Pakolaisten psykososiaalisen tuen kehittäminen. Kidutettujen kuntoutuskeskus, 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pakolaisten psykososiaalisen tuen kehittäminen. Kidutettujen kuntoutuskeskus, 2014"

Transkriptio

1 Pakolaisten psykososiaalisen tuen kehittäminen Kidutettujen kuntoutuskeskus, 2014

2 Keitä pakolaiset ovat ja mistä he tulevat 2

3 Kolme väitettä Jos olet samaa mieltä, jää istumaan. Jos olet eri mieltä, nouse seisomaan. 1. Ihmisten kärsimys muualla maailmassa on hyvin erilaista omasta arjesta ja vaikea käsittää. 2. Vieras kieli ja kulttuuri ovat ylitsepääsemätön muuri ymmärtämiselle. 3. On tärkeä suvaita kaikenlaista erilaisuutta. 3

4 Pakolaisuus ja pakolaisten kokemukset

5 Pakolainen Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Geneven pakolaissopimus (1951) ja pöytäkirja (1967) Ei oikeuta Sota Nälänhätä Ympäristökatastrofi Oikeuttaa Vaino Henkilö saa pakolaisaseman, mikäli jokin valtio antaa hänelle turvapaikan tai YK:n pakolaisjärjestö UNHCR toteaa hänet pakolaiseksi. Yleissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan. 5

6 Pakolaisuus lukuina 10.7 miljoonaa uutta ihmistä joutui vuonna 2013 konfliktin tai vainon takia pakenemaan kodeistaan. 8.2 miljoonaa heistä on maansisäisiä pakolaisia eli he pakenivat oman maan rajojen sisällä, suurin määrä koskaan. 2.5 miljoonaa päätyi pakolaisiksi, suurin määrä sitten miljoonaa on joutunut pakenemaan kodeistaan maailmanlaajuisesti miljoonaa pakolaista. 86 % kehittyvissä maissa miljoonaa maansisäistä pakolaista. 1.2 miljoonaa uutta turvapaikanhakijaa vuonna Noin puolet pakolaisista on lapsia. Suhde riippuu alueesta, esim. Keski- Afrikassa 57%, viidennes Keski- ja Itä-Euroopassa (UNHCR, 2002). 6

7 Pakolaisuus, kidutus ja ihmisoikeusloukkaukset Ihmisoikeusloukkauksia on raportoitu yli 150 maassa ja siviilien määrä uhrien joukossa on lisääntynyt suhteessa taistelijoihin (IFRC, 1998). Pakolaisten keskuudessa post-traumaattisen stressihäiriön (PTSD) ja masennuksen esiintyvyys on todettu olevan noin 30%. Kidutuksen on todettu olevan tärkein PTSD:tä ennustava tekijä ja kumulatiivinen trauma tärkein masennusta ennustava tekijä (Steel, Chey, Silove, Marnane, Bryant ja van Ommeren, 2009). PTSD:n ja masennuksen lisäksi kidutetuilla voi olla laaja kirjo muita mielenterveyshäiriöitä (Quiroga ja Jaranson, 2005). Sota- ja kidutustrauman kokeneet ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen joukko, joten esiintyvyys saattaa vaihdella maiden ja kulttuurien välillä (Moisander ja Edston, 2003). 7

8 Turvapaikanhakijat Suomessa 57% turvapaikanhakijoista on kidutettuja. 12% on kokenut muuta väkivaltaa. 49% on ollut vangittuna. Noin puolella on mielenterveyshäiriöitä, usein liittyen kidutukseen, mutta harvoilla oli havaittavissa fyysisiä jälkiä (Pirinen, 2008). 8

9 Kirjaa viisi asiaa, jotka ovat sinulle tärkeitä tällä hetkellä, järjestyksellä ei ole väliä. Kirjaa viisi asiaa, joita toivot tulevaisuudessa. Sinun ei tarvitse jakaa näitä asioita muiden kanssa. 9

10 Kuvitellaan Suomessa syntyy konflikti vuonna 2015 On taloudellisia huolia. Poliittiset jännitteet lisääntyvät. Aseellinen konflikti syttyy. Poliittinen ja sosiaalinen järjestys järkkyy. Väkivaltaa esiintyy joka puolella. Ihmisoikeuksia ei kunnioiteta. Miten tämä vaikuttaa asioihin, jotka ovat sinulle tärkeitä nyt? Entä miten se vaikuttaa tulevaisuuden toiveisiisi? Milloin harkitsisit muuttoa toiseen maahan? 10

11 Traumaattisten elämänkokemusten vaikutukset 11

12 Psykologinen trauma ja pakolaistrauma (Papadopoulos, 2006) Pakolaisuuteen liittyvistä stressitekijöistä huolimatta seuraukset ovat vaihtelevia yksilöiden välillä ja riippuvat erilaisista tekijöistä: Henkilökohtaiset Sosiaaliset suhteet Ikä historia, piirteet, selviytymiskeinot, sosiaalinen status ja koulutus. tukijärjestelmä, perhe, suku ja yhteisö. kehitys, iänmukaiset selviytymiskeinot ja kiintymyssuhde. Sukupuoli rakenteet, kunnia ja häpeä, roolit ja rooliodotukset. Valtasuhteet avuttomuus, nöyryytykset, pelon ja väkivallan ilmapiiri. Väkivallan olosuhteet Väkivallan merkitys laatu, ennakoitavuus, eristys, kesto ja pitkäaikaiset vaikutukset. henkilökohtainen tulkinta, poliittinen, uskonnollinen ja ideologinen. Toivo tai epätoivo 12

13 Stressitekijöitä katastrofeissa (Hobfoll ym. 2007) Kiintymyssuhteiden rasittuminen Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset Tuen ja resurssien menetykset Toistuvat tapahtumat ja seuraukset Fyysiset ja henkiset vaatimukset Trauma Merkityksen, koherenssin ja oikeudentajun menetykset 13

14 Alnasserin perhe 14

15 Makandan perhe 15

16 PAKOLAISUUDEN VAIHEET: 1. PAKOA EDELTÄVÄ AIKA Alnasserin perhe Kiintymyssuhteiden rasittuminen: Vaikutus perheen sisäisiin suhteisiin ja intiimisuhteisiin Fyysiset ja henkiset vaatimukset: Kaiken ikäisiin kohdistuva väkivalta, kidutus, ja raiskaukset hengenvaara, pelko ja oireilu, deprivaatio ja tuho Yhteiskunta Yhteisö Perhe Yksilö Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset: Uhan, pelon, turvattomuuden ja toivottomuuden ilmapiiri, koulunkäynti keskeytyy, talouden kuihtuminen Tuen ja resurssien menetykset: Erot, menetykset sosiaalisen tukiverkoston repeytyminen, elinkeinon menetykset sukulaisten menetykset Toistuvat tapahtumat ja seuraukset: Erityistarpeet jää huomiotta

17 PAKOLAISUUDEN VAIHEET: 2. PAKO(MATKA) Alnasserin perhe Kiintymyssuhteiden rasittuminen: Keskinäinen riippuvuus, Vanhempien luoma turva Pienet lapset haavoittuvia Fyysiset ja henkiset vaatimukset: Jatkuva varuilla olo Pula ja niukkuus Jatkuva turvattomuus ja epävarmuus Toistuvat tapahtumat ja seuraukset: Hoitamattomat sairaudet Yhteiskunta Yhteisö Perhe Yksilö Tuen ja resurssien menetykset: Kodin ja turvapaikan menetys, ilman varoitusta Keinottomuus Riippuvuus avustuksista Erityisryhmien haavoittuvuus Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset: Toistuvat pakomatkat Turvattomat elin olot Rajoitettu elämän ala

18 PAKOLAISUUDEN VAIHEET: 3. KOTOUTUMINEN Alnasserin perhe Toistuvat tapahtumat ja seuraukset: Tapahtumat kotimaassa Huoli läheisistä Kiintymyssuhteiden rasittuminen: Erossa oleminen Perheen sisäisten roolien muutokset Fyysiset ja henkiset vaatimukset: Uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen Jatkuva fyysinen ja psyykkinen oireilu Yhteiskunta Yhteisö Perhe Yksilö Tuen ja resurssien menetykset: Elinkeinon harjoittamisen vaikeus Heikentynyt oppimisen kyky Sosiaalisen verkoston puuttuminen Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset: Turvattomuuden tunne Luottamuksen puute viranomaisiin, vieraisiin ja ihmisiin yleensä Elämän merkityksen, maailmankatsomuksen ja oikeudentajun muutokset?

19 Millaiset jäljet pakolaisuus jättää Tulkin kanssa työskentely Trauman oireet ja tunnistaminen eri ikäryhmissä Protect- työkalun käyttö Traumatisoituneen kohtaaminen ja ongelmatilanteissa toimiminen 19

20 Tulkin käyttö Tulkin käyttö mahdollistaa kommunikoinnin, jos ei ole yhteistä kieltä. Varaa pidempi vastaanottoaika, tulkkaus ja erilainen viestintätapa vievät aikaa. Kyseessä on yhteistyösuhde asiakkaan, tulkin ja työntekijän välillä. Luottamus ja yhteinen ymmärrys työnjaosta on tärkeää. Tärkeää, että tulkki osaa asiakkaan kieltä ja riittävästi suomea. Asiakkaalla voi olla toiveita tulkin suhteen, joita on tärkeä selvittää etukäteen, jos mahdollista. Se voi olla edellytys sille, että tapaaminen onnistuu ( esim. sukupuoli, kansalaisuus, kieli). Asiakkaalla on oikeus tulkkiin eikä ole asianmukaista käyttää sukulaisia ja tuttavia tulkkeina. Se, ettei varaa tulkkia, ei tuota säästöä. Lasten mukanaolo tuo tulkkaustilanteeseen erityispiirteitä. 20

21 Psyykkinen trauma Traumat aiheutuvat psykologisesti erosta, menetyksestä tai fyysisestä uhasta ja väkivallasta, erilaisista katastrofeista. Pakolaisuuden trauma 1. pakolaisuuden massiivisia traumoja liittyen kidutukseen, vankeuteen, terroriin ja sotakokemuksiin 2. muukalaisuuden traumat: reaktioita, jotka liittyvät ero- ja menetyskokemuksiin 3. traumojen kumulatiivinen luonne, merkitsee sitä että traumat siirtyvät seuraavaan sukupolveen Nämä osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään, eivät selkeästi vaikutuksineen eroteltavissa. (Kristina Saraneva) Traumaattisessa tilanteessa ahdistus on automaattista, eikä sitä kyetä sitomaan tai käsittelemään. 21

22 Kidutus "Kidutuksella tarkoitetaan kaikenlaisia toimia, joilla julkinen viranomainen tahallisesti aiheuttaa, tai joilla hänen aloitteestaan aiheutetaan henkilölle kovaa, joko henkistä tai ruumiillista kipua tai kärsimystä tarkoituksena tietojen tai tunnustusten saaminen häneltä tai kolmannelta henkilöltä, hänen rankaisemisensa teosta, jonka hän on tehnyt tai hänen epäillään tehneen, tai hänen tai muiden henkilöiden pelottelu Fyysinen kidutus: aiheutetaan eri menetelmillä äärimmäistä kipua, kuolemanpelkoa ja kuolemanuhkaa, äärimmäistä uupumusta, elinvaurioita ja pysyviä elimellisiä vammoja. Psyykkinen kidutus: deprivaatiotekniikat, eristäminen, pakottaminen, häpäisy ja halventaminen, uhkailu ja pelottelu, valeteloitukset, perheenjäsenten tai vankitovereiden kiduttamisen seuraaminen. Seksuaalinen kidutus: sekä fyysistä että psyykkistä kidutusta. Kohdistuu naisiin, miehiin, lapsiin. 22

23 Trauman oireet ja tunnistaminen Trauman uudelleen kokeminen takaumat, flashbackit: jatkuvia muistikuvia tai hetkellisiä voimakkaita takaumia painajaiset: usein traumakokemuksiin liittyviä ahdistuneisuus olosuhteissa, jotka muistuttavat koetusta tapahtumasta Traumasta muistuttavien asioiden välttäminen ja tunteiden latistuminen tunteiden kapeutuminen sosiaalinen vetäytyminen vaikeus muistaa traumaan liittyviä asioita 23

24 Trauman oireet ja tunnistaminen Vääristynyt kuva itsestä ja tulevaisuudesta Dissosiaatio, depersonalisaatio ja epätyypillinen käyttäytyminen Dissosiaatio on tietoisuuden, minäkuvan, muistojen ja toimintojen hajoamista. Henkilö voi olla tiedostamaton joistain toimistaan tai kokea itsensä erkaantuneeksi itsestään katselemassa tapahtumia jostain ulkoa. Psykoottistyyppiset oireet: oudot ajatukset ja käyttäytyminen ns. pseudohallusinaatiot paranoidisuus, ajatukset vainosta aiemman psykoosisairauden uusiminen 24

25 Trauman oireet ja tunnistaminen Fyysiset oireet: usein päänsärky, erilaiset epämääräiset kiputilat, kehon muisti fyysisen kidutuksen aiheuttamat vammat Seksuaaliset oireet seksuaalisen toiminnan häiriöitä tai epämääräisemmin esim. alavatsakipuja, ulostusvaikeuksia Päihteiden väärinkäyttö muistettava kysyä Neuropsykologiset oireet muistivaikeudet, keskittymiskyvyttömyys, hahmottamisen ongelmat jne. 25

26 Trauman oireet ja tunnistaminen Ylivireys uniongelmat ärtyneisyys, vihan puuskat keskittymisvaikeudet lisääntynyt valppaus, varuillaan olo, säpsähtely yleinen ahdistuneisuus autonomisen hermoston oireet: hikoilu, sydämen tykytys, kohonnut verenpaine Masennusoireet negatiiviset ajatukset itsestä ja maailmasta, vääristyneet syytökset tapahtumista ja niiden seuraamuksista kiinnostus asioihin kadonnut, ulkopuolisuuden kokemus suisidaaliset ajatukset 26

27 Protect - työkalun käyttö Process of Recognition and Orientation of Torture Victims in Europeas Countries to Facilitate Care and Treatment IRCT eli International Rehabilitation Council for Torture Victims työkalu turvapaikanhakijoitten haavoittuvuuden arviointiin ei vaadi terveydenhuollon koulutusta työkalu auttaa ottamaan puheeksi vaikeita asioita ei ole diagnostinen apuväline mikäli keskustelussa herää huoli henkilön voinnista, tulee hänet ohjata terveydenhuollon ammattilaisen arvioon työkalu on karkea arvio henkilön voinnista, sillä ei voi poissulkea avuntarvetta myöhemmässä vaiheessa 27

28 Protect työkalun käyttö 28

29 Lapset ja nuoret Lapsen kehitysvaihe vaikuttaa siihen, mitkä lapsen toiminnan osa-alueista ovat riskissä vaarantua. Järkytys, pelko ja huoli sitovat voimavaroja ja vaarantavat iänmukaista kehitystä. vaikeuksia tunteiden säätelyssä eroahdistus puhumattomuus vetäytyminen, painajaisunet, masentuneisuus keskittymisvaikeudet, oppimisen vaikeudet lapset eivät välttämättä kerro mitä on tapahtunut vaan tunteet ja tapahtumat voivat näkyä esimerkiksi lasten kuvissa ja leikeissä 29

30 Vanhemmuus, perhe Kun vanhemmalla on kidutuskokemuksia, yli 50% lapsista kärsii ahdistusoireilusta, nukahtamisongelmista ja painajaisunista, 78% lapsista on tunne- tai somaattista oireilua (Montgomery 2011). Lapsella voi olla samoja oireita kuin kidutetulla vanhemmalla. Vanhemman psyykkinen oireilu vaikuttaa vuorovaikutukseen sekä perheen sisällä että kontakteihin ulospäin. Varhainen vuorovaikutus häiriintyy, jos äiti voi huonosti. Lapset suojelevat vanhempiaan ja vanhemmat yrittävät suojella lapsia pahalta sillä, että ei puhuta vaikeista kokemuksista. Kommunikaatio pirstoutuu ja lapset täyttävät aukkoja omilla fantasioillaan. Vanhemmat voivat olla ylisuojelevia. 30

31 Kohtaaminen yleisestä yksilöön, yhden tarinan vaara identiteetti, kulttuuri myös työntekijän kulttuurisensitiivisyys trauman jälkeiset olosuhteet vaikuttavat sairastuvuuteen kaikki eivät ole traumatisoituneet mitä vaikeammin traumatisoitunut, sitä enemmän näkyy vuorovaikutuksessa ja toimintakyvyssä anna selkeä kuva työnjaosta ja omasta roolistasi. Onko henkilöllä/perheellä ja viranomaisella sama käsitys tapaamisesta/yhteistyöstä? aikaisemmat kokemukset vaikuttavat 31

32 Alnasserin perhe: nykytilanne 32

33 Makandan perhe: nykytilanne 33

34 Ongelmatilanteissa toimiminen Yleisimmät ongelmat pieniä, arkisia ongelmia, jotka toistuessaan herättävät ärtymystä selvitettävä, puhuttava. Hermostuminen, suuttuminen, aggressiokohtaukset liittyen impulssikontrollin heikkouteen: voi liittyä siihen, ettei ymmärrä miten olisi pitänyt toimia, kommunikaatiovaikeuksiin ym. Tilanteessa voi herätä takaumia aiemmista kokemuksista, (häpeä, avuttomuus jne.). Auttaja voi joutua vihan kohteeksi, vaikka ei olisi mitenkään henkilökohtaista. Huoli voinnista, itsemurhapuheet. Jos näyttää siltä, että henkilö ei syystä tai toisesta pärjää tai on vaaraksi itselleen tai muille, on parempi on auttaa hänet hoitoon ja antaa ammatti-ihmisten selvittää, mistä oikein on kyse. Pysy itse rauhallisena. Selvitä, onko henkilöllä tukea tai omaa hoitopaikkaa. Terveydenhuollosta voi kysyä neuvoa. 34

35 Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen Me joudumme työssämme kohtaamaan pahuuden ja väkivallan ja yritämme sitoa tunteemme (turhautuminen, viha, avuttomuus ym.). Otamme vastaan asiakkaan kauhun, tuskan, häpeän ja surun tunteita sanallisessa muodossa, symbolisesti tai toiminnan kautta. Oman jaksamisen kannalta on tärkeää huomioida - realistinen työmäärä; rajat ja työtehtävät - työyhteisön tuki, verkostoituminen - mahdollisuus keskusteluihin työkavereiden kanssa, työnohjaus, koulutus 35

36 Miten vieras maa voi tulla kodiksi? 36

37 Pakolaisuuden vaiheet lapsilla ja nuorilla Altistuminen traumaattisille tapahtumille Stressi -tekijät Koulutuksen keskeytyminen Väkivalta Menetykset Siirtymät Leirit, säilöönotto Erossaolo Muutto ja menetykset Talous Sopeutuminen Pakoa edeltävä aika Pako Kotoutuminen Yksilölliset tekijät Perhe ja huoltajat Koulutusympäristö Palvelut Yhteisön hyväksyntä 37

38 Pakolaisen stressitekijät Suomessa 38

39 Pakolaisen stressitekijät kotoutumisprosessissa Trauma Affektien säätely Sosiaalinen tuki Ympäristö Sopeu- tuminen Perhesuhteet Kielen oppiminen Kulttuurin oppiminen Kotoutuminen Perustarpeet Talous Terveydenhoito Lakiasiat Mukaillen: Refugee Services Toolkit, NCTSN, 2012 Eristäy- tyminen Yksinäisyys Syrjintä Vieraantuminen 39

40 Traumaan liittyvät stressitekijät Matala Voi olla tunnesäätelyn ongelmia Sosiaalinen tuki voi olla puutteellinen Ympäristön stressitekijöitä Mutta: Mieliala on useimmiten hyvä Keskiverto Joitakin mielenterveysoireita, kuten Masentunut mieliala Ärtyneisyys Takaumia Varuillaanolo Keskittymisvaikeudet Korkea Vakavia tai akuutteja mielenterveys- tai käyttäytymisen oireita, kuten Itsensä vahingoittamista Itsemurha-ajatuksia Aggressiivista käyttäytymistä Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 40

41 Sopeutumiseen liittyvät stressitekijät Matala Jonkin verran sopeutumiseen liittyvää stressiä tai konflikteja Jonkin verran sisäistä ristiriitaa kulttuurin ja kielen eroista Mutta: Perheen vuorovaikutus ja kommunikaatio on toimivaa Keskiverto Jonkin verran sopeutumiseen liittyvää stressiä tai konflikteja. Perheensisäistä ristiriitaa kulttuurin ja kielen suhteen. Runsaasti sanallisia riitoja Kommunikaation puutetta Kognitiiviset ja muut vaikeudet, jotka voivat vaikeuttaa kielen omaksumista Korkea Runsaasti sopeutumiseen liittyvää stressiä Riskikäyttäytymistä Fyysistä väkivaltaa Lapsi tai nuori kieltäytyy olemasta vanhempien kanssa Lapsi tai nuori, joka ottaa liikaa vastuuta asioista Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 41

42 Kotoutumiseen liittyvät stressitekijät Matala Kotoutuminen edistyy hyvin, joitakin stressitekijöitä saattaa esiintyä, kuten: Taloudelliset ongelmat Asumiseen liittyvät ongelmat Yhteisöön liittyvä stressi Mutta: Tukea saadaan ja haetaan tarvittaessa palveluiden tai yhteisön kautta Keskiverto Stressitekijöitä liittyen kotoutumiseen esiintyy, kuten: Maksukyky ei ole riittävä. Työnsaanti on vaikeaa Asumiseen liittyviä ongelmia Väkivaltaa yhteisössä Vaikeuksia saada tarvittavia terveys- tai mielenterveyspalveluita Rajallinen yhteisön tuki Korkea Runsaasti kotoutumiseen liittyviä stressitekijöitä, jotka uhkaavat hyvinvointia Kodittomuus, häätö tai erittäin epävarmat asumisolot Ravinnon puute Ei saa välttämättömiä terveyspalveluita Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 42

43 Eristäytymiseen liittyvät stressitekijät Matala Joitakin yksinäisyyden ja eristäytymisen tunteita voi esiintyä. Mutta: Ystäviä ja sosiaalista tukea on saatavilla yhteisöstä ja vertaisilta Keskiverto Joitakin eristäytymisen stressitekijöitä esiintyy. Ei osallistu sosiaaliseen toimintaan kodin, koulun tai työpaikan ulkopuolella Yksinäisyyden ja eristäytymisen tunteita. Sanallisia konflikteja ja syrjinnän kokemuksia arjessa Korkea Paljon eristäytymisen stressitekijöitä esiintyy. Toistuvia riitoja ja fyysisen väkivallan uhka tai toteuttaminen Osallistuminen toimintaan jossa esiintyy riskikäyttäytymistä Syrjinnän kokemuksia viranomaisen tai muun vaikutusvaltaisen henkilön puolelta Ei ystäviä Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 43

44 Stressitekijöiden arviointi Matala Keskiverto Korkea Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Trauma Sopeutuminen Kotoutuminen Eristäytyminen Mieti pakolaistaustaista asiakastasi tai potilastasi tai käytä esimerkkiperhettä. Arvioi riskitekijät alueittain. Mitä palveluita he tarvitsevat, entä mitä haasteita näkisit tässä? Voit keskustella naapurin kanssa. 44

45 Psykososiaalisen tuen tarve eri palveluissa ja eri ikäluokissa 45

46 Sosio-ekologinen malli Fokus elämän konteksteissa ja ympäristössä Riski- ja suojaavat prosessit ovat muuttuvia Kaikki tasot vaikuttavat toisiinsa Yhteiskunta Yhteisö Psykososiaalinen tuki Koulu Työ Yksilö Sosiaalinen verkosto Perhe Psykososiaalinen tuki Kokonaisvaltainen Erityistarpeita huomioiva Rakenteiden luominen Osa-alueiden kehittäminen 46

47 Psykososiaaliset palvelut Mielenterveys ammattilaiset Fokusoitu tuki erityisryhmille Yhteisön ja perheiden tuki Perustarpeita takaavat palvelut Palveluiden ja tuen määrä vaihtelee tarpeiden ja tilanteen mukaan. Perustason palveluissa huomioitava erityistarpeet, trauma-informoitu lähestymistapa, erikoistuneissa palveluissa oltava kokonaisvaltainen työote. IASC,

48 Trauman vaikutus kotoutumiseen Pakolaistrauman vaikutukset Syyllisyyden tunteet Luottamuksen puute Kiintymyssuhteiden häiriöt Heikentynyt keskittymiskyky Ahdistus Traumatakaumat Vaikutukset kotoutumiseen Heikentynyt kyky huolehtia omista ja muiden tarpeista Luottamuksen puute omiin kykyihin ja muiden haluun auttaa Estää ulkopuolisen avun hakemista ja tuen antamista perheen sisällä Vaikuttaa ihmissuhteisiin työpaikalla ja yhteisössä Lisää epäluottamusta ja ahdistusta virkamiehiä kohtaan Häiritsee uuden oppimista (mm. suomi) Heikentää stressinsietokykyä Pelko lääketieteellisiä tutkimuksia ja toimenpiteitä kohtaan UNHCR

49 Lasten ja nuorten tuki Lapset ja nuoret Traumatisoituneilla on suurempi riski uudelleen traumatisoitua Tukitoimenpiteet Lasten tarpeiden huomioiminen Vanhempien tuki, huolenpito ja turvallinen koti Vanhempien voimavarojen tukeminen ja lasten tarpeiden näkeminen Turvallisuus ja turvallisuuden tunne Luottamus ja vastavuoroisuus Ennakoitavuus ja pysyvyys Lähestymistavat Kokonaisvaltainen ja moniammatillinen Edistävä - tuetaan ikätasoisten kehityshaasteiden saavuttamisessa ja myönteisten kehityspolkujen luomisessa Ennaltaehkäisevä ehkäistään, että ongelmat johtavat kielteiseen kehitykseen Korjaava - autetaan lapsi takaisin myönteisen kehityksen polulle 49

50 Esteitä mielenterveyspalveluihin pääsylle Betancourt (2013) ja Vasilevska, et al. (2010) Pakolaistaustainen Haluttomuus hakeutua palveluihin Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma Luottamuksen puute viranomaisiin ja palvelujärjestelmiin Pakolaisuus ja siihen liittyvät tapahtumat tuntuvat musertavilta Mielenterveysongelmat tunnistetaan, mutta muut ongelmat saavat prioriteetin tai koetaan, että niihin ei voi saada apua Epätietoisuus palveluista ja palveluohjausjärjestelmistä Kielitaidottomuus Palveluntarjoajat Pakolaisuuskokemus Epätietoisuus pakolaisuuteen sisältyvistä kokemuksista Ymmärtämättömyys kotoutumisen haasteista Kieli Tulkkien tai kielitaitoisten työntekijöiden puute Kulttuurisensitiiviset palvelut Epätietoisuus mielenterveyskäsitysten erilaisuudesta Mielenterveysoireita ei tunnisteta sellaisiksi (esim. somatisaatio) Hylkääminen, jos palveluita ei oteta vastaan tai asiakkaan ei koeta hyötyvän (esim. hankalat asiakkaat) 50

51 Käytännön vinkkejä Trauma Opi traumareaktioista ja kehityksellisistä tekijöistä ja neuvo tarvittaessa Opi kulttuurista kielestä ja pakolaisten kokemuksista ja käytä kulttuurivälittäjiä tarvittaessa Tunnista ja vähennä traumasta muistuttavia asioita ja tilanteita arjessa Kartoita ja kehitä selviytymiskeinoja arkitilanteissa Ohjaa mielenterveyspalveluihin tarvittaessa Sopeutuminen Tarjoa kulttuurisesti ja kielellisesti sensitiivisiä palveluita Edistä perhe- ja yhteisödialogia Kunnioita perheen sisäisiä rooleja Ohjaa kulttuurin ja kielen opetukseen 51

52 Käytännön vinkkejä Kotoutuminen Lisää omaa tietämystäsi olemassa olevista palveluista yhteisössä ja yhteiskunnassa ja jaa tätä tietämystäsi Tee tarvekartoitus ja arvioi mitä palveluita tarvitaan Auta niiden palveluiden piiriin, jotka auttavat taloudellisissa, oikeudellisissa, asunto- ja muissa käytännön asioissa Varmista, että tarvittavat terveydenhuollon ja mielenterveyspalvelut ovat käytettävissä Eristäytyminen Ota huomioon yhteisölliset ja kulttuuriset uskomukset tarjotessasi palveluita Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Auta luomaan yhteyksiä esim. kulttuurisiin ja uskonnollisiin järjestöihin tai muihin toimijoihin Ehdota erilaisia toimintoja yhteisössä, joihin eri-ikäiset voivat osallistua 52

53 Paikallisten toimijoiden yhteistyö 53

54 Hyväksi todettuja käytäntöjä Strategisten kumppanuuksien luominen Palveluiden tarjoaminen yhden katon alla Palveluiden tarjoaminen asuinpaikan läheisyydessä Palveluiden saatavuus, ennakoitavuus ja pysyvyys Kouluttautuminen ja yhteistyö Palveluiden räätälöiminen muuttuviin tarpeisiin Hallinnollinen ja palveluiden joustavuus Tarvittaessa saatavilla olevat mielenterveyspalvelut Vasilevska, et al. (2010) 54

55 Verkostoituminen Mieti pakolaistaustaista asiakastasi tai potilastasi tai käytä esimerkkiperhettä. Tarkastele aiemmassa harjoituksessa löytämiäsi riskitekijöitä: Mitä omassa yksikössäsi voidaan tehdä asioiden eteen? Minne ohjaisit tarvittaessa eteenpäin? Onko paikka sinulle ennestään tuttu? Tunnetko siellä työntekijöitä? Onko sellaisia tarpeita, joitten suhteen et tiedä, miten toimia? 55

56 Kysymyksiä? 56

57 palvelut kidutettujen kuntoutus 57

58 Kiitos! Jokaiselle ihmisarvoinen huominen

PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS

PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS 10/2/2015 KOLME VÄITETTÄ Jos olet samaa mieltä jää istumaan. Jos olet eri mieltä nouse seisomaan.

Lisätiedot

Traumatisoituneet turvapaikanhakijat

Traumatisoituneet turvapaikanhakijat Traumatisoituneet turvapaikanhakijat äitiyshuollossa -Elina Ahvenus Psykiatrian erikoislääkäri, Sturenkadun psyk pkl Helsinki Traumatisoituneet pakolaiset äitiyshuollossa Kirjallisuutta Lääkärilehti 12-13/2016:

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 Teksti: Anu Rasinkangas Syksy

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 28.5.2013 1 Hyvän asumisen kautta toteutuu yksi ihmisen perusoikeuksista ja perustarpeista

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Pakolaistaustaiset nuoret; traumakokemusten tunnistamisesta ja hoidon tarpeen arvioinnista

Pakolaistaustaiset nuoret; traumakokemusten tunnistamisesta ja hoidon tarpeen arvioinnista Pakolaistaustaiset nuoret; traumakokemusten tunnistamisesta ja hoidon tarpeen arvioinnista Marketta Karjalainen Msc in Disaster Relief Nursing, Sairaanhoitaja AMK, Ammatillinen opettaja !"#$%&%%$'&()!$(%*$%$+!&+!$+,)-#.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta - osallistumis- ja vaikuttamiskanava järjestöille - valtakunnallinen ja alueellinen asiantuntijoiden

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla.

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. PUNAISEN RISTIN HAASTEET Kristiina Kumpula pääsihteeri Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. SUOMEN PUNAINEN RISTI Julkisoikeudellinen yhdistys: Laki Suomen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa

Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa Kotona Euroopassa? - Lapsen oikeudet ja arki turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten elämässä 28.10.2016 28.10.2016 Päivikki Koponen

Lisätiedot

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Päivi Kivelä, Sininauhaliitto, Jyväskylän toimipiste paivi.kivela@sininauha.fi ptkivela@gmail.com 050 5958829 Aiheeseen liittyviä Sininauha-julkaisuja:

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kesto: 3 tuntia (3*45 min) Ryhmä: noin 15 henkeä Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus-

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta

Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta Erityistason traumapsykoterapiakoulutuksen opinnäytetyö 2013 Sirpa Hirvimäki ja Maria Wiik-Kortell Ohjaajat Jukka Jylhä ja Jarno Katajisto

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot