Suositukset ERA17-toimintamalliksi kaupunkikehitysprosessissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suositukset ERA17-toimintamalliksi kaupunkikehitysprosessissa"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Tampereen OKRA-hankkeen yhteenveto Suositukset ERA17-toimintamalliksi kaupunkikehitysprosessissa Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Tarja Häkkinen ja Miimu Airaksinen Julkinen

2

3 2 (22) Alkusanat Tässä raportissa esitetään OKRA-hankkeessa koottu ehdotus Tampereen kaupungille ERA17- tiekartaksi. Tavoite-ehdotukset pohjautuvat VTT:n tutkijoiden taustatyöhön, VTT:n tutkijoiden laatimaan ehdotukseen, Tampereen kaupungin ECO2-hankkeen edustajien kommentteihin ja ehdotuksiin sekä VTT:n tekemän haastattelututkimuksen tuloksiin. Haastateltavat olivat Tampereen kaupungin rakentamiseen, kaavoitukseen, liikenteeseen ja energiantuotantoon liittyvien yksiköiden johtajia ja päälliköitä. Tämä raportti on koottu VTT:n OKRA-hankkeessa aikaisemmin laadittujen raporttien tiivistelmänä. Raportin tarkoituksena on kiteyttää suositukset ERA17-toimintamalliksi kaupunkikehitysprosessissa ottaen huomioon strateginen maankäytön suunnittelu, kaavoitus, liikenne, tontinluovutus, rakentaminen, rakennusvalvonta, asuminen ja neuvonta. Omistajuus kestävässä rakentamisessa (OKRA) tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää julkisen omistajan roolia kestävän rakentamisen ohjauksessa 1. Neljästä rinnakkaishankkeesta muodostuvassa kokonaisuudessa olivat mukana VTT, Senaatti-kiinteistöt, Vantaan kaupunki ja Tampereen kaupunki. Kuntien roolin suhteen pohdittiin tavoitteiden asettamista toimintaohjelmatasolla, suunnittelun ohjausta kunnan omassa uudis- ja korjausrakentamisessa ja rakennusvalvonnan roolia ohjauksessa ja neuvonnassa. Hankkeessa tutkittiin myös tontinluovutusta ja suunnittelukilpailuja ja erityisesti kasvihuonepäästöjen, energiatehokkuuden ja materiaalitehokkuuden käyttöä indikaattorina. Hanke kuului TEKESin Kestävä yhdyskunta -tutkimusohjelmaan. Tekijät 1 Kestävän rakentamisen ohjaus julkisissa rakennushankkeissa. Mirkka Rekola, Tarja Häkkinen, Mia Ala-Juusela, Sakari Pulakka, Tarja Mäkeläinen, Appu Haapio ja Antti Ruuska. VTT Technology Espoo

4 3 (22) Sisällysluettelo Alkusanat ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika Tausta Tavoitteiden laatiminen Tavoite- ja toimintaehdotukset Lähdeviitteet... 21

5 4 (22) 1. ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 Tammikuussa 2010 asuntoministeri Jan Vapaavuori kutsui Sitran ja Tekesin kanssa laajan asiantuntijajoukon yhteen kartoittamaan parhaat keinot energiaviisauden edistämiseen. Työryhmän tuloksena syntyi toimintaohjelma ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika Energiaviisaalla rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan energiatehokasta, vähäpäästöistä ja laadukasta rakennettua ympäristöä, jossa ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämät toimenpiteet on otettu käyttöön. Energiaviisaus koostuu monesta eri tekijästä: maankäytöstä, uudis- ja korjausrakentamisesta, rakennusten ylläpidosta ja uusiutuvan energian hyödyntämisestä. Rakennetun ympäristön energiatehokkuudella on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ratkaiseva rooli. Rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä. Jos mukaan otetaan liikenteestä aiheutuvat päästöt, rooli on vielä merkittävämpi. ERA17-toimintaohjelmassa luotiin 31 toimenpide-ehdotusta maankäyttöön, energiantuotantoon, rakentamisen ohjaukseen, kiinteistön käyttöön ja omistukseen, sekä osaamisen kehittämiseen. Toimenpiteet eivät ole keskenään samankokoisia tai samanarvoisia. Osa niistä kohdistuu lyhyelle, osa pitkälle aikavälille; joitain toimenpiteistä on jo ryhdytty toteuttamaan ja osa vaatii yhä jatkokehittelyä. Yhteistä useimmille toimenpiteille on se, ettei niitä voi mikään taho toteuttaa yksin. Energiaviisaan elämän rakentamiseen tarvitaan niin kansalaisia, yrityksiä, kuntia kuin valtiotakin. ERA17 kannustaa Suomea ottamaan paikkansa energiaviisauden kärkimaana ja saavuttamaan vuodelle 2020 asetetut päästötavoitteet jo Suomen juhlavuonna Päämääränä on, että vuonna 2050 Suomessa on maailman paras rakennettu ympäristö. (www.era17.fi)

6 5 (22) 2. Tausta Ilmasto- ja energiapolitiikka Euroopan Unionin ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisiä sitoumuksia ovat kasvihuonekaasupäästöjen (khk-päästöjen) vähentäminen 20 prosentilla, uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta sekä ohjeellisena energiatehokkuuden parantaminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä 2 (Euroopan Komissio, 2007). Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa Suomen tavoitteeksi asetettiin energian loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun niin, että energian loppukulutus vuonna 2020 olisi noin 310 TWh. Suomessa uusiutuvan energian osuus oli vuonna ,5 prosenttia. Tavoitteena on nostaa osuus 38 prosenttiin, joka tarkoittaa 38 terawattitunnin kasvua (TEM, 2008). Rakennusten lämmittämisen ja sähkön käytön osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Myös tämän energiankulutuksen kasvu on saatava ensin taittumaan ja edelleen laskuun sekä uusiutuvien energioiden käyttö kasvuun. EU:n komissio julkaisi vuonna 2011 ns. matalahiilitiekartan prosentin päästövähennykseen vuoteen 2050 mennessä suhteessa vuoden 1990 tasoon (Euroopan Komissio, 2011) 4. Päästökauppa ja ei-päästökauppasektori Energiantuotanto (sähkövoimalaitokset, kaukolämpölaitokset) ovat osa päästökauppasektoria, jolle on asetettu tavoitteeksi vähentää päästöjä 21 prosenttia vuoteen 2020 mennessä suhteessa vuoden 2005 tasoon. Päästökauppasektorilla otettiin vuodesta 2013 alkaen käyttöön koko EU:n yhteinen päästökiintiö. Rakennusten kiinteistökohtainen öljylämmitys kuuluu ei-päästökauppasektorille, jolle on asetettu tavoitteeksi 10 prosentin päästövähennys vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen Koko Suomen nykyisen ei-päästökauppasektorin tavoite on 16 prosentin vähennys 5. Tavoite on kansallinen toisin kuin päästökaupan piiriin kuuluvilla sektoreilla. Kiinteistökohtainen uusiutuvia polttoaineita käyttävä lämmön- tai sähkötuotanto on hiilineutraalia. Rakennuskantaa tarkastellaan ensisijaisesti energiankuluttajana, ei energian tuottajana. Energiatehokkuuteen (ja sitä kautta pieneneviin päästöihin) ohjataan rakennusmääräysten primäärienergiaan pohjautuvilla energianmuotokertoimilla. Menettely poikkeaa muista sektoreista siksi, että päästöpohjainen ohjaus sallisi vähäpäästöisen energian tuhlaamisen COM (2011) 112: A Roadmap for moving to a competitive low carbon economy in YM:n teettämän vaikutusarvion lähtökohtana on oletus, että Suomen ei-päästökauppasektorille aikanaan asetettava maakohtainen vähentämistavoite kiristyisi nykyisestä, vuodelle 2020 asetetusta 16 prosentin tavoitteesta prosenttiin vuonna Tässä vaiheessa tämä on pelkkä laskentaoletus.

7 6 (22) Maankäyttö ja kaavoitus Ekotehokas yhdyskunta kuluttaa vähemmän energiaa ja materiaaleja, jolloin se myös kuormittaa ympäristöä vähemmän. Ekotehokkuus sisältää siis sekä energia- että materiaalitehokkuuden. Yhdyskuntarakenteen ekotehokkuus kuuluu parhaisiin tapoihin vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia eli vähentää suhteellista ja absoluuttista energian- ja materiaalien kulutusta asukasta kohti. Tällöin myös ympäristöä kuormittavat päästöt pienenevät. Pitkällä aikavälillä myös kustannukset pienenevät käytäntöjen yleistyessä. Kuvassa 1 esitetään esimerkkilaskelma asuinalueiden investointikustannuksista. Kuva 1. Tammelan minimi- ja maksimiskenaarion vertailut Ranta-Tampellan ja Vuoreksen asuinalueiden investointikustannuksiin. Alueiden kehityksestä kaupungille koituvat kustannukset esitetään alueelle muuttavaa asukasta kohti (Nykänen ym ) Käytännössä yhdyskuntarakenteen ympäristöä kuormittavia päästöjä voidaan pienentää kolmella tavalla: 1) Alueiden tehokas käyttö, 2) liikennejärjestelmät (liikkumistarve ja kulkutavat), 3) energiajärjestelmät (energiankulutus ja tuotanto). Sekä liikennejärjestelmän että energiajärjestelmän tehokkuus on merkittävästi kiinni alueiden käytön tehokkuudesta (kuva 2). Kaupunkiseudut ja muutkin yhdyskunnat ovat rakenteellisesti jatkuvasti hajautuneet, vaikka niiden taloudelliset, toiminnalliset ja ekologiset seuraukset ovat olleet tiedossa pitkään. Yhdyskuntaraken- 6 Tammelan täydennysrakentamisen edullisuus. Veijo Nykänen, Pekka Lahti ja Antti Knuuti VTT, Antti Kurvinen, Olli Niemi ja Jaakko Vihola TTY. VTT-CR

8 7 (22) teen eheyttämisen tavoitetta on 1960-luvulta asti perusteltu lähinnä yhdyskuntataloudellisesti (perusrakenteen ja liikenteen kustannuksien säästönä), mutta myöhemmin samaa tavoitetta on voitu perustella fossiilisten energialähteiden säästöllä ja sen jälkeen ilmastomuutoksen torjunnalla. Tavoite on kuitenkin jatkuvasti etääntynyt yhdyskuntarakenteen hajautumisen jatkuessa. Suomen asukkaista, työpaikoista ja rakennuskannasta valtaosa (noin 80 %) sijaitsee kaupunkiseuduilla ja taajama-alueilla. Tämän vuoksi maankäyttö- ja muut yhdyskuntarakenteelliset päätökset, joita kaupunkiseuduilla tehdään heijastuvat melko suoraan koko maan tilanteeseen. Täydentävä ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu edellyttää kuitenkin huolellista paneutumista paikallisiin olosuhteisiin ja uuden taitavaa sovittamista vanhan lomaan. On tarpeen tutkia ja kehittää myös uusia kaupunkirakentamisen malleja, ekotehokkaita kortteli- ja talotyyppejä. Kuva 2. Yhdyskuntarakenteen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Liikenne Merkittävimpiä tekijöitä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ennustamisessa ovat liikennesuorite ja kulkumuotojakaumat, ajoneuvoteknologian kehitys sekä uusiutuvien polttoaineiden käyttömäärät. Liikenteen henkilöliikenteen kasvu on nykyisin keskimäärin 1,5 % vuodessa, joka johtaa henkilöautoliikenteen kasvuun 19 % vuonna 2020 (perusvuosi 2006). Pääosa liikenteen kulkemisesta (60 % matkoista, yli 80 % suoritteesta) tehdään henkilöautolla, loput joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Tavaraliikenteen kasvu on hieman henkilöautoliikenteen kasvua hitaampaa, mutta sekin kasvavaa. 7 7 Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt Iivo Vehviläinen, Aki Pesola, Gaia Consulting Oy, Juhani Heljo, Jaakko Vihola, Tampereen teknillinen yliopisto, Saara Jääskeläinen, Liikenne-

9 8 (22) Kulkumuotojakaumien ja liikennesuoritteen ohella toinen suuresti liikenteen päästöihin vaikuttava tekijä on ajoneuvoteknologian kehitys sekä uusiutuvien polttoaineiden osuus kaikesta liikenteessä käytetystä polttoaineesta. Biopolttoaineiden ja muiden vaihtoehtoisten energialähteiden osuudeksi on arvioitu 5,75 % vuonna 2010 ja 10 % vuodesta 2020 lähtien. Suomen kansallisena tavoitteena on 20 % osuus biopolttoaineille liikenteessä 8. Kunta voi ohjata liikenteen päästöjen vähentämistä tiivistämällä yhdyskuntarakennetta, mikä vähentää turhaa autoilua, edistämällä vähäpäästöisiä liikkumismuotoja, kuten joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä sekä edistämällä sähköisiä ja muita vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Energian tuotanto ja uusiutuvan energia hyödyntäminen Energiajärjestelmissä on tapahtumassa teknologisia ja rakenteellisia muutoksia. Yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto eli kaukolämpö on edelleen ekotehokas tapa tuottaa yhdyskuntien tarvitsemaa energiaa. Rakennuskannan ulkovaipassa ja taloteknisissä järjestelmissä tapahtuvat (toistaiseksi kuitenkin erittäin hitaat) rakenne- ja laitetekniset parannukset (kärjessä matalaenergia-, passiivi-, nollaenergia- ja plusenergiatalot) aiheuttavat sen, että talojen ominaislämmönkulutus (kwh/kerros-m2, a) ja lämmön kulutusmäärät per talo ja per alue laskevat ja kaukolämpöä riittää yhä laajemmalle alueelle. Vielä käyttämättömien mahdollisuuksien (kuten matalaexergisten järjestelmien, joissa lämmitys ja viilentäminen tuotetaan lähellä sisäilman lämpötilatasoa olevilla ratkaisuilla) hyödyntäminen lisää edelleen kaukolämpöverkkojen palvelualueita. Verkostopituudet kuitenkin samalla kasvavat, hukkalämmön määrä kasvaa ja kaukolämmön kilpailukyky ( /myyty kwh, a) sitä kautta heikkenee. Hajautetun lämmöntuotannon eri muotojen kilpailukyky vastaavasti paranee, varsinkin jos ja kun aurinko- ja tuulisähkön, samoin kuin maalämmön tai biopolttoainelämmön perusteknologiat ja hyötysuhteet paranevat. Aurinkoenergian tuotanto on jo kauan ollut mahdollista rakenteisiin integroituna (talojen katoille, ulkoseiniin, parvekekaiteisiin, moottoritien melusuojauksiin jne.). Sama koskee maa-, vesi- ja ilmalämpöpumppuja. Tuulienergian suhteen nämä mahdollisuudet ovat vasta avautumassa. Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta syntyy todennäköisesti uusia kilpailutilanteita, joissa yhteiskuntataloudellinen edullisuus on tarkasti arvioitava. Tarjontaa tulee kahdesta suunnasta: keskitettyjen ja hajautettujen järjestelmien toimittajilta. Teknologioiden kehitysnopeus ja myytävän energian hinnoittelu ratkaisevat sen, mikä järjestelmä missäkin paikassa kilpailun voittaa. Hinnoittelulla (mm. syöttötariffeilla) voidaan ohjata kehitystä jos niin halutaan. Uusiutuvan energian ongelmaksi nousee kuitenkin tuotannon ja kulutuksen sekä ajallinen että paikallinen kohtaamattomuus. Kysyntä on yleensä melko tasaista tai ei vaihtele samaa tahtia uusiutuvien energianlähteiden tarjonnan kanssa. Lisäksi uusiutuvista energianlähteistä saadut huipputasot ylittävät usein energian tarpeen, mutta ylimääräistä energiaa ei aina voida varastoida. Rakennuskohtaisen energiantuotannon ja kulutuksen eriaikaisuus on usein varsin suurta; vaikka rakennus olisi vuositasolla nollaenergiarakennus, voi sen tuntitasoinen tarkastelu osoittaa, että tuotanto ja kulutus kohtaavat vain %. ja viestintäministeriö, Hanna Kalenoja, Tampereen teknillinen yliopisto, Pekka Lahti, VTT, Kaisa Mäkelä, Ympäristöministeriö, Mika Ristimäki, Suomen ympäristökeskus. Sitran selvityksiä 39 8 https://www.tem.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotearkisto/vuosi_2013/strategiapaivitys_lisatoimia_energia- _ja_ilmastotavoitteiden_toteuttamiseen news

10 9 (22) Tällä hetkellä rakennuksissa käytettävän (paikalla tuotetun) uusiutuvan energian määrä on vaatimaton, ja uusiutuvalla energialla pyritään yleensä kattamaan vain pieni osa energiatarpeesta. Energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskevat kansalliset ja kansainväliset tavoitteet edellyttävät merkittävää lisäystä niiden energianlähteiden käytössä, jotka eivät voi tuottaa energiaa yhtäjaksoisesti. Tällöin pelkästään rakennuskohtainen tarkastelu ei ole useimmiten optimaalista kustannusten eikä päästöjen kannalta, vaan tyypillisesti alueellinen tarkastelu antaa tehokkaimman ratkaisun. Aluetasolla uusiutuvan energian tuotanto pystytään usein hyödyntämään paremmin kuin rakennustasolla. Rakennusten energiankulutuksen ajallinen vaihtelu on suurta sekä vuosi- että vuorokausitasolla. Vuorokausitasolla asuinrakennuksen huipputeho on tyypillisesti noin viisinkertainen käyttöajan minimitehoon verrattuna. Joissain järjestelmissä päälämmitysjärjestelmä saattaa olla kustannussyistä alimitoitettu huipun kannalta, jolloin rakennus käyttää tehohuippunsa aikana tukilämmitysjärjestelmäänsä, jonka ympäristövaikutukset voivat olla huomattavasti suuremmat kuin rakennuksen muun ajan käytön. 9 Uudisrakentaminen Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan pitkäikäisiksi, joten nyt rakennettavien rakennusten vaikutukset Suomen energiankulutukseen ja päästöihin kestävät vuosikymmeniä. Vuonna 2050 puolet rakennuskannasta on rakennettu vuoden 2012 jälkeen. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää että uudisrakennusten energiatehokkuuteen ja energiantuotantomuotoon, sekä sen päästöihin kiinnitetään erityistä huomiota. Koska uudisrakentamisen energiankulutus on pienentynyt merkittävästi, on sen aiheuttama hiilijalanjälki myös pienentynyt. Samaan aikaan materiaalien suhteellinen osuus on suurentunut. Tämän vuoksi myös materiaalien ja rakennuspaikan valintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota 10. Korjausrakentaminen ja ylläpito Suomen olemassa olevasta rakennuskannasta asuntokanta muodostaa suuren osan. Asuntokannan määrä on tällä hetkellä yhteensä karkeasti arvioiden noin 270 Mm2, josta vuosina rakennetut yksittäistalot ja vuosina rakennetut asuinkerrostalot muodostavat noin kaksi kolmasosaa. MECOREN-hankkeen 11 arvion mukaan asuntorakennuskannan tämänhetkinen kokonaisenergiankulutus lämmitysenergia ja sähkönkäyttö huomioon ottaen on noin 61 TWh ja vastaavat khk-päästöt noin 13 Mt. Koko Suomen energian loppukäyttö oli vuonna TWh ja khk-päästöt 66 Mt (v. 2009). Tämä merkitsee sitä, että asuntorakennuskannan ekotehokkuutta on pystyttävä parantamaan huomattavasti, jos ja kun sen avulla halutaan vaikuttaa merkittävästi energiankulutuksen ja khk-päästöjen tasoon Suomessa. Toisaalta on myös arvioitu, että merkittävää ekotehokkuuden paranemista voidaan saada aikaan kustannustehokkaasti, kun korjaaminen ajoitetaan oikein ja kun 9 Heating energy and peak-power demand in a standard and low energy building Airaksinen, Miimu; Vuolle, M. Energies. Vol. 6 (2013) No: 1, Ruuska, Antti, Häkkinen, Tarja, Vares, Sirje, Korhonen, Marja-Riitta ja Myllymaa, Tuula. Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset. Ympäristöministeriön raportteja Häkkinen, Tarja, Ruuska, Antti, Vares, Sirje, Kouhia, Ilpo, Holopainen, Riikka. Methods and concepts for sustainable renovation of buildings VTT,Espoo.266 p. + app. 51 p. VTT Technology 26 ISBN URL:http://www.vtt.fi/publications/index.jsp

11 10 (22) otetaan huomioon kaikki erilaiset keinot mukaan lukien myös lämmitysjärjestelmän ja energianlähteen muutokset. Jotta korjaustoiminnalla olisi todella vaikutusta energiankulutukseen, tulisi sitä ja sen sisällä energiatehokkuutta parantavia korjauksia tehdä merkittävästi enemmän. Tämä on mahdollista, sillä rakennuksissa arvioidaan olevan merkittävästi korjausvelkaa. Korjausrakentamisessa on tärkeää edistää ja ohjata kaikkia toimenpiteitä, jotka edistävät energiatehokkuutta. Näitä ovat erityisesti toimenpiteet, jotka kohdistuvat ulkovaippaan, ilmanvaihtoon, käyttövesijärjestelmään ja veden kulutukseen, lämmitysjärjestelmään ja sen energialähteen sekä eri teknisten laitteiden sähkönkulutukseen. Jotta energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet saadaan luonnolliseksi osaksi korjaustoimintaa, tarvitaan korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä, jotka edistävät rakennuksen energiatehokkuuden paranemista huomioiden sekä rakennusosat ja tekniset järjestelmät, mutta myös lämmitysjärjestelmän ja sen energialähteen. Määräysten lisäksi tarvitaan tehokasta ohjeistusta ja tiedotusta asuinrakentamiseen sekä taloyhtiöille että yksityisille omakotitalojen omistajille sekä koulutusta suunnittelijoille ja kiinteistöalan ammattilaisille. Koulutuksessa on tärkeää korostaa eri ratkaisuvaihtoehtojen energiatehokkuuden lisäksi kokonaisuuden pitkäaikaistoimivuutta. Korjaustoimintaan voidaan kannustaa myös avustuksin, jotka ovat tehokkaita erityisesti asuinrakennuksia aktivoitaessa. Avustus esimerkiksi energian ja ympäristön kannalta tehokkaampaan lämmitysmuotoon vaihdettaessa todennäköisesti kannustaa monia vaihtamaan lämmitysmuotoa viimeistään teknisen käyttöiän päätyttyä tai jopa ennen sitä. Avustuksia on tärkeää suunnata erityisesti määräystasoa parempiin korjaustoimenpiteisiin.

12 11 (22) 3. Tavoitteiden laatiminen Ohessa esitetään OKRA-hankkeessa koottu ehdotus Tampereen kaupungille ERA17-tiekartaksi. Tavoitteet esitetään seuraavassa tiivistelmänä seuraavien VTT:ssa laadittujen raporttien pohjalta: Energiaviisaan rakennetun ympäristön tiekartta. Sisältöehdotus. Tarja Häkkinen ja Miimu Airaksinen s. Energiaviisaan rakennetun ympäristön tiekartta. Tavoite-ehdotuksia. Tarja Häkkinen, Miimu Airaksinen, Veijo Nykänen ja Mia Ala-Juusela s. Pientalojen uudisrakentamisen kannustus energiatehokkuuteen tonttivuokra-alennuksiin. Sakari Pulakka ja Miimu Airaksinen. Selvitys s. Tampereen kaupungin rakennetun ympäristön T&K-hankkeiden yhteenvetoa ja analyysiä. Tarja Häkkinen, Miimu Airaksinen, Veijo Nykänen, Jyri Nieminen, Hannele Ahvenniemi. 48 s Tavoite-ehdotukset pohjautuvat VTT:n tutkijoiden ehdotukseen, Tampereen kaupungin ECO2- projektin ehdotuksiin sekä VTT:n tekemän haastattelututkimuksen tuloksiin. Haastateltavat olivat Tampereen kaupungin rakentamiseen, kaavoitukseen, liikenteeseen ja energiantuotantoon liittyvien yksiköiden johtajia ja päälliköitä. Seuraavassa esitetään tavoite- ja toimintaehdotukset ryhmiteltynä 12 ehdotukseen: 1. Kaupungin oma rakentaminen energia- ja ekotehokasta 2. Energiatehokkuutta rakentamisen ohjauksella ja neuvonnalla 3. Kannustimien ja kriteereiden käyttö 4. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian ja kaukolämmön käytön ohjaus kaavoituksen avulla 5. Yhdyskunnan ekotehokkuuden ja kestävän elinkaaren varmistaminen 6. Ekotehokas lisärakentaminen ja täydennysrakentaminen 7. Kehityshankkeet, energiatehokkaat pilottikohteet ja hiilineutraalit aluekehityshankkeet ekotehokkuuden edistämisessä 8. Uusiutuvien energialähteiden tehokas hyödyntäminen ja sähkön ja lämmön yhteistuotanto 9. Huippukulutuksen leikkaaminen 10. Joukkoliikennepalvelujen tarjonta ja käytön lisääminen 11. Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen 12. Energiatehokkuutta tehokkaan viestinnän avulla Kutakin ehdotusta selitetään ja tarkennetaan seuraavassa. Kursiivilla esitetään yksityiskohtaisia tavoitteita, joista osaa ollaan jo toteuttamassa.

13 12 (22) 4. Tavoite- ja toimintaehdotukset 1 Kaupungin oma rakentaminen energia- ja ekotehokasta Kaupunki huolehtii siitä, että kaikki oma rakentaminen on hyvin energia- ja ekotehokasta. Asetetaan konkreettiset tavoitteet ja pyritään asteittain kohti lähes nollaenergiarakentamista. Tällä hetkellä tavoitteena on uudisrakentamisessa ennen vuoden 2012 energiamääräyksiä voimassa ollut A- energiataso. Toimintamalleja energiatehokkaaseen rakentamiseen on kehitetty Tilakeskuksen vetämässä Tampereen alueen palvelukiinteistöt energiatehokkaiksi (TAPRE) hankkeessa 12, jossa on noin puolet palvelukiinteistöjen omistajista Tampereen seudulta ollut mukana. Projektissa on laadittu energiatehokkaan rakennuttamisen, rakentamisen ja kiinteistön kunnossapidon ohjeistoja. Asetetaan tavoite myös uusiutuvan energian käytölle. Toistaiseksi on toteutettu muutama pilottikohde, kuten Luhtaan passiivienergiapäiväkoti ja Vuoreksen koulukeskus, joissa hyödynnetään aurinkopaneeleja. Osana ECO2-hanketta on tehty myös uusiutuvan energian selvityksiä (mm. Kämmenniemen aluelämpölaitos ja Tampere-talon laajennus, jossa harkitaan aurinkopaneelien hankintaa ja lämpöpumppuja). Eräitä öljylämmityksessä olleita kiinteistöjä on muutettu hakelämmölle. Tilakeskus Liikelaitokselle aktiivinen rooli ERA17-tavoitteen saavuttamisessa omassa rakentamisessa. Tilakeskus Liikelaitoksen laatiman energiatehokkuusohjeen 13 päivitys uusien määräysten mukaiseksi. Tavoitteeksi vuoden 2012 vaatimuksien alittaminen 30 %:lla. Uusi ohje esimerkiksi, että 2015 siirrytään uudisrakentamisessa uuden energiatodistuksen B- tasolle ja 2017 A-tasolle. Tehdään energiatavoitteet myös korjausrakentamiselle. Tilakeskukselle aktiivinen rooli uusiutuvan energian käytön lisäämisessä omassa rakentamisessa Vakiinnutetaan uusiutuvan energian selvitykset ja integrointi energiajärjestelmiin kaikkeen rakentamiseen. Viedään TAPRE-ohjeita ja OKRA-hankkeen ohjeita käytännön prosesseissa toteutettaviksi. Tehdään suunnitelma öljylämmityksessä olevien kiinteistöjen muuttamiseksi uusiutuvaan energiaan. 2 Energiatehokkuutta rakentamisen ohjauksella ja neuvonnalla Tehokkaan ohjauksen ja neuvonnan avulla pyritään jatkuvasti parantamaan kaupungin kaiken uudisja korjausrakentamisen energiatehokkuutta. Rakennusvalvonnan ja asumiseen liittyvien yksiköiden rooli laajenee energianeuvonnan suuntaan. Kaikille rakentajille annetaan tietoa hiilijalanjäljen ja energiatehokkuuden merkittävimmistä parannuskeinoista. Asiantuntemusta kasvatetaan siten, että tehokasta neuvontaa voidaan suunnata myös ammattimaiseen rakentamiseen. Rakennusten käyttöön ja korjaukseen liittyen terveys- ja turvallisuusnäkökulma ovat keskeisiä tekijöitä kaikessa suunnittelussa ja opastuksessa. Neuvontaan kuuluu 12 TAPRE - Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi 13 Tampereen Tilakeskuksen rakennusten energiasuunnitteluohje. Tampereen Tilakeskus Liikelaitos s.

14 13 (22) myös ohjaus lämmitysjärjestelmän valinnasta ja kiinteistökohtaisesta sähkön- ja lämmöntuotannosta ja sen tehokkuudesta ja soveltuvuudesta erilaisiin kohteisiin. Rakentamisen ja asumisen energianeuvontakeskuksen (RANE) toiminta on käynnissä. Se on toiminut pari vuotta ja vetänyt rakentajakouluja pienrakentajille sekä antanut rakentamisen ja asumisen energianeuvontaa14. Vakiinnutetaan ja seudullistetaan RANE:n toiminta. Rakennusvalvonnan roolin vahvistaminen energiatehokkaan rakentamisen neuvonnassa, ohjauksessa ja valvonnassa. Resursointi esimerkiksi rakennusvalvontamaksuista. Kuva 3. ECO2-hankkeen esitys Tampereen kaupungin uudisrakentamisen energiatavoitteiksi (asuinkerrostalo) 3 Kannustimien ja kriteereiden käyttö Energiatehokkaan rakentamisen ohjauksessa käytetään aktiivisesti tehokkaimmiksi todettuja kannustimia ja kriteereitä. Tonttivuokran alennusta tai maankäyttösopimuskorvauksen alennusta koskevia kannustimia käytetään apuna energiatehokkaan korjausrakentamisen ohjauksessa. Asetetaan selkeät, tarkoituksenmukaiset ja vertailukelpoiset energia- ja ekotehokkuuskriteerit. Tampereella otettiin vuonna 2014 käyttöön tonttivuokra-alennus omakotitonttien luovutuksessa. Alennuksen ehtona on, että toteutetun talon E-luku on enintään 70 % normaalista vähimmäistasosta. Tontinvuokra-alennus on tällöin 50 % 5 vuoden ajalta. 14 Rakentamisen ja asumisen energianeuvontakeskuksen (RANE)..

15 14 (22) Kohdistetaan kohtuullisia taloudellisia kannustimia sellaisille korjausrakentamishankkeille, joissa saavutetaan merkittävää energiatehokkuuden. Arvioidaan eri toimenpiteiden hyödyllisyyttä, esteitä ja niiden aiheuttamia kustannuksia kunnalle. Tampereen maapolitiikan periaatteisiin hyväksyttiin vuonna 2014 periaate, että täydennysrakennushankkeissa voi saada enintään 85 % alennuksen kaavoituskorvauksesta, jos hanke täyttää tietyt kriteerit, joiden joukossa on myös energiatehokkuuden parantaminen. Samoilla kriteereillä kiinteistönomistaja voi saada myös tonttivuokran alennuksen. Asetetuilla kriteereillä ja kannustimilla pyritään myös ohjaamaan rakentajia kohti uusiutuvan energian hyödyntämistä, kun se on tarkoituksenmukaista. Uusiutuvan energian suosimisen taustalle hankitaan etukäteisarvioinnin avulla tieto eri ratkaisujen aiheuttamista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä. Vertailussa ja arvioinnissa hyödynnetään soveltuvia työkaluja. Osataan ohjata suunnittelijoita soveltuvien työkalujen käyttöön. Huolehditaan siitä, että käytetyt kriteerit eivät aiheuta jälkikäteisraportoinnin tai valvonnan tarpeita. Asumisen rahaston toiminnan laajennus asukkaiden energiansäästöinvestointien tukemiseen. Edellyttää lisärahoitusta rahastolle. Rivi- ja kerrostalotonttien luovutuksessa pidetään tontinluovutuskilpailuita keskeisillä alueilla ja muilla erityisalueilla. Energiatehokkuus mukana keskeisenä kriteerinä. Selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön yleinen energiatehokkuuskriteeri tontinluovutuksessa (esim. energiatodistuksen B-taso vuonna 2015 ja A-taso vuodesta 2018 alkaen). 4 Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian ja kaukolämmön käytön ohjaus kaavoituksen avulla Hyödynnetään viime vuosina kehitettyjä uusia työkaluja ja toimintatapoja kaavoituksen vaikutuksien arvioinnissa ja vaihtoehtojen tarkasteluissa energia- ja ekotehokkaimpien ratkaisujen löytämiseksi. Kaavoitusprosessissa tehdään uusiutuvan energian potentiaalitarkastelut ja eri energiamuotojen tarkastelut. Tavoitteena on löytää ekotehokkaimmat ja myös kustannustehokkaimmat ratkaisut eri alueille, edistää kaukolämpöä tai hybridiratkaisuja tiheästi rakennetuilla alueilla ja uusiutuvia energiamuotoja kaukolämpöverkon ulkopuolisilla alueilla. Kehitetään työkaluja eteenpäin siten, että ne auttaisivat myös täydennysrakentamisen vaihtoehtotarkasteluja. Energia- ja ekotehokkuustarkastelujen tarkoitus on sekä ohjaaminen että analysointi ja tavoiteasetannan tuki. Tarkasteluja tehdään erityisesti aidoille vaihtoehdoille ja riittävän laajoille kohteille. Tehdään aktiivisesti myös erillisiä kohdennettuja selvityksiä (esimerkiksi toteutettu selvitys aurinkoenergian kustannustehokkuudesta 15 ). Laajennetaan tarkastelujen tekemistä myös täydennysrakentamisen alueille. Kaavoituksen avulla tehdään uusiutuvan energian hyödyntäminen mahdolliseksi (esimerkiksi pientaloille mahdollisuus maalämpöön eikä niin pieniä tontteja että ei ole mahdollista vaikka kaukolämpöä ei olisi tarjolla). Otetaan käyttöön energiatiheyden (energiantarve per kaavaneliö) käsite. Kauko- 15 Aurinkoenergian hyödyntäminen Vuoreksen Koukkurannan alueella. Jari-Pekka Flinck. 11 s.

16 15 (22) lämmön kustannustehokkuus kaavoitettavalla alueella arvioidaan ajoissa, jotta energiatiheyteen voidaan vaikuttaa. Kaavaprosessissa otetaan aina huomioon keskeisenä tekijänä passiivisen aurinkoenergian optimaalinen hyödyntäminen tonttien ja rakennusten oikean sijoittelun yms. avulla. Rakennustapaohjeissa annetaan ohjeita uusiutuvan energian hyödyntämiseksi (esimerkiksi rakennusten suuntaus ja ohjeita siitä, mihin aurinkopaneelit tai maalämpökaivot voi sijoittaa). Otetaan käyttöön yleiskaavan yhteydessä yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arvioinnin työkalu 16. Merkittävimmissä osayleiskaavoissa (esim. Vuoreksen Isokuusi 17 ja Ojalan alue 18 ) on jo tehty ekotehokkuusarviointeja. Yleiskaavoituksen osalta vakiinnutetaan menettelytavat ekotehokkuuden arviointiin ja asetetaan konkreettiset tavoitteet. Asemakaavoituksessa vakiinnutetaan KEKO-työkalun käyttö (pilotoitu muutamilla alueilla). Määritetään miten ekotehokkuuden arviointi tehdään, kun KEKOn rooli nähdään täydentävänä, laskentaan perustuvana työkaluna suhteessa kaavoituksen omaan kestävän kehityksen arvioinnin muistilistaan 19, joka hyväksytty viime vuonna. Asemakaavoituksessa asetetaan tavoitteet myös kaavojen ekotehokkuudelle ja energiatehokkuudelle. Yleistavoitteena on, että uudet kaavat mahdollistavat vähähiilisen rakentamisen, asumisen ja liikkumisen. Laskentatyökalut auttavat tavoitteen asettamisessa ja toteamisessa. Rakentamistapaohjeita tehdään yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. Ohjeissa otetaan jatkossa aina huomioon myös energiatehokkuus. 5 Yhdyskunnan ekotehokkuuden ja kestävän elinkaaren varmistaminen Tampereen tavoitteena on tehdä noin 70 % kaavoituksesta nykyrakenteen sisälle. Täsmennetään tavoitetta ottaen huomioon erilaisia tilanteita ja tarpeita ja samalla selvittäen vaikutuksia. Kaupunkirakennetta laajentavaa kaavoitusta reunoille tehdään vain erityisistä syistä, ja näille kaavoille asetetaan aina energia- ja ekotehokkuustavoitteet. Tiiviystavoitteissa korostetaan saavutettavuutta ja lyhyitä etäisyyksiä. Hankitaan selvitysten avulla lisää kvantitatiivista tietoa tiiviin kaavoituksen kokonaisvaikutuksesta primäärienergian kulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Alueiden kestävän elinkaaren kannalta kriittistä on asumisen ja tarvittavien palveluiden säilyminen. Kestävä elinkaari pyritään varmistamaan väestörakenteen muutoksien seurannan ja ennakoinnin avulla. Mahdollisia keinoja ovat esim. alueiden sekoittunut rakenne (asumista, työpaikkoja ja palveluja samoissa kortteleissa), tilojen muuntojoustavuus, sen varmistaminen, että alue on riittävän tiivis ja etäisyys palveluihin lyhyt sekä pyrkimys vähentää sellaisten palvelukeskittymien perustamista, joiden tavoitteena on palvella hyvin suuria määriä laajalta alueelta. Tunnistetaan keinoja, 16 Ks. Työkalu kantakaupungin yleiskaavan energiatehokkuuden ja ilmastovaikutusten arviointiin Topi Tiihonen. Power Point Presentation. Ecocity. epecc 17 Isokuusen yleissuunnitelman päästöarviointi Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd. 20 s. 18 Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen ekotehokkuusvertailu. Tampereen kaupunki. Konsernihallinto. Kaupunkiympäristö kehittäminen s. 19 Asemakaavoituksen kestävän kehityksen suunnitteluohje AS, VK. Otettu käyttöön asemakaavoituksen kokouksessa Tampereen kaupunki. Kaupunkiympäristön kehittäminen. Maankäytön suunnittelu. Asemakaavoitus.7 s.

17 16 (22) joiden avulla voitaisiin yhdistää (esim. tilavarausten avulla) julkisia ja yksityisiä palveluja (esim. kauppa päiväkodin yhteydessä). Tampereella on käynnissä kaupunkiraitiotien suunnittelu. Se mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen kestävän joukkoliikennereitin varrelle. Tämä mahdollisuus tulisi täysipainoisesti käyttää hyväksi. Kehitetään erilaisia keinoja, joiden avulla voidaan vahvistaa alueiden kestävää elinkaarta (uudet alueet ja palvelujen nopea saaminen, vanhat alueet ja palvelujen muuttuminen) Lisätään maankäyttösopimuksien käyttöä keinona, jonka avulla parannetaan palveluiden saavutettavuutta ja kehitetään energiatehokkuutta. 6 Ekotehokas lisärakentaminen ja täydennysrakentaminen Täydennysrakentaminen mahdollistaa parhaiten olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisen ja lyhyet kulkuetäisyydet tarvittaviin palveluihin Täydennysrakentaminen on ekotehokkaan lisärakentamisen keskeinen keino. Täydennysrakentamisen prosesseissa on kuitenkin ongelmia. Nämä liittyvät prosessien hitauteen ja aiheutuvien hyötyjen ja haittojen oikeudenmukaiseen jakoon tonttien omistajien kesken. Esimerkiksi pysäköinnin järjestelyt ovat usein problemaattisia. Tampereella on käynnissä useita täydennysrakennuskohteita, kuten Tammela, Tesoma ja laaja EHYThanke, jossa eri kaupunginosien täydennysrakennusmahdollisuudet käydään läpi ja tehdään yleissuunnitelmat täydennysrakennuskaavojen ja hankkeiden pohjaksi. Kaupunki kehittää toimintatapoja hyvien ja nopeampien menettelyjen ja ratkaisuvaihtoehtojen löytämiseksi. Vuonna 2014 uudistettiin maapolitiikan periaatteet. Täydennys- ja lisärakentamisen tukemiseksi maankäyttösopimuksen korvauksen perusteena olevasta arvonnoususta jätetään huomioon ottamatta osa (enintään 85 %) määritellyillä ehdoilla. Hyödyn saamisen vaihtoehdoissa on mukana energiatehokkuuden merkittävä parannus peruskorjauksessa. Korvausta ei peritä lainkaan, jos arvonnousu on pieni. Kaupungin vuokraamilla tonteilla osa asemakaavan muutoksella saatavasta tontin asuinrakennus-oikeuden kasvamisen hyödystä osoitetaan nykyiselle vuokraoikeuden haltijalle. Nykyisen vuokraoikeuden haltijan vuokraa alennetaan määräaikaisesti (enintään 85 % ja 10 vuotta). Pysäköintinormien uudistus on käynnissä Tampereella. Autopaikkanormeja kehitetään täydennysrakentamista kannustavaan muotoon. Otetaan huomioon palvelujen etäisyydet ja joukkoliikenteen etäisyydet. Kun matka joukkoliikenteen pysäkeille on lyhyt, niin voidaan kaavoittaa myös autopaikattomia asuintaloja. Autopaikan ei myöskään tarvitse olla samalla tontilla ja selvitetään vaihtoehtoja, joiden mukaan vain autopaikan tarvitsija maksaa paikasta. Rakennusjärjestykseen on lisätty vaatimus, että taloyhtiöissä pitää olla kaksi pyöräpaikkaa per asunto. Kun tarkoituksenmukaista, tehdään olemassa olevien alueiden uusi kaavoitus tiiviimmäksi mahdollistaen lisärakentamisen ja/tai lisäkerrosten rakentamisen. Käytetään tätä apukeinona, jolla autetaan korjausrakentamisen kustannusten kompensointia.

18 17 (22) Markkinoidaan aktiivisesti uusia maapolitiikan kannustimia täydennys- ja korjausrakentamiseen. Yhdistetään tähän aina myös energiatehokkuuden parantaminen. Käynnistetään yhteistyössä taloyhtiöiden ja kiinteistönomistajien kanssa kehittämishanke täydennysrakentamisen edistämiseksi ja hyvien toimintamallien levittämiseksi. Pysäköintinormeja uudistettaessa otetaan niihin mukaan mahdollisuus autopaikattomaan lisärakentamiseen keskustassa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella olevilla alueilla. 7 Kehityshankkeet, energiatehokkaat pilottikohteet ja hiilineutraalit aluekehityshankkeet ekotehokkuuden edistämisessä Aluekehityshankkeissa keskeisenä teemana on aina myös energiatehokkuus, matalat khk-päästöt tai hiilineutraalius. Olemassa olevia hanke-esimerkkejä ovat Härmälänranta ja Nurmi-Sorila. Kaavoituksen avulla mahdollistetaan hiilineutraalit tai alhaisen khk-päästön alueet. Tampereen kaupunki jatkaa aktiivista rooliaan kestävän rakentamisen kehityshankkeiden teettäjänä ja tekijänä. Olemassa olevista kehityshankkeista hyvä esimerkki on Vuores-projekti. Kehityshankkeiden avulla lisätään osaamista uusista toimintatavoista ja ymmärrystä eri osatekijöiden vaikutuksesta. Kumppanuuskaavoitus on yksi esimerkki kehityshankkeiden avulla kehitettäviä asioista. Selvitysten ja kehityshankkeiden avulla myös kiteytetään kvantitatiivista tietoa eri toimenpiteiden merkityksellisyydestä energiatehokkaassa ja kestävässä rakennetussa ympäristössä. Energiatehokkaiksi aluekehityshankkeiksi otetaan mukaan myös jo rakennettuja alueita, kuten Tammela ja Tesoma. Energiatehokkaissa aluekehityshankkeissa pyritään mahdollistamaan oma energiantuotanto, esim. hajautettu tai pienimuotoinen keskitetty tuotanto. Niiden ja yhteistuotannon hyötyjä verrataan päästöjen ja kustannusten kannalta. Tehdään systemaattista seurantaa ja tuodaan kokemuksia paremmin seuraavissa hankkeissa hyödynnettäväksi. Kaksisuuntaiset sähkö- ja lämpöverkot ovat yhtenä tärkeänä tarkastelu- ja kehityskohteena aluekehityshankkeissa. Selvitettäviä asioita ovat esimerkiksi syötettävän lämmön lämpötilatasot ja verkon omistajan roolin muuttuminen kun rooli energian välittäjänä kasvaa kiinteistökohtaisen tuotannon yleistyessä. Tampereen kaupunki lähtee esimerkin luontoisesti mukaan muutamaan energiatehokkaaseen ryhmäkorjaushankkeeseen. Tavoitteena on hankkia kokemuksia ja luoda pohjaa asiakirjamalleille yms. Energia- ja ekotehokkaaseen korjausrakentamiseen liittyvien hankkeiden tuloksia hyödynnetään ja hankkeiden määrää lisätään tarpeen mukaan. 8 Uusiutuvien energialähteiden tehokas hyödyntäminen ja sähkön ja lämmön yhteistuotanto Tampereen omassa energiantuotannossa pidetään konkreettiset tavoitteet uusiutuvien osuuksille energialähteistä. Asetetaan myös pidemmän aikavälin tavoite. Tampereen Sähkölaitoksen tavoitteen mukaan uusiutuvien osuus on 38 % vuonna 2020; lisäksi yleistavoitteena on 80 % vuonna Tampereella kaukolämpöverkko kattaa yli 90 % kiinteistökannasta. Tiiviissä pientalorakentamisessa ja kerrostalorakentamisessa yhteistuotannolla tuotettu kaukolämpö on usein energiatehokkain ja khk-

19 18 (22) päästöjen kannalta edullinen ratkaisu erityisesti, jos tuotanto on biopolttoainepohjaista. Tätä hyödynnetään jatkossakin. Toisaalta selvitetään, millä alueilla kiinteistökohtainen tuotanto on ympäristövaikutuksiltaan edullisinta. Näiden selvitysten tulokset otetaan huomioon kaavoitusta ja tontinluovutusehtoja sekä energianeuvontaa muotoiltaessa (vrt. edellä). Tampereen kaupunki asettaa konkreettisen tavoitteen uusiutuvien energialähteiden osuuksille koko Tampereen alueella mukaan lukien hajautettu energiantuotanto. Osoitetaan keskeiset toimenpiteet, joilla tähän vaikuttavuustavoitteeseen on tarkoitus päästä. Näistä monet liittyvät edellä esitettyihin kaavoituksen, ja ohjauksen keinoihin. Energia-alan liiketoimintaympäristön muutokseen varaudutaan kehittämällä uusia palveluliiketoimintamalleja ja arvioidaan niiden hyödyllisyyttä. Uudenlaisissa palvelutuotteissa ei esimerkiksi sitouduttaisi toimittamaan kaukolämpöä, vaan taattaisiin tietyt olosuhteet tai palvelut kuten lämmin vesi. Kartoitetaan älykkäiden sähkönjakelun palvelualustojen kehittymisen tarjoamia uusia liiketoimintamahdollisuuksia sähkön pientuotannossa. 9 Huippukulutuksen leikkaaminen Etsitään tutkimuksen avulla keinoja siihen että voitaisiin tukea huippukulutuksen leikkaamista (Härmälänrannan CoZED-hankkeessa tehdään asiaa koskeva tutkimus.) Selvitettävänä asiana on esimerkiksi mahdollisuus tukea sellaista älykästä rakennusautomaatiota, jolla pystytään ohjaamaan rakennuksen aiheuttamaa sähkökuormitusta ja pudottamaan huippujen aikana osaa kuormista. Käytetään edelleen ja kehitetään uusia hinnoittelun keinoja huippukulutuksen leikkaamiseen. Sähköverkon osalta tehohuipun hinnoittelussa asiakas maksaisi tehon siirrosta. Sähkön osalta Tampereella huippukulutus määräytyy kuitenkin teollisuudesta ja palveluista eikä niinkään asumisesta. Etsitään uusia ratkaisuja lämmön huippukulutuksen leikkaamiseen ja samalla tehdään arvioita huipunleikkausjärjestelmien kannattavuudesta. Vaihtoehtoisina ratkaisuina selvitetään esimerkiksi lämpö- ja sähkövarastoja. 10 Joukkoliikennepalvelujen tarjonta ja käytön lisääminen Tamperetta kehitetään kaupunkistrategian mukaisesti joukkoliikennekaupunkina. Varmistetaan hyvien joukkoliikennepalvelujen tarjonta ja kehitetään Tampereen seudun rakennesuunnitelman mukainen laadukas joukkoliikennejärjestelmä, jossa hyödynnetään sekä bussi-, kaupunkiraitiotieettä lähijunaliikennettä. Tunnistetaan ja asetetaan tavoitteita, joiden avulla joukkoliikenteen sujuvuutta parannetaan ja priorisoidaan. Yhtenä keinona ovat jo käytössä olevat liikennevaloetuudet ja omat kaistat. Pysäkkien varustelutasoa pyritään nostamaan. Tunnistetaan reititykseen liittyviä haittoja ja ongelmia ja asetetaan tavoitteita parempien reitityksien käyttöönottamiseksi jatkoyhteydet huomioon ottaen. Linjaston iterointi on jatkuvaa työtä. Linjataan konkreettisia toimenpiteitä liittyen hinnoitteluun, liikenneyhteyksien ja vuorotiheyksien parantamiseen ja eri kulkumuotojen suosimiseen, joiden avulla pyritään lisäämään joukkoliikennepalvelujen suosiota. Otetaan huomioon taloudelliset ja muut reunaehdot ja esteet. Keskeinen

20 19 (22) kysymys on myös pysäköintimaksut keskustassa. Pysäköintitaksa pidetään vähintäänkin kustannustason nousun mukana. Kehitetään edelleen runkolinjoja. Runkolinjoilla spontaani käyttö on mahdollista ilman että tarvitsee tarkistaa aikatauluja. Muiden linjojen osalta käytettävyyden parantamista on kehitettävä. Tehdään lisääntyvää yhteistyötä naapurikuntien kanssa ja tunnistetaan keinoja, joiden avulla joukkoliikennettä voidaan priorisoida myös kuntien avulla (esimerkiksi verkkoyhteydet busseissa tms.). v käynnistyi seudullinen joukkoliikenneyhteistyö. Tulevaisuudessa koko kaupunkiseutu on yhtä vyöhykeliikennejärjestelmää (2014 jälkeen). Tehdään periaatteellinen arvio eri toimenpiteiden säästöpotentiaalista primäärienergian ja kasvihuonekaasujen suhteen. Arvioidaan millä keinoilla tavoitteita voisi saavuttaa tehokkaimmin ja taloudellisimmin. Valtuusto tekee päätöksen kaupunkiraitiotiestä kesäkuussa Jos raitiotiehanke toteutetaan, kaupunkirakennetta tiivistetään raitiovaunureitin ympärille. Arvioidaan eri toimenpiteiden mahdollista vaikutusta kuntalaisten hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen. Liikennejärjestelmällä on suuri vaikutus kuntalaisten tyytyväisyyteen. 11 Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen Tampereen seudulla on tehty seudullinen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma vuonna Tavoitteena on kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvattaminen suosimalla kävelyä ja pyöräilyä keskustojen kehittämisessä, tiivistämällä asumista, työpaikkoja ja palveluja kävely- ja pyöräilyetäisyyksille ja luomalla hyvät kävelyn ja pyöräilyn pääreitit. Tampereen keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma on tehty vuosille ja sen mukaan on kehitetty varsinkin pyörätieverkkoa. Tavoitteena varmistaa sujuva kulkeminen koko alueella eri osa-alueiden välillä (ympäri vuoden/luokitus). Pyöräilyn laatukäytäväselvitys on aloitettu. Viitoituksia ja merkintöjä ja karttapalveluja niin paperi- kuin verkkopalveluna on kehitetty. Keskustan verkkoa kehitetään keskustan muun suunnittelun ohessa. Pyöräily nostetaan tasa-arvoiseksi kulkumuodoksi autoilun rinnalle. Hämeenkadusta on tekeillä oma suunnitelma, jossa katu muutetaan joukko- ja kevytliikennekaduksi ensin itäpäästä ja myöhemmin myös länsipäästä. Huolehditaan siitä, että kevyen liikenteen väylien kunto ja kunnossapito (myös talvikunnossapito) säilytetään vähintään nykytasolla ja runkoväylillä sitä tarvittaessa nostetaan. Liityntäpysäköinnin yhteydessä otetaan huomioon myös polkupyörät. Joukkoliikennepysäkeille kehitetään pyörätelineitä ja pysäkkejä, jotta matkaketjuista tulisi sujuvia. Selvitetään myös mahdollisuudet kuljettaa pyöriä raitiovaunuissa. Pyöräpysäköintilaitoksia ryhdytään suunnittelemaan keskeisiin paikkoihin; se on tarpeen erityisesti rautatieasemalle. Rakennusjärjestyksessä otetaan aina myös pyöröpaikat huomioon pysäköintipaikkoja määrättäessä.

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen 3.10.2013 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 -HANKE Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI Tampereen ECO 2 hanke Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Strategia/Sitoumus Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

Tampere Fiksu kaupunki

Tampere Fiksu kaupunki Tampere Fiksu kaupunki Ytimessä energia- ja ekotehokkuus 5.2.2014 Jari Jokinen Tampereen kaupunki Sisältö Ekotehokkuus kaupunkitasolla Energiaratkaisut kaupunkitasolla INKA ja referenssiympäristöt X.X.2012

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA Ympäristöystävällistä energiaa- tapahtuma, 6.6.2014 / Kotka EU sustainable energy days event Esa Partanen energia- ja ilmastoasiantuntija Kotkan

Lisätiedot

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Liikenne osana Tampereen ilmasto- ja energiatehokkuustyötä Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Miten yhdistetään kaupungin kasvu ja ekotehokkuus? Haaste 1: Tampereelle tulee 45 000

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta

Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Johtava tutkija Tarja Häkkinen, VTT 2 MAAN

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Hiilineutraali ja vetovoimainen elinympäristö, Kestävän yhdyskunnan ratkaisut RIL-seminaari, Kuparisali, Helsinki. Energiaviisas Suomi

Hiilineutraali ja vetovoimainen elinympäristö, Kestävän yhdyskunnan ratkaisut RIL-seminaari, Kuparisali, Helsinki. Energiaviisas Suomi Hiilineutraali ja vetovoimainen elinympäristö, Kestävän yhdyskunnan ratkaisut RIL-seminaari, Kuparisali, Helsinki Energiaviisas Suomi 17.9.2010 Jukka Noponen Suomi Sitra ERA17 Viisautta etsimässä Rakentamassa

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020

ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Tampereen kaupungin ECO 2 -hanke Pauli Välimäki 12.5.2011 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tukee käynnistysvaiheessa

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA seminaari 27.4.2011 Tampere Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Rakennusneuvos Erkki Laitinen, ympäristöministeriö Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere 1 Energy consumption in Europe [CEPMC] Transportation

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE

KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 1 (5) KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 2. Pirkanmaa on edelläkävijä rakentamisen ja julkisten hankkeiden ympäristövastuullisessa ja ekotehokkaassa toteuttamisessa. Parannetaan suunnitteluprosesseissa

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014 Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014 TAMPERE EDISTÄÄ UUSIUTUVAA ENERGIAA Keväällä 2011: Uusiutuvan energian kohteita kaupungissa hyvin

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia 0 Rakennuskannan energiankulutus BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia Energiatehokkuuden määrittely Hyvä sisäilma, miellyttävät asumisolosuhteet ja rakennusten kunnon turvaaminen Energiankulutuksen

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa?

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa? Keskiviikko 27.10.2010 klo 13.25 13.45 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus, Joensuu Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa - hankeen

Lisätiedot

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS. 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS. 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Maankäytön suunnittelu CO 2 e-päästövähennysten ohjauskeinona Päästölaskentamalli

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Panu Pasanen, Bionova Oy 10. helmikuuta 2015 Elinkaari- ja ympäristötehokkuuden asiantuntija Bionova Oy mittaa ja kehittää

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy Energiatietopalvelu Mitä? tavoitellaan uudenlaista ja automatisoitua kiinteistökohtaista energianeuvontaa

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Alueelliset energiaratkaisut -klinikan toteutus ja tulokset

Alueelliset energiaratkaisut -klinikan toteutus ja tulokset Alueelliset energiaratkaisut -klinikan toteutus ja tulokset 29.3.2012 Mikko Östring Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tavoitteet Klinikan tavoitteena

Lisätiedot