12 vuotta 1/2008 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN TOUKOKUU 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12 vuotta 1/2008 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN TOUKOKUU 2008"

Transkriptio

1 JO 12 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 12 vuotta 1/2008 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN TOUKOKUU 2008 Kuva: Kuva: Ylistyslaulu mekolle Mekko on kaunis, muuntelukelpoinen, helppo käytännöllinen ja moni-ilmeinen vaatekappale, ylistää Marita Sirkiä. Siksi hän avasi kivijalkaputiikin, jossa myy vanhoja mekkoja. Sivu 3. Luomumaitoa Toukolasta Hausjärven Kurun kylän Toukolan tilan lehmät ovat tuottaneet luomumaitoa jo toistakymmentä vuotta. Ne elävät tyytyväisinä kylmäpihatossa pakkasellakin, sillä lehmän pötsi on tehokas lämpölataus. Sivu 2. Kuva: LAURENT TRAN-NGUYEN Kuva: Lämpöä auringosta ja maasta Siellä täällä alkaa meilläkin näkyä katoilla aurinkokerääjiä, joiden avulla auringon lämpöä saadaan siirrettyä ihmisen käyttöön. Maalämpö on toinen suosikki. Niistä ja energiaavustuksista sivulla 4. Kuva: TARJA HEIKKONEN Suomen Amsterdamiksi Idänsinililja on kevään ensimmäisiä merkkejä. Tänä vuonna Riihimäellä kukkii aikaisempaa enemmän keväisiä ja kesäisiä sipulikukkia. Sivu 7. Retkellä on kivaa Joskus retkellä joudutaan ylittämään vesiesteitäkin, kuten viime vuonna Epranojan torstaikävelyllä. Paljon retkivinkkejä sivulla 11.

2 2 Toukokuu 2008 Antakaa meille kunnon roskikset! Miksi julkisten paikkojen roskikset ovat niin onnettomia kuin ovat? Pieniä, kapeasuisia ja lähes aina epäsiistejä, kun sisukset pursuavat ulos ja putoavat maahan. Lisäksi niitä on liian vähän. Pääkaupungissa on jo havahduttu tähän ongelmaan: rakennusvirasto suunnittelee lisäävänsä oleellisesti roskiksia kaduille, aukioille ja pysäkeille. Samalla aiotaan luopua nykyisistä pienistä roskiksista. Seuraava kysymys kuuluu kuka roskikset tyhjentää. Voimassa oleva kunnossapitolaki määrää jalkakäytävän roskiksen tyhjentäjäksi sen kohdalla olevan kiinteistön. Liian epäselvää näinä aikoina, jolloin talonmiehiä on enää harvoissa taloissa. Kaupunkilainen etsii helposti tyhjentäjää kaupungin organisaatiosta, mutta monin paikoin toimi ei kuulu siellä kenellekään. Jätefirmojenkin kanssa solmitaan niin epäselviä sopimuksia, että on olemassa paikkakuntia, joilla kadulle pudonneiden roskien korjaaminen ei kuulu kenellekään. Tai tietenkin se kuuluu roskaajalle itselleen. Roskaaminenhan on laissa kielletty. Se on ympäristörikos. Sitä ei saisi ollenkaan tehdä. Mutta kun tehdään! Riihimäellä käynnistyi Siisti Riksu kampanja, jossa kiinnitetään kaupunkilaisten huomiota roskaamisen välttämiseen ja muutenkin ihmisiksi elämiseen. Toivottavasti kampanjaan kuuluu kyllin isojen roskisten asentaminen niille paikoille, joilla tiedetään roskia kertyvän. Tai eiväthän roskat kerry, joku ne aina heittää. Varta vasten ja tahallaan. Auttaisiko yhtään, jos poliisi jonakin viikonloppuna yllättäen jalkautuisi ja panisi hampurilaispaperien ja muiden roskien heittelijät kuriin? Sellainen laki, jota kukaan ei valvo, ei ole mistään kotoisin. Pikemminkin se herättää hupia niissä, joita se koskee. Singaporessa kadut ja muu ympäristö on siisti, mutta siellä mätkäistäänkin tuntuva sakko jokaisesta roskasta. Riihimäellä on roskia ja jätteitä alettu polttaa Ekokemissä energiaksi. Maakaasu ja aurinkokeräimet yleistyvät pientalojen energialähteinä. Niistä kerrotaan tässä Ekokaaressa. Myös yhteiskunta tukee näiden uusiutuvien energialähteiden käyttämistä. Lämmitysasioissa kannattaa karistaa ennakkoluulot: aurinko ja maa pursuavat lämpöä pakkasillakin. Tänä kesänä Riihimäen maa työntää myös ennätysmäärän sipulikukkia. Idearikas kaupunginpuutarhurimme aikoo loihtia Riihimäestä pikku Amsterdamin. Nautitaan kevään ja kesän kukkaloistosta koko verorahamme edestä! Ei mikään ideologinen herätys vaan järkeilyä Luomumaitoa Toukolasta Tuula ja Jussi Pietilä ovat tuottaneet luomumaitoa jo toistakymmentä vuotta Toukolan tilalla Hausjärven Kurun kylässä. Heidän navettansa maito oli luomua jo vuoden 1997 alussa, mutta vasta kesäkuussa 1997 Herajoen meijerissä alkoi luomumaidon pakkaus. Nyt Toukolan tilan navetassa on 35 lypsylehmää ja lähes saman verran nuorta karjaa. Maitoa lähetetään meijeriin vuodessa noin litraa. Olimme paikkakunnan ensimmäisiä luomuviljelijöitä, kun 1990-luvun alussa aloitimme, eikä meitä ole sen jälkeen juurikaan tullut lisää, Tuula ja Jussi Pietilä kertovat. Kaikki alkoi apilanurmen kasvatuksesta. Kun huomattiin, että se kasvoi ilman kemiallisia lannoitteita, uskallettiin siirtyä luomuun. Kaikki 58 hehtaaria siirrettiin luomuun viiden vuoden kuluessa. Ei se ollut mikään ideologinen herätys vaan järkeilyä. Ajattelimme, että miksi käyttää kemiallisia lannoitteita, jos homma toimii toisinkin, Pietilät tuumaavat. Eikä katua ole tarvinnut. Tosin luomuun siirtyminen toi monenlaisia byrokratian kiemuroita lisää. Kaikki oman pellon tuotteet, niin laidunnurmi, säilörehunurmi kuin rehukaurakin, päätyvät siis omille lehmille. Lisäksi on ostettava rehukauraa, härkäpapua, hernettä ja rypsipuristetta. Kaiken pitää olla luomua. Onneksi kaikkea saadaan kotimaasta. Luomumaidosta maksetaan tuottajalle 20 prosenttia korkeampaa hintaa kuin muusta maidosta, mutta toisaalta luomulehmät tuottavat jonkin verran vähemmän kuin muut lehmät keskimäärin ja luomulaatuiset ostorehut ovat kalliimpia kuin tavanomaiset rehut. Pakkasellakin lehmät tykkäävät olla ulkotarhassa, Tuula ja Jussi Pietilä kertovat. Toukolan lehmät asustavat kylmäpihatossa. Lehmänelämää kylmäpihatossa Toukolan lehmät asustavat uudehkossa kylmäpihatossa. Vanhassa navetassa olisi pitänyt joka tapauksessa tehdä remonttia, ja niin päädyttiin kylmään rakennukseen, jossa on iso makuuhalli, ruokintakäytävä ja -katos. Toisella puolella on jaloittelutarha. Remontin tarvetta olisi taas. Nuori karja tarvitsisi lisää tilaa. Jos lehmiä lisäisi, tarvittaisiin lisää laidunalaa. Karja on pääosin ay-karjaa, mutta joukossa on myös muutama Suomen karjan lehmä. Lehmät viihtyvät kesän laitumella ja pääsevät halutessaan myös navettaan ja väkirehukioskille. Kylmään aikaan ne voivat olla navetassa tai ulkokatoksessa, jossa niille on tarjolla säilörehua ja vettä. Pakkasellakin lehmät tykkäävät olla ulkotarhassa, sillä lehmän pötsi on sellainen lämpölataus, joka lämmittää, Jussi Pietilä selvittää. Kylmäpihatto ei ihmiselle ole pakkaskaudella kovin viihtyisä ympäristö. Kuivalanta, jossa on joukossa turvekuiviketta ja olkea, työnnetään traktorikuormaajalla pois lantalaan ja kompostoidaan. Kansanedustaja Erkki Pulliainen: Luomuelintarvikkeiden osto on ilmastoteko Yhä useammat kuluttajat haluavat ottaa ilmasto- ja muut ympäristöasiat huomioon valinnoissaan. Luomuja tavanomaisella tavalla tuotettujen elintarvikkeiden ero tulee näyttävimmin esiin juuri tässä vertailussa. Tavanomaisen tuotannon elintarvikkeiden hiukan alhaisempi hinta johtuu siitä, että siinä ei makseta asiaankuuluvasti aiheutetuista vaurioista vesistöille, ilmastolle, maaperälle ja luonnon monimuotoisuudelle. Näiltä ympäristövaikutuksilta puuttuu hintalappu, mikä on eräänlaista piilotukea tavanomaiselle maataloustuotannolle. Luomuviljely torjuu ilmastonmuutosta hiilen sitoutuessa maaperään. Keinolannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ei käytetä. Vesistöjä ei rehevöitetä. Ei ihme, että Suomessakin luomuelintarvikkeet käyvät yhä paremmin kaupaksi. Ilmastopoliittisesti luomulähiruoka on vaikuttavuudessaan ylivoimaista. Lypsykarjan hoitaminen sitoo Tuula ja Jussi Pietilän lypsypuuhiin aamuin illoin, mutta välillä ehtii toki rapsutella Viiru-kissaakin. Lypsäminen sujuu nelipaikkaisella lypsyasemalla, lämpimässä tilassa. Lypsykarjan hoitaminen sitoo Tuula ja Jussi Pietilän lypsypuuhiin aamuin illoin. Luomun menekki on kasvussa Pietilät ovat huomanneet, että luomumaidon menekki on koko ajan lisääntynyt. Heidän perheessään osa perheenjäsenistä juo luomumaitoa, mutta perheessä on myös laktoosiongelmaisia, eikä laktoositonta luomumaitoa ainakaan toistaiseksi ole saatavilla. Toukolassa käytetään muitakin luomutuotteita niin paljon kuin niitä kohtuudella on saatavilla. Omaan tarpeeseen viljellään perunaa ja viljoja. Tuula ja Jussi Pietilä näkevät luomun menekin hyvin positiivisena. Ruotsissa on jo pulaa luomusta. Keski-Euroopassa menee kaikki, mitä on tarjolla. Suomessa maataloustuotanto on muutenkin niin hyvää ja puhdasta ja hygieniataso on korkealla, ettei luomulle ehkä niistä syistä ole syntynyt samanlaista kysyntää kuin etelämmässä. Miten luomulehmien sairaudet hoidetaan? Esimerkiksi utaretulehdukset hoidetaan antibiooteilla kuten muillakin lehmillä, mutta kaikissa lääkkeissä on varoaika, jolloin maitoa ei lypsetä myyntiin. Luomutilalla varoajat ovat kaksinkertaiset. Pietilät ovat havainneet, että heidän luomulehmänsä ovat terveempiä kuin lehmät keskimäärin. Toukolan luomumaitotuotanto työllistää kaksi ihmistä, emännän ja isännän. Nyt, kun lapset ovat jo aikuisia, isäntäväki pystyy lähtemään yhdessä lomalle. Onneksi työn jatkajakin löytyy omasta perheestä, sillä tytär aikoo luomumaidon tuottajaksi. Luomuvasikka muuttuu tavalliseksi vasikaksi Entä luomuliha? Luomuliha tulee emolehmätiloilta, ja sitä riittäisi, jos joku sitä vaan myisi suoramyynnissä. Isot teurastamot eivät ole innokkaita pakkaamaan luomulihaa, sillä se vaatisi omat linjat, jolloin hinta nousisi niin korkeaksi, ettei ostajakaan enää ehkä olisi kiinnostunut. Nyt Toukolan tilan sonnivasikat lähtevät välitykseen ja jatkokasvatukseen ja muuttuvat siinä ruljanssissa tavanomaisiksi eläimiksi. Jotta luomuvasikka säilyttäisi luomustatuksensa, sen täytyy saada kolme kuukautta oman lajinsa luomumaitoa. Teksti ja kuvat:

3 Toukokuu 2008 Siisti Riksu syntyy yhdessä Riihimäen kaupungin Siisti Riksu -kampanja käynnistyi huhtikuussa. Kampanjan tavoitteena on vähentää ympäristön roskaantumista ja epäsiisteyttä sekä lisätä yhteistä vastuuta ympäristöstä. Jokainen kaupungin asukas ja yritys on omalta osaltaan mukana tekemässä siistiä Riihimäkeä. Siisti Riksu on viihtyisä, turvallinen ja roskaton elinympäristö. Siisti riksulainen ei roskaa, ei tuota ylimääräistä jätettä, kierrättää ja lajittelee, kuuluu kampanjan ydinviesti. Kampanjalla haluamme kiinnittää kaupunkilaisten huomion yhteiseen ympäristöömme. Toivomme voivamme vaikuttaa ihmisten roskaamista ja yleistä siisteyttä koskeviin asenteisiin, sanoo Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Elina Mäenpää. Tämä on kaikkien hallintokuntien yhteinen juttu. Mukana siistissä ajattelussa ovat kaupungin eri yksiköt, TYHMÄT KYSYMYKSET Elina Mäenpää toteaa. Koulut ja päivähoito ottivat kampanjaan varaslähdön alkutalvesta suunnittelemalla eri puolille kaupunkia kiinnitettäviä, positiiviseen ympäristön huomioimiseen kannustavia kylttejä. Kaikki kyltit olivat esillä Graniitilla Mitä kotitarveotto on? Suuressa sullomiskisassa katsottiin kuka mättää eniten maitotölkkejä yhteen tyhjään tölkkiin. Voittaja taisi onnistua sullomaan 19 litistettyä tölkkiä yhteen avattuun tölkkiin. Tämän kaltainen soranotto ei taida enää sopia kotitarveoton raameihin. sijaitsevan tyhjän liikehuoneiston ikkunassa, ja parhaat kyltit palkittiin kampanjan avajaisissa. Palkitut kyltit löytyvät Siisti Riksun nettisivuilta. Kylttejä ja tarroja tullaan näkemään esimerkiksi puistoissa ja roskiksissa. Maa-aineslaki säätää selkeästi kotitarveotosta, mutta käytännön elämässä kotitarveotosta syntyy usein epätietoisuutta. Mitä kotitarveotto on, Suomen Kuntaliiton ympäristöasiantuntija Vesa Valpasvuo? Kotitarveotto on ainesten ottamista omalta maalta omaan, tavanomaiseen käyttöön. Kuka kotitarveottoa voi harjoittaa? Kotitarveottoa voivat harjoittaa yksityishenkilöiden lisäksi mm. maatalousyhtymät ja asunto-osakeyhtiöt, mutta esimerkiksi metsäteollisuusyritysten ainesten ottoa omien teidensä kunnossapitoon ei ehkä voitane pitää tavanomaisena kotitarvekäyttönä. Asiasta ei vielä ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Saako kotitarpeeksi otettua maata myydä eteenpäin? Vähäinenkään ainesten ottaminen myytäväksi esimerkiksi naapurille tai tiekunnalle ei enää ole mahdollista ilman lupaa. Entä yhteisalueilta otto? Omalta maalta ottamiseksi rinnastetaan ainesten ottaminen kiinteistönmuodostamislain tarkoittamalta yhteisalueelta. Sitä vastoin sopimukseen tai rasitteeseen perustuva ottaminen toisen maalta ei ole kotitarveottoa. Millaisiin tarkoituksiin kotitarveottoa voi tehdä? Kotitarveoton tulee olla tavanomaista sekä tarkoitukseltaan että otettavien ainesten määrän suhteen. Kotitarpeina voidaan pitää maa-ainesten ottamista esimerkiksi rakennustoimintaan, salaojitukseen tai tilusteiden parantamiseen. Miten sopiva määrä määritellään? Ainesten määrä on aina suhteutettava todelliseen tarpeeseen, mitä kuvaa esimerkiksi tilan koko sekä tienkunnostus- ja rakennushankkeiden tosiasiassa vaatima ainesmäärä. Ennakolta ei kuitenkaan ole mahdollista määritellä, paljonko Lisätietoja: Riihimäen kaupunki, ympäristönsuojelupäällikkö Elina Mäenpää, (019) , riihimaki.fi ELINA MÄENPÄÄ Kuva: JYRI LINDBLOM maa-aineksia saataisiin ottaa kotitarvekäyttöön. Onko olemassa muita kotitarveottoa koskevia määräyksiä? Kotitarveotossakin ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Mitä seuraa lain rikkomisesta? Mikäli kotitarveottamisessa rikotaan maa-aineslain mukaisia tai sen nojalla annettuja säännöksiä, ovat lain pakkokeinot valvontaviranomaisen käytettävissä. Kotitarveotossa on huomioitava maa-aineslain lisäksi myös muu lainsäädäntö kuten metsä- ja vesilaki. Tietoa kotitarveotosta löytyy netistä Kuntaliiton sivuilta osoitteesta Polku: Etusivu > Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö > Ympäristönsuojelu > Maa-ainesasiat Kuva: JARI RINTALA Miksi ostaa uutta, kun tehtynä on jo niin paljon kaunista? Vintage-mekkoja kivijalkaputiikista Miksi tyytyä massaan, kun valmiina on jo vaatteita, joissa on ihan eri tavalla lämpöä jopa tarina ja sielu kuin nykyään tuotetuissa? Näin kysyy riihimäkeläinen Marita Sirkiä. Hän ei tyydy vain kysymään; hän perusti luvuilla Suomessa valmistettujen naisten vaatteiden verkkokaupan ja putiikin vanhan talon kivijalkaan. Marita Sirkiä kuvaa vasta pari kuukautta toiminutta yritystään yhden naisen orkesteriksi, kauan itäneen haaveen täyttymykseksi. Kaikki lähti liikkeelle omasta keräilyinnostuksesta. Vuosien mittaan Marita on saanut isänäidin ja äidin jopa käyttämättömäksi jääneitä vuosikymmenten takaisia vaatteita. Lisäksi hän on itse bongaillut ja keräillyt niitä aktiivisesti. Marita kyselee, miksi koko ajan pitää tuottaa lisää, kun olemassa on jo niin paljon käyttökelpoista ja kaunista. Hän on yrityksensä lyhyenä olemassaoloaikana ilokseen löytänyt lukuisia asiakkaita, joilla on sama ideologia. Mekkoja isolla M:llä Suurin osa mekko.fi:n vaatteista on käyttämättömiä. Useiden asiakkaiden toivomuksesta Marita laajensi tarjontaansa myös käytettyjen vaatteiden myyntiin. Keskityn mekkoihin isolla 3 M:llä, hän painottaa. Hän ylistää mekkoja kauniiksi, muuntelukelpoisiksi, helpoiksi, käytännöllisiksi, moni-ilmeisiksi vaatekappaleiksi. Hän haaveilee saavansa talteen myös mekkojen tarinat, jotka sitten voivat siirtyä mekon mukana uudelle omistajalle. Valikoimani on tarkoitettu ihmisille, jotka haluavat luoda omaa tyyliään ja luoda uutta, ei kopioida sitä mitä lehtien sivuilla on, tuore kauppias tuumaa. Häntä ilahduttavat uudenlaiset kontaktit. Ikäihmiset saattavat poiketa sauvakävelylenkillään sisään putiikkiin kertomaan mitä vaatteita heidän ullakoltaan löytyy. Naisten mekkojen, tunikoiden ja puseroiden lisäksi Marita Sirkiä tarjoaa kotimaisia, käsin tehtyjä lasten mekkoja. Niistä suurin osa on uustuotantoa, mutta joukossa on myös joitakin aitoja vintage-malleja. Maritan putiikin nettisivut löytyvät osoitteesta www. mekko.fi Putiikki on avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo ja lauantaisin klo osoitteessa Paloheimonkatu 11, Prisman ja Atomin naapurustossa, vastapäätä Säästö- Kareja. Teksti ja kuva: Marita Sirkiä haluaa osoittaa, että vanha mekko voi olla kaunis ja lisäksi hyvin tehty. Vintage (= hyvä vuosikerta) tarkoittaa vaatteita tai esineitä menneiltä vuosikymmeniltä. Viineistä puhuttaessa termi tarkoittaa vuosikertaviiniä. Vintage-vaatteet ovat yleensä luvuilla valmistettuja vaatekappaleita tai asusteita. Maailmalla ehkä tunnetuin vintagevaatteita myyvä second hand -liike on New Yorkissa sijaitseva What goes around comes around. (Wikipedia) Myytävänä yksiö Riihimäen ydinkeskustassa rauhallisen hissitalon 4. kerros, 32 m 2. Iso parveke, vaatehuone ja keittiö. Talossa sauna, uima-allas, jäähdytetty kellari. Hp euroa. Suoraan omistajalta. Vuokrattu. P

4 4 Toukokuu 2008 Kotikunnalta avustuksia energiahankkeisiin Energia-avustukset lämmitysjärjestelmiin ja uusiutuviin energialähteisiin on tältä vuodelta jaettu, mutta ensi vuonna on uusi haku. Avustukset jatkuvat, saattaapa säädöksiin tulla lisäyksiäkin. Hankkeeseen kannattaa perehtyä kunnolla. Ja ennen kaikkea kannattaa muistaa, että töitä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen saamista, ellei myöntävä viranomainen erikseen anna aloituslupaa, muistuttaa Riihimäen Aurinkokeräimen pumppu- ja mittariyksikkö ei pannuhuoneessa vie paljon tilaa. Iso vesisäiliö Kari Jyrkisellä oli pannuhuoneen seinän takana jo ennestään. Auringosta lisätehoa veden lämmitykseen Toukokuun alun koleana päivänä ulkolämpömittari näyttää 14 astetta. Omakotitalon katolla kököttävän aurinkokeräimen sisällä oleva neste on kuitenkin 48-asteista. Näin auringon energiaa siirtyy lisätehoksi talon lämmitykseen ja lämpimän veden tuotantoon. Talon isäntä Kari Jyrkinen vakuuttaa, että pilviselläkin säällä aurinko lämmittää. Homma toimii jopa aurinkoisena pakkaspäivänä, mutta silloin hyöty on vähäisempi. Hänen sadan neliömetrin talonsa aurinkoenergiajärjestelmä perustuu tyhjiöputkitekniikkaan. Katolla on kaksi aurinkokeräintä, kumpikin noin 2 x 2 metriä eli yhteensä noin 8 neliömetriä. Eiväthän ne kauniita ole, Jyrkinen myöntelee. Onneksi ne näkyvät vain pihan, eivät kadun puolelta. Mutta kyllä niihin pian silmä tottuu, Koppelintien varrella aurinkokeräimiä on jo ainakin viiden talon katolla. Aurinkokeräimen muodostavat kaksinkertaiset lasiputket, joiden sisällä on kuparisydän. Lämpö kertyy yläpäähän, josta keräinneste matkaa tuuletushormiin asennettua putkea pitkin pannuhuoneeseen. Siellä ovat lämmönvaihdin ja pumppu sekä litran vesisäiliö, jota Jyrkinen kutsuu vesiakuksi. Vesisäiliöstä lämmin vesi siirtyy keskuslämmitysputkistoon ja käyttövedeksi. Jyrkisen talon aurinkojärjestelmää alettiin asentaa viime vuonna, ja viimeiset muutokset on tehty noin kuukausi sitten. Vieläkin on tehtävä tarkennuksia. Asentaminen ei ollut vaikeaa, kun putki saatiin tulemaan vapaata ilmahormia pitkin. Kaksi aurinkokeräinyksikköä maksoi yhteensä noin euroa asennuksineen. Eihän tästä ainakaan toistaiseksi suurta rahallista hyötyä ole ollut, mutta miksi en ottaisi auringosta sitä energiaa, joka on otettavissa? Kerätäänhän sitä marjatkin metsästä. Olisikohan tässä ollut jokin vihreä ajatus pieneltä osin mukana, Kari Jyrkinen filosofoi. korjausneuvoja Risto Lahdensalo. Maan hallitus on tehnyt periaatepäätöksen, että asumisen energiakustannuksia ja ilmastonmuutosvaikutuksia edistäviä korjaushankkeita tuetaan. Avustuksen myöntää kotikunnan määräämä elin, joka voi olla tekninen lautakunta kuten Riihimäellä, asumispalvelusihteeri kuten Lopella tai rakennustarkastaja kuten Hausjärvellä, ja avustussumma on prosenttia laitekustannuksista. Työn osuudesta saa kotitalousvähennyksen verotuksessa. Avustuksia voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien omakoti- ja paritalojen omistajille, kun talon lämmitysjärjestelmä uusitaan kasvihuonepäästöjä alentavalla tavalla. Avustusta voi hakea asuinkiinteistön liittämiseen kauko- tai aluelämmitykseen, pelletti- tai muun puulämmitysjärjestelmän rakentamiseen, maalämpöpumppujärjestelmän rakentamiseen, öljylämmityksen uusimiseen järjestelmällä, jossa on aurinkokerääjä tai erillisen aurinkokerääjän hankintakustannuksiin, kun se liitetään muuhun lämmitysjärjestelmään. Maa- ja aurinkolämpö jyräävät pelletin Rantalan talon lämpö kumpuaa maan uumenista Suunta on selvästi kohti maa- ja aurinkoenergiaa. Viime vuonna suurin osa hakemuksista koski pellettijärjestelmän rakentamista, tänä vuonna maalämpöpumppu ja aurinkokerääjä vievät voiton ja pelletti on jäänyt, Risto Lahdensalo kertoo. Hän sai tänä vuonna 30 pientalon energia-avustushakemukset, ja haetut avustukset olivat yhteensä hieman alle euroa. Myös muille kuin pientaloille, esimerkiksi asunto-osakeyhtiöille, voidaan myöntää energia-avustuksia. Hissin rakentamiseen vanhaan kerrostaloon myönnetään 50 prosentin avustus. Kaikkiin korjausavustuksiin liittyviä lisätietoja ja hakulomakkeita saa korjausneuvoja Risto Lahdensalolta teknisen viraston asumispalveluista, Eteläinen Asemakatu 2, 3. kerros, puh. (019) tai , risto. Lisätietoja ja hakulomakkeita löytyy myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nettisivuilta Riihimäkeläisen Timo Rantalan omakotitalo on lämmennyt maalämmöllä pari vuotta. Hän ylistää järjestelmää ylivertaiseksi ja parhaaksi vaihtoehdoksi oman talonsa lämmitykseen. Ja aina vaan paremmalta alkaa tuntua, kun öljyn ja sähkön hinta nousee. Rantala vie vieraan omakotitalon kellariin. Sieltä pienen huoneen nurkasta löytyy maalämpöpumppu ja lämminvesivaraaja. Ulkona puutarhan uumenissa piileksii kaksi 150 metrin syvyistä porakaivoa, joissa kiertää yhteensä 900 metriä muoviputkea sisässään teollisuusalkoholia. Neste kerää maasta lämpöä. Neste tulee pumppuun 4-asteisena ja lähtee takaisin muutamaa astetta kylmempänä. Pumppu höyrystää luovutetun lämmön yli 100-asteiseksi höyryksi, joka sitten puolestaan lämmittää vanhoissa keskuslämpöpattereissa kiertävän veden. Meidän pumppu on mitoitettu niin, että lämpöä riittää myös 30 asteen pakkasilla lähes 300 neliön talon lämmitykseen ja kolmilapsisen perheen käyttöveteen, Timo Rantala kertoo. Halusin tästä niin hyvän, ettei lämmin vesi lopu kovassakaan käytössä. Siksi hankimme pumpun kaveriksi litran varaajan varustettuna lämminvesikierukoilla. Mitään kielteistä ei maalämmön käytössä ole ilmennyt. Olemme todella tyytyväisiä, Rantala kiittelee. Ei maalämpöjärjestelmäkään ilman sähköä pelaa. Sitä tarvitaan kompressoriin. Rantala laskee, että helmikuussa päättyneen vuoden jakson aikana lämmitys kulutti kilowattituntia sähköä eli noin euroa. Hän laskee säästäneensä lämmityskuluissa öljyyn verrattuna euroa vuodessa. Jos nyt jotakin miinusmerkkistä voisi mainita, niin se on hankintahinta. Rantalan viritys maksoi euroa. Verrattuna esimerkiksi vanhan öljylämmityksen uusimiseen tämä maalämmitys maksaa itsensä kuudessa vuodessa takaisin, kun sähkön ja öljyn hinta koko ajan nousee, Timo Rantala myhäilee tyytyväisenä. Tietoa maalämmöstä löytyy Maalämpöfoorumista osoitteesta Teksti ja kuvat: APOLLO- markiiseilla suojaat auringolta, kuumuudelta ja sateelta. Kankaissa UV-suoja. Vain APOLLO-markiiseilla on 5 vuoden täystakuu. Osta laadukasta,kestävää ja kotimaassa valmistettua- näin säästät ympäristöä! Keskuskatu 5, Riihimäki Puh Etsimme yrityksellemme jatkajaa! Kiinnostava kohde sinulle metallialan osaaja tai maatalousyrittäjä. Maalämpöpumppu ja lämminvesivaraaja vievät kellarissa tilaa nelisen neliötä, Timo Rantala näyttää. Pihakirppis Paljon hyvää vanhaa ja uudempaa tavaraa myydään muuton vuoksi la ja su klo sekä pe klo Muulloin voi sopia ajan puhelimitse. Huonekaluja, astioita, kirjoja, kodin tekstiilejä, mattoja, isoja vaatteita. Uusi Herajoentie 143, Riihimäki. P

5 Toukokuu 2008 Vahteriston luonnonsuojelualue on harvinainen ekosysteemi Kesä 2008 Riihimäen seurakunnassa Kaikille avoimet Saunaillat Hirvijärven leirikeskuksessa keskiviikkoisin klo Kahvio. Kuljetus saunailtaan: 18.6., ja 6.8. Lähtö klo 17 Temppelik. 9 edestä, paluu noin klo 20. Kuljetushinta (menopaluu): 5 e aikuiset, 2,5 e lapset. Hirvijärven leirikeskuksessa klo 19 alkaen. Kesäistä ohjelmaa. Tervetuloa! Kesäkirkkoon Messu Keskuskirkossa sunnuntaisin klo 10 Iltakirkko Kappelikirkossa/ hautausmaalla sunnuntaisin klo 18 (kesä-elokuu). avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten kesällä ma-pe klo Päivystäjä paikalla. Riihimäen seurakunta, puh. (019) 7481, 5 Osa Vahteristoa on kuin satumetsää. Luonnontilaiset tai ennallistettavissa olevat korvet tekevät Riihimäen Vahteristosta harvinaisen ekosysteemin. Myös Vahteristonmäen lähteikkö on harvinainen siitä huolimatta, että sen luonnontilaa on heikennetty. Muun muassa näillä perusteilla Riihimäen kaupunki on hakenut Vahteristoa rauhoitettavaksi luonnonsuojelualueeksi. Lisää Vahteriston kuvausta: kuusivaltaiset metsät ovat tyypillistä ja edustavaa eteläsuomalaista metsäluontoa. Valoisat harvennetut metsäkuviot tulevat jatkossa saamaan luontaisesti lehtipuusekoitusta, ja niiden lajisto tulee monipuolistumaan ajan myötä. Alueen linnuista palokärki ja pyy kuuluvat lintudirektiivin lajeihin. Molempien lajien reviirit osuvat kattavasti laajaan suojelualueeseen hakkuualueista huolimatta. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta alueen laajuus ja yhtenäisyys on keskeistä, vaikka alueen luonnontila ei kaikilta osin tällä hetkellä ole paras mahdollinen. Riihimäen kaupunki on jättänyt Hämeen ympäristökeskukselle hakemuksen Vahteriston muodostamiseksi luonnonsuojelualueeksi. Rauhoituksen tarkoituksena on alueen luontoarvojen suojelu ja heikentyneiden luontoarvojen palauttaminen sekä alueen virkistyskäytön turvaaminen. Ympäristökeskus tekee lopullisen vahvistuspäätöksen. Kiellettyä ja sallittua Kun Hämeen ympäristökeskus on Vahteriston rauhoittamisen luonnonsuojelualueeksi hyväksynyt, alueella on kielletty kaikenlainen maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja sen ainesten ottaminen, lukuun ottamatta alueen käyttöä ohjaavan viheraluesuunnitelman sallimia toimenpiteitä, kertoo Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö Elina Mäenpää. Kiellettyä on ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä vesien johtaminen, metsänhakkuu, rakennusten, rakenteiden, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen, kasvien ja niiden osien (marjoja ja sieniä lukuun ottamatta) ottaminen ja vahingoittaminen, eläinten häiritseminen Näin rauhoitat omistamasi alueen Yksityismaalla oleva luonnonsuojelun kannalta merkityksellinen alue voidaan maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella rauhoittaa luonnonsuojelualueeksi. Yksittäinen puu, puuryhmä tai muu pieni luonnonmuodostuma voidaan rauhoittaa luonnonmuistomerkkinä. Niiden perustamisesta päättää kunta. Kaikesta muusta rauhoittamisesta taas päättää alueellinen ympäristökeskus. Esimerkiksi suo voidaan rauhoittaa, jotta se säilyisi luonnontilaisena. Niittyalue voidaan rauhoittaa, jotta se säilyisi näytteenä niittytalouden aikaansaamasta luontotyypistä. Järvi ja sen rannat voidaan rauhoittaa linnuston ja elinympäristön suojaamiseksi. ja niiden pesien vahingoittaminen sekä moottoriajoneuvolla liikkuminen, nämä kaikki tietyin poikkeuksin. Kiellettyjen listalla ovat edelleen tulenteko, telttailu sekä muu leirielämä, roskaaminen, koirien irti päästäminen ja pitäminen, kilpailu- ja harjoittelutoiminta, lukuun ottamatta alueella olevaa ulkoilureitistöä, metsästys, lukuun ottamatta hirvieläinten ajoa alueen ulkopuolelle, pyöräily valaistun ulkoilureitin ulkopuolella, ratsastus samoin kuin kaikenlainen muu toiminta, joka voi muuttaa maisemakuvaa tai olla haitaksi kasviston tai eläimistön säilymiselle. Sallittua on marjojen ja Lehdon suojeleminen auttaa arvokkaan kasvillisuuden säilyttämistä. Alue voidaan rauhoittaa myös maisemakuvan säilyttämiseksi. Hakemus tehdään alueelliselle ympäristökeskukselle, ja siinä selvitetään lyhyesti mihin pyritään. Paikallisen asiantuntijan lausunto ja valokuvat tukevat hakemusta. Mukaan liitetään valokopio tilan kartasta tai muusta tarkasta kartasta. Rauhoitettavaksi haettavan alueen rajat olisi merkittävä selvästi tähän karttaan. Kohteen sijainti olisi syytä merkitä myös peruskartan (1:20 000) jäljennökseen. Hämeen ympäristökeskus hankkii viran puolesta tilan rasitustodistuksen ja lainhuutotodistuksen. sienten kerääminen, iltarastien ja muiden pienten suunnistustapahtumien järjestäminen muualla kuin viheraluesuunnitelman osoittamilla luonnoltaan erityisen arvokkailla kohteilla sekä olemassa olevien polkujen talvikunnossapito moottorikelkalla, lukuun ottamatta viheraluesuunnitelman osoittamilla luonnoltaan erityisen arvokkailla alueilla olevia polkuja. Alueelle laaditaan hoitoja käyttösuunnitelma kaupungin ja ympäristökeskuksen yhteistyönä. Kuva: JARI JOKIVUO Suojelualueen omistajalle maksetaan korvausta taloudellisista menetyksistä, joita hänelle aiheutuu rauhoittamispäätöksen mukaisista alueen käyttöoikeuden rajoituksista. Jos maanomistaja on suojelualueen perustamishakemuksessaan ilmoittanut rauhoittamisen edellytykseksi sen, että hänelle maksetaan korvausta, ei rauhoittamispäätöstä anneta ennen kuin on saatu luotettava selvitys korvauksen myöntämisestä ja hakijan tyytymisestä korvausmäärään. Maksettu korvaus ei ole veronalaista tuloa. Suojelualueesta maksetaan veroa vain siitä saadun todellisen tulon perusteella. Jos alue on täydellisesti rauhoitettu, ei veroa mene lainkaan. Kellojen huollot ja korjaukset Kellohuolto Diplomikelloseppä Hannu Korsman Muuntajankatu Riihimäki Gsm Puh Fax Jätteidenkäsittelyalueemme ovat avoinna seuraavasti: ma - pe klo la klo arkipyhien aattoina klo Kapulan jätteidenkäsittelyalue, Hyvinkää Kapulasillantie 2 Puh. (019) Puolmatkan jätteidenkäsittelyalue, Järvenpää Hyötykuja 3 Puh Karanojan jätteidenkäsittelyalue, Hämeenlinna Karanojantie 145 Puh. (03) Hyvän kesän toivotuksin

6 6 Kehittämishankkeella lisättiin tietoa lähivesistöstä Vanajaveden reitti koheni Hämeen ympäristökeskuksen toteuttama Vanajaveden reitin kehittämishanke (Vareke), joka alkoi 2005, päättyi maaliskuussa Hanketta rahoittivat kunnat, valtio ja Euroopan yhteisö. Kehittämishankkeessa lisättiin yhteistyötä eri toimijoiden ja hankkeiden välillä, tietoisuutta alueen vesistöjen tilasta ja keinoista, miten tilaa voidaan parantaa sekä edistettiin vesistöjen virkistyskäyttöä. Hankealueena oli Vanajaveden reitin valuma-alue. Vanajaveden reitti kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen ja sen valuma-alue on yli km 2 :n laajuinen ulottuen Kanta- ja Päijät-Hämeessä seuraavien kymmenen kunnan alueelle: Hattula, Hausjärvi, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Kärkölä, Lammi, Loppi, Renko. Kuva: ILKKA KORHONEN Pikkukunnostuksia Lopella ja Hausjärvellä Vareke-hankkeen toimialueen kunnista Hausjärvellä ja Lopella tehtiin pienimuotoisia vesistökunnostuksia. Loppijärvellä niitettiin vesikasveja noin 24 hehtaarin alalta kesällä Lisäksi Lopella yhteistyössä kunnan maatalousviranomaisten kanssa edistettiin peltojen suojavyöhykkeitten perustamista. Puujoen syvyysluotaus Leppäkoski-Ryttylä reitillä tehtiin kesällä 2006, ja joella perattiin veneilyreittiä Kohteessa jouduttiin käyttämään ponttoonilta toimivaa ruoppauskonetta. Janakkalan ja Hausjärven kunnat tekivät ruoppausilmoituksen ja valvoivat työtä. Hankkeessa tehtiin suojavyöhykkeitten yleissuunnitelma Kaartjoen alueelta. Hausjärvellä tehtiin Pursijärvelle, Valkjärvelle ja Mommilanjärvelle Rantaasukkaan teesit- esite. Esitteissä annetaan vinkkejä vesiensuojelusta ja siitä miten omaa kotirantaa kannattaa hoitaa. Esitettä on saatavissa kunnasta. Hankkeessa tehtiin Vanajanreitin kalapaikkaopas, josta otettiin kappaleen painos vuonna 2007 ja kappaleen lisäpainos keväällä Oppaalla on omat internetsivut Oppaassa esiteltävät järvet ja joet ovat Alajärvi, Aulangonjärvi, Katuma, Kaartjärvi, Kernaalanjärvi, Loppijärvi, Mommilanjärvi, Pääjärvi, Renkajärvi, Takajärvi, Vanajanselkä, Renkajoki ja Teuronjoki. Vanajaveden reitin kehittämishanke osallistui myös Haminankylän maalaismarkkinoille Osastolla jaettiin tietoa mm. maatalouden vesiensuojelusta, levistä, rantarakentamisesta. Uusia kuivakäymälöitä yleisön käyttöön Kiinteistökohtainen vesihuoltoratkaisu -opinnäytetyössä selvitettiin millaisia moderneja kuivakäymälöitä valmistajilla on tarjolla kohteisiin, joissa käyttäjiä on paljon, sellaisilla kuin tanssilavat, uimarannat ja virkistysalueet. Opinnäytetyötä teki Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelija Teemu Sandberg. Selvityksen perusteella hankittiin useita mahdollisimman helppokäyttöisiä ja toimintavarmoja kuivakäymälöitä. Lopelle hankittiin kaksi käymälää, jotka kunta asentaa Loppijärven uimarannalle. Hausjärvellä Kahvakopla ry:n ylläpitämälle Karhin moottoriurheiluradalle hankittiin myös kompostoiva kuivakäymälä. Projektin alkaessa hankkeelle luotiin omat verkkosivut ympäristöhallinnon palvelimelle. Sivut löytyvät vielä jonkin aikaa osoitteesta > ympäristönsuojelu >vesiensuojelu > Vanajaveden reitin kehittäminen. TARINKA RINGVALL Kirjoittaja työskenteli Vareke-hankkeen projektipäällikkönä Hämeen Ympäristökeskuksessa. Puujokea ruopattiin talvisissa maisemissa. Riihimäen lepakkoalueet saatiin kartalle Koko Riihimäen kaupungin alueen kattava lepakkokartoitus on valmistunut. Se osoittaa. että aivan kaupungin keskustassa asuu lepakoita. Monilajisimmat lepakkoalueet sijaitsevat Vatsiassa ja Arolammilla. Riihimäen lepakkoalueet arvotettiin kartoituksen perusteella kolmeen luokkaan: I, II ja III, joista luokka I on arvokkain. Luokitteluun otettiin mukaan vain selkeät keskittymät eli lepakoiden säännöllisesti käyttämät ruokailualueet sekä lisääntymis- ja levähdyspaikat. Luokkaan I kuuluvalla alueella lepakoita tavataan runsaasti koko kesän ajan. Usein lepakoita on useita lajeja ja alueella on yleensä lisääntymiskolonioita. Alueen tila on erityisen hyvä lepakoiden kannalta ja se tulisi säilyttää nykyisellään. Luokkaan II kuuluvalla alueella lepakoita on paljon, mutta kolonian tarkkaa paikkaa ei yleensä tunneta tai alueella on jokin rakennus ajoittain lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkana. Tyypillisellä III luokan alueella lepakot saalistavat aktiivisesti vain osan vuotta tai ne käyttävät aluetta esimerkiksi sään mukaan. Lepakkolajeja on yleensä vain yksi tai kaksi....vantaanjoki, lasitehdas, hautausmaa, varuskunta... Merkittävimmät ja monilajisimmat Riihimäen lepakkoalueet sijaitsevat Vatsiassa ja Arolammilla. Kaupunkialueella aktiivisimmat lepakkopaikat ovat Vantaanjoella Peltosaaren kohdalla sekä Lasitehtaan ja hautausmaan ympäristössä. Myös Varuskunnan alue oli ajoittain erittäin aktiivinen lepakkoalue. Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja löytyi niukalti. Merkittäviä ruokailualueita löytyi 26, näistä kaksi on I-luokan, viisi II-luokan ja 19 III-luokan aluetta. Riihimäellä tavatut lepakkolajit olivat Suomen yleisimpiä lepakkolajeja. Alueelta tavattiin vesisiippaa, viiksi-/isoviiksisiippaa, pohjanlepakkoa ja korvayökköä. Yleisimmät lepakkolajit olivat viiksi-/isoviiksisiippa ja pohjanlepakko. Monen sortin lepakoita Vesisiippojen määrä riippuu vesistöjen määrästä. Vesisiippoja tavattiin Suolijärveltä, Vatsianjärveltä, Vähäjärveltä, Paalijärveltä, Vantaanjoelta sekä joiltain pienemmiltä joilta. Vesisiipat saalistavat lähes aina veden pinnan yllä. Heti keskustan ulkopuolella alkaa esiintyä varttuneissa metsissä saalistavia viiksi-/isoviiksisiippoja. Erityisesti niitä tavattiin Arolammin, Vähäjärven ja Suolijärven tuntumasta. Pohjanlepakko muuttuu loppukesästä citylepakoksi eli se muuttaa kaupunkiin. Näin lajittelet kotitalouden jätteet Yhdyskuntajätteen loppusijoitus Hyvinkäällä Kapulan kaatopaikalle on lopetettu viime vuoden lopulla ja jätteen energiahyödyntäminen Ekokemillä on alkanut. Jätteiden erilliskeräys ja lajittelu jatkuvat kuitenkin ennallaan. Ensisijaisesti on pyrittävä jätteen määrän vähentämiseen esimerkiksi valitsemalla kestäviä ja korjattavia laitteita ja vähän pakattuja tuotteita. Syntyneet jätteet on lajiteltava kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Biojäte Asuinkiinteistöistä biojätteen erilliskeräykseen kuuluvat vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöt. Näillä kiinteistöillä biojäte lajitellaan erilleen muusta jätteestä ja laitetaan biojäteastiaan jätekatoksessa. Erilliskerätty biojäte kompostoidaan Hyvinkäällä Kapulan jätteenkäsittelyalueella. Pienillä asuinkiinteistöillä ja omakotitaloissa syntyvä biojäte laitetaan muun sekajätteen kanssa samaan pussiin ja kiinteistön jäteastiaan. Biojäte voidaan myös asianmukaisesti kompostoida kiinteistöllä ja näin saada ravinteet hyötykäyttöön puutarhaan ja kasvimaalle. Hyötyjätteet Kaikki syntyvä jäte on lajiteltava mahdollisimman hyvin ja hyötyjätteet on toimitettava hyötyjätteiden aluekeräyspisteisiin, mikäli niitä ei kerätä jätehuoltomääräysten mukaisesti kiinteistöllä. Hyötyjätepisteestä riippuen pisteessä kerätään paperia, pahvia ja kartonkia, lasia ja pienmetallia sekä vaatteita ja paristoja. Riihimäellä listan hyötyjätteiden keräyspisteistä saa ympäristönsuojeluyksiköstä (Eteläinen Asemakatu 2, 2 krs.) tai internet-sivulta Hausjärven ja Lopen osalta tietoja keräyspaikoista saa kuntien ympäristöyksiköistä sekä Lopen internet-sivulta > tekniikka ja ympäristö > ympäristönsuojelu. SER ja ongelmajäte Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) on toimitettava erilliskeräykseen niille tarkoitettuihin vastaanottopisteisiin. Uutta laitetta ostettaessa voi myös sopia liikkeen kanssa vanhan laitteen poiskuljetuksesta. Kotitalouksille sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vienti keräyspisteisiin on maksutonta. SERiä ottavat vastaan mm. kuntien varikot, Stena Metalli Oy, Ekokem-Palvelut Oy ja Kiertokapula Oy. Ongelmajätteet on pidettävä muusta jätteestä erillään ja toimitettava ongelmajätteenkeräyspisteisiin, joita kotitalouksille on kuntien varikoilla. Kiertokapulan kiertävät ongelmajätteen keräysautot keräävät myös ongelmajätteitä, aikataulut löytyvät Kiertokapulan nettisivuilta www. kiertokapula.fi Toukokuu 2008 Tuolloin niitä tavataan saalistamasta yleisesti valkoisten katulamppujen yltä. Riihimäen kaupunkialueella tavattiinkin erityisesti loppukesästä hyvin pohjanlepakkoa. Korvayökköä tavattiin aivan kaupungin keskustassakin. Se saalistaa usein puutarhoissa ja puistoissa. Tällaisia elinympäristöjä on Riihimäen keskustassa runsaasti. Lepakkokartoituksen tekivät ympäristönsuojeluyksikön ja kaavoituspalveluiden tilauksesta Wermundsen Consulting Oy:stä Yrjö Siivonen ja Terhi Wermundsen. Valmistunut raportti löytyy ympäristönsuojelun internetsivuilta osoitteesta ELINA MÄENPÄÄ Piirros: JOUNI LAHTINEN Lepakko koristaa Riihimäen kaupungin ympäristöraportin kantta. Raportti julkaistaan kesäkuussa ja se löytyy ympäristönsuojelun nettisivuilta. Isot jätteet ja suuret jätemäärät Suurikokoisten jätteiden tai suurten jätemäärien kuljetuksesta on jätteenhaltijan erikseen sovittava jätekuljetuksia hoitavan yrityksen kanssa tai kuljetettava ne itse asianmukaiseen käsittelyyn. Jäteastiaan ei saa laittaa merkittävää määrää polttokelvotonta muovia. Tämä tarkoittaa lähinnä suurta määrää PVC-muoveja, joita syntyy mm. rakennus- ja korjaustoiminnassa. Tällaiset erät on toimitettava omana kuljetuksena asianmukaiseen käsittelyyn esimerkiksi Kapulaan. Normaalit määrät kotitaloudessa syntyvää muovijätettä, kuten rikkinäiset ja loppuun käytetyt tiskihanskat, kumisaappaat tai muovikansiot saa laittaa kiinteistön jäteastiaan. Kotitalouksien sekalaiselle muovijätteelle ei Riihimäki-Hausjärvi-Loppi alueella ole erillistä keräysjärjestelmää. JENNI NISSINEN

7 Toukokuu Riihimäki haluaa olla Suomen pikku Amsterdam Riihimäen täyttää tänä keväänä ennen näkemätön kukkapaljous, sillä kevään mittaan ovat putkahtaneet esiin niiden kukkasipulin lehdet ja kukat, jotka kaupungin puistotoimi istutti maahan loppuvuodesta. Aivan ensimmäisiksi taisivat ehtiä talventähdet, krookukset ja hyasintit, joita ilmestyi kaupungintalon ympärille ja muuallekin keskusta-alueelle. Valmistelimme tätä suurta yllätystä kaupunkilaisille viime syksynä, kun saimme turkulaiselta Tukkuliike Lord Nelsonilta valtavan, yli euron arvoisen kukkasipulilahjoituksen, kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund myhäilee. Tarina on miltei kuin satua. Tukkuliikkeen ja Westerlundin yhteydenpidon seurauksena marraskuun loppupuolella, kun myymättä jääneet sipulit olivat palanneet tukkuliikkeeseen vähittäismyymälöistä, Lord Nelson tarjosi niistä kahta trukkilavallista Riihimäelle. Iso asia se oli. Maksoimme vain rahdin, Westerlund selvittää ja kiittelee aiemmin pihamessuilla luotuja suhteita, jotka alkoivat lasten kasvimaan siemenistä. Onneksi loppuvuosi oli leutoa. Vielä joulukuussa päästiin istutustöihin. Ja kun istutettavaa riitti, ei siinä yksinomaan käsipelillä tökitty sipuleita maahan, vaan avuksi otettiin luiskakone. Kun ei ollut lunta eikä luistinratoja hoidettavana, väki istutti. Ensi syksyä varten meillä on hankittuna käytetty perunanistutuskone, sillä olemme tehneet alustavan sopimuksen, että jatkamme hyvin alkanutta yhteistyötä tukkuliikkeen Riihimäellä kukkii tänä vuonna parikymmentätuhatta sipulikasvia enemmän kuin aiemmin, kertoo Tero Westerlund ja selailee sipulipussien etiketeistä koottua kuvakirjaa. kanssa, Tero Westerlund kertoo. Hän haaveilee siitä, että Riihimäki olisi eräänä päivänä Suomen pikku Amsterdam. Myös liljoja ja auringonkukkia Riihimäki on jo vuosia ollut tunnettu liljoistaan ja auringonkukistaan. Eivät ne mihinkään häviä. Liljat ovat hengissä, vaikka niitä vaivaakin liljakukko, punainen kuoriainen, jonka toukat syövät liljojen lehdet. Osittain siksi liljapenkit uusitaan kolmen vuoden välein niin, että jopa multa vaihdetaan. Auringonkukkia ilmestyy entisten paikkojen lisäksi uusillekin paikoille, Westerlund lupaa. Mutta uutta ovat nyt siis monenlaiset sipulikukat. Ja lajeja todella riittää. Tulppaanejakin on 60 eri lajia. On papukaija-, lumme-, riikinkukko-, lilja-, tähti-, kääpiö- ja villitulppaaneja. Muita kevätkukkia ovat lumikellot, kevättähdet, scillat, helmihyasintit, vuokot, hyasintit ja krookukset. On valko-, syklaami-, orkidea-, kimppu-, tähti-, virva-, lumija nunnannarsisseja tavallisista pääsiäisliljoista nyt puhumattakaan. Sipulinomaisia laukkojakin on ruso-, musta-, hunaja-, pallero-, kelta-, sini-, tähti-, napolin ja palestiinanlaukkoja. Laukat kukkivat hieman myöhemmin kesällä. Nyt pääsemme vertailemaan eri lajien näyttävyyttä ja kestävyyttä, Tero Westerlund iloitsee. Riihimäestä kukkakaupunki Tero Westerlund on vuosia uskollisesti pitänyt yllä ideaa Riihimäestä kukkakaupunkina. Ja paljon on tehtykin. On liljat ja auringonkukat. Mutta keväiset sipulikukat ovat olleet lapsenkengissä. Ovat pääsiäisen narsissiistutukset ja höyhenpensaat. Kumpiakin oli tänä vuonna ennätysmäärä, mutta pääsiäiseen osuivat pahaksi onneksi kevään lähes ainoat pakkaset, ja Kauppapuutarhuriliiton ja hollantilaisten kukkasipuliviljelijöiden Kansainvälisen Kukkasipulikeskuksen edullisesti toimittamien narsissien kävi kuten kukille pakkasessa käy, suurin osa paleltui. Pääsiäishöyhenpensaat askarreltiin yhdessä katupuolen kanssa talven mittaan, Westerlund kiittelee. Hän kertoo, että höyhenoksista joudutaan vuosittain uusimaan iso osa, kun oksat kuivuvat ja pölyttyvät pahasti. Ammattityövoimaa saatiin lisää Iloinen asia on, että nyt puistotoimella on täytettynä kaksi puutarhurin tointa, jotka on hoidettu parikymmentä vuotta lähinnä kesätuuraajien voimin. Nyt remmissä on koulutettua väkeä, ja sen pitäisi näkyä työn jäljessä. Toisaalta hoidettava puistoala on kasvanut huomattavasti. Vahteristosta tulee 121 hehtaarin luonnonsuojelualue, ja muuta uutta viheraluetta on 30 hehtaaria. Teksti ja kuva: Uudet laavut Iso-Melkuttimelle ja Kivijärvelle Uudet, kaikkien käytettävissä olevat laavut tulipaikkoineen rakennetaan kevään aikana Iso-Melkuttimen luoteispäähän Räyskälään ja Kivijärven pohjoispäähän Lopen ja Tammelan rajalle. Hämen Järviylänko luontomatkailun vihervyöhykkeeksi -hankkeessa keskitytään kesän 2008 aikana uusien reittien ja taukopaikkojen rakentamiseen. Iso-Melkuttimen ympäri on tarkoitus merkitä laavujen ja sillan kautta kulkeva reitti kesän aikana. Lisäksi pidempien reittien merkintä ja kunnostus käynnistyvät. Melojien suosima Kaartjoen reitti raivattiin viime kesänä ja reitin varren kotalaavu kunnostettiin. Vesilaissa todetaan, että vesiväylän käyttämistä ei saa rakentein estää tai vaikeuttaa. Kaartjoen varren asukkailta toivoisinkin huomaavaisuutta melojia kohtaan. Alueen luontomatkailupalvelut tulevat näkymään internetissä uudessa luontomatkailu-ulkoilukarttaportaalissa Uudet laavut Melkuttimella ja Kivijärvellä ovat kuvan laavun kaltaisia. joka valmistuu kesän aikana. Netissä kannattaa tutustua myös Lopen uudistuneisiin matkailusivuihin, jotka löytyvät osoitteesta fi/matkailu Retki- ja matkailukohteista löytyy lisätietoa myös uusista matkailuesitteistä sekä Järviylängön matkailukartasta. Molempia saa alueen matkailuyrityksistä, kunnantalolta ja Huhkajalammen infopisteestä. Teksti ja kuva: NIKO BLOMBERG Kirjoittaja toimii Hämeen Järviylänkö luontomatkailun vihervyöhykkeeksi -hankkeen projektikoordinaattorina. Rakennuskonevuokraamo HÄMEEN VUOKRAKONE OY Kumerankatu 5, RMK Avoinna ark. 7-17, la 9-13 Puh Maantiivistäjät - Alumiinitelineet - Poraus- ja piikkauskalusto - Naulaimet ja naulat (Senco) myös naulainhuolto Ym. Kaikki tietotekniikan palvelut nopeasti ja luotettavasti! Huolto Asennus Ylläpito IT-myymälä Tervetuloa saamaan palvelua, niin kuin ennen vanhaan! KAIKKI IT-PALVELUT SAMASTA NUMEROSTA TIETOKONEEN VUOSIHUOLTO Tervetuloa tutustumaan! Luonnonlohet lisääntyvät jo Käräjäkoskella Vantaanjokeen nousseiden vaelluskalojen eli lohien ja meritaimenien määrät ovat nousseet parina viime vuonna. Vantaanjoen uomia on kunnostettu sivu-uomiin asti tarjoamaan kutupaikkoja vaelluskaloille. Meritaimenen ja lohien kutu onnistuu nykyisin Vantaanjoen pääuomassa ja sivupuroissa Epranojasta Käräjäkoskelle asti. Epranojassa on oma purotaimenen lisääntymisalue ja lastenkamari. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat ovat löytäneet Epranojasta paikallisen taimenkannan. Siksi paikalla on kalastuskieltokyltti. Kyltissä mainittu pykälä kieltää onginnan, pilkinnän ja vetouistelun. Kieltotaulu on asetettu Hämeen Työvoimaja elinkeinokeskuksen rauhoituspäätöksen nojalla. Jokamiehen oikeus ongintaan ja läänikohtainen viehelupa eivät päde rauhoitusalueella. Muukin kalastus on kielletty. ARK LA suljettu KESKUSKATU 15, RIIHIMÄKI K-MARKET VUORISEN PARKKITASO 79U Osta vain vihreää kalaa! Uhanalaisia kalalajeja, jotka Maailman luonnonsäätiö WWF on listannut punaisiksi kaloiksi, ei tulisi ollenkaan ostaa. Niitä ovat turska, hai, miekkakala, trooppiset katkaravut, sinieväinen tonnikala, ankerias, punakampela, hietakampela, ruijanpallas ja meriantura. Keltaisiin kalalajeihin, joiden syömistä on syytä harkita, kuuluvat kirjolohi, makrilli, merirapu, keltaeväinen tonnikala, Pohjanmeren merirapu ja Barentsinmeren turska. Vihreitä kaloja eli lajeja, joita voi ostaa ja syödä hyvällä omallatunnolla, ovat muiden muassa ahven, hauki, seiti, hummeri, kilohaili, made, rapu, täplärapu, sinisimpukka, silli. silakka ja kampela. Kalastajat eivät pidä siitä, että Riihimäen kaupunki on raivannut Vantaan rannoilta vesakkoa, joka on tarjonnut suojaa ja varjostusta kaloille ja ravintoa linnuille. TARJA HEIKKONEN Kuva: SAMPSA SALO Kirjoittaja on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja. Vantaasta nousee jo arvokaloja.

8 8 Ekoarjesta ympäristötietoutta ja -tekoja Haluatko olla mukana toteuttamassa ekologisuutta arjessasi? Keinoja ympäristön huomioonottamiseen arjen elämässä on monia. Esimerkiksi kulutusvalinnat ovat tärkeä käytännön mahdollisuus, joilla voimme jokainen vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin. Vältä ja vähennä, käytä ja kierrätä! Vältä turhaa kulutusta, lyhytikäisiä ja kertakäyttöisiä tuotteita, ylipakattuja tai kierrätykseen sopimattomia tuotteita. Suosi palveluja, kestävää ja korjattavaa, yhteiskäyttöä ja lainaamista sekä uudelleenkäytettäviä tai biohajoavia tuotteita. Lajittelemalla jätteet edistät jätteen materiaalihyötykäyttöä. Käyttökelpoista kodinirtainta otetaan vastaan riihimäkeläisiltä kotitalouksilta Kierrätyskeskuksessa. Säädä, sammuta, kävele, tee muutos! Jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen muuttamalla tottumuksiaan arjen asioissa kuten energiankäytössä ja liikkumisessa. Käytä lämmittämiseen uusiutuvia energialähteitä, kuten puuta, pellettiä, maalämpöä, aurinkoenergiaa tai uusiutuvalla energialla tuotettua ekotai norppasähköä. Seuraa hankinnoissasi energia- ja ympäristömerkintöjä. Vaihda lamput vähän sähköä kuluttaviin energiansäästölamppuihin. Sammuta valot ja laitteet, joita et tarvitse. Käytä lämmintä vettä järkevästi. Jätä oma auto kotiin, jos pääset töihin ja harrastuksiin julkisilla kulkuneuvoilla. Jos matkustat omalla autolla, opettele ajamaan taloudellisesti. Tule mukaan ekoarkityöhön! Ekoarkityö on kaupungin ympäristönsuojeluyksikön koordinoima vuorovaikutteinen yhteistyömuoto kaupungin ja asukasyhdistyksien, seurojen ja järjestöjen välillä. Ekoarkiryhmän toiminta pohjautuu Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen työhön. Ekoarkiryhmä tuo esille vastuullisen kuluttajan ekologisia toimintamalleja, hankkii ja välittää ekoarki-tietoa eteenpäin. Ryhmän toiminnassa voi olla mukana niin yksittäinen kuluttaja kuin eri alojen yhdistyksiäkin. Ekoarkiryhmän yhteyshenkilönä toimii Riihimäen kaupungin kierrätyskeskuksen hoitaja Jyri Lindblom, puh , jyri. Torju jättiputki puutarhasta Monesta puutarhan koristekasviksi tarkoitetusta kasvista on tullut suoranainen riesa. Suomen luonnossa nämä tulokaskasvit valtaavat usein elintilaa kotimaisilta kasveilta. Siksi niiden valloitusretkiä kannattaisi kotipuutarhassa torjua. Harmillisesti leviäviä kasveja ovat esimerkiksi jättipalsami ja jättiputki. Etenkin jättiputki on ongelmallinen, koska sen raivaus on hankalaa. Paljain käsin ei jättiputken kimppuun sovi käydä, sillä sen erittämä neste reagoi auringon valossa ja polttaa ihon rakkuloille, joista voi jäädä elinikäisiä arpia. Jättiputken siemenet voivat säilyä itämiskykyisinä maassa vuosia, joten ne olisi hävitettävä ennen siementämistä. Kasvia voi yrittää kitkeä juurineen. Ylös vedetyt kasvit olisi hyvä hävittää polttamalla, kaivamalla ne syvälle maahan tai kompostoimalla. Siemeniä tai juuria ei kuitenkaan saa TYHMÄT KYSYMYKSET Jättipalsami on levinnyt puutarhoista joutomaille. kompostoida eikä työntää maan poveen. Pelkästään niittämällä ei kasvuston hävittäminen onnistu. Jos kasvusto on jo päässyt leviämään, sen hävittäminen vie vuosia. Luonnonsuojelulaissa on kielletty vieraiden kasvilajien istutus tai kylvö luontoon, sillä ne voivat olla todellinen uhka suomalaisille luonnonvaraisille kasveille. Jättipalsami on jo helpompi juttu Jättipalsami on kotoisin Himalajan vuoristosta. Sitä Matkakeskuksen palon musta savu näkyi pitkälle. kasvaa monin paikoin, esimerkiksi Peltosaaren kosteikkopuistossa, jossa se ei tosin ketään häiritse. Kookas kasvi on yksivuotinen ja leviää helposti esimerkiksi puutarhajätteiden mukana luontoon ja edelleen rantalehtoihin ja puronvarsiin. Jos jättipalsami leviää liikaa kotipihassa, siihen voi koskea paljain käsinkin ja se irtoaa maasta helposti kitkemällä. Teksti ja kuva: TARJA HEIKKONEN Ekoarkiryhmän jäsenet toivat esille ympäristövastuulliseen kuluttamiseen liittyvää tietoutta kauppakeskus Merkoksessa Riihimäellä. nuukuusviikolla huhtikuussa. Toukokuu 2008 Ekoarkiväki jalkautui nuukuusviikolla Ympäristöpuu täyttyi ympäristölupauslehdistä nuukuusviikolla. Viikon aikana ohikulkijat saivat kiinnittää ympäristölupauksia ekopuihin. Lauantaihin mennessä lupauksia olikin tehty jo runsain mitoin. Paikalta sai ostaa kestokasseja, tutustua luonnonsuojeluyhdistyksen toimintaan, taitella sanomalehdestä biojätepusseja sekä maistella Reilun kaupan kahvia ja mehua. Mukana tapahtumassa olivat Riihimäen kierrätyskeskus, Riihimäen Martat, Riihimäen luonnonsuojeluyhdistys sekä Riihimäen Vihreät. Tapahtumapaikkana oli CM tavaratalon käytävä. Yhteistyötä tehtiin myös Ruokamerkoksen kanssa, jonka avustuksella järjestettiin kahvitarjoilu. Teksti ja kuva: JYRI LINDBLOM Minne voi viedä puutarhajätteet? Kompostointi Puutarhajätteiden suositeltavin käsittelytapa on omatoiminen kompostointi. Puutarhajätteen voi kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kehikossa. Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpöja jyrsijäeristetty kompostori. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompostointiohjeita saa mm. kuntien ympäristönsuojeluyksiköistä ja Kiertokapulasta. Avopoltto Puutarhajätteiden avopoltto on vähäisessä määrin sallittu taaja-asutusalueen ulkopuolella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle. Taaja-asutusalueella avopoltto on kielletty. Kiertokapula Kiertokapulan jätteiden käsittelyalueelle puutarhajätettä voi viedä maanantaista perjantaihin klo Haravointijäte ja risut on lajiteltava omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistettava. Puutarhajätteestä veloitetaan 7 euroa/kuorma. Lisätietoja p. (019) Riihimäki Kinturinmäen maankaatopaikka Kinturinmäen maankaatopaikalla, Kinturinkuja 1, otetaan maksutta vastaan haravointijätettä (lehtiä ja ruohonleikkuujätettä). Oksia ja risuja ei oteta vastaan. Lisätietoja p. (019) Järjestetty jätteenkuljetus Biojäteastiaan voi laittaa lehtiä ja haravointijätettä kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Riihimäellä kiinteistökohtaisessa keräyksessä haravointijäte voidaan pakata enintään 15 kg painavaan säkkiin ja sijoittaa jäteastian viereen kuljetusta varten. Biojätteen erilliskeräykseen kuuluvissa kiinteistöissä on säkin oltava biohajoava. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kaupunki perii jäte- Mitä tehdä kun savupilvi lähestyy? Osan Riihimäkeä peitti lähes musta savupilvi, kun matkakeskus paloi toukokuun alussa. Mitä tavallisen ihmisen pitää ymmärtää tehdä, kun savupilvi alkaa lähestyä, palopäällikkö Mika Kivipato Kanta-Hämeen pelastuslaitoksesta? Jos savu on mustaa puuroa kuten matkakeskuksen palossa, sen pitäisi olla selvä signaali: sinne savun keskelle ei saa mennä. Toimivatko ihmiset oikein? Saimme lukuisia puheluja, viestejä ja muita kyselyjä epätietoisilta ihmisiltä. Yleinen käsitys tuntui olevan, ettei sisätiloihin tarvitse mennä ellei ole annettu yleistä vaaramerkkiä, jota ei nyt annettu. Miksi ei annettu? Arvioimme tilanteen sellaiseksi, ettei sitä tarvita. Se olisi herättänyt yleistä hämminkiä sellaisillakin alueilla, joilla ei ollut mitään vaaraa. Yleinen vaaramerkki kun usein merkitsee, että ilmassa on jotakin näkymätöntä vaaraa, myrkkyä tai säteilyä. Mitä siis pitää tehdä, kun savupilvi lähestyy? Savun keskelle ei milloinkaan pidä mennä, sillä siellä ei voi hengittää. Silloin pitää mennä välittömästi sisälle, ei sännätä kotiin, vaan kiirehtiä lähimpään sisätilaan. Sitten vaan ikkunat ja ovet kiinni ja ilmanvaihto nollille ja radio auki. Myös teksti-tv:tä kannat- astian ulkopuolelle jätetyistä pusseista taksan mukaisen irtojätemaksun. Suuremmat erät on kuljetettava itse. Hausjärvi Oitin maankaatopaikka: Kisällintie, Oitti, aukioloaika ma-pe klo Syksyisin ja keväisin avoinna kahtena lauantaina, jotka tältä keväältä ovat jo takanapäin. Lisätiedot p Loppi Jokiniemen maankaatopaikka: Puutarhajätettä, risuja ja oksia otetaan vastaan Lopen kunnan maankaatopaikalle, joka sijaitsee Niittypellontien päässä Jokiniemessä, Kantatie 54:n pohjoispuolella. Puutarhajätteen (myös oksat ja risut) viemisestä tulee sopia Lopen kunnan teknisen toimen kanssa kunnantalolla (osoite Yhdystie 5), josta saa ohjeet ja puomin avaimen. Avain palautetaan tekniseen toimeen. taa seurata. Missään tapauksessa ei pidä lähteä hakemaan lapsia ja muita perheenjäseniä kotiin. Heille voi soittaa ja varmistaa, että he ovat asianmukaisesti suojassa. Sama pätee, jos yleinen vaaramerkki on annettu. Kuva: TOPI

9 Toukokuu Siilien elämää Kevään tullessa aurinko lämmittää, niin että lumet sulavat kohinalla ja puiden lehtien silmut pullistuvat ihan silmissä. Narsissien ja tulppaanien päät nousevat mullasta. Kevät on ihmeiden aikaa! Kotipihallaan talon takana loikoili koira nimeltään Edi lämmitellen auringon paisteessa. Se heräsi unestaan ja lähti tutkimaan pihaa haistelemalla uusia keväisiä hajuja. Kiertäessään pihaa Edi tuli lehtikompostin luokse. Sitä haistelleessaan Edi huomasi kompostin lehtien liikkuvan ja rapisevan. Kiinnostavaa, mitähän sieltä tulisi esiin? Toisessa kohdassakin alkoi lehtikasa rapista. Mikä siellä on? Lehtien ja heinän korsien seasta tuli esiin kaksi siiliä. Siilit Sonja ja Lauri sieltä heräsivät talviuniltaan. Edi aikoi mennä lähemmäksi, mutta siilien piikit pelottivat. Niinpä Edi alkoi haukkua. Haukkumisen kuulivat sisälle asti Valma-mummo ja Mauripappa. He riensivät ulos katsomaan, mikä siellä oli oikein hätänä. Edi oli mennyt kauemmaksi kompostista ja haukkui vieläkin. Mauri-pappa huomasi siilit, jotka olivat menneet keräksi piikit pystyssä. Ei, mutta siinähän on Luontoristikko 1. tutut siilit! He olivat mummon kanssa edellisenä kesänä ruokkineet niitä. Valma-mummo toi siileille rouhittuja pähkinöitä syötäväksi. Pähkinöihin hän oli lisännyt lorauksen rypsiöljyä. Siileille on hyvä antaa keväällä rasvaista ruokaa, koska ne ovat käyttäneet talvella rasvavarantonsa lähes kokonaan. Siileille voi antaa myös liotettuja kissan raksuja. Siilit olivat tyytyväisiä, kun saivat syötävää. Ennen ne olivat löytäneet kompostikasoista maukkaita aterioita; oli ollut kalaa, juuresten ja hedelmien kuoria. Nykyisin ovat avonaiset elintarvi- kejätekompostit kiellettyjä taajama-alueella, joten siilit nauttivat luonnonravintoa. Siileille kelpaa ravinnoksi lähes mikä vain. Kompostissa asustelee ja tekee työtään myös lieroperhe. Lieroihin siilit ovat tutustuneet jo aikaisempana vuotena ja heistä on tullut hyvät kaverit. Siilit antavat niiden rauhassa ahertaa työssään. Lieroilla on tärkeä työ maanparantajina. Niin kesä jatkui lämpimänä, mummo ja pappa eivät unohtaneet siilejään. He ruokkivat siilejään omenan, kurkun, tomaatin sekä banaanin paloilla. Banaanit ovat siilien varsinaista herkkua. Syksyllä taas Valma-mummo vie ruoaksi rouhittuja pähkinöitä, jotta siilit saisivat rasvavarantoa kasvatettua talven varalle. Edi koira tottui siilien liikkeeseen ja antoi niiden kulkea rauhassa pihapiirissä. Siilit muuttavat usein pesäpaikkaansa. Kenenkähän pihalla tapahtuu ensi keväänä samanlainen tapaus vai jäävätkö nämä siilit tämän pihan iloksi? KIRSTI SALIN-VANHALA 1. Siilien herkkuruoka? 2. Millä siili puolustautuu? 3. Takapihalla haukkunut eläin? 4. Tyttö-siilin nimi? 5. Vuodenaika, jolloin satu alkoi? 6. Missä lehdet ja risut maatuvat? Siilin kodin nimi? Ratkaise ristikko ja lähetä pystysuoralle riville muodostuva sana mennessä osoitteella: Ympäristösihteeri, Hausjärven kunta, Keskustie 2-4, OITTI. Kaksi vastaajaa palkitaan yllätyspalkinnolla. Viimekertaisen tehtävän runsaslukuisten ratkaisijoiden joukosta onnetar suosi Jussi Venäläistä ja Sari Lindroosia Riihimäeltä. Heille on lähetetty Eläinten jäljillä -vihko ja kortti Suomen kaloista. Oikea vastaus oli ELÄINRAKAS. Palkinnot on lähetetty voittajille. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn on paljon hyviä vaihtoehtoja: paineviemäriverkosto yhteispuhdistamo imeytyskenttä fosforinpoistosuodatin kiinteistöpuhdistamo laskelmat ja suunnittelu kaksoisviemäröinti panospuhdistamo maasuodatin kuivakäymälä umpisäiliö * * * * Ota yhteyttä, kun jätevesiasia alkaa askarruttaa! Palveluyritys Jari Kosenius Ky Arolammintie 1, RIIHIMÄKI puh hankinnat ja toteutus TILAUSAJOA 10- ja 16-paikkaisilla pikkubusseilla - myös kesäjuhlille (väh. 5 henkeä) SOITA JA KYSY / 24 H Tilausliikenne JM Ky MÖKKILÄINEN TAI OMAKOTIASUKAS RAKENTAJA TAI REMONTOIJA MEILTÄ KOKO KESÄN EDULLISESTI VESIPUMPUT / TÄYDELLISET PIENVESILAITOKSET - vesiautomaatit - avokaivopumput - porakaivopumput - painesäiliöt AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄT KESKUSLÄMMITYSLAITTEET - puukattilat - pellettikattilat Teemme myös kaikki LVIasennukset ammattitaidolla ja takuutyönä. Meillä voit maksaa myös käyttöluotolla. JÄTEVEDEN PUHDISTAMOT - biologis-kemialliset - imeytys/ suodatus - umpikaivot Labko Green Rock Uponor KÄYMÄLÄT - Separett Villa - Cinderella sähköpolttokäymälä

10 10 OPPISOPIMUSKOULUTUSTA RIIHIMÄELLÄ Sakonkatu 1 Irja Heikkinen Janne Kotka toimistosihteeri koulutustarkastaja (019) (019) Kaarina Koljonen Minna Ojaniemi koulutustarkastaja opintosihteeri (019) (019) TEE IHANA PIHA Nouda kasvun asiantuntijan hyvät neuvot ja parhaat välineet meiltä Kotipiha -puutarhamyymälästäsi RIIHIMÄKI Toukokuu 2008 Luonnonsuojelun juhlavuosi näkyy Riihimäellä Suomen luonnonsuojeluliitto juhlii tänä vuonna 70-vuotista toimintaansa. Ilman luonnonsuojeluliikettä moni asia olisi toisin. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset tuovat luonnon arvoja tutuiksi niin kuntalaisille kuin päättäjille. Joskus niillä on jopa valtakunnallista merkitystä, kuten Riihimäen yhdistyksen linjauksessa Ekokemin jätevoimala-asiassa. Uuden sulan hattuunsa yhdistys ja koko Riihimäen kaupunki sai Vahteriston suojelussa: laajan yhdistys- ja asukasrintaman toive toteutui. Riihimäkeläisille syntyy omaleimainen arvokas luonto- ja ulkoilualue kasvavan asuinalueen ja koko kaupungin henkireiäksi. Riihimäen suojelupäätös sai julkisuutta jopa tv:ssä. Luonnonsuojelun juhlavuoden kunniaksi luonnonsuojeluyhdistys ja Riihilatu järjestävät yhteistapahtumana juhlavuoden vaelluksen Vahteristoon 14. syyskuuta. Peltosaaren kosteikkoluontopolkuopas pääsi puolestaan kuvitukseksi suomalaisen ympäristöliikkeen taipaleesta kertovaan kirjaan Laulujoutsenen perintö. Luontopolkuvihkoa on maksutta jaossa Riihimäen kaupungintalon tietotuvassa, kirjastossa ja matkailuneuvonnassa. Opasvihko sisältää kaikki Riihimäen luontopolut. Kun suojelualueet ja luontopolut alkavat olla Riihimäellä hyvässä jamassa, seuraava haaste voisi olla ympäristökasvatuksessa. TARJA HEIKKONEN Kirjoittaja on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja ja Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallituksen jäsen. Vuoden 2008 luonnontuotteet: Variksenmarja, isohapero ja voikukka Arktiset Aromit ry. on valinnut vuoden 2008 marjaksi variksenmarjan, sieneksi isohaperon ja yrtiksi voikukan. Vuosittaisen valinnan tarkoituksena on nostaa luonnontuotteiden arvostusta ja tunnettuutta sekä lisätä niiden käyttöä. Variksenmarjaa (Empetrum hermaphroditum) kutsutaan myös kaarnikaksi. Variksenmarjan mustat, kiiltävät marjat sisältävät mustikan tavoin runsaasti antioksidantteja ja antosyaaneja. Miedon makuisia, vähäsokerisia ja happoisia marjoja voidaan käyttää monipuolisesti mehuihin, hilloihin, leivonnaisiin ja marinadeihin. Näistä mainioista ominaisuuksista huolimatta viidennes väestöstä ei edes tunne variksenmarjaa. Isohapero (Russula paludosa) on satoisa ja herkullinen ruokasieni, joka ei vaadi esikäsittelyä ennen käyttöä. Tämä punalakkinen, isokokoinen sieni sopii mainiosti sienimuhennoksiin sekä moniin ruokiin Variksenmarja. herkkusienen tapaan käytettynä. Isohaperon lisäksi myös muiden ruokasieneksi sopivien haperoiden käytön toivotaan lisääntyvän kotitalouksissa. Voikukka (Taraxacum spp.) tunnetaan hyvin rikkaruohona, mutta tietämys sen monipuolisuudesta yrttinä on heikkoa. Voikukka sisältää runsaasti kivennäisaineita, A-vitamiinina vaikuttavaa karoteenia, B-, C- ja D-vitamiineja sekä inuliinia. Voikukan nuoret lehdet ja mykeröt sopivat salaatteihin, leivonnaisiin ja kasvisruokiin. Voikukan juurista voi valmistaa yrttijuomaa tai tarjota ne keitettynä ja kuorittuna juuresten tapaan. Lisätietoja: Variksenmarjahillo 1/2 kg variksenmarjoja (tai variksenmarjoja ja puolukoita) 3 dl hillosokeria Soseuta marjat ja kaada seos kattilaan. Lisää sokeri. Keitä hiljalleen noin 30 minuuttia välillä sekoittaen. Kaada hillo puhtaisiin purkkeihin kuumana. Säilytä kylmässä. Nauti voimakasaromisten juustojen kanssa. Voikukkapesto (n. 1 dl valmista pestoa) 3 dl nuoria voikukanlehtiä 2 rkl raastettua mustaleimaemmentalia 2 rkl pinjansiemeniä 1 pieni valkosipulinkynsi n. 0,5 dl (kylmäpuristettua) rypsiöljyä suolaa ja mustapippurirouhetta Hienonna tehosekoittimessa voikukanlehdet, pinjansiemenet, kuoritut valkosipulin kynnet, juustoraaste ja osa öljystä. Lisää öljyä, kunnes saat mieleisesi paksuisen ja tasaisen kastikkeen. Mausta suolalla ja pippurilla makusi mukaan. Nauti pastan kanssa tai leivän päällä. Ohjeet ja kuva: ARKTISET AROMIT RY

11 Toukokuu Luontoon liikkumaan! Loppi Su Naisten Nasta Kymppi. Tapahtumakeskus aukeaa klo 11. Klo 12 valmistaudutaan reippaan verryttelyn avulla 7 km ja 10 km lenkeille.ennakkoilmoittautuminen 6.6. mennessä maksamalla 12 euroa Lopen kunnan tilille Osallistuminen varmistetaan joko sähköpostilla fi tai soittamalla (019) Jälki-ilmoittautuminen 17 euroa tapahtumapaikalla kello saakka. Ryhmämaksut mennessä. Osallistumismaksu sisältää Nasta Kymppi T-paidan, monipuolisen tuotekassin sekä naisten oman kuntokalenterin. Lisätietoja: Sarianna Halme, puh. (019) , , Hausjärvi La 7.6. klo melontatapahtuma aloittelijoille ja harrastajille Puujoen uimarannalla Oitissa. Maksutonta opastusta ja ohjausta Su 8.6. klo Kylärinki-pyöräily. Koko perheelle tarkoitettu kuntopyöräilytapahtuma, jossa reitit ja huoltopisteet ovat ympäri kuntaa. Reittivaihtoehdot km. Maksuton. La Mommilanjärven Soutelu klo Iloinen soututapahtuma, johon kaikenlaiset ryhmät voivat osallistua 15-henkisin joukkuein kirkkovenesarjaan tai 1-4 hengen voimin pienvenesarjaan. Lähtöjä pitkin päivää. Lisäksi paljon muita tapahtumia. Su Häme-päivän soututapahtuma Mommilanjärvellä. Hämeen kaupungit ja kunnat ottavat mittaa toisistaan kirkkovenesoudussa Pe-su Hiisi Vieköön melonta. Kaiken kansan melontatapahtuma. Voit osallistua joko yhteen melontaan tai meloa koko viikonlopun. Hinnat euroa. Lisätietoja: Jari Kovanen, p tai , Rannoille uimaan! Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä on lukuisia mainioita uimapaikkoja. Etsi omasi seuraavasta luettelosta tai kokeile vaikka kaikkia! Terveystarkastajat valvovat säännöllisesti uimarantojen siisteyttä, hygieenisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on uimaveden hyvä laatu sekä turvalliset ja hyvin hoidetut uimarannat. Uimarantojen veden laatua seurataan säännöllisesti otettavien uimavesinäytteiden avulla. Myös levätilannetta seurataan valvontatarkastusten sekä käyttäjien ilmoitusten perusteella. Tietoa uimavesien kunnosta saa mm. internetistä. Osoitteesta valitaan ympäristöterveydenhuolto, jolta sivulta terveysvalvonta, ja siitä mennään riville talous- tai uimavesistä. Riihimäki Paalijärven uimaranta Veljesmajantie, Riihimäeltä 12 km. Luontopolku. Hirvijärven uimaranta Jänissaarentie, Riihimäeltä 13 Kävelylle torstaisin Riihimäki-Seura ry:n ja Riihimäen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry:n järjestämät suositut torstaikävelyt ovat jo alkaneet. Jatkoa seuraa oheisen aikataulun mukaisesti. Torstaikävelyt ovat luonto- tai kulttuurikävelyjä paikallisiin kohteisiin, ja retkille on vapaa pääsy. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kaupunkilaiset Lasiliiri Oy, Lepistöntie 3 (www.lasiliiri.fi), kokoontuminen tehtaan edessä klo Yölaulajaretki Peltosaareen, lähtö HUOM! klo Peltosaaren kosteikkopuiston opastaulun luota (jäähallin vierestä). Oppaana Alssi Niskanen Koko perheen suoretki Hatlamminsuolle, lähtö klo 18 Kiskon majalta, Hiihtomajantien päästä. Vetäjinä Ritva Siren ja Tanja Suontausta. Kesätauko Riihimäki Uimahalli auki su 8.6. asti. Ke maauimala aukeaa, puh /lippukassa. Ma 9.6.-pe sporttileiri 7-12v. Peltosaaren Urheilupuistossa klo 8-16 yhteistyössä ESLU:n ja paikallisten liikuntaseurojen kanssa. Ohjelmassa mm. pesäpallo, yleisurheilu, nassikkapaini, uinti ja suunnistus. Lapset liikkuvat ryhmissä lajipisteeltä toiselle. Maksullinen. Ti klo AKTI- VA 2008 liikuntaseurat tutuksi -tapahtuma Urheilutalolla (Pohjolankatu 6). Lisätietoja Pasi Koistinen La Pyöräily-tapahtuma. Reitti: Peltosaari Hikiä Selänoja - Peltosaari (n. 20 km). Lähtö klo 14 Peltosaaren urheilupuistosta. Mukana myös Jussi Veikkanen. Lisätietoja Pasi Koistinen yleisurheilun Häme Games Peltosaaren yleisurheilukentällä (Hj. Elomaan- km. Luontopolku. Riihisalon virkistysalue Rautakoskentie, Kaartjärven rannalla Lopella. Riihimäeltä 37 km. Viralan virkistysalue Viralanjärven rannalla Janakkalassa. Riihimäeltä 25 km. Lisätietoja puh Riihimäen seurakunnan Hirvijärven leirikeskuksessa kaikille avoin saunailta keskiviikkoisin klo Riihimäeltä 13 km. Kahvio. Lisätietoja kirkkoherranvirastosta p. (019) 7481 tai nettisivuilta riihimaki Hausjärvi Haminankylän uimapaikka, Mommila Pollinmaantie 5, nopeasti syvenevä ranta, pukukopit, puusee, laavu, alueella voi olla uppotukkeja Kolmilammin uimapaikka, Ryttylä Kolmilammintie 255, matala hiekkaranta, ei pukukoppeja eikä puuceetä Pursijärven uimapaikka, Oitti Hiilenranta 32, matala hiekkaranta, pukukoppi, puucee, lentopallokenttä, grillikatos Puujoen uimapaikka, Oitti Riihimäentie 3471, matala hiekkaranta, erillinen rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, laavu, melontareitti Puujoen uimapaikka, Ryttylä Uimalantie 37, matala hiekkaranta, pukukopit, puucee Valkjärven uimapaikka, Puujaa Tulikalliontie 51, matala hiekkaranta, laitureilla rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, kaksi nuotiopaikkaa Valkjärven leirialue, Puujaa Tulikalliontie 80, syvenevä ranta, sauna- ja kokoustilat, sisäwc, keittiö, yöpymismahdollisuus, talvella avantouinti Ykslammin uimapaikka, Ryttylä Riihiviidantie 624, syvenevä ranta, pukukopit, puucee, laavu, Ryttylän Kirin ulkoilumaja, talvella avantouinti Lisätietoja: Jari Kovanen, puh , , Loppi Vanhan kirkon uimarankatu). Lisätietoja Pe Päihteetön nuorison Beach Party maauimalassa klo Lisätietoja Jani Unkuri, nuorisoyksikkö p Su maauimalan viimeinen aukiolopäivä, puh /lippukassa. Uimahalli aukeaa ke To Riihimäki-päivänä uimahalliin ilmainen sisäänpääsy. Su 7.9. Koko perheen asematapahtuma klo 10 alkaen. Asemajuoksu: pyörätuolikelaus klo (n. 3,5km), nuoret klo 12 (T/P 11 ja T/P13-1,5km) ja naisten ja miesten kilpasarjat klo 12.30, (n. 11km) monta eri sarjaa sekä kuntosarja. Maksullinen. Myös yllätys palkintoja. Lisätietoja Heikki Piipponen Lisätietoja: tai Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksesta p , /Seija Hemmilä tai ta Kirkonkylä, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, laaja ranta-alue, lentopallokenttä, Puolen Hehtaarin perhepuisto Ojajärven uimaranta Kirkonkylä, hyvä hiekkaranta, kirkasvetinen järvi, uimakopit ja puuceet Sajaniemen uimaranta Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, lentopallokenttä Läyliäisten uimaranta Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, autojen paikoitusalue Heratuksen uimaranta Läyliäisissä, laaja nurmikkoalue, hiekkaranta, pukukopit, puuceet Vojakkalan uimaranta Kaartjärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, läheisyydessä Vojakkalan tanssilava Räyskälä-Salon uimaranta Rauhallinen ja idyllinen hiekkapohjainen ranta, metsää lähellä Lisätietoja: Sarianna Halme, puh. (019) , , Ekokemin jätevoimala (www.ekokem.fi), kokoontuminen klo 18 päärakennuksen eteen. HUOM! Mukaan mahtuu 60 ensimmäistä paikalle tulevaa Lepakkoretki, HUOM! lähtö klo 22 Riihimäen hautausmaan kappelikirkon parkkipaikalta. Oppaana lepakkotutkija Yrjö Siivonen Hautausmaakierros, lähtö klo 18 Siunauskappelin luota. Oppaana kirkkoherra Kalervo Huttunen Retki Silmäkenevalle, lähtö klo 18 Arolammin sillalta. Tutustumme Riihimäen varhaisasutukseen, Silmäkenevaan Vantaanjoen länsipuolella, josta on löytynyt runsaasti kivikautisia asuinpaikkoja. Johdattelijana arkeologi Juha Ruohonen Seuraintaloja ja muita yhdistystoiminnan paikkoja, lähtö klo 18 Kaupunginmuseon edestä (Öllerinkatu 3). Oppaana fil.tri Timo Salminen. Retki liittyy Euroopan rakennusperintöpäivän teemaan. Riihimäen luontopolut Luontoretkiä Suoluontoa esittelevä Hatlamminsuon luontopolku alkaa Hiihtomajantien päässä sijaitsevan Kiskon majan pihapiiristä. Polku on pituudeltaan noin kilometrin ja se kulkee pääosin vuonna 2006 kunnostettuja pitkospuita pitkin. Luontopolun varrella on 11 taulua kertomassa Riihimäen arvokkaimmasta luontokohteesta Hatlamminsuosta. Vantaanjoen Käräjäkosken luontoa esittelevälle luontopolulle löydät ajamalla Erkyläntietä ja kääntymällä aivan kaupungin taajaman laidalla Käräjäkoskentielle. Polku alkaa Vantaanjoen ylittävän sillan vieressä olevalta parkkipaikalta. Luontopolku on pituudeltaan reilun kilometrin ja sen varrella on kuusi luontoaiheista taulua. Luontopolku sopii liikuntarajoitteisille. Hirvijärven luontoa esittelevä luontopolku sijaitsee Hirvijärven rannassa kaupungin uimaranta-alueella, Jänissaarentien varressa. Polku on pituudeltaan metriä ja sen varrella on kymmenen Hirvijärven luonnosta kertovaa taulua. Peltosaaren kosteikkoluontopolku alkaa Peltosaaren Työväenmuseon tuntumasta. Luontopolku kierretään polusta tehdyn vihkosen avulla. Vihon numeroita vastaavat numeroidut tolpat löytyvät polun varrelta karttaan merkityiltä paikoilta. Paalijärven luonnon tunnuspiirteitä esittelevä luontopolku sijaitsee kaupungin virkistysalueella Paalijärven etelärannalla. Luontopolku alkaa Veljesmajantien parkkipaikalta ja sen varrella on kymmenen luontopolkutaulua. Alueella on myös lintutorni. Luontopolkujen esitteitä on saatavana ympäristönsuojeluyksiköstä yritystalolta osoitteesta Eteläinen Asemakatu 2 (2. krs). JENNI NISSINEN Su Koko perheen opastettu retki Evolle. Lähtö tilausbussilla klo 10 Hyvinkään linja-autoasemalta, klo Riihimäen linja-autoasemalta. Lisätietoja Su Luonnonsuojelun juhlavuoden vaellus Riihimäen Vahteriston tulevalle luonnonsuojelualueelle klo 10. Ohjelmaa koko perheelle. Lähtö Teerimäenkadun ja Kumpulantien risteyksestä. Monipuolisen retkitapahtuman järjestävät luonnonsuojeluyhdistys ja Riihilatu. Lisätietoja yhdistyksen nettisivulla ja paikallislehdissä. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen nuorten luontokerhon retkille voivat myös uudet jäsenet tulla mukaan tutustumaan ennakkoilmoittautumalla vetäjälle Tanja Suontaustalle. Kerhoohjelma ja yhteystiedot löytyvät yhdistyksen nettisivuilta Peltosaaren kosteikko on helppo lähiretkikohde. Elokuussa Bad Segebergiin! Lähde Riihimäen saksalaiseen ystäväkaupunkiin Bad Segebergiin elokuuta 2008! Matka on avoin kaikelle kansalle. Finnair lennättää matkalaiset Hampuriin. Bad Segebergin tutustumiskohteita ovat mm. vanha viehättävä kävelykeskusta, Kalkkivuoren luolasto, lepakkotalo sekä pormestarin vastaanotto Raatihuoneessa. Lisäksi käydään mm. maalaislihapalvaamossa, yrttipuutarhassa ja pienpanimossa sekä koko päivän retkellä Lyypekissä. Kuva: TARJA HEIKKONEN Elämys on Karl Mayn intiaaninäytelmä Kalkkivuoren valtavassa ulkoilmateatterissa, Schleswig-Holsteinin musiikkijuhlat ovat meneillään, joten halukkaat voivat nauttia konsertista. Hinta (sis. lennot, bussikuljetukset, opastukset, sisäänpääsyt, teatterilipun ja majoituksen aamiaisineen) on perhemajoituksessa 520 euroa ja hotellissa 720 euroa Matkan järjestää Riihimäen Suomi-Saksa yhdistys. Ilmoittautumiset: Yli-Laurila, puh ,

12 12 Toukokuu Ilveksen jäljillä Ilves-veistoksia toukokuu ti-su kesä-elokuu joka päivä SUOMEN METSÄSTYSMUSEO Tehtaankatu 23 A, Riihimäki. (019) SYKLI ympäristöosaamisen tekijä Tarjoamme ympäristöön soveltuvia koulutusratkaisuja laatu, -ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen, ympäristöhuollon, vesihuollon, teollisuuden puhtaanapidon, ympäristölogistiikan sekä koulun kestävän kehityksen kasvatuksen aloilta. Tutustu koulutustarjontaamme Ekokaari ympäristölahja kotikunnaltasi. Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari Uusi Herajoentie RIIHIMÄKI puh , faksi Toimituskunta: Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö Jenni Nissinen, Riihimäen vs. ympäristönsuojelusuunnittelija Riina Paunonen, Hausjärven ympäristösihteeri Juha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikkö Päätoimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Taitto: Sirpa Kekkonen, 12. vuosikerta Jakelu kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy 2008 Seuraava Ekokaari ilmestyy syyskuussa 2008 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN kaupungin palvelut/ympäristönsuojelu/ekokaari Teuronjokisuun ruoppaus siirtyy leudon talven vuoksi Hausjärven ja Lammin rajalla sijaitsevan Teuronjoen suulta Mommilanjärveen lähtevää syvännettä oli tarkoitus ruopata menneen talven aikana noin 300 metrin matkalla. Ruoppaus olisi laajentanut Teuronjokisuulta Mommilanjärvelle jatkuvaa kapeaa uomaa noin 30 metrin levyiseksi ja 1,5 metrin syvyiseksi. Jäätymisen helpottamiseksi Mommilanjärven pintaa pidettiin talvella normaalia alempana. Valitettavasti leutojen säiden vuoksi suunniteltua jään päältä ruoppausta ei päästy toteuttamaan ja veden pinta on palautettu normaalille tasolleen. Seuraava Ekokaari ilmestyy Juttuvinkit ja ilmoitukset Riihimäellä tuotetaan puhdasta energiaa Ekokemin jätevoimalan pääpolttoaineena on syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte, joka on peräisin kotitalouksilta, teollisuudesta ja kaupasta. Jätevoimalan avulla otetaan talteen energiasisältö jätevirroista ja täytetään EU:n biojätestrategian, valtakunnallisen jätesuunnitelman ja EU:n jätehierarkian tavoitteet. Energiahyötykäyttöä edeltävän syntypaikkalajittelun ansiosta myös hyötyjakeet saadaan entistä paremmin ja tarkemmin talteen. Kun kierrätykseen kelpaamattomalla jätepolttoaineella korvataan fossiilisia polttoaineita, vähennetään myös kasvihuonekaasupäästöjä.

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon TIEDOTE 30.12.2015 Vapaa julkaistavaksi Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon Kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT 2 Ruukki aurinkolämpöratkaisut Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Isännöitsijän jäteopas

Isännöitsijän jäteopas Isännöitsijän jäteopas www.kiertokapula.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 4 3. Jätejakeet... 5 Hyötyjätteet... 5 Biojäte... 5 Kuivajäte / Sekajäte... 5 Erikseen kuljetettavat jätejakeet...

Lisätiedot

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET KEURUULLA 2013 Keuruun kaupunki myönsi asuntorahaston (ARA) kaupungille osoittamasta määrärahasta v. 2013 vanhusten asuntojen korjaukseen

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO HÄMEENLINNASSA

JÄTEHUOLTO HÄMEENLINNASSA päivitetty 30.4.2013 JÄTEHUOLTO HÄMEENLINNASSA Kiinteistön jätehuolto Hämeenlinnan alueella on sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Kaikkien kiinteistöjen on liityttävä järjestettyyn jätteenkuljetukseen.

Lisätiedot

Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi

Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Laki avustuksista 1184/2005, muutokset 1059/2008 JA 1254/2010 Valtionavustuslaki 688/2001 Asetukset 128/2006, muutokset 115/2008,

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 24.5.2014 Esityksen sisältö: - Renkajoen ja sen valuma-alueen

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja

Lisätiedot

Kuntatekniikan päivät Joensuu 4.6.2010. Jätteestä huippuliiketoimintaa miten?

Kuntatekniikan päivät Joensuu 4.6.2010. Jätteestä huippuliiketoimintaa miten? Kuntatekniikan päivät Joensuu 4.6.2010 Jätteestä huippuliiketoimintaa miten? Kari Mäkinen toimitusjohtaja Kiertokapula Oy Esityksen laatija 7/4/09 Esityksen laatija 7/4/09 Esityksen laatija 7/4/09 Hyvä

Lisätiedot

KANNUSLAISEN YMPÄRISTÖOPAS. Kannuslaisen KANNUS. Ympäristötietoinen Kannus -hanke

KANNUSLAISEN YMPÄRISTÖOPAS. Kannuslaisen KANNUS. Ympäristötietoinen Kannus -hanke Kannuslaisen KANNUS Ympäristötietoinen Kannus -hanke 1 SISÄLLYS Jätteistä asiaa 3 VESTIA OY HUOLEHTII RAKENNUS- JA PURKUJÄTTEET MUISTA SAKOKAIVOJEN TYHJENNYS PUUTARHAJÄTTEET Jätevesien käsittely 4 VIEMÄRIVERKOSTON

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

PÄÄTÖS MAA-AINESLUVAN RAUETTAMISESTA

PÄÄTÖS MAA-AINESLUVAN RAUETTAMISESTA KEURUUN KAUPUNKI Keurusselän ympäristönsuojelujaosto Multiantie 1 42700 KEURUU Kokous 29.10.2014 83 Päätös julkipanon 5.11.2014 annetaan jälkeen Dnro 6/11.01.00/2013 PÄÄTÖS MAA-AINESLUVAN RAUETTAMISESTA

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen mieltymys ovat kaikki

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010 Mirja Suopanki, suunnittelija, KTM 1 Käsiteltävät asiat Vuoden 2009 suhdanneavustus Vuoden 2010 suhdanneluonteinen energia-avustus Pientalojen

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Harjoituksia 2012 oikeat vastaukset. Vaaralliset jätteet & biojätteet

Harjoituksia 2012 oikeat vastaukset. Vaaralliset jätteet & biojätteet Harjoituksia 2012 oikeat vastaukset Vaaralliset jätteet & biojätteet Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. Kuva tai symboli kertoo myrkyllisyydestä.

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTOPYYNTÖ 1 1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 9.1.2007

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTOPYYNTÖ 1 1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 9.1.2007 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTOPYYNTÖ 1 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 2100 (Kansakoulukatu 3) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Ympäristölautakunnan päätös 9.1.2007 5 MUSTAVUOREN-PORVARINLAHDEN LUONNONSUOJELUALUEEN

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen.

Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen. Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen. Voisin kuvitella ostavani tavaroita tai vaatteita kirpputorilta. Jos tarvitsen jonkin tavaran jota käytän

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen 1 SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen Versio 30.3.2016: Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen kehittämishanke (Tapio Oy, maa- ja metsätalousministeriö) Sopimuspohja on tarkoitettu

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi.

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi. Tietokilpailu 2015 Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi Paikkakunta Joukkue 1. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 2. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 3.

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Raportti Viholan koulun vanhempainyhdistyksen Ilmankos apurahan käytöstä

Raportti Viholan koulun vanhempainyhdistyksen Ilmankos apurahan käytöstä Raportti Viholan koulun vanhempainyhdistyksen Ilmankos apurahan käytöstä Viholan koulun vanhempainyhdistys ry. järjesti keväällä 29.4. 2009 kevätriehan ekologisessa hengessä Ilmankos apurahan turvin. Illan

Lisätiedot

Kuivakäymälästä kompostiin KO M P O S TO I N T I

Kuivakäymälästä kompostiin KO M P O S TO I N T I Kuivakäymälästä kompostiin KO M P O S TO I N T I Ravinteiden kierrättäminen kannattaa saat hyvää multaa pihaan säästät lannoitteiden ja mullan ostossa saat hyötyliikuntaa ja iloisen mielen säästät jätemaksuissa

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

sanomalehdet,aikakauslehdet,mainokset(eimuovia!),kirjekuoret(myösikkunalliset), A neloset,uusiopaperi,värillinen paperi

sanomalehdet,aikakauslehdet,mainokset(eimuovia!),kirjekuoret(myösikkunalliset), A neloset,uusiopaperi,värillinen paperi Lajitteluohjeet Paperinkeräys Postiluukustajatulostimestatulevatpaperitkeräykseen. sanomalehdet,aikakauslehdet,mainokset(eimuovia!),kirjekuoret(myösikkunalliset), A neloset,uusiopaperi,värillinen paperi

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET Jäteselviytyjät 2014 Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Jätteiden lajittelu = a) laitetaan kaikki jätteet samaan astiaan b) laitetaan jokainen jäte omaan jäteastiaansa

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot