_ lennon II vanha LAJI min max x n naaraita alku s n gen havainto. Lasiocampidae

Transkriptio

1 Lasiocampidae Poecilocampa populi XX ,29 % Vaikka laji on yleinen, toukkia nähdään hyvin harvoin. Vuonna 1998 valolle tuli parittelematon naaras. Vuonna 1997 (maksimi) laji oli runsaslukuisin kaikista Liperissä havaituista lajeista. Oli erittäin runsas myös vuosina Trichiura crataegi /// ,95 % Toukkia löydetään harvoin. Lajilla on pitkä lentoaika, perhosta näkee usein jopa syyskuussa. Eriogaster lanestris :::: (WIN) Vanhan havainnon lisäksi on vain vuonna 1997 Suursaaresta (692:363) löydetty kotelokehto (KAR & KET), ja kesällä 2003 oli Ylämyllyllä (694:363) (TEM) kaksi toukkapesyettä (satoja toukkia). Vuonna 2015 löytyi mahdollisesti edelliskeväinen toukkapesyeen jäänne Juojärveltä (693:360) suolta. Lasiocampa quercus /// ,79 % * -yksivuotinen Päivällä lentäviä koiraita on nähty parhaana päivänä parisen kymmentä yksilöä tulivat valolle ainoat koiraat (kolme). Naaras tulee hyvin valolle, päivällä sen on nähty lentävän kymmenisen kertaa. Toukkia löytää helposti soilta ja ratapenkoilta, matalilta lehtipuiden taimilta, myös kuivilta heinänkorsilta keväällä. Yksivuotista, myöhemmin lentävää kantaa on tavattu joinakin vuosina, viimeksi vuosina ja Näköhavainnot: (7 44) Macrothylacia rubi XX ,90 % (MAN) Toukkia löytää helposti, niitä on nähty mm. heinäkasveilla, idänkeulankärjellä, raidalla ja voikukalla. Naaras lentää pelkästään yöllä, ja koiras illalla ja yöllä, täällä mahdollisesti myöhempään kuin etelämpänä. On runsas isoilla soilla. Näköhavainnot: (3 140) Dendrolimus pini /// ,76 % * * Toukasta kasvatettu naaras houkutteli kymmenkunta koirasta vaikka lento oli todennäköisesti juuri alkanut ( ). Toukkia löytää melko helposti keväällä ja alkukesällä männyn, ja joskus myös kuusen rungoilta. Feromoneilla houkuteltaessa parhaat paikat olivat yllättäen kuusi- eikä mäntyvaltaisia metsiä. Toisen sukupolven yksilöitä on tavattu Kaatamossa , ja Euthrix potatoria /// ,42 % * Toukkia löytyy kosteilta paikoilta, parhaiten soilta, mutta myös märkäpohjaisilta tienpientareilta ja metsänreunoilta. Cosmotriche lobulina :::: ,10 % Vuonna 1998 yksi koiras tuli Kaatamossa (6940:3608) valolle. Vuodesta 2002 alkaen on tavattu säännöllisesti, joitakin yksilöitä on myös ruudusta (6941:3610). Vuonna 1984 oli mahdollinen toukkalöytö. Vuonna 2005 valolle tuli ainoa naaras. Vuosina oli kumpanakin noin kaksikymmentä koirasta, tämän jälkeen vähemmän, vuonna 2014 oli vain yksi yksilö.

2 Phyllodesma ilicifolium :::: ,98 % Toukkia löytyy harvoin. Ei tavattu vuonna Gastropacha quercifolia * 0 1 <1 19 0,00 % Vuonna 2006 oli yksi koiras Kaatamossa (6941:3610) valolla. Vuonna 2013 oli toinen samalla paikalla. Vuonna 2014 tuli Viinijärvellä valolta. Endromis versicolora /// ,51 % Laji voi olla parittomina vuosina hyvin runsas, esim. vuonna 1993 eräässä koivikossa lenteli aamupäivällä samanaikaisesti noin neljäkymmentä koirasta. Naaraita on nähty yöllä (tavallisimmin kello välisenä aikana) kymmenkunta kertaa, valolle niitä tulee yksitellen joka vuosi. Toukkia näkee hyvin harvoin. Näköhavainnot: (2 200) Aglia tau /// ,46 % Laji on Liperissä runsaslukuinen, lentelee yhtä hyvin kuivilla biotoopeilla kuin soillakin. Vuonna 1998 valolle tuli neljä naarasta. Yöllä naaraita on nähty yli kolmekymmentä, vain kerran se on nähty lennossa auringon paistaessa ( , klo 20.00). Näköhavainnot: (10 100) Saturnia pavonia /// ,00 % Valolle on tullut ainoastaan naaraita. Koiraita on houkuteltu naaraalla kymmenittäin, mutta lennossa se on muulla tavoin nähty vain muutamia kertoja. Toukkia nähdään joinakin syksyinä melko runsaasti. Vuosina ja 2015 valolle ei ole tullut yhtään yksilöä. Sphingidae Mimas tiliae :::: 0 1 <1 19 0,00 % Ensimmäinen havainto on vuodelta 2009 Kaatamosta (6941:3610) valolta. Seuraavan kerran tuli vuonna 2011 Lammulla (692:360) ja Onkisalmessa (693:361) (AK & RAU) valolle. Lammulta löytyi myös vuonna 2012, kaikissa yksi koiras. Keväällä 2013 oli yksi kotelo metri rantaviivasta Koikkalanlahdessa (694:361) sekä yksi yksilö oli Kaatamossa (6940:3608) valolla. Smerinthus ocellatus /// ,15 % * 1881 (ENW) On tavattu myös vuonna 1960 (KON). On keskimäärin aikaisin kiitäjä, eikä lentoaika ole niin pitkä kuin muilla lajeilla. Toisen sukupolven yksilöitä on tavattu , ja Kaatamosta sekä ja Onkisalmesta (AK & RAU). Laothoe populi /// ,41 % * * On runsain kiitäjä. Toista sukupolvea on tavattu joinakin vuosina. Laothoe amurensis /// ,72 % Laji on harvinaistunut 2000-luvulla. Viime vuosina on ollut lähes kateissa, vuosina oli yhdestä kahteen yksilöä, vuonna 2015 ei yhtään. Naaras on tullut valolle yhdeksän kertaa (vuosina 1997, kahdesti sekä 1999 että 2001, sekä vuosina ja 2008), lisäksi se on saatu kahdesti haavimalla. Toukka on hyvin vaikea löytää.

3 Agrius convolvuli * Ensimmäinen havainto on Liperin kirkonkylältä (693:362) (VEH), yksilö istui seinällä tupakkakasvien vieressä. Vuodelta on 2005 kaksi havaintoa, Viinijärveltä (695:361), sekä kirkonkylältä samasta paikasta kuin vuonna 2003 (VAN). Acherontia atropos :::: sec. MAN Ensimmäinen havainto on Salokylältä (694:362) (yksilö toimitettu ->MAN?), myös (T. Juntunen). On mahdollisesti havaittu myös vuonna Yksi yksilö on ollut Liperin Selkärannassa (693:362) (Mervi Hainaro leg.) coll. KUO. Vuonna 1993 tai 1994 Puromäessä (694:363) oli mehiläispesässä ollut yksi yksilö (PEN, suull. tieto elokuu 1997). On löydetty myös (ALK) (valokuvattu). Sphinx ligustri :::: ,00 % Vuonna 1996 Liperin kirkonkylällä oli toukan syönnöksiä, mutta itse toukkia ei löytynyt havaittiin ensimmäisen kerran valolta Kaatamosta (6941:3610). Syksyllä 2002 Kuoringan rannalla olevan asuintalon pihasta (694:362) löytyi kaksi, ja syksyllä 2006 neljä toukkaa. Tuli valolle myös vuosina 2004 (1 ex.), 2006 (2 exx.), 2007 (1 ex.), 2008 (2 exx.), 2009 (1 ex.) ja 2011 (1 ex.), lisäksi vuonna 2007 oli toukkia ainakin kahdessa eri paikassa. Vuonna 2010 oli yksi yksilö päivälevolla Kaatamossa. Vuonna 2012 oli yksi yksilö Kaatamossa ja Onkisalmessa (AK & RAU) sekä neljä Viinijärvellä. Vuonna 2013 oli Roukalahdella (693:363) (TUR) aikuinen sekä toukka Kuoringassa (694:362). Vuonna 2014 oli toukkia Jyrinkylässä (694:363) (VAN). Vuonna 2015 oli paljon toukkia Ylämyllyllä (694:363) (KET) ja Liperinsalossa (693:362) (KET), lisäksi kuusi yksilöä tuli valolle Viinijärvellä. (PK) Sphinx pinastri /// ,98 % * * Aikaisin havainto on Toisen sukupolven yksilöitä on havaittu useammin kuin muista kiitäjistä. Tulee silloin tällöin syötille. Näköhavainnot: (5 20) Hemaris tityus :::: VI.1954 (KON) Vuoteen 1988 asti perhosta nähtiin yksittäin, mutta säännöllisesti. Laji oli kadoksissa Kaatamossa vuodet , lukuun ottamatta aikaista havaintoa (19.5.) vuonna 1993, kunnes vuonna 1998 havaittiin yksi toukka. Seuraavana vuonna havaittiin neljä ja vuonna 2001 viisitoista yksilöä. Tämän jälkeen lajia on nähty noin kymmenen yksilöä vuodessa. Perhonen esiintyy harvalukuisena tienpientareilla ja muilla ketomaisilla paikoilla kaikkialla kunnassa, erityisen hyvin junanradan varressa. Vuonna 2003 perhosta nähtiin poikkeuksellisen myöhään, mm. kopula Vuosi 2015 oli lajille hyvä. Kuopion museossa on yksitoista liperiläistä yksilöä vuosilta Näköhavainnot: (0 22); Honkalampi näköhavainnot: (0 25) Hemaris fuciformis :::: On tavattu Honkalammelta, jossa toukan on havaittu elävän köynnöskuusamalla (Lonicera caprifolium ). Lajin varsinainen ravintokasvi lehtokuusama (Lonicera xylosteum ) on Liperissä harvinainen. Yllättäen havaittiin Kaatamossa , lähimpään tiedossa olevaan ravintokasviin on matkaa noin 5 km. Esiintyy myös kirkonkylällä (693:362) köynnöskuusamassa (VAN). Vuonna 2010 toukka oli lehtokuusamassa Viinijärvellä. Vuonna 2013 Viinijärvellä (6951:3615) oli yksi aikuinen yksilö ja vuonna 2014 oli toukkia rusokuusamassa Jyrinkylässä (VAN). Näköhavainnot: (0 3) Macroglossum stellatarum ::::

4 Havaittiin ensimmäisen kerran Sikosaaresta (6934:3635) vuorenkilven (Bergenia ) kukilta (BRO). Kukalla olevaa yksilöä oli heinäkuussa 1996 seurattu useita minuutteja Liperin kirkonkylällä (6938:3622) (HEL). Itse näin lajin Ylämyllyllä (694:363). Hyvänä vaellusvuotenaan 2006 perhonen nähtiin kolmesti Liperissä, kahdesti Vaiviossa (695:362), ja kerran Häyrynlahdessa (694:362). Vuonna 2013 oli alkukesällä Kaatamossa (6941:3610) mäkitervakon kukilla. Hyles gallii /// ,56 % ? 1956 (KON) Kahdesti on nähty toisen sukupolven yksilö (tai vaeltaja), ja Huom! Kyseessä on voinut olla jokin muu Hyles -laji (pieni tod.näk.). Kerran on nähty imevän käsisyöttiä, muttei koskaan ole mennyt syöttirysään. Näköhavainnot: (4 70). PK Deilephila elpenor /// ,84 % * * Tulee hyvin syötille. Näköhavainnot: (4 30) Deilephila porcellus :::: 0 2 < VII.1946 (KON) On mahdollisesti jälleen leviämässä kuntaan, sillä vuonna 2011 havaittiin Lammulta (692:360), vuonna 2012 Kaatamosta (6940:3608) kahdesti sekä vuosina 2013 ja 2015 Viinijärveltä. Toistaiseksi kaikki havainnot ovat valolta. Ennen näitä laji oli havaittu viisikymmentä vuotta sitten, vanhoja kokoelmayksilöitä on ainakin heinäkuu 1946 (KON) coll. KUO, (KON) coll. KUO, 1961 (KTE) coll. MAN. Hesperiidae Pyrgus malvae /// VI.1947 (KON) Ei tavattu vuonna Liperin taras-muodon yksilöt on tavattu vuosina 2003, 2008 ja , kaikkina yksi yksilö. Vuosina laji oli runsas. Lajin löytää helposti yölläkin sviippaamalla soiden kasvillisuutta, varsinkin heiniä. Pyrgus alveus :::: 0 1 < VII.1946 (KON) On hyvin vähälukuinen. Ensimmäinen tiedossa oleva talletettu yksilö on heinäkuulta 1946 (KON) coll. KUO, tämän jälkeen on havaittu vuosina 1963 coll.?, Kuoringasta (NAU) coll. KUO, sekä vuosina 1993, 2001 ja Kaatamosta yhdet yksilöt. Vuosina oli Ahonkylässä (695:360). Carterocephalus palaemon :::: 0 3 < VI.1946 (KON) Ennen vuotta 1993 tavattiin joitakin yksilöitä vuosittain (max. 6 exx.). Vuosina tavattiin vain kerran, vuonna Laji mahdollisesti havaittiin Vaivion harjulla, mutta varmuudella oli kolme yksilöä Kaatamossa. Vuosina 2000 ja 2001 oli yhdet havainnot, vuonna 2010 tavattiin seuraavan kerran Kaatamossa (694:360). Laji on lähes kateissa, muttei ole kokonaan hävinnyt? Carterocephalus silvicola /// VI.1954 (KON) Kannanvaihtelu on melko voimakasta. Kuuden huonon vuoden jälkeen lajia tavattiin varsin runsaana vuosina 2000 (28 exx.) ja 2001 (33 exx.), tämän jälkeen on ollut vähälukuisempi. Vuodet olivat lajille kuitenkin melko hyviä.

5 Thymelicus lineola X (WIN) Oli selvästi runsain vuonna Tämän jälkeen on havaittu tasaisesti noin sataviisikymmentä yksilöä vuodessa. Ochlodes sylvanus /// * (RÄS) Vuosi 2006 oli lajin selvästi paras, myös ainoa, jolloin lajia on tavattu yli sata yksilöä. Ainoa toisen sukupolven yksilö oli vuonna 2010 (KET). Papilionidae Parnassius apollo (S.Tuomela) Ainoa havainto on vuonna 1959 Häyrynlahdesta (694:362) talletettu yksilö (TUO). Papilio machaon :::: VI.1946 (KON) 2000-luvulla lajia on tavattu huonosti, mutta vuosi 2011 oli lähes ennätysvuotensa 1995 veroinen. Aikuisten yksilöiden lisäksi vuonna 2011 havaittiin poikkeuksellisen paljon toukkia, jopa yli sata kappaletta. Pieridae Leptidea juvernica :::: ** -toinen sukupolvi Vuonna 2012 oli kaksi toisen sukupolven yksilöä, 4.8. Viinijärvellä ja Kaatamossa (694:361). Vuonna 2013 oli toisen sukupolven yksilöt Käsämässä (695:362) ja 3.8. Kaatamossa (694:361). Vuonna 2014 oli ensimmäiset ykkössukupolven yksilöt Ahonkylässä (695:360) ja Lautasuolla (TEM), samana vuonna oli myös toisen sukupolven yksilöitä Kaatamossa ja Kuoringassa (694:362). Vuonna 2015 ensimmäisen sukupolven yksilöitä oli Ahonkylässä (695:360), Huistinvaarassa (693:360), Kaatamossa (694:360, 694:361), Korpivaarassa (694:360), Lautasuolla (TEM), Liperinsalossa (692:362), Naurislammella (693:360), Pärnävaaralla (695:363), Roukalahdella (693:362), Tutjunniemessä (692:363) ja Viinijärvellä (695:361) yhteensä kymmeniä yksilöitä. Ensimmäisen sukupolven yksilö oli lennossa vielä Leptidea sinapis /// ,00 % * * Toinen sukupolvi on tavattu , , , , ja Myöhäisiä yksilöitä on havaittu , , sekä Anthocharis cardamines /// * Lajin kanta vaihtelee melko voimakkaasti. Vuonna 2004 tavattiin useita yksilöitä heinäkuun puolessa välissä, viimeinen 17. päivä. Myöhäinen yksilö oli myös oli lennossa kaksi naarasta ja yksi naaras. Vuonna 2014 laji oli hyvin vähälukuinen. Aporia crataegi XX VI.1954 (KON)

6 Vuonna 1995 laji oli poikkeuksellisen runsas, sitä tavattiin noin 2100 yksilöä. Vuosina pois lukien vuosi 1995 keskiarvo oli 300 yksilöä, vuosina se oli selvästi pienempi, vain 122 yksilöä. Vuonna 2004 perhosta oli runsaasti ympäri Suomea, mutta Liperissä laji ei ollut kovinkaan runsas. Vuonna 2010 lajia tavattiin jälleen yli kolmesataa yksilöä. Pieris brassicae :::: ** VIII.1953 (KON) kotimainen polvi On tavattu noin joka toinen vuosi. Täällä perhosen ei ole havaittu talvehtivan. Jäi havaitsematta neljänä vuotena peräkkäin Vuonna 2015 oli Ahonkylässä (695:360). Pieris rapae /// ** 1946 (KON) kotimainen polvi Tavataan nykyisin edellistä lajia useammin, myös tätä runsaampana. Pieris napi XX ** VI.1946 (KON) kakkospolvi Yleinen laji, vuosi 2009 oli lajille todella huono. Seuraavana vuonna 2010 laji oli kuitenkin kaikkein runsain, ja ennätys rikkoontui jo seuraavana kesänä Pieris daplidice :::: Kunnan ensimmäinen yksilö havaittiin Seuraavan kahden viikon aikana perhosta nähtiin yhteensä 33 yksilöä useassa eri paikassa. Vuonna 2010 perhosta oli jälleen muutaman päivän ajan ( ), ja sitä nähtiin parhaimmillaan 24 exx. yhdessä päivässä, yhteensä yli kuusikymmentä yksilöä. Seuraava tänne yltänyt vaellus oli jo vuonna 2011, mutta Liperissä perhosia nähtiin vähän, vain kuusi. Colias hyale :::: 0 2 < VIII.1947 (KON) Atlaksessa on vanha havainto neljästä eri ruudusta, joista yksi on Konosen Viinijärven havainto vuodelta Seuraava havainto on Kaatamosta (6941:3610). Vuonna 1995 lähikunnissa (Rääkkylä, Pyhäselkä, Joensuu) perhosta havaittiin yhteensä kymmeniä yksilöitä, Liperistä lajia ei kuitenkaan löydetty. Vuonna 2013 oli yhdet yksilöt Onkisalmessa (RAU) ja Ahonkylässä (695:360). PK Colias palaeno /// * Tämä perhonen harhailee biotoopeilla, missä ravintokasvia ei ole, muita suolajeja enemmän. Gonepteryx rhamni XX VIII.1954 (KON) syksy Vuonna 1995 saatiin mosaiikkigynandromorfinen yksilö Kaatamosta (6941:3610). Perhosen toinen puoli on koiraan, ja toinen naaraan värinen, kummallakin puolella on toisen sukupuolen siiven värisiä läiskiä. Aikuistalvehtijoiden kannat vaihtelevat suuresti, mutta tällä lajilla kannanmuutokset ovat selvästi pienempiä. Todella myöhäinen talvehtinut naaras oli lennossa Lycaenidae Thecla betulae :::: 0 6 <

7 Naapurikunnista vuosia aiemmin löydetty laji havaittiin viimein Liperistä vuonna Keväällä löytyi yksi muna Viinijärveltä hiihtoladun reunan tuomesta, ja myöhemmin kaksi munaa Korpivaarasta (694:360) pihatuomesta (AK & ANT). Vuonna 2014 oli munia sekä Viinijärvellä ja Kaatamossa (6940:3611), myös aikuinen yksilö Viinijärvellä. Vuonna 2015 yksi muna löytyi Hovattavaarasta (694:362). Satyrium pruni :::: Esiintyy paikallisena Korpivaarassa (694:360) (ANT, AK), josta on havaintoja useilta eri vuosilta, myös yksi muna keväällä Näiden havaintojen lisäksi on vain muutama muu havainto, Kaatamosta (6941:3609), Kirkonkylältä (693:362) (HOK), vuonna 2009 Siikakoskelta (694:361) ja yksi toukka Viinijärveltä vuonna Vuonna 2014 oli munia Viinijärvellä. Vuonna 2015 munia oli Ahonkylässä (695:360) ja Korpivaarassa (AK & ANT), sekä loppuun kulunut yksilö Korpivaarassa (694:360) Callophrys rubi XX ,00 % * V.1954 (KON) Myöhäisin näköhavainto on Ainoa toisen sukupolven yksilö oli syyskuussa Lycaena phlaeas /// ** VI.1946 (KON) kakkospolvi On selvästi runsastunut viime vuosina, soramontuilla ja ratapihoilla tavallinen laji, jota yleisen toisen sukupolvensa vuoksi tavataan lähes läpi kesän. Lajin esiintymispaikalle on hyvin tyypillistä, että siinä on kasvillisuudesta paljasta (hiekka)maata. Vuonna 2011 oli ilmeinen kolmospolven yksilö. PK Lycaena helle (MAN) Tiedossa on vain vanha havainto. Lycaena virgaureae XX (KON) On yleinen laji, jota tavataan vähintään kymmeniä yksilöitä vuosittain. Lycaena hippothoe /// (KON) Kannanvaihtelu on voimakasta, mutta vain yhtenä vuotena lajia ei ole tavattu luvulla oli useita hyviä vuosia, laji ei ole ainakaan harvinaistunut. On Honkalammen (694:362) kohdilla ratavarressa paikoittain runsas. Vuosi 2010 oli lajille hyvä, vuonna 2011 oli vielä runsaampi, jolloin saatiin myös useita uusia havaintopaikkoja. Cupido minimus :::: Yksi esiintymä Vaivion harjulla (695:362), jossa laji oli parhaimmillaan runsas. Nykytilanne on huolestuttava, ja on mahdollista että laji on jo kadonnut Liperistä (vuosina lajia ei tavattu). Atlaksessa on havainto ennen vuotta 1988 ruudusta (694:362). Cupido argiades * 0 1 < * Ensimmäinen havainto on Siikakoskentien varresta apilapellolta (694:361) saatu vaeltanut koiras. Vuonna 2014 oli samoilla pelloilla toinen koiras, molemmat toista sukupolvea. Celastrina argiolus /// * 1957 (MAN)

8 Heinä-elokuussa 2006 lenteli toistakymmentä kakkospolven yksilöä. Erittäin hyvinä kakkospolvien kesinä näitä ei kuitenkaan tavattu, sen sijaan yksi naaras oli elokuussa Myös vuonna 2013 oli toisen sukupolven yksilöitä. Scolitantides vicrama (KON) Vuodesta 1946 alkaen oli parinkymmenen vuoden ajan havaittu radanvarressa, sähkölinjan alla ja mäntykankaiden reunoilla Viinijärven ja Honkalammen välillä, ollen runsas ja laajalle levinnyt, esim. kerralla oli talletettu yli 40 yksilöä. (KON, MAN, NAU, PEK, RÄS, coll. MAN, coll. KUO). Esiintyi 1980-luvulla myös Kaatamossa (6941:3610) (AK) mäkirinteessä sähkölinjan alla. On hävinnyt kunnasta. Glaucopsyche alexis VI.1946 (KON), 1946 (SAR) Uusia havaintoja ei ole. Eräs havainto on myös 1956 (MAN). Kokoelmayksilöitä on useita, kesäkuu 1946 PK:Viinijärvi 6 exx. (KON) coll. KUO & coll. MAN, ex. coll. KUO, 1 ex. (MAN) coll. MAN ja 1 ex. coll. Jalas, (KNT) coll. MAN(?) ja (695:362) (KNT) coll. KUO. Glaucopsyche arion :::: (WIN), VII.1946 (KON) Tunnettu esiintymä on Kuoringassa (6949:3623 4), jossa lajia tavataan korkeintaan joitakin kymmeniä yksilöitä vuodessa. Tästä paikasta on ilmoitettu yli kolmesataa yksilöä vuosina Lajia on tavattu useilta kohdilta (kymmenkunta eri kilometriruutua) läheltä nykyistä elinpaikkaa, mahdollisesti vieläkin tavataan radan varressa viiden kilometrin matkalla. On tavattu myös Honkalammelta (6947:3629) vuosina (MÄK) ja Pärnävaaralta vuonna 1986 (BLO). Näiltä paikoilta laji lienee hävinnyt? Katso tarkemmin (Pajari 1999). Lisäksi Käsämästä tienvarresta (6950:3621) on löydetty neljänä tai viitenä vuotena, viimeksi vuonna 2011, laji elää melko varmasti myös tässä. Yllättävä uusi havainto oli yli 12 km Kuoringasta länteen kesällä 2011 Ahonkylässä (695:361). Vuonna 1990 on havaittu 209 exx., lähinnä Mika Pajarin laskemia yksilöitä. PK Plebeius artaxerxes :::: (WIN) Ensimmäinen havainto on vasta vuodelta 1993, mutta maksimi on vuodelta luvulta on vähän havaintoja. Vuodet olivat hieman parempia. Lentelee kauempana ravintokasvistaan kuin eumedon. PK Plebeius nicias :::: 0 4 < (MAN) On tavattu vuosina 1995 (4 exx.) ja 1998 (3 exx.) ruudusta (695:362) (SAL & MAT, AK), Kuoringasta ainakin vielä vuonna 1988 (MAK), sekä 1980-luvulla Vaiviosta (695:363) melko runsaana (VUO). Tämän paikan nykytilanne ei ole tiedossa. Yllättäen oli yksi koiras Kaatamossa (6941:3610) tienpenkalla. Plebeius eumedon /// (MAN) On paikoittainen, mutta oikealla paikalla runsaana esiintyvä laji. Plebeius argus /// (MAN) On runsain soilla, esiintyy yleisenä myös mm. tienvarsilla. Kedoilla ja niityillä on seuraavaa lajia yleisempi. Plebeius idas /// * 1939 (WIN)

9 Kuten edellinen laji, esiintyy parhaiten soilla, hakkuuaukoilla ja metsäteiden reunoilla, erityisen runsaana kanervakankailla. Jos lämpötila yöllä on vähintään +20 astetta, tämä perhonen lentää aktiivisesti myös yöllä Kuoringassa kello oli lennossa kuusi yksilöä, ja vuonna 2010 Ahonkylässä (695:361) kahteen otteeseen yöllä kymmeniä yksilöitä. Samana vuonna tässä oli myös toisen sukupolven yksilöitä. PK Plebeius optilete /// VI.1954 (KON) Esiintyy parhaiten soilla, usein myös mäntykankaiden reunoilla. Nähdään usein istumassa hiekkateillä. Oli runsas vuonna Plebeius semiargus /// (RÄS) Kannanvaihtelu on melko voimakasta. Vuonna 2010 oli ratavarressa Honkalammen lähellä (694:362) erittäin runsas, muutaman sadan metrin matkalla oli jopa kaksisataa yksilöä. Plebeius amandus /// * VII.1946 (KON) Lajin runsaus on vaihdellut vähän. Vuonna 1999 on ainoan kerran tavattu toinen sukupolvi. Plebeius icarus /// ** VII.1946 (KON) On melko paikoittainen. Viihtyy matalakasvuisilla ja paahteisilla paikoilla. Vuonna 2010 toinen sukupolvi oli hyvin runsas, ja perhosta tavattiin useista paikoista, mistä ykköspolvestakaan ei ollut aiempia havaintoja. Nymphalidae Argynnis paphia /// * Ensimmäinen näköhavainto on yhdestä koirasyksilöstä Kaatamossa (6941:3610), samassa ruudussa oli yksi naaras, ja kaksi koirasyksilöä vuosina Vuonna 2004 perhosta tavattiin seitsemän, jonka jälkeen vuosittain yksilöä, vuosina vielä enemmän. Vuonna 2012 oli runsain isoista hopeatäplistä. Tumma valesina-muoto on tavattu ainakin 17 kertaa, joista viisi vuonna 2010 ja kolme vuonna Muitakin havaintoja lajista Liperissä on olemassa, esim. (Marttila ym. 1991, s. 206). Sotavallan mukaan laji on havaittu Liperistä vielä aiemmin. Argynnis aglaja /// * Kannanvaihtelu on melko pientä, ainoa poikkeava vuosi oli 1995, jolloin lajia oli moninkertaisesti keskiarvoon verrattuna. Vuonna 2012 Kolehmalassa (692:362) oli melanistinen yksilö, jonka etusiivet olivat lähes mustat. Argynnis adippe /// VII.1954 (KON) Hopeatäplätön cleodoxa-muoto on harvinainen. Argynnis niobe :::: (KON?)

10 Esiintyy ainakin Kuoringassa, Pärnävaaralla, Vaivion harjulla ja Ylämyllyllä, vuonna 2000 oli Kolehmalassa (692:361) (RAU), sekä on esiintynyt vuosina Mutkanvaarassa (693:361) (RAU). Hopeatäplätöntä muotoa on tavattu muutaman kerran, kerran myös täysalbiinoyksilö. Lajista on paljon vanhoja museoyksilöitä kunnasta, esim. Kuopion museossa on lähes kaksikymmentä yksilöä. Vuonna 2009 oli ensimmäisen, ja toistaiseksi ainoan kerran, Kaatamossa (694:360). Vuonna 2014 löytyi Ahonkylästä (695:360). Perhosen suomenkielinen nimi on aivan oikea; tätä tapaa hyvin harvoin muualta kuin jonkinlaisilta rinteiltä. Issoria lathonia * 0 1 <1 21 * VIII.46 (KON) On saatu vuonna 2002 Ylämyllyltä (694:363) (PAJ). Vanhoja kokoelmayksilöitä on ainakin PK:Viinijärvi (KON) ja elokuu 1946 (KON) (gen. II) coll. KUO. Brenthis ino /// VII.1946 (KON) Esiintyy jokseenkin tavallisena myös isoilla soilla, vaikkei tätä suolajina ehkä pidetäkään. Boloria eunomia /// On runsaslukuisin suon hopeatäplistä, ja esiintymispaikkavaatimuksiltaan myös vähiten tarkka. Tätä lajia ei kuitenkaan koskaan ole tavattu muualta kuin suolta. Boloria euphrosyne /// VII.1953 (KON) Tyypillinen (havu-)metsäympäristön laji, joka esiintyy tavallisena myös soilla. Boloria selene XX * * Toinen sukupolvi on tavattu ensimmäistä kertaa , tämän jälkeen seitsemänä vuotena. Vuonna 2010 toinen sukupolvi oli runsas, ja niitä nähtiin useita yksilöitä päivässä. Kerran on tavattu täysalbiinoyksilö, ja kahdesti tummentunut yksilö, jälkimmäiset vuonna Boloria freija :::: 0 5 < Tunnetaan vain yksi esiintymä Honkalammelta (694:362), josta on yksittäisiä havaintoja, yhteensä on havaittu yhdeksän yksilöä. Vuonna 2000 useasta käyntikerrasta huolimatta lajia ei havaittu, eikä lajia ole enää tästä tavattu. Itse suolla ei ole tapahtunut mitään silminnähtävää muutosta. Boloria frigga :::: Tunnettiin vain samalta paikalta kuin edellinen laji, jossa perhosta oli nähty vuosina 1994, 1997 ja Vuonna 2006 löytyi ojittamattomalta suolta Naurislammelta (693:360) (myös vuonna 2010), ja vuonna 2007 kunnan isoimmalta suolta Karpanrimmeltä (694:360). Vuonna 2009 laji havaittiin uudelta suolta, ja uudesta kymppiruudusta (693:361) (AK & MTR). Vuonna 2011 oli jälleen suurimmalla suolla, lisäksi löytyi yllättäen Arvinsalmesta järvenrannasta (692:363) (AK & TAS), myös Roukalahdelta pieneltä suolta (693:363) (AK & TAS). Honkalammen suolla laji elää edelleen, tässä ei ole käyty joka vuosi, perhonen on havaittu vuosina 2008 ja Boloria aquilonaris /// VI.1946 (KON) Tavataan kaikilta suuremmilta soilta, myös muutamasta kosteikosta. Silloin tällöin harhailee kuiville biotoopeille. Araschnia levana :::: *

11 Löytyi Liperistä vasta vuonna 2005, jolloin oli kolme yksilöä eri paikoilla. Vuonna 2006 oli yksi yksilö Roukalahdella, vuonna 2007 oli yhdet yksilöt Kaatamossa ja Korpivaarassa (694:360) (ANT), jossa oli myös toukkia. Vuonna 2008 oli vain Korpivaarassa (ANT), mutta vuonna 2009 laji oli selvästi runsastunut, ja sitä tavattiin ainakin kahdeksan yksilöä kolmesta eri kymppiruudusta (693:361, 694:360, 694:363). Tämän jälkeen on tavattu viitisentoista yksilöä vuodessa. Toista sukupolvea on ollut vuosina ja Vuonna 2015 oli Kaatamossa keskenkasvuisia toukkia omituiseen aikaan Vanessa atalanta /// ,33 % * 1946 (KON) kotimainen polvi Vuodesta 1998 alkaen on havaittu joka vuosi. Alkukesällä tavattuja vaeltaneita yksilöistä tavataan nykyisin lähes vuosittain. Oli selvästi runsain vuonna 2009, jolloin oli kesän runsain päiväperhonen yli kahdeksallasadalla yksilöllään. Tulee joskus liiankin hyvin syötille. Vanessa cardui /// * VIII.1946 (KON) kotimainen polvi Oli runsas vuonna 1996, jolloin saatiin ainoan kerran syöttirysästä luvulla on tavattu joka vuosi. Oli hyvin runsas vuonna 2009, jolloin perhosta nähtiin poikkeuksellisen paljon jo alkukesällä. Sen sijaan vuonna 2011 nähtiin vain yksi yksilö ja vuonna 2012 laji jäi kokonaan puuttumaan. Nymphalis io /// syksy Vielä 1990-luvulla oli harvinainen, ja talvehtineita yksilöitä tavattiin vain vuosina 1993 (4 exx.) ja 1997 (1 ex.). On runsastunut voimakkaasti, vuonna 2006 laji oli kuitenkin vähälukuinen. Vuodesta 2000 alkaen talvehtineita yksilöitä on tavattu joka vuosi. Talvehtinut yksilö oli lennossa vielä Nymphalis urticae XX * (KON) syksy Keväällä 1997 perhosta tavattiin kohtalaisesti, syksyllä enää vähän. Vuosina laji oli lähes kateissa, keväällä sitä nähtiin 1 2 exx., syksyllä ei kertaakaan. Vuonna 2000 laji oli hieman runsastunut, sitä tavattiin parikymmentä yksilöä. Vuonna 2001 laji oli "lähes normaali", ja vuodesta 2002 alkaen jälleen runsas. Vuosina oli jälleen vähälukuinen. Perhosella esiintyy toista sukupolvea, joka on ulkonäöstä vaikea erottaa aiemmin kesällä kuoriutuneista perhosista. Tämän sukupolven toukkia on nähty ainakin kahtena vuotena syksyllä, joten jopa kolmas sukupolvi voi olla mahdollinen. Nymphalis xanthomelas :::: syksy Yksi näköhavainto oli Siikakoskella (694:361), Suomen muihin havaintoihin verraten laji oli luultavasti tämä. Vuonna 2005 saatiin myös syöttirysästä. Vuonna 2012 oli kolme yksilöä, Käsämässä (695:362), Tutjussa (692:363) (AK & TAS) ja Lautasuolla (694:363) (TEM). Vuonna 2013 oli yksi talvehtinut yksilö Kaatamossa. Kesällä 2013 perhosta oli yli sata yksilöä kahdessatoista eri kymppiruudussa, ilmeisesti kaikki vaeltaneita yksilöitä. Keväällä 2014 oli muutamia talvehtineita yksilöistä, uutena ruutuna oli Liperinsalo (692:362). Loppukesällä oli ensimmäistä kertaa kotimaista kantaa, mutta vain yksittäisiä yksilöitä. Keväällä 2015 laji nähtiin Honkalammella (MÄK), Korpivaarassa (ANT) ja Kaatamossa (694:361), syksyltä ei tullut havaintoja. Nymphalis antiopa XX ,58 % *

12 syksy Lämpiminä öinä lentää joskus hämärässäkin (keväällä), on nähty vielä kello 23.00:n jälkeen. Vuonna 2015 oli yksi talvehtinut yksilö syöttirysässä vielä Nymphalis vaualbum * 0 1 < Yksi yksilö oli Kaatamossa rannassa (694:361) syöttirysässä. Nymphalis c-album XX ,16 % * * syksy On yleinen laji, jota tavataan usein yli sata yksilöä vuodessa on nähty melanistinen yksilö, joka näytti lennossa aivan mustalta. Vuosi 2006 oli tavallista paljon huonompi. Vuonna 2010 havaittiin ainoan kerran kesäpolvea eli toista sukupolvea, yhdet yksilöt Kaatamosta (694:361) ja Viinijärveltä. Euphydryas maturna :::: (KON), 1960 (MAN) Elokuussa 1997 havaitsin viisi toukkayhdyskuntaa kangasmaitikalta (Melampyrum pratense ) Roukalahdelta (6930:3632), näissä oli yhteensä satoja pieniä toukkia. Yhdyskunnista neljä sijaitsi neliömetrin alueella hakkuuaukean reunalla, ja viides kahdensadan metrin päässä edellisistä rehevässä lehtimetsässä(!). Vuosina perhosta havaittiin keskimäärin alle neljä yksilöä vuodessa. Laji näyttää hieman runsastuneen, vuosina on nähty toistakymmentä yksilöä vuodessa, vuonna 2013 eniten, 21 exx. Melitaea athalia /// (KON) Yksilömäärät ovat olleet tasaisia 1990-luvun puolesta välistä, hieman taantunut tätä aiemmasta. Vuosi 2014 oli lajille erittäin hyvä, myös seuraava säiden puolesta vieläkin huonompi vuosi Kaksi yksilöä oli lennossa vielä Limenitis populi /// Oli runsain vuonna Tulee kohtalaisesti syötille, naaras selvästi koirasta paremmin. On tavattu kahdesti elokuussa, molemmat yksilöt olivat naaraita. Vuonna 2009 lajia ei tavattu, myös edellinen vuosi 2008 oli lajille hyvin huono. Vuonna 2010 oli neljä perhosta, tämän jälkeen laji on hieman runsastunut. Vuonna 2012 oli melanistinen lähes musta yksilö Kaatamossa (6940:3608). Vuosi 2013 oli lajille hyvä, seuraavina kahtena vuotena oli vähälukuinen. Apatura iris :::: Ensimmäinen yksilö oli vuonna 2005 syöttirysässä Kaatamossa (694:361), vuonna 2006 oli kaksi yksilöä Roukalahdella ja Tutjussa (692:363, 693:363) (AK & TAS), sekä kaksi yksilöä Leppälahdessa (693:361) (RAU). Vuonna 2007 oli yksi yksilö Korpivaarassa (694:360) (ANT). Vuonna 2012 oli yhdet yksilöt Kaatamossa (694:361) ja Kolehmalassa (692:361). Vuonna 2013 oli kolme yksilöä Kaatamossa (694:361, 6940:3608), yhdet Ahonkylässä (695:360), Lautasuolla (TEM) ja Onkisalmessa (RAU). Vuonna 2014 oli yhteensä seitsemäntoista yksilöä, uusina kymppiruutuina Juojärvi (693:360) ja Viinijärvi oli kaksi omituisen myöhäistä yksilöä Kaatamossa (694:361). Vuonna 2015 oli vielä enemmän havaintoja, uusina ruutuina Hovattavaara (694:362) (KAK). Apatura ilia :::: 0 3 <

13 Kaksi yksilöä tuli Tutjusta syötiltä vuonna 2010 (AK & TAS). Mahdollinen näköhavainto tehtiin samana vuonna Kaatamossa (694:360). Yksi yksilö oli Roukalahdella (693:363) vuonna 2011 (AK & TAS), myös Kaatamossa (694:361). Vuonna 2012 oli kaksi yksilöä Lautasuolla (TEM). Vuonna 2013 oli yksi yksilö Kaatamossa (694:361) ja toinen lentokentällä (695:363). Ei tavattu vuonna Vuonna 2015 oli Ahonkylässä (695:360), Roukalahdella (693:363) (AK & TAS) ja Viinijärvellä. Pararge aegeria :::: * Havaittiin ensi kerran Kaatamosta (6941:3610). Seuraava yksilö oli Kaatamossa yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna Perhosta on nähty Onkisalmessa (693:361) vuosina , 2005, 2010 ja 2014 (RAU). Vuonna 2008 löytyi Huistinvaarasta (693:361) vahva esiintymä vanhasta rinnekuusikosta, jossa oli seuraavana vuonna myös yksi toisen sukupolven yksilö. Vuonna 2009 oli myös ruudussa (694:360). Vuonna 2010 oli yksi toisen sukupolven yksilö Onkisalmessa (RAU). Perhosta oli Lammulla (692:361) kuusikossa runsaana vuonna 2011, tavattiin myös toisesta paikasta Lammulta ruudusta (692:360). Vuonna 2013 löydettiin kolmesta paikasta Korpivaarasta 693:361 (AK), 694:360 (AK) ja 694:360 (ANT) ja Kaatamosta rannasta (694:361), yhteensä seitsemän yksilöä. Kaikki nämä havaintopaikat olivat uusia. Vuonna 2013 oli lisäksi toisen sukupolven yksilöt Kaatamossa ja Onkisalmessa (RAU). Vuonna 2014 oli vain Onkisalmessa (RAU). Pararge maera /// ,00 % VI.1954 (KON), 1958 (MAN) Kannanvaihtelu on pientä, tälläkin lajilla paras vuosi oli Pararge petropolitana /// (KON) Laji on harvinaistunut 2000-luvulla. Vuodet ovat olleet lajille hieman parempia. Coenonympha tullia :::: VII.1954 (KON) Esiintyy muutamilla kunnan soilla jokseenkin runsaana, mutta vaatii heinäisen suon, eikä löydy isoiltakaan soilta ellei sopivaa biotooppia ole. Vuonna 2003 yksi yksilö lensi kedolla Kaatamossa vähintään kilometrin päässä lähimmästä suosta, ja lähes kymmenen kilometrin päässä lähimmästä tunnetusta esiintymispaikasta. Toinen yksilö tavattiin tienpenkalta n. 500 metrin päässä suolta, jossa laji säännöllisesti esiintyy. Kolmas havainto muualta kuin suolta on autiotalon pihalta vuonna 2008, ja vuonna 2009 yksi perhonen lensi ratavarren penkalla. Vuonna 2010 kaksi yksilöä oli yhtä aikaa lennossa samassa paikassa kuin edellisenä vuotena ratavarressa. Nähtävästi laji esiintyi siinä, täysin erilaisella biotoopilla kuin normaalisti suolla. Coenonympha glycerion VII.1954 (KON) Tunnetaan vain vanhoja kokoelmayksilöitä, 1954 PK:Viinijärvi (KON) coll. MAN, VII.1954 PK:Viinijärvi (KON) (4 exx.) coll. KUO, PK:Viinijärvi (PEK) coll. KUO. Viimeinen havainto on PK:Liperi (MÄN) coll. KUO. Laji esiintyy edelleen Joensuun Hammaslahdessa lähellä Liperiä, myös muualla Joensuun kaakkoispuolella, ja vaikuttaa runsastuvan. Coenonympha pamphilus /// * (KON)

14 Esiintyy paikoittaisena mutta runsaana useassa kohdassa, kuten lentokentällä ja Pärnävaaralla, sekä monessa kohdassa Ahonkylän (695:360) ja Ylämyllyn (694:363) välissä junanradan varressa. Vain joitakin havaintoja on Joensuusta Kuopioon menevän junanradan eteläpuolelta; vuodelta 1995 oli Kaatamon ainoa havainto, tämäkin (Turkuun menevän) junanradan penkalta (6940:3607). Vuonna 1960 on havaittu Onkisalmesta (693:361) (RAU), sekä samasta paikasta myöhemmin vuonna 2002 (RAU). Joitakin yksilöitä on ollut Lautasuolla (TEM), viimeksi vuonna Vuonna 2010 oli ensimmäisen kerran toisen sukupolven yksilöitä Ylämyllyn asemalla ja lentokentän reunalla, myös vuosina 2011 ja Kuopion museossa on yli 40 talletettua yksilöä Liperistä vuosilta Vuonna 2015 tavattiin vain kaksi yksilöä. Aphantopus hyperantus XX ,00 % (KON) On kunnan yleisin ja runsain päiväperhonen. Lentää usein pilvisinä päivinä, ja lämpimillä paikoilla yölläkin, jos lämpötila on korkea. Maniola jurtina * Laji on saatu Liperistä vuonna 1954 (Marttila ym. 1991). Itse hieman epäilen tätä havaintoa, sillä Mannelinin mukaan (mainittu kahdessa kohdassa) laji on saatu aiemmin, ennen vuotta Mannelin kirjeessään vuonna 1961 kysyi Mauri Konoselta, oliko hän saanut tätä lajia Liperistä (Kononen asui Liperissä vuodesta 1946 vuoteen 1960), ja hän vastasi tähän ei havaintoja Viinijärveltä (=Liperistä). Kononen oli kyllä havainnut lajin Polvijärven Kuorevaarassa elokuussa Kenen tekemä on vuoden 1954 havainto? Erebia ligea XX ,00 % (KON) On selvästi runsaampi parittomina vuosina. Vuosina 1995 ja 2009 on havaittu yli 700 yksilöä. Erebia embla :::: Ensimmäinen tuoreempi havainto on vuodelta 1997, jolloin yksi yksilö oli Kaatamossa (694:360) suon vieressä olevalla metsäautotiellä. Vuonna 1993 tehtiin mahdollinen näköhavainto noin viiden kilometrin päässä vuoden 1997 paikasta. Vuonna 2001 laji tavattiin tieltä istumasta Kaatamosta (6941:3610). Ensimmäinen varsinainen esiintymisalue, suo Naurislammella (693:360), löytyi vuonna 2003, mistä laji on havaittu myös vuosina 2011, 2013 ja Vuonna 2013 löytyi uusi esiintymä Juojärven rannasta pieneltä suolta (693:360). Atlaksessa on vanha havainto ennen vuotta 1988 Viinijärven (695:361) ruudusta. Oeneis jutta /// Tavataan vain parillisina vuosina. Lentää lämpiminä öinä usein kello 22:n jälkeen, ja häirittäessä herkästi aamuyölläkin. Ainoa vanha havainto on Atlaksessa merkintä ennen vuotta 1988 Viinijärven (695:361) ruudusta. Laji voi olla runsas pienelläkin suolla, mutta taas puuttuu monelta sopivan oloiselta paikalta. Drepanidae Habrosyne pyritoides * Aiemmin vain etelärannikolta tavattu laji, joka yllättäen löytyi Ilomantsista vuonna 2008 (SAA) saatiin Tutjusta (AK & TAS) syötiltä yksi yksilö, joka on toistaiseksi ainoa havainto kunnasta. Thyatira batis /// ,91 % ** *

15 On yleinen laji, tulee hyvin syötille. Kakkospolvi on tavallinen. Tethea ocularis :::: 0 2 < Vuonna 2004 tuli ensimmäisen kerran syöttirysästä Viinijärveltä (695:361), vuosina ja 2011 löytyi Tutjusta (692:363) (AK & TAS), kaikissa yksi yksilö. Vuonna 2014 Viinijärvellä oli kaksi yksilöä sekä yksi lentokentällä (695:363). Toinen Viinijärven yksilöistä istui seinällä, kaikki muut havainnot ovat syötiltä. Tethea or XX ,16 % * * On yleinen laji sekä valolla että syötillä. Tetheella fluctuosa /// ,89 % * (WIN) Vanha havainto oli myös (WIN). Toinen sukupolvi on tavattu vain vuosina 2010 ja PK Ochropacha duplaris XX ,37 % * * On yksilömäärältään Liperin runsaimpia lajeja. Suurin osa yksilöistä on syötiltä. Achlya flavicornis XX ,43 % On runsas kevätlaji. Tulee kohtalaisesti myös syötille. Falcaria lacertinaria /// ,88 % ** * Lajin on ensimmäisen kerran havainnut Liperistä Emil Grönvik vuonna PK Drepana falcataria /// ,91 % ** 1956 (KON) Vuonna 2010 toinen sukupolvi oli hyvin runsas. PK Drepana curvatula /// ,51 % ** 1957 (MAN) Kannanvaihtelu on pientä, on jonkin verran runsastunut 1990-luvun määristä. Vuodet olivat kuitenkin hyvin huonoja. Geometridae Archiearis parthenias /// 0 1 < * Tavataan ainoastaan päivällä, tyypillisiä elinympäristöjä ovat soramontut ja ratapientareet. Oli runsain vuosina Näköhavainnot: (10 90). Geometra papilionaria XX ,86 % * On yleinen laji, tulee melko hyvin myös syötille. Thetidia smaragdaria * Ainoa havainto on Kuoringasta (694:362) (KET). Jos laji on esiintynyt paikallisena, se näyttäisi hävinneen kunnasta.

16 Jodis lactearia :::: ,69 % Ensimmäinen varma havainto on vuodelta 2006 Honkalammelta (694:362). Vuonna 2007 perhosta tavattiin kolmelta eri paikalta yhteensä kahdeksan yksilöä. Vuonna 2008 oli kaksi yksilöä, vuonna 2010 viisi, havaittiin myös vuosina Jodis putata /// ,66 % * Tulee valolle huonosti, mutta joinakin vuosina on havaittu satoja yksilöitä. Kanta vaihtelee voimakkaasti, laji on välillä lähes kateissa. Chlorissa viridata :::: 0 2 < ,00 % * Esiintyy harvalukuisena muutamilla soilla, oli vuonna 2007 tavallista runsaampi. On tullut viidesti valolle Kaatamossa (6941:3610), ensi kerran vuonna Yksi yksilö oli lennossa vielä Vuonna 2010 oli toisen sukupolven yksilöt kirkonkylällä (693:362) (VAN) ja Onkisalmessa (693:361) (AK & RAU) valolla. Näköhavainnot: (2 45) Thalera fimbrialis * 0 1 < Yksi koiras tuli Kaatamossa (6940:3608) valolle. PK Cyclophora pendularia :::: ,50 % * * Suosii kosteita paikkoja, soiden reunoja ja rantoja. Tavattiin ensi kerran vuonna 1997 syöttirysästä rantaniityltä Kinnulanniemestä (694:362), ja tuli valolle vuonna 2000 läheisestä kohdasta. Lautasuolta on useita havaintoja (TEM), kuten myös Liperinsalosta (693:362) (KET). Onkisalmesta on tavattu vuosittain, usein myös toista sukupolvea (AK & RAU). Tulee nykyään myös Kaatamossa lähes vuosittain valolle. Cyclophora albipunctata /// ,02 % ** Kannanvaihtelu on pientä. Timandra griseata /// ,85 % ** * Mannelinin käsinkirjoitetussa paperissa mainittu vuosiluku 1894 (tai 1898) tästä lajista on kunnan vanhimpia perhoshavaintoja. Vuosina toinen sukupolvi oli hyvin runsas. PK Timandra comai :::: ,67 % * oli yksi toisen tai kolmannen sukupolven naarasyksilö Kaatamossa (6941:3610), luultavasti tuulten mukana kulkeutunut. Syyskuussa 2010 oli kaksi ilmeisesti kolmannen sukupolven yksilöä Kaatamossa. Vuonna 2011 oli useita toisen ja kolmannen sukupolven yksilöitä Kaatamossa, Lammulla (692:360) ja Viinijärvellä. Vuonna 2012 oli myös ensimmäisen sukupolven yksilöitä. Vuonna 2013 oli parikymmentä ensimmäisen sukupolven yksilöä, toista sukupolvea oli vielä enemmän. PK Scopula immorata /// ,16 % * On runsastunut. Toista sukupolvea on tavattu vain vuosina ja Näköhavainnot: (8 115) Scopula corrivalaria * Ainoa yksilö on Onkisalmesta (AK & RAU) rannasta. Luultavasti elää läheisillä luhtapaikoilla.

17 Scopula virgulata * 0 1 < Tuli ensi kerran Onkisalmesta (AK & RAU) valolta. Vuonna 2012 oli Kaatamossa (6940:3608) valolla. Hieman yllättäviä havaintoja, vaikka laji oli jo tavattu Pohjois-Karjalasta, vuonna 1973 Juuasta. Scopula rubiginata /// ** Ensimmäinen yksilö oli (HOL) Kuoringasta, seuraava yksilö oli vuonna 2004 (MUT) lentokentältä. Vuosina oli lentokentällä valolla yleinen, kakkospolvi oli selvästi ykköspolvea runsaampi. Vuonna 2008 löytyi yksi yksilö Ylämyllyltä (694:363), samassa paikassa oli toukka vuonna 2010, ja vuonna 2014 oli aikuinen yksilö (MUT). Lentokenttä (max): 84 exx. vuonna 2005, 173 exx. vuonna 2006, 40 exx. vuonna PK Scopula incanata /// ,16 % * Kannanvaihtelu on pientä. Toinen sukupolvi on tavattu vain vuosina 2010 ja Scopula immutata /// ,44 % * 1931 (WIN) Toinen sukupolvi on tavattu vain vuonna [PK] Scopula ternata XX ,47 % ? * On yleinen laji, ja on mahdollisesti runsastunut 2000-luvulla. Scopula floslactata /// ,72 % * * Myös tämä on mahdollisesti runsastunut 2000-luvulla. Toinen sukupolvi on tavattu vain vuonna Idaea serpentata :::: ,00 % * On hyvin paikoittainen, lähinnä päiväaktiivinen, tulee valolle vain hyvin lämpiminä öinä. Elää kuivilla paikoilla, esiintyy harvalukuisena myös soilla. Näköhavainnot: (4 43) Idaea sylvestraria /// ,89 % Ensimmäinen yksilö oli vuonna 1965 (KON). Yksi naaras oli havaittu ja , sekä kaksi yksilöä (ruudut 694:362, 695:362) (VUO). Tuli viimein valolle myös Kaatamossa vuonna 2000, jonka jälkeen on tavattu vuosittain. Vuonna 2012 oli selvästi yleisin. Lentokentällä on erittäin yleinen, yleisimpiä lajeja, jopa satoja yksilöitä vuosittain. Elää harvalukuisena myös isoilla soilla. Lentokenttä (max): 308 exx. vuonna Idaea biselata XX ,80 % Vuodesta 2000 alkaen valolta on tullut satoja yksilöitä vuosittain. Idaea dimidiata /// ,02 % * Toista sukupolvea on tavattu vuosina 2011 ja Idaea pallidata /// ,90 % * Viihtyy kuivilla paikoilla, elää harvalukuisena myös soilla. On enimmäkseen päiväaktiivinen, vähälukuinen valolla, vuosina tuli kuitenkin noin kaksikymmentä yksilöä valolta. Näköhavainnot: (8 40)

18 Idaea emarginata :::: ,29 % (WIN) On havaittu (MAN), vuonna 1997 kahdelta rantaniityltä havaittiin yhteensä viisi yksilöä, seuraavana vuonna Arvinsalmessa (692:363) oli yksi naaras, sekä vuonna 2000 oli Kinnulanniemessä valolla. Ensimmäinen yksilö tuli Kaatamosta vasta vuonna 2003, tämän jälkeen on tavattu joitakin yksilöitä, ei vuosina 2007 ja Useita yksilöitä on myös Lautasuolta (TEM) ja Liperinsalosta (693:362) (KET). Vuonna 2012 oli yleinen Tutjussa (AK & TAS). Näköhavainnot: (0 5). [PK] Idaea aversata /// ,24 % * Nimimuodon (tumma keskisarka) osuus on pieni, vuosien aineistossa (n=1613) oli 97 nimimuodon yksilöä (6,01 %). Vuosina valolle ja syöttirysiin tulleista 66 yksilöstä yksikään ei kuulunut nimimuotoon, sen sijaan vuonna 2002 osuus oli 14,71 % (5/34). Idaea straminata /// ,08 % * * Tulee usein syötille, selvästi paremmin kuin suvun muut lajit. Lythria cruentaria :::: * * Tavattiiin säännöllisesti Kuoringasta, havaintoja on myös muista kohdista junanradan varresta. Itse en ole havainnut lajia tässä vuoden 1993 jälkeen, vaikka olen käynyt säännöllisesti esiintymispaikalla luvun alkuvuosina laji oli jokseenkin runsas (PAJ), tavattu jo vuosina 1976 (RAE) ja 1981 (VUO). Vuonna 1998 laji havaittiin uudesta paikasta Honkalammelta (694:362) (JAN) sekä vuonna 2003 Ylämyllyltä (MTR), 2005 (TEM), 2007 (AK), kaikki eri paikoista, ja lentokentältä vuonna 2004 (MUT). Vuonna 2012 havaittiin Lautasuolta pihalta (TEM). Scotopteryx chenopodiata XX ,75 % * * On runsaimpia mittareita. Vuonna 2015 oli ainoa toisen sukupolven yksilö. Näköhavainnot: (52 288) Catarhoe cuculata :::: 0 2 < ,00 % Ensimmäiset havainnot olivat Viinijärveltä (695:361) kaksi toukkaa, ja hieman myöhemmin Kaatamosta (6940:3611) löytyi yksi toukka. Myös vuosina 2008 ja 2010 havaittiin toukkia Viinijärvellä. Ensimmäinen aikuinen yksilö oli vuonna 2010 Viinijärvellä valolla. Saatiin vuonna 2011 sekä Viinijärveltä että Lammulta (692:360) valolta, vuonna 2012 Viinijärveltä tuli kaksi yksilöä. Vuonna 2015 oli Viinijärvellä kaksi yksilöä ja Kaatamossa yksi yksilö. Catarhoe rubidata :::: ,00 % Kaksi naarasta on talletettu (MAN). Vuonna 2004 yksi naaras tuli syöttirysään Viinijärvellä (695:361) sekä vuosina ja 2010 yhdet yksilöt tulivat Kaatamossa valolle. Saatiin vuonna 2005 lentokentältä ja vuonna 2006 Kuoringasta haavimalla. Vuosina 2010 ja 2015 Viinijärvellä oli yksi yksilö valolla, vuonna 2012 tuli valolle Lammulla (692:360). Camptogramma bilineatum :::: ,47 % * VI.1954 (KON) Pääosa havainnoista on päivällä, tulee harvoin valolle. Vuodet olivat lajille hyviä. Näköhavainnot: (0 15) Ochyria quadrifasiata /// ,43 % Naaraiden osuus valolla on erittäin suuri.

19 Orthonama vittatum :::: ,33 % * (MAN) On saatu valolta, mutta enemmän havaintoja on illalla lentävistä yksilöistä rantaniityltä. Osa yksilöistä on nimimuotoa, osa f. bothnicaa (yksi yksilö on aivan musta), ja loput jonkinlaisia välimuotoja luvulla lajia on tavattu huonosti, kuitenkin vuonna 2008 oli kolme yksilöä valolla, ja vuonna 2009 oli kolme näköhavaintoa. Vuonna 2010 oli useita yksilöitä rannassa Kaatamossa (694:361) passiivipyydyksessä. Vuosina 2010 ja 2012 oli myös toisen sukupolven yksilö. Vuonna 2011 esiintyi Pöllänniemessä (694:361) luhdassa runsaana. Ei havaittu vuosina , vaikka Pöllänniemestäkin tätä yritettiin löytää. Näköhavainnot: (0 11) Xanthorhoe decoloraria /// ,15 % * * On epäilemättä taantunut. Tavataan lähinnä kuusikoissa tai vanhoissa sekametsissä. Ainoat toisen sukupolven yksilöt olivat vuosina 1995 ja Ei havaittu vuosina Xanthorhoe fluctuata /// ,91 % ** * Toista sukupolvea tavataan selvästi ensimmäistä enemmän. Xanthorhoe annotinata :::: ,71 % Lajin sanotaan harvinaistuneen Etelä- ja Keski-Suomessa (Välimäki ym. 2008). Kuusikoissa laji on edelleen yleinen Liperissä, muualla satunnainen, ja on jäänyt joinakin vuosina havaitsematta. Xanthorhoe montanata XX ,06 % * * Ainoa toisen sukupolven yksilö oli vuonna Näköhavainnot: (satoja näköhavaintoja joinakin vuosina) Xanthorhoe spadicearia /// ,43 % * * Tulee valolle huonosti. Toinen sukupolvi on tavattu vain vuosina ja Näköhavainnot: (5 15) Xanthorhoe ferrugata :::: ,71 % * * On vähälukuinen ja paikoittainen, joinakin vuosina on jäänyt kokonaan havaitsematta. Viihtyy kosteilla paikoilla. Vuosina oli paljon toisen sukupolven yksilöitä. Xanthorhoe biriviata :::: 0 1 < ,00 % * Ensimmäinen lajin yksilö istui Kaatamossa (6941:3610) aitan seinällä päivällä. Muutamia päiviä myöhemmin laji tuli samalla paikalla myös valolle. Vuonna 2011 oli toisen sukupolven yksilö Kaatamossa (6940:3608). Oli selvästi yleistynyt vuonna 2012, jolloin lajia havaittiin Kaatamosta (694:360, 694:361), Käsämästä (694:361), Lautasuolta (TEM), Tutjusta (692:363) (AK & TAS) ja Viinijärveltä (695:361) yhteensä yhdeksän yksilöä. Yllättäen vuonna 2013 laji jäi puuttumaan, mutta löytyi taas vuonna Xanthorhoe designata :::: ,38 % ** Kaksi toisen sukupolven yksilöä tuli valolta Naurislammelta (6934:3610) ja Kaatamosta (6941:3610). Tämän jälkeen vuosina , 2003, 2005 ja lajia on havaittu Kaatamosta, myös muista paikoista. Toisen sukupolven yksilöitä on tullut ensimmäistä sukupolvea enemmän Liperinsalosta tulleesta yksilöstä (KET) on vaikea sanoa, mitä sukupolvea yksilö on. Ilmeisesti Viinijärvellä tavattu yksilö oli jo toista sukupolvea. Euphyia unangulata :::: ,03 % * *

20 On harvalukuinen, kannanvaihtelu on pientä. Toinen sukupolvi on harvinainen. Epirrhoe tristata :::: 0 1 <1 19 0,00 % * On hyvin paikoittainen. Missä ravintokasvia on sopivalla paikalla, kuten Kaatamossa ruudussa (6940:3608), laji voi olla runsas. Näköhavainnot: (0 25) Epirrhoe hastulata * Vuonna 1996 oli yksi yksilö saatu samasta paikasta, missä edellisen lajin paras esiintymä (oli). Toinen yksilö oli vuonna 2005 Lautasuolla (TEM). Epirrhoe alternata /// ,37 % ** * On yleinen laji, johon törmää usein päivälläkin. Toinen sukupolvi on tavattu säännöllisemmin kuin mistään muusta lajista, vuodesta 1995 alkaen joka vuosi. Anticlea badiata /// ,45 % Ensimmäinen havainto on vuodelta 1962 (AAL). Mittarikirjan (Mikkola ym. 1985) tiedoista poiketen lento päättyy kesäkuun ensimmäisellä viikolla, viimeiset havainnot ovat kymmenennen päivän tienoilta. Käyttänee ravintokasveinaan myös jalostettuja ruusuja (paikoilla missä perhosia on tullut paljon valolle, ei kasva karjalanruusua (Rosa acicularis )). Tulee valolle melko hyvin, mutta jää usein valopiirin reunalle, eikä mene rysään. Hehkulamppujen aikana löytyi usein seiniltä pihavalojen ympäriltä. Näköhavainnot: (2 20) Anticlea derivata :::: On tavattu vain Lautasuolta (TEM) ja Honkalammelta ( ). Lajia ei ollut tavattu kertaakaan vuoden 1996 jälkeen, kunnes yllättäen vuonna 2013 yksi yksilö löytyi Tutjusta (AK & TAS). Honkalampi: (0 10) Mesoleuca albicillata :::: ,91 % * Tulee huonosti valolle, pääosa havainnoista on päivällä. Tämä harvalukuinen laji on kuitenkin tavattu kaikista kuudestatoista kymppiruudusta. Näköhavainnot: (1 8 [vuonna 2000 kuitenkin noin 60 exx.]) Pelurga comitata /// ,33 % * Kulttuuriympäristöjen laji, joka on helppo löytää myös toukkana. Larentia clavaria :::: ,93 % Tavataan aivan yksittäin, silti vain yhtenä vuotena 2000-luvulla laji jäi havaitsematta. Entephria caesiata /// ,39 % Kannanvaihtelu on voimakasta. Silti lähes varmasti laji on taantunut. Ei tavattu vuosina Spargania luctuata /// ,99 % * * On yhtä aktiivinen sekä päivällä että yöllä. Näköhavainnot: (10 30) Lampropteryx suffumata :::: ,71 % ? 1946 (KON)