Vihreä Pohjola - taitava ilmastotoimija

Transkriptio

1 Vihreä Pohjola - taitava ilmastotoimija Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuusohjelma 2011

2 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL Valtioneuvosto Taitto: Erja Kankala, Opetus- ja kulttuuriministeriö Kuva 1. Projekti: New Nordic Circus Network Kuvassa: Cirkus Cirkör (SE): Wear it like a crown Kuva 2. Projekti: Homeseries, Liv Midbøe (House and Universe) Kuvaajana: Liv Midbøe Kuva 3. Projekti: At the library I Kuvaajana: Juhana Moisander Kuva 4. Projekti Copenhagen-Drammen-Malmö-Are You With Us?, Spiritus Mundi Kuvaajana: Karsten Bungaard Fotografisk atelier Kuva 5. Projekti: New Nordic Circus Network, Agit-Cirk (FIN) Kuvaajana: Joonas Martikainen 2

3 Sisältö Vihreä Pohjola - taitava ilmastotoimija 4 Kulttuuriyhteistyö pohjoismaisen yhteistyön ydinalueena 4 1 Luova ja globaali Pohjola 7 2 Kulttuuri ja luovuus kukoistamaan Kulttuuri ja luovuus Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus 8 3 Liikkuva Pohjolan kulttuuri Sirkuksen pohjoismainen teemavuosi uusi sirkus yhteiskunnan voimavarana Liikkuvuus ja residenssit taideyhteistyön uudet väylät 12 4 Kulttuuripoliittisesti vaikuttava Pohjola Tulevaisuuden kirjasto Kulttuuri ja kehitys 14 5 Lapset ja nuoret pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tulevaisuus 15 6 Kulttuuriyhteistyön rakenteiden uudistaminen 17 3

4 Vihreä Pohjola - taitava ilmastotoimija Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuusohjelma 2011 Ilmastonmuutoksen hallinta on Suomen puheenjohtajuuskauden johtava teema. Yhteispohjoismainen koordinointi ja samaan päämäärään pyrkiminen vahvistavat toimien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Pohjoismaisen yhteistyön jatkuvuudelle on tärkeää vahvistaa nuorison pohjoismaista identiteettiä sekä pohjoismaisten kielten ymmärtämistä. Kulttuuriyhteistyö pohjoismaisen yhteistyön ydinalueena Kulttuuriyhteistyö on pohjoismaisen yhteistyön ydinaluetta. Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö on toiminut monessa yhteydessä kansainvälisenä esikuvana. Se nojaa tukevasti Pohjoismaiden yhteiselle demokratiaa, tasa-arvoa, avoimuutta ja kulttuurin moninaisuutta korostavalle arvopohjalle. Pohjoismaisissa yhteiskunnissa vallitsee laaja yhteisymmärrys kulttuurin merkityksestä yhteiskunnan voimavarana. Kulttuurin kulutus on jo nyt Pohjoismaissa suurta ja kulutuksen ohjaaminen materiaalisesta kulutuksesta yhä enemmän immateriaali kulutuksen suuntaan tukee kestävää ilmasto- ja ympäristökehitystä Kulttuurin aseman selkiyttämiseksi on tärkeää edelleen vahvistaa yhteistyönä pohjoismaista tietopohjaa kulttuuriaktiviteeteista, kulttuuriyrittäjyydestä ja kulttuurin taloudesta. Pohjoismaiden kansalliset taide- ja kulttuurilaitokset voivat oppia toisiltaan ja toimia yhteistyössä globaaleilla areenoilla. Yhteistyön rakenteissa on huomioitu myös reuna-alueiden tarpeet. Yhteistyötä uudistetaan koko Pohjolan alueella vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön tavoitteita ja tarpeita. Pohjoismainen ja kansainvälinen liikkuvuus edistää luovan työn tekijän asemaa. Pohjoismaiden pyrkimys profiloitua luovien elinkeinojen keskuksena edellyttää tiivistä yhteistyötä kulttuuri- ja elinkeinosektoreiden välillä. Kulttuuriyhteistyön puitteissa Pohjoismaat ovat kehittäneet hankkeita, jotka vastaavat globalisaation haasteisiin ja edistävät luovaa taloutta. 4

5 Kulttuurisektorin puheenjohtajuusohjelma Pohjoismaiden ministerineuvosto on vahvistanut Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visiot sekä keskeisimmät painopisteet. Jokainen puheenjohtajamaa laatii vuorollaan puheenjohtajuusohjelman, joka vahvistaa pohjoismaisuutta jäsenmaissa ja lisää Pohjolan vaikuttavuutta lähialueilla ja maailmanlaajuisesti. Puheenjohtajuusohjelman tulee edistää aikaisempien puheenjohtajuusohjelmien teemojen jatkuvuutta sekä yhteistyön muotojen ja rakenteiden jatkuvaa uudistumista. Suomen kulttuurisektorin puheenjohtajuusohjelmaan kuuluu pohjoismaisia ja osin kansainvälisiä kulttuurifoorumeita, puheenjohtajuusseminaareja- ja konferensseja sekä asiantuntijakokouksia. Erityisesti kulttuurifoorumeissa ja puheenjohtajuusseminaareissa tavoitteena on edistää kulttuuri - ja taidekentän toimijoiden ja Pohjoismaiden ministerineuvoston välistä keskustelua toimialan ajankohtaisista kysymyksistä ja kehittämistarpeista. Keskeiset tapahtumat on mainittu tässä ohjelmassa. Kulttuurisektorin tapahtumakalenteri on julkistettu ulkoasiainministeriön virallisilla puheenjohtajuusverkkosivuilla sekä opetus- kulttuuriministeriön omilla verkkosivuilla. Tapahtumakalenteria päivitetään jatkuvasti vuoden kuluessa. 5

6 6 Kuva 1. Projekti: New Nordic Circus Network. Kuvassa: Cirkus Cirkör (SE): Wear it like a crown

7 1 Luova ja globaali Pohjola Pohjolan kulttuuri maailmalla Kulttuuriministereiden neuvosto käynnisti vuonna 2009 kolmivuotisen globalisaatiostrategian Luova Pohjola, jonka yhtenä aloitteena oli globalisaatiohanke Pohjoismainen kulttuuri maailmalla. Hankkeen tarkoituksena on tehdä pohjoismaista kulttuuria tunnetuksi kansainvälisillä foorumeilla. Samalla se vahvistaa Pohjolaa houkuttelevana ja menestyvänä alueena sekä luotettavana partnerina. Ensimmäisenä teemana oli pohjoismaisen elokuvan laaja-alainen esittely ja markkinointi Toronton kansainvälisillä elokuvajuhlilla vuonna 2009, seuraavaksi oli vuorossa pohjoismainen maisema-arkkitehtuuri Shanghain maailmannäyttelyssä vuonna Vuonna 2011 globalisaatiotyön keskiössä on pohjoismainen kirjallisuus Pariisin kirjamessuilla Salon du livre Paris 2011, jossa Pohjoismaat ovat saaneet kunniavieraan statuksen. Hanke Les Lettres Nordiques edistää pohjoismaisen kirjallisuuden tunnettuutta tehostaa Pohjoismaiden kustantamojen yhteistyötä ja globaalia markkinointia korostaa pohjoismaisen kääntäjäkoulutuksen merkitystä. Puheenjohtajamaana Suomi edistää aktiivisesti pohjoismaisen teeman toteuttamista Pariisin kirjamessuilla. Hankkeesta vastaa Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILI yhteistyössä Pohjoismaiden kirjallisuusverkosto NORDLIT:in kanssa. Salon du livren yhteydessä järjestetään Pohjoismainen/kansainvälinen kulttuurifoorumi pohjoismaisen käännös- ja kustannusalan kansainvälisen yhteistyön kehittämisestä. Foorumin teemoina ovat kieli ja kääntäjän työ, kirja-alan globaalien markkinoiden ajankohtaiset kysymykset sekä ranskalaisten toimijoiden parhaat käytänteet. Pohjoismainen/kansainvälinen kulttuurifoorumi Pariisissa, Suomen Ranskan instituutissa. Pohjoismaisen käännös- ja kustannusalan kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen Pohjoismainen/ kansainvälinen kulttuurifoorumi edistää osaltaan pohjoismaisten kielten ja kulttuurin ymmärrystä maailmalla. Kulttuurifoorumi liittyy Pohjoismaiden ministerineuvoston globalisaatiohanketta, Les Lettres Nordiques, Pohjoismaat Pariisin kirjamessujen kunniavieraana. Kirjamessujen avajaiset pidetään Pohjoismainen/kansainvälinen kulttuurifoorumi järjestetään yhteistyössä FILI:n ja Suomen Ranskan instituutin sekä ranskalaisen Centre National du Livren kanssa. 7

8 2 Kulttuuri ja luovuus kukoistamaan 2.1 Kulttuuri ja luovuus Kulttuuri ja luovuus on Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuri- ja elinkeinosektoreiden globalisaatiohanke. Sektoreiden yhteinen KreaNord-johtoryhmä vahvistaa luovaa taloutta ja edistää sen toimijoiden asemaa Pohjoismaissa vuosina KreaNordin toiminnan painopisteenä on neljä suositusta käytännöistä, joilla vahvistetaan luovaa taloutta ja sen toimialoja Pohjolassa, Itämeren alueella ja kansainvälisesti: Edistää strategista yhteistyötä luovan talouden ja muiden toimialojen välillä Edistää Pohjoismaiden pääsyä uusille markkinoille ja rahoituslähteille sekä houkutella ulkomaisia pääomasijoituksia luovaan talouteen Pohjoismaissa Edistää kulttuurin ja luovien alojen sekä elinkeinoelämän osaamisen yhteyksiä Synnyttää luovalle taloudelle pohjoismaiset markkinat Puheenjohtajana Suomi edistää myös muita KreaNordin tukemia hankkeita, joita ovat esimerkiksi Uusi pohjoismainen ruoka ja Pohjoismaisten elokuvien kansainvälinen markkinointi. 2.2 Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuspartnerit EU, Norja, Islanti ja Venäjä työstävät vuoden aikana kumppanuuden käytännön edellytyksiä. Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteena on käynnistää ensimmäiset konkreettiset Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden hankkeet esitellä kulttuurikumppanuushankkeita ja niiden rahoitusmalleja Pohjoismaiden ja Itämeren alueen luovan talouden edustajille verkottaa toimijoita tulevia hankkeita varten. 8

9 Kumppanuutta kehitetään yhteistyössä pohjoisen alueen neuvostojen kanssa. Pohjoismainen/kansainvälinen kulttuurifoorumi Tampereella, Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden hankkeiden Pohjoismainen/kansainvälinen kulttuurifoorumi on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston globalisaatiotyötä ja luovan talouden edistämistä Pohjoismaissa ja pohjoisen ulottuvuuden alueella. Kulttuurifoorumi on jatkoa Pietarissa Tanskan pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskaudella vuonna 2010 järjestetylle kansainväliselle kulttuurifoorumille Pohjoisesta ulottuvuudesta. Kulttuurifoorumissa tarkastellaan kulttuurin ja luovien toimialojen hankerahoitusta pohjoisen ulottuvuuden alueella. Tavoitteena on vaihtaa kokemuksia monenvälisestä yhteistyöstä ja sen rahoituksesta. Foorumissa haetaan eri pohjoisten alueneuvostojen yhteistyön tarjoamaa synergiaa, jonka avulla voidaan lisätä kulttuurituotteiden saatavuutta, kehittää luovia toimialoja ja vahvistaa niiden kansainvälistä kilpailukykyä. Kulttuurifoorumi toteutetaan yhteistyössä Suomen Venäjän ja Itä- Euroopan instituutin kanssa. 9

10 Kuva 2. Projekti: Homeseries, Liv Midbøe (House and Universe). Kuvaajana: Liv Midbøe 10

11 3 Liikkuva Pohjolan kulttuuri 3.1 Sirkuksen pohjoismainen teemavuosi uusi sirkus yhteiskunnan voimavarana Suomen puheenjohtajuusohjelma edistää monipuolisesti sirkusalan pohjoismaista yhteistyötä. Alan pohjoismaisten toimijoiden kehittämän teemavuoden Sirkuksen pohjoismainen vuosi 2011, Nordic Circus Year 2011 tavoitteena on: hyödyntää pohjoismaisen sirkustaiteen mahdollisuuksia osana kehittyvää kulttuuria integroida sirkustaide voimakkaammin Itämeren maiden ja Euroopan unionin kulttuuriyhteistyöhön edistää sirkustaiteilijoiden ja teosten liikkuvuutta ja alan pohjoismaista residenssitoimintaa luoda pohjoismainen sirkustaiteen ohjelma ja toimintasuunnitelma Pohjoismaisella nykysirkustaiteella ja nuorisosirkustoiminnalla on pitkät perinteet, pedagogisesti vahva toimintapohja, ja se on eurooppalaisittain tasokasta ja arvostettua. Sirkus on ei-kielellistä, fyysistä ja monipuolista ja soveltuu tämän erityispiirteensä vuoksi eri-ikäisille, eri tasoisille ja erilaisista etnisistä ja sosiaalisista taustoista tuleville lapsille ja nuorille voimaannuttavana ja yhteisöllistävänä taidekasvatustoimintana. Erilaisille erityisryhmille suunnattu nk. sosiaalinen ja soveltava sirkus on yhteiskunnallisesti merkittävää mahdollisuudessaan tuoda yhteen ja sitoa erilaisista taustoista tulevia osallistujia yhteisöiksi. Puheenjohtajuusseminaari 6.5. Suvilahdessa, Helsingissä, Pohjoismainen sirkusvuosi uusi sirkus yhteiskunnan voimavarana Pohjoismainen sirkusalan puheenjohtajuusseminaari toteutetaan osana Suvilahden uuden Cirko-sirkuskeskuksen avajaisohjelmaa. Seminaarin lähtökohtana on sirkus taiteellisena, kulttuurisena, sosiaalisena, pedagoogisena ja taloudellisena välineenä Pohjoismaissa. Puheenjohtajuusseminaarin teemana on uusi sirkus ja sosiaalinen sirkus osana pohjoismaisen yhteiskunnan integraatiotyötä. Huomiota kiinnitetään erityisesti lasten ja nuorten osallistamiseen. Seminaarin tavoite on esitellä pohjoismaisen sirkustaiteen mahdollisuudet yhteiskunnallisena voimavarana: parhaat käytännöt ja projektiesimerkit monikulttuurisuuden ja nuorisosirkustoiminnan alueilta; sirkusverkostot ja uudenlainen verkostoituminen; sirkustaiteen yhteiset suuntaviivat ja tulevat kehittämistavoitteet. Puheenjohtajuusseminaarin yhteistyökumppaneina ovat Sirkuksen 11

12 tiedotuskeskus sekä pohjoismainen sirkusverkosto New Nordic Circus Network, joka koostuu Sirkuksen tiedotuskeskuksen lisäksi seuraavista toimijoista: Copenhagen International Theatre KIT (DK), Subtopia (SE), Circus Village Norway (NO), Cirko - Uuden Sirkuksen Keskus (FI), Manegen (SE) ja Cirkus Cirkör (SE). 3.2 Liikkuvuus ja residenssit taideyhteistyön uudet väylät Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuuriministerit päättävät keväällä pohjoismaalais-balttialaisen liikkuvuusohjelman jatkosta vuodesta 2012 alkaen. Myös puheenjohtajuusseminaarissa pohditaan liikkuvuuden lisäämistä ja vahvistamista. Ohjelman vuonna 2009 alkaneella ensimmäisellä kaudella saatuja kokemuksia ja parannusehdotuksia tarkastellaan samoin kuin joitakin kansainvälisiä esimerkkejä liikkuvuuden ja residenssien vakiintuneista ja uusista muodoista. Puheenjohtajuusseminaari Nykytaiteen museo Kiasmassa, Helsingissä. Liikkuvuuden ja residenssitoiminnan tulevaisuuden haasteet Puheenjohtajuusseminaari on osana taiteen ja kulttuurin edistämistä pohjoismaisessa ja kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Seminaarin tarkoituksena on tuoda yhteen Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuuri- ja taidekentän toimijoita keskustelemaan liikkuvuuden tulevaisuudesta ja siihen liittyvistä haasteista niin teorian kuin käytännön esimerkkien ja käytäntöjen avuilla. Suomenlinnassa järjestetään puheenjohtajuusseminaarin yhteydessä residenssimessut 22.9., jossa on tarkoitus esitellä pohjoismaisten ja baltialaisten residenssien toimintaa. Puheenjohtajuusseminaari järjestetään yhteistyössä HIAP:in (Helsinki International Artist-in-residence Programme), Pohjoismaisen kulttuuripisteen (KKN), Nykytaiteen museo Kiasma ja Pohjoismaiden ministerineuvoston liikkuvuus- ja residenssiohjelman asiantuntijoiden kanssa. 12

13 Kuva 4. Projekti Copenhagen-Drammen-Malmö-Are You With Us?, Spiritus Mundi. Kuvaajana: Karsten Bungaard Fotografisk atelier. 13

14 4 Kulttuuripoliittisesti vaikuttava Pohjola Yhä tärkeämpi osa kulttuuri- ja yhteiskuntapoliittisesta keskustelusta liittyy kulttuurin yhteiskunnallisuuden vaikuttavuuden selkiyttämiseen. Suomen puheenjohtajuusohjelmaan kuuluu useita hankkeita, jotka vahvistavat kulttuurin omaa tietopohjaa. Sen merkitystä korostaa kulttuurin kiinteä yhteys muihin toimialoihin. Pohjoismaiden toimintaympäristöjen suhteellinen samankaltaisuus edistää osaltaan yhteistyötä tietopohjan kehittämiseksi. 4.1 Tulevaisuuden kirjasto Kirjastoalan asiantuntijaseminaarissa tarkastellaan kirjaston roolia verkottuneessa tieto-, kansalais- ja oppimisyhteiskunnassa, verrataan trendejä ja edistetään hyviä käytäntöjä. Verkosta löytyvä tieto on tasoltaan vaihtelevaa, toiminnan ytimessä on sisältöjen syvempi hallinta, luotettavan tiedon tuottaminen ja medialukutaidon edistäminen. Yleisten kirjastojen virtuaaliset palvelut ja kokoelmat täydentävät perinteistä toimintaa, näkyvyys sosiaalisessa mediassa täydentää fyysisen kirjaston kaikille avointa toimintaa. Avoimen tiedon toimintamalli on kuitenkin haasteiden edessä. Puheenjohtajuusseminaari Säätytalolla, Helsingissä. Pohjoismainen kirjastopoliittinen asiantuntijaseminaari -Tulevaisuuden kirjasto Puheenjohtajuusseminaari, jonka tarkoituksena on pohjustaa ja kehittää yhteisiä näkemyksiä tulevaisuuden kehittämistavoitteista. Seminaari on jatkoa asiantuntijaseminaarille, joka järjestettiin Suomen pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskaudella vuonna Seminaari järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston ja pohjoismaiden kirjastoviranomaisten kanssa 4.2 Kulttuuri ja kehitys Puheenjohtajuusvuoden pohjoismainen asiantuntijakokous käsittelee kulttuurin asemaa kehitys- ja kulttuuriyhteistyön strategioissa ja ohjelmissa eri Pohjoismaissa sekä kansainvälisesti mm. esittelemällä olemassa olevia käytännön toimenpiteitä ja yhteistyömahdollisuuksia sekä tarkastelemalla Unescon kulttuurista moninaisuutta edistävän sopimuksen toimeenpanoa. Asiantuntijakokous on jatkoa Suomen puheenjohtajuuskaudella 2007 järjestetylle seminaarille. Kokouksen tavoitteena on muodostaa yhteispohjoismainen näkemys ja lähestymistapa kulttuuriin osana kehitystä. Kulttuuri on noussut kehityspoliittiselle agendalle myös EU:ssa. Asiantuntijakokous järjestetään Helsingissä, Kulttuuri ja kehitys Pohjoismaissa - teemana musiikki. 14

15 5 Lapset ja nuoret pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tulevaisuus Pohjoismaiden ministerineuvoston lapsi- ja nuoriso yhteistyön strategia vuodelta 2009 edellyttää, että lapsi- ja nuorisonäkökulma sisältyy ministerineuvoston kaikkiin painopistealueisiin. Yhteistyön tavoitteena on edistää lasten ja nuorten edellytyksiä hyviin elinolosuhteisiin ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä oman kulttuuri-ilmaisun luomiseen. Lapset ja nuoret ovat myös yhtenä pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön pääteemoista. Suomi seuraa puheenjohtajakaudellaan lapsi- ja nuorisonäkökulman toteutumista ja arvioi päätösten vaikutuksia lapsiin. Ministerineuvosto edistää yhteistyön konkreettisia tavoitteita ja kehittää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti indikaattoreita, joilla tavoitteiden saavuttamista voi seurata. Lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea NORDBUK koordinoi keskeisesti strategiaa ja seuraa sen toimeenpanoa. Suomi pyrkii osaltaan lisäämään NORDBUKin operatiivista ja strategista roolia sektorienvälisessä toiminnassa. Puheenjohtajuusseminaari Hanasaaressa, Espoossa. Nordic-Benelux expert seminar on child and youth indicators Seminaari on jatkoa Pohjoismaiden ja Benelux-maiden vuonna 2009 käynnistyneelle indikaattoriyhteistyölle. Seminaarin tavoitteena on vahvistaa tutkimustietoon perustuvan nuorisopolitiikan kehittymistä ja tutkimustiedon entistä parempaa hyödyntämistä kansallisissa ja pohjoismaisissa strategioissa ja ohjelmatyössä. Lasten ja nuorten elinoloja kuvaava indikaattori- ja barometrityöskentely on vahvasti esillä sekä kansallisella, pohjoismaisella että Eurooppalaisella tasolla. Aihetta käsitelleen edellisen seminaarin järjesti Alankomaiden nuorisoinstituutti (Nederlands Jeugdinstituut) joulukuussa vuonna 2009 Amsterdamissa. Euroopan komission keväällä 2011 valmistuvat nuorisoindikaattorit sekä Islannin pohjoismaisen puheenjohtajakauden vuonna 2009 barometrityö antavat hyvän pohjan seminaarin työskentelylle. Seminaari järjestetään yhteistyössä Suomen nuorisotutkimusverkoston kanssa. 15

16 Kuva 5. Projekti: New Nordic Circus Network, Agit-Cirk (FIN). Kuvaajana: Joonas Martikainen 16

17 6 Kulttuuriyhteistyön rakenteiden uudistaminen Vuonna 2011 Pohjoismaiden ministerineuvosto päättää kulttuuriyhteistyön rakenteiden uudistamisesta. Päätöstä on pohjustettu arviointitutkimuksella siitä, miten hyvin vuoden 2007 uudistus onnistui ja miltä osin prosessia on syytä jatkaa. Arvioinnissa selvitetään, missä määrin pohjoismainen kulttuuriyhteistyö koetaan käyttäjäystävälliseksi, joustavaksi ja rakenteiltaan selkeäksi. Uudistuksessa arvioidaan myös mahdollisuuksia tiivistää edelleen ministerineuvoston ohjelmien ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston yhteistyötä. Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuuriministerit päättävät yhteisesti Pohjoismaalaisbalttialaisen liikkuvuusohjelman tulevaisuudesta vuodesta 2012 alkaen. 17

18 Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuribudjetti vuonna 2011 on noin 160 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 21 milj. euroa). Huomattava osa varoista kanavoidaan kulttuurija taidekentän toimijoiden hankkeisiin Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmista tai Pohjoismaisen kulttuurirahastosta myönnettävinä apurahoina. Ministerineuvoston kulttuuribudjetin turvin ylläpidetään myös Pohjolan taloja ja instituutteja sekä rahoitetaan Pohjoismaiden neuvoston elokuva-, kirjallisuus- ja musiikkipalkinto. Pohjoismaiden ministerineuvoston laitokset ovat kulttuuriyhteistyön aktiivisia toimijoita ja tiedonvälittäjiä: Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuurin yhteyspiste, Pohjoismainen kulttuuripiste, Suomenlinna, Pohjolan Suomen instituutti NIFIN,Helsinki, Pohjolan Ahvenanmaan instituutti NIPÅ, Maarianhamina, Färsaarten Pohjolan-talo, Tórshavn Grönlannin Pohjola-instituutti NAPA, Nuuk, Reykjavikin Pohjolan-talo NOREY, Reykjavik, Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus NORDICOM, Göteborg, Kulttuurin ja luovan talouden yhteistyö KreaNord, Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Anna-Maija Marttinen puh +358 (0) , +358 (0) , suunnittelija Vava Lunabba puh +358 (0) , +358 (0) , vava.lunabba@minedu.fi

19 19

20 Ved Stranden 18 DK-1061 Köpenhamn K Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö Ulkoasiainministeriö Laivastokatu 22 H FI Helsinki Puh