Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Myllyniemen ranta-asemakaava / KAAVALUONNOS 256/502/2017 Kunnanhallitus Aloite ranta-asemakaavan laatimisesta Maanomistajat ovat jo aiemmin päivätyllä kirjeellään esittäneet rantayleiskaavan muuttamista tilalla Myllyniemi 4:145. Pihtiputaan kunnanhallitus on ottanut kaavamuutosaloitteeseen kantaa päätöksessään Tuolloin kunnanhallitus totesi, että kaavamuutos otetaan tutkittavaksi laajemman Koliman rantaosayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä aikaisintaan vuonna Lisäksi hallitus totesi, että mikäli maanomistajat haluavat nopeuttaa kaavan muutosprosessia, heillä on MRL 74 :n mukaisesti mahdollisuus laatia alueelle ranta-asemakaava, joka tulee valtuuston hyväksyttäväksi. Tähän päätökseen viitaten, todetaan, että Koliman rantaosayleiskaavan laatiminen on ajankohtaista aikaisintaan vuosina Sitä ennen viedään loppuun jo perusselvitysten osalta aloitettu Saani- ja Elämäjärven sekä muun itäisen vesistön rantayleiskaava. Tilan Myllyniemi 4:145 omistajat Tuula Blomqvist, Ilkka Sutinen ja Juhani Sutinen ovat palanneet asiaan uudelleen ja toimittaneet Pihtiputaan kunnanhallitukselle osoitetun aloitekirjeen. Siinä esitetään ranta-asemakaavan laatimista maanomistajan toimesta tilalle Myllyniemi 4:145, jotta RA-rakennuspaikkojen siirron ja laajentamisen mahdollisuudet voidaan selvittää tulevaa Koliman rantayleiskaavan tarkistusta aiemmin. Aloitekirje on kokouksen oheismateriaalina (Aloite). Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Tilalle Myllyniemi 4:145 on Koliman rantaosayleiskaavassa osoitettu neljä RA-rakennuspaikkaa (loma-asumista). Kaksi suurempaa on sijoitettu alueen pohjoispäähän ja kaksi kooltaan pienempää alueen eteläpäähän. Rannat ovat aikanaan olleet "Isohiekka" nimen mukaisesti hienoa hiekkarantaa, joka aikojen saatossa on peittynyt kasvillisuuteen. Tapani Savolainen teki maanomistajsien kanssa maastokatselmuksen paikalla Hän totesi muistiossa, että matalasta rannasta ja runsaasta järviruokokasvustosta johtuen eteläisten tonttien käyttö on hankalaa, vaikka rakennuskelvottomista tonteista ei niidenkään osalta voida puhua. Kaavan mukaisten eteläisten rakennuspaikkojen syvyys on noin metriä, mikä aiheuttaa ongelmia

2 loma-asuntorakentamiselle. Rakennusjärjestyksen mukaan nimittäin yli 100 m2:n suuruisen loma-asunnon etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 50 m. Tämän kokoisia loma-asuntoja ei rakennusjärjestyksen mukaan voi sijoittaa lainkaan näille m syvyisille rakennuspaikoille. Suunnittelualueen pinta-ala on arviolta noin 16 hehtaaria ja ranta-asemakaava koskee osaa tilasta 4:145. Ranta-asemakaavan tavoitteena on selvittää Koliman rantaosayleiskaavan mukaisten eteläisten RA-rakennuspaikkojen siirtomahdollisuudet helpommin käytettävälle ja syvempirantaiselle rantaosuudelle tilan keskiosassa sekä rakennuspaikkojen riittävän koon selvittäminen. Kaavan yhteydessä tarkistetaan myös valtakunnallisesti silmällä pidettävän(nt) ja alueellisesti uhanalaisen (RT) suomentähtimöesiintymän tilanne eteläisten rakennuspaikkojen läheisyydessä. Ranta-asemakaavan laatiminen maanomistajan toimesta Maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n mukaan maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle 63 :ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Jos maanomistaja huolehtii ranta-asemakaavan laatimisesta, hänen on toimitettava kaavan laadinnan yhteydessä syntynyt pohjakartta kunnan säilytettäväksi ja käytettäväksi osana kunnan kartta-aineistoa. ( /323) Maanomistajan toimesta laaditun asemakaavaehdotuksen käsittelyssä noudatetaan muutoin, mitä 8 luvussa säädetään. Maanomistajan toimesta laadittu asemakaavaehdotus on kunnassa käsiteltävä ilman tarpeetonta viivytystä. Myllyniemen ranta-asemakaavan laatimisesta ovat tehneet aloitteen alueen maanomistajat, Tuula Blomqvist, Ilkka Sutinen ja Juhani Sutinen. He valitsevat konsultin laatimaan kustannuksellaan ranta-asemakaavaa. Kaavoituksen tarpeesta ja tavoitteista on keskusteltu maanomistajan ja kunnan kesken. Kaavan lopputulosta ei ennakolta voida päättää, vaan RA-rakennuspaikkojen siirron ja suurentamisen mahdollisuudet selvitetään ranta-asemakaavalla. Maankäyttösopimus

3 Pihtiputaan kunnan hallintosäännön 8 momentin 19 mukaan valtuuston hyväksymien perusteiden mukaan tehtävistä maankäyttö- ja rakennuslain 91 b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista ja saman lain 156 :n 1 mom. tarkoittamista autopaikkasopimuksista samoin edellytyksin. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, mutta ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä, laaditaan ja allekirjoitetaan kunnan ja maanomistajien välinen maankäyttösopimus, jossa sovitaan mm. osapuolten välisestä tehtävä- ja kustannusjaosta. Ranta-asemakaavan sisältövaatimukset MRL 73 :n mukaisesti laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 :ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 34 :n mukaan, jos maanomistaja maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n nojalla huolehtii ranta-asemakaavaehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle, hänen on toimitettava kaavan laatimista koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma kunnalle ennen suunnitelman mukaisten menettelyjen aloittamista. Kunta voi esittää maanomistajalle suunnitelmaa koskevat huomautuksensa ja ehdotuksensa suunnitelman täydentämiseksi. Kunta ja maanomistaja kutsutaan 1 momentissa tarkoitetun ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevaan maankäyttö- ja rakennuslain 64 :ssä tarkoitettuun neuvotteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan konsultin toimesta ja maanomistajien kustannuksella ennen viranomaisneuvottelua. Ranta-asemakaavan viranomaisneuvottelu Maanomistaja ja kaavan laatija kutsutaan 26 :ssä tarkoitettuun viranomaisneuvotteluun, jos maanomistaja huolehtii

4 ranta-asemakaavaehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Maanomistajan on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelua varten tarvittava aineisto. Maankäyttö- ja rakennuslain 26 :ssä todetaan, että viranomaisneuvottelu järjestetään kaavaa valmisteltaessa, ennen kuin kunta varaa osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen, sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. ( /118) Neuvottelussa tuodaan esille mahdolliset valtakunnalliset ja tärkeät seudulliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut keskeiset tavoitteet, valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät kysymykset sekä viranomaisten käsitykset tutkimusten ja selvitysten tarpeesta. ( /118) Viranomaisten tulee esittää käsityksensä kaavaa koskevista tutkimus- ja selvitystarpeista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. ( /118) Kunnan tulee sopia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa neuvottelun järjestämisestä ja toimittaa neuvottelua varten tarvittava aineisto. ( /1829) Neuvotteluun kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Ympäristöministeriö kutsutaan neuvotteluun, jossa käsitellään suurten kaupunkiseutujen keskeisiä kysymyksiä. Neuvottelusta laaditaan muistio, josta ilmenevät keskeiset neuvottelussa esillä olleet asiat ja kannanotot. Konsultin, kunnan ja maanomistajien edustajat ovat mukana kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Kaavoituspäätös ja rakennuskieltoon määrääminen Hallintosäännön 8 mom. 12 mukaan kunnanhallitus päättää kaikkien kaavojen osalta vireillepanosta ja muuttamisen vireillepanosta sekä kaavojen laatimisesta. Hallintosäännön 8 mom. 21 mukaan kunnanhallitus päättää asemakaavan tai yleiskaavan laatimiseen tai muuttamiseen liittyvän rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen antamisesta sekä niiden pidentämisestä (MRL 38, 53 ja 128 ). Maankäyttö ja rakennuslain 53 :n mukaan alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten kuin 128 :ssä säädetään (toimenpiderajoitus).

5 Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Ranta-asemakaava koskee osaa tilasta Myllyniemi 4:145 ja suunnittelualue on kooltaan noin 16 hehtaaria. Suunnittelualueen ja samalla myös MRL 53 :n mukaisen rakennuskieltoalueen rajaus on esitetty kokouksen oheisaineistossa (Liite 1). Ranta-asemakaava laaditaan konsulttityönä ja maanomistajien kustannuksella. Tehtävä- ja kustannusjaosta allekirjoitetaan kunnan ja maanomistajien välinen maankäyttösopimus ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Oheismateriaali: - LIITE 1 / - LIITE 2 / - Aloite tilan Myllyniemi 4_145_ranta-asemakaavan laatimisesta Lisätiedot: asian valmistelija, aluearkkitehti Helena Raatikainen, puh Ehdotus Kunnanjohtaja: 1) Kunnanhallitus käynnistää Myllyniemen ranta-asemakaavan laatimisen. Ranta-asemakaava koskee osaa tilasta Myllyniemi 4:145. Suunnittelualueen rajaus on osoitettu liitteessä 1. Ranta-asemakaava laaditaan konsulttityönä ja maanomistajien kustannuksella. Tehtävä- ja kustannusjaosta allekirjoitetaan kunnan ja maanomistajien välinen maankäyttösopimus ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. 2) Kaavan vireilletulosta kuulutetaan säädetyllä tavalla kunnanviraston ilmoitustaululla ja Kotiseudun Sanomissa sekä kunnan internetsivuilla. 3) Kunnanhallitus määrä MRL 53 :n mukaisen rakennuskiellon ranta-asemakaavan suunnittelualueelle vireilletulokuulutuksesta alkaen. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten kuin 128 :ssä säädetään (toimenpiderajoitus). Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan.

6 Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Rakennuskielto- / suunnittelualueen rajaus on osoitettu liitteessä 1. Käsittely: Aluearkkitehti Helena Raatikainen esitteli asiaa 17:10-17:20. Päätös Muutoksenhaku Toimenpiteet Kunnanhallitus 1. Hyväksyttiin 2. Hyväksyttiin 3. Hyväksyttiin Muutoksenhakukielto (valmistelua) Ote: tekninen lautakunta, tied: aluearkkitehti Myllyniemen ranta-asemakaavan laatijaksi maanomistajat valitsivat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n, jossa kaavan laatijana toimii arkkitehti Tuomo Järvinen. Kaavaan edellytettyjä selvityksiä on laatinut niin ikään FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy / biologi Jari Kärkkäinen. Maanomistajien aloitteesta käynnistetyn kaavan konsulttikustannuksista vastaavat maanomistajat. Maakäyttösopimus kustannus- ja vastuujaoista kunnan ja maanomistajien kesken laaditaan ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma käytiin läpi kokouksessa. Se ja kokouksen muistio ovat kaavaselostuksen liitteenä (liitteet 2, 3). Kaavan vireille tulosta on kuulutettu Suunnittelualueen olosuhteet Maisema. Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi Suomen Keski Suomen järviseudun pohjoisosaan, jossa maisemamaakunta vähitellen vaihettuu Suomenselän karuksi vedenjakajaseuduksi. Suunnittelualueen maanpinnan korkeus vaihtelee m:stä m:iin, keskikorkeuden ollen m. Vesistö. Kolima on Kymijoen vesistön latvaosien suuri järvi. Rannat ovat suhteellisen monipuolisia, vallitsevien kivikko- ja louhikkorantojen ohella alueella on myös harjujaksoon liittyviä hiekkarantoja. Koliman saaristot muodostavat pieniä ryhmiä laajalla selkävedellä. Alue onkin merkittävä selkävesilinnuston suojelukohde. Lylysaaren

7 harjumaastossa on hienoja linnustollisesti arvokkaita suppalampia. Rajaukseen kuuluu myös Pihtiputaan keskustan tuntumassa sijaitseva Putikonlahti, jolla on arvoa vesikasvillisuuden ja vesilinnuston suojelussa. Koliman hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut vuonna 2005, laatijana Riiko Keskinen. Alue on maakuntakaavassa luonnonsuojelualueena (SL) ja se kuuluu Natura 2000-verkostoon. Suojelualue ei ulotu ranta-asemakaavan suunnittelualueelle. Suomentähtimöesiintymä. Voimassa olevan rantayleiskaavan eteläisten rakennuspaikkojen välittömässä läheisyydessä on tunnistettu Suomentähtimöesiintymä (Stellaria fennica, syn. S. palustris var. fennica). Kasvi on valtakunnallisesti silmällä pidettävä (NT) ja alueellisesti uhanalainen (RT) laji. Alueella kävi biologi Ranta-alueelta ei löytynyt suomentähtimöä. Aiemmin havaittu tähtimö kasvoi mädäntyvällä ruovikkomatolla, johon vaikuttavat jää ja tulva. Kasvustot ovat ilmeisesti hävinneet jäiden takia. Liito-orava ja viitasammakko. Käynnillä havainnoitiin suomentähtimön lisäksi myös erityisesti liito-oravia ja viitasammakoita. Liito-oravista ei tehty havaintoja. Kaava-alueella ei ole erityisesti lajille sopivaa ympäristöä. Viitasammakoista ei tehty havaintoja. Rantatyyppi ei ole viitasammakoille ominainen. Alueen luonnonominaisuuksia on kuvattu tarkemmin liitteessä 4 Myllyniemen luontoselvitys (FCG / Kärkkäinen / ). Muinaisjäännökset. Alueen pohjoispuolella 165 m suunnittelualueen rajasta on kiinteä muinaisjäännöskohde; kivikautinen asuinpaikka (kohdenimi Virtala 1). Suunnittelutilanne. Alueella on voimassa Koliman rantaosayleiskaava, jonka mitoitusta ja yleismääräyksiä tämä ranta-asemakaava noudattaa. Kaava ei heikennä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Ranta-asemakaavan tavoitteet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa; suunnittelualueen läheisyydessä ovat maakuntakaavaan merkityt muinaismuistokohde sekä luonnonsuojelualuetta (Kolimalla). Suunnittelualueen osalta maakuntakaavan tarkistuksen ehdotusluonnos ei merkittävästi poikkea voimassa olevasta maakuntakaavasta. Kaavan suunnittelun tarve Tilalla on voimassa Koliman rantaosayleiskaava vuodelta 1998, jossa tilan rantavyöhykkeelle on merkitty neljä lomarakennuspaikkaa. Kaksi rakennuspaikoista sijaitsee tilan pohjoisosassa, kaksi eteläosassa. Pohjoisin rakennuspaikoista on rakennettu.

8 Eteläisten rakennuspaikkojen huono ranta. Tilan eteläiset kaksi rakennuspaikkaa sijoittuvat alavaan maastoon. Rakennuspaikkojen haittana on erityisesti rannan mataluus ja pitkälle ulottuva järviruokokasvusto. Rakennuspaikkojen käyttäminen retkikokoluokan veneilyyn edellyttäisi kasvillisuuden poiston jälkeen pitkien laiturien rakentamista tai ruoppausta. Vedenpinnan ollessa alhaalla veneily ja uiminen oleellisesti vaikeutuisivat. Toisaalta rantaosayleiskaavan yleismääräyksissä määrätään, että rakennuspaikan rantakasvillisuus tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Osa eteläosan rakennuspaikoista rakentamisalueesta sijoittuu kosteikkoalueelle. Metsäautotien kääntöpaikan ja Isohiekan välinen maasto on jätetty Metsäkeskuksen ohjeistuksen mukaan kunnostusojituksessa vapaavaluma-alueeksi, mikä heikentää siellä sijaitsevien rantarakentamispaikkojen käyttökelpoisuutta. Rakennuspaikkojen pieni koko. Pihtiputaan rakennusjärjestyksen (2013) mukaan rakennuspaikan suositeltava koko jätevesiverkoston ulkopuolella on m2, mutta kuitenkin niin suuri, että kiinteistökohtainen jätevesien käsittelyjärjestelmä on mahdollista sovittaa muodostettavalle rakennuspaikalle. Lisäksi rakennusjärjestyksessä määrätään, että rakennusten pohjapinta-alan (kerrosala + katetut kuistit) mukainen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään: sauna, loma- tai asuinrakennus enintään 50 m2 etäisyys 20 m sauna, loma- tai asuinrakennus yli 50 m2 etäisyys 30 m loma- tai asuinrakennus yli 100 m2 etäisyys 50 m Eteläiset rakennuspaikat ovat syvyydeltään vain n. 50 m, niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 5330 m² ja yhteenlaskettu rantaviivan pituus 100 m. Yleiskaavan mukaisesti yhden lomarakennuspaikan rakennusten yhteinen kerrosala saa olla enintään 150 kem². Koska voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa rakennusten etäisyydestä rantaviivasta ei ole erikseen määrätty, rakennusjärjestys periaatteessa estää yleiskaavan mukaisen täyden rakennusoikeuden toteuttamisen rakennuspaikalla. Kaavan suunnittelussa tutkittiin kahta eri luonnosvaihtoehtoa, joista VE1:ssä eteläisiä rakennuspaikkoja siirrettiin vain sijansa verran pohjoisemmaksi. VE 2:ssa siirto tehtiin lähemmäs pohjoisia rakennuspaikkoja. Koska tällä vaihtoehdolla VE1 ei voida varmuudella turvata Suomentähtimön mahdollista kasvua alueella ja koska kulkuyhteyden ja sähköjen järjestäminen tulee kalliimmaksi, päädyttiin kaavaluonnos laatimaan vaihtoehdon VE 2 pohjalta. Kaavaluonnos Ranta-asemakaavan luonnos on valmistunut päiväyksellä Ranta-asemakaavaluonnos koskee osaa tilasta Myllyniemi 4:145.

9 Kaavoitettava alue on kooltaan noin 15,5 hehtaaria ja sijaitsee Koliman rannalla, taajamasta noin 13 km linnuntietä kaakkoon. Ranta-asemakaavan tavoitteena on selvittää Koliman rantaosayleiskaavan mukaisten kahden RA rakennuspaikan siirtomahdollisuudet helpommin käytettävälle ja syvempirantaiselle rantaosuudelle tilan keskiosassa sekä selvittää yhteensä neljän rakennuspaikan riittävä koko. Kunnanhallitus on määrännyt kaava alueen MRL 53 mukaiseen rakennuskieltoon alkaen. Kielto on voimassa enintään kaksi vuotta kerrallaan. Aloitteen kaavan laatimisesta ovat tehneet tilan omistajat. Pihtiputaan kunnan ja maanomistajien välinen maankäyttösopimus allekirjoitetaan ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Kaavaluonnoksessa alue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta M. Alueella on neljä loma-asunnon RA-rakennuspaikkaa eli yhtä monta kuin voimassa olevassa rantaosayleiskaavassakin. Rakennuspaikkojen rakennusoikeus on sama kuin voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa eli 150 m2, ainoastaan rakennuspaikkojen sijainti ja koko muuttuvat. Kulkuyhteys rakennuspaikoille on merkitty kaavaan ohjeellisena ajoyhteytenä. Merkintä seurailee maastossa olevia ajouria. Alueen maksimi kokonaisrakennusoikeus on 600 kem². Sallittu kerrosluku on I½. RA - rakennuspaikkoja on 4 kpl ja niistä yksi on jo rakentunut. RA rakennuspaikkojen pinta-alat ovat 5 678, 5 758, ja 6056 m² eli yhteensä m² = 2,3 ha, 15 % kokonaispinta-alasta. Maa- ja metsätalousalueen pinta-ala on m² = 13 ha, 85 % kokonaispinta-alasta. Rakennuspaikkojen rantaviivojen pituudet ovat 120, 97, 79 ja 76 metriä. Rakennuspaikat ulottuvat rantaviivasta 77 metriä sisämaahan. Kaavamerkinnät ovat pääosin Ympäristöministeriön oppaan 12 mukaiset. Merkintöjen selitykset sekä kaavamääräykset on esitetty liitteenä olevassa kaavakartassa (liite 1). Kaavamääräykset myötäilevät alueen voimassa olevaa Koliman rantaosayleiskaavaa, läheisiä voimassa olevia muita ranta-asemakaavoja sekä Pihtiputaan rakennusjärjestystä. Kaavan vaikutukset MRA 1 :n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä

10 tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; 6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen. ( /119) Jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän liittoon. ei lisää vaikutuksia Natura-alueeseen, koska rakennuspaikat siirtyvät kauemmas Tulisaaresta, ei Natura-selvityksen tarvetta ei merkittäviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. koska rakentuu yksityisen toimesta yksityiselle maalle ei merkittäviä vaikutuksia kulttuuriperintään (muinaisjäännökset, rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisema) ei merkittäviä kaupallisia vaikutuksia ei merkittäviä vaikutuksia maisemaan; mahdollistaa rakennusten sijoittamisen kauemmas rannasta ei merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia rauhoittaa mahdollisen Suomentähtimöesiintymän rakentamiselta ei merkittäviä muita ympäristövaikutuksia Laatimisvaiheen kuuleminen (kaavaluonnos nähtävillä) MRL 62 mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. MRA 30 mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja

11 varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumisja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Mitä 2 momentissa säädetään tiedottamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä tarkoitettuun kaavoituksen vireilletulosta ilmoittamiseen, jollei vireilletulosta ilmoiteta kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Jos valmisteltavana on vaikutukseltaan vähäinen asemakaava tai vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos, osallisille voidaan varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen samalla, kun ilmoitetaan vireilletulosta. Tällöin ilmoitusta ei tarvitse julkaista sanomalehdessä. ( /298) Hallintosäännön 24 mom. 15 mukaan kunnanhallitus päättää yleiskaavan, osayleiskaavan ja asemakaavan valmistelusta. Oheismateriaali: Kaavaselostus (luonnos) Selostuksen liitteet 1) Kaavakartta (luonnos) 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3) Viranomaisneuvottelun muistio ( ) 4) Luontoselvitys 5) Tiivistelmä kaavasta Lisätiedot asian valmistelija Helena Raatikainen puh sekä kaavan laatija arkkitehti Tuomo Järvinen puh Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus: 1. hyväksyy Myllyniemen ranta-asemakaavan luonnoksen. 2. päättää asettaa kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä on mahdollisuus nähtävilläolon aikana

12 esittää kirjallisena mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Mielipiteet tulee osoittaa kunnanhallitukselle ja toimittaa osoitteeseen: Pihtiputaan kunnanhallitus, Keskustie 9, Pihtipudas. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan säädetyllä tavalla. Ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia tiedotetaan kirjeitse. Päätös Muutoksenhaku Toimenpiteet Muutoksenhakukielto / valmistelua Kuulutukset ilmoitustaulu ja Kotiseudun Sanomat, lausuntopyynnöt, tiedotekirjeet, ote tiedoksi teknisen toimen toimialajohtaja, aluearkkitehti, Tuomo Järvinen / FCG Oy (konsultti), maanomistajat / yhteyshenkilö Runar Blomqvist.