseksi. MITU-hankkeessa Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö mallintavat ja juurruttavat yhteistyössä 11 sairaanhoitopiirin kanssa näiden sairaanhoitopiirien alueelle menetelmät mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Lapissa on integroitu erikoissairaanhoidon rakenteisiin hankkeeseen sisältyviä menetelmiä: ammattihenkilöiden koulutus, palvelupolut, kirjaamisen käytännöt sekä yhteistyö järjestöjen savuttomuuskoutsien kanssa. haitallisempia kuin lukiolaisten. Lapissa on järjestetty koulutuksia seuraavasti: Ryhmäilmiökoulutuksia kahdessa toimipisteessä, Päihdeilmiökokonaisuuksia viidessä toimipisteessä. Menetelmät eivät ole ilmeisesti mukana maakunnallisessa valmistelussa. väestölle ja eri alojen ammattihenkilöille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu (MTEA) koulutuksia. Tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveystaitoja ja ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista. Lapin sairaanhoitopiiri on lähtenyt mukaan yhteistyöhön vasta helmikuussa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri tekee myös yhteistyötä, ja Kemin kriisikeskus Turvapoiju on ottamassa vastuuta alueellisen ohjaajaverkoston koordinoinnista. Pitkät välimatkat tuottavat haasteita koulutusten järjestämiseen. Oulun seudulla on aktiivisia yhteistyökumppaneita, kuten Hyvän mielen talo, joka on kouluttanut organisaatioonsa omia ohjaajia. Utsjoki on Lapin pohjoisin alue, jossa pidetty mtea-koulutuksia ja alueelle kouluttautui oma ohjaaja. Yhteinen keittiö -hankkeen pilotteja ei toimi Lapissa. Ivaloon ja Tornioon on kehitteillä Yhteinen keittiö. Rovaniemi ja Enontekiö ovat kiinnostuneita perustamaan Yhteisen keittiön. Yhteinen keittiö kannattaa käynnistää yhteistyössä perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikan kanssa. Utsjoen kunnan hallinnoimassa Ensiapu itsemurhavaarassa olevalle ELÄMÄ hankkeessa vahvistetaan kanadalaisen ASIST-menetelmän avulla ammattihenkilöiden ja yhteisön jäsenten taitoja tunnistaa itsemurhavaara ja ottaa se puheeksi sekä tukea itsemurhavaarassa olevaa. Koulutukset ovat käynnistyneet vasta maaliskuussa 2018, ja niitä on järjestetty Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä, Ivalossa, Sodankylässä ja Rovaniemellä, yksi kussakin. Hanke suuntautuu Ylä- Lapin alueelle ja erityisesti saamelaisväestöön. Menetelmän sisältyminen Lapin maakunnallisen valmisteluun olisi tärkeää, sillä myöhemmin arvioidaan menetelmän tuomista koko Suomeen. THL:n itsemurhien ehkäisykoulutus hankkeen koulutus on järjestetty Rovaniemellä. Lisäksi on järjestetty erillinen koulutus ammattikorkeakoululle. ja pienituloiset iäkkäät (75+). Lapissa on perustettu maakunnallinen Voimaa vanhuuteen oppimisverkosto vahvistamaan juurtumista maakuntatasolla. UKK-instituutin johtama VESOTE-konsortio ja Helsingin Uniklinikan Uneton Suomessa hanke vaikuttavia liikunnan, ravitsemuksen ja uniterveyteen liittyvien tekijöiden ohjaus- ja seurantamenetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittävät monitoimijaisia palveluketjuja. Lappi ei osallistu hankkeeseen.

16 Pirkanmaa UKK-instituutin kokoama VESOTE-konsortio ja Helsingin Uniklinikan Uneton Suomessa -hanke vaikuttavia liikunnan, ravitsemuksen ja uniterveyteen liittyvien tekijöiden ohjaus- ja seurantamenetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittävät monitoimijaisia palveluketjuja. Pirkanmaalla päämääränä on toimijoiden yhteinen palvelutarjotin, jota täydennetään hankkeen jälkeen päihteiden käytön vähentämistä ja savuttomuuden lisäämistä koskevilla aiheilla. VE- SOTE-koulutukseen on elokuuhun mennessä osallistunut 190 ammattilaista, jotka toteuttivat elintapaohjauksen kehittämistehtävän osana koulusta. Hankkeessa on tehty vahvaa yhteistyötä kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden verkoston kanssa. Konkreettisena toimena järjestetty paikallisia säännöllisiä verkostokokouksia tutorin johdolla. Hankkeen pilottikohderyhmänä ovat keuhkoahtaumatautia sairastavat ja mielenterveysasiakkaat. Mielenterveysasiakkaiden ravitsemusohjaukseen kehitetty materiaalia ja järjestetty seminaareja. Hankkeen aikana järjestetty runsaasti tilaisuuksia shp:n sisällä ja kunnissa. PSHP erityisenä onnistumisena on VESO- TEn linkittäminen Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ja vahva kuntakohtainen verkostotyö. VESOTEn päätyttyä elintapaohjauksen palveluverkoston jatkokehittämisestä vastuun ottavat kuntien hyvinvointikoordinaattorit ennen kuin vastuu siirtyy uudelle maakunnalle. Juurrutuksen toimenpiteinä ovat kuntakohtaiset tiedot aikuisille elintapaohjausta ravitsemuksesta, liikunnasta ja unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta, alueellinen elintapaohjauksen palvelutarjotin, elintapaohjauksen näkyvyys alueellisissa hyvinvointikertomuksissa sekä säännöllinen jatkokoulutus elintapaohjausverkostolle. Hankkeen vastuuhenkilö on maakunnan hyte-työryhmän esittelijä ja koordinaatiotyöryhmän jäsen. Maakunnan muutosjohtaja on yksi projektiryhmän jäsenistä. Maakunnan osallisuustyöryhmässä, koordinaatiotyöryhmässä ja hyte-työryhmässä on kussakin yksi projektiryhmäläinen jäsenenä. Hanke tekee yhteistyötä Virtuaalisairaalan-, LAPE-, ODA- ja MITU-hankkeiden kanssa. kanssa perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukemiseksi. MITU-hankkeessa Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö mallintavat ja juurruttavat yhteistyössä 11 sairaanhoitopiirin kanssa näiden sairaanhoitopiirien alueelle menetelmät mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Pirkanmaalla tehdään parhaillaan yhteistyötä hankkeeseen sisältyvien menetelmien integroimiseksi erikoissairaanhoidon rakenteisiin (ammattihenkilöiden koulutus ja tupakoinnin kirjaamisen käytännöt). Hanketoimijat tekevät tiivistä yhteistyötä terveyden edistämisen työryhmän kanssa ja psykiatrialle perustettu moniammatillinen savuttomuustyöryhmä toimii aktiivisesti. haitallisempia kuin lukiolaisten. Pirkanmaalla on järjestetty koulutuksia seuraavasti: Ryhmäilmiö-koulutuksia kahdessa toimipisteessä, Päihdeilmiökokonaisuuksia kahdessatoista toimipisteessä. Menetelmät eivät ole ilmeisesti mukana maakunnallisessa valmistelussa. väestölle ja eri alojen ammattihenkilöille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu (MTEA) -koulutuksia. Tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveystaitoja ja ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista. Pirkanmaalla on järjestetty koulutuksia sairaanhoitopiirissä, useissa kunnissa sekä yksittäisille yhdistyksille. MTEA on kirjattu alueelliseen hyvinvointikertomukseen, ja sairaanhoitopiiriin on koulutettu ohjaajia. Suomen Mielenterveysseuran hankkeen yhteyshenkilöitä on mukana maakunnan hyte-työryhmässä, digitalisaatiotyöryhmässä, päihde- ja mielenterveyspalvelujen työryhmässä sekä aikuisten sosiaalipalvelujen työryhmässä. Hanke

17 tekee alueellista yhteistyötä VESOTE-hankkeen kanssa. MTEA-koulutustoiminta on ollut Pirkanmaalla vilkasta. Muun muassa Tampereen kaupunkiseudun opetusalan osaamisen kehittämispalvelun (Osake) kanssa toteutettiin MTEA-koulutusten sarja. Koulutukset oli suunnattu Pirkanmaan kuntien työntekijöille. Alueella on järjestetty myös useita väestölle suunnattuja koulutuksia. Tampereella toimii Yhteinen keittiö -hankkeen pilotti. Sen erityispiirre on ikääntyneiden osallisuuden vahvistaminen. Kangasalla on kehitteillä Yhteinen keittiö. Yhteinen keittiö kannattaa käynnistää yhteistyössä perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikan kanssa. THL:n itsemurhien ehkäisykoulutus hankkeen koulutus on järjestetty kaksi kertaa Pirkanmaalla. Tampereen lääketieteellinen tiedekunta tarjoaa koulutuksen myös osana yleislääketieteen erikoistumiskoulutusta. ja pienituloiset iäkkäät (75+). Pirkanmaalla on perustettu maakunnallinen Voimaa vanhuuteen oppimisverkosto vahvistamaan juurtumista maakuntatasolla. Maakunnan hyte-työryhmän jäseniä on ollut mukana hankkeen verkostoseminaarissa.

18 Pohjanmaa kanssa perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukemiseksi. MITU-hankkeessa Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö mallintavat ja juurruttavat yhteistyössä 11 sairaanhoitopiirin kanssa näiden sairaanhoitopiirien alueelle menetelmät mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Pirkanmaalla tehdään parhaillaan yhteistyötä hankkeeseen sisältyvien menetelmien integroimiseksi erikoissairaanhoidon rakenteisiin (ammattihenkilöiden koulutus ja tupakoinnin kirjaamisen käytännöt). Hanketoimijat tekevät tiivistä yhteistyötä terveyden edistämisen työryhmän kanssa ja psykiatrialle perustettu moniammatillinen savuttomuustyöryhmä toimii aktiivisesti. haitallisempia kuin lukiolaisten. Pohjanmaalla on järjestetty koulutuksia seuraavasti: Ryhmäilmiö-koulutuksia ei ole pidetty yhdessäkään toimipisteessä, Päihdeilmiökokonaisuuksia neljässä toimipisteessä. Menetelmät eivät ole ilmeisesti mukana maakunnallisessa valmistelussa. väestölle ja eri alojen ammattihenkilöille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu (MTEA) koulutuksia. Tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveystaitoja ja ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista. Vaasan sairaanhoitopiirissä on järjestetty koulutuksia suomeksi ja ruotsiksi ja organisaatio on saamassa myös muutaman oman MTEA-ohjaajan, jotka jatkavat kouluttamista sairaanhoitopiirissä. Vaasassa on koulutettu myös TYPin työntekijöitä. Lisäksi Pohjanmaan kriisikeskus Valo on osallistunut aktiivisesti MTEA-toimintaan ja on kouluttanut omia ohjaajia. Pohjanmaan alueelle pyritään rakentamaan paikallinen MTEA-ohjaajaverkosto ja koulutusten koordinointirakenne. Yhteinen keittiö -hankkeen pilotteja ei toimi Pohjanmaalla. Vaasa on kiinnostunut perustamaan Yhteisen keittiön Olisi tärkeää, että Pohjanmaalla perustettaisiin vähintään kaksi Yhteistä keittiötä vuonna Yhteinen keittiö kannattaa käynnistää yhteistyössä perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikan kanssa. THL:n itsemurhien ehkäisykoulutus hankkeen koulutus on järjestetty kerran Pohjanmaalla. ja pienituloiset iäkkäät (75+). Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan yhteinen maakunnallinen Voimaa vanhuuteen -työpaja järjestetään Seinäjoella Tavoitteena on perustaa maakunnalliset Voimaa vanhuuteen oppimisverkostot juurtumisen vahvistamiseksi maakuntatasolla. UKK-instituutin johtama VESOTE-konsortio ja Helsingin Uniklinikan Uneton Suomessa hanke vaikuttavia liikunnan, ravitsemuksen ja uniterveyteen liittyvien tekijöiden ohjaus- ja seurantamenetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittävät monitoimijaisia palveluketjuja. Pohjanmaa ei osallistu hankkeeseen.

19 Pohjois-Karjala - UKK-instituutin kokoama VESOTE-konsortio ja Helsingin Uniklinikan Uneton Suomessa -hanke vaikuttavia liikunnan, ravitsemuksen ja uniterveyteen liittyvien tekijöiden ohjaus- ja seurantamenetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittävät monitoimijaisia palveluketjuja. Pohjois-Karjalassa päämääränä on erityisesti kehittää pitkäaikaissairauksien hoitopolkua, arvioida elintapaohjauksen vaikuttavuutta hoitotuloksiin sekä kehittää uusia tapoja toteuttaa ravitsemusneuvontaan. Hankkeessa kehitettiin ja laadullistettiin liikuntaneuvonnan palveluketjua ja lisättiin liikuntaneuvonnan toimipisteitä useampaan kuntaan. Liikuntaneuvonnan kohderyhmänä ovat tyypin 2 diabeetikot ja diabetesriskissä olevat sekä raskausdiabeetikot. Liikuntaneuvojat toimivat terveysasemilla ja kuuluvat diabeteksen hoidon moniammatilliseen tiimiin. Hankkeessa on lisäksi kokeiltu terveysaseman lähipisteellä myös liikuntaneuvonnan etäpalvelua. VESOTE-koulutukseen on elokuuhun mennessä osallistunut 100 ammattilaista. Hankkeen aikana on kehitetty paikallisia elintapa- ja painonhallintaryhmiä, järjestetty tilaisuuksia eri puolella maakuntaa ja tuotu elintapaohjausta näkyväksi. Hankkeen erityisenä onnistumisena on liikuntaneuvonnan juurtuminen ja laadukkaan liikuntaneuvonnan palvelupolun luominen ja palvelun juurtuminen osaksi terveysasemien palvelua. Jatkossa liikuntaneuvonnan toteuttavat terveysasemien fysioterapeutit osana työtään. Hankkeen vastuuhenkilöt osallistuvat maakunnalliseen valmistelutyöhön; koordinaattori ja VESOTE-hankevastaava ovat Siun soten HYTE - johtoryhmässä ja koordinoivat kuntien soten HYTE yhdyshenkilöverkostoa. Hanke tekee yhteistyötä mm. LAPE- ja digihankkeiden kanssa. kanssa perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukemiseksi. haitallisempia kuin lukiolaisten. Pohjois-Karjalassa on järjestetty koulutuksia seuraavasti: Ryhmäilmiö-koulutuksia kahdessa toimipisteessä, Päihdeilmiökokonaisuuksia kuudessa toimipisteessä. Menetelmät eivät ole ilmeisesti mukana maakunnallisessa valmistelussa. väestölle ja eri alojen ammattihenkilöille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu (MTEA) koulutuksia. Tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveystaitoja ja ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista. Pohjois-Karjalassa on järjestetty muutamia yksittäisiä koulutuksia, ja ammattiopisto Luovi on kouluttanut henkilökuntaansa. Siun sotessa on koulutettu omia ohjaajia, jotka aloittavat MTEA-koulutusten levittämisen sisäisinä koulutuksina syksyn 2018 aikana. Yhteinen keittiö -hankkeen pilotteja ei toimi Pohjois-Karjalassa. Joensuu on kiinnostunut perustamaan Yhteisen keittiön Olisi tärkeää, että Pohjois-Karjalaan perustettaisiin vähintään kaksi Yhteistä keittiötä vuonna Yhteinen keittiö kannattaa käynnistää yhteistyössä perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikan kanssa. THL:n itsemurhien ehkäisykoulutus hankkeen koulutusta ei ole järjestetty Pohjois-Karjalassa ahkerasta markkinoinnista huolimatta. ja pienituloiset iäkkäät (75+). Pohjois-Karjalassa on perustettu maakunnallinen Voimaa vanhuuteen oppimisverkosto vahvistamaan juurtumista maakuntatasolla. Pohjois-Karjalassa yhteistyö I&O-muutosagentti Tuula Kiviniemen kanssa on aktiivista.

20 MITU-hankkeessa Filha ry, A-klinikkasäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Kuntoutussäätiö mallintavat ja juurruttavat yhteistyössä 11 sairaanhoitopiirin kanssa näiden sairaanhoitopiirien alueelle menetelmät mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Pohjois-Karjala ei osallistu tähän hankkeeseen.

21 Pohjois-Pohjanmaa UKK-instituutin kokoama VESOTE-konsortio ja Helsingin Uniklinikan Uneton Suomessa -hanke vaikuttavia liikunnan, ravitsemuksen ja uniterveyteen liittyvien tekijöiden ohjaus- ja seurantamenetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kehittävät monitoimijaisia palveluketjuja. Pohjois-Pohjanmaalla päämääränä on, että kohderyhmään kuuluva väestö liikkuu enemmän, istuu vähemmän, syö monipuolisesti ja terveellisesti, nukkuu paremmin, laihtuu tai ei liho sekä ottaa vastuuta omasta terveydestään noudattamalla terveellisiä elintapoja. Erityisenä kohderyhmänä Pohjois-Pohjanmaalla ovat lihavat aikuiset ja valtimotautia sairastavat. VESOTE-koulutukseen on elokuuhun mennessä osallistunut 130 ammattilaista. Hankkeessa on luotu Valtimopotilaan Tulppa-avokuntoutuksen palvelupolku lihavalle aikuiselle, koottu aktiivisesti yhteen paikallisia toimijoita, järjestetty säännöllisesti monipuolisia elintapa- ja painonhallintaryhmiä. Hankkeen aikana on kehitetty elintapaohjaamisen kirjaamiskäytänteitä, liikuntalähetekäytäntöä ja järjestetty paljon ravitsemus- ja liikuntakoulutustilaisuuksia koko maakunnan alueella. Hankkeen aikana on tekeillä elintaparyhmätoiminnan arviointi ja organisoinnin kannusteet ja esteet -tutkimustyö. Palveluketju valtimopotilaan elintapaohjauksesta pyritään juurruttamaan hankkeen päättyessä, samoin kun monipuolinen painonhallintaryhmätoiminta. Elintapaohjaus pyritään saamaan osaksi laajempaa PPSHP:n palvelukokonaisuutta. Hankkeen erityisenä onnistumisena on poikkihallinnollinen yhteistyö laajan verkoston kanssa, palveluketjun luominen kohderyhmälle sekä elintapaohjaamisen kirjaamisen kehittäminen. Hankkeen vastuuhenkilö on mukana maakunnallisessa valmistelutyöryhmässä. Hanke tekee monipuolista yhteistyötä mm. Virtuaalisairaala- ja LAPE-hankkeiden sekä Neuvokas perhe hankkeen kanssa. kanssa perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukemiseksi. haitallisempia kuin lukiolaisten. Pohjois-Pohjanmaalla on järjestetty koulutuksia seuraavasti: Ryhmäilmiö-koulutuksia kymmenessä toimipisteessä, Päihdeilmiökokonaisuuksia kuudessatoista toimipisteessä. Menetelmät eivät ole ilmeisesti mukana maakunnallisessa valmistelussa. väestölle ja eri alojen ammattihenkilöille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu (MTEA) koulutuksia. Tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveystaitoja ja ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista. Pohjois-Pohjanmaalla MTEA on sisällytetty Arjen turvaa toimintamallin hyte-työhön ja suunnitelmiin. Tavoitteena on kouluttaa 14 kunnan työntekijöitä. Tarkoitus on kokeilla koulutuksen järjestämistä webinaarina ja kerätä kokemuksia, kuinka etäkoulutus toimii. Yhteistyötä on LAPE-hankkeen kanssa Nuoren Mielen Ensiavun osalta. Yhteinen keittiö -hankkeen pilotteja ei toimi Pohjois-Pohjanmaalla. Ouluun ja ilmeisesti myös Iihin on kehitteillä Yhteinen keittiö. Yhteinen keittiö kannattaa käynnistää yhteistyössä perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikan kanssa. THL:n itsemurhien ehkäisykoulutus hankkeen koulutus on järjestetty kaksi kertaa Pohjois- Pohjanmaalla. Oulun lääketieteellinen tiedekunta tarjoaa koulutuksen myös osana yleislääketieteen erikoistumiskoulutusta. ja pienituloiset iäkkäät (75+). Pohjois-Pohjanmaalla on perustettu maakunnallinen Voimaa