s.52 s.38 Luomumakkaroita vertailussa Pellot ja karja kerralla luomuun s.60 Voidaanko maapallon kasvava väestö ruokkia ilman luomua?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s.52 s.38 Luomumakkaroita vertailussa Pellot ja karja kerralla luomuun s.60 Voidaanko maapallon kasvava väestö ruokkia ilman luomua?"

Transkriptio

1 4/ ,00 Luomulehti s.38 Luomumakkaroita vertailussa s.52 Pellot ja karja kerralla luomuun s.60 Voidaanko maapallon kasvava väestö ruokkia ilman luomua? s.14 Uutta tuotantoon s.17 Kansainvälisyys s.61 Tapahtumia

2 Vihannesviljelyn Rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä Suomen suosituin rehuvirna apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset - vuohenherne - keltamaite Ilmasta typpeä! Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun Elomestari Oy, Koskitie 185, Tornio, p EBENA varma ja satoisa Luomu marssii CAP:n keskiöön Pääkirjoitus Väännöt Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistamiseksi tiivistyvät syksyllä. Euroopan komission uudistusesityksessä luomutuotanto on nostettu yhdeksi maatalouden kehittämisen keskeiseksi suuntaviivaksi. Se, kuinka hyvin se tulee siellä pysymään ja kuinka luomun edistämistoimenpiteitä kansallisesti toteutetaan, on kuitenkin vielä täysin auki. Tilaisuus on ainutlaatuinen. Koskaan aikaisemmin ei komissio ole suhtautunut näin myönteisesti luomuun. Nyt meidän on pidettävä yllä positiivista ilmapiiriä, jotta konkreettisia toimenpiteitä luomun edistämiseksi tullaan tekemään myös kansallisesti. Luomu ei saa jäädä enää tavanomaisen tuotannon varjoon, jonka ehdoilla maatalouspolitiikkaa on tähän asti harjoitettu. Saadaksemme luomutuotannon nousuun on tulevasta luomukorvausjärjestelmästä luotava kannustava ja yksinkertainen, luomun omilla ehdoilla rakennettu. Tähän lehteen olemme koonneet kansainvälisiä näkökulmia luomuun. Huoli ympäristöstä saa yhä useammat tahot vaatimaan ekologisempaa ja eettisempää ruoantuotantoa kaikkialla. Suomalaiset luomutuotteet ovat kysyttyjä ulkomailla. Kehittämällä ja monipuolistamalla luomutuotantoamme meillä on mahdollisuus vastata myös viennin haasteeseen. Mutta vientiä laajemmassa mitassa on mahdollista toteuttaa kestävästi vain, jos kotimainen markkina on myös voimissaan. Ihmiset haluavat syödä ruokaa, millä on kasvot, joihin voidaan katsoa tuntematta huonoa omaatuntoa. Viljelijät ovat valmiita rakentamaan maatalouttamme luomutuotannon pohjalta, jos vain sen harjoittaminen on taloudellisesti kannattavaa. Jotta luomumyönteisyyden kasvu saadaan huomioitua maatalouspolitiikassa, tulee meidän pystyä vahvasti näyttämään, että luomutuotanto on juuri sitä mitä tulevaisuuden maataloudelta haluamme. Viljelijöiden ja kuluttajien yhteisten rivien kokoaminen kampanjointiin luomun puolesta sai hyvän alkusysäyksen Luomuvallankumous-kampanjan aloituksessa keväällä. Seminaari syvensi ymmärrystä ruokajärjestelmän muutostarpeista ja Luomu on Rock -iltabileissä verkostoiduttiin ja luotiin hyvää yhteishenkeä kamppailuun luomun puolesta. Nyt kamppailu jatkuu! tuottajat, kansalaisjärjestöt ja kuluttajat ympäri Eurooppaa järjestävät tapahtumia hyvän ruoantuotannon huomioimiseksi CAP-uudistuksessa. Good Food March -nimellä järjestettävien tapahtumien keskeisinä teemoina ovat: luonnonmukaisten tuotantomenetelmien ja Euroopan valkuaisomavaraisuuden edistäminen, reilumpien tuottajahintojen aikaansaaminen sekä ruoan halvalla köyhempiin maihin dumppaamisen estäminen. Hyvän ruoan marssi on meidän tilaisuutemme näyttää, mitä haluamme maataloutemme tulevaisuudelta. Nyt on tärkeää, että kaikki hyvän ruoan ystävät saapuvat sankoin joukoin marssimaan reilumman ja ekologisemman ruoantuotannon puolesta, jotta puheet luomun edistämiseksi saataisiin muuttumaan myös käytännöksi. Haastan kaikki Luomuliiton jäsenet ja Luomulehden lukijat mukaan! Jukka Lassila Myynti alan liikkeet sekä Ruukki, Puh. (08) , (02) Luomulehti 4/2012 3

3 Hiven Oy:n valikoimasta luomutuotantoon soveltuvat: ADE vitamiinivalmisteet E-vitamiini- ja seleenivalmisteet, myös orgaanisella seleenillä Elävää hiivaa sisältävät valmisteet lypsylehmille Kivennäisrehut Hiven Luomupellava, pelletöity luomupellavansiemenrouhe Maitohappobakteerivalmiste vasikoille ja porsaille Nuolukivi naudoille Merilevä, natriumbikarbonaatti, rehuhiiva ja magnesiumoksidi tilaseoksiin Lisäksi runsas valikoima luomutiloille soveltuvia puhdistusja pesuaineita mm. vedinkastot ja kiertopesuaineet. Sisällys 4 / Luomu marssii CAP:n keskiöön 8 Kevätkylvö Euroopassa hyvä sato Suomessa? 12 Luomujatkojalostuksen kansainväliset vaikuttajat Suomessa 14 Uutta rikkakasvien hallintaan 15 ProAgrialta uusi luomuvalkuaisrehun markkinapaikka 16 Suomalaiset ruissipsit trendikäs tuote Saksan luomumarkkinoilla 18 Skillebystä lääkkeet Itämeren pelastamiseen 20 Luomumarkkinoilla erikoistutaan 21 Humlor och bin ökar skörden av bondböna 22 Luomu etenee EU:ssa 24 Luomukana tekee tuloaan 26 Vihannesten sopimustuotantomallia Ruotsista 28 Luomukoneet kehittyvät 32 Luomutuottaja Luomuruoka kruunasi savuttomuustoiminnan 36 LuomuTIETOverkko yhdistää tutkimuksen ja käytännön kokemuksen 38 KANNESSA: Luomumakkaroita grilliin! 40 Lisää luomulihaa ja -maitoa Kainuusta? Palstat Alkupaloja... 6 Tutkittua tietoa...18 På svenska Luomua opiskelemassa Luomut vertailussa Luomuyhdistyksistä Ulkomailta Palveluksessanne Ulkomailta...57 Ly h ye t Haarukkapaloja BioFachista Satovahingot ja rehupoikkeuslupa Demeter kasvaa kohisten Saksassa Luomu maakunta? Sivu 10: IFOAM ja CAP Sivu 26: Vihannesten sopimustuotantomallia Ruotsista 41 Sotkamon Nurmipäivien terveisiä Säilörehua yli 8000 kg ka/ha 43 Kestävää kehitystä käytännön kautta 46 Lisää luomua -kiertue starttaa. Vaihtaisinko luomuun? 47 Kiertue alkaa Ruukista 48 Poutakesän luomujäätelöä 50 Lähiluamua Loimaalta 51 Ekokaupat ideoivat 52 KANNESSA: Pellot ja karja kerralla luomuun 56 ProAgrialta neuvontapaketti luomusikataloudelle 57 Latvia haastaa Suomen 58 Ruokapiirien tapaaminen: toiveita, tahtoa ja toimintaa 60 KANNESSA: Voidaanko maapallon kasvava väestö ruokkia ilman luomua? 61 Hyvän ruoan marssi Maalaistentori klo Tanssii luomujen kanssa Luomuviikko lähestyy! Sivu 50: Lähiluamua Loimaalta Tiedustele tuotteita palvelevilta alue-edustajiltamme kautta maan! www hiven.fi puh Kannen kuva: Minna Keränen Luomulehti 4/2012 5

4 Alkupaloja Koonnut: Kirsi Haapamatti Luomuraaka-aineiden kansainvälinen verkkokauppa Ruohonjuuri-palkinnot haettavana o-tx.com on saksalainen nettisivusto, joka saa nimensä sanoista Organic Trade Exchance. Sen tarkoituksena on toimia kauppapaikkana luomuraaka-aineiden ostajille ja myyjille. Toisin sanoen sen kautta pieni (tai iso) tuottaja voi saada raaka-ainettaan myytyä jatkojalostajalle, joka ei tiedä, mistä saisi tarpeisiinsa sopivia luomuraaka-aineita. Kieli- tai maarajat eivät ole esteenä kauppojen syntymiselle. Vuodesta 2010 toiminut sivu on laajentumassa nyt Saksasta muualle Eurooppaan. Viidellä kielellä operoivalla sivustolla kerrotaan, että tuottajaksi rekisteröityminen ja tuotteiden esillepano ovat ilmaisia. Ruohonjuuri-rahaston apurahoja voidaan myöntää energian ja raaka-aineiden viisasta käyttöä, luonnon kanssa tasapainossa olevan yhteiskunnan kehittämistä ja maapallon luonnonvarojen oikeudenmukaista käyttöä edistäviin innovaatioihin ja kehityshankkeisiin. Apurahoja voivat vapaamuotoisin hakemuksin anoa sekä luonnolliset että oikeushenkilöt. Haku päättyy Luomua automaatista Korkeasaaressa on tänä kesänä saatu ihmetellä luomuautomaattia. Vihreä Agentti Oy:n lanseeraamat Luomumaatit sisältävät terveellisempiä ja parempia, luomulaatuisia välipaloja. Korkeasaari valikoitui automaattien ensimmäiseksi kodiksi, sillä eläinpuiston asiakkaat suosivat luomua. Elokuun alusta luomumaatteja on tarjottu myös esimerkiksi yrityksiin, hotelleihin ja oppilaitoksiin. Joko tämä innovaatio voittaisi limpsa-automaatit? Luomu myös soi Luomu-termillä on houkutteleva kaiku, joten sitä yhdistetään mielellään myös varsinaisen luomutuotannon ulkopuolelle. Luomu-sanan käyttöä ei ole rajoitettu kuin elintarvikemerkinnöissä. Luomustudio julkaisee nimensä mukaisesti artistien akustisia videoita. Tuotantotapana luomu tarkoittaa tässä sitä, että kaikki hoidetaan yhdellä kameralla ja mikrofonilla. Kaikki purkitetaan yhdellä otolla, ilman sähköistä äänenvahvistusta. Studion logona on tietenkin tomaatti ja nettisivut ovat osoitteessa Kuva: Aapo ja Jussi -yhtyeen luomukuvauksissa näytti muun muassa tältä. Luomuruokaa lapselle -kirja Matleena Lahden ja Satu Nyströmin teos kannustaa ensisijaisesti tekemään lastenruuat itse. Vasta toisena johtosääntönä on luomu, vaikka toki jokaisessa reseptissä luomuraaka-aineet tuodaan esille. Myös sesonkiajattelu on raaka-ainehankinnassa otettu huomioon. Kirja on mainio johdatus luomuun, sillä tiemmä juuri ensimmäisen lapsen saatuaan monet perheet siirtyvät luomuruokaan. Julkaisija Moreenikustannus. Luomuliha on ravitsevampaa Tanskalaistutkimus kertoo, että luomusti kasvatettu naudanliha on tavanomaista ravitsevampaa. Se sisältää muun muassa enemmän vitamiineja ja terveellisiä rasvahappoja. Tutkimuksen johtaja, Irene Fisker National Organic Associationista, valottaa, että jäljet johtavat nurmeen. Ruohon on nautojen luonnollisin ravinnonlähde. Tutkimuksesta kertoneessa Jylland Post -lehdessä kerrotaan myös, että tanskalaiset haluavat yhä useammin lasten valmisruuat luomulaatuisina. Siksi yhä useammat jälleenmyyjät myyvät pelkästään luomulastenruokia tavanomaiselle ei ole kysyntää. Viherpesty myy paremmin Ekologisuus, vihreys, kestävyys ja luonnonmukaisuus ovat myyviä lausekkeita minkä tahansa tuotteen yhteydessä. Kuluttajan harhaanjohtaminen onnistuu markkinamiehiltä siihen pisteeseen asti, kunnes lainsäädäntö puuttuu valheelliseen mainontaan. Mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa erittäin taajaan käytetty All natural -lauseke ei sido mihinkään, sillä sille ei ole sertifiointeja eikä standardeja. Suomessa esimerkiksi häkkikanalan munia on myyty maininnalla luonnonpuhtaat. 6 Luomulehti 4/2012 Luomulehti 4/2012 7

5 Mielipiteitä säädöksien kehittämisestä? Tule mukaan keskusteluun! Miten suuret eläinryhmät saa olla luomussa? Tarvitaanko tiukka tulkinta vai väljä ilmaisu? Mitä apuaineita saa käyttää pellolla? Esimerkiksi näitä pohditaan IFOAM-keskusteluja varten tuotantoaloittain. Aiheet ovat konkreettisia ja liittyvät luomutoimijoihin tulevaisuudessa. Luomuliitolla on keskusteluryhmiä, joihin voit ilmoittautua mukaan ja vaikuttaa! Luomuliitto vie suomalaisien tuottajien näkemyksiä eteenpäin. Ilmoittaudu: luomuliitto.fi Teksti ja kuvat: Katja Mahal Kevätkylvö Euroopassa hyvä sato Suomessa? Luomutuotannon huomioiminen CAP-uudistuksessa, siipikarjatuotannon tarkennetut säännöt, kasvihuoneviljelyn säännöt, ympäristövaikutuksien parempi huomioiminen jatkojalostuksessa tässä vain muutamia aiheita, joita kansainvälisen luomujärjestöjen liiton IFOAMin Euroopan osasto on työstänyt Kööpenhaminan kevätkokouksessa ja sen jälkeen. Koko ajan on luomun tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä asioita käsittelyssä. IFOAM EU-ryhmän päähuomiossa ovat tällä hetkellä CAP-uudistuksen vaikutukset luomutuotantoon. Pääkonttori työskentelee sen eteen, että tulevalla tukikaudella luomutuet säilyisivät, parantuisivat ja siirtyminen luomuun tehtäisiin helpommaksi. EU-komissio on tunnustanut luomutuotannon merkityksen maatalouden ympäristöristiriitojen vähentämisessä ja monimuotoisen viljelymaiseman ylläpitämisessä. Siksi katsotaan, että luomutilat Kasvihuonetuotannon kehityssuunnasta pystyttiin päättämään kompromissilla. Äänestyksessä pohjoisten alueiden kasvihuonetuotannon mahdollisuus olisi voitu menettää kokonaan. Kuvassa Ahvenanmaalla kasvihuoneita, joita suunnitellaan siirrettäväksi luomutuotantoon. tulevat täyttämään vaaditut vihertämistoimenpiteet automaattisesti. Vaikka tulevaisuus näyttää tällä hetkellä valoisalta, tarvitaan vielä runsaasti vaikuttamista niin EU-tason kuin jokaisen jäsenmaan päättäjien suuntaan, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila. Pohjoinen kasvihuonetuotanto: voitto Pitääkö luomuvihanneksen aina kasvaa yhteydessä multakerrokseen, vai voiko sitä viljellä luonnonmukaisesti myös ruukuissa ja pöydillä, joissa multakerros on ergonomisesti korotettu ylös? 50 % ravinteista kasvualustasta ja 50 % ravinneliuoksesta onko tämä riittävän maanläheistä ollakseen luomutuotantoa? Onko turve hyväksytty kasvualusta vaikka se on uusiutumaton luonnonvara? Suurimmassa osassa Euroopan maita nämä kysymykset nostattavat suuria tunteita. Taustalla vaikuttaa toisaalta historia ja toisaalta pyrkimys pitää isot tavanomaiset yritykset pois luomumarkkinoilta. Suomen ja muiden Pohjoismaiden näkökulmasta kysymykset eivät ole poliittisia vaan ne yksinkertaisesti säätelevät, voiko kasvihuoneviljely olla mahdollista. Hyvä, että suomalaiset ovat tulleet aktiivisesti jälleen IFOAMin EU-ryhmän työskentelyyn, totesi Ruotsin edustaja Mikko Rahtola Marianne Schonning Tanskassa. Pohjoismaiden erikoisasemaa on vaikea selittää ja Suomen mukana olo saattaa ratkaista koko kasvihuonekysymyksen, hän jatkoi. Emme voi äänestää näistä asioista, koska äänestystulos tarkoittaisi, että äänestäisimme tuotantoalan Pohjoismaista pois, totesi Norjan edustaja Gerald Altena varsinaisessa jäsenkokouksessa Kööpenhaminassa. IFOAMin EU-ryhmän alkuajoista asti mukana ollut kokouskonkari Schonning ei hakenutkaan pohjoismaisen kasvihuonealan elämän ja kuoleman kysymysten ratkaisuksi äänienemmistöä vaan yhteisymmärrystä. Loppujen lopuksi muutkin edustajat ympäri Eurooppaa tulivat samaan tulokseen, ja siksi sovittiin erimielisyyksien ratkaisemiksi, että äänestyksen sijaan Pohjois-Euroopan tuottajat kutsuvat muiden maiden edustajat Ruotsiin tutustumaan luomukasvihuoneviljelyyn pohjoisissa olosuhteissa. Aikaa kokoukseen oli vain muutama viikko, mutta Luomuliiton puutarhaneuvoja Mikko Rahtola sai koottua suomalaiset luomukasvihuoneviljelijät yhteen. Kanta keskusteltiin tuottajien keskuu- dessa ja Tuomo Rautiainen Ikaalisten Luomusta pääsi lähtemään toukokuun kiireistä huolimatta edustamaan suomalaisten tuottajien intressejä. Ruotsin kokousta pidetään muualla Euroopassa historiallisena ja kompromissi löydettiin. Vaikka kaikkia yksityiskohtia ei vielä saatu sovittua, saa kasvihuoneala huoahtaa helpotuksesta. Keskustelu ei kuitenkaan lopu tähän. Seuraavaksi kasvihuoneasiantuntijaryhmä pohtii muun muassa, paljonko energiaa luonnonmukainen kasvihuonetuotanto saa kuluttaa. Siipikarja ja teollistumisen riski Myös luomusiipikarjatuottajat ovat parhaillaan kriittisten kysymysten äärellä. EU-komissio on avannut prosessin siipikarjatuotannon sääntöjen tarkentamisek- IFOAM EU-ryhmän rakenne IFOAMin pääpyrkimyksenä on viedä luomutuotantoa eteenpäin maailmanlaajuisesti. Tavoitteena on paras käytäntöjen viljelytapa, jossa yhdistyy ruokaturva, ympäristön hyvinvointi, turvallinen tuotantotapa ja hyvä terveys niin tuottajille, kuluttajille kuin tuotantoeläimille. Tuotannon sosiaalinen ulottuvuus, hyvät työolosuhteet ja reilut hinnat ovat kestävän tuotantotavan perusta. IFOAM EU-ryhmä on koko maailmassa toimivan kansainvälisen luonnonmukaisen järjestöjen liiton (IFOAM) itsenäisesti toimiva alajaosto. IFOAM EU-ryhmä yhdistää kaikkien EU-maiden luomutuottajat yhtenäiseksi ääneksi. Sinänsä kuka tahansa voi olla IFOAMin jäsen, mutta suurin osa äänistä kantaa maanlaajuisesti toimivan luomutuottajaorgaanisaation kautta, Suomessa Luomuliiton. Organisaation rakenne on hyvin samanlainen kuin minkä tahansa liiton. Brysselissä on toimisto, jossa toiminnanjohtajan lisäksi työskentelee kolme vakituista henkilöä vahvistettuna 2-10 harjoittelijalla ja projektityöntekijällä. Olemme suhteessa kemia-maatalouden järjestöihin nähden todella pieni, mutta saamme aikaan paljon, toteaa EU-maatalouspolitikasta vastaava Antje Kölling. Ehkä se johtuu sitä, että meillä on missio. Haluamme pelastaa maailman, hän lisää. IFOAMin budjetti on vajaa miljoona euroa vuodessa. Budjetista noin kolmannes tulee jäsenmaksuista, toinen kolmannes lahjoituksista ja viimeinen kolmannes EU-hankkeista. Toimiston väki on IFOAMin kädet ja jalat, jotka koordinoivat projektit, vievät aloitteet eteenpäin, muokkaavat työpaperit ja ovat jatkuvasti yhteydessä EU-komissioon. IFOAMin runko ja sydän ovat jäsenet ja jäsenkokous. Jäsenkokouksessa on jokaisesta maasta yksi edustaja. Nämä edustajat valitaan jäsenmaissa IFOAMin jäsenten keskuudesta. Tavoitteena on, että edustajat eivät osallistu kokouksiin omilla mielipiteillään, vaan he edustavat kantaa, joka on muodostunut jäsenmaan keskusteluissa. Toistaiseksi IFOAMissakin on ollut periaate yksi maa yksi ääni, mutta sitä ollaan nyt muuttamassa suuntaan, että isommat maat saavat maksimissaan kolme ääntä. Jäsenkokous kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, mutta se työskentelee myös kokousten välissä. Kokousten välissä tapahtuu varsinainen keskustelu, mutta myös äänestyksiä ja julkilausumien työstämistä. Jäsenkokousten edustajat valitaan jäsenmaassa periaatteessa kolmen vuoden jaksoksi ja jäsenkokous taas valitsee kolmen vuoden välein IFO- AM EU-ryhmän hallituksen. Pääelimen lisäksi toimii erilaisia toimintaryhmiä, kuten jatkojalostajien ryhmä ja tuottajien ryhmä sekä asiantuntijaryhmät, kuten kasvihuonetuotannon ryhmä ja siipikarjatuotannon ryhmä. Ryhmät työstävät alan omia kysymyksiä ja vievät näkökantansa yleisen kokouksen hyväksyttäväksi. Kokousten ohella toiminnan tärkeä pilari on kaikille avoimet konferenssit. Seuraavat konferenssit: IFOAM Animal Husbandry Conference, Hampuri, Saksa. Konferenssi käsittelee luomueläintuotannon ja ruoan terveys- ja turvallisuuskysymyksiä, uusia markkinointitrendejä ja jalostuksen kehittämistä. Aiheet koskettavat muun muassa nautakarjaa, siipikarjaa, sikoja, pieniä märehtijöitä, kaloja, mehiläisiä, kaneja ja hevosia. Lisätietoja: events/ifoam_conferences/animal_husbandry_2012.html Organic days in Cyprus. Ilmastonmuutoksen haasteet maataloudessa sekä tulevan EU-maatalouspolitikan keinot edesauttaa maatalouden sopeutumista veden puutteeseen. Lisätietoja: 8 Luomulehti 4/2012 Luomulehti 4/2012 9

6 si. Huolena on luomusiipikarjatuotannon kasvaminen lian suuriin tuotantoyksiköihin, jolloin tautiriskit ja ympäristöhaitat kasvavat. Neuvoa komissio hakee EU:n luomutuotannon käytäntöjen asiantuntijaryhmästä (EGTOP). Asiantuntijaryhmä muodostaa joskus omiakin kantoja, mutta tulee siipikarjakysymyksessä melko pitkälti noudattamaan IFOAMin EUryhmän ehdotusta. IFOAM EU-ryhmä on keskustellut siipikarjasäännöistä jo IFOAM EU-ryhmän kevätkokousta ennen pidetyssä kongressissa pohdittiin, vievätkö tulevat CAP -uudistukset luomutuotantoa parempaan suuntaan. Kongressin osallistui maatalousvaikuttajia ja tutkijoita eri puolilta Eurooppaa sekä EU-komission maatalous- ja ympäristöosastojen johtavat henkilöt. IFOAM järjestää monta kertaa vuodessa kaikille avoimia konferensseja. useamman vuoden ajan. Tähän syksyyn mennessä prosessi on tarkoitus viedä loppuun ja tulokset esitetään EU-komissiolle, joka ottanee asian käsittelyyn talvella. Koska IFOAMin sipikarja-asiantuntijaryhmäei päässyt kaikesta yhteisymmärryksen, äänestettiin tämän vuoden kevätkokouksessa13 yksityiskohdasta. Äänestyksessä määritettiin muun muassa kanalan maksimikoko ja sisustusratkaisut, ulkotarhan koko ja kasvillisuus, kerroslattiakanalan vaikutus mittoihin, hitaamman broilerilinjan paremman määritelmän hakemisesta ja broilerien tilatarpeen pienentämisestä alkukasvatusaikana. Kokousedustaja pyysi ennen Kööpenhaminan äänestystä mielipiteet Suomen Siipikarjaliiton luomujaostolta ja muutamilta siipikarjaan erikoistuneilta neuvojilta. Vaikka lopputulos ei ole kaikilta osin se mitä Suomessa toivottiin, niin monessa asiassa Suomen ääni, siis Siipikarjaliiton luomujaoston mielipide, ratkaisi. Pitkän väännön ja epävarmuuden jälkeen julkistettiin kesäkuun 14. päivänä EU:n virallisessa lehdessä kahden vuoden jatkoaika mahdollisuudelle käyttää 5 % tavanomaisia rehuaineita yksimahaisten rehustuksessa. Myös lupaa käyttää tavanomaisesta tuotannosta tulleita nuorikkoja pidennettiin. Sinänsä haluamme pois käytännöstä, että muutostoiminta siirtyy viime tinkaan ja siirtymäaikoja jatketaan loputtomasti. Tällä tavalla ala ei kehity ja eturivitoimijoita rankaistaan kilpailuhaitalla kalliimpien hintojen vuoksi, totesi pitkään IFOAMin sääntötyöskentelyssä mukana ollut tanskalainen IFOAM EU-edustaja Sybille Kyed. Uutena lähestymistapana IFOAMin siipikarjatyöryhmä ehdottaa, että EU:n luomusäännöissä otetaan siirtymäajan lisäksi käyttöön toimintaohjelmat tavoitteen saavuttamiseksi. Kun tavoitteena on, että viiden vuoden sisällä uusien sääntöjen julkistamisen jälkeen jokainen jäsenmaa saa vakinaistettua omaa luomupoikastuotantoaan, pitää jokaisen jäsenmaan kehittää toimintasuunnitelma vuoden sisällä ja sitä on seurattava. IFO- AM EU-ryhmä ei jätä jäsenmaita yksin ratkaisujen kanssa vaan vaati jokaiselta jäsenvaltiolta ja EU:lta merkittävää tutkimuspanostusta, että saataisiin vihdoin selvyyttä, mitkä ovat luomutuotantoon parhaiten sopivat vanhempain ja isovanhempain linjat. Jossain jäsenmaissa ei toteuteta EUluomuasetuksen vaatimaa käytäntöä, että aina kun luomunuorikoita ja broileriuntuvikkoja on saatavissa, niitä on käytettävä. Tämä hidastaa alan kehittymistä kyseisissä maissa. IFOAM EU-ryhmä vetoaa EU-komissioon, että tähän epäkohtaan puututaan pian ja varmistetaan, että luomueläinainesta käytetään aina, kun sitä on saatavissa. Lajitellun sperman käyttö Lajitellun sperman käyttö on mietityttänyt tuottajia useissa jäsenmaissa ja IFO- AM EU-ryhmää pyydettiin tutkimaan asiaa. Asiaa ei ole säädetty EU-luomuasetuksessa ja siksi kukin maavoi hoitaa sen omalla tavallaan. Ensin selvitettiin eri maiden käytäntöjä ja kysyttiin mielipidettä, saako lajiteltua spermaa käyttää maan luomutuotannossa. Useimmissa maissa asiaan suhtauduttiin myönteisesti, mutta joukossa oli myös vahvaa vastustamista. Molemmat kannat perusteltiin. Kevätkokoukseen mennessä aihetta ei ollut vielä riittävän syvästi keskusteltu useassa jäsenmaassa, joten päätettiin että keskusteluaikaa pidennetään neljällä viikolla ja äänestys tehdään sähköpostitse. Luomuliitto haki Suomen kannan sähköpostilistojen avulla. Vastauksia saatiin muutamalta lypsytilalta ja neuvojalta. Kanta oli yksimielinen sen puolesta, että lajitellun sperman käyttö hyväksytään. Keskustelukierroksen jälkeen äänestettiin, halutaanko että asia otetaan EUasetukseen vai jätetäänkö se maiden itsensä päätettäväksi. Äänestyksen tulos oli sama kuin suomalainen kanta: asia jätetään maiden itse päätettäväksi. Pieni maa, iso ääni Jokaisen virkamiehen tai poliitikon, joka sanoo ettei Suomi voi vaikuttaa EU:n maatalousasioihin, pitäisi saada potkut välittömästi. EU-komissiossa työskentelevän Benjamin Casperin toteamus tuntuu IFO- AM-kokouspäivän aamiaispöydässä yllättävältä. Onhan selvää, että pieni maa, yhdellä äänellä 27 joukon pöydässä ei voi paljon asioihin vaikuttaa Casperilla on perustelut: komissiossa ja sen työosastoissa tehdään monet päätökset periaatteella yksi maa yksi ääni, siksi Suomen ääni on monessa asiassa yhtä painava kuin Englannin tai Saksan ja väkilukuun suhteutettuna melkoisesti ylipainotettu. Paino korostuu päätöksissä, joita tehdään konsensusta tavoitellen tai 2/3 enemmistöllä. Suomen vaikutusvaltaa korostaa, että sama periaate, ääni per maa, vallitsee monessa muussakin kansainvälisessä järjestössä, jotka vaikuttavat mielipiteiden syntymiseen. Komissio hakee jokaisen aloitteen yhteydessä eri maiden, mutta etenkin Euroopan laajuisesti toimivien kattojärjestöjen ajatukset aiheeseen. Näin tavoitellaan päätöksiä, joissa eri maiden olosuhteet on huomioitu mahdollisimman pitkälle. Luomukysymyksissä komission tärkein keskustelukumppani on IFOAM EU-ryhmä. IFOAM EU-ryhmä tekee loistavaa työtä saattaen yhteen todella vaikean toimintasektorin, tunnustaa komission luomuosaston pitkäaikainen, juuri väistynyt johtaja Jean Francois Hulot. Paripäiväisen kokouksen yhteydessä sain esimakua siitä, miten suuret suomalaisten tuottajien vaikutusmahdollisuudet voisivat olla. Meidän äänemme painaa paljon riippumatta siitä, onko se kyllä, ei, vai jätämmekö ajanpuutteen vuoksi äänestämättä. Kirjoittaja on Luomuliiton hallituksen jäsen ja toimii IFOAM-edustajana. puh Katso lisää ajankohtaista tietoa: > edunvalvonta Pitkän väännön jälkeen siipikarjan tuotannossa päätettiin edelleen jatkaa tiettyjä siirtymäaikoja. IFOAM vaatii muun muassa panostamista tutkimukseen. Tekstit: Seppo Lohtaja Kestävän kehityksen forum Hallitukset eivät ole muutoksen moottoreita. Siksi meidän on inspiroitava eikä prässättävä niitä Me tiedämme, että vain luomu on kestävää. Helmy Abuleish, SEKEM-Groupin johtaja Meidän on otettava takaisin johtava asema kestävässä kehityksessä. IFO- AM aloitti asian eteenpäin viemisen jo 1977, kun ajatus oli muille vielä tuntematon. Prof. Urs Niggli, FiBL-tutkimuslaitos, Sveitsi. Uskomaton Intia vuoden luomumaa 2012 Miten me viljelemme, siten me hoidamme koko planeettaa. Tavanomainen viljely ei kierrätä mitään eikä elvytä mitään vaan tyhjentää maaseudun, hävittää lajit ja lajikkeet ja eläinrodut Vain luomuviljely voi turvata maailman ruoantuotannon. Tri Vandana Shiva, vaihtoehtonobelisti, Intia Ajattelu avuksi Ongelmia ei ratkaista sillä samalla ajattelutavalla, joka on johtanut niihin. Lainaus Albert Einsteinilta. Lyhyesti Haarukkapaloja BioFachista IFOAM: mitä me kutsumme luomuksi Termin luomuviljely katsotaan usein merkitsevän vain sertifioitua tuotantoa. IFOAMin näkemys on kuitenkin huomattavasti tätä kapeaa määritelmää laajakatseisempi. IFOAM pitää luomuviljelynä kaikkea viljelyä, joka käyttää luomumenetelmiä ja perustuu luomuviljelyn periaatteille. Jokainen sellainen viljelijä on luomuviljelijä. Luomuviljely hyödyttää viljelijää ja yhteiskuntaa markkinoista riippumatta. IFOAM tukee luomuviljelyä riippumatta siitä markkinoidaanko tuotteet luomuna vai ei. On paljon luomuviljelijöitä esimerkiksi köyhissä maissa, joille tarkastustoiminta ei tuo mitään etuja. Seuraavat BioFach-messut Luomulehti 4/2012 Luomulehti 4/

7 ja Puolan Polska Ekologia. Suomesta kokouksiin on osallistunut Kurmakka Organic Food Oy. Työkaluja yritysten käyttöön Ranskan Synabion edustaja Claire Largier esitteli seminaarissa yhdistyksensä toimintaa jäsenyritysten hyväksi. Kansallisella tasolla alan kehitystyöstä tulee aloitteellista ja kattavampaa, kun yhteistyön rakenteet ovat olemassa alan toimijoiden yhdistyksen kautta. Näin myös kansainvälinen vaikuttaminen saa tehokkuutta, kun ollaan selvillä, mitä on valmisteilla ja asioihin pystytään muodostamaan yhteinen kanta. Esimerkkinä toiminnasta Largier esitteli yhdistyksen pienille ja keskisuurille yrityksille kehittämän työkalun, jolla yritykset pystyvät arvioimaan toimintaansa kestävän kehityksen eri mittareilla. Bioenteprisedurable on työkalu, jonka avulla yritykset myös pystyvät viestimään vastuullisesta toiminnastaan, painottaa Largier. Synabio onkin edennyt näin pisimmälle taustalla olevassa kansainvälisessä aloitteessa, jossa luomuyritysten kestävän kehityksen mukaista toimintaa halutaan tuoda esiin ja kehittää. Lainsäädäntöön voi vaikuttaa Luomutuotteita koskeva lainsäädäntö tapahtuu kokonaan Euroopan Unionin tasolla ja elintarvike- ja maatalouslainsäädännöstäkin suurin osa päätetään maamme rajojen ulkopuolella. Luomutuotteita tuottavien toimijoiden ei kannata jäädä seuraamaan sivusta, mitä Brysselissä päätetään, korostaa Beck. Yhteistyössä muiden maiden luomutoimijoiden kanssa on mahdollista vaikuttaa jo siellä, missä päätöksiä vasta suunnitellaan, jatkaa Beck. Alan kansainvälistä yhteistyötä kehittämällä saadaan yhteiset tavoitteet paremmin esille Unionin päätöksenteossa. Usein toiminnan edellytysten parantamiseen parhaat yhteistyötahot löytyvätkin muiden maiden vastaavista toimijoista. Erityisesti kansainväliselle kaupankäynnille on tärkeää, että lainsäädännön toimeenpano ja tulkinta eri Euroopan Unionin maissa olisi mahdollisimman yhtenäistä eikä asettaisi eri maista tulevia tuotteita erilaiseen asemaan Unionin sisällä. Tässä ala itse voi ottaa ohjat käsiinsä ja vielä toimintaa eteenpäin. Esimerkkinä aloitteellisuudesta van den Idsert mainitsi erilaiset tulkinnat eri Euroopan maissa luomutuotteiden torjunta-ainepitoisuuksien käsittelystä. Torjunta-ainejäämien lähteiden selvittämiseen ei ole yhtenäistä kansainvälistä käytäntöä. Vaarana on tehoton valvonta, jonka takia kuluttajien luottamus koko alaan kärsii. Nyt alan toimijat esimerkiksi Hollannissa, Saksassa ja Ranskassa ovatkin lähteneet itse kehittämään järjestelmää, jolla torjunta-ainejäämien valvonta saadaan hallintaan ja kulut kohdistettua niille toimijoille, joiden takia jäämiä esiintyy. Luomutuotannon uskottavuuden ja menestyksen kulmakivet jäljitettävyys ja läpinäkyvyys voidaan toteuttaa vain kansainvälisellä yhteistyöllä ja alan toimijoiden omalla aktiivisuudella. Kirjoittaja seuraa ja kommentoi luomualaa yli 20 vuoden kokemuksella ja ylläpitää luomusalonki. fi-sivustoa. Tällä hetkellä hän toimii Maaja metsätalousministeriön rahoittamassa Luomujatkojalostus vauhtiin -hankkeessa. Teksti: Marja Nuora Kuva: Erkki Pöytäniemi Suomalaiset jatkojalostuksen toimijat tutustuvat IFOAM EU:n jatkojalostusryhmän toimintaan. Luomujatkojalostuksen kansainväliset vaikuttajat Suomessa NOPEIMMILLE Luomualan jatkojalostajien yhdistyksen kansainvälinen työryhmä kutsuu suomalaisia yhteistyöhön. Alan kehittämiseen ja lainsäädäntöön on vaikutettava Euroopan Unionissa silloin, kun sitä vasta valmistellaan ja tässä työssä painoarvoa ja tuloksia tuo kansainvälinen yhteistyö. Kesäkuun alussa Suomeen saapui joukko luomujatkojalostuksen kansainvälisiä vaikuttajia. Kurmakka Organic Food järjesti IFOAM EU Groupin jatkojalostajaryhmälle tapaamisen Espooseen. Kaksipäiväisen vierailun päätteeksi pidettiin iltapäivän seminaari, jossa suomalaiset alan toimijat pääsivät tutustumaan ryhmän toimintaan. IFOAM EU Group Sector Group Organic Prosessors on eri maiden luomujatkojalostajien yhdistysten työryhmä, joka käsittelee Euroopan Unionin tasolla alaan liittyviä kysymyksiä. Ryhmässä muotoillaan IFOAM:in kantoja ja valmistellaan aloitteita ja lausuntoja EU:n hallintoa ja lainsäädäntöä varten. Jatkojalostajaryhmän puheenjohtaja Alexander Beck Saksan AoeL:stä on myös Euroopan komission teknisen luomuasiantuntijaryhmän jäsen. Hollantilaisen BioNext:in toimitusjohtaja Bavo van den Idsert toimii myös IFOAM:in varapuheenjohtajana ja osallistuu jatkojalostajaryhmän lisäksi muuhun kansainväliseen luomualan kehittämistyöhön. Näiden lisäksi yhteistyössä toimivat aktiivisesti ainakin Ranskan Synabio, Belgian Bio Forum, Englannin Soil Association KAMPANJAHINTAAN! T173 HITECH 6 sylinteriä max 190 hv / 730 Nm ,- sis. alv. 23 % MOLEMMISSA MALLEISSA VAKIONA UUDET TALOUDELLISET SCR-MOOTTORIT KUMMAN TAHANSA OSTATKIN SAAT LISÄKSI TRAKTORIIN LIIKENNE- VARUSTUKSEN 50 km/h 1000,- Kysy lisää! TOIMI NOPEASTI. RAJOITETTU ERÄ. 1230,- sis. alv. 23 % Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta tai ALV. 0 % N143 HITECH 4 sylinteriä max 160 hv / 650 Nm ,- sis. alv. 23 % ALV. 0 % ALV. 0 % Kuvien traktorit erikoisvarustein. 12 Luomulehti 4/2012 Luomulehti 4/

8 Teksti: Elisa Niemi Luomupäivä: Uutta tuotantoon Tampere-talo Katso ohjelma ja ilmoittaudu: Uutta rikkakasvien hallintaan Luomupäivä tuo tuottajien kokemuksia keskusteluun. Yksi kiperistä kysymyksistä monilla tiloilla on, miten hallita rikkakasveja tehokkaammin? Marko Väljä on suosittu puhuja. Nyt Luomupäivässä saamme kuulla, miten hän hyödyntää eri menetelmiä rikkakasvien hallintaan. Hoidan rikat viljelyteknisin keinoin. Rikkaäestä en käytä, paljastaa Väljä, jonka karjatilalla Kauhajoella on kevyet kivennäismaat. Väljän rikkakasvien hallinnan menetelmien lista on pitkä. Perustana ovat muun muassa monipuolinen viljelykierto ja harkittu lannan käyttö, jotka parantavat pellon kasvukuntoa ja rakennetta. Huolellinen kyntö, tarkka kylvömuokkaus luovat pohjan, jolle oikea-aikainen kylvö mahdollistaa nopean orastumisen. Väljä on edelläkävijä Etelä-Pohjanmaalla hyvin levinneessä seoskasvustojen suosimisessa. Seosviljat kasvavat rehevästi ja varjostavat rikkoja - hän käytti niitä parempien satojen takia jo silloin kun hänen tilansa oli vielä tavanomaisessa tuotannossa. Aluskasveja on ollut käytössä 15 vuotta. Ne ehkäisevät kaikilla viljoilla yksivuotisia, ja tukahduttavat myös monivuotisia rikkoja. Varsinkin syksyllä aluskasveista on hyötyä. Monet heinät kasvavat rehevästi syysmyöhälle asti. Marko Väljällä on varsin hyväkasvuisia seoskasvustoja. Sadot ovat korkeita ja esimerkiksi siemenrikkoja ei ole. Väljä on saavuttanut korkeat satotasot ja viljelykasvit pystyvät varjostamaan rikkakasveja. Myös myöhäisemmillä lajikkeilla saadaan enemmän varjostusta rikoille. Silloin sato puidaan tuoreena ja murskesäilötään. Niitto sopivaan aikaan torjuu esimerkiksi valvattia. Niiton saa hyvin käyttöön 1-vuotisten vihantarehukasvien kuten vihantaherneen kanssa, vinkkaa Väljä. Katso esitykset ja kysy lisää Luomupäivässä. > Väljä Jukka Rajala Teksti: Elisa Niemi ProAgrialta uusi luomuvalkuaisrehun markkinapaikka Luomuvalkuaisrehun markkinapaikka on ProAgrian uusi verkkopalvelu luomutiloille, joka on syntynyt käytännön tarpeesta saada valkuaisrehujen kysyntä ja tarjonta kohtaamaan. voi tarjota valkuaisrehuja Markkinapaikalla myyntiin tai katsoa mitä rehuja on tarjolla, kertoo ProAgrian kehityspäällikkö Marja Suutarla. Lisäksi markkinapaikalta voi tarkistaa, onko laskenut esimerkiksi rehun hinnan oikein sekä tutustua rehukaupan ehtoihin ja hakea valmiita sopimuspohjia tilojen välistä rehukauppaa varten. Malleihin ja ohjeisiin pääsee myös suoraan Agronetin sivuilta. Viljelyrenkaita ja hintoja Tilojen välinen rehukauppa onnistuu parhaiten useamman viljelijän voimat yhdistävän viljelijärenkaan kautta, toteaa Suutarla. Kehittämällä yhteistyötä tuottajan ja ostajan välillä saadaan luomuvalkuaisrehun hinta saadaan pysymään kohtuullisena. Lisäksi ostajat kiinnostuvat ja tarjoukset ovat parempia, kun kerralla tulee myyntiin suurempi määrä samaa lajiketta. Kymenlaaksossa toimivan viljelijärenkaan viljelyala on noin 2000 hehtaaria. Härkäpavulle ja herneelle on kysyntää enemmän kuin myyntirengas voi tuottaa. Netissä toimivat markkinapaikat ovat hyödyllisiä ennen kaikkea, jos ne ovat suosittuja; niin erilaiset ja eri alueilta olevat ostajat ja myyjät kohtaavat toisensa. Kotimaisen rehun kauppaan tarvitaan kipeästi uusia keinoja. Hinnat ovat olleet hyvin korkealla ja tuottajat eivät mielellään osta rehua ulkomailta, kommentoi Kainuun luomuyhdistyksen ja Luomuliiton hallituksen jäsen Pekka Välinen. Rehun tulee kotieläintilan näkökulmasta olla edullista, jotta kannattavuus säilyy, muistuttaa Marja Suutarla. Myös viljatilan pitää saada mahdollisimman korkea hinta. Viljelijärenkaat edesauttavat kuljetusjärjestelyiden suunnittelussa ja tekevät toiminnasta pitkäjänteistä. Kustannukset alenevat, kun täydet rekkakuormat vievät valkuaisrehua etelästä pohjoiseen ja viljelijät itse sitoutuvat ylläpitämään toimintaa, Suutarla tiivistää. Renkaan perustamiseen ja ylläpitoon liittyvistä toimista julkaistaan opas alkusyksystä ja se on luettavissa ProAgrian sivuilta. ProAgria Luomupalvelut, kehityspäällikkö Marja Suutarla, , Lue lisää tilojen välisestä rehukaupasta: > Kasvi ProAgria vauhdittaa kotimaista valkuaisrehukauppaa netissä sijaitsevalla markkinapaikalla sekä kannustamalla viljelyrenkaiden perustamiseen. Rodeo.fi 14 Luomulehti 4/2012 Luomulehti 4/

9 Teksti: Marja Nuora Kuvat: Erkki Pöytäniemi Suomalaiset ruissipsit trendikäs tuote Saksan luomumarkkinoilla Linkosuon leipomo valloittaa Saksan luomumarkkinoita innovatiivisillä ruissipseillään. Pääsy Saksan suurimman luomutukkurin Dennreen valikoimiin on ollut pitkäjänteisen työn tulosta. Luomutuotteet sopivat hyvin leipomon omiin tavoitteisiin ja laajentavat markkinoita maamme rajojen ulkopuolelle. Linkosuon toimitusjohtaja Timo Jänne ja tuoteryhmäpäällikkö Leena Järvenpää ovat tyytyväisiä Saksan markkinoille lanseerattuihin maustettuihin ruissipseihin. Alunperin Linkosuon leipomossa tehtiin kuivattua rukiista varrasleipää, jolla on juuret suomalaisessa ruokaperinteessä. Luomunakin sitä kokeiltiin viedä jo 90-luvun lopulla. Keskieurooppalaiselle kuluttajalle kova ja kuiva ruisleipä on kuitenkin hyvin vieras. Viennille ei löytynyt tulevaisuutta. Kotimaassa myös varrasleivän teossa syntyviä reikäleivän reikiä ryhdyttiin Linkosuolla myymään jo 70-luvulla. Noiden pienien pyöreiden ruiskakkujen suosio kasvoi niin, että nykyään reikiä tehdään erikseen ja markkinoidaan ruisnappeina, myös maustettuina. Innovatiivisin tuote syntyi kuitenkin oikeastaan vähän vahingossa, kun napista tulikin tuotekehityksen käsissä kupla. Sitä myytiin aluksi kokonaisena. Sitten kehitettiin Tekesin tuella prosessi, jolla kupla saatiin halkaistua kahtia. Nimeä tälle uudelle tuotteelle mietittiin tarkkaan ja ruissipsi-nimen kanssa lähdettiin aluksi liikkeelle vähän epävarmoina, kuvailee tuoteryhmäpäällikkö Leena Järvenpää. Nimivalinta ja asemointi snack-tuotteisiin on osoittautunut erinomaiseksi päätökseksi. Luonnollisesti myös sipsejä ryhdyttiin maustamaan. Vientikiinnostus ohjasi luomuun Linkosuolla huomattiin luomun markkinoiden kasvava kysyntä. Myös vientikartoituksissa tuli vastaan, että joille- kin markkinoille pääseminen käytännössä edellyttää, että tuotteet ovat luomua. Niinpä ajatus lähteä tuottamaan uudelleen luomua ja nimenomaan vientiin lähti hautumaan, Järvenpää muistelee. Organic Food Finland-vientirenkaan vetäjän Erkki Pöytäniemen kanssa keskusteltiin konkreettisesti vientituotteiden kehittämisestä. Silti asia sai hautua vielä vuoden verran, kunnes Linkosuo päätti lähteä mukaan vientirenkaaseen ja ruissipsien luomuversioiden kehitystyö alkoi. Kymmenen vuotta sitten luomutuotteiden valmistuksessa haasteena oli raaka-aineiden vaihteleva laatu, joka aiheutti ongelmia tuotantoprosessissa. Nyt laatu on kehittynyt valtavasti, kehuu Linkosuon kehityspäällikkö Suvi Urvikko-Mäkivaara. Luomu on muutenkin saatu hyvin ujutettua tuotantoprosessiin, kun kyse on kuivatusta tuotteesta. Ruissipsit sopivat hyvin luomutuotantoon, sillä ne tehdään perinteisesti juureen. Taikinajuurta herätellään peräti viikon verran ennen leivonnan aloittamista. Linkosuo on tuonut luomutuotteita myös kotimaanmarkkinoille viime talven aikana. Keskusliikkeiden kysyntään pystyttiin vastaamaan nopeasti, kun tuotteita oli jo ryhdytty kehittämään vientiä varten. Kansainvälisyys merkittävässä asemassa Varsinainen haaste ruissipsien luomuversioiden kehittämisessä oli luomulaatuisten mausteiden löytäminen. Urvikko-Mäkivaaran mukaan myös tavanomaiset mausteet ostetaan ulkomailta, koska snack-mausteosaamista ei löydy Suomesta. Ulkomailta haetaan hyvät toimittajat, jotka tuntevat talon tuotantoprosessin ja ymmärtävät, mitä se edellyttää tavarantoimittajalta. Lisäksi toimittajalta vaaditaan riittävää kapasiteettia, jotta tavaraa saadaan aina kun sitä tarvitaan. Luomutuotanto sopii hyvin Linkosuon nykyisiin tavoitteisiin, kuten säilöntä- ja apuaineiden vähentämiseen ja terveellisyyteen. Tuotteista poistuivat lisäaineet, mutta erityisen vaikutuksen teki luomumausteiden puhdas ja aito maku. Luomumausteiden erinomaisen hyvä maku huomattiin heti talon sisälläkin,» Vientikartoituksissa tuli vastaan, että joillekin markkinoille pääseminen käytännössä edellyttää, että tuotteet ovat luomua... hehkuttaa Urvikko-Mäkivaara. Leipomossa ollaan tyytyväisiä tuotekehitysprosessiin ja sen tuloksiin. Menestyminen edellyttää Leipuri Tero Tuomi kippaa ruistaikinaa tuotantolinjalle. Luomuruisnappeja syntyy liukuhinalla. raaka-ainehankinnan luotettavuutta, sillä luomuraaka-aineiden saatavuus voi olla epävarmaa. Tarpeet täyttäviin ja luotettaviin tavarantoimittajiin kannattaa satsata. Myös saksalainen asiakkaamme vaikuttaa tyytyväiseltä, tuotteet ovat näyttäneet paikkansa kevään aikana Saksassa luomua hyvin myyvien erikoiskauppojen hyllyissä. Nyt tähdätään uusiin asiakkaisiin, linjaa Järvenpää. Kansainvälisillä markkinoilla pelkkä luomu ei riitä ja toiminta on haastavaa, kun tuote ja yritys eivät ole tunnettuja. Myös hintakilpailu on kovaa. Luomun periaatteisiin hyvin sopivilla ja innovatiivisilla tuotteilla on silti menestymisen mahdollisuudet myös maailman kasvavilla luomumarkkinoilla. Kirjoittaja seuraa ja kommentoi luomutapahtumia yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella ja ylläpitää luomusalonki.fi-sivustoa. Artikkeli on kirjoitettu Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luomujatkojalostus vauhtiin -hankkeessa. 16 Luomulehti 4/2012

10 Tutkittua tietoa Skillebystä lääkkeet Itämeren pelastamiseen Arthur Granstedt on kehittänyt laitteiston, millä seurataan salaojista tulevan veden ravinnepitoisuutta kaiken aikaa. Näin saadaan selville mahdolliset ravinnekuormituksen huiput ja niihin pystytään paremmin varautumaan. Reilun sadan hehtaarin luomunautakarja- ja puutarhatilalla on päästy loistaviin tuloksiin maatalouden valumavesien hallinnassa. Ravinteiden sisäinen kierto on yksi avaintekijöistä, joilla valumat on Skillebyssä saatu kuriin. Tilalla on noin 0,6 eläinyksikköä hehtaarille, mikä mahdollista karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen pelloilla ja puutarhassa. Teksti: Visa Vilkuna Salaojien veden ravinnepitoisuus mitataan ennen ja jälkeen kosteikon. Ravinteiden pidättyminen kosteikon kasveihin ja pohjasedimenttiin on erittäin tehokasta. Noin 10 vuoden välein tyhjennettävästä altaasta saadaan arvokasta lannoitetta pelloille. Suomessakin Itämerta on tutkittu ja pelastettu jo pitkään. Työryhmiä on asetettu, rahaa jaettu ja melko tyhjiksi osoittautuneita julkilausumia tehtailevia huippukokouksia on pidetty. Länsinaapurissamme maa- ja metsätaloustieteen tohtori Arthur Granstedt on tutkinut asiaa käytännön tasolla Skillebyn tilalla jo yli 30 vuotta. Mineralisaatiolla ravinteita Moni viljelijä unohtaa sen, että tavallinen hyväkuntoinen pelto sisältää mittavat määrät ravinteita, typpeäkin löytyy jopa 5000 kiloa hehtaarilta. Tämä typpi on kuitenkin erittäin tiukasti kiinni maahiukkasissa. Mutta hyvässä kasvukunnossa olevasta elävästä maasta sitä mineralisoituu noin 50 kiloa vuodessa kasvien käyttöön. Mineralisoituminen voi myös vapauttaa typen ja fosforin salaojiin, mikäli kasveilla on yllin kyllin keinolannoitteita käytössään. Skillebyssä ei luonnollisestikaan keinolannoitteita käytetä, mutta siitä huolimatta salaojiin pääsee kuitenkin arvokkaita ravinteita. Ratkaisuksi tähän on ra- kennettu pari saostusallasta, joihin salaojien vedet johdetaan. Toinen altaista on kosteikkotyyppinen lampi, jonka kasvillisuus käyttää ravinteista melkoisen osan. Vajaan kymmenen vuoden välein lammen kasvimassa ja pohjalle kertynyt ravinteikas sedimentti levitetään pelolle lannoitteeksi. Toinen allas toimii puolestaan puutarhalla tarvittavan kasteluveden varastona. Muutaman hehtaarin alalla kasvatettavat avomaan vihannekset ja tuhannen neliön kasvihuoneet tarvitsevat kasteluvettä. Salaojista tihkuva vesi riittää yllättävän pitkään mururakenteeltaan mainion, hyvin vettä pidättävän puutarhan tarpeisiin. Korkeat keski-iät naudoilla Tilalla kasvatetaan pääsäätöisesti apilanurmea ja viljaa. Kolmea apilavuotta seuraa syysvehnä ja sitten on vuorossa kevätvilja, jonka tyveen uusi apilakasvusto kylvetään. Siemenseoksessa on useampaa eri apilalajia varmistamassa typensidonnan onnistumista ja valkuaispitoisen tuorerehun saamista. Tuorerehusta saadaan kolme satoa ja Silmämääräisesti tarkasteltuna Skillebyn savisilta pelloilta Itämereen valuvat vedet ovat yllättävän kirkkaita. Ravinteet ja pienet maapartikkelit on saatu pysymään pelloilla tai viimeistään pysäytetyksi laskeutusaltaisiin. rehun valkuaispitoisuus on keskimäärin hieman yli 19 prosenttia. Kuiva-ainesatoa saadaan kahdeksisen tonnia hehtaarilta. Esikuivattu apila paalataan ilman säilöntäainetta pyöröpaaleihin. Viljaa Skillebyn jäykät savikot antavat keksimäärin 4500 kiloa hehtaarilta. Vilja tarvittaessa kuivataan ja jauhetaan lehmien rehuksi. Lehmät lypsävät täysin kotovaraisen rehun voimin. Väkirehuprosentti kokonaisrehustuksesta jää alle 20 prosenttiin. Tästä huolimatta Ruotsin punaiset lypsävät noin 8000 litran vuosivauhtia. Lajinmukainen ruokinta korsirehulla takaa lehmien pitkäikäisyyden. Skillebyn lehmien keskipoikimakerrat ovat hieman neljän paremmalla puolen eli lehmien keski-ikä on huomattavasti korkeampi kuin meillä Suomessa. Lannoitus syysviljalle Tilan navetasta ja pienestä lampolasta saatava lanta varastoidaan ja kompostoidaan huolella ennen pellolle levittämistä. Pellot saavat lannoitusta ainoastaan syysviljan kylvön yhteydessä. Reilu kompostimäärä pitää humustason kyllin korkealla ja kolme apilavuotta lataavat maahan mukavan määrän orgaanista typpeä. Kuin varmemmaksi vakuudeksi menetelmän toimivuudesta, Skillebyn normaalissa tuotannossa olevien peltolohkojen keskellä on koeruutuja. Näille ruuduille levitetään joko kompostia tai kompostoimatonta lantaa kolme eri määrää: 12,5 tonnia, 25 tonnia ja 50 tonnia hehtaarille. Lisäksi ruutuihin levitettävistä lannoitteista toinen puoli on käsittelemätöntä ja toinen puolisko on saanut biodynaamisen ohjeen mukaan tehdyn preparaatin. Tulokset eivät yllätä ketään, sillä 25 tonnilla kompostoitua karjanlantaa on saatu parhaat sadot. Myös preparaatin käytöllä on saavutettu pientä sadonlisäystä. Ainut mikä ehkä hieman yllätti, oli 50 tonnin määrällä saatu mitätön sadonlisäys. Myöskään maan humustason nousuun suurella orgaanisella lannoitemäärällä ei ollut sanottavaa vaikutusta. Tilan biokaasulaitoksen mädätysjäännös yltää sadonlisäyksessä lähelle kompostoidun karjanlannan tasoa. Yli 30 vuotta kestäneissä käytännön kokeissa on saatu arvokasta tietoa siitä, kuinka kasvit parhaiten hyötyvät eloperäisestä lannoittamisesta. Tämän tyylinen keskellä tuotantolohkoa olevilla koeruuduilla tehtävä tutkimus antaa taatusti todenmukaisemman tuloksen, kuin joissain tutkimuslaitoksissa vallalla oleva muovisankojen kanssa leikkiminen. 18 Luomulehti 4/2012 Luomulehti 4/

11 Minulle luomu on osa hyviä elämäntapoja, kuten liikunta ja riittävä uni. Ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin lisääminen on MakroBiosin ydintä, kertoo toimitusjohtaja Jouko Riihimäki. Luomumarkkinoilla erikoistutaan Ellen Forsström Teksti: Virpi Adamsson Raaseporilainen luomutukku MakroBios näkee alalla tapahtuvan uudenlaista keskittymistä ja erikoistumista. Päivittäistavarakaupoissa luomu siirtyy yhä enemmän omien merkkien alle. Luomuvaihtoehdon tarjoamisesta on tullut normaali tapa toimia. MakroBios on 4,2 miljoonan euron liikevaihdollaan Suomen yksi johtavista luomutukuista. Vuodesta 1984 toiminut pioneeriyritys on nähnyt luomualan nousun. Viime vuonna sen liikevaihto kasvoi 14 prosenttia. Tänä vuonna kasvun ei odoteta olevan yhtä voimakasta. Keskusliikemyynti on kasvanut. Perinteisiä tuotteita on muutettu luomuksi, kertoo MakroBiosin toimitusjohtaja Jouko Riihimäki viime aikojen kehityksestä. Valtaosa MakroBioksen tuotteista on luomua. Se toimittaa tuotteita myös luontaistuotesektorille. Siellä tuotevalikoiman painopiste on muuttumassa perustuotteista lisäarvotuotteisiin, kuten lisäravinteet. MakroBiosin kivijalka on elintarvikkeet, mutta yhä enemmän haetaan kuluttajalle muitakin mielenkiintoisia ja eksoottisia tuotteita. Hintakilpailua on nyt enemmän ja erottautuminen on haastavaa. Erikoistumista tapahtuu niin meillä kuin asiakkailla. Kuluvan vuoden kasvutuotteita MakroBiosilla ovat juomat, aamiaistuotteet, pastat ja helposti matkalle mukaan otettavat keksit ja snacksit. Niiden myynti on kasvanut parikymmentä prosenttia. Vajaa puolet MakroBiosin tarjonnasta on volyymituotteita, kuten myslit ja maitovaihtoehdot. Niitä tarvitaan, jotta logistinen tehokkuus ja hintataso pystytään pitämään kohtuullisena. Lisäksi haluamme tarjota kuluttajille uusia ja vaihtoehtoisia tuotteita, joiden pitäminen valikoimissa ei lyhyellä tähtäimellä olisi välttämättä kannattavaa. Näistä uusista tuotteista kuitenkin voi syntyä pitkällä aikavälillä uutta, voimakasta kasvua. Alkuperä kiinnostaa MakroBiosin ei kannata kilpailla isojen kansainvälisten yritysten kanssa. Sen strategiana on löytää yhteistyökumppaneita, jotka vastaavat yrityksen omaa arvomaailmaa. Etsimme toimittajia, jotka ovat sitoutuneet korkeaan eettiseen toimintamalliin suhteessa viljelijöihin ja asiakkaisiin, Riihimäki sanoo. Hänen mukaansa ihmiset ovat valveutuneita ja haluavat tietää, onko tuote varmasti luomua. He kysyvät, mistä tämä tuote tulee, mitä tiedätte sen alkuperästä. Luomun seurattavuus ja jäljitettävyys nousevat yhä tärkeämmiksi valintakriteereiksi. MakroBiosin toimitusjohtajan mukaan alalle on tullut uusia toimijoita, joiden taustalta ei löydy perinteistä eettistä luomuideologiaa. Uudet ja usein kansainväliset toimijat näkevät luomun kasvavana ja kannattavana liiketoiminta-alueena. Luomua tarjotaan, koska kuluttajat kysyvät sitä. MakroBiosin pääkaupunkiseudun hypermarketissa tekemän luomutuotekyselyn mukaan luomun kasvun taustalla on kuluttajat, jotka kokevat luomun hyvänmakuiseksi ja paremmaksi. Monet ihmiset eivät muuta nykyään elämäntapaansa kiinnostuessaan luomutuotteista. Helpoin tapa tulla luomun piiriin on vaihtaa vaikka osa aamiaispöydän antimista luomuvaihtoehtoihin. MakroBios laajentaa valikoimaansa myös eläinkunnan tuotteisiin, koska kasvissyöjät ovat vain pieni osa kuluttajakuntaa. Valikoimiin halutaan tuoda lisää kalatuotteita. Töissä hyvinvointialalla Riihimäki ei koe tekevänsä luomubisnestä, vaan toimivansa hyvinvointialalla. Ihmiset ovat valmiita investoimaan hyvinvointiin sekä aikaa että rahaa. Se on megatrendi ja luomu on sen rinnalla sitä tukeva trendi. Makrobiosin toimitusjohtajaksi joulukuussa siirtynyt Jouko Riihimäki sanoo luomubisneksessä olevan meneillään sukupolvenvaihdoksen, jossa vihreät arvot omaavat pioneerit vaihtuvat usein taloudellisen koulutuksen saaneisiin ammattijohtajiin. Ekologisuus ja ekonomisuus tukevat kuitenkin toisiaan. Kun tuotteita tuodaan eri puolilta maailmaa, on hyvä tehdä se ekonomisesti. Autot pitää pakata täyteen, eikä pakkausmateriaaleissa saa tuhlata. Hävikin tulee olla mahdollisimman pientä. Riihimäki sanoo pitkien kuljetuksien olevan myös joskus luomuvalinnan este. Hän muistuttaa, että tuotteen ympäristökuormitus syntyy monista tekijöistä. Esimerkiksi Makro- Biosin kanssa samassa toimipaikassa Tammisaaressa sijaitsevan Soyan valmistaman tofun hiilijalanjälki on erittäin alhainen, tuotteesta riippuen grammaa tuotettua sataa grammaa kohden. Vertailun vuoksi naudanlihan vastaava hiilijalanjälki on grammaa per tuotettua sataa grammaa. Tofutuotteiden arvo sisältää myös raaka-aineiden kuljetuksen Etelä-Amerikasta Suomeen. Jouko Riihimäki on yksi MakroBiosin viidestä osaomistajasta. Kolme heistä työskentelee yrityksessä. Riihimäki pitää omistajuutta tärkeänä. Se antaa paremman pohjan tehdä pitkäjänteisiä valintoja. En ole vain ammattijohtaja. Minulle on tärkeää tehdä töitä ihmisten kanssa, jotka jakavat samantyyppisen arvomaailman. Voimme itse määritellä, millaista voittoa tavoitellaan. Asiakas- ja toimittajasuhteita pystyy rakentamaan pitkällä tähtäimellä. MakroBiosin 1984 perustanut Henrik Nyberg on edelleen tiiviisti mukana yrityksessä. Hän on yrityksen pääosakas ja hallituksen puheenjohtaja. Henrik tuo toimintaan tuote- ja ravinto-osaamisensa ja minä talous-, myynti- ja markkinointiosaamisen. Neljä silmää näkee paremmin tulevaisuuteen kuin kaksi silmää, sanoo Jouko Riihimäki. På svenska Teksti: Elisa Niemi Humlor och bin ökar skörden av bondböna Sveriges jordbruksverkets rapport visar siffror hur mycket förekomst av pollinatörer ökar skörden av bondböna. Tillgång till pollinatörer vid blomning ökade avkastningen med i medeltal 21 % Antalet av bönor per planta ökade med i medeltal 23 %. Vattenhalten vid skörd blev 5 % lägre eftersom avmognaden blir snabbare och jämnare. Tillgång på pollinatörer har också viss påverkan på tusenkornvikten men inte på proteinhalten. Starka indikationer visar att grobarheten ökade med pollinering (8 % med naturlig pollinering). Grobarheten på åkerböna är oftast låg, vilket kan bero på många faktorer som problem med torkningen till rätt vattenhalt, svampsjukdomar mm. Om pollinering ökar grobarheten kan det vara en viktig och relativt enkel åtgärd att utföra då en liten förbättring kan ha stor betydelse för odling av bondböna till utsäde. För att kunna tillgodose behovet av proteinfoder till den ekologiska djurhållningen måste arealen av bondböna samt odlingssäkerheten öka. Pollinatörerna har en betydelse både för skördenivån och odlingssäkerheten. Det är därför viktigt att gynna de vilda pollinatörerna i närheten av de arealer där bondböna odlas. En allvarlig trend i Västeuropa och Sverige är att förekomst och mångfald av vildbin minskar. Av de knappt 300 svenska vildbiarterna har nära en tredjedel blivit så sällsynta eller gått så kraftigt tillbaka att de har rödlistats som utrotningshotade. > rapporter 20 Luomulehti 4/2012 Luomulehti 4/

12 Teksti: Maria Markus Kuva: John Palmén Luomu etenee EU:ssa Luomu on nosteessa myös eurooppalaisessa mittakaavassa. Europarlamentaarikko Tarja Cronberg seuraa tarkasti, mitä EU tekee luomun edistämiseksi. Luomuruuan osuus on keskimäärin noin kaksi prosenttia ruokamarkkinoista EU:ssa (EU15 eli EU15 tarkoittaa jäsenmaita ennen vuoden 2004 laajentumista). Tanskassa, Sveitsissä ja Itävallassa luomu on saavuttanut jo 5 7 prosentin markkinaosuuden. Suomessa luku jäi vuonna 2011 noin 1,7 prosenttiin. Suomella on pitkä tie edessään verrattuna esimerkiksi Tanskaan, jossa luomutuotteita kulutetaan EU-maista eniten kansalaista kohti, sanoo myös vihreä europarlamentaarikko Tarja Cronberg. Cronberg ei tällä hetkellä istu niissä EU-valiokunnissa, missä luomuasioista virallisesti päätetään, mutta hän seuraa luomuasioita ryhmänsä kautta ja pitää aihetta tiukasti esillä virkamiehiä tavatessaan. Hän pitää EU:ta erittäin tärkeänä toimijana luomun edistämisessä ja luottaa siihen, ettei luomun noste jää huomiotta eurooppalaisessa päätöksenteossa. EU tekee itse asiassa aika paljonkin luomun eteen, Tarja Cronberg summaa. Hän perustelee väitettään sillä, että asiaa on edistetty niin säädösten ja asetusten kautta kuin standardien ja kuluttajansuojan kehittämisen avulla. EU:ssa on muun muassa tehty säädöksiä siitä, miten toimitaan luomun tuontimarkkinoiden kanssa. Luomua tuodaan Eurooppaan koko ajan enemmän, sillä EU:n oma tuotanto ei riitä vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kysyntään, hän kertoo. Nyt olisikin tehtävä töitä sen eteen, ettei kysyntään vastattaisi pelkästään tuontia lisäämällä. Luomuviljelylle olisi tärkeää määritellä selkeät ja sitovat tavoitteet ihan samalla tavalla kuin uusiutuvan energian käytön lisäämiselle. Maatalousuudistus avainasemassa Polttava kysymys EU:ssa juuri tällä hetkellä on Tarja Cronbergin mukaan se, kuinka luomun kysynnän voimakas kasvu huomioidaan Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP:n uudistuksessa. EU:n maatalousuudistuksessa määritellään, kuinka paljon kukin maa saa rahaa ja mitä tuolla rahalla tehdään. Uudistuksen yksi päälinjaus on politiikan viherryttäminen, jossa luomu on yksi tärkeä keino. Toivon mukaan luomutuet ovat tulevaisuudessa parempia ja se johtaa luomutuotannon kasvamiseen, Cronberg sanoo. Mutta onko olemassa yhteistä eurooppalaista käsitystä luomutuotteista? Mistä puhutaan, kun puhutaan eurooppalaisesta luomusta? Toki eurooppalaisissa luomutuotteissa voi olla eroja ja juuri siksi niitä kontrolloidaankin. Myös erilaiset Euroopassa näkyvät luomumerkit ovat paikallisia ja eroavat toisistaan kriteeristöiltään. Mutta periaatteessa luomu on tuotantomenetelmä, eli siinä vaaditaan tuotannolta jotain, eikä varsinaisesti lopputuotteelta, hän selvittää. Merkkiviidakkoa selkeyttämään luotiin vuonna 2010 uusi EU:n luomutunnus, joka on heinäkuusta lähtien pakollinen kaikissa Euroopan unionin valmiiksi pakatuissa luomuelintarvikkeissa. Sen ohessa saa käyttää myös muita luomumerkkejä. Tanska veturina Tanskan puolivuotisella EU-puheenjohtajuuskaudella luomua nostettiin esille muun muassa järjestämällä poliitikoille tilavierailuja, luomututkimuksesta puheenvuoroja ja luomuruokailuja. Tanskalaiset ovat vahvasti ilmaisseet halunsa olla maailman johtava maa luomussa ja sitä he monien arvioiden mukaan jo ovatkin. Luomun menestystarinaa Tanskassa selittää ennen kaikkea innovatiivisuus. Tanskassa on kehitetty esimerkiksi paljon teknologiaa luomun edistämiseksi. Lisäksi tanskalaiset luomumerkinnät ovat selkeät ja koko järjestelmä toimii tehokkaasti, Tarja Cronberg sanoo. Hän painottaa myös sitä, että Tanskassa maatalous käsitetään liiketoimintana ja viljelijät pitävät itseään yrittäjinä. Eli vaikka luomutuotannolla halutaan EU:n sivuilta luomutietoa edistää esimerkiksi terveyttä ja ympäristön hyvinvointia, se ei sulje pois sitä, että luomu on bisnestä. Luomu nähdään Tanskassa dynaamisena maatalouden uudistajana, hän toteaa ja perää Suomessakin ennen kaikkea luomun imagon kohottamista. Euroopan Unionin luomupolitiikasta löytyy hurjan paljon tietoa Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston sivuilta. Sinne on koottu niin lainsäädäntöä, tilastotietoa kuin markkinointimateriaaliakin. Sivustolla on paljon myös suomenkielistä tietoa, joskin raportit ja yksityiskohtaisemmat tilastot ovat pääosin englanniksi. Pääosaston sivut löytyvät osoitteesta ec.europa. eu/agriculture/organic/home_fi CAP-neuvottelujen etenemistä voi seurata esimerkiksi osoitteessa ec.europa.eu/agriculture/ cap-post-2013/legal-proposals/ index_en.htm EU:ssa toimii myös monia asiantuntijaryhmiä luomuun liittyen, kuten luonnonmukaista maataloutta käsittelevä pysyvä komitea, jonka viimeisimpien kokousten pöytäkirjat löytyvät netistä. Lisäksi tietoa jakaa muun muassa Luomuviljelyn tietopalvelu OFIS, joka sisältää muun muassa jäsenvaltioiden antamat markkinointiluvat kolmansista maista tuotaville tuotteille. ec.europa.eu/ agriculture/ofis_public/index.cfm Jarrut pois Luomumarkkinoiden kehittymistä Suomessa jarruttaa Cronbergin mukaan erityisesti uskomus siihen, että mikään ei ole sen puhtaampaa ruokaa kuin suomalainen ruoka. Hän painottaa, että melkein luomua ei tunneta kansainvälisesti. Seuraan mielenkiinnolla, mitä Suomessa tapahtuu, sillä meillä on ollut ongelmana nimenomaan kansainvälistyminen. Koska tutkimusrahoitusta ei ole juuri ollut, suomalaistutkijat eivät ole näkyviä luomualan kansainvälisissä tutkimusverkostoissa. Mikkelissä on nyt lähtenyt hyviä hankkeita käyntiin, ja toivottavasti ne kehittyvät myös kansainvälisesti näkyviksi projekteiksi, pohtii Luomuinstituutti-selvityksen tehnyt Cronberg. Vaikka Cronberg uskoo vahvasti siihen, että Suomella on mahdollisuus nousta näkyväksi luomumaaksi, hän sanoo, että se vaatii paljon töitä. Olisi tärkeää ymmärtää, että on kaksi eri raidetta, tavanomainen ja luomu, ja että molemmilla on edellytyksensä ja mahdollisuutensa. LUONNONMUKAISTA AMMATTIKEITTIÖÖN MakroBios julkaisee suurpakkaushinnaston elokuussa 2012 Tarja Cronbergin mukaan nyt olisi tehtävä töitä sen eteen, ettei luomutuotteiden kasvavaan kysyntään vastattaisi Euroopassa pelkästään tuontia lisäämällä. Tilaa omasi tai kysy lisää: tai 22 Luomulehti 4/2012 Luomulehti 4/

13 Teksti ja kuvat: Virpi Adamsson Luomukana tekee tuloaan Pajuniemen markkinoille tuomalle luomukanalle on saatu koko Suomen kattava jakelupeitto. On monen tekijän summa, jääkö luomukana tuotteena elämään. Pajuniemen toimitusjohtaja Arto Jokinen kertoo, että luomukanan perään voi kysellä nyt kaikkialla Suomessa. Huhtikuun alusta tuote on ollut saatavissa S-ketjun markettien ja K-ketjun liikkeiden sekä Stockmannin kautta. Luomukanan pitäisi olla hyvin saatavissa. Jakelukanavana on 350 myymälää pelkästään S-ryhmällä, Arto Jokinen kertoo. Pajuniemen näkökulmasta luomukanan kohtalo on kiinni siitä, löytääkö kuluttaja tuotteen pakastealtaasta. Nyt olisi ketjuille panostuksen paikka, että luomukana saisi näkyvyyttä. Meillä ei resurssit riitä maanlaajuiseen kampanjointiin. Luomukanan läpimurtoa odotellessa Pajuniemi tekee koko ajan tuotekehittelyä. Tavoitteena on tuoda vielä tämän vuoden aikana markkinoille luomukanasta uusi tuote, joka on kypsä lihajaloste. Arto Jokinen kertoo luomukanan saaneen kuluttajilta paljon hyvää palautetta. Useimmat ymmärtävät, ettei se ole broileriin verrattavissa oleva tuote. Kana ei ole yhtä nopea laittaa kuin broiler eikä yhtä lihaisa. Se vaatii aikaa, taitoa ja paneutumista. Luomukana on tavallaan retrotuote; se tuo mieleen luvut. Luomukana on kotikokkaajan fiilistelytuote. Jokinen uskoo ajan olevan otollisen luomukanalle. Kuluttajat haluavat nähdä enemmän vaivaa ruoanlaitossa ja arvostavat makua ja ruoan alkuperää. Keltasiipi Oy:n toinen omistaja Pia Nuikkinen haaveilee, että yritys keskittyisi tulevaisuudessa luomukanaan ja -broileriin Keltasiipi teurastaa Pajuniemen luomukanat teurastaa ja pakkaa köyliöläinen Keltasiipi Oy. Suunnitelmissa on tuoda kaupan tiskille kaikki munintansa lopettaneet luomukanat. Tämä nostaa yrityksessä teurastettavien lintujen määrää niin, että vanha teurastuslupa ei enää riitä. Nyt Keltasiipi harkitsee, hakeako laajempaa lupaa. Mietimme, uskallammeko satsata. Onko suomalainen kuluttaja valmis vastaamaan huutoonsa ja maksamaan enemmän luomusta? Luomu merkitsee yrityksellemme mahdollisuutta, jonka varassa tulevaisuutta voi ajatella laajemminkin kuin mitä tähän asti on oltu, pohtii Keltasiipi Oy:n toinen omistaja Pia Nuikkinen. Keltasiipi teurastaa munintansa päättäneiden luomukanojen lisäksi broileremoja ja kukkopoikia sekä pienessä mittakaavassa kalkkunoita ja ankkoja. Näistä kaikista kertyisi lintua vuodessa. Ongelmana on, että teurastuslupamme on tällä hetkellä vain lintua per vuosi. Olemme niin sanottu pienimuotoinen laitos. Lisää vaihtoehtoja teurastuslupiin Tällä hetkellä viranomaisten asettamat vaatimukset lintua käsittelevälle laitokselle ovat samat kuin teurastamolla, joka käsittelee miljoonia lintuja. Laajemman luvan saaminen vaatii laitoksen uudelleen hyväksyttämistä. Kaikki ratkaisut ja seinänpaikat katsottaisiin ihan uudestaan. Se toisi remonttikuluja. Lisäksi laajempi lupa vaatisi mahdollisesti oman virkaeläinlääkärin, kun tähän asti olemme käyttäneet lihantarkastuksessa kunnallista eläinlääkäriä. Nuikkinen miettii, mitä tapahtuu lihantarkastusmaksulle. Nyt valtio on tukenut pienen teurastamon eläintarkastusta. Keltasiipi toivoo lupa-asioihin enemmän joustoa. Tarkoituksemme on keskustella elintarvikeviranomaisten kanssa, ettei luomukanan tie asiakkaalle kaatuisi kustannuksiin. Pitäisi saada välimuoto valtavan ja pienimuotoisen laitoksen lupien välille. Jollei sellaista löydy, joudumme miettimään, mitä tehdä. Oman epävarmuutensa päätöksentekoon suuremmasta teurastusluvasta antaa luomun asema. Kun luomubroileria tuotiin markkinoille yli kymmenen vuotta sitten ensimmäisen kerran, se ei ottanut tuulta. Luomun asema on viime vuosina vahvistunut, mutta onko halpaan broileriin tottunut kuluttaja valmis maksamaan enemmän luomusta. Olemme isojen ratkaisujen äärellä. Haemmeko luvan isommalle laitokselle vai jatkammeko pienimuotoisesti? Luomukanan kohtalo riippuu osaltaan tästä, Nuikkinen pohtii. Siipikarjapuolella ei ole muita Keltasiiven kokoisia teurastamoita. On vain tilateurastamoita. Arto Jokinen kertoo luomukanan saaneen kuluttajilta paljon hyvää palautetta. Lisää luomukanatiloja Pajuniemi toivoo yhteistyön Keltasiipi Oy:n kanssa jatkuvan. Tällä on pienen yhtiön joustavuus isolla teurastamolla luomukana uhkaisi jäädä muiden tuotteiden jalkoihin. Isommalle taholle luomukana merkitsee pieniä virtoja. Puhutaan sadantuhannen molemmin puolin olevista vuosittaisista teurasluvuista. Jatkossa määrä tulee kuitenkin kasvamaan. Luomukanatiloja tulee koko ajan lisää. Tähän asti vain muutama prosentti niin luomu kuin tavanomaisista munintakanoista on mennyt ihmisravinnoksi. Munintansa lopettaneet noin 16 kuukautta vanhat kanat kaasutetaan ja viedään kettu- ja minkkitarhoille. Pajuniemen tarkoituksena on tuoda markkinoille lähes kaikki munintansa lopettavaa luomukanaa. Pia Nuikkisen mielestä kuluttajan kannalta on nyt oleellista saada jatkuvuutta. Ettei puolen vuoden päästä tarvitsisi tarjota ei oota. Hän haaveilee, että tulevaisuudessa Keltasiipi olisi Suomen mittakaavassa suurin erikoislintuteurastamo, joka keskittyisi luomukanaan ja -broileriin. Tällä hetkellä Keltasiipi järjestää kanojen keräämisen tiloilta. Tuottaja ei saa maksua kanoista, mutta välttyy kiinniotto-, kuljetus- ja hävityskuluilta. Nämä tekevät noin senttiä kanaa kohden. Vapaiden kanojen kerääminen hellävaraisesti käsin hallista on erittäin työlästä. Jos luomukanan tuotannon volyymi kasvaa jatkossa, on mahdollista kehittää työhön automaatiota. Silloin ehkä tuottajakin voi saada tuloa vanhoista munijakanoistaan, arvelee Pajuniemen toimitusjohtaja Jokinen. Luomukanat pakataan kokonaisina. 24 Luomulehti 4/2012 Luomulehti 4/

14 lisäarvo ja keino erottua markkinoilla ja panostus luomuun tuodaan myös markkinoinnissa selkeästi esille. Tämän lisäksi Magnihill pyrkii sadonkorjuussa löytämään hetken jolloin tuotteiden maku on parhaimmillaan. Toisena tärkeänä tekijänä on se, että tuotteille on alusta alkaen nähty markkinoita myös kotimaan ulkopuolella ja merkittävä osa luomusta meneekin vientiin. Pohjoismainen laatu- ja luonnonmukaisuus vetoaa arabimaita myöten. Kirjoittaja toimii Luomuliitossa puutarhaneuvojana ja Mentor-hankkeen koordinoijana. puh Teksti ja kuvat: Mikko Rahtola Pakasteherneen puinti on tarkkaan ajoitettua työtä ja kiireessäkin luomu ja tavanomainen pitää pysyä erillään. Sen vuoksi luomu on merkitty selkeästi jo pellolla. Tässä lähes korjuukypsää luomutuorehernettä. Vihannesten sopimustuotantomallia Ruotsista Magnihill ajaa Skoonessa kahdella MacTracilla sopimusporkkananviljelijöiden peltoja. Koneessa on harojen lisäksi myös pyörivät harjat, jolloin rikat saadaan torjuttua mahdollisimman läheltä porkkanariviä. Miten Suomessa saataisiin lisää luomuvihannestuotantoa? Ruotsalaisessa Magnihill Ab:ssä on pystytty tulemaan tuottajaa vastaan ja saatu lisäarvo pakastevihannesmarkkinoilta. Useat isot suomalaiset elintarvikejalostajat ovat vuosien mittaan kokeilleet luomuvihannestuotteiden lanseerausta. Lähes yhtä usein asia on jäänyt lyhyeksi kokeiluksi. Pitkän tuotantoketjun rakentaminen ja myynnin kasvatus samaan tahtiin ei ole ollut helppoa. Ruotsissa Skoonessa toimiva pakastevihannesyritys Magnihill Ab on päässyt luomun kanssa selvästi pidemmälle. Tuotantoketjun suunnittelussa on lähdetty pitkäjänteisesti liikkeelle ja merkillepantavaa on myös se miten tuotannon ongelmia on yhdessä lähdetty ratkaisemaan viljelijöiden kanssa. Magnihill Ab on 32 työtekijän perheyritys, jonka päätuotteena ovat pakastevihannekset. Vuodessa myydään noin 11 miljoonaa kiloa vihanneksia, joista luomun osuus on kasvanut vähitellen viidennekseen. Yrityksellä onkin Etelä-Ruotsissa kymmeniä porkkanan, tuoreherneen, palsternakan ja muiden vihannesten sopimusviljelijöitä. Erilaisia luomutuotteita on valikoimissa 24 kappaletta ja tärkeimpiä asiakkaita ovat suurkeittiöt. Ostaja osallistuu peltotyöhön Poikkeuksellista suomalaisiin kokeiluihin nähden on se, että Magnihill vastaa viljelytoimista myös maatiloilla totuttua enemmän. Tällä menetelmällä yksittäisen maatilan ei tarvitse investoida kalliisiin erikoiskoneisiin, vaan tuotannon kannattavuutta on helpompaa suunnitella. Järjestely mahdollistaa helpommin myös kasvinviljely- tai jopa kotieläintiloille luomuvihannesten sopimustuotannon, sillä kriittiset vaiheet kylvöt ja sadonkorjuu hoidetaan ostajan kautta. Koska suurin osa tuotteista korjataan ennen tuleentumista, voidaan kevätkylvöä myöhästyttää ja käyttää tämä aika rikkakasvien torjuntaan. Luomu ja maku valttina Miten Magnihill sitten on onnistunut löytämään markkinoita luomulle, kun hintaero varsinkin tuontipakasteisiin tulee väistämättä suureksi? Yrityksen omistaja ja toimitusjohtaja Wiveca P. Almgrenin mukaan pienen yrityksen on pitänyt erikoistua laatuun. Luomu on yritykselle työvaihe viljelijä ostaja - Magnihill Kyntö ja peruslannoitus X Perusmuokkaus X Kylvö X Mekaaniset haraukset X X Mahdollinen käsinkitkentä X Kastelu X Sadonkorjuu X Luomuvihanneksia ostava Magnihill vastaa viljelytoimista myös maatiloilla näin tuottaja säästyy kalliilta konehankinnoilta ja ruuhkahuiput helpottuvat. Apetit aloittaa luomupinaatilla Kommentti Suomessa luomupakastevihanneksia viljelyttää Lännen tehtaat konserniin kuuluva Apetit Oy. Lännen tehtaiden viljelypäällikkö Timo Mäki kommentoi luomun mahdollisuuksia: 2000-luvun alkuvuosina Apetitilla aloitettiin luomuvihannesten sopimusviljely jalostavan teollisuuden tarpeisiin. Käynnistysvaiheessa tukena oli Pyhäjärvi Instituutin vetämä luomuhanke, jonka avulla etsittiin potentiaalisia luomuviljelijöitä, koulutettiin heitä ja kehitettiin viljelymenetelmiä sekä selvitettiin luomuvihannesten markkinoita. Hankkeen päättyessä Apetit Pakasteella oli aloitettu luomuvihannesten sopimusviljely herneellä, pinaatilla, perunalla ja porkkanalla. Viljelyssä onnistuttiin hyvin ja raaka-ainetarpeet saavutettiin vuosittain poikkeuksena peruna, jolla rutto sadekesinä oli ongelmallinen. Vähitellen sopimusviljely jouduttiin kuitenkin lopettamaan, koska luomutuotteilla ei ollut riittävää kysyntää markkinoilla. Osaltaan tähän vaikutti luomutuotteiden korkea hintataso tavanomaiseen verrattuna. Viimeisen vuoden kuluessa luomuvihannesten viljelyttäminen ja jalostaminen on otettu taas pohdintaan ja viljelymahdollisuuksista on keskusteltu luomuviljelijöiden kanssa. Näiden pohjalta päätettiin käynnistää luomupinaatin viljely ja jalostus. Muiden kasvien osalta tilannetta seurataan ja päätökset tehdään tarvittaessa. Kun lähdetään viljelyttämään luomuraaka-aineita, on tärkeää varmistaa riittävä hyvälaatuisen raaka-aineen saanti ja sellaisella hintatasolla, jonka kuluttajat ostopäätöstä tehdessään ovat valmiit hyväksymään. Kasvikohtaiset volyymit pitää olla myös riittävän suuret Säkylän tehtaan kapasiteetille. Tällä hetkellä Apetitin pääpaino on kotimaisissa raakaaineissa, jotka saadaan omilta sopimusviljelijöiltä integroidun (IP) viljelyn menetelmin tuotettuna. Tuottaja, tule mukaan Luomutuote Kun haluat tavoittaa kauppiaat ja kaupan alan päättäjät, Tila- ja luomutuotekirja tarjoaa siihen oivan ja kustannustehokkaan väylän. Vielä ehtii! Tila- ja luomutuotekirja ilmestyy syksyllä 2012, vielä ehdit mukaan. Katso lisätietoja: foodpath -kirjaan Kysy lisää: Sirpa Heikkinen , tai Svetlana Pärkinen , 26 Luomulehti 4/2012 Luomulehti 4/

15 Teksti: Visa Vilkuna Luomukoneet kehittyvät Luomuviljelijät kehittävät yhdessä jopa uusia koneita. Kaikki lähtee siitä, että vaihdetaan kokemuksia ja ajatuksia. Ohdake- ja valvattileikkurin käytön ajoitus on melko tarkkaa. Näytöspäivänä rikkakasvit olivat vielä hitusen liian lyhyitä. Juurikasharasta modifioitu viljan rikkahara vaatii kuljettajalta tarkkaa silmää ja vakaata ohjauskättä. Einböckin 12-metrinen rikkaäes taittuu nokkelasti traktorin taakse. Äkeessä on piensiemenen kylvölaite, mikä mahdollistaa halutun aluskasvin kylvämisen viljan sekaan. Järeä vaakatasomurskain silppuaa kasvuston niin, ettei se haittaa kyntöä. Silputun massan maatuminen lähtee käyntiin huomattavasti nopeammin kuin käsittelemättömän kasvuston. TEHO Plus Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -hanke, ProAgria ja Varsinais-Suomen Luomuvakka -hanke järjestivät kesäkuun alussa Paattisilla pellonpiennarpäivän, missä luomuviljelyä ja sen tekniikkaa käytiin läpi isommalla joukolla. Koneita nähtiin työssä ja viljelykokemuksia vaihdettiin vilkkaasti. Luomusta kiinnostunut väki kokoontui Auvo Heikkilän tilalle, josta siirryttiin iltapäivällä Heikki ja Antti Alitalon tilalle katsomaan työnäytöksiä. Lounais-Suomen Luomuyhdistyksen puheenjohtajan ja Luomuvakka-hankkeen vetäjän Sari Raimorannan mukaan tänä vuonna Varsinais-Suomen alueelle tuli 20 uutta luomutilaa. Luomu on kehittynyt Varsinais-Suomessa hyvää vauhtia. Yhteistyöllä jopa uusia koneita Auvo Heikkilän mukaan luomuviljelijät tekevät paljon yhteistyötä keskenään. Tiloilla on yhteisiä luomuviljelyn erikoiskoneita sekä osaamisen vaihtoa. Tapaamisiakin järjestetään Lounais-Suomessa vähintään pari kertaa vuodessa. Jos jotain hyödykettä ei löydy itseltä, se ostetaan läheltä, jolloin kuljetusmatkat pysyvät lyhyinä. Karjatilalliselle on tärkeää, että kaikki rehuntoimittajat ovat tuttuja, jolloin tietää mitä lehmät syövät. Luomukoneiden markkinointiin erikoistunut Ekotjänst Lindgård on tehnyt paljon työtä luomutilojen koneellistamiseksi. Monet käsityövaltaiset ja hankalat viljelytoimet onnistutaan nyt tekemään koneilla. Varsinais-Suomessa ei ole jääty pelkästään valmiiden ostokoneiden varaan, vaan viljelijöiden yhteistyöllä on kehitetty uusia innovaatioita. Jurttiharasta viljan rikkahara ProAgrian luomuneuvoja Heikki Ajosenpää on tehnyt Kongskilden juurikasharasta viljan rikkakasviharan. Normaalistihan luomussa viljan rikkoja vähennetään rikkaäkeellä, joka käsittelee koko alan ohuilla sormimaisilla piikeillä. Äestys tehdään viljan suojelemiseksi kuitenkin sen verran pinnasta, että vain siemenrikat kuolevat. Ajosenpään kehittämässä laitteessa harayksiköihin on kiin- 28 Luomulehti 4/2012 Luomulehti 4/

16 Pieni hanhenjalkaterä kulkee hieman maan pinnan alapuolella ja kurittaa tehokkaasti myös syväjuurisempia rikkakasveja. Pieni hanhenjalkaterä kulkee hieman maan pinnan alapuolella ja kurittaa tehokkaasti myös syväjuurisempia rikkakasveja. Viljan oras ennen ja jälkeen harauksen. Siemenrikat kuolevat melko hyvin ja terävä hanhen jalka viiltää kestorikkojakin nurin kohtuullisen mukavasti. Alitalon Heikki(vas.) ja Antti ovat kokeneita luomutuottajia. Veljekset ovat mukana alueen luomuviljelijöiden yhteistyöringissä. Viljelijät pyrkivät lähiyhteistyöhön, eli jos jotain ei löydy itseltä, se ostetaan läheltä ja pidetään kuljetusmatkat mahdollisimman lyhyinä. nitetty S-piikiäkeen piikit, joiden kärjissä on kapeat hanhenjalkaterät. Normaalia harvemmalla rivivälillä kylvetyn viljan riviväliä on mahdollista harata. Hanhenjalat leikkaavat mukavasti myös kestorikkoja, kuten ohdaketta ja valvattia. Tutkimuksissa on huomattu, että harvemmalla rivivälillä ja kahdella harauksella saavutetaan lähes sama lopputulos rikkojen osalta, mitä herbisideillä saavutettaisiin. Harvempi riviväli ei laske sanottavasti hehtaarisatoa. Jättiäkeellä kylvöön Alitalon veljekset Heikki ja Antti hankkivat 12 metrisen Einböckin rikkaäkeen piensiemenlaitteella varustettuna. Monipuolinen laite mahdollistaa normaalin viljojen rikkaäestyksen. Äestyksen yhteydessä on mahdollista kylvää viljaan haluttu aluskasvi. Laitteella voidaan lisäksi kylvää kerääjäkasvi nappaamaan maahan jäänyt typpi talteen. Erityisesti varhaisperunan ja juuresten noston jälkeen typen huuhtoutuminen estyy, kun maan pintaan saadaan joku nopeakasvuinen yksivuotinen kasvi ottamaan ravinteet talteen. Samaisella äkeellä onnistuu myös keväinen nurmen ilmastus ja täydennyskylvö. Vaikka äes on 12 metriä leveä, se pakkautuu tosi näppärästi traktorin taakse kapeaan, mutta suhteellisen korkeaan nippuun. Oivallinen ohdakeleikkuri Alitaloon viime kesänä hankittu Combi Cut -ohdakeleikkuri on osoittautunut toimivaksi ohdakkeen ja valvatin kurittamisessa. Oikea-aikaisesti, ennen viljan korsiintumista tehty käsittely nappaa ohdakkeen ja valvatin varren poikki. Käsittelyn jälkeen kasvi jatkaa kasvuaan luomalla lisää versoja, mutta Alitalon kokemusten mukaan ohdake ja valvatti eivät enää ehdi muodostaa kukkia ja siemeniä ennen puintia. Heikki Alitalo pitää Combi Cutia koko lailla haastavana säädettävänä, mutta kun asetukset löytyvät, tulostakin alkaa tulla. Ainut puute mikä leikkurissa on havaittu, liittyy katkaistujen rikkakasvien poistoon terän päältä. Kolmilapaisessa hydrauliikalla pyörivässä puhdistusharjassa voisi olla useampikin harjalapa, jotta terän päällys pysyisi paremmin puhtaana. Alitalon veljekset ovat käyttäneet ajoopastinta jo pitempään. Kuluvalle kasvukaudelle Case varustettiin noin 6000 euroa maksaneella Leica Mojo 3D-automaattiohjauksella. Alituinen ajo-opastimen vilkuilu vei liikaa huomiota työkoneen tarkkailulta. Nyt traktori ja automaatti tietävät mihin mennään ja kuski saa tarkkailla työkoneen toimintaa. Kuljettaja voi seurata herkeämättä leikkurin toimintaa ja rattiin tarvitsee koskea vain pellon päässä käännyttäessä. Biomassa murskaksi ennen kyntöä Luomuviljapelloilla on usein enemmän biomassaa, kuin tavanomaisella pellolla. Kestorikat, kerääjäkasvit ja viljan olki tunnetusti hankaloittavat kyntöä. Mutta kun pelto käsitellään ennen kyntöä tehokkaalla vaakatasomurskaimella, työ helpottuu oleellisesti. Samalla olki ja muu biomassa jauhaantuvat pieneksi silpuksi ja maatuminen lähtee ripeästi käyntiin. Alitalon hinattavan kolmiroottorisen Stromin terillä on voimakas nostava muotoilu, joka imee lakoutuneen ja tallautuneen kasvuston paremmin roottoriin. Terät ovat erittäin järeät, joten koneen uskaltaa säätää melkoisen lähelle maanpintaa. Pienet kivet eivät mahda koneelle mitään, mitä nyt korkeintaan tylsyttävät teriä. Roottorirummun ulkokehällä olevat vastaterät lisäävät tuntuvasti murskaustehoa. 30 Luomulehti 4/2012 Luomulehti 4/

17 Tuottaja 2025 raportissa on kuvattu tulevaisuuden tuottajia profiileina, jotka eivät ole oikeita ihmisiä vaan aineistoja ja lähteitä apuna käyttäen koottuja hahmoja, jotka tekevät raportin sisällöstä helposti samaistuttavan. Teksti: Elisa Niemi Kuvat: Hannele Suvanto, Kari Alasaari ja Frami Oy Luomutuottaja 2025 Kiinnostava luomutuottajien ja alan asiantuntijoiden mielipiteistä, kirjallisuudesta sekä tilastoaineistosta työstetty raportti pohtii tulevaisuuden muutoksia tilojen toimintatapoihin ja koneistukseen. Tulevaisuuden Luomutuottaja raportti esittelee tulevaisuuden tuottajia havainnollisin esimerkein. Hannele Suvanto ja Kari Alasaari Helsingin yliopiston Ruraliainstituutista Seinäjoelta ovat kirjoittaneet raportin hyödyttämään luomutuottajille kohdistettuja palveluiden, koneiden ja laitteiden tuotekonseptin käyttäjälähtöisessä kehittämisessä ja valinnassa. Eri tuotantosuuntien ja eri puolelta Suomea olevien maatilallisten näkemykset antavat viitettä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista. Vastauksista ilmenee, että monipuolinen verkostoituminen muiden tuottajien kanssa sekä integroituminen kasvi- ja eläintilojen kesken on yhä tärkeämmässä roolissa tulevaisuudessa, kertoo Hannele Suvanto. Toisaalta oletetaan, että alueellinen kasvi- ja eläintuotannon eriytyminen jatkuu. Tämä tekee yhteistyön haastavammaksi. Viljelijöiden lisäksi tilalla voi työskennellä sesonkiluonteisesti ulkopuolisia maatalousalan työntekijöitä, alalle kouluttautumattomia, jopa kielitaidottomia tai alalta eläköityneitä, mikä aiheuttaa koneiden ja laitteiden sekä muun teknologian helppokäyttöisyydelle ja tuoteturvallisuudelle erityisiä haasteita. Työtä vai pääomaa? Rakennemuutoksen nimissä esimerkiksi tilakokoja on Suomessa pyritty kasvattamaan ja työtä on korvattu pääomalla. Kuitenkin Huomisen ruoka -raportissa (2010) esitetään, että jatkossa voitaisiin enemmän pohtia työn uudelleen organisointia myös työllisyyden näkökulmasta. Pitäisi siis löytää uusia yhteistyön ja organisoitumisen tapoja, jotka elinkeinon kannalta ovat järkeviä. Alalle tulee myös sijoittajia ja ulkopuolisia koneyrittäjiä, raportti toteaa. Tavallisesti kannattavana luomutuotantona pidetään lihanauta- tai lypsykarjan kasvatusta tai toimintamallina sitä, että tuottaja ottaa haltuun koko tuotantoketjun kuluttajalle saakka. Bioenergia nähdään mahdollisena osana tilakokonaisuutta, mutta kaikki teknologiaratkaisut eivät ole yhteismitallisia: esimerkiksi robottinavetoita rakennetaan 60 lehmälle, mutta biokaasun tuotantoon se on vielä liian pieni yksikkö. Myös tämän vuoksi tarvitaan muun muassa tilojen välistä uutta yhteistyötä. Uusia koneita luomuun? Suomalaisten maatilojen keskikoko kasvaa koko ajan. Oletettavaa on, että kehitys jatkuu edelleen. Vähintään keskikokoisten tai suurten tilojen voidaan olettaa kehittyvän enemmän tekniikkaan painottuen kuin pienten tilojen. Toisaalta tilojen koon kasvu on ja tulee edelleen olemaan hyvin erilaista tuotantosuunnittain ja alueittain: eläintiloilla kasvu kulkee suhteessa eläinten määrän kanssa tilojen koon ollessa vähintään keskisuuria tai suuria, kun taas puutarhataloudessa hehtaarimääräinen kasvu ei ole määrällisesti niin merkittävä, raportti toteaa. Tuottajat toivovat monipuolisia, kustannustehokkaita ja rutiineita helpottavia koneita, laitteita ja ohjelmistoja. Tulevaisuudessa voi olla tavallista, että luomutuotannon erikoiskoneita tilataan suoraan tilalle ulkomailta ja ne sisältävät enemmän palveluita ja oheistoimintoja. Tällä hetkellä luomutuotantoon suunnattuja koneita on melko vähän ja luomutuotannossa käytetään samoja koneita kuin tavanomaisessakin tuotannossa. Esimerkiksi rikkakasviongelmaan toivotaan parempia ratkaisuja. Tulevaisuudessa on mahdollista, että luomutuotanto on markkinana jo sen verran suuri, varsinkin koko Euroopan tasolla, että sinne kannattaa suunnitella omia koneita ja laitteita sekä muuta teknologiaa, toteaa Suvanto. Tähän vaikuttanee myös tilojen koon kasvu, joka on ollut varsin reipasta juuri luomutiloilla. Toisaalta kaupungistuminen ja taajamien kasvaminen on merkittävä ongelma erityisesti Uudellamaalla. Haastatteluissa oli mukana myös tapaus, jossa pinta-ala ei kasva, vaan vähenee ja tuottaja pyrkii sopeuttamaan toimintaansa tähän tilanteeseen. Kehittäjä-vaikuttajia ja jäähdyttelijöitä Tuottajien kehittämisaktiivisuus vaihtelee suuresti ja aktiivisuus on sidottu usein erityisesti elämäntilanteeseen, kuten palkkatyön ja viljelijätyön suhteeseen, ikään, terveyteen ja jatkajaan. Liian pitkät jäähdyttely jaksot ennen eläköitymistä ovat haaste maatilayritykselle. Lähes 50 vastauksesta koottiin raporttiin tuottajaprofiileja, joihin on helppo samaistua. Kokoamisessa käytettiin hyväksi myös tilastoja, alan kirjallisuutta ja asiantuntijoita. Nuorin tuottajaprofiili on työuransa alkuvaiheessa olevat Ville ja Laura. Heidän elämäntilanteensa sallii laajemman keskittyminen tilan kehittämistyöhön. He ovat investoineet paljon ja lisäksi tilansa koon ja kokemattomuuden vuoksi tarvitsevat runsaasti ulkopuolista apua ja tietoa. Ville ja Laura seuraavat myös markkinatilannetta sekä kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi he suhteuttavat toimintaansa kuluttajakäyttäytymiseen ja kulutustottumuksiin. He siis kokevat toimivansa hyvin globaalissa tuotantoympäristössä, mutta kokevat sen lähinnä normaaliksi tilanteeksi uhkan sijaan. Ville ja Laura huomioivat esimerkiksi, että Suomessa alkukesän kuivuus voi haitata kasvien kasvua ja ravinteiden ottoa. Tämä lisää vuosien välisiä satoeroja ja huonontaa ravinteiden käytön hyötysuhdetta. Ilmastonmuutoksen myötä sademäärän ennustetaan kasvavan Suomessa etenkin kasvukauden ulkopuolella. Tämä asettaa suuria haasteita peltojen vesitalouden hallinnalle ja muokkauskalustolle. Lisäksi Ville ja Laura panostavat työvaiheiden automatisointiin. Nykyaikaista mittaus-, automaatio- ja säätötekniikkaa hyödynnetään jo nyt maatalouden koneissa ja laitteissa sekä eläinten hyvinvoinnin seurannassa. Automaatio helpottaa työn tekemistä, mutta se vaatii järjestelmien seurantaa, huoltoa ja ylläpitoa ja käytön osaamista, mitä internet-aikaan syntyneillä on jo luonnostaan. Mikalla puolestaan on hyvin erilainen tuotantotapa. Hänellä on vahva monialainen yrittäjäidentiteetti ja hän pyrkii ottamaan haltuunsa myös myynnin ja markkinoinnin ja tätä kautta hallitsemaan koko ketjua hyvin eri tavalla kuin esimerkiksi Ville ja Laura. Mika on tilan toiminnasta päävastuussa kuitenkin yksin ja hän kehittää toimintaansa resurssipohjaisesti oman itsensä osaamiseen ja muihin tuottajiin nojaten. Mikan mallissa on tyypillistä, että vaimo on aktiivinen tilan toiminnassa oman, tilan ulkopuolisen työn ohella. Mikan tila on nykyaikainen esimerkiksi mittaustekniikassa ja tulosten seurannassa. Jatkuvatoiminen mittaustekniikka tuottaa reaaliaikaista tietoa kohteen olosuhteista ja tilasta. Mittausten tuottama tieto pitää kuitenkin pystyä hyödyntämään käytännön tuotannossa, kuten esimerkiksi tuotantopanosten kohdentamisessa ja annostelussa, eläinten terveyden seurannassa, ilmanvaihdon seurannassa ja tuotteiden jäljitettävyydessä. Tämä edellyttää, että tietoa voidaan hallita, analysoida ja yhdistää siten, että se auttaa tuottajaa kehittämään ja johtamaan tilaa sekä vähentämään vaadittavaa paperityötä, kuten raportointia ja valvontaa. Lisäksi raportissa kuvataan Kirsiä, Päiviä ja Timoa sekä Mikkoa, jotka ovat tilankehittämisen kannalta jäähdyttelijöitä tai sopeutujia erilaisten elämän tilanteiden takia. Mikko ei kuitenkaan ole perinteinen jäähdyttelijä, vaan tilanteeseen sopeutuja, jolla on kehittänyt erikoisempia tuotantosuuntia rinnakkain: öljynpuristus ja mehiläistuotanto. Maatilat ovat myös yrityksiä, vaikkakin poikkeuksellisia sellaisia. Strateginen suunnittelu ja yrittäjämäinen ajattelu kuuluvat maatilojen tulevaisuuteen itsestäänselvyytenä. Kilpailutilanne ja markkinat sen vaativat. Raportti on osa Agro Living Labhanketta, joka on Frami Oy:n Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yhteishanke. Hankkeen päärahoittajana on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Maaseuturahasto. Hankkeen kotisivut: agro-living-lab Lue koko raportti: 32 Luomulehti 4/2012 Luomulehti 4/

18 Luomua opiskelemassa Esimerkiksi Luomuviikolla on hyvä järjestää koululle luomutempaus. Katso ideoita: > Luomuviikko Luomuruoka kruunasi savuttomuustoiminnan suomalaisten ateriahetkiä jo lähes viidenkymmenen vuoden ajan. Toukokuussa toimme markkinoille klassikosta luomuversion, joka on leivottu luonnonmukaisesti viljellystä täysjyvärukiista ilman lisäaineita. Molemmat näkkileivät ovat Sydänmerkki -tuotteita sisältäen suolaa vain 1,2 %, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Reeta Lappalainen Vaasan Oy:stä Näkkärin ohella maistelimme myös Pulla-Pirtti Oy:n Luomu ruisleipää, joka myös on Sydänmerkki-tuote sisältäen suolaa 0,7 %. Täysjyvärukiinen luomuruislimppu on suomalaista perusleipää. Se sisältää vain ruisjauhoja - vieläpä lähiluomuviljaa Pohjois-Pohjanmaalta - ja suolaa. Se on leivottu aidosta taikinajuuresta ilman lisättyä hiivaa, kertoo tuotepäällikkö Kaisa Orell Pulla-Pirtti Oy:ltä. Leipien kera herkuttelimme Valion maukkaalla Oltermanni Luomu juustolla. Valio Oltermanni on Suomen suosituin kermajuusto. Oltermanni Luomu on tutun juuston luomumaidosta valmistettu versio. Juusto valmistetaan suomalaisesta täysmaidosta, eikä se sisällä säi- löntäaineita, kertoo palvelupäällikkö Pirjo Kaartinen Valiolta. Jälkiruokana leipäjuustoa ja viljatuotteita Pauligin täyteläisen Mundo Luomukahvin sekä Forsmanin raikkaan Luomu Rooibos teen kera maistelimme Juustoportin maukasta Luomu leipäjuustoa. Kyseinen juusto on perinteisellä reseptillä valmistettua leipäjuustoa, jossa raaka-aineena juuston valmistuksessa on käytetty kotimaista luomumaitoa, kertoo Pasi Hakomäki Juustoportilta. Tapahtumassamme näyttelyssä oli myös Luomuliiton valitsema vuoden 2012 luomutuote Juustoportin Luomu maitorahka. Luomu maitorahkan, kuten kaikkien muidenkin valmistamiemme tuotteiden raaka-aineet ovat taatusti kotimaisia, vakuuttaa Hakomäki. Jälkiruokana maisteltavana oli myös Suomen suurimman kotimaisen luomuviljan jalostajan, Helsingin Mylly Oy:n tuotteita, herkullisia Myllärin Luomu kaurakeksejä ja rapeita Myllärin Luomu ruislastuja. Perusraaka-aineenamme on lähellä kasvatettu kotimainen vilja. Kotimaisuuden lisäksi kuluttajat arvostavat myös ruoan terveellisyyttä. Haluamme panostaa luomuun ja tarjota puhtaita, terveellisiä ja aitoja kotimaisia tuotteita, painottaa toimitusjohtaja Miska Kuusela Helsingin Myllystä. Teemapäivämme luomuateria oli erittäin monipuolinen ja maittava. Oli ilo saada kokea maukkaita hetkiä terveellisen ja puhtaan ravinnon nauttimisen myötä. Rakensimme myös luomutuotenäyttelyn ja siihen oli mielenkiintoista tutustua. Suuret kiitokset kaikille tukijoillemme. Kauan eläköön luomuruoka! Oppilaat olivat hyvin mielellään ja innokkaina mukana toiminnassa - luomuruoka koettiin erittäin maukkaaksi. Kun savuttomuuden edistämistoimintamme jatkuu syksyllä, aion esittää, että toteutamme samantyyppisen luomutapahtuman tulevien uusien projektissa mukana olevien 5 luokan oppilaiden ja heidän opettajiensa kanssa, kertoo Annikki Törmänen. Kuvassa vasemmalta Milla Holappa, Julien Martikkala, Miikka Heiska ja Tuomas Lumijärvi. Teksti ja kuvat: Annikki Törmänen, kouluterveydenhoitaja, Eeva-Liisa Röpelinen, apulaisrehtori, 6 C luokan oppilaat Julie Martikkala, Milla Holappa, Miikka Heiska, Tuomas Lumijärvi Tervehdys Liminganlahden yhtenäiskoululta! Olemme Limingassa kouluterveydenhuollon ja koulun kanssa yhteistyössä pitäneet esillä terveellisen ravitsemuksen teemaa sekä savuttomuuden edistämistä yli 20 vuotta lukuisin eri tempauksin. Suomalaisen työn ja tuotannon tärkeä merkitys maamme kansantalouden ja kansanterveyden kannalta on myös ollut keskeisesti esillä toiminnassamme. Tänä lukuvuonna olemme olleet mukana Terveys ry:n koordinoimassa Smokefree 5 6 luokkien pilottiluokkakilpailussa. Toiminnan tavoitteena on siirtää lasten ja nuorten tupakointikokeiluja, jolloin todennäköisyys tupakoinnin aloittamiseen myöhemmällä iällä pienenee. Luokkakilpailu mahdollistaa myös varhaisen puuttumisen tupakointiin niiden nuorten kohdalla, jotka ovat jo tupakkaa kokeilleet. Savuttomuustoimintaa suunnitellessamme saimme idean yhdistää savuttomuus ja luomutuotanto toimintamme päätöstapahtumaan. Tempaus toteutettiin toukokuussa. Lähdimme siitä ajatuksesta, että savuttomuus, luonnonläheisyys ja ympäristönsuojelu kuuluvat yhteen. Etsimme yhteistyökumppaneita eri puolilta Suomea ja kiitollisina kerromme, että saimme niin paljon tukijoita teemaamme, että pystyimme teemapäivänä tarjoamaan koulullamme luomukouluaterian ja rakentamaan näyttelyn luomutuotteista. Pääruokana ohraryynipuuro ja rusinasoppa Liminkalainen Maija Kylmänen viljelee kotitilaansa nykyään yhdessä isänsä kanssa. Kaikki Kylmäsen pellot ovat olleet luomusopimuksen piirissä vuodesta Tilan viljoista jauhetaan omassa myllyssä myyntiin eri viljalaatuja kuten jauhoja, rouheita, ryynejä ja hiutaleita. Niittymylläri tuotenimellä nämä tuotteet päätyvät asiakkaiden käyttöön ja teemapäivänä koulussamme oli tarjolla Niittymyllärin ohraryyneistä valmistettua puuroa. Puuron kaverina tarjottiin kalifornialaisista Sun-Maid luomurusinoista valmistettua soppaa. Lejos Oy toi 250 g luomurusinapakkaukset Suomen markkinoille marraskuussa Syynä oli selkeästi kasvanut luomutuotteiden kysyntä. Halusimme täten vastata asiakastarpeisiin ja olemme olleet tuotteen myyntiin tyytyväisiä ja menekki on koko ajan kasvussa, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Jaakko Nurmi Lejokselta. Myös Kylmäset kertovat heidän pienen myllynsä tunnettavuuden viime vuosina kasvaneen ja myynnit ovat olleet kovassa nousussa. Suosituin tuotteemme on kaurahiutale, valottaa Kylmänen. Maltillisesti suolattua luomuleipää, upeaa! Olemme Limingassa kampanjoineet vuosikymmenten ajan myös maltillisesti suolaa sisältävien elintarvikkeiden puolesta monin eri tavoin. Iloksemme totesimme luomutapahtumaa toteuttaessamme, että uutuus Vaasan koulunäkki Luomu sisältää maltillisesti suolaa. Vaasan koulunäkki on ollut osa RUUKIN LUOMU JA LÄHITUOTE MARKKINAT Runsaasti Tuoreita luomutuotteita Lähituotteita Taidokkaita käsitöitä Luomuruokaa Lapsille Poniagility Keppihevospaja Talutusratsastus Kotieläimiä Luomutietoa ProLuomun -Lisää luomua kiertue Kotipuutarha-, luomu sienineuvontaa YmpäristöAgron neuvontapiste Työnäytös Tervetuloa! Paikka: Ruukin maaseutuopisto, Sammalkankaantie 280 Lisätiedot: Inga Nuojua Puhelin: Lihatukku Harri Tamminen Oy p. (09) FI-EKO-201 Tuotettu Suomessa Finland-jordbruk Luomunaudan laatulihat löydät tammenlehden alta! Tuotteemme tulevat vastuullisilta suomalaisilta tiloilta ja ovat jäljitettävissä aina tilalle asti. 34 Luomulehti 4/2012 Luomulehti 4/

19 Teksti ja kuvat: Anne Hytönen Kuva Plugi.fi LuomuTIETOverkko yhdistää tutkimuksen ja käytännön kokemuksen LuomuTIETOverkossa julkaistut materiaalit 160 ajankohtaisartikkelia 53 asiantuntijatietoiskua 39 teemasta 67 tutkimustiivistelmää 49 Hyvä käytäntö -tietoiskua 26 teemasta 22 tietokorttia 65 diaesitystä Vertaistuki ja kokemusten jakaminen säästivät omalla tilalla muutaman kasvukauden kokeilut, painottaa luomuviljelijä Markus Eerola. Petri Suihkonen muistutti, että viljelijät haluavat luotettavaa ja käytännönläheistä tietoa, jolla on merkitystä oman tilan toiminnan kehittämiselle. Miten lisätä luomutuotannon tulosta? Panosta ja pestaa itsellesi kumppani, jolla on kokemusta ja työvälineitä siirtää tavoitteet käytäntöön ja parantaa tulosta. LuomuTIETOverkko-hankkeessa tuotettu verkkomateriaali on oiva esimerkki tutkimustiedon ja käytännön kokemuksen yhdistämisestä. Materiaali on kaikkien käytettävissä. Sivuilta löytyy monipuolista materiaalia luomuviljelijöiden avuksi: tutkimustiivistelmiä, tietoiskuja, artikkeleita. Sivuston hakutoiminto auttaa oman kiinnostuksen kohteen löytämisessä. Tutkimustiivistelmiin on koottu helppolukuista tutkimustietoa erilaisiin käytännön teemaan liittyen. Asiantuntijatietoiskuissa tutkimustietoa välitetään haastatteluiden ja luentojen muodossa. Tietokortteihin on tiivistetty käytännön työn kannalta tärkein. Viljelijät kertovat kokemuksistaan ja hyvistä käytännöistä niin multimediaesitysten kuin tekstien ja kuvien avulla. Multimediaesityksissä on helppo liikkua sisällysluettelon kautta, joten halutessaan esityksestä voi katsoa vain tietyn osan. Ajankohtaisartikkelit on luokiteltu teemoittain ja asiasanojen avulla. Lisätietoa löytää myös artikkelien lopussa olevien lisätietolinkkien välityksellä. Viljelijän monet roolit Materiaalit tuotettiin tutkijoiden, neuvojien ja viljelijöiden yhteistyönä. Aineistoja tuotti hankkeen aikana yhteensä 70 henkilöä. Moni viljelijä oli samalla sekä opiskelija, kouluttaja, materiaalintuottaja, vertaistuki, ideoija että kehittäjä. Eri rooleihin heittäytymisen lisäksi tarvittiin uskallusta kokeilla uusia toimintatapoja. Suonenjokelaisen maidontuottaja Petri Suihkosen mukaan tämä käy viljelijältä luonnostaan. Viljelijät kokeilevat aina jotakin uutta, he ottavat jatkuvasti käyttöön uusia menetelmiä, lajikkeita ja kasveja, muistutti Suihkonen LuomuTIETOverkkohankkeen seminaarissa huhtikuussa. Verkostoituminen sekä materiaalituotantoon ja verkko-opetukseen osallistuminen toivat viljelijöille selkeää käytännön hyötyä. Vertaistuki ja kokemusten jakaminen säästivät omalla tilalla muutaman kasvukauden kokeilut, painotti luomuviljelijä Markus Eerola. Kesäkuun lopussa päättynyttä hanketta vetivät verkkoopetuskoordinaattori Harri Hakala ja erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Hankkeen osatoteuttajana oli MTT, yhteistyökumppaneita Pro Agria Keskusten luomuneuvojat ja useat luomuketjun toimijat ja kehittämishankkeet. Luomutietoa uudella toimintamallilla (LuomuTIETOverkko) -hanke toteutti Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoitti Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena hankkeena. Kirjoittaja popularisoi tiedettä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja MTT:n Luomuinstituutin käynnistäminen -hankkeessa. Jukka Rajala esitteli LuomuTIETOverkko-hanketta ohjannutta verkostomaista työskentelymallia. ISO 9001 Uusi markkinapaikka tilojenväliseen rehukauppaan! Luomuvalkuaisrehun Markkinapaikka on valtakunnallisesti toimiva verkkopalvelu maatiloille, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat. Kauppapaikalla voit tarkastella myynnissä olevia rehueriä sekä tehdä osto- ja myyntiilmoituksia luomurehulle. luomurehukauppa Valtakunnalliset Luomu Erikoisosaajat toimivat vaativissa asiakastehtävissä oman alueesi neuvontaa täydentäen. SERTIFIOITU ORGANISAATIO ProAgria Menestyksen mahdollisuuksia 36 Luomulehti 4/2012 ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti.

20 Luomut vertailussa karoista selvästi niin ulkonäön kuin koostumuksen mukaan. Lihaisten grillimakkaroiden jälkeen ryynimakkara todettiin liian miedoksi. Lisäksi ryynimakkaroista pitävät maistajat kokivat, että maistettu versio ei pärjää perinteisten ryynäreiden joukossa. Luomubratfursti sai tasapuolisesti ruusuja ja risuja. Mausteisuus oli hyvä, mutta rasvaisuutta moitittiin. Pari antoi äänensä bratfurstille myös ruuanlaittomakkarana. Näiden edellisten jälkeen vehnäproteiinista valmistettu vegaanien kasvismakkara sai täystyrmäyksen. Ravintosisällöltään makkarat vaihtelivat lähinnä rasvapitoisuuden osalta. Ilmajoen Makkaramestarien molemmat makkarat olivat 20 % tuntumassa. Rasvaisin oli Pirkka Luomu Grillimakkara, rasvaa 31 g/100 g. Lihapitoisuus makkaroissa oli korkea %, paitsi ryynimakkaran kohdalla 24 %. Toki ryynimakkaraan ei korkea lihapitoisuus kuulu, joten siinä ryynien määrä olisi oikeampi vertailukohta muiden vertaistensa kanssa. Proteiinista kiinnostuneille kasvismakkara on hyvä vaihtoehto, sillä siinä on yli kaksi kertaa enemmän proteiinia ja rasvaa merkittävästi vähemmän kuin grillimakkarassa. Makkara Pirkka Luomu Grillimakkara UkkoPekka luomu Grillimakkara Valmistaja/ tuotetiedot Valmistaja Pajuniemi Lihapitoisuus 74 % proteiinia 11 g/100 rasvaa 31 g/100g Pakkaus 270 g, hinta 2,89 (K-Supermarket) Valmistaja Järvi-Suomen Portti Lihapitoisuus 80 % proteiinia 11 g/100 g rasvaa 24 g/100 g Pakkaus 280 g, hinta 3,99 (K-Supermarket) Plussaa + + Houkutteleva ulkonäkö + + Grillattuna hyvä, rapea pinta + + Napakka, kiinteä, lihaisan oloinen + + Hento savunmaku erilainen, hyvä + + Hyvänmakuinen + + Toimii hyvin grillimakkarana + + Vaalea perusmakkara + + Kiinteä ja mehukas + + Erinomaisesti lihanmakuinen + + Voimakkaampi maku, kiinteä koostumus + + Maku hyvä, vaikka rasvainen + + Ihan OK grillimakkarana Miinusta Kokonaispisteet 23/30 Suolainen, epätasainen koostumus 24/30 Suolainen, rasvainen Teksti: Marika Auersalmi Kuvat: Tomi Auersalmi Luomumakkaroita grilliin! Luomugrillimakkara Valmistaja Ilmajoen Makkaramestarit Lihapitoisuus 70 % proteiinia ei ilmoitettu rasvaa enintään 19 % Pakkaus vaihtuvapainoinen, hinta 11,40 /kg (Stockmann) + + Mehukas, napakka, ohut kuori + + Tuli mieleen joulukinkku, mutta hyvä maku! + + Maukas, vaikka miedompi. + + Hieman jauhoisempi, mutta hyvä koostumus ja maku + + Perusgrilleri, ihan jees! 26/30 Tänä kesänä luomua suosivalla on ollut aihetta grillijuhliin. Tarjolla on useita grillimakkaroita. Lisäksi erikoismakkarat tuovat vaihtelua perusgrillimakkaran rinnalle. Vertailuun valitut makkarat maistettiin kahdessa jaksossa. Kaikki tuotteet maistettiin sokkona, mutta maistajille kerrottiin, että ensimmäisenä maistettavana olivat grillimakkarat ja toisena erikoismakkarat. Makkarat grillattiin kaasugrillillä, viileänä ja tuulisena kesäpäivänä. Maistajista kaksi oli naisia ja neljä miehiä. Iältään maistajat olivat vuotiaita. Perusgrillimakkaroista mukana olivat Pajuniemen valmistama Pirkka Luomu Grillimakkara, Järvi-Suomen Portin valmistama UkkoPekka luomu grillimakkara ja Ilmajoen Makkaramestarien Luomugrillimakkara. Kaksi ensin mainittua on saatavilla valtakunnan laajuisesti ja kolmas lähinnä isojen kaupunkien hyvinvarustetuista ruokakaupoista. Erikoismakkaroista mukana olivat Poutun valmistama Onni Luomuryynäri, joka on ensimmäinen omassa luokassaan. Raaka-makkaroiden kasvatettua suosiotaan, grilliin valittiin myös yksi tämän tuoteryhmän tuote, Ilmajoen Makkaramestarien Luomubratfursti. Kaikille lihaisat makkarat eivät maistu, mutta luomuna on vaihtoehtoja myös erikoisruokavaliota noudattaville. Siksi maistettavaksi valittiin viime kesän Helsingin Sanomien kasvismakkaratestin voittaja, Topas Wheaty Frankenberger. Onni Luomuryynäri on kuluneen kevään uutuuksia ja on saatavilla laajasti. Kasvismakkara on saatavilla luomun erikoiskaupoista, Stockmannilta ja yksittäisistä K- ja S-ryhmän kaupoista. Maistajat arvioivat tuotteiden ulkonäön, koostumuksen, maun ja toimivuuden grillimakkarana. Tarjolla oli myös luomuketsuppi ja luomusinappi, jotta makkarat sai maistaa sellaisenaan ja perinteisten mausteiden kanssa. Makkarat pisteytetiin 1 5 asteikolla, jossa 5 oli paras. Maistatusastioina toimivat Naturesse biohajoavat ruokosokerikuidusta ja palmunlehdistä tehdyt astiat. Grillimakkarat veivät voiton Piste-erot grillimakkaroiden välillä olivat hyvin pienet. Kaikki kolme saivat ääniä myös maistajien valitessa suosikkiaan grilliin. Lisäksi A ja C saivat ääniä myös ruuanlaittomakkaraksi. Maistetut grillimakkarat vastasivat hyvin maistajien odotuksiin ja niitä kommentoitiin kunnon makkaroiksi. Yksittäisten makkaroiden kohdalla kommentit erosivat lähinnä kunkin makumieltymysten mukaan. Toinen kiitteli savunmakua ja toinen lihaisaa tuntumaa. Erikoismakkarat erottuivat grillimak- Onni Luomuryynäri Luomubratfursti Frankenberger Valmistaja Pouttu Lihapitoisuus 24 % proteiinia 4 g/100 g rasvaa 20 g/100 g Pakkaus 400 g, hinta 3,59 (S-market) Valmistaja Ilmajoen Makkaramestarit Lihapitoisuus 85 % proteiinia ei ilmoitettu rasvaa noin 20 % Pakkaus vaihtuvapainoinen, hinta 18,90 /kg (K-Supermarket) TOPAS Klaus Gaiser GmbH (Saksa) Lihapitoisuus 0 % proteiinia 26,3 g/100 g rasvaa 12 g/100 g Pakkaus 200 g, hinta 4,89 (K-supermarket) + + Mausteinen, hyvä, sopii syötäväksi ilman ketsuppia/ sinappia + + Ulkonäkö OK + + Hyvä vaihtoehtomakkara + + Houkutteleva ulkonäkö + + Kiinteä ja mehukas koostumus + + Mausteisen maukas + + Toimii grillimakkarana + + Grillillä muiden kanssa ei erotu joukosta + + Ehkä tämä on kiva tuote vegaaneille niin voi grillata muiden mukana numeroa tekemättä Kokonaisena houkutteleva, mutta halkaistuna mauttoman näköinen Ei ryynimakkaranakaan makkaran oloinen Ei pärjää ryynäreiden kesken Liikaa ryynejä, maistuu vain paistetulle riisille Tuntuu enemmän riisipaistokselta kuin makkaralta 13/30 Valui rasvaa Liikaa rasvaa 22/30 Ei niin kaunis Harmahtava ulkonäkö Puuroa pitsamausteilla Ei mitään tekoa makkaran kanssa Keinotekoinen, kumimainen Löysä, epämiellyttävä Ei toimi grillimakkarana 5/30 38 Luomulehti 4/2012 Luomulehti 4/

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia esimerkkinä Jalotofu 23.12.2014 Kaikki kuvat: Oy Soya Ab Reilun kaupan soijapavut Jalotofun soijapavut kasvavat Pohjois-Brasilian auringon lämmössä, Capaneman kylässä.

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm 3. PIENYRITYKSET 3.1 Auttaako sääntöjen ja valvontavaatimusten yhdenmukaistaminen

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Kuva: Savo-Karjalan Luomuyhdistys Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan luomutoimijoiden edunvalvontaa jäseniä yli 200 Tervetuloa mukaan! jäsenmaksut

Lisätiedot

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti Luomuviljelyn peruskurssi Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Paperiasiat hallintaan (Yleistä) Luomusuunnitelma ja viljelykiertosuunnitelma

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Luomualan uusi yhteistyöjärjestö Pro Luomu ry on syntynyt. Luomualan organisointiryhmä

Luomualan uusi yhteistyöjärjestö Pro Luomu ry on syntynyt. Luomualan organisointiryhmä Luomualan uusi yhteistyöjärjestö Pro Luomu ry on syntynyt Luomualan organisointiryhmä Syntymä aika: 22.3.2011 Strategiset mitat Perustajajäsenet: MTK, SLC, Luomuliitto, Siipikarjaliitto, Biodynaaminen

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Luomulihan arvoketjutyöryhmä 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Kimmo Jokinen, L uomunokka Pasi

Lisätiedot

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Kahden tilan yhteistyö Emotila Brüederhof/Günthard 27 ha (9 ha metsää, 9 ha

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto Luomuiltapäivä Yksimahaisten ruokinta poikkeus käyttää tavanomaista rehua päättyy 31.12.2011 tämän vuoden ajan voidaan käyttää enintään 5 % päiväannoksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Mitä kaupan, ammattikeittiöiden ja terveystarkastajien tulee tietää luomusta?

Mitä kaupan, ammattikeittiöiden ja terveystarkastajien tulee tietää luomusta? Mitä kaupan, ammattikeittiöiden ja terveystarkastajien tulee tietää luomusta? Uuden luomutiedon tuottaminen -hanke Pilot-koulutus 4.11.2013 Tietoa hankkeesta Uuden luomutiedon tuottaminen ja levittäminen

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS

IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS Page 1 IKEA FOOD PRODUCT DEVELOPMENT PROCESS 2010 "Voin sanoa, että sekä IKEA että sen henkilökunta ovat parhaat tietämäni. Yhteishenki on mahtava, ja haluamme kaikki olla mukana

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Luomulla lisäarvoa ja euroja Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Suomi: Luomun nykytila Pellon osuus (luomu+sv) 7,5 % (3,7-22,2%) Tiloista 6,2 %, keskikoko 43,1 ha 520 tilaa luomueläinvalvonnassa

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys

Ravinteiden kierrätys Ravinteiden kierrätys ravinteita kierrättävä luomuviljely Uutta tuotantoon - Luomupäivä 14.11.2012 Jukka Kivelä Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Sisältö 1. Ravinteiden kierrätys 2. Ruokajärjestelmän

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot