Seura niille, keille seura kuuluu

Transkriptio

1 Numero 6 / 2014

2 Seura niille, keille seura kuuluu Ensimmäinen vuoteni hallituksessa alkaa olla takana. Vuoden aikana olemme saaneet aikaan todella paljon erityisesti viestinnän saralla, mikä on ryhdistänyt toimintaa ja tehnyt EPSistä taas pursiseuraa. Erityisesti virkaiältään nuoremmat jäsenet ovat aktivoituneet ja hakeutuneet kiitettävästi harrastamaan yhteisten asioiden hoitoa, kiitos siitä! Erityisen tärkeänä pidän tätä sen takia, että matkaveneilypuolella alle 10 vuotta seurassa olleita on selvästi yli puolet ja alle 15 vuotta seurassa olleita on peräti 75%. Yhdessä suhteessa viestintä ei ole onnistunut: niin outoa kuin se onkin, hallitus ei ole onnistunut tarpeeksi painokkaasti viestimään kaikille, että seuran talous on kunnossa ja että yhteisiä rahoja käytetään vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Syyskokous sai käsiteltäväkseen jäsenehdotuksen rahankäytön linjauksista tulevaisuudessa. Ehdotus linjaa seuran rahankäyttöä hyvän hallintotavan mukaisesti. Se hyväksyttiin pienin hallituksin esittämin muutoksin yksimielisesti. Kokouksessa käyty keskustelu oli pääosin asiallista ja aloitteentekijöiden tiedonkeruusta ja tietämyksestä on varmasti hyötyä myös tulevaisuudessa. Valitettavasti vain eräiden henkilöiden mielestä eivät pelkästään asiat riidelleet - ja kun näin on, ääntä alkaa tulla yli kohtuuden. Erittäin surullista oli, että kokouksen jälkeen erään seuran entisen vastuuhenkilön taholta ei henkilökohtaisuuksiltakaan vältytty. Tällainen jo useammassa kokouksessa nähty toiminta imee hapen ympäriltään. Jotta ei mentäisi ihan hapoille, tässä pari vinkkiä jatkoon: 1) Aina avautumistarpeen uhatessa kannattaa muistaa, että hallitus- ja toimikuntatyö on vapaaehtoistyötä. Siis vapaaehtoista oman vapaa-ajan pois ottamista muista harrastuksista sekä perheeltä ja käyttämistä sinun ja minun yhteisten asioiden hoitamiseen. Viiden sekunnin ajatuskoe ennen avautumista: miltä minusta tuntuisi jos minulle sanottaisiin näin? Kannustanko puheenvuorollani vapaaehtoistoimintaa? 2) Jokainen voi osallistua sekä epäkohtien esilletuomiseen että niiden korjaamiseen. Mitä tahansa epäkohtia ei tarvitse julistaa kovaan ääneen vuosikokouksessa, vaan niitä voi tuoda esiin pitkin vuotta. Epäkohdat eivät myöskään aina ole hallituksen vika, vaikka usein niin uskotaan. Septipumppukin alkoi toimia kun valittamisen sijaan ihmiset ohjattiin ilmoittamaan ongelmasta heti sen synnyttyä. Hallituksen ja toimihenkilöt saa kiinni ainakin puhelimella, sähköpostilla, web-sivujen yhteydenottolomakkeella, epsistelyssä sekä facebook-ryhmässä. Viiden sekunnin ajatuskoe taas ennen etenemistä: Olenko ilmoittanut asiasta? Voinko minä tehdä asialle jotain? Mikä olikaan syy että en tekisi? 3) Kaikilla seurassa on saman äänivallan osakesarjaa. Hallitus ei ole mitenkään erityisen tilivelvollinen ihmisille, jotka ovat joskus hoitaneet seuran asioita. On opeteltava päästämään irti tai sitten otettava todellista vastuuta. Viiden sekunnin koe: olenko omasta mielestäni korvaamaton? Jos vastaus on myönteinen, älä avaa suutasi. Onneksi siitä uudempien jäsenten kiitostulvasta, jonka epävirallisissa yhteyksissä olemme saaneet, tiedämme hallituksena olevamme täsmälleen oikealla asialla. Näin tulee ollakin, koska uudet jäsenet ovat selkeä enemmistö seurassa. Tulkaa vuosikokouksiin ja käyttäkää valtaa joka teille kuuluu, tämä on teidän seuranne! Hyvää joulunaikaa kaikille ja tervehditään toisiamme talvisäilytyskentillä - ja laitureilla kun sinne taas päästään. Tuomas Raivio Viestintävastaava 2

3 Olipahan kokous... siis seuramme syyskokous... en ole moisessa pienen ryhmän sponsoroimassa negatiivisuusväritteisessä tilaisuudessa ennen ollutkaan. Hyvä näin. Korostettakoon, että itse taloushallinnan ja budjetoinnin asioista emme juurikaan ole eri mieltä mutta tapa, jolla haasteita ja suunnitelmia käsitellään kokouksissa voisi olla toinen. Salissa oli paljon uusia jäseniä, jotka saivat seuran toiminnasta perin vääristyneen kuvan. Mutta ei anneta sen häiritä. Yhtään. Kaikissa taloyhtiöiden kokouksissakin on aina ne pari tyyppiä, joiden mielestä kaikki on pielessä vaikka pääosin kaikki on hyvässä kunnossa. Kyse on näkökulmasta. Katsotaanko ahtaasti vain omaa napaa tuijottaen vai otetaanko laajempi perspektiivi käyttöön. Ei siinä mitään, hommat laitetaan raiteilleen ja kaikki näkyväksi kuten muualla tässä lehdessä kuvaillaan. Ja kohti uusia saavutuksia. EPS on ja tulee olemaan maailman paras espoolainen pursiseura. Samoin suurkiitokset myös eläkkeelle siirtyville Osmolle (veneilytoiminta) ja Stefanille (katsastus) pyyteettömästä työstä seuran eteen. Etujärjestömme Suomen Purjehdus ja Veneily eli tuttavallisemmin SPV on huomioinut mm. EPSin veneiden korkean katsastusprosentin lausunnoissaan. Ilman Stefanin järkähtämätöntä piiskausta tämä tuskin olisi mahdollista. Uudella katsastuspäälliköllämme Jannella on hyvät lähtökohdat pitää prosentit tapissa. Hallitus ottaa nyt yhdeksi kehityskohteeksi tulevien jäsenkokousten fiiliksen. Valmistellaan materiaalit hyvissä ajoin nettisivuille ja rakennetaan kokoustapahtuma kokonaisuudessaan viihtyisämmäksi. Vapaaehtoistoiminnanhan tulee olla mielenkiintoista ja mukavaa. Tällä ryhmällä se kyllä onnistuu. Harri Sane Kommodori Hallitukseen saatiin myös kolme uutta kasvoa. Tervetuloa rakentamaan tulevaisuutta Seppo, Timo ja Jukka. Uudet hallituksen jäsenet esitellään seuraavassa lehdessä. Tässä yhteydessä lausun erityiskiitokset nyt tehtävänsä jättävälle Kimmolle seuran talouden rakenteiden perus kunnostuksesta parin viime vuoden aikana. Yritysjohtajan termein kuvattuna seuran taloushallinta on striimattu viimeisen päälle vastaamaan nykyisiä ja tulevia haasteita alati muuttuvassa maailmassa. Upeeta! 3

4 Vuosikokous 2014 Seuran vuosikokous pidettiin Paikalla oli 51 henkilöä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja jäsenaloite koskien seuran budjetointia. Hallituksen vastaesitys hyväksyttiin. Sen mukaan 1) Laituripaikkamaksuilla katetaan kaupungin maksut, satamatoiminta ja saaritoiminta 2) Budjetointi ja seuranta tehdään siten, että jäsenistö saa läpinäkyvän kuvan siitä, mitä eriä eri hallinnonalojen tuotot ja kulut pitävät sisällään. 3) Menoihin ja investointeihin sitoudutaan vasta kun niiden vaatima tulovirta on riittävän varmasti tiedossa. 4) Lähtökohtaisesti taloudenhoito suunnitellaan ja toteutetaan siten, että jäsenmaksut ja osa vuokratuloista kattavat kiinteistöja kalustomenot sekä hallinnon ja klubitoiminnan satama- ja saaritoiminto näyttää nollatulosta urheilu- ja kilpailutoiminta kattaa omat kulunsa ja se saa osan seuran vuokratuloista Lisäksi hallitus on jo aiemmin päättänyt noudattaa budjettiehdotuksen laadinnassa seuraavia periaatteita: EPS on yksi seura Aiheuttaja/hyötyjä maksaa - resoluutio järkevään rajaan asti, pohjana hallituksen ehdotus Rahan ja resurssien käyttö on läpinäkyvää Eri kustannuspaikkojen rahoitus päätetään budjetissa. Jäsenkokous päättää budjetin. Budjettiehdotuksen yhteydessä laaditaan ehdotus laituripaikkamaksuista. Hallitus päättää laituripaikkamaksut ehdotuksen pohjalta, kun kaupungin veloitukset ovat tiedossa. Hallitus seuraa budjetin toteutumista kuukausittain ja pitää huolen että merkittäviä poikkeamia ei synny. Kuluja karsitaan tarvittaessa kustannuspaikoittain. Jäsenkokous hyväksyy tilinpäätöksen. Vuokra- ja vastaavat tuotot jaetaan toimintojen kesken. Hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi ja budjetiksi hyväksyttiin. Budjetti on kuvattu seuran verkkosivuilla jäsentunnusten takana. Hallitus 2015 on seuraavanlainen: Harri Sane, kommodori Tapani Juva, varakommodori Tero Voutilainen, ICT Tuomas Raivio, viestintä Timo Kurppa, veneily Seppo Ronkainen, talous Jukka Muhonen, urheilu Uudet hallituksen jäsenet esitellään ensi vuoden ensimmäisessä EPSBlaadissa. 4

5 Toimintasuunnitelman tiivistelmä 2015 Tavoitteena ollut toimikuntien aktivoituminen on edennyt ja tulevan vuoden aikana toimikuntien tavoitteena on tuottaa entistä enemmän jäsenistön iloksi ja hyödyksi aktiviteetteja, jotka tekevät valitsemastamme harrastuksesta vielä antoisamman. Viestintätoiminnassa päivitetään viestintäsuunnitelma ja jatketaan sen toteuttamista. Toiminnan painopisteinä edelleen jäsenten ryhmäyttäminen ja toisiinsa tutustuttaminen sekä tiedotuksen ja viestinnän parantuneen toiminnan ylläpito ja kehittäminen edelleen. Lisäksi käynnistetään seuran 50-vuotisjuhlaan valmistautuminen aloittamalla EPSBlaadissa seuran historiatiedon keruu ja julkaiseminen. Urheilu- ja junioritoiminta jatkaa toiminnan vakiinnuttamista ja laajentaa aktiivisten tekijöiden joukkoa. Keskeisimpinä painopisteinä ovat kattavan kehityspolun tarjoaminen kilpa- ja harrastuspurjehtijoillemme sekä purjehtijamäärien kasvattaminen. Muita painopisteitä ovat osaamisen lisääminen ja yhdessä tekeminen. Toimintaa tehdään tutuksi muille seuran jäsenille. Veneily- ja klubitoiminta jatkaa jo edellisenä vuonna viitoitettua tietä jolloin painoarvoa laitettiin entistä enemmän yhteisöllisyyteen sekä tätä tukevien tapahtumien järjestämiseen. Myös panostuksia perheen sekä kippareiden veneilytaitojen kehittämiseen tullaan jatkamaan. Panostamme seuran perinteisiin tapahtumiin ja pyrimme kehittämään niiden sisältöä jäseniltä saadun palautteen mukaisesti. Uutena ajatuksena on tuoda veneilyn eri muotoja, eli purjehtijoita ja moottoriveneilijöitä lähemmäs toisiaan ja tarjota myös pääsääntöisesti moottorilla liikkuville jäsenille enemmän sisältöä seuran koulutustarjonnassa. Lisäksi toimikunnan pyrkimyksenä on laajentaa toimintaa myös itse varsinaisen veneilykauden ajalle ja pyrkiä järjestämään mahdollisuuksia jäsenille kohdata kesällä väylien varrella sekä satamissa. Satama ja kiinteistöt valmistelee hallituksen toimivallan puitteissa edelleen mahdollista seuran ravintolaprojektia sekä mastotelineiden kattamista. Noin 1,5 t nosturin hankintaa ja siihen liittyvää saattolaituria suunnitellaan. Lisälaiturisuunnitelma tulee ajankohtaiseksi kun kaupungin uusi satamasopimus ja toimintaperiaatteeet ovat tiedossa. Talous ja hallinto valmistelee keskipitkän aikavälin investointisuunnitelmaehdotuksen syyskokoukseen. Hallinnon kuluja karsitaan, erityisesti henkilöstömenoista ja tehtäviä tullaan hoitamaan enemmän toimikunnissa. Tehtäviä ja vastuita selkiytetään. Jäsenmaksut säilyvät ennallaan. Matkaveneilyn tuki urheilutoiminnalle kuluvana vuonna ja budjetissa 2015 Vuoden 2014 jäsenkokouksen hyväksymässä budjetissa urheilutoiminnan tuotot on budjetoitu 5000 euroa pienemmiksi kuin kulut ja alijäämä on suunniteltu katettavaksi Villa Pentryn vuokratuotosta. Budjettiennusteen mukaan urheilutoiminnan budjetin loppusumma tulee olemaan noin euroa eli sata euroa vähemmän kuin suunniteltu. Vuoden 2015 hyväksytyssä budjetissa urheilutoiminnan kulut ovat noin 3000 euroa isommat kuin tuotot ja alijäämä katetaan jälleen Villa Pentryn vuokrasta. Budjettierien lisäksi seura subventoi urheilutoimintaa n.10 venepaikalla, joiden markkina-arvo on noin 2000 euroa. Tosin tämänkokoisia venepaikkoja on tällä hetkellä satamassa myymättä. Seuran venepaikkamaksujen kertymä vuonna 2015 on noin euroa. Tämän lisäksi saattaa olla että toiminnanjohtaja ja sihteeri käyttävät aikaansa muutaman tunnin enemmän urheilutoimintaan kuin mitä on budjetoitu ja voi olla että urheilutoiminta käyttää kesävettä matkaveneilijöiden hanasta ja ehkä lainaa jonkun matkaveneilijän juuriharjaa (luvalla tietysti). 5

6 Seuran katsastuspäällikkö vaihtuu Stefan Gordin ilmoitti lopettavansa katsastuspäällikkönä vuoden 2014 lopussa. Stefan on toiminut EPSissä ensin katsastajana 9 vuotta ja tämän jälkeen katsastuspäällikkönä 10 vuotta. Uutena katsastuspäällikkönä aloittaa Janne Palvalin. Jannen esittely on toisaalla tässä lehdessä. Stefan jatkaa edelleen katsastajana. Sähköinen katsastusvaraus otettu vastaan hyvin Väistyvä katsastuspäällikkö Stefan Gordin teetti EPSiläisille kyselyn sähköisen katsastusvarauksen toimivuudesta. Kyselyyn saatiin 170 vastausta. Lähes 78% vastaajista piti sähköistä varausjärjestelmää parempana kuin perinteistä järjestelmää. Vain yksi vastaaja piti sähköistä varausta huonompana. Huomiota herätti kuitenkin se, että peräti 21 % vastaajista ei ollut käyttänyt järjestelmää, vaan oli varannut katsastuksen joko ilmoitustaululta tai tutulta katsastajalta muuten. Lisäksi saatiin paljon pieniä kehitysehdotuksia, joiden toteuttaminen edellyttäisi kuitenkin muutoksia itse järjestelmään, joka ei ole EPSin käsissä. Koska erityistä tarvetta ilmoitustauluvarauksesta luopumiselle ei toistaiseksi ole, katsastajat päättivät kokouksessaan jatkaa ensi vuonnakin sekä sähköisellä että ilmoitustauluvarausjärjestelyllä. Köydet-irti arvonnan voitto Vaasaan Vuoden 2014 kisan arvonnan voitti Vaasan Moottorivenekerhon Esko Luhta. Onnittelemme voittajaa ja toivotamme hyvää matkaa SPV:n kevään matkapurjehdukselle yhdessä OnSailin kanssa Kroatiaan. Venekuntia oli tänä vuonna mukana yli 70 eri puolilta rannikkoamme. Sähköisessä järjestelmässä on vielä eräitä haasteita, joista keskeisin on katsastajien työn epätasainen jakautuminen käytettäessä kuka tahansa katsastaja -vaihtoehtoa valituksi tuli aina sukunimen alkukirjaimen aakkosissa ensimmäinen vapaana oleva katsastaja, eikä aakkosten loppupäässä oleville aina riittänyt töitä. Työkuorman tasaamista tutkitaan. 6

7 KATSASTUSKUULUMISIA Janne Palvalin SPV:n jäsenseurat ovat sitoutuneet jäsentensä veneiden katsastamiseen. SPV kouluttaa katsastajat ja myöntää heille katsastajaluvat, ylläpitää katsastajarekisteriä ja tuottaa katsastusmateriaalin. Huviveneiden katsastuksen tarkoituksena on ylläpitää veneilyturvallisuutta ohjaamalla ja opastamalla veneilijöitä veneidensä hoitoa, varustamista ja varusteiden käyttötaitoa koskevissa asioissa sekä turvallisuusmyönteisten asenteiden omaksumisessa. EPSissä suoritettiin v.2014 yhteensä lähes 400 runko-, perusja vuosikatsastusta. Katsastajia oli yhteensä 19 ja keskimääräinen katsastajakohtainen katsastusmäärä oli 21 katsastusta. Seuran katsastusprosentti oli peräti 98.9 %, ja katsastamatta jääneillä veneillä oli yhtä lukuun ottamatta perusteltu syy. Tulos lienee kansallista kärkitasoa. Katsastajien kokemuksen mukaan seuralaiset ovat keskimäärin hyvin varustautuneita katsastukseen, eikä huomautuksia juurikaan jouduttu jakelemaan. Katsastuksen päätehtävä on edistää turvallisuutta merellä. Se, että ruksitaan kerran keväässä varusteet keltaiselle lomakkeelle ja lätkäistään tarra kylkeen, ei vielä tee veneestä, saati kipparista turvallista. Mutta hyvä alku se on. Katsastuskohteet ovat veneilyturvallisuuden asiantuntijoiden ajatuksella ja kokemuksella pohtimia asioita, joita veneessä ja sen varusteissa kannattaa minimissään pitää silmällä. Oman veneilyn luonteen mukaan näitä voi sitten täydentää omaan tarpeeseen. Pakollisista ja ylimääräisistä varusteista kannattaakysyä katsastajalta, mikä ikinä mieltä niissä askarruttaakin. Me olemme siellä laiturilla auttamassa ja opastamassa, emme kyttäämässä. Hyvätkään varusteet eivät auta, jos niitä ei osaa käyttää. Siksi niiden käytön harjoittelu on ensiarvoisen tärkeää ja tämä jää veneen kipparin vastuulle. Tässäkin mielellämme autamme, vaikka ihan kaikien plottereiden manuaaleja emme osaakaan ulkoa... Suoritettu katsastus ei myöskään ole takuu - veneen ja varusteiden kuntoa on syytä tarkkailla läpi kauden. Että valot palavat myös syksyn pimeässä ja letkut pysyvät tiukassa. Jos jokin alkaa askarruttaa, niin katsastajaan saa olla yhteydessä myös kesken kauden. Katsastajamme ovat kokeneita purjehtijoita ja moottoriveneilijöitä, jotka haluavat antaa vuosien aikana kertyneen kokemuksensa sinun turvallisuutesi hyväksi. Hyödyntäkää tätä mahdollisuutta. Vaikka olen yllä koettanut toitottaa, että katsastaja ei ole poliisi, vaan ystäväsi, niin lopetan kuitenkin vanhan kunnon Hill Street Bluesin poliisipäälikön ohjeeseen, joka sopii niin merelle, kuin talven pimeäänkin - Be careful out there! 7

8 HANSEBOOT 2014 EPS OLI PAIKALLA Kati Inkinen EPS edustusjoukkue Aikaisin perjantaiaamuna Finnair lennätti kymmenen EPSiläistä kohti Saksaa. Edessä oli neljä elämyksen täyteistä päivää Hampurissa matkanjohtaja Timo Flemingin johdolla. Saavuttuamme Hampurin lentokentälle oli meitä bussi vastassa ja saimme kyydin hotellille. Onneksemme huoneet olivat jo valmiit, joten saimme jättää tavarat huoneisiin ja jatkaa matkaa pienen virkistäytymisen jälkeen - meidät oli kutsuttu paikalliselle pursiseuralle lounaalle. Hampurissa sijaitsevan Elben sivujoen, Alsterin alajuoksu on padottu kahdeksi tekojärveksi, Binnenalster ja Außenalster. Näistä suuremman järven, Außenalsterin rannalla sijaitsee Saksan suurin pursiseura NRV:n (Norddeutscher Regatta Verein) tukikohta. Paikan päällä, seuran uudehkossa klubirakennuksessa, meidät vastaanotti seuran toimitusjohtaja Klaus Lahme. Hän kertoi seuran mielenkiintoisesta historiasta ja toiminnasta. Jäseniä seurassa oli yli 2000 henkeä. Kuten EPSissä, myös tällä pohjoissaksalaisella pursiseuralla oli erittäin aktiivista junioritoimintaa. Norddeutscher Regatta Verein pursiseuran klubirakennus 8

9 Hampurin kansainvälinen merimuseo HANSEBOOT 2014 EPS OLI PAIKALLA Myös suomalaisia veneitä oli näytillä Hansebootissa Esittelyn jälkeen siirryimme pöytään ja nautimme yhdessä maittavan lounaan. Laiturilla oli nostettu lippu salkoon kaikista niistä maista, mistä oli sillä hetkellä vieraita pursiseuralla. Lippuja oli monesta maasta, sillä seuraavana päivänä olivat alkamassa Hanseboot-venemessut, jotka olivat meidänkin matkamme pääkohde. Miten mukava tapa kunnioittaa vieraita! Lauantaiaamuna siirryimme yhdessä kohti Hampurin messukeskusta, jossa meidät otti vastaan Hamburg Messen Hanseboot-projektipäällikö Swantje Weingardt. Saimme kattavan esittelyn siitä, mitä kaikkea katsottavaa mistäkin löytyisi. Antoisan esittelyn jälkeen hajaannuimme kukin tahoillemme ihastelemaan messutarjontaa. Messuhalleja oli kaiken kaikkiaan yksitoista, osa isoja ja osa hieman pienempiä. Messut olivat kuitenkin sen kokoiset, että tapahtuman ennätti ihan rauhassa katsoa läpi yhden päivän aikana. Messutarjonta oli melko perinteinen, veneitä ja tarvikkeita. Lisäksi messuilla esiteltiin saksalaisia veneseuroja. Olimme sopineet ryhmän kanssa treffit iltapäiväksi messuaulaan, jonne kokoonnuimme messujen jälkeen. Ostoksiakin oli tehty, sillä lähes jokaisella oli mukanaan jonkinlainen pussukka. Messujen jälkeen siirryimme Hampurin keskustaan ja istahdimme yhdessä syömään ja vertailemaan messukokemuksia Sunnuntaiaamupäivälle oli matkanjohtaja sopinut opastetun kierroksen Hampurin kansainväliseen merimuseoon. Museo sijaitsee historiallisesti kauniissa rakennuksessa, jossa meitä oli vastassa merihistorian professori. Hän esitteli kahden tunnin ajan museon kohokohtia, minkä jälkeen jokaisella oli vielä aikaa katsella ympärilleen museossa kaikessa rauhassa. Museon erikoisuus on, että lähes kaikki esineet ovat peräisin yhdeltä ja samalta henkilöltä, Peter Tammilta. Hän on vuonna 1928 syntynyt saksalainen journalisti ja keräilijä. Mielenkiintoista nähtävää oli kaiken kaikkiaan yhdeksässä kerroksessa. Museosta jatkoimme matkaa kohti Elben rantaa, josta löytyi Hanseboot-messujen uiva osuus. Paikalla oli parin laiturin verran veneitä, joihin kävimme tutustumassa. Maanantaina oli kotiinlähdön aika. Lento Suomeen lähti illalla, joten kaikilla oli hyvin aikaa vielä käydä katsomassa Hampurista kiinnostavimmat paikat. Iltapäivällä kokoonnumme jälleen hotellille josta siirryimme bussikuljetuksella lentokentälle. Matka oli erittäin antoisa ja neljän päivän aikana näimme paljon. Hampuri oli valloittava kaupunki ja veneilyteeman ympärillä veneilystä kiinnostuneiden henkilöiden kanssa yhdessä, oli mukavaa. Koimme monet naurut ja henkevät keskustelut. Hyvin toteutuneesta ja antoisasta matkasta kuuluu kiitos Timo Flemingille. Hän oli järjestänyt matkan varrelle monta elämystä ja Timon saksankielen taito oli monessa tilanteessa kullan arvoinen. Kiitos myös kaikille mukana olleille, te teitte osaltanne myös matkasta erittäin onnistuneen. 9

10 VUODEN VALMENTAJA JOEL TYKKYLÄINEN - KOKENUT KILPAPURJEHTIJA ITSEKIN Hanna Pajunen-Muhonen, EPS Urheilu Joel Tykkyläinen on EPSin tuore Vuoden valmentaja. Fiksuna, rentona ja reippaana nuorena miehenä tunnettu Jolle toimii E-jollien vastuuvalmentajana. Hän valmentaa EPSiläisten E-jollapurjehtijoiden lisäksi myös muiden seurojen EPSillä treenaavia E-jollapurjehtijoita. Valmentamisen lisäksi hän purjehtii ja kilpailee 49er-luokassa yhdessä Joonas Lindahlin kanssa. Mutta miten Jollelta onnistuu valmentamisen ja oman kilpapurjehduksen yhdistäminen? Vuoden valmentaja vuosimallia 2014 joutui tuoreeltaan EPSBlaadin urheilutoimituksen tentittäväksi ja näin hän vastasi: 1. Kuka olet ja mistä tulet? Olen 23-vuotias purjehtijanuorukainen alun perin Tuusulasta, mutta nykyisin asun Helsingissä. Opiskelen liiketaloutta Metropolia ammattikorkeakoulussa. Purjehdusta treenaan ja valmennan EPSillä. 2. Minkälainen on oma purjehtijan polkusi? Kävin ensimmäisen kerran purjehtimassa varmaan 9-10-vuotiaana TP:n optikoulussa ja heti perään seuran kisoissa. Ekan kauden jälkeen oli parin vuoden tauko, jonka jälkeen kisaaminen jatkui taas optarilla. Vuoden 2005 lopulla optari jäi pieneksi ja vaihdoin E-jollaan. Sitä purjehdinkin vuoden 2009 loppuun asti. Tämän jälkeen siirryin 49er-luokkaan. Sitä on tullut purjehdittua nyt jo viisi kautta. Välissä on tullut kokeiltua muitakin luokkia, kuten Finnjollaa, 470, 29er, Laseria ja kevyitä köliveneitä. 3. Mikä purjehduksessa kiehtoo? Ensimmäinen asia, jonka muistan purjehduksessa kiehtoneen, oli vauhti. Vauhtia oli pakko olla. Myöhemmin purjehduksessa alkoi kiehtomaan sen haastavuus ja monipuolisuus. Harvoin pystyy tekemään kahta samanlaista suoritusta, sillä olosuhteet ja muut tekijät muuttuvat koko ajan. Purjehtiessa saa olla myös ulkona ja merellä sekä pääsee matkustamaan paljon - toisin kuin joissain hallilajeissa. 4. Mitkä ovat parhaat saavutuksesi kilpapurjehtijana? Optareissa muistan olleeni vuoden tulokkaiden kolmas vuonna 2004, mutta muuten optiurani oli vaatimaton. E-jollassa olen voittanut nuorten SM kultaa ja hopeaa sekä avoimissa SM-kilpailussa pronssia. E-jollien Ruotsin mestaruuskisoissa olen ollut 3. ja MM-kilpailuissa 9. Viimeisenä E-jollavuotena minut palkittiin myös Märskyn TopTen-urheilijana. 470-luokasta on Suomen mestaruus ja Finnjollasta nuorten PM hopeaa. 49er-luokassa on tullut kaksi SM-hopeaa ja yksi pronssi. 5. Koska aloitit valmentamisen? Vuoden valmentaja 2014 Joel Tykkyläinen heti palkintojen jaon jälkeen Valmentamisen aloitin jo E-jolla aikana EPSin purjehduskoulussa ja tuurasin sen jälkeen muutaman kerran E-jolliakin. Kulunut kausi oli ensimmäiseni vastuuvalmentajana. 10

11 6. Minkälainen valmentajakoulutus sinulla on? Olen suorittanut SPV:n ohjaajakoulutuksen sekä valmentaja I -kurssin. Tällä hetkellä suoritan valmentaja II kurssia. Koulutuksesta on ollut selkeästi hyötyä, sillä siellä oppii hyviä toimintatapoja ja saa laajennettua omaa teoriapohjaa. 7. Miten olet onnistunut yhdistämään kilpailemisen ja valmentamisen? Tähän mennessä yhdistäminen on onnistunut suhteellisen kivuttomasti. Molemmista on pystynyt tekemään myönnytyksiä ilman, että kokonaisuus on kärsinyt liikaa. Tässä on jeesannut kipparini Joonas Lindahl. Välillä kalentereiden yhteensovittaminen on tietysti haasteellista, mutta hyvällä suunnittelulla niistä selvitään. 8. Minkä viestin haluaisit antaa nuoremmille purjehtijoille? Optarimenestys ei rajaa eikä takaa menestystä tulevissa luokissa. Määrätietoinen harjoittelu ja usko itseensä ovat niitä asioita, jotka auttavat pääsemään omiin tavoitteisiinsa. Terve kyseenalaistaminen on hyvästä. 9. Mikä on mottosi? Joel Tykkyläinen ja Joonas Lindahl vauhdissa Kovaa ja korkealle! 49er-luokan SM-hopeamitalistit Joel Tykkyläinen ja Joonas Lindahl 11

12 EPS:IN JUNIORI- JA KILPAPURJEHTIJOIDEN HIENO KAUSI HUIPENTUI KAUDENPÄÄTTÄJÄISIIN Hanna Pajunen-Muhonen, EPS Urheilu EPSin klubitalo täyttyi perjantaina iloisista junioripurjehtijoistamme, kokeneemmista kilpapurjehtijoistamme, heidän vanhemmistaan ja tukijoukoistaan sekä valmentajista. Tilaisuus oli hienon kauden hieno päätös, jossa muisteltiin kauden kohokohtia ja kokemuksia, jaettiin kauden palkinnot ja pidettiin hauskaa yhdessä. Illan kruunasi olympiamitalisti Silja Lehtinen, joka kertoi oman tarinansa optarista olympialaisiin. Hyvin menneen kauden lopuksi on aika viettää mukava ilta yhdessä koko porukalla, totesi EPSin urheilutoimikunnan puheenjohtaja Jukka Muhonen toivottaessaan paikalle saapuneen, noin 70-henkisen juhlakansan tervetulleeksi. Erityinen kiitos kuuluu kaikille purjehtijoillemme ja valmentajillemme, hän jatkoi ja muistutti lopuksi meitä kaikkia vanhempia omasta roolistamme: 3K:n periaatetta noudattaen meidän tehtävämme on kannustaa, kuljettaa ja kustantaa. Silja Lehtinen lumosi nuoren yleisön tarinallaan Illan ohjelman aloitti Silja Lehtinen, joka kertoi oman tarinansa lähtien ensikosketuksestaan purjehduksen perheen matkapurjeveneessä. Nuoret kuulijat seurasivat innokkaina ja keskittyneinä Siljan seikkailuja matkaveneestä EPSläiseksi optareiden SM-mitalistiksi ja sen jälkeen eri veneluokkien kautta MM- ja olympiamitalistiksi. Mitä Siljan esityksestä jäi parhaiten mieleen? Purjehdus on hauskaa!, vastasi silmät loistaen lähes jokainen nuori purjehtija, jolta EPSBlaadin urheilutoimitus asiaa tiedusteli. Ja se, että kannattaa kokeilla monia eri veneitä ja mennä rohkeasti vaan porukoihin mukaan. Vaikka se voi tuntua joskus vähän pelottavaltakin - kaikkia jännittää joskus. Silja Lehtinen ja tarina optarista olympialaisiin 12

13 Klubitalo täynnä juhlakansaa Kauden 2014 kokemukset ja huippuhetket Siljan esityksen jälkeen oli purjehtijoiden ja eri ryhmien vuoro esiintyä. Sinivihreiden ryhmä valmentajineen aloitti ja siitä jatkettiin sitten eteenpäin muihin optariryhmiin, Zoomeihin, E-jolliin, Lightningeihin, Lasereihin, erja 49FX-luokkiin sekä Finnjolliin. Kaikki ryhmät kertoivat itsestään, tekemisistään ja huippuhetkistään kauden aikana kuvilla, gallupeilla ja videoilla höystettynä. Ryhmien esitysten ja herkuttelun jälkeen koitti illanseuraava kohokohta: kiertopalkintojen ja muiden palkintojen jako. Oskari Muhonen Vuoden junioripurjehtija Vuoden Junioripurjehtija on purjehtija, joka on paras ja kokonaisuutena menestyksekkäimmin EPSiä edustanut junioripurjehtija. Junioripurjehtijaksi kruunattiin kauden aikana kaksi SM-kultaa (E-jollat/avoin ja U19) sekä kaksi SM-hopeaa (Laser Radial/avoin ja U19) voittanut Oskari Muhonen. Juniorimaljan lisäksi Oskari Muhonen voitti toistamiseen myös parhaan kansainvälisen kilpailumenestyksen perusteella jaettavan Harkonmäki-maljan ISAF:in nuorten MMedustuksestaan ja menestyksestään Laser Radial-luokassa (MM 17. sija sekä JuEM 14. sija). Ilari Muhonen Vuoden optimistijollapurjehtija ja Teo Tahkokallio Vuoden tulokas Optimistijollaluokassa palkittiin parhaiten menestyneenä purjehtijana Ilari Muhonen, joka voitti nuorten sarjan SMhopeaa ja sijoittui toiseksi optimistijollien ranking-sarjan nuorten luokassa (kokonaisrankingsijoitus 19.). Lisäksi optimistijollaluokassa palkittiin Teo Tahkokallio vuoden tulokkaana. Vuoden tulokas on purjehtija, joka on rohkeasti kilpaillut ensimmäistä kauttaan oman seuran ulkopuolisissa kilpailuissa ja osoittanut reipasta otetta purjehtimiseen. Fair Play-malja Waltteri Moisiolle ja Vuoden vanhempi-tunnustus Mikko Moisiolle Reiluna kaverina sekä iloisesta ja kannustavasta asenteestaan sekä hyvänä läpänheittäjänä tunnettu E-jollapurjehtija Waltteri Moisio voitti Fair Play-kiertopalkinnon. Vuoden vanhempana palkittiin Mikko Moisio, joka on kunnostautunut olemalla niin ikään aina positiivinen, valmis auttamaan muita sekä kuljettamaan ja korjaamaan kalustoa. Joel Tykkyläinen Vuoden valmentaja Vuoden valmentajaksi valittiin E-jollien vastuuvalmentaja Joel Tykkyläinen, jolla on aktiivinen ja myönteinen ote valmennukseen ja sen kehittämiseen. Valmennusryhmän toiminta on herättänyt positiivista huomiota myös oman seuran ulkopuolella. 13

14 EPSimistiCupin palkinnot Daniel Kariolle, Tuomas Mellinille, Niklas Toroille ja Tuomas Ikoselle Yksi illan kohokohdista: tavara- ja herkkupalkintojen jako EPSimistiCupista eli keskiviikkokisasarjasta palkittiin kunkin luokan paras ja aktiivisin osallistuja. EPSimisti-mukin saivat: Daniel Kario (optimisti ja aktiivisin osallistuja) Tuomas Mellin (Zoom) Niklas Toroi (E-jolla). Lisäksi palkittiin kilpailupäällikkönä toiminut Tuomas Ikonen hyvin organisoiduista ja järjestetyistä kisoista. Lopuksi koitti illan viimeinen kohokohta, kun kaikille purjehtijoille jaettiin tavara- ja herkkupalkinnot. Näin päättyi tämä kausi rennoissa fiiliksissä ja mukavissa tunnelmissa ja uutta kautta odotetaan aktiivisen talviharjoittelun lomassa jo innolla! Olympiamitalisti Silja Lehtinen ja EPS:in junioripurjehtijat Kuva Vuoden 2014 palkitut vasemmalta: Daniel Kario, Ilari Muhonen, Waltteri Moisio, Oskari Muhonen, Joel Tykkyläinen, Niklas Toroi ja Mikko Moisio. Kuvasta puuttuvat Tuomas Mellin, Teo tahkokallio ja Tuomas Ikonen. 14

15 KAIKKI MERIMIESTAITOISET KIPPARIT OVAT SAMANLAISIA. JOKAINEN KÄDETÖN ON OMANLAISENSA. NED LAND Pakinan kirjoittaminen on nykyisin haastavaa. Viinalla läträämistä, vähemmistöstereotypioita saati etnistä karrikointia ei pidetä hauskoina tai ainakaan painokelpoisina aiheina mitä ne eivät tietysti olekaan. Mitä hauskaa voisi muka repiä esimerkiksi ruotsinkielisestä espoolaistaustaisesta kipparista Kuopion torilla lauantaina hiukan kuuden jälkeen etsimässä erittäin kuivaa, erittäin hapokasta, hedelmäistä, kypsän sitruksista, mineraalista, pähkinäistä, paahteista, vivahteikasta ja runsasta Dom Pérignon ta (2004) läpi aterian tarjottavaksi kaukaa saapuneelle vieraalle, jolle ei - syystä tai toisesta vaivalla hankittu ylellisyystuote maistukaan? Vähiin jäävät myös pakinoitsijan ilon aiheet. Klubirakennuksessa harhaileva katse osuu Aleksi Bardyn mainioon Oskarin venekirjaan (2009). Sen sivuilla seikkailee alati merellisiin vastoinkäymisiin ajautuva Ulf. Hän ei sopeudu hyvän veneilytavan vaatimuksiin. Runollinen oikeudenmukaisuus toisaalta rankaisee, toisaalta armahtaa. Ulf on anteeksi juonipaljastus vielä kertomuksen lopussakin hengissä. Aineellisten vahinkojen, vältettävissä olleiden meripelastusoperaatioiden ja yleisen myötähäpeän raskauttama lukija huokaisee helpotuksesta: onneksi Nuottaniemessä tällaista ei tapahdu. Eikä meidän takapihalla rakenneta mitään ylimääräistä, niin kuin kävi entisellä Nimby Segelsällskapilla. Merkintä vartiotornista: XXXX. Kellonajalla ei väliä, koska pimeä kestää maaliskuulle. Mastonosturin varjo heijastuu meren pintaan. Veneet suorissa riveissään kuka mitenkin peiteltynä. Jäätä vain kansirakenteissa. Mitä ihmettä D-laiturin takaa lähestyy pimeä jahti, riisuttu takila pahasti kallellaan. Mitä on tapahtunut? Qué pasa? Pöydän ääreen autettu, lämpöhuopaan kääritty kohmeinen merikarhu katsoo kiitollisen näköisenä höyryävää teemukia, johon on kuin ihmeen kaupalla löytynyt jostain korkillinen rommia. Nyt on hänen vuoronsa puhua. Kaikki alkoi yhtenä syyskuun lauantaina. Kaverin kanssa oli tultu venettä nostamaan. Aikaa oli, eikä säässäkään valittamista. Irrotettiin purjeet ja puomi. Sisään pois kannelta, ettei kompastuisi. Helat laitettiin talteen, että sitten keväällä löytyisi. Talvehtivat tavarat veneeseen, muut pariin pahvilaatikkoon, vähän kuin kontteihin. Staagi ja alavantit jää, muut irti. Köydet vielä lukoista ja nippusiteellä siisteille kiepeille; ylävantit ja harus. Kyllä se pystyssä pysyy. Alhaalta on masto vielä pultilla kiinni. Kun ollaan nosturilla, se on vartti ja valmis. Yksi vene siellä on jo tunnin verran ollut. Ei niillä enää pitkään mene. Seuraavaksi yhä hypotermiasta toipuva kipparimme kertoi, kuinka heidän eväänsä olivat loppuneet. Juomavesi. Sileään leukaan oli kasvanut parta. Kalenterin sivu vaihtunut. Kaverin vaimon synnytys alkanut. Muuttolinnut saapuneet Tanskaan. Pika-alukset lopettaneet liikennöinnin. Karamazovin veljeksissä päästy sivulle 55. Ensimmäiset adventtikynttilät sytytetty. Tarina ei kerro, missä kapteeni aluksineen oli viettänyt väliin jääneet viikot. Kaverin katoaminen selittyy perhetilanteella. Paljon jää avoimeksi. Nirhautuneet kiinnitysköydet jäivät jollain tapaa vaivaamaan. MITEN HELVETISSÄ mastonosturilla voi joutua odottamaan niin kauan, että köydet kuluvat loppuun? 15

16 MIKSI LAITURIPAIKAT MAKSAVAT? Tuomas Raivio Jäsenkokouksen jäsenaloitteen innoittamana hallitus päätti valaista koko seuralle venepaikkojen hintarakennetta tarkemmin. Tarkastelemme tässä laituri- ja talvisäilytysmaksuja yhdessä nimellä venepaikkamaksut. Asia on hyvin monipolvinen ja aikojen saatossa hitaasti rakentunut kokonaisuus, jossa kokonaisuuden hahmottaminen on osoittautunut yllättävänkin hankalaksi. Tarkastellaan ensin vertailua kaupungin paikkahintoihin. Periaatteessa hinnat eivät välttämättä ole vertailukelpoisia, koska ei ole tietoa siitä, miten kaupunki hinnoittelee venepaikkansa verrattuna seuroilta perittäviin vuokriin. Kaupungin mukaan hintojen kuitenkin periaatteessa pitäisi olla vertailukelpoisia, joskin kaupunki edusmiehensä kertoman mukaan optimoi laiturikäyttöään pakkaamalla manuaalisesti veneet leveyden mukaan. Tässä yhteydessä kaupunki myös joustaa ilmoittamistaan nettoleveysvaatimuksista jos viereiset veneet sitä vaativat. Kaupunki siis käyttää laiturimetrinsä tehokkaammin kuin veneseuroilla periaatteessa on lupa käyttää. Seurapaikkojen maksullisuus perustuu siihen, että kaupunki omistaa laiturit ja perii vuokraa niiden käytöstä. Nuottaniemessä vuokra perustuu sataman laiturimetreihin, ei yksittäisten erilevyisten veneiden paikkojen hintojen summaan. Laiturimetreistä vähennetään kävelyaisojen leveys ja lopputulosta korjataan kertoimella, joka huomioi erikokoisilla venepaikoilla tarvittavan marginaalin. Nuottaniemen venepaikkamaksujen erot kaupungin venepaikkahintoihin syntyvät pääasiassa seuraavista komponenteista: 1. Veneitä ei ole täysin sijoiteltu Nuottaniemen paikkojen leveysjakaumaa vastaavasti. Vaikka kävelyaisat ovat näppäriä, ne tekevät veneiden optimaalisen sijoittelun hankalaksi. 2. Nuottaniemen venepaikkojen leveysjakauma poikkeaa merkittävästi EPSin veneiden leveysjakaumasta. Vaikka sijoittelu onnistuisikin, paras mahdollinen tulos ei ole hyvä koska Nuottaniemen paikkaleveysjakauma Hellepäivä Tahkunan ei vastaa majakkalla veneiden leveysjakaumaa. Jostain syystä (Hiidenmaa). kävelyaisat on aikanaan asennettu niin, että iso osa laituripaikoista on tarkoitettu varsin leveille veneille. Joudumme siis pakostakin pitämään veneitä liian leveillä paikoilla. Aikoinaan 90-luvulla silloisen hallituksen luoma veneen leveyteen perustuva venepaikkahinnasto päätettiin pitää yllä aisojen tultua laitureihin. Tämä siksi että ylileveästä paikasta ei ole erityistä hyötyä ja on katsottu reiluksi, että tätä erotusta ei maksateta niillä, joilla on liian leveä paikka. 16

17 3. Riski tyhjistä venepaikoista on seuralla, ei kaupungilla. Mm. suhdannesyistä venepaikkojen kysyntä vaihtelee ja esimerkiksi tällä hetkellä venepaikkojen kysyntä on pientä. 4. Seuralla on omassa käytössä n. 10 venepaikkaa. Tällä tosin ei ole taloudellista merkitystä, koska viime vuosina samankokoisia venepaikkoja on jäänyt myymättä. 5. Venepaikkojen hallinnointi ja maksuliikenne tapahtuvat ostetulla työvoimalla. Toiminnanjohtaja vastaa venepaikkojen sijoittelusta ja sihteeri venepaikkojen maksuliikenteestä. 6. Pukkitalkoiden kulut sisältyvät venepaikkamaksuihin. Nosturiautojen vuokrat keväällä ja syksyllä nousevat tuhansiin euroihin. 7. Osa satamainfrasta ja mm. satamamiljöön hoito ovat EPSin vastuulla. 8. Saaritoiminta rahoitetaan venepaikkamaksuilla. On katsottu, että saaritukikohtatoiminnan kulut on kohtuullisinta sisällyttää satamatoimintaan, koska mahdollisuus käyttää saaripaikkaa on käytännössä lähinnä laituripaikan vaativan veneen omistavilla jäsenillä. 9. EPS maksaa laitureiden rahoituskulut. Koska Espoon kaupungilla ei ole rahaa, laituri-investoinnit on tehty siten, että EPS on tehnyt ja rahoittanut hankinnan, minkä jälkeen laiturit on siirretty kaupungille hankintakulujen suuruista velkakirjaa vastaan. Kaupunki on lyhentänyt velkaansa jättämällä perimättä vuosittaiset satamamaksut, jotka kuitenkin luonnollisesti EPS on perinyt jäsenistöltä rahoituksen hoitamiseksi. Rahoituskulut ovat jääneet EPSin hoidettavaksi. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, malliin liittyy vielä eräitä arvonlisäverokuvioita, joita avaamme tämän saagan jatkoosassa ensi vuonna. Budjetin 2015 mukaan keräämme yllä selostetuista syistä 13% enemmän venepaikkamaksuja kuin mitä kaupungin lasku on. Lisäksi laitureiden tehokkaammalla hyödyntämisellä saattaisi olla mahdollista saada lisäpaikkoja lisää ja näin pienentää venepaikkakohtaisia maksuja tarvetta ja mahdollisuuksia analysoidaan. Olisi myös kiinnostavaa verrata EPSin paikkamaksuja muiden seurojen venepaikkamaksuihin. Nämä vertailut ovat kuitenkin hyvin problemaattisia. Eri kaupungeissa olevien seurojen maksuja ei voida verrata, koska maksut kaupungille vaihtelevat paljon. Vertailu saman kaupungin sisällä johtaa vääristyneisiin tuloksiin, koska mm. osa seuroista omistaa laiturinsa itse ja joillakin seuroilla on erittäin merkittäviä tuloja esim. ravintolatoiminnasta. Todettakoon lopuksi, että jossain esitetyt väitteet EPSin venepaikkojen järjestelmällisestä kalleudesta kaupungin paikkoihin verrattuna eivät pidä paikkansa; eräillä veneleveyksillä paikkamme ovat kaupungin paikkoja selvästi halvempia. 17

18 IN THIS ISSUE: Editorial. Tuomas Raivio calls the new members clear majority in EPS - to take over the annual meetings. Commodore s news. Harri Sane calls for better and more relaxed annual meetings. Board Highlights Annual autumn meeting 2014 approved the budget and activity plans, and appointed the new board. In addition, an initiative to guide budgeting was approved. New board as of is as follows: Harri Sane, Commodore Tapani Juva, Vice commodore Tero Voutilainen, ICT Tuomas Raivio, Communications Timo Kurppa, Activities Seppo Ronkainen, Financials Jukka Muhonen, Sports & Racing According to a questionnaire, new electronic inspection reservation system is widely approved. New Faces: Welcome Chief Inspector Janne Palvalin. Stefan Gordin retires from the chief inspector s position, and from on, Janne Palvalin will take care of chief inspector s duties. On Boat Inspections. Janne Palvalin s view on the inspections as one of the cornerstones of boating safety. Hanseboot 2014: EPS was there. Kati Inkinen gives us a great story on EPS strike team s trip to Hanseboot 2014 exhibition in Hamburg, Germany Interview with Coach of the Year Joel Tykkyläinen. Closing Ceremony Caps Great Season for Racers and Junior Sailors. All seamen are alike. Every clumsy seaman is their own kind. A causerie on how one can spend quite a long time waiting for the boat lifting turn by Ale Toijonen. Why do we have to pay for piers? An illustrative report on the factors affecting our pier and winter storage space pricing. Federations s Köydet irti competition price went to Vaasa. In the budget, Leasure boating does not support sports activities financially. 18

19 Espoon Pursiseura EPS ry Nuottatie Espoo PL ESPOO