Kas kuusen latvassa oksien alla

Transkriptio

1 Kas kuusen latvassa oksien alla Vanhojen koululaulujen ilta klo Rauman opettajankoulutuslaitoksen Toivo Laurilehto -salissa Opettajaseminaarien anti koulujen laulunopetukseen Professori Reijo Pajamo Laulujen säestys lehtori Pirkko Martti

2 Olet maamme, armahin Suomenmaa, ihanuuksien ihmemaa; :,: joka niemeen, notkohon, saarelmaan kodin tahtoisin nostattaa. :,: Kodin ympäri viljavat vainiot kalarantoja kaunistais, :,: jalon kansan kuntoa laulelmat yli aaltojen kuljettais. :,: Saisi kuulla maailma kummakseen miten täälläkin taistellaan, :,: pyhän, kauniin, oikean voitollen ilojuhlina riemuitaan. :,: Kaikki, kaikk ylös yhtenä miehenä nyt Suomen onnea valvomaan! :,: Hetken työ tuhatvuosihin vaikuttaa, isänmaahan ja maailmaan. :,: J.H. Erkko - Kansansävelmä Tuuli hiljaa henkäilee, aalto vapaa välkkyilee. Pikku lintu suruton laulelee: Nyt kevät on. Vuokko kaunis kuvussaan avaa silmät unestaan, kaunokukat hymyten nousee kasteniityllen. Pursi kaunis kiikuttaa somasti sen soutajaa, maamies peltoon pehmeään kylvää, kyntää siementään. Lapset kukkakimpuillaan koristavat hiuksiaan. Riemulaulu verraton kaikuvi: Nyt kevät on. Olli Vuorinen C.M. Bellman 2

3 Minne käy tuulen ilmassa tie? Minnekkä myrsky, merien aallot viimeinkin vie? Missä on pilven hautausmaa? Sanoppa, missä taivahan tähti levätä saa? Ihminen minne? Minnekkä hän? Minnekkä rientää ihmisen henki? Tiedätkö sen? Nestor Järvinen (?) E.A. Hagfors Lehti puusta variseepi, päivä yötä pakenee, lintu pieni syksyn tieltä kesämaille rientelee. Minä pieni paimentyttö lentohon en pääsekään, tänne, tänne jäädä täytyy syksyhyn ja ikävään. P.J. Hannikainen Nytpä tahdon olla ma pienen mökin laittaja: seinät kun saan valmihiksi, toisen pään teen kammariksi, päähän toiseen pirttisen, sievän, hauskan, puhtoisen. Sitten vielä rakennan tallin, aitan, ometan; hyv on olla myöskin sauna, jossa kylven lauantaina, riihi metsän rinnassa, nuottakota rannassa. Talliss oiva hevonen, 3

4 panna auran etehen, neljä lehmää ometassa, pieni porsas karsinassa, lampahia vuonineen määrällensä kymmenen. Pellot kauniit, viljavat, niityt, nurmet ruohoisat, paljon voimaa tehdä työtä, sekä aina onni myötä. - Siin on kaikki toivehein, joista laulun tään ma tein. P.J. Hannikainen - Kansansävelmä Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Hänt ihana enkeli kotihin vie. Niin pitkä on matka, ei kotia näy, vaan ihana enkeli vieressä käy. On pimeä korpi ja kivinen tie ja usein se käytävä liukaskin lie. Oi, pianhan lapsonen langeta vois, jos käsi ei enkelin kädessä ois. Immi Hellén P.J. Hannikainen Juhannus on meillä herttainen, kirkas taivas on sininen. Pirtti on jo pesty, valkoinen, pihamaakin laastu on. Koivujen lehvät portailla huiskii, kesän juhlasta pihlaat kuiskii, metsiköstä kielot kannettiin, sinikukat huoneisiin. Arkityönsä väki lopettaa, kaikki iltaa jo odottaa. Kalliolle kokko kohoaa, kunhan yöhyt ennättää. Sielläpä silloin laulut ne soivat, suuret, pienet kun karkeloivat. 4

5 Räiskyellen kokko palavi, kesäyöhön sammuvi. Maija Konttinen - Kansansävelmä Tiedän paikan armahan, rauhallisen ihanan, joss on olo onnekas, elo tyyni suojakas. Sepä kotikulta on, koti kallis, verraton. Eipä paikkaa olekaan kodin vertaa ollenkaan. Siell on isä rakkahin, siellä äiti armahin, siellä siskot, veikkoset, riemurinnat, iloiset. Suojaa, Herra, kotini, anna sille armosi, anna olla enkelein vartijana kodillein. Konstantin Raitio - Kansansävelmä Nouse tuonne kunnahille, katso maatas kaunista, silmäele laakson pohjaan nurmen kukkaloistetta: näet kuinka laine huuhtoo laakson rantaa vihantaa, siispä huuda alas laaksoon: :,: Kaunis olet, synnyinmaa! :,: Katso, runsas ruis kuin huojuu, rikkautta uhkuaa, heelmäpuill on oksat täynnä antimia kauniita, kukkatarhat, nurmipellot metisinä tuoksuaa, 5

6 siispä huuda yli peltoin: :,: Kaunis olet, synnyinmaa! :,: Näätkös tuolla lehdikossa karjan ilonpitoa? Vesakosta tuolta kuulet paimentorven soittoa. Päivä paistaa taivahalta, maamme valon loiston saa; siispä huuda taivaan puoleen: :,: Kaunis olet, synnyinmaa! :,: Mihkel Veske - K. A. Herman Jäi toiset aamulla nukkumaan, kun otin konttini naulastaan ja kiiruhdin karjateille. Mä kutsuin Herttaa ja Helunaa, ne seuras torveni toitantaa, ja metsä soitteli meille, soitteli meille. On armas sunnuntaiaamu tää, se muistot mielessä herättää - nyt toiset on kirkkotiellä. Mä etsin kirjani kontistain, sen äitivainaalta muistoks sain - hän on jo tallella siellä, tallella siellä. Nyt metsä kirkkoni olla saa, voi täälläi palvella Jumalaa, mun urkuni kauniit, soikaa! Mun kirkkon katto on korkeella, ja yks on ystävä seurana, hän kyllä muistavi poikaa, paimenpoikaa. Immi Hellén Mikael Nyberg Meripoikki meit varjelkkon daevas! Vaevaloine o elämän dääll, 6

7 Ko me ansatte leippätäm laevas, Kaukans seilaile valdmerem bääll. Kon duul puhku ja aallo nep pauha, Sillo meill alka armoton dyä, Sillo miähill ei suodakka rauha Olkkom bäev sitt taikk syyspimi yä. Meill o hentt joka mailma loukos, Niingo hyvi se ymmärätt kyll. Niit o musti ja kredliinej joukos. Semssi konei ol paittaka yll. Paras hentt meill o Suomemaas sendä, Händ en goska me unhotta voi, Hänellp preivej meild yhtmitta lendä, Hänells silkki ja kultta met toi. Meripoikki meit varjelkkon daevas! Vaevaloine o elämän dääll, Paras sendä o ollaksem laevas, Ko mes seilaile valdmerem bääll. Hjalmar Nortamo Aksel Törnudd Kauas missä katse kantaa yli peltojen, missä kaartaa taivon rantaa salo sininen, siellä Satakunnan kansa tyynnä kyntää aurallansa maata isien. Virtaa läpi vainioiden Kokemäen vuo. Suurten selkäin, korpisoiden mailta tullen tuo koskin kuohuu, tulvoaapi, kansan mieltä kasvattaapi, uutta voimaa luo. Täällä muinoin töin ja toimin raatoi rauhan mies, Luonnon voitti loitsuvoimin, synnyt syvät ties. Kasvun kotipelto kantoi, raatajalle onnen antoi lämmin kotilies. Koska Suomen viljelystä uhkaa sorron yö, häätämään käy hävitystä täällä kansan työ. Nousee Satakunnan kansa, entisellä voimallansa karhun kämmen lyö. Aino Voipio Aksel Törnudd