Tampereen Diabetesyhdistyksen jäsenlehti Jäsenhankintakampanja. Nuorten mietteitä omahoidosta, motivaatiosta ja vertaistuesta

Transkriptio

1 Tampereen Diabetesyhdistyksen jäsenlehti Jäsenhankintakampanja Nuorten mietteitä omahoidosta, motivaatiosta ja vertaistuesta

2 Tampereen Diabetesyhdistyksen KEVÄTKOKOUS maanantaina klo yhdistyksen toimitiloissa, Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 mukaiset asiat, mm. tilinpäätös ja vuosikertomus Kahvitarjoilu tervetuloa! KANNATUS- JÄSENYYS Voit liittyä Tampereen Diabetesyhdistyksen kannatusjäseneksi maksamalla kannatusjäsenmaksun 50, 100 tai 200 yhdistyksen tilille IBAN-tilinumero: FI , BIC-koodi: HELSFIHH. Maksun viestiksi Kannatusjäsenyys. Myös yritys voi olla kannatusjäsen! Ajanvarauksella diabeteshoitajalle Tarvitsetko tukea omahoitoon tai ohjeita diabeteksen seurantaan? Nyt voit varata ajan diabeteshoitaja Outi Viljasen vastaanotolle p Vastaanotolla voit myös mittauttaa verensokerin, verenpaineen, HbA1c-arvon tai tarkistuttaa verensokerimittarin. Käynti ei edellytä jäsenyyttä, mutta Tampereen Diabetesyhdistyksen jäsenille käynti on maksuton ja muille 20 / tunti. Mittaukset ovat kaikille maksullisia. Diabetesyhdistys diabeetikon tukena Marjatta Stenius-Kaukonen, puheenjohtaja Yhdistyksemme ensisijaisena tavoitteena on toimia diabeetikon tukena arjessa, diabeetikoiden yhdyssiteenä ja etujen valvojana. Päättyneenä vuonna vertaistukitoiminta onkin lisääntynyt huomattavasti: toiminnassa on 20 kerhoa ja ryhmää niin Tampereella, Pirkkalassa, Kangasalla, Kuhmalahdella, Luopioisissa kuin Pälkäneellä. Myös muissa kunnissa asuvat jäsenemme ovat tervetulleita osallistumaan ryhmiin. Diabeteslääkäri Maiju Helin ja Marjatta perustivat 10 vuotta sitten OMAryhmän, joka kokoontuu edelleen. Ryhmässä on nykyisin 20 jäsentä. Lisää ryhmiä pyritään perustamaan toiveiden mukaan. Kun on kyse vertaisryhmästä, pitäisi löytää yksi tai kaksi diabeetikkoa tai läheistä, jotka olisivat valmiita toimimaan kokoonkutsujana. Ihmisten löytäminen on usein vaikeaa, ryhmän vetäminen ei. Toimistolta hoidetaan kyllä kutsut ja ilmoitukset lehtiin. Yhdessä Diabetesliiton kanssa meillä on mahdollisuus järjestää myös koulutusta ja tukea ryhmien vetäjille. Meillä jokaisella on meidän oma diabeteksemme. Se mikä sopii yhdelle, ei toimi toisella. Kuitenkaan kukaan muu kuin toinen diabeetikko ei ymmärrä mitä tarkoittaa elää diabeteksen kanssa elämänsä loppuun saakka. Meillä on oma slangi, jota muut eivät ymmärrä. Vertaisryhmissä kukkii myös huumori. Diabeetikoiden määrä ei ole vähenemään päin, päinvastoin. Pirkanmaalla sairastuu vuosittain noin 50 alle 15-vuotiasta lasta. Onneksi diabeetikkolasten määrä ei ole parina viime vuotena kasvanut. Toivottavasti tämä trendi jatkuu ja vielä toivottavampaa on, että määrä kääntyisi laskuun. Lapsiperheet liittyvät kiitettävästi yhdistyksemme jäseniksi. Samaa ei voi sanoa aikuisista. Ennen tietoa diabeteksesta sai pääasiassa Diabetes-lehdestä ja Diabetesliiton julkaisuista. Se oli riittävä syy liittyä paikalliseen diabetesyhdistykseen. Nettiaika on tuonut valtavan tietotulvan diabeteksesta, valitettavasti myös epäluotettavaa tietoa. Toivon, että kaikki jäsenemme osallistuvat jäsenhankintakilpailuun, sillä mitä enemmän meillä on jäseniä, sitä paremmin ääntämme kuullaan, kun kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja eduskunnassa päätetään diabeteksen hoitoon ja ehkäisyyn liittyvistä asioista. 2 3

3 Diabetestunnus turvanasi Jaana Alasentie Olen aloittanut toiminnanjohtajan tehtävissä joulukuun puolivälissä. Hoidan Pia Nykäsen sijaisuutta saakka. Olen 52-vuotias tamperelainen. Asun Muotialassa. Lapsuuteni kotikunta oli Kangasala, jossa on kesämökkini. Perheeseeni kuuluu aviomies, ja meillä on kolme aikuista poikaa sekä viisivuotias pojanpoika. Omassa ydinperheessäni ei ole diabetesta. Viime vuosina olen perehtynyt diabeteksen nykyhoitoon lähinnä monisairaan anoppini kautta, jolla on monipistoshoitoinen tyypin 2 diabetes. Anoppini diabetes on tuonut asian henkilökohtaisesti käytännön tasolle. Olen koulutukseltani TtK, terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja diakonissa. Terveystieteiden maisterin tutkinnossani olen tekemässä gradua työttömien perheiden terveydestä. 4 Toiminnanjohtajan esittely Työelämässä pääurani olen tehnyt seurakunnille diakoniatyössä Tampereella ja Helsingissä. Viime alkusyksynä toimin johtavan diakoniatyöntekijän tehtävissä Tampereen Eteläisessä seurakunnassa, jossa minulla on diakonian virka. Takanani on yli kaksikymmentä vuotta diakoniatyössä Hervannassa. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon tuntemusta olen voinut aiemmin toteuttaa käytännössä diakoniatyössä, jossa kokonaisvaltainen terveyden edistäminen, asiakkaiden ohjaus ja neuvonta ovat keskeinen osa työn sisältöä. Työtehtävieni lisäksi olen samaan aikaan toiminut aktiivisesti yhdistystoiminnassa sekä aikaisemmin Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan maakunnan luottamustehtävissä. Yhdistystoiminta onkin ollut itselleni luonteva tapa toimia ja vaikuttaa. Olen toiminut aktiivisesti eri yhdistyksissä ja niiden hallituksissa lukuisia vuosia. Toimiessani yhdistyksissä puheenjohtajana olen saanut järjestötyön tuntemusta ja kokemusta. Itselleni arvokkainta on ollut saamani vertaistuki ja ystävät. Tällä hetkellä olen innostunut uudesta työstä ja sen mukanaan tuomista uusista haasteista, motivoitunut tekemään ja oppimaan uutta. Yhdistyksen toiminnanjohtajan täytyy välillä uskaltaa tarttua asioihin ja haasteisiin. Viisi kuukautta on lyhyt aika uuden kehittämiselle. Perehtyminen siihen mitä ja miten on aiemmin toimittu vie oman aikansa. Toivon yhdessä tekemisen meininkiä ja yhteen hiileen puhaltamista. Yhdessä voimme enemmän Hopeinen riipus + hopeaketju Halkaisija 18 mm Panssariketjun pituus 50 cm Kultainen riipus (ilman ketjua) Pitoisuus 14 karaattia Halkaisija 18 mm karaattinen venetsiaketju pituus 50 cm Hopeinen panssariketju Kokonaispituus 21 cm (laatta 4 cm) ketjun leveys 7 mm 7031 Saatavana myös isommalla lukolla (samat mitat kuin 7024) Hopeinen, kapeampi panssariketju Nuorisomalli, kokonaispituus 18,0 cm (laatta 3,5 cm), ketjun leveys 4 mm Hopeinen Figaro-ketju, pitkä tunnuslaatta Kokonaispituus 20 cm (laatta 3 cm), ketjun leveys 5 mm Hopeinen Figaro-ketju pyöreä tunnuslaatta Kokonaispituus 19 cm (laatta 1,8 cm), ketjun leveys 5 mm Teräksinen riipus + teräsketju Avattava sylinteri Kaksi pituutta 45 cm ja 55 cm Hopeariipus, kirkas rengas Panssariketju, pituus 50 cm Hopeariipus, matta rengas Musta nauha, pituus 50 cm Hopeinen panssariketju, lasten malli Sopii alle kouluikäisille Kokonaispituus 15 cm (laatta 2 cm), ketjun leveys 3 mm Teräsranneke, miesten malli Kokonaispituus 21 cm (laatta 5 cm) Teräsranneke, naisten ja nuorten malli Kokonaispituus 19 cm (laatta 3,3 cm), leveys 9,5 mm Venyvä ranneke, kapea, teräs Leveys 7 mm, avattava laatta Venyvä ranneke, kapea, kullattu teräs Leveys 7 mm, avattava laatta Venyvä ranneke, leveä, teräs Leveys 12 mm, avattava laatta Venyvä ranneke, leveä, kullattu teräs Leveys 12 mm, avattava laatta 38 Tunnukset valmistetaan 925-hopeasta, joka ei sisällä nikkeliä. Teräsranneke on valmistettu ns. kirurginteräksestä, eikä sitä suositella henkilöille, joilla on nikkeliallergia. Rannekkeita voidaan pidentää ja lyhentää, tiedustele muutoksen hintaa erikseen. Hintoihin lisätään posti- ja lähetyskulut 7,10 e/tilaus, toimitus postiennakolla. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään. Myynnissä Tampereen Diabetesyhdistyksessä Tutustu ja tilaa: , Joululahjoiksi sopivia kannatustuotteita vaihtuva valikoima: Tilaukset ja lisätiedot: Diabetesliitto, Kirjoniementie 15, Tampere p , materiaalitilaukset@diabetes.fi 7038 Hopeinen panssariketju, lasten malli Sopii alle kouluikäisille Kokonaispituus 15 cm (pyöreä laatta 18 mm), ketjun leveys 3 mm Musta perlonranneke, hopeinen tunnuslaatta Kokonaispituus 22 cm (laatta 3 cm), nauhan leveys 6 mm Pituus säädettävissä, sopii myös lapsille Musta perlonranneke, pronssinen tunnuslaatta Koko sama kuin Musta perlonranneke erikseen ilman tunnuslaattaa 8

4 Hallituksen jäsenet esittäytyvät Marjatta Stenius- Kaukonen, puheenjohtaja Tampereen Diabetesyhdistyksen toiminnassa olen ollut mukana tavalla tai toisella vuodesta 1978, jolloin minulla todettiin tyypin 1 diabetes. Toimin pitkään hallituksen asiantuntijajäsenenä ja hallituksen jäsenenä. Olen toiminut myös Diabetesliiton valtuuston ja hallituksen varapuheenjohtajana, joten oman yhdistyksemme ja liiton toiminta on tullut tutuksi. Yhdistyksemme puheenjohtajana olen toiminut viimeiset kahdeksan vuotta ja toimikausi jatkuu taas kaksi seuraavaa vuotta. Meillä on nyt hyvät toimintaedellytykset uusissa toimitiloissa Lähteenkadulla. Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla Tampereen kaupungin ja RAY:n avustuksen turvin jäsenmaksuja unohtamatta. Meillä on paljon työtä kaikkien diabeetikoiden hoitomahdollisuuksien turvaamisessa. Omalta osaltani olen sitoutunut toimimaan voimieni mukaan. Toivon, että mahdollisimman moni diabeetikko on valmis osallistumaan omien mahdollisuuksiensa rajoissa yhteistyöhön. Samalla voimme saada ja antaa tukea toinen toisillemme. Esa Borg Olen tyypin 1 diabeetikko Tampereelta. Tampereen yhdistyksen lisäksi toimin aktiivisesti myös valtakunnallisessa nuorille aikuisille suunnatussa Nuorten Diabetesyhdistyksessä, joka järjestää toimintaa vuotiaille diabeetikoille. Olen myös mukana Yksi Elämä -hankkeen nuorten vertaistukitoiminnan järjestämisessä. Henrik Korhonen Olen 35-vuotias ja asun Tampereella. Olen tyypin 2 diabeetikko vuodesta 2012 lähtien. Nyt olen mukana hallituksessa ensimmäistä vuotta. Vuodesta 2014 alkaen olen toiminut kakkostyypin diabeetikoiden tukiryhmän vetäjänä. Tuula Koivisto Olen 65-vuotias Pirkkalassa asuva tyypin 2 diabeetikko. Sairaus on ollut tiedossa noin kuusi vuotta. Olen yhdistyksen hallituksessa ensimmäistä kautta. Tuon Pirkkalasta tyypin 2 diabeetikoiden edustuksen yhdistyksen hallitukseen. Minulla on yhdistyskokemusta ennestään muista Erja Kortesmaa yhdistyksistä ja olen kiinnostunut yhdistystoiminnasta. Olen farmaseutti Kangasalta. Yhdistyksen hallituksessa olen ensimmäistä kaksivuotiskauttani. Itse en sairasta diabetesta, mutta työssäni erikoistumisalani on diabetes. Olen suorittanut Suomen Apteekkariliiton järjestämän Diabeteksen erityispätevyyden v Olen mukana myös Kangasalan Diabeteskerhon toiminnassa. Toiveeni ja tavoitteeni on saada diabeetikot ja heidän läheisensä ymmärtämään, kuinka tärkeää on diabeteksen omahoito. Kerhotoimintaan toivotankin tervetulleeksi kaikki asiasta kiinnostuneet. Riitta Vuorisalo Olen diabeetikon äiti. YTM, Erityisasiantuntija Suomen Diabetesliitto ry:ssä. Olen Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen hallituksen jäsen. Toimin myös potilasasiamiehenä. Haluan vaikuttaa hyvän diabeteksen hoidon saavutettavuuteen. Paula Mäkelä Olen hallituksen jäsen nyt toista kautta. Diabetes on osa elämääni työn kautta sekä äidin tyypin 2 diabeteksen kautta. Pyrin vaikuttamaan raskaana olevien diabeetikkojen hoidon kehittymiseen. Liikkuminen ja muiden liikuttaminen on lähellä sydäntäni. Timo Koukkari Olen 42-vuotias tyy pin 1 diabeetikko vuodesta Asun Ylöjärvellä ja olen mukana yhdistyksen hallituksessa toista kautta. Johanna Kurela Olen 11-vuotiaan diabeetikkopojan äiti Tampereelta. Isälläni oli haimaleikkauksen jälkitilana tullut diabetes ja anopillani ja apellani oli tyypin 2 diabetes. Omakohtaisesti diabetes tuli minulle tutuksi vasta meidän poikamme syntymän jälkeen, kun hänellä havaittiin tyypin 1 diabetekselle altistavia perintötekijöitä. Osallistuimme viiden vuoden ajan diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä tutkivaan DIPP-tutkimukseen, kunnes pojallamme todettiin diabetes. Liityimme Tampereen diabetesyhdistykseen. Muuta- 6 7

5 ma vuosi sen jälkeen minut valittiin yhdistyksen hallitukseen. Matti Pirhonen Yhdistyksen hallituksessa edustan varhaismurrosikäisen diabeetikon ja hänen perheensä näkökulmaa. Hallituksessa toimiminen on avartanut näkemystäni myös muunlaisten diabeetikkojen elämästä ja diabeteksen hoitoon vaikuttavista tekijöistä. Olen 61-vuotias eläkkeellä oleva rakennusalan hankintapäällikkö Pirkkalasta, jossa toimin yhdistyksen alaosastossa OMA-ryhmän vetäjänä. Sairastuin tyypin 1 diabetekseen vuonna Olen ollut Tampereen diabetesyhdistyksen jäsenenä sairastumisesta lähtien ja asuessani muuallakin. Olen saanut kokea yli 50 vuoden ajan hoitomuotojen kehityksen yksipistoshoidosta ampuvasta ruiskusta nykypäivän monipistoshoitoon kynillä. Omahoidon seuranta alkoi virtsateipeillä kehittyen monivaiheisesti verensokerimittareilla nykypäivän älykkääseen seurantaan. Diabetesliiton toiminnan ansiosta jäsenyysaikanani on insuliini- ja välinekustannukset saatu likimain ilmaishoidon piiriin. Edunvalvonta on diabetesyhdistysten tärkeimpiä tehtäviä suoraan tai liiton kautta erityisesti nyt, kun kuntien ja valtion talous on tulevina vuosina tiukoilla vanhenevan ikärakenteen ja suurten ikäluokkien eläköitymisen seurauksena. Olen mukana useiden järjestöjen hallituksissa, kunnallisissa ja maakunnallisissa luottamustehtävissä. Uskon, että vaikuttamalla verkostoissa voin tuoda lisäarvoa Tampereen diabetesyhdistyksen hallitustyöskentelyyn. Taru Tuominen Olen kangasalalainen tyypin 1 diabeetikko. Minulla on kolme lasta, joista keskimmäinen, kesällä kuusi vuotta täyttävä tyttö on myös diabeetikko. Olen ammatiltani koulunkäynninohjaaja. Autan ja ohjaan työssäni alakoulun oppilaita, mukaan lukien diabeetikkolapsia. Yhdistystyössä mukanaolo tuntuu tärkeältä juuri lapsidiabeetikoiden johdosta ja tavoitteenani on edistää diabeetikkoperheiden hyvinvointia. Toimin Tampereen Diabetesyhdistyksen perhekerhon ohjaajana ja vastaavana. Omien työ- ja opiskelukiireiden vuoksi kerhotoiminta on ollut viime aikoina hiljaisempaa, mutta kerho toimii silti edelleen. Haluan toivottaa kaikille yhdistyksemme jäsenille antoisaa vuotta 2015, itselleni se onkin diabetekseni 30-vuotisjuhlavuosi! KANGASALA Kangasalan diabeteskerho Kevään kokoontumiset Ke klo Ke klo Ke klo Ke klo Paikkana: JHL:n tilat, Ainontie 2 Lisätietoja kerhon toiminnasta voi tiedustella Sirkka Murtojärvi p tai sirkka.murtojarvi@kolumbus.fi Erja Kortesmaa p (iltaisin) tai erjakortesmaa@gmail.com Kuhmalahden diabeteskerho Kerho kokoontuu kerran kuukaudessa tiistaisin klo Riitan kahvilassa, Rautajärventie 14, Pohja. Yhdyshenkilönä Liisa Alanko, Te ta Lääkkeen ottaminen farmaseutti Erja Kortesmaa Ke klo Sariolan koulu, Kärkkääntie 12, Sahalahti Lääkkeen imeytymiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Keskustellaan mm. seuraavista asioista: Miten ikääntyminen vaikuttaa lääkeaineen imeytymiseen? Mitä tarkoittaa enterotabletti, depottabletti? Luento Ikäihmisen diabetes, diabeteslääkäri Atte Vaden. Ma klo Kangasalan lukion auditorio, Finnentie 42, Kangasala Kangasalan kulttuuri- ja hyvinvointitori La klo pääkirjastossa ja Kangasala-talossa Luvassa on mm. esityksiä, työpajoja, tietoiskuja ja näyttelyitä. Tapahtuman järjestää Kangasalan kunta yhdessä kulttuuriyhdistysten ja kansanterveysjärjestöjen kanssa. Ohjelma julkaistaan huhtikuun alussa. Tapahtumaan on vapaa pääsy. PIRKKALA Puheenjohtaja Anneli Jylhä, p anneli.jylha@diabetes.fi Rahastonhoitaja Paavo Rantala, p paavo.rantala@sekl.fi Alaosaston kevätkokous Tiistaina klo Elokolon tiloissa, Suupankuja 8 C RYHMÄTOIMINTAA PIRKKALASSA ITE-ryhmä ITE-ryhmä on maallikkovetoinen 2-tyypin diabeetikoiden ja riskiryhmäläisten vertaistukiryhmä, jossa pohditaan ja opetellaan yhdessä terveyttä edistäviä ruoka- ja liikuntatottumuksia. Ryhmän tavoitteena on parantaa ja ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia, ja näin lisätä elämänlaatua. ITE-ryhmä kokoontuu parittomien viikkojen maanantaina klo Kevään viimeinen kokoontuminen on Tiedustelut: Paavo Rantala, , paavo.rantala@sekl.fi Oma-ryhmä Oma-ryhmä on tyypin 1 diabeetikoiden tukiryhmä. Ykköstyypit saavat ryhmistä uutta tietoa ja taitoa päivittäiseen omahoitoonsa. Yhteisenä tavoitteena on hoitotasapainon koheneminen. OMA-ryhmä kokoontuu parillisten viikkojen maanantaisin klo Tiedustelut: Matti Pirhonen, , matti.j.pirhonen@gmail.com OMA- ja ITE-ryhmät kokoontuvat Elokolon tiloissa osoitteessa Suupankuja 8, C-rappu. LUENNOT Insuliinin säätäminen ja hiilihydraatit Terveydenhoitaja, diabeteshoitaja Katja Keinänen. Ma klo Elokolon tiloissa, Suupankuja 8 C Diabeetikon laboratoriotutkimukset Terveydenhoitaja, diabeteshoitaja Katja Keinänen ja sairaanhoitaja, reuma- ja osteoporoosihoitaja Merja Litmanen. Ma klo

6 Elokolon tiloissa, Suupankuja 8 C Mahdollisuus maksuttomaan kehonkoostumusmittaukseen Haluatko ehkäistä muistisairautta? Onko ruokavaliolla merkitystä? Luennoitsijana Eija Ruuskanen, ThM, ravitsemusterapeutti Suomen Diabetesliitosta Ke klo klo kahvitarjoilu ja alaosaston toimintaan tutustumista Pirkkalan valtuustosali, Suupantie 11, Pirkkala PÄLKÄNE Pälkäneen diabeteskerho Kerho kokoontuu Pälkäneen Pirtillä, Keskustie 1, Pälkäne, yhdyshenkilö Marjatta Stenius-Kaukonen, Kevään kokoontumiset Ma klo Ma klo Ma klo Luopioisten diabeteskerho Luopioisten diabeteskerho kokoontuu kerran kuukaudessa Mikkolan Navetan yhdistysnurkassa, Keskitie 5. Yhteyshenkilönä toimii Raija Vaaleri, p Ke klo Miksi, miten ja milloin mittaan verensokerini? diabeteshoitaja Outi Viljanen. Vieraana myös toiminnanjohtaja Jaana Alasentie. Luopioisten ikäpiste Luopioisten kerhoon voit tutustua ke Ikäpiste sijaitsee Seuratalolla, Luopioisten kirkonkylässä, Seuratie 1. TAMPERE Kerhot Matkailukerho Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo yhdistyksen toimistolla Pekka Tammisalon johdolla, p Perhekerho Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Taru Tuominen, p tai taru.tuominen@gmail.com. Tiffanykerho Maanantaisin klo Tule mukaan tekemään lasitöitä, oppimaan uutta tai jatkamaan mukavaa harrastusta! Sopii myös miehille. Kysy lisää toimistolta, p Torstaitreffit Tule kanssamme keskustelemaan diabetekseen liittyvistä asioista yhdistyksen toimistolle torstaisin klo Paikalla diabeetikoita vapaamuotoisen keskustelun tai asiantuntijaalustuksen parissa. Tiedustelut toimistolta, p Liikunta Erityisuimakortti Erityisuimakortti on tarkoitettu tamperelaisille eri tavoin vammaisille tai pitkäaikaissairaille henkilöille edistämään omaehtoista uintiharrastusta. Korttia myydään liikuntapalveluista, Ratinan rantatie 1, Tampere, (Ratinan stadion). Erityisuimakortin saa joko nimetyillä KELAkortin tunnuksilla tai lääketieteelliseen lausuntoon perustuvalla todistuksella merkittävästä haitasta. Diabeetikoilla KELA-kortin kääntöpuolella on tunnus 103. Korttia haetaan lomakkeella, jonka asiakas täyttää ja liikuntatoimenjohtaja hyväksyy. Hakija noutaa erityisuimakortin henkilökohtaisesti. Mukaan henkilöllisyystodistus sekä KELAkortti tai todistus merkittävästä haitasta. Erityisuimakortti on voimassa puoli vuotta tai vuoden ostopäivästä lukien, jonka jälkeen se voidaan ladata uudelleen. Kortti on voimassa Pyynikin, Hervannan ja Tesoman uimahalleissa sekä Tampereen uintikeskuksessa niiden aukioloaikoina. Korttia ei lunasteta takaisin jälkikäteen ja sitä ei voi maksaa liikuntaseteleillä. Uimahallissa on pyydettäessä esitettävä henkilöllisyystodistus ja KELA-kortti. Vuosikortin hinta on 96 e ja puolen vuoden kortin 55 e. Luennot Ikäihmisen ravitsemus TtM laill. ravitsemusterapeutti Riina Räsänen Ti klo Työväenopisto Sampola, Sammonkatu 2, auditorio. Yhteistyössä Pirkanmaan AVH-yhdistys, Tampereen Sydänyhdistys, Tays ja Tampereen seudun työväenopisto Diabeettinen neuropatia dosentti Maija Haanpää Ti klo Työväenopisto Sampola, Sammonkatu 2, auditorio Yhteistyössä Pirkanmaan AVH-yhdistys, Tampereen Sydänyhdistys, Tays ja Tampereen seudun työväenopisto Mielen hyvinvointi Psykiatri Pekka Salmela Ti klo Työväenopisto Sampola, Sammonkatu 2, auditorio.yhteistyössä Pirkanmaan AVH-yhdistys, Tampereen Sydänyhdistys, Tays ja Tampereen seudun työväenopisto Aivot diabetes sydän mitä yhteistä? neurologi Jyrki Ollikainen Ti klo Työväenopisto Sampola, Sammonkatu 2, auditorio. Yhteistyössä Pirkanmaan AVH-yhdistys, Tampereen Sydänyhdistys, Tays ja Tampereen seudun työväenopisto Ryhmät vuotiaiden tyypin 1 diabeetikoiden ryhmä Ryhmä on tarkoitettu noin vuotiaille nuorille aikuisille, diabeteshistorian pituuteen katsomatta. Tarkoitus on vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia niin diabeteksesta kuin sen ympäriltäkin. Ryhmän vetäjänä toimii Esa Borg. Liity Facebook-ryhmään Vertaistukitapaaminen nuorille tyypin 1 diabeetikoille 50+ tyypin 1 diabeetikoiden ryhmä Ti klo Ti klo Ti klo Ti klo Tampereen Diabetesyhdistyksen tilat, Ryhmä on tarkoitettu sekä miehille että naisille. Oletpa sitten vastasairastunut tai jo diabeteskonkari, tervetuloa mukaan! Kakkostyypin tukiryhmä To klo To klo To klo To klo Tampereen Diabetesyhdistyksen tilat, Kakkostyypin vertaistukiryhmä on avoin miehille ja naisille, kauan sairastaneille sekä vasta diabetestaipaleen alussa oleville. Ryhmän vetäjänä toimii Henrik Korhonen. Lisätietoja: outi.viljanen@tampereendiabetesyhdistys.fi tai p Diabeetikkonuorten vanhempien vertaistukiryhmä Ryhmä toimii myös Facebookissa: Diabeetikkonuorten vanhempien vertaistukiryhmä. Diabetes ja näkö Ryhmä kokoontuu kerran kuussa diabetesyhdistyksen tiloissa, Tule keskustelemaan tai vain kuuntelemaan muiden kokemuksia! Ryhmä on tarkoitettu tyypin 1 diabeetikoille. Lisätietoja: outi.viljanen@tampereendiabetesyhdistys.fi tai p Vertaisryhmä + 30 Ryhmä on tarkoitettu vuotiaille tyypin 1 diabeetikoille. Lisätietoja: outi.viljanen@tampereendiabetesyhdistys.fi tai p tai liity Facebook-ryhmään Tampereen seudun D1 ryhmä Diabeetikkolasten ISOVANHEMPIEN ryhmä To klo To klo To klo Tampereen Diabetesyhdistyksen tilat, Tule jakamaan tunteita, iloja ja huolia aktiiviseen ryhmään! Tiedustelut Eeva Autio, p

7 Vertuli To klo To klo To klo Tampereen Diabetesyhdistyksen tilat, Ryhmä on tarkoitettu lihavuusleikkauksen läpikäyneille ja leikkausta harkitseville. Ryhmän vetäjänä Aarni Paljakka Lisätietoja: tai p Äitien ryhmä nuorille äideille, pienten lasten äideille, raskaana oleville ja raskautta suunnitteleville naisille. Tiedustelut: Roosa Haapajoki, puh tai Vertaistukiryhmä Kurittomat Ti klo Ti klo Ti klo Ti klo Tampereen Diabetesyhdistyksen tilat, Lähteenkatu 2-4 Ryhmä on tarkoitettu tyypin 2 diabeetikoille. Te lat Perustietoa lasten insuliinipumppuhoidosta diabeteshoitaja Riitta Kiiveri, Tays / lasten diabetespoliklinikka Ti klo Tampereen Diabetesyhdistyksen toimitilat, Jalkojen omahoito Jalkojenhoitaja Leena Kakko Ti klo Tampereen Diabetesyhdistyksen toimitilat, Mitä uutta tyypin 1 diabeteksessa ja sen hoidossa? Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, dosentti Veikko Koivisto Ti klo Tampereen Diabetesyhdistyksen toimitilat, Aikuisten insuliinipumppuhoito sairaanhoitaja, diabeteshoitaja Tarja Kaitala, Tampereen kaupungin diabetesvastaanotolta Ti klo Tampereen Diabetesyhdistyksen toimitilat, Tapahtumia 112-viikolla Avoimet ovet Ti klo yhdistyksen toimitiloissa, Tampere Yhteistyössä Tampereen Diabetesyhdistys ry ja Pirkanmaan AVH-yhdistys 112-tapahtuma Tampereella Koskikeskuksessa ke klo Yhteistyössä Tampereen Diabetesyhdistys ry, Diabetesliiton Yksi elämä -hanke, Tampereen Sydänyhdistys ry, Pirkanmaan AVH-yhdistys, SPR Tampereen osasto Lasten leirit kesällä 2015 Pe su (8 10 v.) Lasten leiri Varalan urheiluopistolla. Järjestetään yhdessä Ylöjärven Diabetesyhdistyksen kanssa. Pe su (11 12 v.) Lasten leiri Varalan urheiluopistolla. Järjestetään yhdessä Ylöjärven Diabetesyhdistyksen kanssa. Ohjelmat varmistuvat kevään aikana. Ilmoittautumisia otetaan vastaan toukokuun TrenDin ilmestyttyä Hoitosuunnitelma tukee diabeteksen hoitoa Järjestösuunnittelija Reetta Korkki, Diabetesliitto Terveydenhuoltolaki edellyttää, että potilaalle tehdään tarvittaessa terveys- ja hoitosuunnitelma kiireettömissä hoidoissa. Terveys- ja hoitosuunnitelmaan kootaan potilaan keskeiset terveysongelmat ja niiden hoito. Lähtökohtana on, että potilas on aktiivisesti mukana oman hoitonsa suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa. Diabetesliitto toteuttaa tänä vuonna hoitosuunnitelmaluentoja diabetesyhdistysten kanssa useilla paikkakunnilla. Hoitosuunnitelma on kirjallinen, kokonaisvaltainen suunnitelma pitkäaikaissairauden hoidon suunnittelua, toteutusta ja arviointia varten. Asiakas laatii sen yhdessä lääkärin ja hoitajan kanssa. Hoitosuunnitelma perustuu asiakkaan yksilöllisen tilanteen huomiointiin, ja sillä tavoitellaan hyvää hoitoa ja arjessa pärjäämistä sairauden kanssa. Palvelemme arkisin 9 20 lauantaisin 9 17 Haka-Apteekki Prisma Kaleva Sammonkatu Tampere p. (03) f. (03) Suunnitelmaan kirjataan, mitä tarpeita ja tavoitteita asiakkaalla on hoidolle ja sovitaan yhdessä keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Hoidon kokonaisuuden hallinta helpottuu, kun asiat kirjataan yhdessä ylös. Silloin kaikki osapuolet ymmärtävät ja sitoutuvat suunnitelmassa sovittuihin asioihin. Kun tiedetään, mitä asiakas tekee itse omahoitona, mitkä palvelut ja tuki ovat terveydenhuollon tehtäviä ja mistä löytyy tarvittaessa lisää tukea vaikkapa omahoidossa jaksamiseen, on työnjakokin selkeää ja terveydenhuollon resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti. Hoitosuunnitelma ei ole aivan uusi asia, mutta silti suunnitelmia on tehty vielä melko harvoille. Jokainen diabeetikko voi ottaa suunnitelman laatimisen puheeksi vastaanotolla. Hoitosuunnitelman laatiminen ei hoidu hetkessä, mutta hyvä alku on, kun pohtii diabeteksen hoitonsa kokonaisuutta. Kannattaakin miettiä, missä hoitoon liittyvissä asioissa tarvitsisi lisää ohjausta ja tukea ja minkälaisia tavoitteita voisi itselleen asettaa. Siinä on hyvä pohja hoitosuunnitelman kokoamiselle. Tullintori Fashion tapahtuma Ti yhdistys mukana klo Krisse Salminen juontamassa muotitapahtumaa klo Tullintori, Tampere 12 13

8 Venyttelemällä vetreäksi! ft Pia Nykänen Venyttely ja rentoutuminen ovat meille kaikille tärkeää, ja me toteutamme sitä omalla yksilöllisellä tavallamme. Rentoutuminen ja venyttely laukaisevat lihasjännitystä, parantavat verenkiertoa ja tuottavat mielihyvää. Oikein tehtynä venyttely tuntuu todella mukavalta! Lihasten venyttelyllä tasapainotetaan kehon symmetriaa ja asentoa, lisätään nivelten liikkuvuutta, ylläpidetään ryhtiä ja lisätään liikkeiden sujuvuutta. Venyttely myös tehostaa lihasten verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, jonka seurauksena venyttely nopeuttaa liikunnan jälkeistä palautumista ja estää lihasten kipeytymistä. Liikkumattomuus, yksipuolinen harjoittelu ja venyttelyn puute ovat suurimmat syyt lihasten jäykistymiseen ja kipeytymiseen. Säännöllinen venyttely pitää nivelet liikkuvina ja vahvoina. Jos et venyttele, nivelet jäykistyvät ja liikeradat supistuvat. Keho korvaa supistuneet liikeradat vääristyneellä tavalla ja uudella lihasryhmällä, mikä voi lisätä loukkaantumis- ja rasitusvammariskiä. Puutteelliset liikeradat ja kireät lihakset saattavat vääristää selkärangan asentoa, jolloin vino-, kumara- ja notkoselkäisyyden riski kasvaa. Myös harjoittelusta palautuminen on hitaampaa ja lihasten voiman tuotto on heikompaa. Pian liikuntavinkki Diabeetikoille suositellaan enemmän venyttelyä ja notkeutta lisäävää liikuntaa, koska ylimääräinen sokeri vaikuttaa vuosien mittaan jänteiden ja nivelten toimintaan. Miten venytellä? Suositusten mukaan meidän tulisi venytellä 2 3 kertaa viikossa. Eniten venytyksiä tarvitsevat asentoa ylläpitävät ja kireyteen taipuvaiset lihakset kuten niska- ja hartialihakset, rintalihakset, alaselän lihakset, lonkan koukistajat, reiden etu- ja takaosan lihakset sekä säären lihakset. Vartalon lihastasapainon kannalta on hyvä venyttää myös kaulan ja yläselän lihaksia, pakaralihaksia ja pohkeita. Apuna venytyksissä voi käyttää tuolia, paria, pyyhettä, palloa ym. välineitä. Venyttele oikein! Väärin venyttelet aina silloin, kun venytellessäsi tunnet voimakasta kipua tai huomattavaa epämukavuutta. Liian voimakkaan (kovan, rajun) venytyksen seurauksena lihakset ovat arat ja kipeät. Pidä venytysasennot aina ns. kipurajan alapuolella. Venyttele lihasta varoen. Keskity venytettävään lihakseen tai lihasryhmään ja unohda kiire. Eri venytysasentojen oppiminen voi viedä aikaa, mutta opit pian juuri sinulle sopivat venyttelyasennot. Hengityksellä on merkittävä osa venyttelyssä. Hengitys rentouttaa venytettävää lihasta ja tehostaa liikettä. Hengitä normaalisti, älä pidätä hengitystä venytellessäsi. Aina kun venytellään ja kurotetaan vartalosta poispäin, hengitetään ulos. Takaisin alkuasentoon palatessa hengitetään sisäänpäin. Lyhytkestoisten venytysten (5 10 sekuntia) tavoitteena on lisätä lihasten rentoutta ja parantaa sen verenkiertoa. Lyhytkestoiset venytykset lämmittävät Jalkapohjan hieronta Istu hyvässä asennossa tuolilla tennis- tai golfpallo jalkapohjan alla. Kuljeta jalkapohjaa rauhallisesti pallon päällä edestakaisin aina varpaista kantapäähän asti. Tee sama toisella jalalla. Toista muutama minuutti/jalka. Liike venyttää ja rentouttaa jalkapohjan pieniä lihaksia. ja valmistavat lihakset tulevaan suoritukseen. Ne sopivat hyvin alku- ja loppuverryttelyyn. Keskipitkien venytysten (10 30 sekuntia) ja pitkäkestoisten venytysten (30 sekuntia 2 3 minuuttia) tavoitteena on lisätä liikkuvuutta ja avata liikeratoja. Mitä jäykempi olet, sitä tärkeämpää venyttely on ja usein myös vastenmielisempää! Venyttelemään oppii vain kehoa kuuntelemalla! Miksi venytellä? venyttely parantaa lihasten ja sidekudosten aineenvaihduntaa ja verenkiertoa se laajentaa ja ylläpitää nivelten liikeratoja se ehkäisee lihasten kipeytymistä se parantaa lihastasapainoa ja kohentaa ryhtiä lihasten rentoutuminen lisääntyy ja helpottuu, jolloin lihakset toimivat tehokkaasti venyttely huoltaa lihaksistoa ja pidentää juostavuutta 14 15

9 1 Edunvalvonta Yhdistys valvoo diabeetikoiden etuja ja toimii diabeetikoiden yhdyssiteenä. Yhdistys työskentelee diabeetikoiden arkielämän tukemiseksi ja diabeteksen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Toimimme tukeaksemme sinua arkielämässä! Vertaistukea ja va- 2 paa-ajan toimintaa Diabetesyhdistyksen jäsenenä sinulla on mahdollisuus saada ja antaa kokemukseen perustuvaa vertaistukea. Tapaat samassa elämäntilanteessa olevia yhdistyksen jäsenilloissa, kerhoissa, ryhmissä ja retkillä. Voit hakeutua yhdistyksen luottamustehtäviin ja vapaaehtoistyöhön. Diabetes-lehdestä 3 uusinta tietoa Liittymisvuonna jäsenhintaan kuuluu Diabetes-lehti (6 krt /v). Diabetes-lehti on asiantunteva ja luotettava tietolähde käytännönläheistä tukea hoitoon ja jaksamiseen. Lehteä voi tilata myös äänilehtenä. Nuorille ilmestyy oma (verkko)lehti Inspis. 4 TrenDi-jäsenlehti Jäsenlehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Lehti kertoo yhdistyksen toiminnasta, tapahtumista ja ajankohtaisista asioista. Asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita diabetekseen liittyvistä aiheista. 5 Luennot Yhdistys järjestää yleisöluentoja diabetekseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista sekä te toja omahoidon tukemiseksi. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita, diabeetikot, diabeetikoiden läheiset ja muut asiasta kiinnostuneet. HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA DIABETES- YHDISTYKSEEN 6 Palvelut Diabeteshoitajalta saa ohjausta kaikissa diabeteksen hoitoon liittyvissä asioissa. Diabeteshoitajan opastuksen saat maksutta toimiston aukioloaikoina. Toimistossa voi mittauttaa verensokerin, verenpaineen ja tarkistuttaa verensokerimittarin. Diabeteslääkärit ja jalkojenhoitaja pitävät yksityisvastaanottoa yhdistyksen tiloissa. Jäsenhintaisia 7 tuotteita Yhdistyksen toimistosta voi ostaa edullisesti diabeteksen hoitoon ja seurantaan tarkoitettuja välineitä. Saatavana on myös kaikki Diabetesliiton kirjallinen materiaali sekä adressit ja diabetestunnukset. Jäsenenä saat 10 20% alennuksen tarjolla olevista myyntituotteista. Mittaukset, testit ja toimistomaksut saat jäsenhintaan. Kuntoutusta ja 8 tuettuja lomia Diabetesliitto järjestää kursseja diabeetikoille ja heidän läheisilleen Diabeteskeskuksessa Tampereella. 9 Apua arkiselviytymiseen Diabetesliiton neuvontapuhelin joka arkipäivä (ma-pe) klo Puhelun hinta on 0,95 e / min. + pvm. 10 Omaa toimintaa vauvasta vaariin Yhdistyksellä on eri-ikäisille diabeetikoille ja heidän läheisilleen suunnattua toimintaa ja tapahtumia. Jäsenhankintakampanja Jäsenhankintakampanja Sukunimi: Etunimi: Lähiosoite: Postinumero ja postitoimipaikka: Puhelin: Syntymäaika (ppkkvvvv): Sähköpostiosoite: Hoitomuoto: Sairastumisvuosi (vvvv): Diabetestyyppi: Diabeetikkolapsen nimi ja syntymäaika: Tampereen Diabetesyhdistyksessä on käynnistynyt jäsenhankintakampanja, jossa kannustetaan jäseniä tuomaan uusia henkilöitä yhdistyksemme jäseneksi. Jokainen yhdistyksen nykyinen jäsen osallistuu lahjakortin arvontaan tuodessaan vähintään yhden uuden jäsenen liittymislomakkeen yhdistyksen toimistoon Kampanjan aikana yhdistykseemme liittynyt uusi jäsen osallistuu myös vastaavan lahjakortin arvontaan. Molemmat lahjakortit arvomme tammikuussa 2016, ja voittajille ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti. Tuodessaan uuden jäsenen liittymislomakkeen yhdistyksen toimistoon, nykyinen jäsen saa CCS-jalkavoiteen (175 ml), kun jäsenmaksu on suoritettu. Liityn Tampereen Diabetesyhdistykseen ja tätä kautta Suomen Diabetesliitoon. Saan liittymisetuna loppuvuoden Diabetes-lehdet ilmaiseksi ja jatkossa jäsenetuhintaan. Alle 15-vuotiaan puolesta jäseneksi merkitään isä, äiti tai holhooja. Yhdistyksen jäsenmaksu on 21. Tyypin 1 diabetes / Tyypin 2 diabetes / Diabeetikkolapsen huoltaja Kuulun diabeteksen riskiryhmään / Ammatillinen kiinnostus Lehti postitetaan: Päiväys ja allekirjoitus: Yhdistyksen jäsenyyteen innostaneen nykyisen jäsenen nimi ja sähköpostiosoite: 16 17

10 Vertaistukikoulutuksia vuonna 2015 Diabetesliitto toteuttaa Yksi elämä yhteistyönä vertaistukikoulutuksia yhdessä Aivoliiton ja Sydänliiton kanssa vuonna Vertaistukihenkilöille ja vertaistukiryhmänohjaajille on omat koulutuksensa. Koulutuksissa käydään läpi mm. vertaistoiminnan eri muotoja ja rooleja, vertaistoiminnan arvoja, vuorovaikutusta, elämänhallinnan palautumista sairastumisen jälkeen sekä osallistujien omia kokemuksia vertaistuesta. Koulutuksen hinta 50 /osallistuja sisältää ohjelman, koulutusmateriaalin, majoituksen kahden hengen huoneessa sekä ruokailut. Yhdistys osallistuu kustannuksiin yhdistyksessä toimivien ryhmänvetäjien ja tukihenkilöiden osalta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset tai Vertaistukihenkilökoulutukset: Vertaistukihenkilökoulutus sairastuneen läheisille ja omaisille Piispalan Nuorisokeskus, Kannonkoski Ilmoittautuminen alkaa Kamratstödkurs Meri-Karina, Turku Vertaistukihenkilökoulutus Kiipula, Turenki. Ilmoittautuminen alkaa maaliskuussa Vertaistukihenkilökoulutus itse sairastaville, alle 50-vuotiaille Kurssikeskus Siikaranta, Espoo Ilmoittautuminen alkaa toukokuussa Vertaistukiryhmänohjaajakoulutukset: Vertaistukiryhmänohjaajan peruskoulutus Meri-Karina, Turku Ilmoittautuminen alkaa maaliskuussa Vertaistukiryhmänohjaajan peruskoulutus Kylpylähotelli Sani, Kalajoki Ilmoittautuminen alkaa Jokaisen huolen takana on haave Nuorten mietteitä omahoidosta, motivaatiosta ja vertaistuesta Minna Pihlavamäki ja Titta Nurminen Nuorten elämä on täynnä vaihtelevia haaveita. Joskus niitä varjostaa taakka pitkäaikaissairaudesta, joka tuntuu rajoittavan haaveiden toteutumista. Ammattilaisen ohjatessa nuorta näiden huolien ja haaveiden kanssa tulee muistaa, että ihminen ei voi ottaa vastaan hyviä neuvoja ilman täydellisessä yhteisymmärryksessä syntynyttä tavoitetta. Ohjauksessa on hyvä lähteä liikkeelle lähtötilanteesta: pitääkö nuori itseään sairaana vai onko diabetes muodostunut hänelle jo elämäntavaksi? On tärkeää miettiä, miten diabetesnuorta puhutellaan ja kuinka pystyy antamaan juuri nuoren elämään osuvaa empatiaa. Nuorta ohjatessa diabeteksen sairastamisen ja sen kanssa selviytymisen korostaminen ei vie asioita eteenpäin, sillä tasapainoinen diabetesnuori ei koe itseään sairaaksi selviytyjäksi. Diabeteksen kanssa elämisestä täytyy löytää onnistumista, yksilöllisiä keinoja arjen ratkaisuihin ja ennen kaikkea pitää olla aikaa kuulla nuorta. Nuorta ohjatessa on hyvä edetä voimaantumisen mallin mukaan. Toimintaohjeiden ja sanelevan käyttäytymisen sijaan voimaantumisen malli tarjoaa mm. tasavertaista neuvottelua, yhteisiä päätöksiä ja niiden prosessointia, psykologisista tarpeista keskustelua ja neuvotteleva käyttäytymistä, joiden kautta ohjeiden noudattaminen sujuu helpommin. (Meetoo, D. &Gopaul, H ) Vertaistukea vailla? Syksyllä 2013 nuorille diabeteskurssilaisille suunnatussa kyselyssä saatiin yllättävä tulos, kun nuorilta kysyttiin keneltä he kokevat saavansa vertaistukea. Suurin osa vastasi, ettei ole saanut sitä keltään, yksi kertoi kohdanneensa vertaistuen ensimmäisen kerran vasta kurssilla jolla kysely toteutettiin. Vastaus oli hämmentävä ajatellen kuinka suuri merkitys nuorille vertaistuesta voisi olla heti diabeteksen alkumetreillä ja tiedostaen että ykköstyypin diabeetikoita on Suomessa n Vertaistuen yhtenä yleisenä heikkoutena ovat sen saatavuus ja pitkät välimatkat, eivätkä etäyhteydet korvaa nuorten tarvitsemaa toiminnallista vertaisuutta. Näistä tarpeista nousi ajatuksia eri pitkäaikaissairauksien yhdistämisestä toistensa vertaistueksi. Voisiko esimerkiksi reumanuorella ja diabetesnuorella olla jotain juteltavaa keskenään? Ja auttaisiko eri pitkäaikaissairaiden nuorten kokemukset tukemaan oman sairauden kanssa jaksamisessa? Näihin jatkokysymyksiin saimme artikkeliamme varten kaksi vastausta, toisen työkseen pitkäaikaissairaita nuoria ohjaavalta ammattilaiselta ja toisen diabetesta sairastavalta nuorelta. Ammattilaisen ajatuksia: Pitkäaikaissairaudesta riippumatta eri sairauteen liittyen suurin hyöty olisi luultavasti siinä, jos sairauteen suhtautuminen saataisiin normaalistettua. Niin, että sairauden merkitys arjessa jäisi mahdollisimman pieneksi. Jos sairauden pystyisi kuitenkin tuomaan esiin mahdollisimman luontevasti. Oppisi (ehkä toisten mallista), miten asian saisi luontevasti tuotua esiin muille. Hyötynä voisi olla myös se, että nuoret oppisivat näkemään sen, että jos nyt joku sairaus piti 18 19

11 saada, niin sitten tämä oli paras vaihtoehto. Todennäköisesti suuri osa kokisi niin, koska omaan sairauteen liittyvät asiat ovat jo niin tuttuja. Haasteena kaikissa vertaisryhmissä on todennäköisesti ns. tavallisten nuorten kiinnostus tulla mukaan. Tai tarve. Jos ryhmissä on vain erityisen hankalassa tilanteessa olevia, on ryhmän hyötyäkin vaikea etukäteen ennakoida ja ryhmän ohjaajalla on edessä vaikea tehtävä. Diabetesnuoren mietteitä: Kyllä, on mahdollista saada vertaistukea, sillä molemmilla on krooninen sairaus, mikä vaikuttaa elämänlaatuun ja tuo mahdollisesti terveydellisiä haasteita. Vertaistuen pitäisi olla mahdollisuus jakaa ajatuksia ja tunteita; vapaus omiin tunteisiin. Vertaistuen pitäisi antaa nuorelle uusia näkökulmia voimavaralähteisiin. Ohjauksen kuuluu olla varsinkin nuorilla perusteellista, unohtamatta kertoa terveysriskeistä, joita diabeetikoille yleensä tulee. Säännöllinen ruokailu ja oikea ruokavalio sekä lääkityksestä, liikunnasta ja päihteistä ohjeistaminen on tärkeää. Diabetespolilla täytyisi perehdyttää nuoria säännölliseen elämänrytmiin. Omahoito, motivaatio ja vertaistuki Yhtenä varsin merkittävänä tuloksena voidaan pitää opinnäytetyön aikana esiin tullutta teorian luomaa keskeisten käsitteiden kiinteää kolmiyhteyttä. Opinnäytetyön aikana havaittiin, että omahoidon, motivaation ja vertaistuen yhteys toisiinsa on välitön. Kun nämä kolme osa-aluetta toimivat ja ovat tasapainossa keskenään, on hoidon onnistuminen ja hyvä elämä pitkäaikaissairauden kanssa mahdollista. Kolmiyhteydestä tehty yksinkertainen kuvio toimii hyvänä lautasmallina pitkäaikaissairaan ohjauksessa. Omahoidon tärkein piirre on saada se näkymään mahdollisuutena muutokseen. Asiakkaan oma halu kertoa ajatuksistaan ohjausta kohtaan ja selkeä näkemys siitä, mihin hän haluaa omahoidolla pyrkiä, luovat hyvät perustat menestykselliselle kuntoutumiselle. (Rintala ym., 55.) Motivaatio ei ole ominaisuus, vaan monimutkaisen prosessin tulos, joka voi vaihdella voimakkaasti. Motivaatioprosessiin vaikuttavat useat eri tekijät, kuten aikaperspektiivi, olosuhteet, tunteet tai usko omaan vaikutusmahdollisuuteen. (Niermeyer & Seyffert 2004, ) Vertaistuella tarkoitetaan sitä vastavuoroista kokemusten vaihtoa, jolla samassa elämäntilanteessa olevat henkilöt tukevat toisiaan. Halu kokemusten ja tiedon jakamiseen tapahtuu kunnioittavassa ilmapiirissä ja tasa-arvoisesti. (Huuskonen 2014.) Artikkelin kirjoittajat ovat kuntoutuksen ohjauksen opiskelijat Minna Pihlavamäki ja Titta Nurminen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Artikkeli perustuu Diabetesliitto ry:n kanssa yhteistyössä toteutettuun opinnäytetyöhön vuotiaiden diabetesnuorten kokemukset omahoidosta ja siihen motivoitumisesta sekä kiinnostuksesta vertaistukeen. Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: theseus.fi/bitstream/handle/10024/79490/ Raatikainen_Ruut.pdf?sequence= Lähteet Meetoo, D. & Gopaul, H Self-management. Empowerment: giving power to people with diabetes. Journal of Diabetes Nursing Vol 9 No co.uk/media/content/_master/1913/files/pdf/ jdn pdf Niermeyer, R. & Seyffert, M Motivaatio. Rastor. Rintala, T.-M., Kotisaari, S., Olli, S., Simonen, R Diabeetikon hoidonohjaus. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Huuskonen, P Vammaispalvelujen käsikirja. Vertaistuki en olekaan ainut

12 Yksilölliset lääkehuoltopalvelut Apteekkikosmetiikka Diabetespalvelu Eläinlääkkeet Liikkujan Apteekki Ilmainen pysäköinti Liikuntarajoitteiset huomioitu Hyvä sijainti Lahdentien ja Lentolan liikekeskuksen läheisyydessä HUOM! UUSI OSOITE: Artturintie 2, Kangasala P ,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min / 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min Avoinna: ma-pe , la NYT MYYNNISSÄ! Kesäteatteriin Lähde katsomaan hersyvän hauskaa komediaa TANKKI TÄYTEEN Tampereen Komediateatteriin la klo Lipun hinta 32 Neil Hardwickin ja Jussi Tuomisen käsikirjoituksen on Komediateatterille dramatisoinut Outi Keskevaari. Näytelmän ohjaa Panu Raipia. Rooleissa mm. Tuire Salenius ja Ilmari Saarelainen. Jalkojen hyvinvoinnista nauttii koko kroppa! Nyt CCSjalkavoiteet toimistopuodistamme edullisesti jalkavoide jäsenhinta 8,50, muille 12 jalkojen kuorintavoide jäsenhinta 10, muille 12 Muista myös käsivoide jäsenhinta 7, muille 10 Poikkea ostoksille Tampereen Diabetesyhdistyksen toimistolle! Meiltä voit ostaa edullisesti apuvälineitä diabeteksen hoitoon ja seurantaan, kuten verensokerimittareita ja -liuskoja, voiteita sekä insuliinikynien muistikorkkeja. Meiltä on saatavissa myös kaikki Diabetesliiton oppaat ja adressit sekä diabetestunnukset. Tervetuloa puotiimme kaikki diabeetikot, läheiset, terveydenhuollon ammattilaiset ja kaikki, joita asia koskettaa: ma ja ke klo 9 14 ti ja to klo Kaupan päälle asiantunteva ohjaus! Jäsenille tuotteita jäsenhintaan! 22 23

13 Puheenjohtaja: Marjatta Stenius-Kaukonen Pohjantie 180, Rautajärvi p Hallitus 2015 Esa Borg (Tampere) p Henrik Korhonen (Tampere) p Erja Kortesmaa (Kangasala) p Tuula Koivisto (Pirkkala) p Timo Koukkari (Ylöjärvi) Johanna Kurela (Tampere) p Paula Mäkelä (Tampere) Matti Pirhonen (Pirkkala) p Taru Tuominen (Kangasala) p Riitta Vuorisalo (Tampere) Tampereen Diabetesyhdistys ry Lähteenkatu 2 4, Tampere p Avoinna: ma ja ke , ti ja to , perjantaisin suljettu Toiminnanjohtaja Jaana Alasentie ( asti) p jaana.alasentie@ tampereendiabetesyhdistys.fi Diabeteshoitaja Outi Viljanen p outi.viljanen@ tampereendiabetesyhdistys.fi Toimistotyöntekijä Liisa-Maria Pietilä p tsto@ tampereendiabetesyhdistys.fi Jalkojenhoitaja Leena Kakko p Ajanvaraus ma ja ti 8 20 ja ke pe Diabeteslääkärit Pirjo Ilanne-Parikka, sisät.el., Diabetesliitto, ylilääkäri Jorma Lahtela, sisät.el., TAYS, ylilääkäri Vastaanotot tiistai- ja torstai-iltaisin Ajanvaraus p Toimistomaksu lääkärin vastaanoton yhteydessä: jäsenet 8 ja ei-jäsenet 15 Mittausten hinnat 2015 Verensokerin mittaus jäsenet 3, muut 5 Pitkäaikaissokeri HbA1c jäsenet 17, muut 20 Kehonkoostumusmittaus jäsenet 8, muut 12 Verenpaineen mittaus jäsenet 2, muut 3 Verensokerimittarin tulostasotarkistus jäsenet 5, muut 8 Itsenäisyydenkatu Pinninkatu Åkerlundinkatu Yliopistonkatu Lähteenkatu Aaltosenkatu Tammelanpuistokatu Tamperetalo Tullintori Tullikatu Sorsalampi Huom! Sisäänkäynti suoraan Lähteenkadulta. Oven eteen voi pysäköidä vammaisten pysäköintiluvalla. on Tampereen Diabetesyhdistys ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimituskunta: Johanna Kurela, Jaana Alasentie, Marjatta Stenius-Kaukonen, Outi Viljanen Taitto ja paino: Hämeen Offset-Tiimi Oy Painosmäärä: 4000 kpl Kannen kuva: Virpi Sirpelä