Hengelliset kansalaistaidot Tuomasmessusta

Transkriptio

1 Tuomasmessu Atte Korhola Minä juon nyt kahvia 4/2018 tuomasmessu.fi Mari Torri-Tuominen ja Tuomasmessun uusi lasten ja nuorten kuoro Marianne Heikkilä Hengelliset kansalaistaidot Tuomasmessusta

2 Tuomasmessulehti 4/ Pääkirjoitus 3 Atte Korhola Minä juon nyt kahvia Pääkirjoitus Tuomaspappi, rovasti Pirjo Kantala Kuva Markku Pihlaja 4-7 Marianne Heikkilä Hengelliset kansalaistaidot Tuomasmessusta 8 Iinna Vintturi Tuomasmessun uusi lasten ja nuorten kuoro 9 Pirjo Kantala Kuulluksi tuleminen 12 Tulevia Tuomasmessuja Tuomasmessu Julkaisija Tuomasyhteisö ry Tuomasyhteisö on Tuomasmessun taus taorganisaatio Päätoimittaja Pirjo Kantala pirjo.kantala@tuomasmessu.fi p Taitto Pirkko Valtonen Kannen kuva Markku Pihlaja Paino Helsingin Painotuote Oy Tuomasyhteisön toimisto Tehtaankatu 23 B, Helsinki (käynti Mikael Agricolan kirkon sisäpihalta) Jäsenmaksuasiat ja osoitteenmuutokset toimisto@tuomasmessu.fi p Lehti on painettu kierrätyspaperille. tuomasmessu.fi Ilmoita sähköpostiosoitteesi toimisto@tuomasmessu.fi niin saat sähköisen Tuomasmessu Tuomasmessu Kyrie eleison Herra armahda Mikä sinulle on syntiä? Sitä kysytään jokaisen Tuomasmessun alussa. Meitä haastetaan pohtimaan menneen viikon tekoja tai tekemättä jättämisiä. Mitä oikeasti silloin mietit lausuessasi omasta syystäni, omasta syytäni, omasta suuresta syystäni. Antti Vuori, muusikko, teologi ja Tuomasyhteisön hallituksen jäsen, avasi eräässä messun kehittämiskeskustelussa näkökulmia syntiin Douglas John Hallin innoittaman ajattelun pohjalta. Teologia ei ole luonteeltaan staattista universaalien totuuksien pikkutarkkaa kopiointia ajasta toiseen vaan sen tulee löytää kullekin ajalle ja paikalle ominainen muoto. Myös käsitysten synnistä ja pelastuksesta tulee löytää kontekstuaalinen muotonsa tässä ajassa niin, että se puhuttelee nykyihmistä. Usein synnintunnustuksemme takana on kapea käsitys synnistä, pietismistä nouseva pahojen tekojen lista. Jos pysäyttäisit kadulla satunnaisen ohikulkijan, hänen päähuolensa ei luultavasti ole se, että hän on syyllinen Jumalan edessä ja pelkää rangaistusta ja kaipaa siihen lääkettä. Todennäköisemmin häntä ahdistaa elämän tarkoituksettomuus ja syvän merkityksen puuttuminen. Tai joku ihan muu. Jumalan tarjoama pelastus on jotain hyvin paljon kokonaisvaltaisempaa kuin vain sääntökirjan mukaisen rikkeen armahtamista ja silloin synnintunnustus tuntuu vieraalta nykyihmisestä. Meidän pitäisi pohtia syntiä ja syyllisyyttä siitä näkökulmasta, että todellinen olemisemme koostuu suhteessa olemisesta ja ahdistuksemme ja paha olomme on tulosta suhteiden rikkoutumisesta. Suhde on hukassa: ihminen on väärässä paikassa suhteessa lähimmäiseen, luomakuntaan, itseensä ja Jumalaan. Sitä on siis synti ja pelastus tarkoittaa suhteiden uudelleen avaamista. Kati Pirttimaa kirjoittaa loistavassa kirjassaan Jumalan oma maailmaa varten (Kirjapaja 2018) synnintunnustuksesta näin: Jumalan eteen tultaessa valmistaudutaan, eikä silloin olekaan kysymys pelkästään rikkomusten tunnustamisesta. On kysymys siitä, että voi luopua ja uudistua. Aloittaa alusta ja jättää taakseen sen, mitä ei tarvitse tai halua kantaa enää mukanaan...rikkinäisyydestä voi syntyä uutta vahvuutta. On päästävä sinuksi oman itsensä kanssa. 2 Tuomasmessu 4/2018

3 Minä juon nyt kahvia Aika on ihmisen suurin kohtalo. Elämämme tragedia ja myös sen hohto syntyvät ajasta. Suremme, kadumme, ikävöimme, kaipaamme ja muistelemme menneisyyttä. Emme voi muuttaa sitä. Pelkäämme, suunnittelemme ja odotamme uteliaisuudella tulevaisuutta. Se on avoin, epävarma, ennustamaton, kohtalokas. Mutta mitä oikeastaan on aika? Mitä tarkoitamme, kun sanomme että se kuluu? Olemmeko me ajassa vai onko aika meissä? Miksi voimme muistaa menneisyytemme mutta emme tulevaisuuttamme? Modernin gravitaatiokvanttifysiikan mukaan aika on illuusio. Maailmankaikkeudessa ei ole käkikelloa, joka mittaisi samaa aikaa. Aika muuttuu sekä massan että nopeuden funktiona. Aika kuluu hitaammin, mitä lähempänä olemme massaa tai mitä suuremassa liikkeessä olemme. Sveitsin Alpeilla asuva kaksoisveljeni ikääntyy pikkiriikkisen nopeammin kuin minä, joka asun merenpinnan tasossa Helsingissä. Kun tapaamme 10 vuoden eron jälkeen, hänen pihapuunsa ovat kasvaneet hitusen korkeammiksi kuin minun ja hänen ajatuksillaan on ollut hivenen enemmän aikaa kypsyä verrattuna omiini. Aika kulkee eri tavalla jopa lattialla kuin pöydän päällä. Kyse on nanosekunneista, mutta se voidaan mitata tarkoilla atomikelloilla. Ajan suhteellisuus tulee vastaan kaikkialla; kun vangitsemme kameraamme upean auringonlaskun, aurinko on todellisuudessa laskenut horisontin taakse jo noin 12 minuuttia aikaisemin. Me olemme tottuneet ymmärtämään ajan janana, joka suuntaa kohti jotakin. Mutta todellisuudessa aika on kuin hämähäkinverkko, sillä nopeus ja massa ovat erilaisia universumin eri osissa. Kuten kvanttifyysikko Carlo Rovelli toteaa, aika ei ole Singapore, se on kaoottinen kuin Napoli. Tietoisuus ajan kulumisesta on meissä sisällä, mutta se ei vastaa todellisuutta. Tämän oivalsi jo kirkkoisä Augustinus todetessaan: Se mitä mittaan aikana on vain jotakin, joka on ajatuksissani, mieleni tuotetta. Raamatussa iäisyys on jotakin muuta kuin loputonta aikaa. Ikuinen elämä on jotakin mikä on jo nyt, keskellä aikaa. Jumala on ajaton ja mekin olemme ajattomia. Emme oikeastaan voisi edes pohtia ajan käsitettä, ellemme jossain mielessä olisi ajan tuolla puolen. Jumalan aika on preesens. Siinä jo- kainen hetki on iäisyyden lihaksi tulemista. Ajan suhteellisen luonteen ymmärtää parhaiten elämällä nykyhetkessä. Jos suostumme elämään tässä ja nyt, huomaamme että vähitellen hetki avautuu ja osoittautuu olevan täynnä Jumalaa. Karmeliitta-isä Stinissenin mukaan nykyhetkessä eläminen on radikaalein tapa kuolla pois itsestään. Se on tulemista lapsen kaltaiseksi; meidän on annettava Jumalan luoda itseämme. Koemme vaikeaksi elää nykyhetkessä, koska emme voi olla varmoja siitä, että pystymme elämään niin myös tulevaisuudessa. Päämäärä ei kuitenkaan ole, että elämme koko elämämme nykyhetkessä, riittää kun teemme sen nyt. Avain nykyhetkessä elämiseen on tehdä täysillä ja tietoisesti se, mitä teemme juuri nyt. Tässä mielessä edesmenneen pääministeri Harri Holkerin tokaisu minä juon nyt kahvia on ehkä paras kiteytys nykyhetkessä elämiselle. Ajasta tulee iäisyyttä sille, joka elää olemuksessaan olevasta iäisyysytimestään käsin. Atte Korhola ympäristömuutoksen professori Tuomas-hallituksen puheenjohtaja Kuva Pixabay.com 4/2018 Tuomasmessu 3

4 Marianne Heikkilä: Tuomasmessu tarjosi hengellisesti irralliselle Marianne Heikkilälle kotipaikan jo opiskeluaikana. Vuodet ovat vahvistaneet tätä tunnetta ja nyt hänellä on mahdollisuus antaa panoksena messun tulevaisuuteen Tuomasyhteisön hallituksen jäsenenä. Hengelliset kansalaistaidot Tuomasmessusta 90-LUVUN ALUSSA teologian opiskelija Marianne Heikkilä oli nähnyt monenlaista hengellisyyttä ilman, että mikään tuntui ihan omalta. Lapsuudessa hän tutustui herätysliikkeisiin ja rippikoulussa viidesläiseen teologiaan. Kaupallisen suvun tyttäreltä oli odotettu samoja valintoja kuin muiltakin perheessä ammatinvalinnan suhteen. Heikkilä kapinoi tai ehkä hän tiesi oman polkunsa olevan toisenlainen. Heikkilä halusi tehdä jotain hengellisesti merkityksellistä ja kulkea kohti ihmisläheisempää työtä. Kun Marianne Heikkilä saapui täyteen Tuomasmessuun Agricolan kirkossa, hän tunsi vapauden olla ihan vain oma itsensä. Siellä ei tarvinnut vastata kysymyksiin uskomisen tavoista, sai vain olla. Saarnat toivat uutta näkökulmaa teologisiin pohdintoihin ja ihmisenä olemisen kysymyksiin. Tuomasmessu tarjosi paikan, jossa omaa tietä oli mahdollista etsiä, siellä otettiin ilolla vastaan, kohdattiin ja kuunneltiin. Nyt lähes 30 vuotta myöhemmin Tuomasyhteisön hallituksessa aloittanut Heikkilä kertoo samojen asioiden olevan hänelle yhä edelleen keskeisiä messussa. 4 Tuomasmessu 4/2018

5 4/2018 Tuomasmessu 5

6 Työ: Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, projektipäällikkö kansallisessa lapsistrategiassa, toimivapaalla Marttaliiton pääsihteerin tehtävästä, pappi Perhe: Mies ja kaksi aikuistuvaa lasta, ensimmäistä kertaa koti on tyhjä! Tuomasmessun hallituksen jäsen. 6 Tuomasmessu 4/2018

7 Teksti Minna Jaakkola Kuvat Markku Pihlaja - Tärkeää on vapaus olla, liikkua, hiljentyä ja pysähtyä pyhän ääreen. Messussa on myös hyvä olla sekä yhdessä että yksin ja toisaalta halutessaan on mahdollisuus palvella, Heikkilä sanoo. Hengelliset kansalaistaidot Työelämä on vienyt Heikkilän pohtimaan vapaaehtoisuutta ja kansalaisyhteiskuntaa. Yhdeksän vuotta Marttaliiton pääsihteerinä ovat opettaneet paljon vapaaehtoisten sitoutumisesta, sydämellä tekemisestä ja palvelusta. - Nuorempana en todellakaan ymmärtänyt, miten paljon sitoutuneita ihmisiä tarvittiin jokaiseen Tuomasmessuun. On ihmeellistä, miten moni antaa panoksensa ja palvelee viikoittain yhteisen messun luomiseksi, Heikkilä pohtii. Martat hallitsevat neuvonnan monien kansalaistaitojen suhteen ja Heikkilä ajatteleekin, että samalla tavoin Tuomasmessusta saa eväitä selvitä hengellisesti. Ihmiset lähtevät ravittuina maanantaiaamuun sunnuntai-illan voimalla. Huolet voi tuoda messuun ja lähteä kevyemmin askelin uuteen viikkoon. - Hengellinen hyvinvointi syntyy, kun jo ennen suuria vaikeuksiakin saa rukouksen, saarnan, musiikin ja eri aistien kautta vahvistusta sille, ettei tarvitse olla omassa varassa ja yksin, Heikkilä sanoo. Lapsiystävällisempi Tuomasmessu? Kun Heikkilän lapset olivat pieniä, kului vuosia, ettei hän käynyt messussa. Ruuhkavuosissa lähikirkkoon pääsi nopeammin ja vapaaehtoisuus tuntui raskaalta, vaikkei kukaan olisi sitä odottanutkaan. - Nyt jälkeenpäin huomaan, miten nopeasti se vaihe menee ohitse ja ihmettelen, kun lapset eivät odotakaan äitiä kotiin. Aikaa on siis vapautunut myös niille pohdinnoille, mikä olisi saanut Heikkilän Tuomasmessuun myös ruuhkavuosina. Heikkilä työskentelee nyt ministeriöiden asettamassa lapsistrategian valmistelussa, jossa tavoitellaan lapsija perheystävällisempää yhteiskuntaa. Uuden työn myötä Heikkilä on usein miettinyt, miten tätä voisi soveltaa myös Tuomasmessuun. - Voitaisiin vielä enemmän yhdessä suunnitella lasten ja perheiden kanssa messuja. Toivoisin, että nämä voisivat olla mes- Ehtookellot tuomaiden tapaan suja, joihin kaikki tulisivat ja syntyisi taas uudenlaisia kohtaamisia. Uudet sukupolvet ovat myös Tuomasmessun tulevaisuus, joten tätä kysymystä on tärkeää pohtia, sanoo Heikkilä. Marianne Heikkilä toivoo, että Tuomasmessu säilyy jatkossakin hengellisesti avarana ja kaikille avoimena, sellaisena, jossa elämän rosoisuus, moninaisuus ja erilaiset vaiheet näkyvät niin tekijöissä kuin sisällössäkin. Kallion kirkossa lauantaina klo 17 Hämärässä kirkkosalissa soi lempeä meditatiivinen laulu, huilu ja sello. Voit sytyttää tuohuksen ja vastaanottaa siunauksen, polvistua parantumisen kehään. Kauniit laulut, Raamatun tekstit ja lyhyt puhe johdattelevat pyhän teemaan. Vietämme yhdessä ehtoollista ja päätämme pienimuotoisen retriittimme ehtookellojen soidessa kello 18. Ehtookellojen liturgina toimii tuomaspappi Pirjo Kantala. Musiikista vastaavat Inna ja Juha Vintturin kuoron ja muutaman muusikon kanssa. Osa ehtookellojen lauluista ja teksteistä on peräisin Ionayhteisöstä Skotlannista Tuomasmessu yhteistyössä Kallion seurakunnan kanssa 4/2018 Tuomasmessu 7

8 Kuva Markku Pihlaja Tuomasmessun uusi lasten ja nuorten kuoro Parikymmentä lasta ja nuorta on kokoontunut kahtena sunnuntaina treenaamaan Agricolan kirkon bänditilassa kuoronjohtaja Mari Torri-Tuomisen johdolla. Mukaan mahtuu vielä seuraavat treenit pidetään 4.11., ja klo Kausi huipentuu juhlavaan adventtimessukeikkaan klo 18. Toiminta jatkuu kevätkaudella! haastattelu Inna Vintturi Kyselin Marilta tunnelmia kahden ekan harjoitusten jälkeen. Mari vastasi, että Tosi mukavaa on ollut! Lapset ja nuoret tulevat eri puolilta pääkaupunkiseutua; olemme nyt ensimmäisillä kerroilla niin sanotusti harrastaneet ryhmäytymistä. Nyt alkaa sitten äänen houkuttelu esiin. Kuorolaiset ovat eri-ikäisiä ja siinä on oma yllättävyytensä. Toivon, että tästä ryhmästä muodostuu paikka, jossa kukin voi olla oma itsensä ja päästä laulamaan vapautuneesti omalla äänellään. Haaveeni tämän kuoron suhteen on saada esiin iloa, laulua, yhteistä intoa, hymyä. Ja olisihan se mahtavaa, jos olisikin mahdollisuus aika säännölliseen toimintaan, ja kuoroon alkaisi tulla lapsia ja nuoria ovista ja ikkunoista. SITTEN tekisimme Raamattumusikaalin! Kerro vähän itsestäsi, Mari! Olen Nuori kirkko ry:n kouluttaja; vastuualueena musiikki ja jumalanpalveluselämä. Tulin töihin Seurakuntien Lapsityön Keskukseen 11 vuotta sitten (ent. Pyhäkouluyhdistys!), ja olen toiminut seurakuntien lapsi- ja perhetyön; varhaiskasvatuksen parissa. Kun kolme isoa kirkon palvelujärjestöä liittyi yhteen Nuori kirkko ry:ksi; niin omakin työni on laajentunut koskemaan vähän kaikkea musiikkia. Koulutan lähinnä seurakuntien työntekijöitä. Tuotan myös erilaista materiaali; olen toimittanut mm. Lasten virsi -kirjan sekä Kirkkomuskari-materiaalit. Verkostoituminen eri suuntiin kirkon alalla on yksi osa työtä. Ja erilaiset projektit: vaikkapa Virsivisa! Harrastan suunnistusta ja kuorolaulua. Suunnistus on ihan mahtavaa; saa mennä metsään ja haastaa itsensä aina uudessa maastossa ja aina uudella ja erilaisella rastivälillä. Mottoni siinä onkin: Joka rastiväli on armo uus! Pää- kaupunkiseudulla saa myös suunnistaa mielettömissä maisemissa kaupunkikortteleissa; vaikka Korttelirasteilla talvikautena tai nyt parhaillaan meneillä olevassa Helsinki Night Challenge -suunnistussarjassa. Kuorolaulussa on taas jotakin selittämätöntä; oma laulu onkin yhteistä laulua ja yhtäkkiä oletkin keskellä valtavaa kansanjoukkoa vaikkapa J.S. Bachin Johannes-passiossa seuraamassa Jeesuksen ristintietä, tai Mahlerin kahdeksannen sinfonian hurjissa pyörteissä. Tai sitten tekemässä jotakin intiimimpää. Laulan Tapiolan Kamarikuorossa. Mikä on lempi-tuomaslaulusi? Oletko käynyt pitkään Tuomasmessuissa? Eikös kaikkien suosikki ole Matti Rantatalon Oi, Jumalan Karitsa?! Opiskelin Sibelius-Akatemian Kuopion yksikössä kirkkomusiikkia, ja jo siellä tutustuin Mattiin. Kuopiossa järjestettiin myös Kirkkopäivät 1991; ja olikohan siellä mun eka Tuomasmessu? Merkittävää oli, että syksyllä 1991 aloitin kanttorin sijaisena Roihuvuoren seurakunnassa; ja siellä taas tutustuin silloiseen musiikinopettaja Petri Laaksoseen. Ja samoina vuosina tutustuimme pariskunta Vintturiin:) Esilaulajana Tuomasmessussa aloin käydä luvun alkupuolella. Tuomasmessun laulut ja virret ovat hengeltään hienoja kaikki; yleensä ja aina sovitettu kivasti. Petrin ja Anna-Mari Kaskisen Sinä olet aamuni valo -biisi on erittäin vetävä ja komea; se on yksi suosikkini lauluista. Tuomasmessussa on aina mukava käydä - on sitten laulajana tai mukana penkissä. Nyt kun olen pitänyt tuota lapsikuoroa, niin on ollut hauska viipyillä ja liepeillä kirkossa kuoroharjoitusten jälkeen. Löysin itselleni kirkosta uuden oman paikankin; siis penkkipaikan. Jos olisit eläin, mikä haluaisit olla? Joku lintu! Ehkä haarapääsky. Muuta, mitä? Jumalanpalveluselämän vietto on itselleni tärkeää; virret, laulut, ehtoollinen, rukous; ja laitetaan perään vielä Sana ja yhteys. Tuomasmessun paikka Helsingin sunnuntai-illassa on merkittävä. Kuorolaisten tunnelmia ekoista kuoroharkoista Kysyin myös muutamalta kuorolaiselta, mitä jäi mieleen harjoituksista. Kuorolainen, 14 v: Laulu Tiellä ken vaeltaa jäi mieleen. Voitais laulaa Solinaa-laulu. Kuorolainen, 11 v: Raitasukkaaasi-laulu. Hyviä pullia kryptassa. Kuorolainen, 12 v: Kivat laulut ja johtaja. Kuorolainen Leo, 10 v: Kivaa oli erityisesti laulut, joita harjoittelimme, varsinkin Adventtilaulu oli hauska. Leo, jos olisit eläin, mikä haluaisit olla? Olisin pingviini tai possu, koska ne ovat söpöjä. Mitä muuta haluaisit sanoa? Haluaisin vielä sanoa, että talvi on ihmisen parasta aikaa ja pulkkamäki parasta ikinä. 8 Tuomasmessu 4/2018

9 Kuulluksi tuleminen Teksti Pirjo Kantala Kuva Markku Pihlaja KYMMENKUNTA VUOTTA sitten Tuomasmessussa vieraili amerikkalainen luterilainen pappi Len Jepson vaimonsa kanssa. He olivat tutustumassa Tuomasmessuun, jotta voisivat järjestää sellaista omassa kaupungissaan. Kysyin heiltä, mikä Tuomasmessussa oli heille ollut merkittävin kokemus. He mainitsivat musiikin ja mysteerin, salaisuuden kokemuksen ja kuvailivat sitä hetkeä, kun ihmiset alkavat liikkua kirkossa, kulkea kohti rukousalttareita, kirjoittavat rukouspyyntöjä ja menevät siunattaviksi tai rukoilemaan rukousavustajan kanssa. Jotain tapahtuu, jotain salaista, jota on vaikea selittää. Pyhän läsnäolon ja kohtaamisen mysteeri, joka jatkuu myös ehtoollisen vietossa. Vaikka vuosia on kulunut, sama mysteerin salaisuus toimii edelleen. Esirukousosa on merkittävä osa Tuomasmessua. Musiikin ohella ihmiset tulevat juuri rukouksen mahdollisuuden vuoksi Tuomasmessuun. Teimme pienimuotoinen kyselytutkimus rukousavustajille siitä, miten kokevat tehtävänsä Tuomasmessussa. Kysely liittyi kirkon vapaaehtoisten sielunhoitajien koulutuksen suunnitteluun. Kyselyyn vastasi kuusikymmentä Tuomasmessun rukousavustajaa. Lähes kaikki pitivät tärkeimpänä kahta asiaa: kuulluksi tulemisen kokemusta ja Jumalan kasvojen äärellä olemista. Myös hyväksytyksi tulemisen kokemus ja rukousmahdollisuus koettiin tärkeäksi. Osaamisalueena ja omana erityistaitona suurin osana piti vuorovaikutus- ja kohtaamisosaamista. Sielunhoitajana toimiessa koettiin hyvinä toimintatapoina aktiivinen läsnäolo sekä tasavertaisuus ihmisenä. KYSYIN MUUTAMALTA rukous- ja ehtoollisavustajata, mitä he ajattelevat tehtävästä. Toimittaja Tiina Merikanto ja aikuisopiskelija Heli Gåsman vastasivat näin: 1. Mitä toimiminen rukous- ja ehtoollisavustajana sinulle merkitsee? Tiina: Monet ihmiset tuntevat tänä päivänä, etteivät he tule kuulluksi ja nähdyksi. Yhteinen hetki merkitsee mahdollisuutta kohdata ihminen ja jakaa elämän asioita hetki yhdessä, tasavertaisina matkakumppaneina. Kuunteleminen rikastuttaa aina myös omaa elämää. Mielestäni Pyhän kosketus -laulussa tavoitetaan jotain minulle olennaista, mitä messuhetkessä tapahtuu. Joskus ajaton kohtaa ajan, silloin Jumalan aavistaa. Joskus rajaton rikkoo rajan silloin Pyhä koskettaa... Katso ja kuuntele hiljaa, vaikka paljon et ymmärtää saata... Heli: Olen kulkenut matkan messukävijästä valkopukuiseksi esirukous- ja ehtoollisavustajaksi. Vaikeinta ja toisaalta huojentavinta on ollut myöntyä siihen, että tämä työ ei ole yksin minun varassani, vaan keskiössä on Jumala. Yhteys kirkkokansaan ja messua tekevään tiimiin on erityistä ja antaa voimaa. Rukouselämäni on uudistunut ja virkistynyt. 2. Miten valmistaudut Tuomasmessun rukousavustajan tehtävään? Tiina: Erityisesti sunnuntaina messu on ajatuksissani ja rukouksissani. Heli: Tehtäviin valmistautuminen kulkee mielessä jo edellisellä viikolla ennen messua. Arjen keskellä ajatuksiin liukuu pieniä rukousaihioita. Kerron usein ystäväpiirilleni tulevasta tehtävästä ja he jättävät esirukouspyyntöjä mukaani. Tekstiviestejä rukouksista tulee vielä sunnuntaina alkuillasta. Sunnuntaina ennen messua valmistaudumme tehtävään albaan pukeutumalla. Valkoinen puku on eräänlainen virka-asu, joka viestittää messuvieraille, että rukoilen yhdessä sinun kanssasi. Messutiimin yhteispalaverissa rukoilemme yhdessä ennen messun alkua tehtäviemmme puolesta. Voin pyyhkiä pois oman riitämättömyyden tunteeni. Kaikki jää Isän käteen. 3. Miten haluaisit rohkaista ihmisiä jakamaan huoliaan tai murheitaan rukousavustajan kanssa? Miten jakaminen mielestäsi auttaa? Tiina: Puhuminen on tärkeää. Itse en olisi selvinnyt monista pienistä ja suurista elämäni asioista, jos en olisi saanut niistä keskustella toisen ihmisen kanssa. Ääneen sanominen jäsentää asiaa omassa mielessä, auttaa ehkä oivaltamaan uutta tai katselemaan asiaa toisesta näkökulmasta. Kenties yhdessä toisen kanssa voi myös astua askeleen eteenpäin tai löytää tapoja ratkaista asiaa. Puhumattakaan siitä, että rukouksessa voi jättää elämänsä ja asiansa Jumalalle. Heli: Tähän aiheeseen heijastuvat vahvasti omat kokemukset; kun istun itse messussa ja painiskelen mielessäni niiden asioiden kanssa, joita haluaisi jakaa yhteiseen, ääneen sanottuun rukoukseen. Sanoitettussa rukouksessa on erityinen, vapauttava voima. Virsi 600, Dietrich Bonhoefferin tekstiin, sisältää lempeällä tavalla rukouksen olemusta: Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin. Jakaminen on taakan keventämistä. Siihen on mahdollisuus esirukousjaksolla. Se on myös yhteyden kokemista toinen toisiimme. Jos rukous- ja ehtoollisavustajana toimiminen kiinnostaa sinua, niin ota yhteyttä tuomaspappi Pirjo Kantalaan Uusi rukous- ja ehtoollisavustajien koulutus alkaa vuoden 2019 syksyllä. Mukaan mahtuu noin 20 koulutettavaa. Koulutusviikonloppuja on vuoden aikana noin 6-7 ja lisäksi kasvuryhmätapaamiset koulutusten välissä. 4/2018 Tuomasmessu 9

10 Tuomaspidot meille kaikille! Juhlavuoden Tuomaspidot järjestetään perjantaina klo 18. Luvassa maistuvaa ruokaa, kreikkalaisia tansseja Zorbas-papin alias Jaakko Karan johdolla. Mainio lauluyhtye Peripherials esiintyy ja tahdittaa yhteislauluja. Näistä kaikista aineksista rakennamme pidot yhdessä. Liput Tuomasmessujen yhteydessä eteisestä infopöydältä 30 euroa 30-vuotiaan Tuomasmessun hyväksi. Tuomasyhteisö ry:n syyskokous Tiistaina klo kahvilassa Mikael Agricolan kirkolla, osoitteessa Tehtaankatu 23, Helsinki. Kokouksessa käsitellään syyskokouksen sääntömääräiset asiat kuten vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio, valitaan uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä käsitellään sääntömuutosehdotus yhdistyksen sääntöjen 5 muuttamiseksi seuraavalla tavalla: Nykyinen muotoilu: Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Se alkaa vaalin toimittaneen syyskokouksen jälkeisen kalenterivuoden alusta. Ketään ei voida valita hallituksen jäseneksi yhdenjaksoisesti pitemmäksi ajaksi kuin neljäksi vuodeksi. Uusi muotoilu: Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Se alkaa vaalin toimittaneen syyskokouksen jälkeisen kalenterivuoden alusta. Ketään ei voida valita hallituksen jäseneksi yhdenjaksoisesti pitemmäksi ajaksi kuin kuudeksi vuodeksi. Kokousmateriaali on saatavissa klo Tuomasyhteisön toimistolta, Tehtaankatu 23 B (ti to klo 10 16) tai sa hko postitse osoitteesta toimisto@tuomasmessu.fi. Tervetuloa! Tuomasyhteisö ry:n hallitus Ennen syyskokousta klo Myrskyä ja mystiikkaa Suomen tasavallan presidentit ja kirkko Millaiset ovat olleet Suomen presidenttien ja kirkon suhteet? Millainen on ollut presidenttien henkilökohtainen suhde uskontoon? Olli Valtonen haastattelee dosentti Ville Jalovaara hänen uudesta tutkimuksestaan ja kirjasta Myrskyä ja mystiikkaa Suomen tasavallan presidentit ja kirkko. (Kirjapaja 2018). Tervetuloa! Kahvi/teetarjoilu. 10 Tuomasmessu 4/2018

11 Kuva Kristiina Lampila Rukousavustajat tarjoavat nähdyksi tulemista TUOMASMESSU ON RUKOUKSEN MESSU. Messun rukousjakso erottaa sen kaikista muista messuista. Saa lähteä liikkeelle ja jakaa asiansa joko kirjoittamalla sen esirukouspyynnöksi ja jakamalla näin rukousryhmän kanssa, joskus koko messuväen kanssa. Tai menemällä valkopukuisen rukousavustajan luokse ja jakamalla huolensa. Jokainen tuo oman rukousaiheen mukanaan, niitä ei tarjoilla annettuina. KUN SAA PUHUA ASIANSA TOISELLE ihmiselle, joka kuuntelee, tulee sellainen tunne, että minut on nähty. Ehtoolliselle tullessa on myös tärkeää, että ehtoollisen jakaja vakuuttaessaa sinun puolestasi annettu tai vuodatettu katsoo silmiin ja kohtaa. RUKOUS- JA EHTOOLLISAVUSTAJAN TEHTÄVÄÄN Tuomasmessu kouluttaa taas uusia ihmisiä vuoden 2019 aikana. Koulutus kattaa sielunhoidon teoriaa ja käytäntöjä, ihmisten kohtaamiseen, mielenterveyteen, kriiseihin, suruun ja kuolemaan liittyviä kysymyksiä. Koulutukseen liittyvät pienryhmät tukevat omaa hengellistä kasvua ja ovat usein koulutuksessa olevien mielestä antoisin osa koulutusta. ONKO RUKOUSAVUSTAJA OLLUT SINUN KANSSASI jakamassa murheitasi? Oletko saanut elämääsi tukea Tuomasmessusta silloin, kun sinulla on ollut vaikeaa? Voit nyt tukea rukousavustajien koulutusta antamalla lahjasi. Kiitos, tuomaspappi Pirjo PS. Jos olet kiinnostunut koulutuksesta ota yhteys Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer Saaja Mottagare IBAN FI Tuomasyhteisö ry BIC/SWIFT OKOYFIHH Kyllä, haluan tukea Tuomasmessua TILISIIRTO GIRERING Maksaja Betalare Allekirjoitus Underskrift Viitenro Ref.nr 3010 Kiitos lahjastasi! Tililtä nro Från konto nr Eräpäivä Förf.dag Euro Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedias till mottagaren enligt villkoren för betalningsförmedling och endast till det kontonummer som betalaren angivit. Tuomasyhteisöllä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa RA/2016/607 ( ) koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta.

12 Tulevat Tuomasmessut joka sunnuntai klo 18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, Helsinki Vastuuviikon Tuomasmessussa saarnaa pääsihteeri Mari-Anna Auvinen, liturgina Jaana Räntilä. Messun juontavat Maarit Laurila ja Tero Vaarna. Musiikissa Tuuli Malve ja Maksetut viulut, Tuomaskuoro Inna Vintturin johdolla Saarnaa toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma, liturgina Kalle Virta. Musiikissa Taneli Helminen, Tuomaskuoro Inna Vintturin johdolla. Ennen messua alkaen klo 15 Agricolan kirkon kryptassa 100 Iloa -juhlat, Ulla Saunaluoma 60v. ja Kalle Virta 40v. Yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa Saarnaa rovasti Olli Valtonen, liturgina Julia Jäkkö. Messun juotavat Uwe ja Leena Preusker. Musiikissa Inna Vintturi ja Peripherials, Tuomaskuoro Tuuli Malveen johdolla Saarnaa Rolf Steffansson, liturgina Satu Kantola. Messun juontavat Penni Rainio ja Hannele Tulkki. Musiikissa Ville Myllykoski yhtyeineen, Tuomaskuoro Inna Vintturin johdolla. Yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa Saarnaa kansanedustaja Anna Kontula, liturgina Meri-Anna Hintsala. Messun juontaa Timo Turja. Musiikissa Tuuli Malve yhtyeineen, CandoMini-kuoro Viena-Leena Kankaan johdolla Hoosiannaa laulamaan! Saarnaa piispa Teemu Laajasalo, liturgina Pirjo Kantala. Messun juontaa Atte Korhola. Musiikissa Markku Pihlaja ja adventtiorkesteri, lapsi- ja nuorisokuoro Mari Torri-Tuomisen johdolla Jouluinen Tuomaskonsertti: Jaakko Löytty, Pekka Simojoki, Petri Laaksonen & co Jouluisten laulujen Tuomasmessussa saarnaa tuomiorovasti Marja Heltelä, liturgina Hans Tuominen. Messun juontavat Liisa Väätäinen ja Reeta Cagnani. Jouluorkesteri Inna Vintturin johdolla. Tuomasmessun jouluinen konsertti sunnuntaina klo 18 Agricolan kirkossa Agricolan kirkossa havisevat historian siivet, kun saamme kokoon ison joukon Suomigospelin legendoja ja Tuomaslaulujen tekijöitä. Illan juontavat Marianne Heikkilä ja Teemu Laajasalo. Tule sinäkin kuuntelemaan ja laulamaan yhdessä! Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa Kolehti Tuomasmessun musiikille Jaakko Löytty Pekka Simojoki Petri Laaksonen Anna-Mari Kaskinen Peripherials: Markus Bäckman, Matti Holi, Mikko Pettinen ja Juha Vintturi Tuomaskuoro Juha Vintturin johdolla Jouluorkesteri Inna Vintturin johdolla, mukana mm. Enna Henriksson, Jiri Kuronen, Markku Perttilä ja Antti Vuori