Pakolaisten psykososiaalisen tuen kehittäminen. Kidutettujen kuntoutuskeskus, 2014

Transkriptio

1 Pakolaisten psykososiaalisen tuen kehittäminen Kidutettujen kuntoutuskeskus, 2014

2 Keitä pakolaiset ovat ja mistä he tulevat 2

3 Kolme väitettä Jos olet samaa mieltä, jää istumaan. Jos olet eri mieltä, nouse seisomaan. 1. Ihmisten kärsimys muualla maailmassa on hyvin erilaista omasta arjesta ja vaikea käsittää. 2. Vieras kieli ja kulttuuri ovat ylitsepääsemätön muuri ymmärtämiselle. 3. On tärkeä suvaita kaikenlaista erilaisuutta. 3

4 Pakolaisuus ja pakolaisten kokemukset

5 Pakolainen Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Geneven pakolaissopimus (1951) ja pöytäkirja (1967) Ei oikeuta Sota Nälänhätä Ympäristökatastrofi Oikeuttaa Vaino Henkilö saa pakolaisaseman, mikäli jokin valtio antaa hänelle turvapaikan tai YK:n pakolaisjärjestö UNHCR toteaa hänet pakolaiseksi. Yleissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan. 5

6 Pakolaisuus lukuina 10.7 miljoonaa uutta ihmistä joutui vuonna 2013 konfliktin tai vainon takia pakenemaan kodeistaan. 8.2 miljoonaa heistä on maansisäisiä pakolaisia eli he pakenivat oman maan rajojen sisällä, suurin määrä koskaan. 2.5 miljoonaa päätyi pakolaisiksi, suurin määrä sitten miljoonaa on joutunut pakenemaan kodeistaan maailmanlaajuisesti miljoonaa pakolaista. 86 % kehittyvissä maissa miljoonaa maansisäistä pakolaista. 1.2 miljoonaa uutta turvapaikanhakijaa vuonna Noin puolet pakolaisista on lapsia. Suhde riippuu alueesta, esim. Keski- Afrikassa 57%, viidennes Keski- ja Itä-Euroopassa (UNHCR, 2002). 6

7 Pakolaisuus, kidutus ja ihmisoikeusloukkaukset Ihmisoikeusloukkauksia on raportoitu yli 150 maassa ja siviilien määrä uhrien joukossa on lisääntynyt suhteessa taistelijoihin (IFRC, 1998). Pakolaisten keskuudessa post-traumaattisen stressihäiriön (PTSD) ja masennuksen esiintyvyys on todettu olevan noin 30%. Kidutuksen on todettu olevan tärkein PTSD:tä ennustava tekijä ja kumulatiivinen trauma tärkein masennusta ennustava tekijä (Steel, Chey, Silove, Marnane, Bryant ja van Ommeren, 2009). PTSD:n ja masennuksen lisäksi kidutetuilla voi olla laaja kirjo muita mielenterveyshäiriöitä (Quiroga ja Jaranson, 2005). Sota- ja kidutustrauman kokeneet ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen joukko, joten esiintyvyys saattaa vaihdella maiden ja kulttuurien välillä (Moisander ja Edston, 2003). 7

8 Turvapaikanhakijat Suomessa 57% turvapaikanhakijoista on kidutettuja. 12% on kokenut muuta väkivaltaa. 49% on ollut vangittuna. Noin puolella on mielenterveyshäiriöitä, usein liittyen kidutukseen, mutta harvoilla oli havaittavissa fyysisiä jälkiä (Pirinen, 2008). 8

9 Kirjaa viisi asiaa, jotka ovat sinulle tärkeitä tällä hetkellä, järjestyksellä ei ole väliä. Kirjaa viisi asiaa, joita toivot tulevaisuudessa. Sinun ei tarvitse jakaa näitä asioita muiden kanssa. 9

10 Kuvitellaan Suomessa syntyy konflikti vuonna 2015 On taloudellisia huolia. Poliittiset jännitteet lisääntyvät. Aseellinen konflikti syttyy. Poliittinen ja sosiaalinen järjestys järkkyy. Väkivaltaa esiintyy joka puolella. Ihmisoikeuksia ei kunnioiteta. Miten tämä vaikuttaa asioihin, jotka ovat sinulle tärkeitä nyt? Entä miten se vaikuttaa tulevaisuuden toiveisiisi? Milloin harkitsisit muuttoa toiseen maahan? 10

11 Traumaattisten elämänkokemusten vaikutukset 11

12 Psykologinen trauma ja pakolaistrauma (Papadopoulos, 2006) Pakolaisuuteen liittyvistä stressitekijöistä huolimatta seuraukset ovat vaihtelevia yksilöiden välillä ja riippuvat erilaisista tekijöistä: Henkilökohtaiset Sosiaaliset suhteet Ikä historia, piirteet, selviytymiskeinot, sosiaalinen status ja koulutus. tukijärjestelmä, perhe, suku ja yhteisö. kehitys, iänmukaiset selviytymiskeinot ja kiintymyssuhde. Sukupuoli rakenteet, kunnia ja häpeä, roolit ja rooliodotukset. Valtasuhteet avuttomuus, nöyryytykset, pelon ja väkivallan ilmapiiri. Väkivallan olosuhteet Väkivallan merkitys laatu, ennakoitavuus, eristys, kesto ja pitkäaikaiset vaikutukset. henkilökohtainen tulkinta, poliittinen, uskonnollinen ja ideologinen. Toivo tai epätoivo 12

13 Stressitekijöitä katastrofeissa (Hobfoll ym. 2007) Kiintymyssuhteiden rasittuminen Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset Tuen ja resurssien menetykset Toistuvat tapahtumat ja seuraukset Fyysiset ja henkiset vaatimukset Trauma Merkityksen, koherenssin ja oikeudentajun menetykset 13

14 Alnasserin perhe 14

15 Makandan perhe 15

16 PAKOLAISUUDEN VAIHEET: 1. PAKOA EDELTÄVÄ AIKA Alnasserin perhe Kiintymyssuhteiden rasittuminen: Vaikutus perheen sisäisiin suhteisiin ja intiimisuhteisiin Fyysiset ja henkiset vaatimukset: Kaiken ikäisiin kohdistuva väkivalta, kidutus, ja raiskaukset hengenvaara, pelko ja oireilu, deprivaatio ja tuho Yhteiskunta Yhteisö Perhe Yksilö Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset: Uhan, pelon, turvattomuuden ja toivottomuuden ilmapiiri, koulunkäynti keskeytyy, talouden kuihtuminen Tuen ja resurssien menetykset: Erot, menetykset sosiaalisen tukiverkoston repeytyminen, elinkeinon menetykset sukulaisten menetykset Toistuvat tapahtumat ja seuraukset: Erityistarpeet jää huomiotta

17 PAKOLAISUUDEN VAIHEET: 2. PAKO(MATKA) Alnasserin perhe Kiintymyssuhteiden rasittuminen: Keskinäinen riippuvuus, Vanhempien luoma turva Pienet lapset haavoittuvia Fyysiset ja henkiset vaatimukset: Jatkuva varuilla olo Pula ja niukkuus Jatkuva turvattomuus ja epävarmuus Toistuvat tapahtumat ja seuraukset: Hoitamattomat sairaudet Yhteiskunta Yhteisö Perhe Yksilö Tuen ja resurssien menetykset: Kodin ja turvapaikan menetys, ilman varoitusta Keinottomuus Riippuvuus avustuksista Erityisryhmien haavoittuvuus Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset: Toistuvat pakomatkat Turvattomat elin olot Rajoitettu elämän ala

18 PAKOLAISUUDEN VAIHEET: 3. KOTOUTUMINEN Alnasserin perhe Toistuvat tapahtumat ja seuraukset: Tapahtumat kotimaassa Huoli läheisistä Kiintymyssuhteiden rasittuminen: Erossa oleminen Perheen sisäisten roolien muutokset Fyysiset ja henkiset vaatimukset: Uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen Jatkuva fyysinen ja psyykkinen oireilu Yhteiskunta Yhteisö Perhe Yksilö Tuen ja resurssien menetykset: Elinkeinon harjoittamisen vaikeus Heikentynyt oppimisen kyky Sosiaalisen verkoston puuttuminen Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset: Turvattomuuden tunne Luottamuksen puute viranomaisiin, vieraisiin ja ihmisiin yleensä Elämän merkityksen, maailmankatsomuksen ja oikeudentajun muutokset?

19 Millaiset jäljet pakolaisuus jättää Tulkin kanssa työskentely Trauman oireet ja tunnistaminen eri ikäryhmissä Protect- työkalun käyttö Traumatisoituneen kohtaaminen ja ongelmatilanteissa toimiminen 19

20 Tulkin käyttö Tulkin käyttö mahdollistaa kommunikoinnin, jos ei ole yhteistä kieltä. Varaa pidempi vastaanottoaika, tulkkaus ja erilainen viestintätapa vievät aikaa. Kyseessä on yhteistyösuhde asiakkaan, tulkin ja työntekijän välillä. Luottamus ja yhteinen ymmärrys työnjaosta on tärkeää. Tärkeää, että tulkki osaa asiakkaan kieltä ja riittävästi suomea. Asiakkaalla voi olla toiveita tulkin suhteen, joita on tärkeä selvittää etukäteen, jos mahdollista. Se voi olla edellytys sille, että tapaaminen onnistuu ( esim. sukupuoli, kansalaisuus, kieli). Asiakkaalla on oikeus tulkkiin eikä ole asianmukaista käyttää sukulaisia ja tuttavia tulkkeina. Se, ettei varaa tulkkia, ei tuota säästöä. Lasten mukanaolo tuo tulkkaustilanteeseen erityispiirteitä. 20

21 Psyykkinen trauma Traumat aiheutuvat psykologisesti erosta, menetyksestä tai fyysisestä uhasta ja väkivallasta, erilaisista katastrofeista. Pakolaisuuden trauma 1. pakolaisuuden massiivisia traumoja liittyen kidutukseen, vankeuteen, terroriin ja sotakokemuksiin 2. muukalaisuuden traumat: reaktioita, jotka liittyvät ero- ja menetyskokemuksiin 3. traumojen kumulatiivinen luonne, merkitsee sitä että traumat siirtyvät seuraavaan sukupolveen Nämä osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään, eivät selkeästi vaikutuksineen eroteltavissa. (Kristina Saraneva) Traumaattisessa tilanteessa ahdistus on automaattista, eikä sitä kyetä sitomaan tai käsittelemään. 21

22 Kidutus "Kidutuksella tarkoitetaan kaikenlaisia toimia, joilla julkinen viranomainen tahallisesti aiheuttaa, tai joilla hänen aloitteestaan aiheutetaan henkilölle kovaa, joko henkistä tai ruumiillista kipua tai kärsimystä tarkoituksena tietojen tai tunnustusten saaminen häneltä tai kolmannelta henkilöltä, hänen rankaisemisensa teosta, jonka hän on tehnyt tai hänen epäillään tehneen, tai hänen tai muiden henkilöiden pelottelu Fyysinen kidutus: aiheutetaan eri menetelmillä äärimmäistä kipua, kuolemanpelkoa ja kuolemanuhkaa, äärimmäistä uupumusta, elinvaurioita ja pysyviä elimellisiä vammoja. Psyykkinen kidutus: deprivaatiotekniikat, eristäminen, pakottaminen, häpäisy ja halventaminen, uhkailu ja pelottelu, valeteloitukset, perheenjäsenten tai vankitovereiden kiduttamisen seuraaminen. Seksuaalinen kidutus: sekä fyysistä että psyykkistä kidutusta. Kohdistuu naisiin, miehiin, lapsiin. 22

23 Trauman oireet ja tunnistaminen Trauman uudelleen kokeminen takaumat, flashbackit: jatkuvia muistikuvia tai hetkellisiä voimakkaita takaumia painajaiset: usein traumakokemuksiin liittyviä ahdistuneisuus olosuhteissa, jotka muistuttavat koetusta tapahtumasta Traumasta muistuttavien asioiden välttäminen ja tunteiden latistuminen tunteiden kapeutuminen sosiaalinen vetäytyminen vaikeus muistaa traumaan liittyviä asioita 23

24 Trauman oireet ja tunnistaminen Vääristynyt kuva itsestä ja tulevaisuudesta Dissosiaatio, depersonalisaatio ja epätyypillinen käyttäytyminen Dissosiaatio on tietoisuuden, minäkuvan, muistojen ja toimintojen hajoamista. Henkilö voi olla tiedostamaton joistain toimistaan tai kokea itsensä erkaantuneeksi itsestään katselemassa tapahtumia jostain ulkoa. Psykoottistyyppiset oireet: oudot ajatukset ja käyttäytyminen ns. pseudohallusinaatiot paranoidisuus, ajatukset vainosta aiemman psykoosisairauden uusiminen 24

25 Trauman oireet ja tunnistaminen Fyysiset oireet: usein päänsärky, erilaiset epämääräiset kiputilat, kehon muisti fyysisen kidutuksen aiheuttamat vammat Seksuaaliset oireet seksuaalisen toiminnan häiriöitä tai epämääräisemmin esim. alavatsakipuja, ulostusvaikeuksia Päihteiden väärinkäyttö muistettava kysyä Neuropsykologiset oireet muistivaikeudet, keskittymiskyvyttömyys, hahmottamisen ongelmat jne. 25

26 Trauman oireet ja tunnistaminen Ylivireys uniongelmat ärtyneisyys, vihan puuskat keskittymisvaikeudet lisääntynyt valppaus, varuillaan olo, säpsähtely yleinen ahdistuneisuus autonomisen hermoston oireet: hikoilu, sydämen tykytys, kohonnut verenpaine Masennusoireet negatiiviset ajatukset itsestä ja maailmasta, vääristyneet syytökset tapahtumista ja niiden seuraamuksista kiinnostus asioihin kadonnut, ulkopuolisuuden kokemus suisidaaliset ajatukset 26

27 Protect - työkalun käyttö Process of Recognition and Orientation of Torture Victims in Europeas Countries to Facilitate Care and Treatment IRCT eli International Rehabilitation Council for Torture Victims työkalu turvapaikanhakijoitten haavoittuvuuden arviointiin ei vaadi terveydenhuollon koulutusta työkalu auttaa ottamaan puheeksi vaikeita asioita ei ole diagnostinen apuväline mikäli keskustelussa herää huoli henkilön voinnista, tulee hänet ohjata terveydenhuollon ammattilaisen arvioon työkalu on karkea arvio henkilön voinnista, sillä ei voi poissulkea avuntarvetta myöhemmässä vaiheessa 27

28 Protect työkalun käyttö 28

29 Lapset ja nuoret Lapsen kehitysvaihe vaikuttaa siihen, mitkä lapsen toiminnan osa-alueista ovat riskissä vaarantua. Järkytys, pelko ja huoli sitovat voimavaroja ja vaarantavat iänmukaista kehitystä. vaikeuksia tunteiden säätelyssä eroahdistus puhumattomuus vetäytyminen, painajaisunet, masentuneisuus keskittymisvaikeudet, oppimisen vaikeudet lapset eivät välttämättä kerro mitä on tapahtunut vaan tunteet ja tapahtumat voivat näkyä esimerkiksi lasten kuvissa ja leikeissä 29

30 Vanhemmuus, perhe Kun vanhemmalla on kidutuskokemuksia, yli 50% lapsista kärsii ahdistusoireilusta, nukahtamisongelmista ja painajaisunista, 78% lapsista on tunne- tai somaattista oireilua (Montgomery 2011). Lapsella voi olla samoja oireita kuin kidutetulla vanhemmalla. Vanhemman psyykkinen oireilu vaikuttaa vuorovaikutukseen sekä perheen sisällä että kontakteihin ulospäin. Varhainen vuorovaikutus häiriintyy, jos äiti voi huonosti. Lapset suojelevat vanhempiaan ja vanhemmat yrittävät suojella lapsia pahalta sillä, että ei puhuta vaikeista kokemuksista. Kommunikaatio pirstoutuu ja lapset täyttävät aukkoja omilla fantasioillaan. Vanhemmat voivat olla ylisuojelevia. 30

31 Kohtaaminen yleisestä yksilöön, yhden tarinan vaara identiteetti, kulttuuri myös työntekijän kulttuurisensitiivisyys trauman jälkeiset olosuhteet vaikuttavat sairastuvuuteen kaikki eivät ole traumatisoituneet mitä vaikeammin traumatisoitunut, sitä enemmän näkyy vuorovaikutuksessa ja toimintakyvyssä anna selkeä kuva työnjaosta ja omasta roolistasi. Onko henkilöllä/perheellä ja viranomaisella sama käsitys tapaamisesta/yhteistyöstä? aikaisemmat kokemukset vaikuttavat 31

32 Alnasserin perhe: nykytilanne 32

33 Makandan perhe: nykytilanne 33

34 Ongelmatilanteissa toimiminen Yleisimmät ongelmat pieniä, arkisia ongelmia, jotka toistuessaan herättävät ärtymystä selvitettävä, puhuttava. Hermostuminen, suuttuminen, aggressiokohtaukset liittyen impulssikontrollin heikkouteen: voi liittyä siihen, ettei ymmärrä miten olisi pitänyt toimia, kommunikaatiovaikeuksiin ym. Tilanteessa voi herätä takaumia aiemmista kokemuksista, (häpeä, avuttomuus jne.). Auttaja voi joutua vihan kohteeksi, vaikka ei olisi mitenkään henkilökohtaista. Huoli voinnista, itsemurhapuheet. Jos näyttää siltä, että henkilö ei syystä tai toisesta pärjää tai on vaaraksi itselleen tai muille, on parempi on auttaa hänet hoitoon ja antaa ammatti-ihmisten selvittää, mistä oikein on kyse. Pysy itse rauhallisena. Selvitä, onko henkilöllä tukea tai omaa hoitopaikkaa. Terveydenhuollosta voi kysyä neuvoa. 34

35 Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen Me joudumme työssämme kohtaamaan pahuuden ja väkivallan ja yritämme sitoa tunteemme (turhautuminen, viha, avuttomuus ym.). Otamme vastaan asiakkaan kauhun, tuskan, häpeän ja surun tunteita sanallisessa muodossa, symbolisesti tai toiminnan kautta. Oman jaksamisen kannalta on tärkeää huomioida - realistinen työmäärä; rajat ja työtehtävät - työyhteisön tuki, verkostoituminen - mahdollisuus keskusteluihin työkavereiden kanssa, työnohjaus, koulutus 35

36 Miten vieras maa voi tulla kodiksi? 36

37 Pakolaisuuden vaiheet lapsilla ja nuorilla Altistuminen traumaattisille tapahtumille Stressi -tekijät Koulutuksen keskeytyminen Väkivalta Menetykset Siirtymät Leirit, säilöönotto Erossaolo Muutto ja menetykset Talous Sopeutuminen Pakoa edeltävä aika Pako Kotoutuminen Yksilölliset tekijät Perhe ja huoltajat Koulutusympäristö Palvelut Yhteisön hyväksyntä 37

38 Pakolaisen stressitekijät Suomessa 38

39 Pakolaisen stressitekijät kotoutumisprosessissa Trauma Affektien säätely Sosiaalinen tuki Ympäristö Sopeu- tuminen Perhesuhteet Kielen oppiminen Kulttuurin oppiminen Kotoutuminen Perustarpeet Talous Terveydenhoito Lakiasiat Mukaillen: Refugee Services Toolkit, NCTSN, 2012 Eristäy- tyminen Yksinäisyys Syrjintä Vieraantuminen 39

40 Traumaan liittyvät stressitekijät Matala Voi olla tunnesäätelyn ongelmia Sosiaalinen tuki voi olla puutteellinen Ympäristön stressitekijöitä Mutta: Mieliala on useimmiten hyvä Keskiverto Joitakin mielenterveysoireita, kuten Masentunut mieliala Ärtyneisyys Takaumia Varuillaanolo Keskittymisvaikeudet Korkea Vakavia tai akuutteja mielenterveys- tai käyttäytymisen oireita, kuten Itsensä vahingoittamista Itsemurha-ajatuksia Aggressiivista käyttäytymistä Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 40

41 Sopeutumiseen liittyvät stressitekijät Matala Jonkin verran sopeutumiseen liittyvää stressiä tai konflikteja Jonkin verran sisäistä ristiriitaa kulttuurin ja kielen eroista Mutta: Perheen vuorovaikutus ja kommunikaatio on toimivaa Keskiverto Jonkin verran sopeutumiseen liittyvää stressiä tai konflikteja. Perheensisäistä ristiriitaa kulttuurin ja kielen suhteen. Runsaasti sanallisia riitoja Kommunikaation puutetta Kognitiiviset ja muut vaikeudet, jotka voivat vaikeuttaa kielen omaksumista Korkea Runsaasti sopeutumiseen liittyvää stressiä Riskikäyttäytymistä Fyysistä väkivaltaa Lapsi tai nuori kieltäytyy olemasta vanhempien kanssa Lapsi tai nuori, joka ottaa liikaa vastuuta asioista Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 41

42 Kotoutumiseen liittyvät stressitekijät Matala Kotoutuminen edistyy hyvin, joitakin stressitekijöitä saattaa esiintyä, kuten: Taloudelliset ongelmat Asumiseen liittyvät ongelmat Yhteisöön liittyvä stressi Mutta: Tukea saadaan ja haetaan tarvittaessa palveluiden tai yhteisön kautta Keskiverto Stressitekijöitä liittyen kotoutumiseen esiintyy, kuten: Maksukyky ei ole riittävä. Työnsaanti on vaikeaa Asumiseen liittyviä ongelmia Väkivaltaa yhteisössä Vaikeuksia saada tarvittavia terveys- tai mielenterveyspalveluita Rajallinen yhteisön tuki Korkea Runsaasti kotoutumiseen liittyviä stressitekijöitä, jotka uhkaavat hyvinvointia Kodittomuus, häätö tai erittäin epävarmat asumisolot Ravinnon puute Ei saa välttämättömiä terveyspalveluita Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 42

43 Eristäytymiseen liittyvät stressitekijät Matala Joitakin yksinäisyyden ja eristäytymisen tunteita voi esiintyä. Mutta: Ystäviä ja sosiaalista tukea on saatavilla yhteisöstä ja vertaisilta Keskiverto Joitakin eristäytymisen stressitekijöitä esiintyy. Ei osallistu sosiaaliseen toimintaan kodin, koulun tai työpaikan ulkopuolella Yksinäisyyden ja eristäytymisen tunteita. Sanallisia konflikteja ja syrjinnän kokemuksia arjessa Korkea Paljon eristäytymisen stressitekijöitä esiintyy. Toistuvia riitoja ja fyysisen väkivallan uhka tai toteuttaminen Osallistuminen toimintaan jossa esiintyy riskikäyttäytymistä Syrjinnän kokemuksia viranomaisen tai muun vaikutusvaltaisen henkilön puolelta Ei ystäviä Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 43

44 Stressitekijöiden arviointi Matala Keskiverto Korkea Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Trauma Sopeutuminen Kotoutuminen Eristäytyminen Mieti pakolaistaustaista asiakastasi tai potilastasi tai käytä esimerkkiperhettä. Arvioi riskitekijät alueittain. Mitä palveluita he tarvitsevat, entä mitä haasteita näkisit tässä? Voit keskustella naapurin kanssa. 44

45 Psykososiaalisen tuen tarve eri palveluissa ja eri ikäluokissa 45

46 Sosio-ekologinen malli Fokus elämän konteksteissa ja ympäristössä Riski- ja suojaavat prosessit ovat muuttuvia Kaikki tasot vaikuttavat toisiinsa Yhteiskunta Yhteisö Psykososiaalinen tuki Koulu Työ Yksilö Sosiaalinen verkosto Perhe Psykososiaalinen tuki Kokonaisvaltainen Erityistarpeita huomioiva Rakenteiden luominen Osa-alueiden kehittäminen 46

47 Psykososiaaliset palvelut Mielenterveys ammattilaiset Fokusoitu tuki erityisryhmille Yhteisön ja perheiden tuki Perustarpeita takaavat palvelut Palveluiden ja tuen määrä vaihtelee tarpeiden ja tilanteen mukaan. Perustason palveluissa huomioitava erityistarpeet, trauma-informoitu lähestymistapa, erikoistuneissa palveluissa oltava kokonaisvaltainen työote. IASC,

48 Trauman vaikutus kotoutumiseen Pakolaistrauman vaikutukset Syyllisyyden tunteet Luottamuksen puute Kiintymyssuhteiden häiriöt Heikentynyt keskittymiskyky Ahdistus Traumatakaumat Vaikutukset kotoutumiseen Heikentynyt kyky huolehtia omista ja muiden tarpeista Luottamuksen puute omiin kykyihin ja muiden haluun auttaa Estää ulkopuolisen avun hakemista ja tuen antamista perheen sisällä Vaikuttaa ihmissuhteisiin työpaikalla ja yhteisössä Lisää epäluottamusta ja ahdistusta virkamiehiä kohtaan Häiritsee uuden oppimista (mm. suomi) Heikentää stressinsietokykyä Pelko lääketieteellisiä tutkimuksia ja toimenpiteitä kohtaan UNHCR

49 Lasten ja nuorten tuki Lapset ja nuoret Traumatisoituneilla on suurempi riski uudelleen traumatisoitua Tukitoimenpiteet Lasten tarpeiden huomioiminen Vanhempien tuki, huolenpito ja turvallinen koti Vanhempien voimavarojen tukeminen ja lasten tarpeiden näkeminen Turvallisuus ja turvallisuuden tunne Luottamus ja vastavuoroisuus Ennakoitavuus ja pysyvyys Lähestymistavat Kokonaisvaltainen ja moniammatillinen Edistävä - tuetaan ikätasoisten kehityshaasteiden saavuttamisessa ja myönteisten kehityspolkujen luomisessa Ennaltaehkäisevä ehkäistään, että ongelmat johtavat kielteiseen kehitykseen Korjaava - autetaan lapsi takaisin myönteisen kehityksen polulle 49

50 Esteitä mielenterveyspalveluihin pääsylle Betancourt (2013) ja Vasilevska, et al. (2010) Pakolaistaustainen Haluttomuus hakeutua palveluihin Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma Luottamuksen puute viranomaisiin ja palvelujärjestelmiin Pakolaisuus ja siihen liittyvät tapahtumat tuntuvat musertavilta Mielenterveysongelmat tunnistetaan, mutta muut ongelmat saavat prioriteetin tai koetaan, että niihin ei voi saada apua Epätietoisuus palveluista ja palveluohjausjärjestelmistä Kielitaidottomuus Palveluntarjoajat Pakolaisuuskokemus Epätietoisuus pakolaisuuteen sisältyvistä kokemuksista Ymmärtämättömyys kotoutumisen haasteista Kieli Tulkkien tai kielitaitoisten työntekijöiden puute Kulttuurisensitiiviset palvelut Epätietoisuus mielenterveyskäsitysten erilaisuudesta Mielenterveysoireita ei tunnisteta sellaisiksi (esim. somatisaatio) Hylkääminen, jos palveluita ei oteta vastaan tai asiakkaan ei koeta hyötyvän (esim. hankalat asiakkaat) 50

51 Käytännön vinkkejä Trauma Opi traumareaktioista ja kehityksellisistä tekijöistä ja neuvo tarvittaessa Opi kulttuurista kielestä ja pakolaisten kokemuksista ja käytä kulttuurivälittäjiä tarvittaessa Tunnista ja vähennä traumasta muistuttavia asioita ja tilanteita arjessa Kartoita ja kehitä selviytymiskeinoja arkitilanteissa Ohjaa mielenterveyspalveluihin tarvittaessa Sopeutuminen Tarjoa kulttuurisesti ja kielellisesti sensitiivisiä palveluita Edistä perhe- ja yhteisödialogia Kunnioita perheen sisäisiä rooleja Ohjaa kulttuurin ja kielen opetukseen 51

52 Käytännön vinkkejä Kotoutuminen Lisää omaa tietämystäsi olemassa olevista palveluista yhteisössä ja yhteiskunnassa ja jaa tätä tietämystäsi Tee tarvekartoitus ja arvioi mitä palveluita tarvitaan Auta niiden palveluiden piiriin, jotka auttavat taloudellisissa, oikeudellisissa, asunto- ja muissa käytännön asioissa Varmista, että tarvittavat terveydenhuollon ja mielenterveyspalvelut ovat käytettävissä Eristäytyminen Ota huomioon yhteisölliset ja kulttuuriset uskomukset tarjotessasi palveluita Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Auta luomaan yhteyksiä esim. kulttuurisiin ja uskonnollisiin järjestöihin tai muihin toimijoihin Ehdota erilaisia toimintoja yhteisössä, joihin eri-ikäiset voivat osallistua 52

53 Paikallisten toimijoiden yhteistyö 53

54 Hyväksi todettuja käytäntöjä Strategisten kumppanuuksien luominen Palveluiden tarjoaminen yhden katon alla Palveluiden tarjoaminen asuinpaikan läheisyydessä Palveluiden saatavuus, ennakoitavuus ja pysyvyys Kouluttautuminen ja yhteistyö Palveluiden räätälöiminen muuttuviin tarpeisiin Hallinnollinen ja palveluiden joustavuus Tarvittaessa saatavilla olevat mielenterveyspalvelut Vasilevska, et al. (2010) 54

55 Verkostoituminen Mieti pakolaistaustaista asiakastasi tai potilastasi tai käytä esimerkkiperhettä. Tarkastele aiemmassa harjoituksessa löytämiäsi riskitekijöitä: Mitä omassa yksikössäsi voidaan tehdä asioiden eteen? Minne ohjaisit tarvittaessa eteenpäin? Onko paikka sinulle ennestään tuttu? Tunnetko siellä työntekijöitä? Onko sellaisia tarpeita, joitten suhteen et tiedä, miten toimia? 55

56 Kysymyksiä? 56

57 palvelut kidutettujen kuntoutus

58 Kiitos! Jokaiselle ihmisarvoinen huominen