Henkinentuki pakolaistyössä
|
|
- Elsa Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Henkinentuki pakolaistyössä SPR:n puolesta valmistellut, psykologi
2 Miksi minä haluan tehdä vapaaehtoistyötä? 1. Kirjoita paperille yksi syy miksi sinusta on tärkeätä toimia vapaaehtoisena. 2. Nouskaa seisomaan. 3. Haastatelkaa toisianne näistä syistä, jos teillä on sama syy muodostatte ryhmän, joka liikkuu yhdessä. 4. Harjoitus jatkuu kunnes kaikki ovat löytäneet ryhmän tai ovat huomanneet ettei muilla ole samaa syytä ja näin ollen muodostaa oman ryhmänsä. 5. Kuullaan koko ryhmän kesken syyt toimia vapaaehtoisena.
3 PAKOLAISUUS JA STRESSITEKIJÄT
4 Pakolainen Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Geneven pakolaissopimus (1951) ja pöytäkirja (1967) Ei yksinään oikeuta Sota Nälänhätä Ympäristökatastrofi Oikeuttaa Vaino Humanitaarisen tai toissijaisen suojelun tarve Henkilö saa pakolaisaseman, mikäli jokin valtio antaa hänelle turvapaikan tai UNHCR toteaa hänet pakolaiseksi. Yleissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan.
5 Pakolaisuus lukuina 10.7 miljoonaa uutta ihmistä joutuivat konfliktin tai vainon takia pakenemaan kodeistaan vuonna miljoonaa heistä ovat pakkosiirtolaisia eli he pakenivat oman maan rajojen sisällä, suurin määrä koskaan. 2.5 miljoonaa päätyivät pakolaisiksi, suurin määrä sitten miljoonaa ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan maailmanlaajuisesti miljoonaa pakolaista. 86 % kehittyvissä maissa miljoonaa pakkosiirtolaista. 1.2 miljoonaa uutta turvapaikanhakijaa vuonna Noin puolet pakolaisista ovat lapsia. Suhde riippuu alueesta, esim. keski- Afrikassa 57%, viidennes Keski ja itä-euroopassa (UNHCR, 2002).
6 Pakolaisuus, kidutus ja ihmisoikeusloukkaukset Ihmisoikeusloukkauksia on raportoitu yli 150 maassa ja siviilien määrä uhrien joukossa on lisääntynyt suhteessa taistelijoihin (IFRC, 1998). Pakolaisten keskuudessa post-traumaattisen stressihäiriön (PTSD) ja masennuksen esiintyvyys on todettu olevan noin 30%. Kidutus on todettu olevan tärkein PTSDtä ennustava tekijä ja kumulatiivinen trauma tärkein masennusta ennustava tekijä (Steel, Chey, Silove, Marnane, Bryant ja van Ommeren, 2009). PTSDn ja masennuksen lisäksi kidutetuilla voi olla laaja kirjo muita mielenterveyshäiriöitä (Quiroga ja Jaranson, 2005). Sota ja kidutustrauman kokeneen ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen joukko, joten esiintyvyys saattaa vaihdella maiden ja kulttuurien välilä (Moisander ja Edston, 2003).
7 Pakolaisuuden vaiheet Altistuminen traumaattisille tapahtumille Stressi -tekijät Koulun tai työn keskeytyminen Väkivalta Menetykset Leirit ja turvapaikanhaku Siirtymät Erossaolo Muutto ja menetykset Talous Sopeutuminen Pakoa edeltävä aika Pako Kotoutumine n Yksilölliset tekijät Perhe ja suku Koulu tai työ Palvelut Yhteisön hyväksyntä
8 Stressitekijöitä Kiintymyssuhteiden rasittuminen Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset Tuen ja resurssien menetykset Toistuvat tapahtumat ja seuraukset Fyysiset ja henkiset vaatimukset Trauma Merkityksen, koherenssin ja oikeudentajun menetykset Hobfoll et al. 2007
9 Psykologinen trauma ja pakolaistrauma Yhteisistä stressitekijöistä huolimatta seuraukset vaihtelevat yksilöiden välillä riippuen erilaisista tekijöistä: Henkilökohtaiset Sosiaaliset suhteet Ikä historia, piirteet, selviytymiskeinot, sosiaalinen status ja koulutus. tukijärjestelmä, perhe, suku ja yhteisö. kehitys, iänmukaiset selviytymiskeinot ja kiintymyssuhde. Sukupuoli rakenteet, kunnia ja häpeä, roolit ja rooliodotukset. Valtasuhteet avuttomuus, nöyryytykset, pelon ja väkivallan ilmapiiri. Väkivallan olosuhteet laatu, ennakoitavuus, eristys, kesto ja pitkäaikaiset vaikutukset. Väkivallan merkitys henkilökohtainen tulkinta, poliittinen, uskonnollinen ja ideologinen. Seuraukset Toivo vai epätoivo? Papadopoulos, 2006
10 Pakolaisen stressitekijät kotoutumisprosessissa Trauma Affektien säätely Sosiaalinen tuki Ympäristö Perhesuhteet Kielen oppiminen Kulttuurin oppiminen Perustarpeet Talous Terveydenhoito Lakiasiat Mukaillen: Refugee Services Toolkit, NCTSN, 2012 Sopeutuminen Kotoutuminen Eristäytyminen Yksinäisyys Syrjintä Vieraantuminen
11 KOHTAAMINEN
12 Kolme väitettä Jos olet samaa mieltä jää istumaan. Jos olet eri mieltä nouse seisomaan. Valmistaudu perustelemaan kantasi. 1.Ihmisten kärsimys muualla maailmassa on hyvin erilaista omasta arjesta ja vaikea käsittää. 2.Vieras kieli ja kulttuuri ovat ylitsepääsemätön muuri ymmärtämiselle. 3.On tärkeä suvaita kaikenlaista erilaisuutta.
13 Kriisityössä edistettäviä asioita 1) Turvallisuuden tunne 2) Rauhallisuus ja itsehillintä 3) Yksilön ja yhteisön toimijuus / toimintakyky 4) Sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys 5) Toivo Mitä sinulle tulee mieleen näistä asioista? Kirjoita muutama sana jokaisesta. Hobfoll et al. (2007) ja TENTS guidelines (2010)
14 Miten voimme yhdessä toimimalla edistää näitä asioita? Keskustele pien-ryhmässä, kerro ensin mitä itse ajattelit ja pohtikaa sitten yhdessä mahdollista tekemistä. Toimitteko yksin vai yhdessä? 1) Turvallisuuden tunne 2) Rauhallisuus ja itsehillintä 3) Yksilön ja yhteisön toimijuus / toimintakyky 4) Sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys 5) Toivo
15 KOHTAAMINEN: PSYKOLOGINEN ENSIAPU LYHYT OPPIMÄÄRÄ
16 Psykologinen ensiapu Tieteellisen näytön perusteella kehitetty. Tapa auttaa ihmisiä kriisitilanteessa. Tavoitteena on vähentää stressiä ja ahdistusta Pyrkii tukemaan toimintakykyä ja hyviä. selviytymiskeinoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
17 Psykologinen ensiapu lähestymistapana Erilaisia reaktioita Ihmiset kokevat erilaisia reaktioita kriisitilanteessa Reaktiot aiheuttavat stressiä ja ahdistusta Liiallinen stressi tai ahdistuneisuus voi vaikeuttaa selviytymistä Palautumista voidaan tukea Tukea voivat antaa läsnäolevat ja vastaanottavaiset auttajat Psykologisen ensiavun tavoite Tavoitteena on vähentää stressiä ja ahdistusta, sekä tukea toimintakykyä ja hyviä selviytymiskeinoja Sphere (2011) ja IASC (2007) 17
18 Psykologinen ensiapu Ei tunkeutuvaa käytännön välittämistä ja apua Huomioi tarpeet ja huolet Auttaa perustarpeiden tyydyttämisessä Kuunteleminen ilman puhumisen pakkoa Rauhoittaminen ja itsesäätelyn tukeminen Apua tiedon ja palveluiden tavoittamisessa Tukee läheisten tavoittamisessa ja tarjoaa sosiaalista tukea Suojaa ihmisiä muulta vahingolta Sphere (2011) ja IASC (2007) 18
19 Psykologinen ensiapu Aktiivinen kuuntelu Läsnäolo Tunteiden hyväksyminen Käytännön apu
20 Aktiivisen kuuntelemisen tavoitteet Validointi Yhteisymmärrys Stressin ja jännityksen lieventäminen Voimaanuttaa ongelman ratkaisua Lisää turvallisuuden tuntoa ja toivoa
21 5 tekijää aktiivisessa kuuntelemisessa Keskittyminen Toistaminen omin sanoin Kannustaminen Kysyminen ja tarkentaminen Yhteenveto
22 Keskittyminen Älä puhu, kuuntele Vältä häiriötekijöitä Älä keskeytä Ole tietoinen kehonkielestäsi Tunnista ja hallitse omat kuuntelemisen esteet ja herkkyyden alueesi
23 Toistaminen omin sanoin Poimi ja käytä avainsanoja Peilaa aiemmin sanottua Kuva mitä on sanottu, älä tulkitse Tarkkaile ei-kielellisiä ristiriitaisia viestejä
24 Kannustaminen Välitä lämpöä ja kunnioitusta sekä kielellisesti että ei-kielellisesti Kielelellinen ja ei-kielellinen kannustaminen
25 Kysyminen ja tarkentaminen Käytä avoimia kysymyksiä ellet halua tarkentaa Haluaisitko kertoa lisää tästä? Sitäkö tarkoitat?
26 Yhteenveto Kuvaile mitä on sanottu keskustelun aikana Tunnista ja avaa avain asioita, jotka on sanottu keskustelun aikana
27 Harjoitus Jakautukaa kolmen hengen ryhmiin (10 min.) 1 autettava 1 auttajja 1 havainnoitsija Autettava: Ota hätääntyneen ihmisen rooli, jonka mahdollisesti olet kohdannut vapaaehtoistyössäsi Avustaja: Lähesty ja tue autettavaa psykologisen ensiavun periaattein Havainnoitsija: Tarkkaile miten auttaja toimi? Mikä vaikutti auttavan tilanteessa? Autettava kertoo miten koki tilanteen. Havainnoitsija antaa rakentavaa palautetta. Auttaja saa viimeisen sanan. Keskustelua koko ryhmässä.
28 HAASTEITA JA RATKAISUJA
29 Tulkkaus ja kääntäminen Tulkki Kääntäjä Kulttuurivälittäjä Yhteistyökumppani Vapaaehtoinen Huomioitavaa: Katsekontakti, ei-verbaalinen viestintä, omaiset tai tutut tulkkina, pienet yhteisöt, sukupuoli, odotukset ja pettymykset.
30 Lapset ja nuoret Lapsen kehitystä vaarantavat tekijät vaikeuksia tunteiden säätelyssä eroahdistus puhumattomuus vetäytyminen, painajaisunet, masentuneisuus keskittymisvaikeudet, oppimisen vaikeudet aikuisten puutteellinen kyky tunnistaa lasten viestit tai oireilun
31 Lapsi ystävälliset tilat ja toiminnat Tavoitteena Tukea lapsten ja nuorten kehitystä organisoimalla toimintaa, joka toimii normalisoivasti ja tukee heidän olemassa olevia voimavaroja Vähentää stressiä nykytilanteessa ja tukee kertyneen stressin purkamisessa Uusien selviytymiskeinojen oppiminen ja jakaminen lasten, nuorten ja aikuisten kesken turvallisessa ympäristössä Lasten ja nuorten suojeleminen lisävahingolta Kts. esim. Pelastakaa lapset ja IFRC Children s resilience materiaalit
32 Vanhemmuus Vanhemman henkinen huonovointisuus vaikuttaa vuorovaikutukseen perheen sisällä ja kontakteihin ulospäin Myös varhainen vuorovaikutus häiriintyy, jos äiti voi huonosti Jos vanhemmalla on kidutuskokemuksia yli 50% lapsista kärsii ahdistusoireilusta, nukahtamisongelmista ja painajaisunista ja 78% lapsista on tunne- tai somaattista oireilua Puhumattomuus on tavallista lapset suojelevat vanhempiaan ja vanhemmat yrittävät suojella lapsia pahalta olemalla puhumatta kommunikaatio pirstoutuu ja lapset täyttävät aukkoja omilla fantasioillaan vanhemmat voivat olla ylisuojelevia ja kontrolloivia
33 Vanhemuuden tukeminen Omien selviytymiskeinojen tukeminen Voimauttaminen vanhemmuudessa Psykoedukaatio lasten ja nuorten oireista ja reaktioista Psykoedukaatio tukitoimenpiteistä Ongelmanratkaisu ja neuvonta Vertaistuki
34 Trauman tunnistaminen PROTECT työkalu Haavoittuvuuden arviointi Työkalu auttaa ottamaan puheeksi vaikeita asioita Ei vaadi terveydenhuollon koulutusta Ei ole diagnostinen apuväline Ei voi poissulje avuntarvetta myöhemmässä vaiheessa Jos huoli herää ohjaa eteenpäin
35 PROTECT Kysymys 1 Onko sinulla usein nukahtamisvaikeuksia? 2 Onko sinulla usein painajaisia? 3 Kärsitkö usein päänsärystä? 4 Onko sinulla usein muita fyysisiä kipuja? 5 Suututko helposti? 6 Ajatteletko usein tuskallisia menneisyyden tapahtumia? 7 Pelästytkö usein tai oletko usein peloissasi? Miten toimitte jos huoli herää? Kärsimys Toimintakyky Huolentaso 8 Unohdatko usein arkipäivän asioita? 9 Huomaatko usein menettäneesi kiinnostuksen asioihin? 10 Onko sinulla usein keskittymisvaikeuksia?
36 Haasteita ja ratkaisuja - harjoitus Haasteellinen tilanne 1. Haasteellinen tilanne 4. Ryhmä 1. Ryhmä 4. Ryhmä 2. Ryhmä 3. Haasteellinen tilanne 2. Haasteellinen tilanne 3. Työskennellään pienryhmissä. Pöydille on jaettu kuvauksia erilaisista haasteellisia tilanteista isoille papereille ja kynät. 1.Jokainen ryhmä lukee kuvauksen ja kirjaa mahdollisia toimintatapoja ja kysymyksiä papereille min jälkeen ryhmä jättää haasteen ja siirtyy seuraavaan pöytään uuden haasteen pariin. Siellä luetaan tilanteesta ja myös toisten ratkaisuehdoitukset ja ehdotetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja tai kirjataan kysymyksiä. 3.Tämä toistuu kunnes olette palanneet alkuperäisen ongelman pariin. 4.Keskustellaan ongelmista ja ratkaisutavoista yhdessä.
37 ITSESTÄ JA TOISISTAMME HUOLEHTIMINEN
38 Mitä stressi on? Minkälaisia stressitekijöitä saatat kohdata vapaaehtoistyössä? Minkälaisiin stressin käsittelyn keinoihin yleensä tukeudut? Ympäristö Stressin laatu Stressin käsittely Stressitekijät Arviointi Mieti miten aiemmat kokemuksesi valmistavat sinua kohtaamaan stressaavan tilanteen. Käsittely
39 Mikä sinua stressaa? Oletko kokenut stressiä alla liittyviin tekijöihin? Mitkä vaikuttavat sinuun eniten? Millä tavalla? Anna esimerkki. Keskustelkaa pienryhmässä.
40 Tasapaino vapaaehtoistyössä Kohtaaminen Vetäytyminen Pelastaja-asenne Halu tietää lisää Kyky havainnoida Kyynisyys Kaiken tekeminen itse Pyrkimys ratkaista kaiken Liiallinen vastuuntunto muiden tunteista ja muiden ongelmien murehtiminen Empatia Vastuu omista ja muiden reaktioista ja toiminnasta Toiminnan suunnittelu Ammatillinen/ko htuullinen etäisyys Rajojen säilyttäminen Osallistuminen erilaisiin toimintoihin Yhteydenpidon rajaaminen Väliinpitämättömyys muiden reaktioille Empatian puute Syyttely Keskusteluaiheen vaihtaminen Uppoutuminen Vastuullinen sitoutuminen Irtautuminen
41 Vertaistuki Vertaistuen periaatteita Välittäminen, empatia, kunnioitus, luottamus Tarkka kuunteleminen ja hyvä kommunikaatio Selkeät vastuut ja luottamuksellisuus Ongelman ratkaisu Säännöllinen ajatusten ja kokemusten vaihtaminen ryhmässä
42 ARC-malli Varaudu Ennakoi stressitekijöitä Minimoi Vähennä niiden vaikutus Käsittele Hyvät selvytymiskeinot
43 Sovella ARC-mallia Valitkaa yksi stressitekijä käsiteltäväksi ryhmässänne. Mitä voitte tehdä varautuaksenne siihen, minimoidaksenne sen vaikutukset ja käsitelläksenne sen seurauksia? Keskustelkaa pienryhmissä. Jaetaan yhdessä.
44 Kiitos!
PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS
PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS 10/2/2015 KOLME VÄITETTÄ Jos olet samaa mieltä jää istumaan. Jos olet eri mieltä nouse seisomaan.
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotPakolaisten psykososiaalisen tuen kehittäminen. Kidutettujen kuntoutuskeskus, 2014
Pakolaisten psykososiaalisen tuen kehittäminen Kidutettujen kuntoutuskeskus, 2014 Keitä pakolaiset ovat ja mistä he tulevat 2 Kolme väitettä Jos olet samaa mieltä, jää istumaan. Jos olet eri mieltä, nouse
LisätiedotTraumatisoituneet turvapaikanhakijat
Traumatisoituneet turvapaikanhakijat äitiyshuollossa -Elina Ahvenus Psykiatrian erikoislääkäri, Sturenkadun psyk pkl Helsinki Traumatisoituneet pakolaiset äitiyshuollossa Kirjallisuutta Lääkärilehti 12-13/2016:
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotMielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013
Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotPäivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,
LisätiedotMitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu
Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa
LisätiedotSanastoa. Kotopaikka-hanke
Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti
LisätiedotTurvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen
LisätiedotAutettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotFriends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
LisätiedotTurvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola
Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola Vastaanottolain mukaiset palvelut Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupanuhrin
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotHenkinen tuki. Turvapaikanhakijat APUA SINUN AVULLASI. Kotimaan valmius
Henkinen tuki Turvapaikanhakijat Kotimaan valmius Mitä on psykososiaalinen tuki? Kattotermi toiminnalle, joka järjestetään yhdyskuntaonnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun erityistilanteen ihmisiin
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotIO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotYleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)
Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotHeräteinfo henkiseen tukeen
Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotLäsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen
Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari 11.10.2017 Mari Juote ja Leena Rasanen Al Mitä läsnäolo tarjoaa? Osaan aikaisempaa paremmin pysähtyä huomaamaan hetkien kauneutta. Vaikkei
LisätiedotVaikeiden asioiden puheeksiottaminen
Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen Työterveyspsykologi Hanna Wikman- Heinonen KKT-keskus Arvo Esityksen tavoite Antaa perustietoa puheeksiottamisesta ja siinä huomioitavista tekijöistä Antaa käytännön
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotSosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1
Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
LisätiedotMiten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016
Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle
LisätiedotSisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?
Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35
LisätiedotLuennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen
Nettiluento: Millainen on hyvä ero ja miten vältän huoltoriidan PsyJuridica & Väestöliitto Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, oikeuspsykologian dosentti, psykoterapeutti www.psyjuridica.com Luennon sisältö Millainen
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotPSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala.
PSYKOLOGINEN PÄÄOMA ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, 11.10.2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Ilona Rauhala Oy. Kaikki
LisätiedotOpo kahden tulen välissä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ohjaajan työssä. Tarja
Opo kahden tulen välissä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ohjaajan työssä Tarja Juurakko-Koskinen @oph.fi Erilaiset tarpeet - opon monta tulta Ohjauksessa huomioitava yksilölliset tarpeet ja tavoitteet
LisätiedotVäkivallan uhan hallinta työpaikoilla
Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla Työpaikan puheenvuoro : Kiinamyllyn koulu (sairaalaopetus) Nimi : Niina Ekqvist KIINAMYLLYN KOULU KARTALLA U-sairaala Nuoriso Datacity Nimi Kiinamyllyn koulu Vastaa
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotPerhearviointi. Perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä
Perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä 31.10.2017 Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus Marjukka Laukkanen, Psykoterapeutti VET 1 Perheen toimintamalli Perhejärjestelmän
LisätiedotAlkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.
Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotVauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä
Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Yo Mamana! Ajankohtaisia kysymyksiä maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelyssä -koulutus 22.10.2013 Saija Kuittinen Psykologi
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotMUUTOS ON MAHDOLLISUUS
MUUTOS ON MAHDOLLISUUS Miten autan itseäni onnistumaan muutosten keskellä Varkaus, syksy 2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Palomacorento
LisätiedotHelsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016
Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotLasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)
Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotVoimavarat vähissä mikä avuksi?
Voimavarat vähissä mikä avuksi? Nordling Esa PsT, kehittämispäällikkö Mielenterveysyksikkö 3.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tärkeimmät asiat, joita käsiteltiin omaisneuvonnassa Tampereella vuonna 2013
LisätiedotIsän kohtaamisen periaatteita
TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,
LisätiedotTURVASSA-PÄIVÄTYÖKAMPANJA Kampanja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta
TURVASSA-PÄIVÄTYÖKAMPANJA Kampanja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta PÄ I VÄT Y Ö K E R ÄY S 2 0 1 7 2 0 1 8 ALANIN JA GYANIN JA HEIDÄN ÄITINSÄ TARINA Perhettä uhkasi Syyriassa
LisätiedotVapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt
IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotKRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys
KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
LisätiedotMaahanmuuton prosessi ja stressi
Maahanmuuton prosessi ja stressi Tavoite: Käydä läpi maahanmuuton psyykkistä prosessia, stressiin vaikuttavia tekijöitä ja selviämiskeinoja. Normalisoida kuormittavia tilanteita ja keskustella niistä.
LisätiedotKASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ
Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotPUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla.
PUNAISEN RISTIN HAASTEET Kristiina Kumpula pääsihteeri Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. SUOMEN PUNAINEN RISTI Julkisoikeudellinen yhdistys: Laki Suomen
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?
Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon
LisätiedotVuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy
Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi
LisätiedotKriisitilanteen eettiset periaatteet
Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotSopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotKriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen
Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Yhdessä omaishoidon äärellä Omaishoitajan hyvinvointi seminaari 17.10.2018, Laurea-ammattikorkeakoulu Sointu Silvola, johtava kriisityöntekijä
LisätiedotTukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi
Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:
LisätiedotVuorovaikutustaidot työnhaussa. Juha Koikkalainen
Vuorovaikutustaidot työnhaussa Päivän tavoite Tiedostamme vaikuttamisen merkityksen ja keinot työnhakuprosessissa sekä osaamme täsmentää omaa osaamistamme tulevia työnhakutilanteita varten Päivän sisältö
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotTUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen
TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä
Lisätiedot