PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2018 1

Transkriptio

1 Kunnanvaltuusto PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Aika klo 18:00-18:56 Paikka Valtuustosali Läsnä Räisänen Pentti kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hollanti Jyrki kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Tiainen Marko kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Aho Hannu jäsen Ahola Jaana jäsen Jämsén Reijo jäsen Jämsén Teppo jäsen Kahilainen Seppo jäsen Kananen Erkki jäsen Kananen Markku jäsen Karppinen Minna jäsen Lahtinen Juuso jäsen Logrén Marjo jäsen Mattola Tauno jäsen Mikkonen Tuulia jäsen Nykänen Onni jäsen Närhi Sirpa jäsen Paananen Karri jäsen Parkkonen Kari jäsen Pärnänen Raimo jäsen Saastamoinen Tapio jäsen Skantz Tuomas jäsen Sutinen Pekka jäsen Ylälehto Jani jäsen Karvonen Juha varajäsen Jarmo Ihalaisen tilalla Kananen Aira varajäsen Tomi Jämsénin tilalla Hämäläinen Jouni varajäsen Taina Kangasluoman tilalla Poissa Ihalainen Jarmo jäsen Jämsén Tomi jäsen Kangasluoma Taina jäsen Muut Kinnunen Ari kunnanjohtaja Sieppi Maija vs.kunnansihteeri Asiat Allekirjoitukset Pentti Räisänen Puheenjohtaja Maija Sieppi Pöytäkirjanpitäjä

2 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Pöytäkirjan tarkastus Pihtiputaalla 31.toukokuuta 2018 Jani Ylälehto Hannu Aho sähköinen tarkistus sähköinen tarkistus Pöytäkirjan nähtävilläolo Pihtiputaalla 1. kesäkuuta 2018 Pöytäkirjanpitäjä Maija Sieppi

3 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 37 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 38 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 39 Myllyniemen ranta-asemakaava / Maankäyttösopimuksen hyväksyminen 40 Myllyniemen ranta-asemakaava / KAAVAN HYVÄKSYMINEN Suvannonlahden leirikeskus, kehittämissuunnitelma Pihtiputaan Parhaaksi- valtuustoryhmän aloite lääkärivastaanottoaikojen saamisen parantamiseksi 43 Kuntalaisaloite aurinkoenergian keräämisestä sähkön ja lämpimän veden tuottamiseen 44 Pihtiputaan Parhaaksi -valtuustoryhmän aloite jätteiden keräyspisteiden tyhjennyksestä ja niiden siisteydestä Kuntalaisaloite Pihtiputaan pihakilpailu Aloite Pihtiputaan kunnanhallitukselle liikuntatilojen uudistamisesta Muut esille tulevat asiat 62

4 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanvaltuusto Kuntalain 94 :n sekä Pihtiputaan kunnan hallintosäännön 111 :n mukaisesti kokouskutsun antaa valtuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu lähetetään vähintään neljä päivää ennen valtuuston kokousta kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksissa läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus. Samassa ajassa kokouksesta on tiedotettava kunnan verkkosivuilla. Kokouskutsu voidaan lähettää sähköisesti, jos kunta huolehtii, että tähän tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä. Kunnanvaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun jäsenistä vähintään 18 on paikalla. Läsnäolevien valtuutettujen lukumäärä selviää kokouksen alussa toimitettavassa nimenhuudossa. Hallintosäännön 118 :n mukaan nimenhuudon jälkeen saapuvan valtuutetun on ilmoittauduttava välittömästi puheenjohtajalle. Poistumisesta kesken kokouksen on ilmoitettava puheenjohtajalle. Kokouskutsu on lähetetty sähköisesti. Kunnanvaltuuston esityslista on samana päivänä asetettu nähtäville myös kunnan yleiseen tietoverkkoon. Puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto Pöytäkirjantarkastajien valinta Kunnanvaltuusto Hallintosäännön 132 :n mukaan kunnanvaltuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Kunnanvaltuuston pöytäkirja tarkastetaan kokousta seuraavana torstaina klo ( ) ja pidetään yleisesti nähtävänä saman viikon perjantaina. Aakkosjärjestyksen mukaan pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Ylälehto Jani ja Aho Hannu. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jani Ylälehto ja Hannu Aho.

6 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Myllyniemen ranta-asemakaava / Maankäyttösopimuksen hyväksyminen Kunnanhallitus Tuula Blomqvist, Ilkka Sutinen ja Juhani Sutinen omistavat Pihtiputaankunnan Säkkärämäen kylässä kiinteistön Myllyniemi (osa tilasta) RN:o (Harmaalanrannalla, Koliman rannalla). Maanomistajat ovat olleet yhteydessä kuntaan sen selvittämiseksi, voidaanko Koliman rantayleiskaavan mukaiset kaksi RA-rakennuspaikkaa (loma-asuminen) siirtää helpommin käytettävälle ja syvempirantaiselle rantaosuudelle kiinteistön keskiosassa sekä voidaanko samalla määritellä tilan neljän rakennuspaikan riittävä koko. Kunnan ja maanomistajien kesken on sovittu, että Pihtiputaan kunta käynnistää kaavamuutoksen valmistelun. Kunnanhallitus on tehnyt Myllyniemen ranta-asemakaavan kaavoituspäätöksen. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on tutkia Koliman rantayleiskaavan mukaisten kahden RA-rakennuspaikan siirtomahdollisuudet sekä kiinteistön neljän RA-rakennuspaikan riittävä koko. Kaavoitustilanne Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava maak.valt. hyv , (lainvoimainen ) Koliman rantayleiskaava kvalt. hyv Vahvistettu osittain Kaavoituspäätös Kunnanhallitus on tehdyt Myllyniemen ranta-asemakaavan kaavoituspäätöksen Samassa kokouksessa päätettiin MRL 53 :n mukaisen rakennuskiellon asettamisesta tilalle Kaavan laatiminen on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa loma-asunnon rakentaminen rakennettavuudeltaan parempaan paikkaan. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 20 1 mom:n mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta, rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan sekä maapolitiikan harjoittamisesta. Kunnalla on siis suunnittelumonopoli alueellaan, mutta siitä poiketen maanomistajalla on oikeus ranta-asemakaavan laatimiseen omistamallaan ranta-alueella.

7 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto MRL 74 Maanomistajan oikeus ranta-asemakaavan laatimiseen Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle 63 :ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Jos maanomistaja huolehtii ranta-asemakaavan laatimisesta, hänen on toimitettava kaavan laadinnan yhteydessä syntynyt pohjakartta kunnan säilytettäväksi ja käytettäväksi osana kunnan kartta-aineistoa. ( /323) Maanomistajan toimesta laaditun asemakaavaehdotuksen käsittelyssä noudatetaan muutoin, mitä 8 luvussa säädetään. Maanomistajan toimesta laadittu asemakaavaehdotus on kunnassa käsiteltävä ilman tarpeetonta viivytystä. Maankäyttösopimusta koskevia määräyksiä (MRL 12 a luku) MRL 91 b Maankäyttösopimukset Kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia (maankäyttösopimus). Maankäyttösopimuksissa ei voida kuitenkaan sitovasti sopia kaavojen sisällöstä. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei koske sopimusten tekemistä kaavoituksen käynnistämisestä. Maankäyttösopimuksilla voidaan tämän luvun kehittämiskorvausta koskevien säännösten rajoittamatta laajemminkin sopia osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Maankäyttösopimuksesta tiedotetaan kaavan laatimisen yhteydessä. Tarkoituksesta tehdä maankäyttösopimus on tiedotettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Jos tarkoitus tehdä maankäyttösopimus tulee esille vasta sen jälkeen, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu, asiasta tulee kaavan laatimisen yhteydessä tiedottaa osallisten tiedonsaannin kannalta sopivalla tavalla. Pihtiputaan kunnan ja maanomistajien Tuula Blomqvistin, Ilkka Sutisen ja Juhani Sutisen välinen maankäyttösopimus (otteita) Sopimus koskee Pihtiputaan kunnassa, Säkkärämäen kylässä sijaitsevaa kiinteistöä Myllyniemi (osa tilasta) RN:o 4:145, kiinteistötunnus (Harmaalanrannalla, Koliman rannalla). Sopimusalueen eli ranta-asemakaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on

8 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto noin 15,4 ha. Sopimusalue on rajattu punaisella tämän sopimuksen liitekartassa (liite 1 / sopimusalue). Maanomistajat ovat tilanneet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ltä ranta-asemakaavamuutoksen laatimisen. Maanomistaja vastaa konsulttityön hankinnasta ja konsulttikustannuksista. Kaavan luontoselvitys tehdään osana kunnan tilaamia muita luontoselvityksiä ja kaavan luontoselvityksen kustannukset maksaa maanomistaja. Kunta huolehtii kustannuksellaan kaavan pohjakartan laatimisesta ja hyväksymisestä, kaavan edellyttämistä kuulutuksista, viranomaisneuvotteluista sekä kunnan virka- ja luottamusmieskäsittelyn aiheuttamista kustannuksista. Sopimus tehdään kaavan suhteen ehdollisena. Maankäyttösopimuksessa mainitut vaikutukset syntyvät vain, jos kaava tulee voimaan. Maankäyttösopimuksen hyväksyy kunnanvaltuusto, koska valtuustossa ei ole hyväksytty maankäyttösopimuksen hyväksymisen yleisiä perusteita (hallintosäännön 8 mom. 19). Lisätietoja antavat aluearkkitehti Helena Raatikainen, puh Oheismateriaali - maankäyttösopimus - maankäyttösopimuksen liite (sopimusalue) Kunnanjohtaja: Kunnanhallituksen ehdotus kunnanvaltuustolle: Kunnanvaltuusto hyväksyy esityslistan oheismateriaalin mukaisen, Pihtiputaan kunnan ja kiinteistön Myllyniemi maanomistajien Tuula Blomqvist, Ilkka Sutinen sekä Juhani Sutinen välisen maankäyttösopimuksen koskien kiinteistöä Myllyniemi (osa tilasta) RN:o 4:145, kiinteistötunnus (Harmaalanrannalla, Koliman rannalla), pinta-ala 15,4 ha. Maankäyttösopimuksessa sovitaan kunnan ja maanomistajien välisestä vastuu- ja kustannusjaosta sopimusalueella, koskien ranta-asemakaavan laatimista. Sopimusalueen rajaus on osoitettu maankäyttösopimuksen liitteessä.

9 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Käsittely: Aluearkkitehti Helena Raatikainen esitteli asiaa 17:50 17:55. Hyväksyttiin. kielto / valmistelua Toimenpiteet Kunnanvaltuuston seuraavaan kokoukseen Kunnanvaltuusto Lisätietoja antavat aluearkkitehti Helena Raatikainen, puh Oheismateriaali - maankäyttösopimus - maankäyttösopimuksen liite (sopimusalue) Kunnanhallituksen ehdotus kunnanvaltuustolle: Kunnanvaltuusto hyväksyy esityslistan oheismateriaalin mukaisen, Pihtiputaan kunnan ja kiinteistön Myllyniemi maanomistajien Tuula Blomqvist, Ilkka Sutinen sekä Juhani Sutinen välisen maankäyttösopimuksen koskien kiinteistöä Myllyniemi (osa tilasta) RN:o 4:145, kiinteistötunnus (Harmaalanrannalla, Koliman rannalla), pinta-ala 15,4 ha. Maankäyttösopimuksessa sovitaan kunnan ja maanomistajien välisestä vastuu- ja kustannusjaosta sopimusalueella, koskien ranta-asemakaavan laatimista. Sopimusalueen rajaus on osoitettu maankäyttösopimuksen liitteessä. Toimenpiteet Hyväksyttiin. Kunnallisvalitus Ote: maanomistajat Tied: aluearkkitehti

10 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Myllyniemen ranta-asemakaava / KAAVAN HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus Aloite ranta-asemakaavan laatimisesta Maanomistajat ovat jo aiemmin päivätyllä kirjeellään esittäneet rantayleiskaavan muuttamista tilalla Myllyniemi 4:145. Pihtiputaan kunnanhallitus on ottanut kaavamuutosaloitteeseen kantaa päätöksessään Tuolloin kunnanhallitus totesi, että kaavamuutos otetaan tutkittavaksi laajemman Koliman rantaosayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä aikaisintaan vuonna Lisäksi hallitus totesi, että mikäli maanomistajat haluavat nopeuttaa kaavan muutosprosessia, heillä on MRL 74 :n mukaisesti mahdollisuus laatia alueelle ranta-asemakaava, joka tulee valtuuston hyväksyttäväksi. Tähän päätökseen viitaten, todetaan, että Koliman rantaosayleiskaavan laatiminen on ajankohtaista aikaisintaan vuosina Sitä ennen viedään loppuun jo perusselvitysten osalta aloitettu Saani- ja Elämäjärven sekä muun itäisen vesistön rantayleiskaava. Tilan Myllyniemi 4:145 omistajat Tuula Blomqvist, Ilkka Sutinen ja Juhani Sutinen ovat palanneet asiaan uudelleen ja toimittaneet Pihtiputaan kunnanhallitukselle osoitetun aloitekirjeen. Siinä esitetään ranta-asemakaavan laatimista maanomistajan toimesta tilalle Myllyniemi 4:145, jotta RA-rakennuspaikkojen siirron ja laajentamisen mahdollisuudet voidaan selvittää tulevaa Koliman rantayleiskaavan tarkistusta aiemmin. Aloitekirje on kokouksen oheismateriaalina (Aloite). Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Tilalle Myllyniemi 4:145 on Koliman rantaosayleiskaavassa osoitettu neljä RA-rakennuspaikkaa (loma-asumista). Kaksi suurempaa on sijoitettu alueen pohjoispäähän ja kaksi kooltaan pienempää alueen eteläpäähän. Rannat ovat aikanaan olleet "Isohiekka" nimen mukaisesti hienoa hiekkarantaa, joka aikojen saatossa on peittynyt kasvillisuuteen. Tapani Savolainen teki maanomistajsien kanssa maastokatselmuksen paikalla Hän totesi muistiossa, että matalasta rannasta ja runsaasta järviruokokasvustosta johtuen eteläisten tonttien käyttö on hankalaa, vaikka rakennuskelvottomista tonteista ei niidenkään osalta voida puhua. Kaavan mukaisten eteläisten rakennuspaikkojen syvyys on noin metriä, mikä aiheuttaa ongelmia loma-asuntorakentamiselle. Rakennusjärjestyksen mukaan nimittäin yli 100 m2:n suuruisen loma-asunnon etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 50 m. Tämän kokoisia loma-asuntoja ei

11 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto rakennusjärjestyksen mukaan voi sijoittaa lainkaan näille m syvyisille rakennuspaikoille. Suunnittelualueen pinta-ala on arviolta noin 16 hehtaaria ja ranta-asemakaava koskee osaa tilasta 4:145. Ranta-asemakaavan tavoitteena on selvittää Koliman rantaosayleiskaavan mukaisten eteläisten RA-rakennuspaikkojen siirtomahdollisuudet helpommin käytettävälle ja syvempirantaiselle rantaosuudelle tilan keskiosassa sekä rakennuspaikkojen riittävän koon selvittäminen. Kaavan yhteydessä tarkistetaan myös valtakunnallisesti silmällä pidettävän(nt) ja alueellisesti uhanalaisen (RT) suomentähtimöesiintymän tilanne eteläisten rakennuspaikkojen läheisyydessä. Ranta-asemakaavan laatiminen maanomistajan toimesta Maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n mukaan maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle 63 :ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Jos maanomistaja huolehtii ranta-asemakaavan laatimisesta, hänen on toimitettava kaavan laadinnan yhteydessä syntynyt pohjakartta kunnan säilytettäväksi ja käytettäväksi osana kunnan kartta-aineistoa. ( /323) Maanomistajan toimesta laaditun asemakaavaehdotuksen käsittelyssä noudatetaan muutoin, mitä 8 luvussa säädetään. Maanomistajan toimesta laadittu asemakaavaehdotus on kunnassa käsiteltävä ilman tarpeetonta viivytystä. Myllyniemen ranta-asemakaavan laatimisesta ovat tehneet aloitteen alueen maanomistajat, Tuula Blomqvist, Ilkka Sutinen ja Juhani Sutinen. He valitsevat konsultin laatimaan kustannuksellaan ranta-asemakaavaa. Kaavoituksen tarpeesta ja tavoitteista on keskusteltu maanomistajan ja kunnan kesken. Kaavan lopputulosta ei ennakolta voida päättää, vaan RA-rakennuspaikkojen siirron ja suurentamisen mahdollisuudet selvitetään ranta-asemakaavalla.

12 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Maankäyttösopimus Pihtiputaan kunnan hallintosäännön 8 momentin 19 mukaan valtuuston hyväksymien perusteiden mukaan tehtävistä maankäyttö- ja rakennuslain 91 b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista ja saman lain 156 :n 1 mom. tarkoittamista autopaikkasopimuksista samoin edellytyksin. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, mutta ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä, laaditaan ja allekirjoitetaan kunnan ja maanomistajien välinen maankäyttösopimus, jossa sovitaan mm. osapuolten välisestä tehtävä- ja kustannusjaosta. Ranta-asemakaavan sisältövaatimukset MRL 73 :n mukaisesti laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 :ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 34 :n mukaan, jos maanomistaja maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n nojalla huolehtii ranta-asemakaavaehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle, hänen on toimitettava kaavan laatimista koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma kunnalle ennen suunnitelman mukaisten menettelyjen aloittamista. Kunta voi esittää maanomistajalle suunnitelmaa koskevat huomautuksensa ja ehdotuksensa suunnitelman täydentämiseksi. Kunta ja maanomistaja kutsutaan 1 momentissa tarkoitetun ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevaan maankäyttö- ja rakennuslain 64 :ssä tarkoitettuun neuvotteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan konsultin toimesta ja maanomistajien kustannuksella ennen viranomaisneuvottelua.

13 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Ranta-asemakaavan viranomaisneuvottelu Maanomistaja ja kaavan laatija kutsutaan 26 :ssä tarkoitettuun viranomaisneuvotteluun, jos maanomistaja huolehtii ranta-asemakaavaehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Maanomistajan on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelua varten tarvittava aineisto. Maankäyttö- ja rakennuslain 26 :ssä todetaan, että viranomaisneuvottelu järjestetään kaavaa valmisteltaessa, ennen kuin kunta varaa osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen, sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. ( /118) Neuvottelussa tuodaan esille mahdolliset valtakunnalliset ja tärkeät seudulliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut keskeiset tavoitteet, valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät kysymykset sekä viranomaisten käsitykset tutkimusten ja selvitysten tarpeesta. ( /118) Viranomaisten tulee esittää käsityksensä kaavaa koskevista tutkimus- ja selvitystarpeista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. ( /118) Kunnan tulee sopia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa neuvottelun järjestämisestä ja toimittaa neuvottelua varten tarvittava aineisto. ( /1829) Neuvotteluun kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Ympäristöministeriö kutsutaan neuvotteluun, jossa käsitellään suurten kaupunkiseutujen keskeisiä kysymyksiä. Neuvottelusta laaditaan muistio, josta ilmenevät keskeiset neuvottelussa esillä olleet asiat ja kannanotot. Konsultin, kunnan ja maanomistajien edustajat ovat mukana kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Kaavoituspäätös ja rakennuskieltoon määrääminen Hallintosäännön 8 mom. 12 mukaan kunnanhallitus päättää kaikkien kaavojen osalta vireillepanosta ja muuttamisen vireillepanosta sekä kaavojen laatimisesta. Hallintosäännön 8 mom. 21 mukaan kunnanhallitus päättää asemakaavan tai yleiskaavan laatimiseen tai muuttamiseen liittyvän

14 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen antamisesta sekä niiden pidentämisestä (MRL 38, 53 ja 128 ). Maankäyttö ja rakennuslain 53 :n mukaan alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten kuin 128 :ssä säädetään (toimenpiderajoitus). Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Ranta-asemakaava koskee osaa tilasta Myllyniemi 4:145 ja suunnittelualue on kooltaan noin 16 hehtaaria. Suunnittelualueen ja samalla myös MRL 53 :n mukaisen rakennuskieltoalueen rajaus on esitetty kokouksen oheisaineistossa (Liite 1). Ranta-asemakaava laaditaan konsulttityönä ja maanomistajien kustannuksella. Tehtävä- ja kustannusjaosta allekirjoitetaan kunnan ja maanomistajien välinen maankäyttösopimus ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Oheismateriaali: - LIITE 1 / - LIITE 2 / - Aloite tilan Myllyniemi 4_145_ranta-asemakaavan laatimisesta Lisätiedot: asian valmistelija, aluearkkitehti Helena Raatikainen, puh Kunnanjohtaja: 1) Kunnanhallitus käynnistää Myllyniemen ranta-asemakaavan laatimisen. Ranta-asemakaava koskee osaa tilasta Myllyniemi 4:145. Suunnittelualueen rajaus on osoitettu liitteessä 1. Ranta-asemakaava laaditaan konsulttityönä ja maanomistajien kustannuksella. Tehtävä- ja kustannusjaosta allekirjoitetaan kunnan ja maanomistajien välinen maankäyttösopimus ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä.

15 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ) Kaavan vireilletulosta kuulutetaan säädetyllä tavalla kunnanviraston ilmoitustaululla ja Kotiseudun Sanomissa sekä kunnan internetsivuilla. 3) Kunnanhallitus määrä MRL 53 :n mukaisen rakennuskiellon ranta-asemakaavan suunnittelualueelle vireilletulokuulutuksesta alkaen. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten kuin 128 :ssä säädetään (toimenpiderajoitus). Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Rakennuskielto- / suunnittelualueen rajaus on osoitettu liitteessä 1. Käsittely: Aluearkkitehti Helena Raatikainen esitteli asiaa 17:10-17:20. Toimenpiteet 1. Hyväksyttiin 2. Hyväksyttiin 3. Hyväksyttiin kielto (valmistelua) Ote: tekninen lautakunta, tied: aluearkkitehti Kunnanhallitus Myllyniemen ranta-asemakaavan laatijaksi maanomistajat valitsivat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n, jossa kaavan laatijana toimii arkkitehti Tuomo Järvinen. Kaavaan edellytettyjä selvityksiä on laatinut niin ikään FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy / biologi Jari Kärkkäinen. Maanomistajien aloitteesta käynnistetyn kaavan konsulttikustannuksista vastaavat maanomistajat. Maakäyttösopimus kustannus- ja vastuujaoista kunnan ja maanomistajien kesken laaditaan ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma käytiin läpi kokouksessa. Se ja kokouksen muistio ovat kaavaselostuksen liitteenä (liitteet 2, 3). Kaavan vireille tulosta on kuulutettu

16 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Suunnittelualueen olosuhteet Maisema. Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi Suomen Keski Suomen järviseudun pohjoisosaan, jossa maisemamaakunta vähitellen vaihettuu Suomenselän karuksi vedenjakajaseuduksi. Suunnittelualueen maanpinnan korkeus vaihtelee m:stä m:iin, keskikorkeuden ollen m. Vesistö. Kolima on Kymijoen vesistön latvaosien suuri järvi. Rannat ovat suhteellisen monipuolisia, vallitsevien kivikko- ja louhikkorantojen ohella alueella on myös harjujaksoon liittyviä hiekkarantoja. Koliman saaristot muodostavat pieniä ryhmiä laajalla selkävedellä. Alue onkin merkittävä selkävesilinnuston suojelukohde. Lylysaaren harjumaastossa on hienoja linnustollisesti arvokkaita suppalampia. Rajaukseen kuuluu myös Pihtiputaan keskustan tuntumassa sijaitseva Putikonlahti, jolla on arvoa vesikasvillisuuden ja vesilinnuston suojelussa. Koliman hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut vuonna 2005, laatijana Riiko Keskinen. Alue on maakuntakaavassa luonnonsuojelualueena (SL) ja se kuuluu Natura 2000-verkostoon. Suojelualue ei ulotu ranta-asemakaavan suunnittelualueelle. Suomentähtimöesiintymä. Voimassa olevan rantayleiskaavan eteläisten rakennuspaikkojen välittömässä läheisyydessä on tunnistettu Suomentähtimöesiintymä (Stellaria fennica, syn. S. palustris var. fennica). Kasvi on valtakunnallisesti silmällä pidettävä (NT) ja alueellisesti uhanalainen (RT) laji. Alueella kävi biologi Ranta-alueelta ei löytynyt suomentähtimöä. Aiemmin havaittu tähtimö kasvoi mädäntyvällä ruovikkomatolla, johon vaikuttavat jää ja tulva. Kasvustot ovat ilmeisesti hävinneet jäiden takia. Liito-orava ja viitasammakko. Käynnillä havainnoitiin suomentähtimön lisäksi myös erityisesti liito-oravia ja viitasammakoita. Liito-oravista ei tehty havaintoja. Kaava-alueella ei ole erityisesti lajille sopivaa ympäristöä. Viitasammakoista ei tehty havaintoja. Rantatyyppi ei ole viitasammakoille ominainen. Alueen luonnonominaisuuksia on kuvattu tarkemmin liitteessä 4 Myllyniemen luontoselvitys (FCG / Kärkkäinen / ). Muinaisjäännökset. Alueen pohjoispuolella 165 m suunnittelualueen rajasta on kiinteä muinaisjäännöskohde; kivikautinen asuinpaikka (kohdenimi Virtala 1). Suunnittelutilanne. Alueella on voimassa Koliman rantaosayleiskaava,

17 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto jonka mitoitusta ja yleismääräyksiä tämä ranta-asemakaava noudattaa. Kaava ei heikennä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Ranta-asemakaavan tavoitteet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa; suunnittelualueen läheisyydessä ovat maakuntakaavaan merkityt muinaismuistokohde sekä luonnonsuojelualuetta (Kolimalla). Suunnittelualueen osalta maakuntakaavan tarkistuksen ehdotusluonnos ei merkittävästi poikkea voimassa olevasta maakuntakaavasta. Kaavan suunnittelun tarve Tilalla on voimassa Koliman rantaosayleiskaava vuodelta 1998, jossa tilan rantavyöhykkeelle on merkitty neljä lomarakennuspaikkaa. Kaksi rakennuspaikoista sijaitsee tilan pohjoisosassa, kaksi eteläosassa. Pohjoisin rakennuspaikoista on rakennettu. Eteläisten rakennuspaikkojen huono ranta. Tilan eteläiset kaksi rakennuspaikkaa sijoittuvat alavaan maastoon. Rakennuspaikkojen haittana on erityisesti rannan mataluus ja pitkälle ulottuva järviruokokasvusto. Rakennuspaikkojen käyttäminen retkikokoluokan veneilyyn edellyttäisi kasvillisuuden poiston jälkeen pitkien laiturien rakentamista tai ruoppausta. Vedenpinnan ollessa alhaalla veneily ja uiminen oleellisesti vaikeutuisivat. Toisaalta rantaosayleiskaavan yleismääräyksissä määrätään, että rakennuspaikan rantakasvillisuus tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Osa eteläosan rakennuspaikoista rakentamisalueesta sijoittuu kosteikkoalueelle. Metsäautotien kääntöpaikan ja Isohiekan välinen maasto on jätetty Metsäkeskuksen ohjeistuksen mukaan kunnostusojituksessa vapaavaluma-alueeksi, mikä heikentää siellä sijaitsevien rantarakentamispaikkojen käyttökelpoisuutta. Rakennuspaikkojen pieni koko. Pihtiputaan rakennusjärjestyksen (2013) mukaan rakennuspaikan suositeltava koko jätevesiverkoston ulkopuolella on m2, mutta kuitenkin niin suuri, että kiinteistökohtainen jätevesien käsittelyjärjestelmä on mahdollista sovittaa muodostettavalle rakennuspaikalle. Lisäksi rakennusjärjestyksessä määrätään, että rakennusten pohjapinta-alan (kerrosala + katetut kuistit) mukainen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään: sauna, loma- tai asuinrakennus enintään 50 m2 etäisyys 20 m sauna, loma- tai asuinrakennus yli 50 m2 etäisyys 30 m loma- tai asuinrakennus yli 100 m2 etäisyys 50 m Eteläiset rakennuspaikat ovat syvyydeltään vain n. 50 m, niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 5330 m² ja yhteenlaskettu rantaviivan pituus 100

18 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto m. Yleiskaavan mukaisesti yhden lomarakennuspaikan rakennusten yhteinen kerrosala saa olla enintään 150 kem². Koska voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa rakennusten etäisyydestä rantaviivasta ei ole erikseen määrätty, rakennusjärjestys periaatteessa estää yleiskaavan mukaisen täyden rakennusoikeuden toteuttamisen rakennuspaikalla. Kaavan suunnittelussa tutkittiin kahta eri luonnosvaihtoehtoa, joista VE1:ssä eteläisiä rakennuspaikkoja siirrettiin vain sijansa verran pohjoisemmaksi. VE 2:ssa siirto tehtiin lähemmäs pohjoisia rakennuspaikkoja. Koska tällä vaihtoehdolla VE1 ei voida varmuudella turvata Suomentähtimön mahdollista kasvua alueella ja koska kulkuyhteyden ja sähköjen järjestäminen tulee kalliimmaksi, päädyttiin kaavaluonnos laatimaan vaihtoehdon VE 2 pohjalta. Kaavaluonnos Ranta-asemakaavan luonnos on valmistunut päiväyksellä Ranta-asemakaavaluonnos koskee osaa tilasta Myllyniemi 4:145. Kaavoitettava alue on kooltaan noin 15,5 hehtaaria ja sijaitsee Koliman rannalla, taajamasta noin 13 km linnuntietä kaakkoon. Ranta-asemakaavan tavoitteena on selvittää Koliman rantaosayleiskaavan mukaisten kahden RA rakennuspaikan siirtomahdollisuudet helpommin käytettävälle ja syvempirantaiselle rantaosuudelle tilan keskiosassa sekä selvittää yhteensä neljän rakennuspaikan riittävä koko. Kunnanhallitus on määrännyt kaava alueen MRL 53 mukaiseen rakennuskieltoon alkaen. Kielto on voimassa enintään kaksi vuotta kerrallaan. Aloitteen kaavan laatimisesta ovat tehneet tilan omistajat. Pihtiputaan kunnan ja maanomistajien välinen maankäyttösopimus allekirjoitetaan ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Kaavaluonnoksessa alue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta M. Alueella on neljä loma-asunnon RA-rakennuspaikkaa eli yhtä monta kuin voimassa olevassa rantaosayleiskaavassakin. Rakennuspaikkojen rakennusoikeus on sama kuin voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa eli 150 m2, ainoastaan rakennuspaikkojen sijainti ja koko muuttuvat. Kulkuyhteys rakennuspaikoille on merkitty kaavaan ohjeellisena ajoyhteytenä. Merkintä seurailee maastossa olevia ajouria. Alueen maksimi kokonaisrakennusoikeus on 600 kem². Sallittu kerrosluku on I½. RA - rakennuspaikkoja on 4 kpl ja niistä yksi on jo rakentunut. RA rakennuspaikkojen pinta-alat ovat 5 678, 5 758, ja 6056

19 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto m² eli yhteensä m² = 2,3 ha, 15 % kokonaispinta-alasta. Maa- ja metsätalousalueen pinta-ala on m² = 13 ha, 85 % kokonaispinta-alasta. Rakennuspaikkojen rantaviivojen pituudet ovat 120, 97, 79 ja 76 metriä. Rakennuspaikat ulottuvat rantaviivasta 77 metriä sisämaahan. Kaavamerkinnät ovat pääosin Ympäristöministeriön oppaan 12 mukaiset. Merkintöjen selitykset sekä kaavamääräykset on esitetty liitteenä olevassa kaavakartassa (liite 1). Kaavamääräykset myötäilevät alueen voimassa olevaa Koliman rantaosayleiskaavaa, läheisiä voimassa olevia muita ranta-asemakaavoja sekä Pihtiputaan rakennusjärjestystä. Kaavan vaikutukset MRA 1 :n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; 6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen. ( /119) Jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän liittoon. ei lisää vaikutuksia Natura-alueeseen, koska rakennuspaikat siirtyvät kauemmas Tulisaaresta, ei Natura-selvityksen tarvetta ei merkittäviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. koska rakentuu yksityisen toimesta yksityiselle maalle ei merkittäviä vaikutuksia kulttuuriperintään (muinaisjäännökset, rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisema) ei merkittäviä kaupallisia vaikutuksia

20 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ei merkittäviä vaikutuksia maisemaan; mahdollistaa rakennusten sijoittamisen kauemmas rannasta ei merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia rauhoittaa mahdollisen Suomentähtimöesiintymän rakentamiselta ei merkittäviä muita ympäristövaikutuksia Laatimisvaiheen kuuleminen (kaavaluonnos nähtävillä) MRL 62 mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. MRA 30 mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumisja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Mitä 2 momentissa säädetään tiedottamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä tarkoitettuun kaavoituksen vireilletulosta ilmoittamiseen, jollei vireilletulosta ilmoiteta kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Jos valmisteltavana on vaikutukseltaan vähäinen asemakaava tai vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos, osallisille voidaan varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen samalla, kun ilmoitetaan vireilletulosta. Tällöin ilmoitusta ei tarvitse julkaista sanomalehdessä. ( /298) Hallintosäännön 24 mom. 15 mukaan kunnanhallitus päättää yleiskaavan, osayleiskaavan ja asemakaavan valmistelusta.

21 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Oheismateriaali: Kaavaselostus (luonnos) Selostuksen liitteet 1) Kaavakartta (luonnos) 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3) Viranomaisneuvottelun muistio ( ) 4) Luontoselvitys 5) Tiivistelmä kaavasta Lisätiedot asian valmistelija Helena Raatikainen puh sekä kaavan laatija arkkitehti Tuomo Järvinen puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus: 1. hyväksyy Myllyniemen ranta-asemakaavan luonnoksen. 2. päättää asettaa kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä on mahdollisuus nähtävilläolon aikana esittää kirjallisena mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Mielipiteet tulee osoittaa kunnanhallitukselle ja toimittaa osoitteeseen: Pihtiputaan kunnanhallitus, Keskustie 9, Pihtipudas. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan säädetyllä tavalla. Ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia tiedotetaan kirjeitse. Toimenpiteet 1. Hyväksyttiin. 2. Hyväksyttiin. kielto / valmistelua Kuulutukset ilmoitustaulu ja Kotiseudun Sanomat, lausuntopyynnöt, tiedotekirjeet, ote tiedoksi teknisen toimen toimialajohtaja, aluearkkitehti, Tuomo Järvinen / FCG Oy (konsultti), maanomistajat / yhteyshenkilö Runar Blomqvist. Kunnanhallitus Myllyniemen ranta-asemakaava oli luonnoksena nähtävillä ajalla (laatimisvaiheen kuuleminen), jolloin osallisilla oli mahdollisuus

22 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Nähtävilläolon aikana pyydettiin lausunnot OAS:n mukaisesti. Valmisteluvaiheen palaute ja sen huomioiminen Kaavaluonnoksesta saatiin kolme lausuntoa / kommenttia. Keski-Suomen museo: Kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä alueella ole rakennettua kulttuuriympäristöä. Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa ranta-asemakaavan luonnokseen arkeologisen kulttuuriperinnön eikä rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Keski-Suomen liitto: Keski-Suomen liitolla ei ole maakuntakaavoituksellisesti huomautettavaa Pihtiputaan Myllyniemen ranta-asemakaavan luonnokseen. Keski-Suomen ELY-keskus: Keski-Suomen ELY-keskuksella ei ole kommentoitavaa kyseisestä ranta-asemakaava luonnoksesta. Valmisteluvaiheen palautteen johdosta kaavan sisältöön ei tullut muutostarpeita. Kaavaehdotus Myllyniemen ranta-asemakaava koskee osaa kiinteistöstä Myllyniemi. Ranta-asemakaavalla muodostuu RA 1 ja RA 2 -korttelialueet sekä niihin rajautuva maa- ja metsätalousalue. Kumpaankin RA-kortteliin on osoitettu kaksi ohjeellista tonttia. Loma-asunto-tontteja on yhteensä neljä eli yhtä monta kuin voimassa olevassa Koliman rantaosayleiskaavassa on osoitettu kyseiselle alueelle. Rakennuspaikkojen rakennusoikeus on sama kuin voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa. Ainoastaan rakennuspaikkojen sijainti (kaksi eteläistä tonttia on siirretty pohjoisemmaksi) ja koko on muuttunut. Kulkuyhteys rakennuspaikoille on osoitettu ohjeellisena ajoyhteytenä. Merkintä seurailee maastossa olevia ajouria. Alueen maksimi kokonaisrakennusoikeus on 600 kem². Sallittu kerrosluku on I½. RA - rakennuspaikkoja on 4 kpl ja niistä yksi on jo rakentunut. RA rakennuspaikkojen pinta-alat ovat 5 678, 5 758, ja 6056 m² eli yhteensä m² = 2,3 ha, 15 % kokonaispinta-alasta.

23 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Maa- ja metsätalousalueen pinta-ala on m² = 13 ha, 85 % kokonaispinta-alasta. Rakennuspaikkojen rantaviivojen pituudet ovat 120, 97, 79 ja 76 metriä. Rakennuspaikat ulottuvat rantaviivasta 77 metriä sisämaahan. Kaavaehdotus on valmistunut päiväyksellä Kaavamerkinnät ovat pääosin Ympäristöministeriön oppaan 12 mukaiset. Merkintöjen selitykset sekä kaavamääräykset ovat kiinteästi kaavakartan yhteydessä. Kaavamääräykset ovat alueen voimassa olevan Koliman rantaosayleiskaavan, läheisten voimassa olevien muiden ranta-asemakaavojen sekä Pihtiputaan rakennusjärjestyksen mukainen. Luonnosvaiheen jälkeen kaavaan ei ole tehty muutoksia. Ainoastaa käsittelyvaiheet on lisätty selostukseen ja päivämäärät muutettu asiakirjoihin. Kaavan vaikutukset Vaikutukset Natura-alueeseen. Suunnittelualuetta vastapäätä sijaitsevassa Koliman Tulisaaressa on luonnonsuojelualue. Saari on yksityisessä omistuksessa. Ranta-asemakaavalla rantaosayleiskaavan merkityt kaksi rakennuspaikkaa siirtyvät kauemmas Tulisaaresta. Ranta-asemakaava ei lisää rakennusoikeutta siitä, mikä se on voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa. Ranta-asemakaavalla rakentaminen siirtyy kauemmas Tulisaaresta ja tiedossa olevasta suomentähtimöesiintymästä. Ranta-asemakaava ei lisää vaikutuksia Natura-alueen suhteen. Vaikutukset luontoon. Alueella havaittu suomentähtimöesiintymä rauhoitetaan rakentamiselta. Tähtimöä ei havaittu maastokäynnin 2017 yhteydessä, mutta se voi ilmaantua alueelle uudestaan. Kaava turvaa mahdollisen esiintymän. Uudisrakentaminen sijoittuu metsäiselle alueelle, minkä johdosta rakennusten alta kaatuu jonkin verran puustoa. Kaavamääräyksin rajoitetaan puuston liiallista karsimista. Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Kaavan vaikutukset on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksessa. Kaavaehdotus MRL 65 mukaisesti nähtäville MRL 65 :n mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu

24 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Mitä tässä pykälässä säädetään kunnasta, koskee maakuntakaavan osalta maakunnan liittoa. Kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville säädetään tarkemmin asetuksella. MRA 27 :n mukaan asemakaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta koskeva ehdotus on kuitenkin pidettävä nähtävänä vähintään 14 päivän ajan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänä oloajan päättymistä. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, jollei asian merkittävyys edellytä laajempaa tiedottamista. Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on lähetettävä kirjallinen ilmoitus kunnalle, joka rajoittuu asemakaava-alueeseen, samoin kuin sellaiselle asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Ilmoitus saadaan lähettää tavallisena kirjeenä. Ilmoituksen lähettäminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos asianomainen on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen. Ilmoituksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, jos se on annettu postin kuljetettavaksi viimeistään viikkoa ennen nähtäville asettamista. MRA 28 :n mukaan asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto: 1) maakunnan liitolta, jos kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyjä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita; 2) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, jos kaava saattaa koskea valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, luonnonsuojelun tai rakennussuojelun kannalta merkittävää aluetta tai kohdetta taikka maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta; 3) kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa; 4) tarpeen mukaan muilta viranomaisilta, joiden toimialaa asemakaavassa käsitellään, sekä asemakaavan kannalta keskeisiltä yhteisöiltä. Oheismateriaali: - Kaavaselostus (ehdotus) - Kaavakartta (ehdotus) - LIITE 2 / Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - LIITE 3 / Muistio - aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu - LIITE 4 / Luontoselvitys

25 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lisätiedot: asian valmistelija, aluearkkitehti Helena Raatikainen, puh sekä kaavaa laativa konsultti Tuomo Järvinen / FCG Suunnitteluja tekniikka Oy puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus: Hyväksyttiin kohdat ) Hyväksyy kaavaehdotuksen esitetyssä muodossa. 2) Päättää asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä on mahdollisuus nähtävilläolon aikana esittää kirjallisena muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutukset tulee osoittaa kunnanhallitukselle ja toimittaa osoitteeseen: Pihtiputaan kunnanhallitus, Keskustie 9, Pihtipudas. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan säädetyllä tavalla. Ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia tiedotetaan kirjeitse. Toimenpiteet kielto Ote: aluearkkitehti, kaavakonsultti, maanomistajan edustaja, kuulutus kunnanviraston ilmoitustaululle ja Kotiseudun Sanomiin, pyydetään lausunnot (konsultti hoitaa) osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kunnanhallitus Kaavaehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä Naapurimaanomistajia tiedotettiin kirjeitse viikkoa ennen aineiston nähtäville asettamista. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen museo ilmoittivat, ettei niillä ole huomautettavaa. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Kaavaan ei kohdistunut nähtävillä olon jälkeen muutostarpeita. Kaava-aineistoon päivitettiin ehdotusvaiheen kuulemisen kuvaus sekä ko. päivämäärät.

26 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Ranta-asemakaava koskee osaa kiinteistöstä Myllyniemi. Ranta-asemakaavalla muodostuu RA 1- ja RA 2-korttelialueet sekä niihin rajautuva maa- ja metsätalousalue. Ranta-asemakaavalla siirrettiin kahta Koliman rantaosayleiskaavan mukaista RA-rakennuspaikkaa pohjoisemmaksi, rakentamiseen paremmin soveltuvalle rantaosuudelle sekä suurennettiin neljää RA-rakennuspaikkaa huomioiden rakennusjärjestyksen mukaiset rakentamisen etäisyysvaatimukset rantaviivasta ja kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn mahdollisuudet. Kaavan hyväksyminen MRL 52 mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. MRA 94 mukaan kunnan on lähetettävä viivytyksettä yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskeva päätös sekä kaavakartta ja -selostus sekä rakennusjärjestys tiedoksi elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Lisäksi on lähetettävä jäljennös annetuista lausunnoista ja muistutuksista, jollei niitä ole hyväksymistä koskevassa päätöksessä riittävästi selostettu. Kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä on lisäksi viivytyksettä ilmoitettava niille viranomaisille, kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan tai rakennusjärjestyksen ollessa nähtävillä. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on tiedotettava sekä kaava ja kaavaselostus julkaistava mahdollisuuksien mukaan myös sähköisesti. MRL 195 mukaan sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään muutoksenhausta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kunnan hyväksyttyä yleiskaavan tai asemakaavan tehdä kunnalle kirjallisen oikaisukehotuksen, jos kaava on laadittu ottamatta huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai muutoin vastoin lain säännöksiä ja on yleisen edun mukaista saattaa asia uudelleen kunnassa päätettäväksi. Oikaisukehotus tulee tehdä kaavaa koskevan päätöksen valitusajan kuluessa. Oikaisukehotuksen antamiseen ei saa valittamalla hakea muutosta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ilmoitettava oikaisukehotuksen tekemisestä hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden on ilmoituksen saatuaan lähetettävä kunnalle tiedot päätöksestä tehdyistä

27 PIHTIPUTAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto valituksista. Hallinto-oikeuden tulee myös ilmoittaa valittajille tehdystä oikaisukehotuksesta. Oikaisukehotuksen johdosta kunnanvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi. MRL 200 mukaan kaava, rakennusjärjestys, tonttijako, rakennuskielto, toimenpiderajoitus ja 33 :n 3 momentin rakentamisrajoitus tulevat voimaan, kun ne on saatettu yleisesti tiedoksi sillä tavoin kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Rakennuskielto, jota tarkoitetaan 53 :n 3 momentissa, tulee kuitenkin voimaan kaavan hyväksymispäätöksellä. asemakaavan, yleiskaavan, maakuntakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymisestä on saatettava yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Sama koskee päätöstä rakennuskiellosta, toimenpiderajoituksesta ja 33 :n 3 momentin rakentamisrajoituksesta. Kunnan tulee lähettää viipymättä 2 momentissa mainittu päätös tiedoksi asetuksella tarkemmin säädettäville viranomaisille. Kaavan tai siitä laaditun lyhennelmän sekä rakennusjärjestyksen on oltava kohtuullisesta hinnasta yleisön saatavana. MRL 201 mukaan kunnanhallitus voi valitusajan kuluttua määrätä yleisja asemakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon valitusten tai oikaisukehotuksen ei voida katsoa kohdistuvan. Kunnan on annettava päätös viivytyksettä tiedoksi valittajille ja muutoksenhakuviranomaiselle sekä, jos määräys koskee oikaisukehotuksen kohteena olevaa kaavaa, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. viranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Jos viranomainen on 195 :n nojalla tehnyt kaavan hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, kaavan täytäntöönpano keskeytyy siihen asti, kun kunnanvaltuusto on tehnyt asiassa uuden päätöksen, ellei kunnanhallitus ole 1 momentin nojalla määrännyt kaavan osaa tulemaan voimaan. MRA 93 mukaan yleiskaava, asemakaava ja rakennusjärjestys tulevat voimaan, kun hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Kaavan tai rakennusjärjestyksen voimaantulosta kuulutetaan, kun päätös on saanut lainvoiman. Jos kunnanhallitus on maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n nojalla määrännyt kaavan osan tulemaan voimaan ennen kuin hyväksymispäätös on saanut