Asiantuntijuus - Luottamuksellisuus - Joustavuus - Yhteistyökykyisyys. Kehittämisyhtiö KeuLink Oy KeuLink Kiinteistöt Oy VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiantuntijuus - Luottamuksellisuus - Joustavuus - Yhteistyökykyisyys. Kehittämisyhtiö KeuLink Oy KeuLink Kiinteistöt Oy VUOSIKERTOMUS"

Transkriptio

1 Asiantuntijuus - Luottamuksellisuus - Joustavuus - Yhteistyökykyisyys Kehittämisyhtiö KeuLink Oy KeuLink Kiinteistöt Oy VUOSIKERTOMUS 2009

2

3 s.4 s.10 s.16 SISÄLLYS Toimitusjohtajan katsaus Yhteistyö on voimaa Keurusseudulla...3 Kehittämisyhtiö KeuLink Oy...4 KeuLink Kiinteistöt Oy...6 Hallitukset...8 Yrityspalvelut asiakasneuvontaa yrityksen jokaisessa elinkaaren vaiheessa...10 Taloushallinto...13 Henkilökunta...13 Markkinointi ja viestintä...14 KeuLinkin henkilöstö vuonna Yritystarina: Keuruun Eläinklinikka Oy...16 Investoinnit luovat uskoa tulevaisuuteen...17 Yritystarina: Uusi Tiwi työllistää Varissaaressa...19 Keuruun seutukunta tarjoaa hyvät puitteet yritystoiminnalle...20 Hanketoiminta...21 Vuoden varrelta...32 Tilinpäätökset...36 Seutukunnan suurimmat työnantajat...40

4 ARVOT Asiantuntijuus Luottamuksellisuus Joustavuus Yhteistyökykyisyys VISIO Yhtiö on seudulla ja alueella yhteisesti tunnustettu ja näkyvä seudun pk-yritysten dynaaminen ja voimakas kehittäjä, jonka toiminta luo seudulle selkeästi uutta yrittäjyyttä ja yritystoimintaa. TOIMINTA-AJATUS Yhtiön toiminta-ajatuksena on pk-yritysten neuvontaa voimistamalla, hanketoimintaa oikein kohdistamalla ja yhteistyötä kehittämällä vahvistaa ja monipuolistaa seudun elinkeinorakennetta, kehittää seudun pk-yritysten kilpailukykyä ja seudun vetovoimaisuutta sekä parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kansainvälistyvässä ympäristössä.

5 Toimitusjohtajan katsaus Yhteistyö on voimaa Keurusseudulla Ydinarvomme asiantuntijuus, luottamuksellisuus, joustavuus ja yhteistyökykyisyys osoittautuivat vaikeana taloudellisena vuonna erittäin onnistuneiksi valinnoiksi, sillä uudenlaista luottamuksellista yhteistyötä seutukunnan yritysten ja eri toimijoiden välillä tarvittiin. Pienellä seutukunnalla huomattiin olevan helppoa ja tarpeellista toimia nopeasti yhdessä samansuuntaisten päämäärien hyväksi. Kehittämistyössämme asiakkaat ovat ykkösiä: taantumasta huolimatta toiminnan aktiviteetti ja liikevaihdon taso kasvoivat vuonna 2009 merkittävästi. Seutukunnan yritysten kanssa aloitettiin uusia kehittämisohjelmia ja merkittäviä pilottihankkeita, jotta nousukauden alkaessa päästään heti kasvuun mukaan. Yritysten osaamisen vahvistamiseen investoitiin: DI-koulutus alkoi syksyllä ecenterissä ja yrityksiin rakennettiin uudentyyppisiä oppimisympäristöjä. Bio-metallissa, jossa yhdistyy bioenergia- ja metalliteollisuusklusterit, otettiin KeuLink Oy:lle koko maakunnan yritysten kehittämisvastuu yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Saarijärven seudun kanssa. Osaavan henkilöstön voimin on yritysten liikevaihtoa ja yhteistyötä saatu lisättyä. Viestintään panostettiin merkittävästi Keuruun yrittäjien ja kaupungin kanssa. Sitä kautta seutukunnan imagoa koko Keski-Suomessa saatiin vahvistettua. (ks. sivu 19) Rakennemuutoskatsauksen BTV-indikaattorin (tuotanto, työllisyys ja väestökehitys) mukaan vain Keuruun seutukunta on koko maakunnassa Jyväskylän ulkopuolella kehittynyt positiivisesti vuosina Uskomme sen johtuvan monipuolisesta elinkeinorakenteesta ja vastuullisesta pk-perheyrittäjyydestä. KeuLink-ryhmän taloudellinen asema on vakaa KeuLink Oy:ssä otettiin käyttöön loppuvuonna tiukka, sisäinen kulukuri ja koko vuoden tulos muodostuikin taantumasta huolimatta tyydyttäväksi. Kehittämisyhtiö säilytti edelleen parhaan AAA-luottoluokituksen. KeuLink Kiinteistöt Oy:n tase ylitti 10 miljoonan euron rajan ja liikevaihto kasvoi taantumasta huolimatta 1,1 miljoonaan euroon. Tilojen käyttöaste laski 79 prosenttiin. Tulos muodostui kuitenkin hyväksi rahoituskulujen laskiessa, sillä korkotason historiallinen lasku kyettiin heti alkuvuodesta lähtien hyödyntämään. Kiinteistö Oy Tiwinranta perustettiin omistamaan ja hallinnoimaan Varissaaresta Metsäliittokonsernilta ostettua uuden Tiwin Oy:n m2:n jalostetehdasta ja lähes 10 hehtaarin maa-aluetta. Teknologiakylän rakentamista ja KeuLink Kiinteistöt Oy:n toimialan muutoksen suunnittelu aloitettiin. Yrityselämän osaamisen vahvistamiseen päätettiin panostaa ja muuttaa yhtiöjärjestystä sekä toiminnan painopisteitä tilojen rakentamisesta yritysten osaamisen vahvistamiseen. Tämä johtaa uusien pysyvien työpaikkojen luomiseen. Kumppanuus on voimaa Hyvät ja toimivat verkostot seutukunnalla ja lähialueilla ovat vahvistaneet KeuLink-ryhmän asemaa alueen kehityksen moottorina. Seutukunnan on nyt investoitava henkiseen pääomaan: osaamiseen, oivallukseen ja mahdollisuuksien nopeaan hyödyntämiseen pienten, nopeiden ja oivaltavien yritysten mahdollisuudet ovat nyt suuremmat kuin koskaan. Tässä työssä annamme yrityksille ja niiden yhteistyökumppaneille kaiken tukemme. Esa Lintula toimitusjohtaja Kehittämisyhtiö KeuLink Oy KeuLink Kiinteistöt Oy 3

6 Kehittämisyhtiö KeuLink Oy Johtoryhmätyöskentely - Kuinka johdetaan ketterää yritystä? Johtoryhmän tehtävä on liiketoimintaa ja organisaatiota johtamalla tuottaa arvoa sekä asiakkailleen että omistajilleen. Keu- Link-ryhmän johtoryhmään kuuluu toimitusjohtaja Esa Lintulan lisäksi hallintojohtaja Taru Kujanpää. Toimitusjohtaja keskittyy yhtiön strategisen ja taktisen tason tehtäviin. Hallintojohtaja puolestaan huolehtii KeuLink-ryhmän arjesta eli yhtiöitten operatiivisesta toiminnasta. Yhtiön organisaation kehittämiseen ja johtoryhmätyöskentelyn tehostamiseen panostettiin myös kuluneena vuonna. Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan johdolla säännöllisesti, vähintään kuukausittain. KeuLink Oy on Keuruun seutukunnan kehittämisyhtiö, joka vahvistaa ja monipuolistaa seudun elinkeinorakennetta, kehittää seudun pk-yritysten kilpailukykyä ja seudun vetovoimaisuutta sekä parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Pk-yritysten neuvonta, hanketoiminta ja yhteistyöverkostojen rakentaminen ovat yhtiön ydintoimintaa. KeuLink Oy:n omistavat seudun kunnat Keuruu ja Multia yhdessä 24 paikallisen yrityksen kanssa. Kehittämisyhtiön suurin omistaja on Keuruun kaupunki, jonka hallussa on 98,93 % osakkeista. KeuLink Oy:n vision mukaan yhtiö on seudulla ja alueella yhteisesti tunnustettu ja näkyvä seudun pk-yritysten dynaaminen ja voimakas kehittäjä, jonka toiminta luo seudulle selkeästi uutta yrittäjyyttä ja yritystoimintaa. Vuosi 2009 lyhyesti Vuonna 2009 taloustilanteen merkittävä heikentyminen vaikutti erityisesti seutukunnan teknologiateollisuuden yrityksiin. Keurusseudulle tarvitaan metalliteollisuuden rinnalle uusia kivi- 4

7 TE-keskuksen yritysosaston Yritystuet 2009 Keuruu Multia jalkoja, jotka työllistävät kuten ohutlevyteollisuus aiemmin. Keulink Oy:n vuoden 2009 toiminnan tärkeimpänä painopistealueena olikin rakennemuutoksen johtaminen taantumatilanteessa sekä seudun elinkeinorakenteen uudistaminen. Kehittämisyhtiön henkilökunnan panos yritysten kehittämiseen ja seudun kilpailukyvyn vahvistamiseen on kuluneena vuonna ollut merkittävä. Toimintaympäristössä tapahtuvien merkittävien muutosten takia Keulink Oy panosti ennakointiin. Tulemme tarvitsemaan syvällisiä analyyseja ja monen muotoista ymmärrystä siitä, mitkä haasteet ja mahdollisuudet tulevien vuosien kehityksen kulkuun liittyy Keuruun seutukunnalla. Ennakoinnin merkitys on kaikille toimialoille yhä monimutkaistuvassa ja globalisoituvassa maailmassa ensiarvoisen tärkeää. Seutukunnan yrityksiä kehitettiin niiden elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Keuruun seutukunnan vahvuutena on monipuolinen pieni ja keskisuuri yrityskanta, mikä on tässä suhdannetilanteessa erinomaisen hyvä asia. Taantuma ei ole puraissut Keuruun seutukuntaa yhtä voimallisesti kuin montaa muuta paikkakuntaa. Osana rakennemuutoksen hallintaa käynnistettiin syksyllä 2009 Väistä Karikko -palvelu yhdessä maakunnallisten toimijoiden kanssa. Omistajanvaihdoksiin ja yrityskauppoihin liittyvät yhteydenotot kehittämisyhtiöön lisääntyivät kuluneena vuonna. Hanketoiminnan avulla Keulink Oy panosti kuluneen vuoden aikana erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden vahvistamiseen sekä osaamisen tason nostamiseen ja työllisyyden edistämiseen seudulla. Kehittämishankkeet kohdistuivat painopistetoimialoille ja valittuihin teemoihin. Multian kunta ja Kehittämisyhtiö KeuLink Oy allekirjoittivat sopimuksen elinkeinoja kehittämispalvelujen ostamisesta. Elinkeinoelämän kehittämistyöllä parannetaan Multialla toimivien yritysten kilpailukykyä sekä edistetään uusien yritysten perustamista ja sitä kautta lisätään uusien työpaikkojen määrää ja turvataan jo olemassa olevien työpaikkojen olemassaolo. Länsi-Suomen Kasvukolmio Oy on Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun seudun kuntien, paikallisten rahalaitosten ja kehittämisyhtiöiden omistama, elinkeinoelämää tukeva yhtiö. Yhtiö suuntaa oman pääoman ehtoista rahoitusta ja liiketoimintaosaamista kasvuyrityksiin, hallinnoi ja käynnistää EU-hankkeita. Vuonna 2009 yhtiön toiminta oli vähäistä. Yhtiön organisaation sekä johtoryhmä ja hallitustyöskentelyn kehittämiseen panostettiin vuonna Yhtiöön hankitun kirjanpidon ohjelmiston myötä talouden raportointi tehostui merkittävästi. Keulink Oy:n Seudulliset Yrityspalvelut hankkeen toimesta käynnistettiin maakunnallisen, kehittämisyhtiöiden yhteisen asiakashallintajärjestelmän rakentaminen. Vuonna 2009 Keulink Oy:n tulos oli euroa alijäämäinen. Haasteellisen vuoden huomioon ottaen tulosta voidaan pitää kohtuullisena. Yrityksen toiminnan alusta lähtien tulos on kumulatiivisesti positiivinen. TE-keskuksen yritysosaston Yritystuet Keuruu Multia T&K -tuet Keuruu Multia Maaseutuosaston tuet / Vesuri ry 2009 Keuruu Multia Perustetut yritykset : Keuruulla 382 kpl Multialla 95 kpl. Avainlukuja Henkilöstö keskimäärin: 14 Liikevaihto 2009: Liikevaihdon kasvu: 14,8 % Osakepääoma: Omavaraisuusaste: 89,25 % Tase: 1,2 M luottoluokitus AAA Kehittämisen painopisteet Metalli Bioenergia Bio-metalli Tuotannolliset palvelut Hankkeet KeuLink Oy hallinnoi Kumppanuushankkeet 10 kpl 7 kpl 5

8 KeuLink Kiinteistöt Oy OMAT KIINTEISTÖT Kerrosala m 2 Tilavuus m 3 Hallikuja 5, Haapamäki Hallitie 7, Haapamäki Heikkiläntie 52, Keuruu Hiilitie 1, Keuruu Hiilitie 2, Keuruu Miilutie 6, Keuruu Miilutie 8, Keuruu Paanutie 5, Keuruu Paanutie 8, Keuruu Punojantie 3, Haapamäki Sepäntie 2, Haapamäki Teollisuustie 2, Keuruu Teollisuustie 8, Keuruu Yliahontie 9, Keuruu Yliahontie 15, Keuruu YHTEENSÄ HALLINNOITAVAT KAUPUNGIN KIINTEISTÖT Hallikuja 1, Haapamäki Kivijärventie 300, Keuruu Laserkuja 1, Keuruu Yliahontie 5, Keuruu Yliahontie 17, Keuruu YHTEENSÄ TYTÄRKIINTEISTÖYHTIÖT Kiinteistö Oy Tiwinranta (omistus 100 % ) KIINTEISTÖYHTIÖT Kiinteistö Oy Keuruun Elinkeinotalo (omistus 33 %) Kiinteistöpäällikkö Iris Helin KeuLink Kiinteistöt Oy:n tavoitteena on edistää Keurusseudun elinkeinoelämää ja monipuolistaa sen tuotantorakennetta auttamalla yrityksiä heidän toimintaansa soveltuvien toimitilojen hankinnassa tai rakentamisessa. Monipuolisia toimitilapalveluja KeuLink Kiinteistöt Oy vuokraa ja muokkaa omia tilojaan sekä toimii välittäjänä muiden tahojen omistamien tilojen vuokraamisessa. Avustamme myös muutostarpeiden selvittelyssä ja toteutuksessa. Ylläpidämme kotisivuillamme vapaiden toimitilojen rekisteriä, palvelu on ilmoittajille maksuton. Mikäli yritykselle sopivia toimitiloja ei ole saatavilla, niin rakennutamme sellaiset joko omaan tai suoraan yrityksen omistukseen. KeuLink Kiinteistöt Oy:n toimintaperiaatteen mukaan uudet toimitilat valmistuvat tarvittaessa noin 6 kk:n kuluessa rakentamispäätöksestä. Rakennettavien tilojen rakennussuunnittelussa tilaaja voi olla alusta pitäen mukana. Tonttitarjontaa alueella on tällä hetkellä runsaasti ja tilaaja voi valita useista eri rakentamisalueista toiminnoillensa parhaan mahdollisen tontin. Vuosi 2009 Vaikeasta taantumasta huolimatta myös vuonna 2009 oli KeuLink kiinteistöillä useampikin rakennus- ja laajennusprojekti käynnissä. Reka Kaapeli Oy:n käyttöön rakennettiin 598 k-m 2 :n laajennus sekä tehtiin huomattavia muutostöitä olemassa oleviin tuotantotiloihin. Lisäksi kuluneena vuotena suunniteltiin ja valmisteltiin Haapamäen Varsta Oy:n omistukseen tulevan viljankuivaamon rakentamista. Kuivaamon rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuoden 2010 aikana. KeuLink Kiinteistöt Oy toimii hankkeessa rakennuttajana. KeuLink Kiinteistöt Oy osti perustettavan yhtiön lukuun Varissaaressa sijaitsevia kiinteistöjä M-Real Oyj:ltä sekä alueella sijaitsevat rakennukset Metsäliitto Osuuskunnalta. Alueella on noin m 2 :n laajuinen teollisuushalli, siihen liittyvä ruokala- ja toimistorakennus sekä kaksi huvilaa. Ostetut kiinteistöt ja niillä sijaitsevat rakennukset vuokrattiin kokonaisuudessaan Tiwi Oy:lle. Kiinteistöyhtiö rekisteröitiin ja sen nimeksi annettiin Kiinteistö Oy Tiwinranta.

9 Viljankuivaamo Haapamäelle Reka Kaapeli Oy:lle tuotantotilojen laajennus Keuruulle Neljäntoista tilaosakkaan omistama Haapamäen Varsta Oy rakentaa Haapamäelle viljankuivaamon. Hankkeen rakennuttajana toimii KeuLink Kiinteistöt Oy. Kuivaamossa käsitellään lähinnä rehuviljaa, mutta myös muita kuivattavia jakeita mietitään. Kuivaus hoidetaan kotimaisella biopolttoaineella. Energiaratkaisua on kehitelty yhteistyössä HT Engineeringin kanssa. Kuivuriin mahtuu kerralla 32 m 3 viljaa ja tavoite on kuivata sitä 3,5 % tunnissa. Varastokapasiteettia on noin 1800 m 3. Osakeyhtiön perustaminen on lähtenyt liikkeelle tilojen omasta tarpeesta. Lähes yhtä tärkeää kuin viljan kuivaaminen on yhteistyön lisääminen kertovat yhtiön hallituksen puheenjohtaja Janne Riihonen ja hallituksen jäsen Juho Vaissi. Nyt alkanut yhteistyö voi Riihosen ja Vaissin mukaan laajentua moneen toimintaan. Yhtiö saattaisi pyörittää esimerkiksi koneasemaa. Pisimmälle viety visio olisi, että viljelykauden eri työvaiheet vietäisiin kaikki läpi yhteisillä koneketjuilla. Ensimmäisenä syksynä viljaa tuodaan yhteensä 270 hehtaarin peltoviljelyksiltä Haapamäeltä, Kolhosta, Riihosta ja Pihlajavedeltä, mutta laajennusvaraa kuivaamossa on jopa 500 hehtaarin peltopintaalalle. Kuivaamon kerrosala on 269 m 2 ja rakennuksen tilavuus 2750 m 3. Rakennuksen harjakorkeus on 23,15 metriä. Rakentaminen alkaa maanrakennustöillä maaliskuussa 2010 ja kaikin osin valmista pitäisi olla viimeistään elokuun puolivälissä. Rakennuksen pääsuunnittelija on Rakennuttajapalvelu Allu-Team Oy, rakennesuunnittelija Suunnittelutalo S. Anttila Oy, kuivaamonsuunnittelija ja toimittaja Antti-Teollisuus Oy sekä sähkösuunnittelija ja -asentaja Sähkö-Heinis Oy. Maanrakennusurakoitsijana toimii T:mi Uosukainen Kari, pääurakoitsijana Rakennusliike M. Mäkinen Oy ja kuivaamon asennusurakoitsijana Sata-Pirkan Rakennuspalvelu Oy. Reka Kaapeli Oy teki päätöksen keskittää kuparijohtimien valmistuksen Keuruulle. Hyvinkäältä siirrettävien tuotantolaitteiden sijoitusta varten tarvittiin lisätiloja, jotka KeuLink Kiinteistöt Oy rakennutti tilaajan toivomusten mukaisesti. Laajennuksen pinta-ala on 598 m 2, minkä lisäksi vanhaa halliosaa muokattiin rakenteiden ja tekniikan osalta. Siirrettävien tuotantolinjojen sähköteho on lähes sama kuin vanhan osan sähköteho oli yhteensä ennen muutosta. Kun sähkötehon tarve kaksinkertaistui, niin laajennusosalle jouduttiin rakentamaan uusi muuntamo, joka toimii nyt tehtaan päämuuntamona. Vaativien sähköasennustöiden lisäksi haastetta hankkeeseen toi muun muassa vetolinjoissa käytettävän emulsioaineen sotkuisuus sekä laitteiden sijoitus huomattavasti pienemmälle alueelle kuin mitä ne olivat Hyvinkään tuotantolaitoksessa. Vaativien tuotantolaitteiden vuoksi olisi projektiin tarvittu enemmän niitä koskevaa teknistä asiantuntemusta, toteaa tehdaspäällikkö Jyrki Oksanen. Nyt tämän asiantuntijoiden puute aiheutti ongelmia lähinnä LVIA- ja sähkötekniikan suunnittelussa. Jyrki Oksanen kehuu hankkeen osapuolia erityisesti hyvin haasteellisen ja tiukan aikataulun toteutumisesta. Aikataulu oli laadittu suorastaan ylioptimistiseksi, mutta siinä pysyttiin oleellisin osin eikä pieni viivästys haitannut tuotantolaitteiden siirtoa ja asennusta. Uusia työntekijöitä on palkattu 8 ja heistä yksi on tullut Riihimäeltä ja yksi Jämsästä, joten uusia asukkaitakin on laajennuksen myötä muuttanut Keuruulle. Rakentamisen pääsuunnittelijana toimi Rakennuttajapalvelu Allu-Team Oy, LVIA-suunnittelijana LVI-Insinööritoimisto Koski-Konsultit Oy ja sähkösuunnittelijana Sähkösuunnittelu Veli-Pekka Piispanen Oy. Rakennushankkeen pääurakoitsija oli Keuruun RM rakennus Oy, sähköurakoitsija Sähkö-Äijät Oy, muuntamon ja suurajännitekojeiston toimitti ja asensi Keuruun Sähkö Oy, ilmanvaihtourakoitsija oli Tikka-Pelti Ky, putkiurakoitsija Vesijohtoliike Jauni ja automaatiourakoitsija Automaatio-Center AC Oy. 7

10 Hallitukset KeuLink Oy:n hallitus uudistui vuonna 2009 Kehittämisyhtiö KeuLink Oy:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa Keuruun Saha ja Erä Oy:n yrittäjä Leo Houhala. Varapuheenjohtajaksi valittiin multialainen maatalousyrittäjä Tuomo Auer. Auerin lisäksi uusiksi jäseniksi hallitukseen valittiin yrittäjä ja toimitusjohtaja Kyösti Saarimäki Saarimäki Consulting Oy:stä ja Keuruun Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tapani Paasu. Hallituksessa jatkavat Finnvera Oyj:n Jyväskylän aluekonttorin apulaisaluejohtaja Erkki Hirvonen ja Destamatic Oy:n toimitusjohtaja Matti Hallinen. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös toimitusjohtaja Esa Lintula ja hallintojohtaja Taru Kujanpää. Kehittämisyhtiö KeuLink Oy:n osakkaat: AN-Metalli Nurminen Antti, Autokorjaamo Liimatainen Ky, Elekmerk Oy, Finn-Nauha Oy, HT Lasertekniikka Oy, HT Vesileikkaus Oy, Kalmakoski Ky Sivula Seppo, Relicomp Oy, Keuruun kaupunki, Keuruun Konepaja Oy:n konkurssipesä, Keuruun Sähkö Oy, Koikkalainen Matti, Keuruun Yrittäjät ry, Keuruun Laatupaino KLP Oy, Salonen Risto, Sileesuon Puu Oy, Otavan Kirjapaino Oy, Maarakennusliike Järvinen Erkki Ky:n konkurssipesä, Leipomo Melonsaari Ky Tuija ja Seppo Hoivanen, Reka Kaapeli Oy, Suur-Keuruu Suomen Paikallissanomat Oy, Kestools Oy, Tapani Lintula, Tälli Oy, Vaissin tila Juho Vaissi, Multian kunta KEHITTÄMISYHTIÖ KEULINK OY Hallituksen puheenjohtaja Leo Houhala, yrittäjä, Keuruun Saha ja Erä Oy Varsinaiset jäsenet Tuomo Auer, maatalousyrittäjä Matti Hallinen, yrittäjä, Destamatic Oy Erkki Hirvonen, apulaisaluejohtaja, Finnvera Oyj Tapani Paasu, puheenjohtaja, Keuruun Yrittäjät ry Kyösti Saarimäki, Saarimäki Consulting Oy Tilintarkastajat Jarmo Jäspi, HTM, JHTT, Oy Audiator Ab Pertti Keskinen, KHT, KPMG Oy Ab Esa Lintula (vas.), Tapani Paasu, Matti Hallinen, Leo Houhala, Kyösti Saarimäki. Kuvasta puuttuvat Tuomo Auer ja Erkki Hirvonen. Kokouksiin osallistuu myös toimitusjohtaja Esa Lintula ja hallintojohtaja Taru Kujanpää. 8

11 Esa Lintula (vas.), Petri Tuominen, Pekka Kärmeniemi, Valto Lamminmäki, Kaarina Nurminen, Matti Hallinen. Kuvasta puuttuu Jukka Kivitalo KEULINK KIINTEISTÖT OY Hallituksen puheenjohtaja Petri Tuominen, toimitusjohtaja, JS-Puhdistamo Oy Varsinaiset jäsenet Matti Hallinen, yrittäjä, Destamatic Oy Jukka Kivitalo, kunnanjohtaja, Multian kunta Pekka Kärmeniemi, hankkija, Räjähdelaitoksen esikunta Valto Lamminmäki, puuseppä Kaarina Nurminen, liikkeenharjoittaja, Keuruun Kirja ja Paperi KeuLink Kiinteistöt Oy:n hallitus KeuLink Kiinteistöt Oy:n hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä. Hallituksessa ei tapahtunut muutoksia vuonna Hallituksen puheenjohtajana toimii JS-Puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Petri Tuominen. Kuusijäsenisen hallituksen muut jäsenet ovat Räjähdelaitoksen esikunnan hankkija Pekka Kärmeniemi, puuseppä Valto Lamminmäki, Keuruun Kirja ja Paperin liikkeenharjoittaja Kaarina Nurminen, Multian kunnanjohtaja Jukka Kivitalo ja Destamatic Oy:n yrittäjä Matti Hallinen. Kokouksiin osallistuu myös KeuLink Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Esa Lintula. KeuLink Kiinteistöt Oy:n osakkaat: Kehittämisyhtiö KeuLink Oy Keuruun kaupunki Tilintarkastajat Jarmo Jäspi, HTM, JHTT,Oy Audiator Ab Pertti Keskinen, KHT, KPMG Oy Ab Kokouksiin osallistuu myös toimitusjohtaja Esa Lintula. 9

12 10

13 Yrityspalvelut asiakasneuvontaa yrityksen jokaisessa elinkaaren vaiheessa. Hallintojohtaja Taru Kujanpään vastuualueena ovat toimivien yrittäjien neuvonta ja omistajanvaihdoksiin liittyvät asiat. Yrityspalvelupäällikkö Leila Piippa puolestaan neuvoo yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Aloittavan yrityksen palvelut Aloittaville yrityksille kuluneen vuoden aikana tarjottiin mm. yritysidean arviointia, starttirahaneuvontaa, apua kannattavuuslaskelmiin ja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen sekä neuvontaa yritystoiminnan rahoittamiseen. Vuonna 2009 Keuruulle perustettiin 48 uutta yritystä; nettolisäys oli 15. Multialla puolestaan 6 uutta yritystä aloitti toimintansa ja 9 yritystä lopetti. Toimialoista voimakkaimmin kasvoivat hyvinvointipalvelut sekä liikeelämää palveleva toiminta. Seudullisen Yrityspalvelun asiakkaita tilastoitiin koko vuoden ajalta 211. Näistä kolmannes tuli hakemaan perustamisneuvontaa ja 33 päätyi starttirahahakemukseen. Seutu YPP -hankkeen toimesta käynnistettiin Keski-Suomen kehittämisyhtiöitä palvelevan CRM -asiakashallintajärjestelmän kehittämistyö. Järjestelmän myötä yritysneuvonnan sekä perinteiset että sähköiset työkalut uudistetaan vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Myös raportointi sidosryhmille helpottuu. Seudullisena yrityspalvelupäällikkönä toiminut Juha Tentke siirtyi edellä mainitun, maakunnallisen asiakashallintaprojektin vetäjäksi. Aloittavien yrittäjien neuvonnasta vastaa nyt yrityspalvelupäällikkö Leila Piippa. Toimivan yrityksen palvelut KeuLink Oy toimii yritysneuvonnassa koordinaattorina eli avustaa yrittäjää tarvittavien asiantuntijoiden löytämisessä ja prosessin etenemisessä. Kehittämisyhtiö toimii myös yrityksen pitkän aikavälin pysyvänä kumppanina. Toimivien yritysten palveluihin kuuluvat mm. kehittämis-, toimitila-, rahoitus- ja omistajanvaihdospalvelut. Keski-Suomen TE-keskuksen myönteisiä yritystukipäätöksiä seutukunnalle saatiin kuluneena vuonna 17 kpl. Yhteensä tukirahaa alueelle myönnettiin Vastaavasti maaseutuohjelman rahoitusta mikroyrityksille myönnettiin Keuruulle 7 kpl ja Multialle 6 kpl, yhteensä KeuLink oli vuonna 2009 järjestämässä useita Keuruun seutukunnan yrityksille suunnattuja koulutuksia, mm. yritystalouden ajankohtaisista asioista sekä myyntiin ja markkinointiin liittyen. Keuruun Yrittäjät ry:n ja KeuLink Oy:n yhteistyössä järjestämä Verotilikoulutus keräsi Kulttuuritalo Kimaraan marraskuussa noin 80 kuulijaa. Myös viestintään panostettiin; uutiskirjeen ja internetsivujen välityksellä yrityksille kerrottiin ajankohtaisista koulutuksista ja tapahtumista, rahoitusmahdollisuuksista, kehittämishankkeista sekä muista yritystoimintaa tukevista palveluista. Liiketoimintamahdollisuuksien havaitseminen sekä yritysverkostojen rakentaminen ja hyödyntäminen ovat tärkeä osa yrityskehittämistä. Kehittämisyhtiön asiantuntijat kokosivat kuluneena vuonna yhteen yrityksiä ja toimijoita saman tarpeen ympärille, esim. liittyen alihankinnan tai teknologian kehittämiseen. Keski-Suomen maakunnan kattavan Väistä karikko -palveluverkoston kautta puolestaan avustettiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevia yrityksiä selviytymään taantuman yli. Odotettavissa on yrityskauppojen suma lähivuosina Tulevaisuudessakin tarvitaan tekijöitä. Seutukunnan yrittäjistä noin 200 pohtii toimintansa jatkuvuutta tulevien kymmenen vuoden aikana. Omistajanvaihdosten kasvava määrä juontaa paljolti suurten ikäluokkien siirtymisestä viettämään ansaittuja eläkepäiviä. On yhä harvinaisempaa, että yritykselle löytyy jatkaja omasta perheestä tai suvusta. Yritys myydään useimmiten kolmannelle osapuolelle. Tämän myötä yrityskauppojen määrä tulee entisestään kasvamaan. Omistajanvaihdokseen ja yrityskauppaan liittyvät yhteydenotot kehittämisyhtiöön lisääntyivät vuonna Neuvonnassa painotettiin erityisesti yrityskaupan hyvää ennakkosuunnittelua ja yrityksen myyntikuntoon saattamista. Keuruun seutukunnalla omistajanvaihdoksia toteutettiin yhteistyössä maakunnallisen Kauppakota -palvelun asiantuntijaverkoston kanssa. Vuonna 2010 alkavan Yrityskauppojen ja yrittäjänvaihdosten vauhdittaminen Keski-Suomessa -hankkeen avulla kautta yritykset saavat asiantuntija-apua omistajanvaihdosprosessin alkuvaiheeseen. 11

14 Taloushallinnon assistentti Pirjo Pilkkakangas ja kirjanpitäjä Terhi Rajala 12

15 Taloushallinto Kehittämisyhtiö KeuLinkin taloushallinnossa työskentelevät loppusyksystä äitiyslomalta palannut kirjanpitäjä Terhi Rajala ja taloushallinnon assistentti Pirjo Pilkkakangas. Kirjanpitäjän äitiysloman tuurasi Minna Kepponen. Taloushallintomme hoitaa viiden eri yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksien ja niiden liitteiden laatimiset. Kehittämisyhtiö KeuLink Oy, KeuLink Kiinteistöt Oy, Länsi-Suomen Kasvukolmio Oy, Kiinteistö Oy Keuruun Elinkeinotalo ja uusimpana loppuvuodesta perustettu Kiinteistö Oy Tiwinranta ovat kirjanpitomme hallinnassa. Taloushallintomme vaivattoman toiminnan takaamiseksi uusimme kirjanpidon ohjelmiston vuoden 2008 lopulla, joten nyt on takana ensimmäinen täysi tilikausi uuden Pro Economica -ohjelman kanssa. Ohjelma sisältää kirjanpidon, myyntireskontran, ostoreskontran, budjetoinnin ja laskutuksen, rahaliikenteen pankkiyhteyttä unohtamatta. Kulunut tilikausi on osin mennyt tutustuessa uuteen ohjelmaan ja sen antamiin uusiin mahdollisuuksiin ja erilaisiin tulostettaviin raportteihin. Ohjelman vaihdos sujui kuitenkin mukavasti, ilman suurempia murheita. Vuonna 2009 KeuLink hallinnoi useita erilaisia seudullisia kehittämishankkeita. EU-projektien kustannusten erittely ja rahoittajille tehtävät maksatushakemukset tuovat oman lisänsä taloushallintoon. Lisäksi toimimme osatoteuttajana muiden hallinnoimissa alueellemme tärkeissä hankkeissa. Rahavirtojen hallinta on jatkuvaa työtämme, jonka seurauksena saamme ajantasaisia raportteja käyttöömme. KeuLinkilla oli työsuhteessa keskimäärin kolmetoista henkilöä, joiden palkanlaskenta hoituu kirjanpitäjämme toimesta. Taloushallintomme toimii nopeasti ja luotettavalla ammattitaidolla yrityksiemme henkilöstön ja tuloksien parhaaksi. Jatkuvan koulutuksen ansiosta tietomme ja taitomme pysyvät aina ajan tasalla, jotta pystymme vastaamaan taloushallintomme toteutukseen kohdistuviin vaateisiin ja toiveisiin. Henkilökunta 37 % 32 % Sukupuolijakauma 13 Ikäjakauma 36 % 21 % 63 % 11 % Naisia Miehiä % 26 % Keski-ikä 43,8 vuotta Meille on erityisen tärkeää henkilökuntamme jatkuva kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen, jotta pystymme toimimaan seutukuntamme hyväksi sekä palvelemaan asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna 2009 muun muassa hallintojohtaja Taru Kujanpää suoritti työn ohessa kauppatieteiden maisterin tutkinnon pääaineenaan yrittäjyys, Leila Piippa valtakunnallisen yritysneuvojien valmennusohjelman, Hanna Söderström markkinointiviestinnän ammattitutkinnon ja Esa Lintula hyväksytty hallituksen jäsen ohjelman. Pirjo Pilkkakangas puolestaan suorittaa oppisopimuskoulutuksena KeuLinkissa taloushallinnon ammattitutkintoa. Vuoden 2009 aikana henkilökunta osallistui myös useisiin muihin koulutuksiin ja seminaareihin kehittääkseen osaamistaan. 32 % 37 % 0 v - 5v 5 % 5 % 5 % Koulutustaso 48 % 21 % Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Opistotason koulutus Ammattitutkinto Työkokokemus alalta 5v - 10 v 10 v - 15 v 15 v - 20 v yli 20 v

16 Markkinointi ja viestintä Markkinointiassistentti Hanna Söderström 14 Vuonna 2009 KeuLinkin markkinoinnin ja viestinnän painopisteenä oli erityisesti tiedotuksen kehittäminen entisestään. Vuoden 2008 aikana toteutettu yritysilmeen muutos toimi hyvänä pohjana tässä työssä. Markkinoinnin ja viestinnän tehtäviä hoitaa markkinointiassistentti Hanna Söderström. Vuoden aikana tärkeimmäksi tiedotuskanavaksi vakiintui kuukausittainen uutiskirje, jossa seutukunnan yrityksiä ja muita sidosryhmiä informoidaan tulevista tapahtumista ja muista ajankohtaisista tapahtumista. Kaikki kiinnostuneet voivat tilata uutiskirjeen nettisivujemme kautta. Uutiskirjeen lisäksi myös Internetsivuihin panostettiin, jotta ajankohtainen tieto olisi aina löydettävissä myös sieltä. Omien tiedotuskanavien lisäksi myös mediatiedotukseen panostettiin aikaisempia vuosia enemmän ja KeuLink näkyikin muun muassa Suur-Keuruun, Keskisuomalaisen ja Ykköset-lehden sivuilla. Vuoden 2009 lopussa otimme käyttöömme myös monipuolisemman Internetsivujen kävijäseurannan, jonka avulla pystymme kehittämään sivujemme sisältöä palvelemaan käyttäjiä entistä paremmin. Verkkopalveluista erityisesti Keuruun ja Multian yritysrekisterit, toimitilarekisteri sekä ajankohtaiset uutiset kiinostavat sivuilla kävijöitä. KeuLink näkyi vuoden 2009 aikana myös useissa eri tapahtumissa. Yleensä näkyvyyden toteutettiin KeuLinkin hallinoimien hankkeiden ja KeuLinkin yhteistyöllä. Vuonna 2009 olimme esillä muun muassa Osaajat kohtaavat -tapahtumassa, Terve-sos -messuilla, FinnGraf messuilla, Ison Kirjan Juhannuskonferenssissa, ja Keuruun markkinoilla. Lisäksi olimme mukana järjestämässä muun muassa yritysmessuja Keuruun yläasteen ja lukion oppilaille. Omien palveluidemme lisäksi edustimme usein koko seutukuntaa. Vuonna 2009 otimme palautteen hallintaa ja tiedonkeruuta varten käyttöömme Digium-ohjelmistopalvelun. Keväällä 2009 toteutimme asiakastyytyväisyyskyselyn seutukunnan yrityksille yhteistyössä TE-toimiston ja Keuruun Yrittäjät ry:n kanssa. Kyselyn tulosten pohjalta on käynnistetty toimenpiteitä entistä paremman palvelun takaamiseksi. Markkinoinnin ja viestinnän tehtäviin vuonna 2009 kuului yrityksen viestinnän lisäksi myös seutukunnan markkinointiin osallistuminen ja yritysten neuvontaa markkinointiin liittyvissä ongelmissa.

17 KeuLinkin henkilöstö vuonna 2009 Hallinto Esa Lintula Toimitusjohtaja Taru Kujanpää Hallintojohtaja Terhi Rajala Kirjanpitäjä Minna Kepponen Kirjanpitäjä (äitiysloman sijainen asti) Pirjo Pilkkakangas Taloushallinnon assistentti Hanna Söderström Markkinointiassistentti Anita Hämäläinen Toimistosihteeri Yrityspalvelut Juha Tentke Yrityspalvelupäällikkö Bioenergia liiketoimintojen kehittäminen - kokonaispalvelut Ilkka Uusi-Maahi Kehittämispäällikkö Liisa Vesterinen Projektipäällikkö Timo Alamäki Projektityöntekijä Fast Service Network Jaakko Barsk Projektipäällikkö KATE-hanke Hanne Ylitalo Projektipäällikkö Leila Piippa Projektisihteeri KeuMu-Pro2 -hanke Ritva Pohjoisvirta Projektipäällikkö Kolmikantayhteistyö Markku Riekki Projektipäällikkö Osaamisverkosto-hanke Ahti Siltanen Teknologiapäällikkö Satu Pölkki Koulutuskoordinaattori Vierastyövoima- ja Kielikoulutus-hanke Soile Lähdeaho Projektipäällikkö Wirtaa nuorista -hanke Kati Rahikkala Projektipäällikkö Yksityistie-hanke Reijo Vuorinen Projektipäällikkö KeuLink Kiinteistöt Oy Iris Helin Kiinteistöpäällikkö Henkilökunnan yhteystiedot: Kolmikantayhteistyön Projektipäällikkö Markku Riekki 15

18 Yksityinen Keuruun Eläinklinikka Oy monipuolistaa Keuruun palvelutarjontaa Syyskuussa perustettu Keuruun Eläinklinikka Oy muutti uusiin, remontoituihin ja hyvin varusteltuihin, ns. entisiin postin tiloihin marraskuussa Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä kaksi eläinlääkäriä ja kaksi avustajaa, joista toinen on oppisopimussuhteessa. Yrityksen tarkoituksena on tuottaa korkeatasoisia eläinlääkintäpalveluita alueelle, joka on muodostunut Jyväskylän, Tampereen ja Seinäjoen välimaastoon. Uusista tiloista löytyvät Keski-Suomen mittakaavassa korkeatasoiset laitteet, mm. uusi digitaalinen röntgenjärjestelmä ja hengitysanestesialaitteet sekä anestesian seurantalaitteet, joilla myös ns. riskipotilaiden leikkaukset ja muut anestesiaa vaativat toimenpiteet on entistä turvallisempi suorittaa. - Käytössämme on myös hyvätasoiset laboratoriopalvelut, joilla monet diagnoosin asettamiseksi tärkeät tutkimukset saadaan tehtyä jo käynnin yhteydessä, kertovat yrittäjät Minna ja Jukka Kuusisto. Idea kypsyi puolen vuoden aikana Jukka Kuusisto toimi ennen yrittäjäksi ryhtymistään kunnallisena eläinlääkärinä. Minna puolestaan toimi alan ammatinharjoittajana. Lopullinen sysäys yritystoiminnan aloittamiseen oli halu kehittää toimintaa vapaasti. Yksityinen eläinklinikka tukee mainiosti kunnallista toimintaa. Yksityisen eläinklinikan palveluille oli alueella selvä tilaus. - Esimerkiksi viime lauantaina oli lonkkakuvauspäivä, johon asiakkaita tuli ympäri Keski-Suomea, mm. Äänekoskelta, kertoo Jukka Kuusisto. KeuLink oli apuna yrityksen perustamisvaiheessa Yritystoiminnan käynnistäminen edellytti suuria investointeja, joihin haettiin avustusta toimintaryhmä Vesuri-ryhmä ry:ltä. Yrittäjät kokivat kehittämisyhtiö KeuLink Oy:n perustamisvaiheen neuvonnan erittäin tarpeelliseksi. - Olimme molemmat ammatinharjoittajia, mutta tämän tasoisen yrityksen perustamisessa on uskomattoman paljon asioita, mistä ei tiennyt yhtään mitään. Koettiin KeuLink Oy:n palvelut erittäin positiivisina ja ne auttoivat yrityksen alkutaipaleella, Jukka Kuusisto muistelee. Kasvuyritykset näkevät nuorissa tulevaisuuden Entisissä postin tiloissa toimii eläinklinikkapalvelun lisäksi kaksi ohjelmistopuolen yritystä Terasoft Oy ja Terakuu Oy. Terasoft Oy tarjoaa tietoteknisiä tukipalveluja niin yrityksille kuin yksityisillekin. Terakuussa tehdään ammattiohjelmia eri toimialoille, muun muassa ympäristön ja terveydensuojelun tiedonhallintaan, mutta myös eläinlääkinnän tarpeisiin. Myös tietotekniikkapuolen yrityksillä on laajentumissuunnitelmia. Yrittäjät kokevat oppisopimuskoulutuksen toimivaksi malliksi sekä työntekijälle että työnantajalle. Mm. eläintenhoitajan koulutukseen se soveltuu erinomaisesti. Sekä eläinlääkinnän että tietotekniikan tehtävissä tarvitaan hiljaista tietoa, jota ei koulussa välttämättä opi. Oppisopimus on myös hyvä keino saada opiskelija sitoutumaan yritykseen. Työharjoittelut ja TET-jaksot puolestaan ovat yritykselle imagokysymys. Voi olla, että nuori saa kipinän lähteä alalle. Eläinklinikalla voit törmätä vaikka varaaniin Yleensä pieneläinlääkärin asiakkaita ovat kissat ja koirat. Erilaiset jyrsijät, linnut, liskot, käärmeet ja kilpikonnat ja harvinaisemmatkin eksoottiset eläimet ovat lemmikkeinä yleistyneet ja siten niiden määrä on myös potilaina noussut. Eksoottisin eläin, jota Jukka Kuusisto kertoo hoitaneensa, on varaani. - Se on lisko, tämän pöydän mittainen, kaksi kappaletta oli vielä kerralla, hän muistelee. 16

19 Investoinnit luovat uskoa tulevaisuuteen Julkinen sektori pystyy parhaiten vaikuttamaan paikkakunnan kasvuun ja työllisyyteen panostamalla infrastruktuuriin, koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Keuruun kaupunki-konserni on investoinut reilut 100 miljoonaa euroa toimintaympäristön parantamiseen ja kehittämiseen. Samalla ajanjaksolla seutukunnan yritykset ovat saaneet yritystukia investointeihinsa yli 8 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee vähintäänkin 40 miljoonan euron kokonaisinvestointeja Keuruun seutukunnalle. Kun vielä lasketaan mukaan maaseudun yritys- ja muut tuet sekä investoinnit, joihin ei ole haettu tai saatu tukea, niin puhutaan yksityisen sektorin osalta yli 50 miljoonan euron investoinneista. Tämän kaiken ohella alueen yritykset ovat panostaneet merkittävästi tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan; Keuruu on Keski-Suomen maakunnassa heti seuraavana Jyvässeudun, Jämsän ja Äänekosken jälkeen. Niin Seutukunnan pk-yritysten investoinnit olivat yli 50 miljoonaa euroa 2000-luvulla julkisen kuin myös yksityisen puolen investoinneilla on selkeästi myönteinen vaikutus seutukunnan pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksiin. Monipuolinen elinkeinorakenne on etu Keuruun seutukunnan vahvuutena on monipuolinen pieni ja keskisuuri yrityskanta, mikä on tässä suhdannetilanteessa erinomaisen hyvä asia. Taantuma ei ole puraissut seutukuntaa yhtä voimallisesti kuin montaa muuta paikkakuntaa. Vuodesta 2010 tulee kuitenkin monelle toimialalle hyvinkin haasteellinen. Tilastokeskuksen (2007) mukaan Keuruun seutukunnalla on työpaikkaa. Eniten työpaikkoja on hyvinvointialalla. Myös metalliteollisuus, maatalous ja elintarviketuotanto, suojelu- ja turvallisuusala sekä koulutus ovat merkittäviä työllistäjiä. Keuruulla on paikkakunnan koko huomioiden todella laadukkaat kaupan palvelut ja uusiakin investointeja on suunnitteilla. Työpaikkamäärät Keuruun seutukunnalla vuosina Viestintäala elää suurta murrosta; Keuruulla on oltu ja ollaan kaukaa viisaita, ymmärretään verkostoitumisen merkitys yksin ei pärjää. Multia elää metsästä -toimiala työllistääkin reilusti yli sata henkilöä. Metsätalouden tulevaisuuden mahdollisuutena pidetään bioenergia-alan kasvua. Rakennusalalle työvoimatarvetta tuo erityisesti Keuruun Lämpövoima Työpaikkojen määrät Keuruu Multia Lähde: Tilastokeskus Oy:n uuden, paikallisia polttoainevaroja käyttävän pienvoimalaitoksen rakentaminen. Matkailutoimialan vaikutukset seutukunnan hyvinvointiin ovat tunnetusti huomattavat. Tulevaisuudessakin tarvitaan tekijöitä. Tulevien kymmenen vuoden aikana tarvetta tulee olemaan erityisesti hyvinvointi-, metalli-, palvelu- ja opetusaloilla. Seutukunnan yrittäjis- 17

20 38 % Työpaikat Keuruun-Multian alueella 2007 Yritysten liikevaihto Keski-Suomen seutukunnissa Työpaikat Keuruun - Multian alueella % 8 % 0 % 21 % Maa- ja metsätalous Kaivostoim inta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Yritysten liikevaihto Keski- Suomen seutukunnissa. Indeksi 2004 =100 Jyväskylän seutu 8 % 6 % 12 % 1 % 5 % Kauppa, majoitus- ja rav.toim inta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim inta Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Toimiala tuntematon /2 06/2 07/2 08/2 09/2 Keuruun seutu Äänekosken seutu Joutsan seutu Jämsän seutu Saarijärven- Viitasaaren seutu Lähde: Tilastokeskus Lähde: Keski-Suomen aikajana 3/2009 tä noin 200 pohtii toimintansa jatkuvuutta. Muutos on myös mahdollisuus! Keuruun seutukunnan tulevaisuus on vahvasti sidoksissa koko Suomen menestymiseen. Väestön ikärakenteen muutokset tulevien vuosien aikana, tuotannollisen toiminnan säilyttäminen ja elvyttäminen sekä teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen ovat suurimpia haasteita maallemme ja samoin myös Keuruun seutukunnalle. Kilpailukykymme riippuu paljolti siitä, miten alueen elinkeinoelämällä menee. Tarvitaan menestyviä ja innovatiivisia yrityksiä, jotka myös työllistävät. Yhteistyöverkostot yritysten välillä luovat tehokkuutta ja kilpailukykyä. Miten hyvin elinkeinoelämä, julkiset toimijat, oppilaitokset ja yrittäjät saadaan mukaan yhteistyöhön. Siinä on ratkaisun avaimet moneen ongelmaan. Yhteydet alueen ulkopuolelle ovat tärkeitä, koska niiden avulla saamme uutta tietoa, uusia teknologioita ja innovaatioita seudullemme. Alueen kehittymisen kannalta on olennaista, että tänne kanavoituu tietoa ja osaamista ja näitä osataan siirtää, jakaa ja muutoinkin hyödyntää tehokkaasti alueemme parhaaksi. Taloudellinen taantuma on iso haaste, mutta myös mahdollisuus. Se tarjoaa tilaisuuden muuttua, rakentaa uutta ja purkaa vanhoja rakenteita. Pienen seutukunnan vahvuutena on ketteryys nopeasti muuttuvassa maailmassa. Osa muutoksista tosin aiheutuu maailmalla tapahtuvasta kehityksestä, joille emme paikallisesti voi mitään. Joihinkin muutoksiin pitää vain sopeutua. Tärkeintä on kuitenkin ennakoida asioita. Monet kehittymisen esteet olemme itse luoneet; ne ovat alueen henkisessä tahtotilassa ja näkemyksissä. Tarvitaan muutosjohtajuutta ja halua luoda menestymistä. Myös kuntien tulee jatkuvasti uudistua ja kehittää toimintaansa, muuten seutukunta ei tule menestymään alati kovenevassa kilpailussa. Maaseutualueiden kilpailukyky perustuu paljolti samoihin asioihin kuin kasvukeskuksien. Pitää tunnistaa ja löytää omat vahvuudet ja luovan, oivaltavan kehittämisen avulla tehdä oikeat toimenpiteet. Metalliteollisuuden rinnalle tarvitaan myös Keurusseudulle uusia kivijalkoja, jotka tulevaisuudessa työllistävät kuten ohutlevyteollisuus aikaisemmin. 18

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Auranmaan yrityspalvelut: tilannekatsaus 2014

Auranmaan yrityspalvelut: tilannekatsaus 2014 Auranmaan yrityspalvelut: tilannekatsaus 2014 TAUSTAA Auranmaan kuntien (Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki) yhteinen yrityspalveluyksikkö Auranmaan Yrityspalvelut aloitti toimintansa

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle

Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Toimiala, työnantajasektori ja työpaikat Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle Työllisistä noin joka kolmas pendelöi eli käy töissä oman asuinkuntansa

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä Veli-Matti Lamppu 11..200 1 Ammatti-ihmisistä pulaa Yritysten kehittämisen pahin este, % yrityksistä II/0 21 14 14 4 2 I/0 1 1 11 2 II/0

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

SUOMEN HOIVATILAT OYJ. Oulu CEO Jussi Karjula & CFO Tommi Aarnio SUOMEN HOIVATILAT OYJ

SUOMEN HOIVATILAT OYJ. Oulu CEO Jussi Karjula & CFO Tommi Aarnio SUOMEN HOIVATILAT OYJ Oulu 02.11.2016 CEO Jussi Karjula & CFO Tommi Aarnio 1 Autamme kasvun haasteissa ja luomme tiloja hyvälle hoivalle. Teemme sen yhdessä kasvukuntien ja hoiva-alan yritysten kanssa. SADAS HANKKEEMME on käynnistetty

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 YT-rules Oy YT-rules Oy 1/11 YT-rules Oy 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Kankaanpää Timo Osoite Iiriksentie 7 B 2 Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Työssäkäynti 2009. Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema. Yrittäjyyden rakenne

Työssäkäynti 2009. Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema. Yrittäjyyden rakenne Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen Vaikka yrittäjien kokonaismäärä vähenikin vuodesta 2008 vuoteen 2009 yli 3 600 henkilöllä, pysyi

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot