Pakolaisten psykososiaalisen tuen kehittäminen. Kidutettujen kuntoutuskeskus, 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pakolaisten psykososiaalisen tuen kehittäminen. Kidutettujen kuntoutuskeskus, 2014"

Transkriptio

1 Pakolaisten psykososiaalisen tuen kehittäminen Kidutettujen kuntoutuskeskus, 2014

2 Keitä pakolaiset ovat ja mistä he tulevat 2

3 Kolme väitettä Jos olet samaa mieltä, jää istumaan. Jos olet eri mieltä, nouse seisomaan. 1. Ihmisten kärsimys muualla maailmassa on hyvin erilaista omasta arjesta ja vaikea käsittää. 2. Vieras kieli ja kulttuuri ovat ylitsepääsemätön muuri ymmärtämiselle. 3. On tärkeä suvaita kaikenlaista erilaisuutta. 3

4 Pakolaisuus ja pakolaisten kokemukset

5 Pakolainen Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Geneven pakolaissopimus (1951) ja pöytäkirja (1967) Ei oikeuta Sota Nälänhätä Ympäristökatastrofi Oikeuttaa Vaino Henkilö saa pakolaisaseman, mikäli jokin valtio antaa hänelle turvapaikan tai YK:n pakolaisjärjestö UNHCR toteaa hänet pakolaiseksi. Yleissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan. 5

6 Pakolaisuus lukuina 10.7 miljoonaa uutta ihmistä joutui vuonna 2013 konfliktin tai vainon takia pakenemaan kodeistaan. 8.2 miljoonaa heistä on maansisäisiä pakolaisia eli he pakenivat oman maan rajojen sisällä, suurin määrä koskaan. 2.5 miljoonaa päätyi pakolaisiksi, suurin määrä sitten miljoonaa on joutunut pakenemaan kodeistaan maailmanlaajuisesti miljoonaa pakolaista. 86 % kehittyvissä maissa miljoonaa maansisäistä pakolaista. 1.2 miljoonaa uutta turvapaikanhakijaa vuonna Noin puolet pakolaisista on lapsia. Suhde riippuu alueesta, esim. Keski- Afrikassa 57%, viidennes Keski- ja Itä-Euroopassa (UNHCR, 2002). 6

7 Pakolaisuus, kidutus ja ihmisoikeusloukkaukset Ihmisoikeusloukkauksia on raportoitu yli 150 maassa ja siviilien määrä uhrien joukossa on lisääntynyt suhteessa taistelijoihin (IFRC, 1998). Pakolaisten keskuudessa post-traumaattisen stressihäiriön (PTSD) ja masennuksen esiintyvyys on todettu olevan noin 30%. Kidutuksen on todettu olevan tärkein PTSD:tä ennustava tekijä ja kumulatiivinen trauma tärkein masennusta ennustava tekijä (Steel, Chey, Silove, Marnane, Bryant ja van Ommeren, 2009). PTSD:n ja masennuksen lisäksi kidutetuilla voi olla laaja kirjo muita mielenterveyshäiriöitä (Quiroga ja Jaranson, 2005). Sota- ja kidutustrauman kokeneet ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen joukko, joten esiintyvyys saattaa vaihdella maiden ja kulttuurien välillä (Moisander ja Edston, 2003). 7

8 Turvapaikanhakijat Suomessa 57% turvapaikanhakijoista on kidutettuja. 12% on kokenut muuta väkivaltaa. 49% on ollut vangittuna. Noin puolella on mielenterveyshäiriöitä, usein liittyen kidutukseen, mutta harvoilla oli havaittavissa fyysisiä jälkiä (Pirinen, 2008). 8

9 Kirjaa viisi asiaa, jotka ovat sinulle tärkeitä tällä hetkellä, järjestyksellä ei ole väliä. Kirjaa viisi asiaa, joita toivot tulevaisuudessa. Sinun ei tarvitse jakaa näitä asioita muiden kanssa. 9

10 Kuvitellaan Suomessa syntyy konflikti vuonna 2015 On taloudellisia huolia. Poliittiset jännitteet lisääntyvät. Aseellinen konflikti syttyy. Poliittinen ja sosiaalinen järjestys järkkyy. Väkivaltaa esiintyy joka puolella. Ihmisoikeuksia ei kunnioiteta. Miten tämä vaikuttaa asioihin, jotka ovat sinulle tärkeitä nyt? Entä miten se vaikuttaa tulevaisuuden toiveisiisi? Milloin harkitsisit muuttoa toiseen maahan? 10

11 Traumaattisten elämänkokemusten vaikutukset 11

12 Psykologinen trauma ja pakolaistrauma (Papadopoulos, 2006) Pakolaisuuteen liittyvistä stressitekijöistä huolimatta seuraukset ovat vaihtelevia yksilöiden välillä ja riippuvat erilaisista tekijöistä: Henkilökohtaiset Sosiaaliset suhteet Ikä historia, piirteet, selviytymiskeinot, sosiaalinen status ja koulutus. tukijärjestelmä, perhe, suku ja yhteisö. kehitys, iänmukaiset selviytymiskeinot ja kiintymyssuhde. Sukupuoli rakenteet, kunnia ja häpeä, roolit ja rooliodotukset. Valtasuhteet avuttomuus, nöyryytykset, pelon ja väkivallan ilmapiiri. Väkivallan olosuhteet Väkivallan merkitys laatu, ennakoitavuus, eristys, kesto ja pitkäaikaiset vaikutukset. henkilökohtainen tulkinta, poliittinen, uskonnollinen ja ideologinen. Toivo tai epätoivo 12

13 Stressitekijöitä katastrofeissa (Hobfoll ym. 2007) Kiintymyssuhteiden rasittuminen Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset Tuen ja resurssien menetykset Toistuvat tapahtumat ja seuraukset Fyysiset ja henkiset vaatimukset Trauma Merkityksen, koherenssin ja oikeudentajun menetykset 13

14 Alnasserin perhe 14

15 Makandan perhe 15

16 PAKOLAISUUDEN VAIHEET: 1. PAKOA EDELTÄVÄ AIKA Alnasserin perhe Kiintymyssuhteiden rasittuminen: Vaikutus perheen sisäisiin suhteisiin ja intiimisuhteisiin Fyysiset ja henkiset vaatimukset: Kaiken ikäisiin kohdistuva väkivalta, kidutus, ja raiskaukset hengenvaara, pelko ja oireilu, deprivaatio ja tuho Yhteiskunta Yhteisö Perhe Yksilö Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset: Uhan, pelon, turvattomuuden ja toivottomuuden ilmapiiri, koulunkäynti keskeytyy, talouden kuihtuminen Tuen ja resurssien menetykset: Erot, menetykset sosiaalisen tukiverkoston repeytyminen, elinkeinon menetykset sukulaisten menetykset Toistuvat tapahtumat ja seuraukset: Erityistarpeet jää huomiotta

17 PAKOLAISUUDEN VAIHEET: 2. PAKO(MATKA) Alnasserin perhe Kiintymyssuhteiden rasittuminen: Keskinäinen riippuvuus, Vanhempien luoma turva Pienet lapset haavoittuvia Fyysiset ja henkiset vaatimukset: Jatkuva varuilla olo Pula ja niukkuus Jatkuva turvattomuus ja epävarmuus Toistuvat tapahtumat ja seuraukset: Hoitamattomat sairaudet Yhteiskunta Yhteisö Perhe Yksilö Tuen ja resurssien menetykset: Kodin ja turvapaikan menetys, ilman varoitusta Keinottomuus Riippuvuus avustuksista Erityisryhmien haavoittuvuus Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset: Toistuvat pakomatkat Turvattomat elin olot Rajoitettu elämän ala

18 PAKOLAISUUDEN VAIHEET: 3. KOTOUTUMINEN Alnasserin perhe Toistuvat tapahtumat ja seuraukset: Tapahtumat kotimaassa Huoli läheisistä Kiintymyssuhteiden rasittuminen: Erossa oleminen Perheen sisäisten roolien muutokset Fyysiset ja henkiset vaatimukset: Uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen Jatkuva fyysinen ja psyykkinen oireilu Yhteiskunta Yhteisö Perhe Yksilö Tuen ja resurssien menetykset: Elinkeinon harjoittamisen vaikeus Heikentynyt oppimisen kyky Sosiaalisen verkoston puuttuminen Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset: Turvattomuuden tunne Luottamuksen puute viranomaisiin, vieraisiin ja ihmisiin yleensä Elämän merkityksen, maailmankatsomuksen ja oikeudentajun muutokset?

19 Millaiset jäljet pakolaisuus jättää Tulkin kanssa työskentely Trauman oireet ja tunnistaminen eri ikäryhmissä Protect- työkalun käyttö Traumatisoituneen kohtaaminen ja ongelmatilanteissa toimiminen 19

20 Tulkin käyttö Tulkin käyttö mahdollistaa kommunikoinnin, jos ei ole yhteistä kieltä. Varaa pidempi vastaanottoaika, tulkkaus ja erilainen viestintätapa vievät aikaa. Kyseessä on yhteistyösuhde asiakkaan, tulkin ja työntekijän välillä. Luottamus ja yhteinen ymmärrys työnjaosta on tärkeää. Tärkeää, että tulkki osaa asiakkaan kieltä ja riittävästi suomea. Asiakkaalla voi olla toiveita tulkin suhteen, joita on tärkeä selvittää etukäteen, jos mahdollista. Se voi olla edellytys sille, että tapaaminen onnistuu ( esim. sukupuoli, kansalaisuus, kieli). Asiakkaalla on oikeus tulkkiin eikä ole asianmukaista käyttää sukulaisia ja tuttavia tulkkeina. Se, ettei varaa tulkkia, ei tuota säästöä. Lasten mukanaolo tuo tulkkaustilanteeseen erityispiirteitä. 20

21 Psyykkinen trauma Traumat aiheutuvat psykologisesti erosta, menetyksestä tai fyysisestä uhasta ja väkivallasta, erilaisista katastrofeista. Pakolaisuuden trauma 1. pakolaisuuden massiivisia traumoja liittyen kidutukseen, vankeuteen, terroriin ja sotakokemuksiin 2. muukalaisuuden traumat: reaktioita, jotka liittyvät ero- ja menetyskokemuksiin 3. traumojen kumulatiivinen luonne, merkitsee sitä että traumat siirtyvät seuraavaan sukupolveen Nämä osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään, eivät selkeästi vaikutuksineen eroteltavissa. (Kristina Saraneva) Traumaattisessa tilanteessa ahdistus on automaattista, eikä sitä kyetä sitomaan tai käsittelemään. 21

22 Kidutus "Kidutuksella tarkoitetaan kaikenlaisia toimia, joilla julkinen viranomainen tahallisesti aiheuttaa, tai joilla hänen aloitteestaan aiheutetaan henkilölle kovaa, joko henkistä tai ruumiillista kipua tai kärsimystä tarkoituksena tietojen tai tunnustusten saaminen häneltä tai kolmannelta henkilöltä, hänen rankaisemisensa teosta, jonka hän on tehnyt tai hänen epäillään tehneen, tai hänen tai muiden henkilöiden pelottelu Fyysinen kidutus: aiheutetaan eri menetelmillä äärimmäistä kipua, kuolemanpelkoa ja kuolemanuhkaa, äärimmäistä uupumusta, elinvaurioita ja pysyviä elimellisiä vammoja. Psyykkinen kidutus: deprivaatiotekniikat, eristäminen, pakottaminen, häpäisy ja halventaminen, uhkailu ja pelottelu, valeteloitukset, perheenjäsenten tai vankitovereiden kiduttamisen seuraaminen. Seksuaalinen kidutus: sekä fyysistä että psyykkistä kidutusta. Kohdistuu naisiin, miehiin, lapsiin. 22

23 Trauman oireet ja tunnistaminen Trauman uudelleen kokeminen takaumat, flashbackit: jatkuvia muistikuvia tai hetkellisiä voimakkaita takaumia painajaiset: usein traumakokemuksiin liittyviä ahdistuneisuus olosuhteissa, jotka muistuttavat koetusta tapahtumasta Traumasta muistuttavien asioiden välttäminen ja tunteiden latistuminen tunteiden kapeutuminen sosiaalinen vetäytyminen vaikeus muistaa traumaan liittyviä asioita 23

24 Trauman oireet ja tunnistaminen Vääristynyt kuva itsestä ja tulevaisuudesta Dissosiaatio, depersonalisaatio ja epätyypillinen käyttäytyminen Dissosiaatio on tietoisuuden, minäkuvan, muistojen ja toimintojen hajoamista. Henkilö voi olla tiedostamaton joistain toimistaan tai kokea itsensä erkaantuneeksi itsestään katselemassa tapahtumia jostain ulkoa. Psykoottistyyppiset oireet: oudot ajatukset ja käyttäytyminen ns. pseudohallusinaatiot paranoidisuus, ajatukset vainosta aiemman psykoosisairauden uusiminen 24

25 Trauman oireet ja tunnistaminen Fyysiset oireet: usein päänsärky, erilaiset epämääräiset kiputilat, kehon muisti fyysisen kidutuksen aiheuttamat vammat Seksuaaliset oireet seksuaalisen toiminnan häiriöitä tai epämääräisemmin esim. alavatsakipuja, ulostusvaikeuksia Päihteiden väärinkäyttö muistettava kysyä Neuropsykologiset oireet muistivaikeudet, keskittymiskyvyttömyys, hahmottamisen ongelmat jne. 25

26 Trauman oireet ja tunnistaminen Ylivireys uniongelmat ärtyneisyys, vihan puuskat keskittymisvaikeudet lisääntynyt valppaus, varuillaan olo, säpsähtely yleinen ahdistuneisuus autonomisen hermoston oireet: hikoilu, sydämen tykytys, kohonnut verenpaine Masennusoireet negatiiviset ajatukset itsestä ja maailmasta, vääristyneet syytökset tapahtumista ja niiden seuraamuksista kiinnostus asioihin kadonnut, ulkopuolisuuden kokemus suisidaaliset ajatukset 26

27 Protect - työkalun käyttö Process of Recognition and Orientation of Torture Victims in Europeas Countries to Facilitate Care and Treatment IRCT eli International Rehabilitation Council for Torture Victims työkalu turvapaikanhakijoitten haavoittuvuuden arviointiin ei vaadi terveydenhuollon koulutusta työkalu auttaa ottamaan puheeksi vaikeita asioita ei ole diagnostinen apuväline mikäli keskustelussa herää huoli henkilön voinnista, tulee hänet ohjata terveydenhuollon ammattilaisen arvioon työkalu on karkea arvio henkilön voinnista, sillä ei voi poissulkea avuntarvetta myöhemmässä vaiheessa 27

28 Protect työkalun käyttö 28

29 Lapset ja nuoret Lapsen kehitysvaihe vaikuttaa siihen, mitkä lapsen toiminnan osa-alueista ovat riskissä vaarantua. Järkytys, pelko ja huoli sitovat voimavaroja ja vaarantavat iänmukaista kehitystä. vaikeuksia tunteiden säätelyssä eroahdistus puhumattomuus vetäytyminen, painajaisunet, masentuneisuus keskittymisvaikeudet, oppimisen vaikeudet lapset eivät välttämättä kerro mitä on tapahtunut vaan tunteet ja tapahtumat voivat näkyä esimerkiksi lasten kuvissa ja leikeissä 29

30 Vanhemmuus, perhe Kun vanhemmalla on kidutuskokemuksia, yli 50% lapsista kärsii ahdistusoireilusta, nukahtamisongelmista ja painajaisunista, 78% lapsista on tunne- tai somaattista oireilua (Montgomery 2011). Lapsella voi olla samoja oireita kuin kidutetulla vanhemmalla. Vanhemman psyykkinen oireilu vaikuttaa vuorovaikutukseen sekä perheen sisällä että kontakteihin ulospäin. Varhainen vuorovaikutus häiriintyy, jos äiti voi huonosti. Lapset suojelevat vanhempiaan ja vanhemmat yrittävät suojella lapsia pahalta sillä, että ei puhuta vaikeista kokemuksista. Kommunikaatio pirstoutuu ja lapset täyttävät aukkoja omilla fantasioillaan. Vanhemmat voivat olla ylisuojelevia. 30

31 Kohtaaminen yleisestä yksilöön, yhden tarinan vaara identiteetti, kulttuuri myös työntekijän kulttuurisensitiivisyys trauman jälkeiset olosuhteet vaikuttavat sairastuvuuteen kaikki eivät ole traumatisoituneet mitä vaikeammin traumatisoitunut, sitä enemmän näkyy vuorovaikutuksessa ja toimintakyvyssä anna selkeä kuva työnjaosta ja omasta roolistasi. Onko henkilöllä/perheellä ja viranomaisella sama käsitys tapaamisesta/yhteistyöstä? aikaisemmat kokemukset vaikuttavat 31

32 Alnasserin perhe: nykytilanne 32

33 Makandan perhe: nykytilanne 33

34 Ongelmatilanteissa toimiminen Yleisimmät ongelmat pieniä, arkisia ongelmia, jotka toistuessaan herättävät ärtymystä selvitettävä, puhuttava. Hermostuminen, suuttuminen, aggressiokohtaukset liittyen impulssikontrollin heikkouteen: voi liittyä siihen, ettei ymmärrä miten olisi pitänyt toimia, kommunikaatiovaikeuksiin ym. Tilanteessa voi herätä takaumia aiemmista kokemuksista, (häpeä, avuttomuus jne.). Auttaja voi joutua vihan kohteeksi, vaikka ei olisi mitenkään henkilökohtaista. Huoli voinnista, itsemurhapuheet. Jos näyttää siltä, että henkilö ei syystä tai toisesta pärjää tai on vaaraksi itselleen tai muille, on parempi on auttaa hänet hoitoon ja antaa ammatti-ihmisten selvittää, mistä oikein on kyse. Pysy itse rauhallisena. Selvitä, onko henkilöllä tukea tai omaa hoitopaikkaa. Terveydenhuollosta voi kysyä neuvoa. 34

35 Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen Me joudumme työssämme kohtaamaan pahuuden ja väkivallan ja yritämme sitoa tunteemme (turhautuminen, viha, avuttomuus ym.). Otamme vastaan asiakkaan kauhun, tuskan, häpeän ja surun tunteita sanallisessa muodossa, symbolisesti tai toiminnan kautta. Oman jaksamisen kannalta on tärkeää huomioida - realistinen työmäärä; rajat ja työtehtävät - työyhteisön tuki, verkostoituminen - mahdollisuus keskusteluihin työkavereiden kanssa, työnohjaus, koulutus 35

36 Miten vieras maa voi tulla kodiksi? 36

37 Pakolaisuuden vaiheet lapsilla ja nuorilla Altistuminen traumaattisille tapahtumille Stressi -tekijät Koulutuksen keskeytyminen Väkivalta Menetykset Siirtymät Leirit, säilöönotto Erossaolo Muutto ja menetykset Talous Sopeutuminen Pakoa edeltävä aika Pako Kotoutuminen Yksilölliset tekijät Perhe ja huoltajat Koulutusympäristö Palvelut Yhteisön hyväksyntä 37

38 Pakolaisen stressitekijät Suomessa 38

39 Pakolaisen stressitekijät kotoutumisprosessissa Trauma Affektien säätely Sosiaalinen tuki Ympäristö Sopeu- tuminen Perhesuhteet Kielen oppiminen Kulttuurin oppiminen Kotoutuminen Perustarpeet Talous Terveydenhoito Lakiasiat Mukaillen: Refugee Services Toolkit, NCTSN, 2012 Eristäy- tyminen Yksinäisyys Syrjintä Vieraantuminen 39

40 Traumaan liittyvät stressitekijät Matala Voi olla tunnesäätelyn ongelmia Sosiaalinen tuki voi olla puutteellinen Ympäristön stressitekijöitä Mutta: Mieliala on useimmiten hyvä Keskiverto Joitakin mielenterveysoireita, kuten Masentunut mieliala Ärtyneisyys Takaumia Varuillaanolo Keskittymisvaikeudet Korkea Vakavia tai akuutteja mielenterveys- tai käyttäytymisen oireita, kuten Itsensä vahingoittamista Itsemurha-ajatuksia Aggressiivista käyttäytymistä Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 40

41 Sopeutumiseen liittyvät stressitekijät Matala Jonkin verran sopeutumiseen liittyvää stressiä tai konflikteja Jonkin verran sisäistä ristiriitaa kulttuurin ja kielen eroista Mutta: Perheen vuorovaikutus ja kommunikaatio on toimivaa Keskiverto Jonkin verran sopeutumiseen liittyvää stressiä tai konflikteja. Perheensisäistä ristiriitaa kulttuurin ja kielen suhteen. Runsaasti sanallisia riitoja Kommunikaation puutetta Kognitiiviset ja muut vaikeudet, jotka voivat vaikeuttaa kielen omaksumista Korkea Runsaasti sopeutumiseen liittyvää stressiä Riskikäyttäytymistä Fyysistä väkivaltaa Lapsi tai nuori kieltäytyy olemasta vanhempien kanssa Lapsi tai nuori, joka ottaa liikaa vastuuta asioista Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 41

42 Kotoutumiseen liittyvät stressitekijät Matala Kotoutuminen edistyy hyvin, joitakin stressitekijöitä saattaa esiintyä, kuten: Taloudelliset ongelmat Asumiseen liittyvät ongelmat Yhteisöön liittyvä stressi Mutta: Tukea saadaan ja haetaan tarvittaessa palveluiden tai yhteisön kautta Keskiverto Stressitekijöitä liittyen kotoutumiseen esiintyy, kuten: Maksukyky ei ole riittävä. Työnsaanti on vaikeaa Asumiseen liittyviä ongelmia Väkivaltaa yhteisössä Vaikeuksia saada tarvittavia terveys- tai mielenterveyspalveluita Rajallinen yhteisön tuki Korkea Runsaasti kotoutumiseen liittyviä stressitekijöitä, jotka uhkaavat hyvinvointia Kodittomuus, häätö tai erittäin epävarmat asumisolot Ravinnon puute Ei saa välttämättömiä terveyspalveluita Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 42

43 Eristäytymiseen liittyvät stressitekijät Matala Joitakin yksinäisyyden ja eristäytymisen tunteita voi esiintyä. Mutta: Ystäviä ja sosiaalista tukea on saatavilla yhteisöstä ja vertaisilta Keskiverto Joitakin eristäytymisen stressitekijöitä esiintyy. Ei osallistu sosiaaliseen toimintaan kodin, koulun tai työpaikan ulkopuolella Yksinäisyyden ja eristäytymisen tunteita. Sanallisia konflikteja ja syrjinnän kokemuksia arjessa Korkea Paljon eristäytymisen stressitekijöitä esiintyy. Toistuvia riitoja ja fyysisen väkivallan uhka tai toteuttaminen Osallistuminen toimintaan jossa esiintyy riskikäyttäytymistä Syrjinnän kokemuksia viranomaisen tai muun vaikutusvaltaisen henkilön puolelta Ei ystäviä Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 43

44 Stressitekijöiden arviointi Matala Keskiverto Korkea Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Trauma Sopeutuminen Kotoutuminen Eristäytyminen Mieti pakolaistaustaista asiakastasi tai potilastasi tai käytä esimerkkiperhettä. Arvioi riskitekijät alueittain. Mitä palveluita he tarvitsevat, entä mitä haasteita näkisit tässä? Voit keskustella naapurin kanssa. 44

45 Psykososiaalisen tuen tarve eri palveluissa ja eri ikäluokissa 45

46 Sosio-ekologinen malli Fokus elämän konteksteissa ja ympäristössä Riski- ja suojaavat prosessit ovat muuttuvia Kaikki tasot vaikuttavat toisiinsa Yhteiskunta Yhteisö Psykososiaalinen tuki Koulu Työ Yksilö Sosiaalinen verkosto Perhe Psykososiaalinen tuki Kokonaisvaltainen Erityistarpeita huomioiva Rakenteiden luominen Osa-alueiden kehittäminen 46

47 Psykososiaaliset palvelut Mielenterveys ammattilaiset Fokusoitu tuki erityisryhmille Yhteisön ja perheiden tuki Perustarpeita takaavat palvelut Palveluiden ja tuen määrä vaihtelee tarpeiden ja tilanteen mukaan. Perustason palveluissa huomioitava erityistarpeet, trauma-informoitu lähestymistapa, erikoistuneissa palveluissa oltava kokonaisvaltainen työote. IASC,

48 Trauman vaikutus kotoutumiseen Pakolaistrauman vaikutukset Syyllisyyden tunteet Luottamuksen puute Kiintymyssuhteiden häiriöt Heikentynyt keskittymiskyky Ahdistus Traumatakaumat Vaikutukset kotoutumiseen Heikentynyt kyky huolehtia omista ja muiden tarpeista Luottamuksen puute omiin kykyihin ja muiden haluun auttaa Estää ulkopuolisen avun hakemista ja tuen antamista perheen sisällä Vaikuttaa ihmissuhteisiin työpaikalla ja yhteisössä Lisää epäluottamusta ja ahdistusta virkamiehiä kohtaan Häiritsee uuden oppimista (mm. suomi) Heikentää stressinsietokykyä Pelko lääketieteellisiä tutkimuksia ja toimenpiteitä kohtaan UNHCR

49 Lasten ja nuorten tuki Lapset ja nuoret Traumatisoituneilla on suurempi riski uudelleen traumatisoitua Tukitoimenpiteet Lasten tarpeiden huomioiminen Vanhempien tuki, huolenpito ja turvallinen koti Vanhempien voimavarojen tukeminen ja lasten tarpeiden näkeminen Turvallisuus ja turvallisuuden tunne Luottamus ja vastavuoroisuus Ennakoitavuus ja pysyvyys Lähestymistavat Kokonaisvaltainen ja moniammatillinen Edistävä - tuetaan ikätasoisten kehityshaasteiden saavuttamisessa ja myönteisten kehityspolkujen luomisessa Ennaltaehkäisevä ehkäistään, että ongelmat johtavat kielteiseen kehitykseen Korjaava - autetaan lapsi takaisin myönteisen kehityksen polulle 49

50 Esteitä mielenterveyspalveluihin pääsylle Betancourt (2013) ja Vasilevska, et al. (2010) Pakolaistaustainen Haluttomuus hakeutua palveluihin Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma Luottamuksen puute viranomaisiin ja palvelujärjestelmiin Pakolaisuus ja siihen liittyvät tapahtumat tuntuvat musertavilta Mielenterveysongelmat tunnistetaan, mutta muut ongelmat saavat prioriteetin tai koetaan, että niihin ei voi saada apua Epätietoisuus palveluista ja palveluohjausjärjestelmistä Kielitaidottomuus Palveluntarjoajat Pakolaisuuskokemus Epätietoisuus pakolaisuuteen sisältyvistä kokemuksista Ymmärtämättömyys kotoutumisen haasteista Kieli Tulkkien tai kielitaitoisten työntekijöiden puute Kulttuurisensitiiviset palvelut Epätietoisuus mielenterveyskäsitysten erilaisuudesta Mielenterveysoireita ei tunnisteta sellaisiksi (esim. somatisaatio) Hylkääminen, jos palveluita ei oteta vastaan tai asiakkaan ei koeta hyötyvän (esim. hankalat asiakkaat) 50

51 Käytännön vinkkejä Trauma Opi traumareaktioista ja kehityksellisistä tekijöistä ja neuvo tarvittaessa Opi kulttuurista kielestä ja pakolaisten kokemuksista ja käytä kulttuurivälittäjiä tarvittaessa Tunnista ja vähennä traumasta muistuttavia asioita ja tilanteita arjessa Kartoita ja kehitä selviytymiskeinoja arkitilanteissa Ohjaa mielenterveyspalveluihin tarvittaessa Sopeutuminen Tarjoa kulttuurisesti ja kielellisesti sensitiivisiä palveluita Edistä perhe- ja yhteisödialogia Kunnioita perheen sisäisiä rooleja Ohjaa kulttuurin ja kielen opetukseen 51

52 Käytännön vinkkejä Kotoutuminen Lisää omaa tietämystäsi olemassa olevista palveluista yhteisössä ja yhteiskunnassa ja jaa tätä tietämystäsi Tee tarvekartoitus ja arvioi mitä palveluita tarvitaan Auta niiden palveluiden piiriin, jotka auttavat taloudellisissa, oikeudellisissa, asunto- ja muissa käytännön asioissa Varmista, että tarvittavat terveydenhuollon ja mielenterveyspalvelut ovat käytettävissä Eristäytyminen Ota huomioon yhteisölliset ja kulttuuriset uskomukset tarjotessasi palveluita Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Auta luomaan yhteyksiä esim. kulttuurisiin ja uskonnollisiin järjestöihin tai muihin toimijoihin Ehdota erilaisia toimintoja yhteisössä, joihin eri-ikäiset voivat osallistua 52

53 Paikallisten toimijoiden yhteistyö 53

54 Hyväksi todettuja käytäntöjä Strategisten kumppanuuksien luominen Palveluiden tarjoaminen yhden katon alla Palveluiden tarjoaminen asuinpaikan läheisyydessä Palveluiden saatavuus, ennakoitavuus ja pysyvyys Kouluttautuminen ja yhteistyö Palveluiden räätälöiminen muuttuviin tarpeisiin Hallinnollinen ja palveluiden joustavuus Tarvittaessa saatavilla olevat mielenterveyspalvelut Vasilevska, et al. (2010) 54

55 Verkostoituminen Mieti pakolaistaustaista asiakastasi tai potilastasi tai käytä esimerkkiperhettä. Tarkastele aiemmassa harjoituksessa löytämiäsi riskitekijöitä: Mitä omassa yksikössäsi voidaan tehdä asioiden eteen? Minne ohjaisit tarvittaessa eteenpäin? Onko paikka sinulle ennestään tuttu? Tunnetko siellä työntekijöitä? Onko sellaisia tarpeita, joitten suhteen et tiedä, miten toimia? 55

56 Kysymyksiä? 56

57 palvelut kidutettujen kuntoutus 57

58 Kiitos! Jokaiselle ihmisarvoinen huominen

PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS

PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS 10/2/2015 KOLME VÄITETTÄ Jos olet samaa mieltä jää istumaan. Jos olet eri mieltä nouse seisomaan.

Lisätiedot

Henkinentuki pakolaistyössä

Henkinentuki pakolaistyössä Henkinentuki pakolaistyössä SPR:n puolesta valmistellut, psykologi Miksi minä haluan tehdä vapaaehtoistyötä? 1. Kirjoita paperille yksi syy miksi sinusta on tärkeätä toimia vapaaehtoisena. 2. Nouskaa seisomaan.

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 2 Teksti: Anu Rasinkangas

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Pakolaistaustaiset nuoret; traumakokemusten tunnistamisesta ja hoidon tarpeen arvioinnista

Pakolaistaustaiset nuoret; traumakokemusten tunnistamisesta ja hoidon tarpeen arvioinnista Pakolaistaustaiset nuoret; traumakokemusten tunnistamisesta ja hoidon tarpeen arvioinnista Marketta Karjalainen Msc in Disaster Relief Nursing, Sairaanhoitaja AMK, Ammatillinen opettaja !"#$%&%%$'&()!$(%*$%$+!&+!$+,)-#.

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta

Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta 6. Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14. - 15.11.2011 Katja Björklund Johtava psykologi, Vaasan kaupunki Psykologian tohtori,

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot