Asiantuntijuus - Luottamuksellisuus - Joustavuus - Yhteistyökykyisyys. Kehittämisyhtiö KeuLink Oy KeuLink Kiinteistöt Oy VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 Asiantuntijuus - Luottamuksellisuus - Joustavuus - Yhteistyökykyisyys Kehittämisyhtiö KeuLink Oy KeuLink Kiinteistöt Oy VUOSIKERTOMUS 2009

2

3 s.4 s.10 s.16 SISÄLLYS Toimitusjohtajan katsaus Yhteistyö on voimaa Keurusseudulla...3 Kehittämisyhtiö KeuLink Oy...4 KeuLink Kiinteistöt Oy...6 Hallitukset...8 Yrityspalvelut asiakasneuvontaa yrityksen jokaisessa elinkaaren vaiheessa...10 Taloushallinto...13 Henkilökunta...13 Markkinointi ja viestintä...14 KeuLinkin henkilöstö vuonna Yritystarina: Keuruun Eläinklinikka Oy...16 Investoinnit luovat uskoa tulevaisuuteen...17 Yritystarina: Uusi Tiwi työllistää Varissaaressa...19 Keuruun seutukunta tarjoaa hyvät puitteet yritystoiminnalle...20 Hanketoiminta...21 Vuoden varrelta...32 Tilinpäätökset...36 Seutukunnan suurimmat työnantajat...40

4 ARVOT Asiantuntijuus Luottamuksellisuus Joustavuus Yhteistyökykyisyys VISIO Yhtiö on seudulla ja alueella yhteisesti tunnustettu ja näkyvä seudun pk-yritysten dynaaminen ja voimakas kehittäjä, jonka toiminta luo seudulle selkeästi uutta yrittäjyyttä ja yritystoimintaa. TOIMINTA-AJATUS Yhtiön toiminta-ajatuksena on pk-yritysten neuvontaa voimistamalla, hanketoimintaa oikein kohdistamalla ja yhteistyötä kehittämällä vahvistaa ja monipuolistaa seudun elinkeinorakennetta, kehittää seudun pk-yritysten kilpailukykyä ja seudun vetovoimaisuutta sekä parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kansainvälistyvässä ympäristössä.

5 Toimitusjohtajan katsaus Yhteistyö on voimaa Keurusseudulla Ydinarvomme asiantuntijuus, luottamuksellisuus, joustavuus ja yhteistyökykyisyys osoittautuivat vaikeana taloudellisena vuonna erittäin onnistuneiksi valinnoiksi, sillä uudenlaista luottamuksellista yhteistyötä seutukunnan yritysten ja eri toimijoiden välillä tarvittiin. Pienellä seutukunnalla huomattiin olevan helppoa ja tarpeellista toimia nopeasti yhdessä samansuuntaisten päämäärien hyväksi. Kehittämistyössämme asiakkaat ovat ykkösiä: taantumasta huolimatta toiminnan aktiviteetti ja liikevaihdon taso kasvoivat vuonna 2009 merkittävästi. Seutukunnan yritysten kanssa aloitettiin uusia kehittämisohjelmia ja merkittäviä pilottihankkeita, jotta nousukauden alkaessa päästään heti kasvuun mukaan. Yritysten osaamisen vahvistamiseen investoitiin: DI-koulutus alkoi syksyllä ecenterissä ja yrityksiin rakennettiin uudentyyppisiä oppimisympäristöjä. Bio-metallissa, jossa yhdistyy bioenergia- ja metalliteollisuusklusterit, otettiin KeuLink Oy:lle koko maakunnan yritysten kehittämisvastuu yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Saarijärven seudun kanssa. Osaavan henkilöstön voimin on yritysten liikevaihtoa ja yhteistyötä saatu lisättyä. Viestintään panostettiin merkittävästi Keuruun yrittäjien ja kaupungin kanssa. Sitä kautta seutukunnan imagoa koko Keski-Suomessa saatiin vahvistettua. (ks. sivu 19) Rakennemuutoskatsauksen BTV-indikaattorin (tuotanto, työllisyys ja väestökehitys) mukaan vain Keuruun seutukunta on koko maakunnassa Jyväskylän ulkopuolella kehittynyt positiivisesti vuosina Uskomme sen johtuvan monipuolisesta elinkeinorakenteesta ja vastuullisesta pk-perheyrittäjyydestä. KeuLink-ryhmän taloudellinen asema on vakaa KeuLink Oy:ssä otettiin käyttöön loppuvuonna tiukka, sisäinen kulukuri ja koko vuoden tulos muodostuikin taantumasta huolimatta tyydyttäväksi. Kehittämisyhtiö säilytti edelleen parhaan AAA-luottoluokituksen. KeuLink Kiinteistöt Oy:n tase ylitti 10 miljoonan euron rajan ja liikevaihto kasvoi taantumasta huolimatta 1,1 miljoonaan euroon. Tilojen käyttöaste laski 79 prosenttiin. Tulos muodostui kuitenkin hyväksi rahoituskulujen laskiessa, sillä korkotason historiallinen lasku kyettiin heti alkuvuodesta lähtien hyödyntämään. Kiinteistö Oy Tiwinranta perustettiin omistamaan ja hallinnoimaan Varissaaresta Metsäliittokonsernilta ostettua uuden Tiwin Oy:n m2:n jalostetehdasta ja lähes 10 hehtaarin maa-aluetta. Teknologiakylän rakentamista ja KeuLink Kiinteistöt Oy:n toimialan muutoksen suunnittelu aloitettiin. Yrityselämän osaamisen vahvistamiseen päätettiin panostaa ja muuttaa yhtiöjärjestystä sekä toiminnan painopisteitä tilojen rakentamisesta yritysten osaamisen vahvistamiseen. Tämä johtaa uusien pysyvien työpaikkojen luomiseen. Kumppanuus on voimaa Hyvät ja toimivat verkostot seutukunnalla ja lähialueilla ovat vahvistaneet KeuLink-ryhmän asemaa alueen kehityksen moottorina. Seutukunnan on nyt investoitava henkiseen pääomaan: osaamiseen, oivallukseen ja mahdollisuuksien nopeaan hyödyntämiseen pienten, nopeiden ja oivaltavien yritysten mahdollisuudet ovat nyt suuremmat kuin koskaan. Tässä työssä annamme yrityksille ja niiden yhteistyökumppaneille kaiken tukemme. Esa Lintula toimitusjohtaja Kehittämisyhtiö KeuLink Oy KeuLink Kiinteistöt Oy 3

6 Kehittämisyhtiö KeuLink Oy Johtoryhmätyöskentely - Kuinka johdetaan ketterää yritystä? Johtoryhmän tehtävä on liiketoimintaa ja organisaatiota johtamalla tuottaa arvoa sekä asiakkailleen että omistajilleen. Keu- Link-ryhmän johtoryhmään kuuluu toimitusjohtaja Esa Lintulan lisäksi hallintojohtaja Taru Kujanpää. Toimitusjohtaja keskittyy yhtiön strategisen ja taktisen tason tehtäviin. Hallintojohtaja puolestaan huolehtii KeuLink-ryhmän arjesta eli yhtiöitten operatiivisesta toiminnasta. Yhtiön organisaation kehittämiseen ja johtoryhmätyöskentelyn tehostamiseen panostettiin myös kuluneena vuonna. Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan johdolla säännöllisesti, vähintään kuukausittain. KeuLink Oy on Keuruun seutukunnan kehittämisyhtiö, joka vahvistaa ja monipuolistaa seudun elinkeinorakennetta, kehittää seudun pk-yritysten kilpailukykyä ja seudun vetovoimaisuutta sekä parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Pk-yritysten neuvonta, hanketoiminta ja yhteistyöverkostojen rakentaminen ovat yhtiön ydintoimintaa. KeuLink Oy:n omistavat seudun kunnat Keuruu ja Multia yhdessä 24 paikallisen yrityksen kanssa. Kehittämisyhtiön suurin omistaja on Keuruun kaupunki, jonka hallussa on 98,93 % osakkeista. KeuLink Oy:n vision mukaan yhtiö on seudulla ja alueella yhteisesti tunnustettu ja näkyvä seudun pk-yritysten dynaaminen ja voimakas kehittäjä, jonka toiminta luo seudulle selkeästi uutta yrittäjyyttä ja yritystoimintaa. Vuosi 2009 lyhyesti Vuonna 2009 taloustilanteen merkittävä heikentyminen vaikutti erityisesti seutukunnan teknologiateollisuuden yrityksiin. Keurusseudulle tarvitaan metalliteollisuuden rinnalle uusia kivi- 4

7 TE-keskuksen yritysosaston Yritystuet 2009 Keuruu Multia jalkoja, jotka työllistävät kuten ohutlevyteollisuus aiemmin. Keulink Oy:n vuoden 2009 toiminnan tärkeimpänä painopistealueena olikin rakennemuutoksen johtaminen taantumatilanteessa sekä seudun elinkeinorakenteen uudistaminen. Kehittämisyhtiön henkilökunnan panos yritysten kehittämiseen ja seudun kilpailukyvyn vahvistamiseen on kuluneena vuonna ollut merkittävä. Toimintaympäristössä tapahtuvien merkittävien muutosten takia Keulink Oy panosti ennakointiin. Tulemme tarvitsemaan syvällisiä analyyseja ja monen muotoista ymmärrystä siitä, mitkä haasteet ja mahdollisuudet tulevien vuosien kehityksen kulkuun liittyy Keuruun seutukunnalla. Ennakoinnin merkitys on kaikille toimialoille yhä monimutkaistuvassa ja globalisoituvassa maailmassa ensiarvoisen tärkeää. Seutukunnan yrityksiä kehitettiin niiden elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Keuruun seutukunnan vahvuutena on monipuolinen pieni ja keskisuuri yrityskanta, mikä on tässä suhdannetilanteessa erinomaisen hyvä asia. Taantuma ei ole puraissut Keuruun seutukuntaa yhtä voimallisesti kuin montaa muuta paikkakuntaa. Osana rakennemuutoksen hallintaa käynnistettiin syksyllä 2009 Väistä Karikko -palvelu yhdessä maakunnallisten toimijoiden kanssa. Omistajanvaihdoksiin ja yrityskauppoihin liittyvät yhteydenotot kehittämisyhtiöön lisääntyivät kuluneena vuonna. Hanketoiminnan avulla Keulink Oy panosti kuluneen vuoden aikana erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden vahvistamiseen sekä osaamisen tason nostamiseen ja työllisyyden edistämiseen seudulla. Kehittämishankkeet kohdistuivat painopistetoimialoille ja valittuihin teemoihin. Multian kunta ja Kehittämisyhtiö KeuLink Oy allekirjoittivat sopimuksen elinkeinoja kehittämispalvelujen ostamisesta. Elinkeinoelämän kehittämistyöllä parannetaan Multialla toimivien yritysten kilpailukykyä sekä edistetään uusien yritysten perustamista ja sitä kautta lisätään uusien työpaikkojen määrää ja turvataan jo olemassa olevien työpaikkojen olemassaolo. Länsi-Suomen Kasvukolmio Oy on Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun seudun kuntien, paikallisten rahalaitosten ja kehittämisyhtiöiden omistama, elinkeinoelämää tukeva yhtiö. Yhtiö suuntaa oman pääoman ehtoista rahoitusta ja liiketoimintaosaamista kasvuyrityksiin, hallinnoi ja käynnistää EU-hankkeita. Vuonna 2009 yhtiön toiminta oli vähäistä. Yhtiön organisaation sekä johtoryhmä ja hallitustyöskentelyn kehittämiseen panostettiin vuonna Yhtiöön hankitun kirjanpidon ohjelmiston myötä talouden raportointi tehostui merkittävästi. Keulink Oy:n Seudulliset Yrityspalvelut hankkeen toimesta käynnistettiin maakunnallisen, kehittämisyhtiöiden yhteisen asiakashallintajärjestelmän rakentaminen. Vuonna 2009 Keulink Oy:n tulos oli euroa alijäämäinen. Haasteellisen vuoden huomioon ottaen tulosta voidaan pitää kohtuullisena. Yrityksen toiminnan alusta lähtien tulos on kumulatiivisesti positiivinen. TE-keskuksen yritysosaston Yritystuet Keuruu Multia T&K -tuet Keuruu Multia Maaseutuosaston tuet / Vesuri ry 2009 Keuruu Multia Perustetut yritykset : Keuruulla 382 kpl Multialla 95 kpl. Avainlukuja Henkilöstö keskimäärin: 14 Liikevaihto 2009: Liikevaihdon kasvu: 14,8 % Osakepääoma: Omavaraisuusaste: 89,25 % Tase: 1,2 M luottoluokitus AAA Kehittämisen painopisteet Metalli Bioenergia Bio-metalli Tuotannolliset palvelut Hankkeet KeuLink Oy hallinnoi Kumppanuushankkeet 10 kpl 7 kpl 5

8 KeuLink Kiinteistöt Oy OMAT KIINTEISTÖT Kerrosala m 2 Tilavuus m 3 Hallikuja 5, Haapamäki Hallitie 7, Haapamäki Heikkiläntie 52, Keuruu Hiilitie 1, Keuruu Hiilitie 2, Keuruu Miilutie 6, Keuruu Miilutie 8, Keuruu Paanutie 5, Keuruu Paanutie 8, Keuruu Punojantie 3, Haapamäki Sepäntie 2, Haapamäki Teollisuustie 2, Keuruu Teollisuustie 8, Keuruu Yliahontie 9, Keuruu Yliahontie 15, Keuruu YHTEENSÄ HALLINNOITAVAT KAUPUNGIN KIINTEISTÖT Hallikuja 1, Haapamäki Kivijärventie 300, Keuruu Laserkuja 1, Keuruu Yliahontie 5, Keuruu Yliahontie 17, Keuruu YHTEENSÄ TYTÄRKIINTEISTÖYHTIÖT Kiinteistö Oy Tiwinranta (omistus 100 % ) KIINTEISTÖYHTIÖT Kiinteistö Oy Keuruun Elinkeinotalo (omistus 33 %) Kiinteistöpäällikkö Iris Helin KeuLink Kiinteistöt Oy:n tavoitteena on edistää Keurusseudun elinkeinoelämää ja monipuolistaa sen tuotantorakennetta auttamalla yrityksiä heidän toimintaansa soveltuvien toimitilojen hankinnassa tai rakentamisessa. Monipuolisia toimitilapalveluja KeuLink Kiinteistöt Oy vuokraa ja muokkaa omia tilojaan sekä toimii välittäjänä muiden tahojen omistamien tilojen vuokraamisessa. Avustamme myös muutostarpeiden selvittelyssä ja toteutuksessa. Ylläpidämme kotisivuillamme vapaiden toimitilojen rekisteriä, palvelu on ilmoittajille maksuton. Mikäli yritykselle sopivia toimitiloja ei ole saatavilla, niin rakennutamme sellaiset joko omaan tai suoraan yrityksen omistukseen. KeuLink Kiinteistöt Oy:n toimintaperiaatteen mukaan uudet toimitilat valmistuvat tarvittaessa noin 6 kk:n kuluessa rakentamispäätöksestä. Rakennettavien tilojen rakennussuunnittelussa tilaaja voi olla alusta pitäen mukana. Tonttitarjontaa alueella on tällä hetkellä runsaasti ja tilaaja voi valita useista eri rakentamisalueista toiminnoillensa parhaan mahdollisen tontin. Vuosi 2009 Vaikeasta taantumasta huolimatta myös vuonna 2009 oli KeuLink kiinteistöillä useampikin rakennus- ja laajennusprojekti käynnissä. Reka Kaapeli Oy:n käyttöön rakennettiin 598 k-m 2 :n laajennus sekä tehtiin huomattavia muutostöitä olemassa oleviin tuotantotiloihin. Lisäksi kuluneena vuotena suunniteltiin ja valmisteltiin Haapamäen Varsta Oy:n omistukseen tulevan viljankuivaamon rakentamista. Kuivaamon rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuoden 2010 aikana. KeuLink Kiinteistöt Oy toimii hankkeessa rakennuttajana. KeuLink Kiinteistöt Oy osti perustettavan yhtiön lukuun Varissaaressa sijaitsevia kiinteistöjä M-Real Oyj:ltä sekä alueella sijaitsevat rakennukset Metsäliitto Osuuskunnalta. Alueella on noin m 2 :n laajuinen teollisuushalli, siihen liittyvä ruokala- ja toimistorakennus sekä kaksi huvilaa. Ostetut kiinteistöt ja niillä sijaitsevat rakennukset vuokrattiin kokonaisuudessaan Tiwi Oy:lle. Kiinteistöyhtiö rekisteröitiin ja sen nimeksi annettiin Kiinteistö Oy Tiwinranta.

9 Viljankuivaamo Haapamäelle Reka Kaapeli Oy:lle tuotantotilojen laajennus Keuruulle Neljäntoista tilaosakkaan omistama Haapamäen Varsta Oy rakentaa Haapamäelle viljankuivaamon. Hankkeen rakennuttajana toimii KeuLink Kiinteistöt Oy. Kuivaamossa käsitellään lähinnä rehuviljaa, mutta myös muita kuivattavia jakeita mietitään. Kuivaus hoidetaan kotimaisella biopolttoaineella. Energiaratkaisua on kehitelty yhteistyössä HT Engineeringin kanssa. Kuivuriin mahtuu kerralla 32 m 3 viljaa ja tavoite on kuivata sitä 3,5 % tunnissa. Varastokapasiteettia on noin 1800 m 3. Osakeyhtiön perustaminen on lähtenyt liikkeelle tilojen omasta tarpeesta. Lähes yhtä tärkeää kuin viljan kuivaaminen on yhteistyön lisääminen kertovat yhtiön hallituksen puheenjohtaja Janne Riihonen ja hallituksen jäsen Juho Vaissi. Nyt alkanut yhteistyö voi Riihosen ja Vaissin mukaan laajentua moneen toimintaan. Yhtiö saattaisi pyörittää esimerkiksi koneasemaa. Pisimmälle viety visio olisi, että viljelykauden eri työvaiheet vietäisiin kaikki läpi yhteisillä koneketjuilla. Ensimmäisenä syksynä viljaa tuodaan yhteensä 270 hehtaarin peltoviljelyksiltä Haapamäeltä, Kolhosta, Riihosta ja Pihlajavedeltä, mutta laajennusvaraa kuivaamossa on jopa 500 hehtaarin peltopintaalalle. Kuivaamon kerrosala on 269 m 2 ja rakennuksen tilavuus 2750 m 3. Rakennuksen harjakorkeus on 23,15 metriä. Rakentaminen alkaa maanrakennustöillä maaliskuussa 2010 ja kaikin osin valmista pitäisi olla viimeistään elokuun puolivälissä. Rakennuksen pääsuunnittelija on Rakennuttajapalvelu Allu-Team Oy, rakennesuunnittelija Suunnittelutalo S. Anttila Oy, kuivaamonsuunnittelija ja toimittaja Antti-Teollisuus Oy sekä sähkösuunnittelija ja -asentaja Sähkö-Heinis Oy. Maanrakennusurakoitsijana toimii T:mi Uosukainen Kari, pääurakoitsijana Rakennusliike M. Mäkinen Oy ja kuivaamon asennusurakoitsijana Sata-Pirkan Rakennuspalvelu Oy. Reka Kaapeli Oy teki päätöksen keskittää kuparijohtimien valmistuksen Keuruulle. Hyvinkäältä siirrettävien tuotantolaitteiden sijoitusta varten tarvittiin lisätiloja, jotka KeuLink Kiinteistöt Oy rakennutti tilaajan toivomusten mukaisesti. Laajennuksen pinta-ala on 598 m 2, minkä lisäksi vanhaa halliosaa muokattiin rakenteiden ja tekniikan osalta. Siirrettävien tuotantolinjojen sähköteho on lähes sama kuin vanhan osan sähköteho oli yhteensä ennen muutosta. Kun sähkötehon tarve kaksinkertaistui, niin laajennusosalle jouduttiin rakentamaan uusi muuntamo, joka toimii nyt tehtaan päämuuntamona. Vaativien sähköasennustöiden lisäksi haastetta hankkeeseen toi muun muassa vetolinjoissa käytettävän emulsioaineen sotkuisuus sekä laitteiden sijoitus huomattavasti pienemmälle alueelle kuin mitä ne olivat Hyvinkään tuotantolaitoksessa. Vaativien tuotantolaitteiden vuoksi olisi projektiin tarvittu enemmän niitä koskevaa teknistä asiantuntemusta, toteaa tehdaspäällikkö Jyrki Oksanen. Nyt tämän asiantuntijoiden puute aiheutti ongelmia lähinnä LVIA- ja sähkötekniikan suunnittelussa. Jyrki Oksanen kehuu hankkeen osapuolia erityisesti hyvin haasteellisen ja tiukan aikataulun toteutumisesta. Aikataulu oli laadittu suorastaan ylioptimistiseksi, mutta siinä pysyttiin oleellisin osin eikä pieni viivästys haitannut tuotantolaitteiden siirtoa ja asennusta. Uusia työntekijöitä on palkattu 8 ja heistä yksi on tullut Riihimäeltä ja yksi Jämsästä, joten uusia asukkaitakin on laajennuksen myötä muuttanut Keuruulle. Rakentamisen pääsuunnittelijana toimi Rakennuttajapalvelu Allu-Team Oy, LVIA-suunnittelijana LVI-Insinööritoimisto Koski-Konsultit Oy ja sähkösuunnittelijana Sähkösuunnittelu Veli-Pekka Piispanen Oy. Rakennushankkeen pääurakoitsija oli Keuruun RM rakennus Oy, sähköurakoitsija Sähkö-Äijät Oy, muuntamon ja suurajännitekojeiston toimitti ja asensi Keuruun Sähkö Oy, ilmanvaihtourakoitsija oli Tikka-Pelti Ky, putkiurakoitsija Vesijohtoliike Jauni ja automaatiourakoitsija Automaatio-Center AC Oy. 7

10 Hallitukset KeuLink Oy:n hallitus uudistui vuonna 2009 Kehittämisyhtiö KeuLink Oy:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa Keuruun Saha ja Erä Oy:n yrittäjä Leo Houhala. Varapuheenjohtajaksi valittiin multialainen maatalousyrittäjä Tuomo Auer. Auerin lisäksi uusiksi jäseniksi hallitukseen valittiin yrittäjä ja toimitusjohtaja Kyösti Saarimäki Saarimäki Consulting Oy:stä ja Keuruun Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tapani Paasu. Hallituksessa jatkavat Finnvera Oyj:n Jyväskylän aluekonttorin apulaisaluejohtaja Erkki Hirvonen ja Destamatic Oy:n toimitusjohtaja Matti Hallinen. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös toimitusjohtaja Esa Lintula ja hallintojohtaja Taru Kujanpää. Kehittämisyhtiö KeuLink Oy:n osakkaat: AN-Metalli Nurminen Antti, Autokorjaamo Liimatainen Ky, Elekmerk Oy, Finn-Nauha Oy, HT Lasertekniikka Oy, HT Vesileikkaus Oy, Kalmakoski Ky Sivula Seppo, Relicomp Oy, Keuruun kaupunki, Keuruun Konepaja Oy:n konkurssipesä, Keuruun Sähkö Oy, Koikkalainen Matti, Keuruun Yrittäjät ry, Keuruun Laatupaino KLP Oy, Salonen Risto, Sileesuon Puu Oy, Otavan Kirjapaino Oy, Maarakennusliike Järvinen Erkki Ky:n konkurssipesä, Leipomo Melonsaari Ky Tuija ja Seppo Hoivanen, Reka Kaapeli Oy, Suur-Keuruu Suomen Paikallissanomat Oy, Kestools Oy, Tapani Lintula, Tälli Oy, Vaissin tila Juho Vaissi, Multian kunta KEHITTÄMISYHTIÖ KEULINK OY Hallituksen puheenjohtaja Leo Houhala, yrittäjä, Keuruun Saha ja Erä Oy Varsinaiset jäsenet Tuomo Auer, maatalousyrittäjä Matti Hallinen, yrittäjä, Destamatic Oy Erkki Hirvonen, apulaisaluejohtaja, Finnvera Oyj Tapani Paasu, puheenjohtaja, Keuruun Yrittäjät ry Kyösti Saarimäki, Saarimäki Consulting Oy Tilintarkastajat Jarmo Jäspi, HTM, JHTT, Oy Audiator Ab Pertti Keskinen, KHT, KPMG Oy Ab Esa Lintula (vas.), Tapani Paasu, Matti Hallinen, Leo Houhala, Kyösti Saarimäki. Kuvasta puuttuvat Tuomo Auer ja Erkki Hirvonen. Kokouksiin osallistuu myös toimitusjohtaja Esa Lintula ja hallintojohtaja Taru Kujanpää. 8

11 Esa Lintula (vas.), Petri Tuominen, Pekka Kärmeniemi, Valto Lamminmäki, Kaarina Nurminen, Matti Hallinen. Kuvasta puuttuu Jukka Kivitalo KEULINK KIINTEISTÖT OY Hallituksen puheenjohtaja Petri Tuominen, toimitusjohtaja, JS-Puhdistamo Oy Varsinaiset jäsenet Matti Hallinen, yrittäjä, Destamatic Oy Jukka Kivitalo, kunnanjohtaja, Multian kunta Pekka Kärmeniemi, hankkija, Räjähdelaitoksen esikunta Valto Lamminmäki, puuseppä Kaarina Nurminen, liikkeenharjoittaja, Keuruun Kirja ja Paperi KeuLink Kiinteistöt Oy:n hallitus KeuLink Kiinteistöt Oy:n hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä. Hallituksessa ei tapahtunut muutoksia vuonna Hallituksen puheenjohtajana toimii JS-Puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Petri Tuominen. Kuusijäsenisen hallituksen muut jäsenet ovat Räjähdelaitoksen esikunnan hankkija Pekka Kärmeniemi, puuseppä Valto Lamminmäki, Keuruun Kirja ja Paperin liikkeenharjoittaja Kaarina Nurminen, Multian kunnanjohtaja Jukka Kivitalo ja Destamatic Oy:n yrittäjä Matti Hallinen. Kokouksiin osallistuu myös KeuLink Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Esa Lintula. KeuLink Kiinteistöt Oy:n osakkaat: Kehittämisyhtiö KeuLink Oy Keuruun kaupunki Tilintarkastajat Jarmo Jäspi, HTM, JHTT,Oy Audiator Ab Pertti Keskinen, KHT, KPMG Oy Ab Kokouksiin osallistuu myös toimitusjohtaja Esa Lintula. 9

12 10

13 Yrityspalvelut asiakasneuvontaa yrityksen jokaisessa elinkaaren vaiheessa. Hallintojohtaja Taru Kujanpään vastuualueena ovat toimivien yrittäjien neuvonta ja omistajanvaihdoksiin liittyvät asiat. Yrityspalvelupäällikkö Leila Piippa puolestaan neuvoo yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Aloittavan yrityksen palvelut Aloittaville yrityksille kuluneen vuoden aikana tarjottiin mm. yritysidean arviointia, starttirahaneuvontaa, apua kannattavuuslaskelmiin ja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen sekä neuvontaa yritystoiminnan rahoittamiseen. Vuonna 2009 Keuruulle perustettiin 48 uutta yritystä; nettolisäys oli 15. Multialla puolestaan 6 uutta yritystä aloitti toimintansa ja 9 yritystä lopetti. Toimialoista voimakkaimmin kasvoivat hyvinvointipalvelut sekä liikeelämää palveleva toiminta. Seudullisen Yrityspalvelun asiakkaita tilastoitiin koko vuoden ajalta 211. Näistä kolmannes tuli hakemaan perustamisneuvontaa ja 33 päätyi starttirahahakemukseen. Seutu YPP -hankkeen toimesta käynnistettiin Keski-Suomen kehittämisyhtiöitä palvelevan CRM -asiakashallintajärjestelmän kehittämistyö. Järjestelmän myötä yritysneuvonnan sekä perinteiset että sähköiset työkalut uudistetaan vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Myös raportointi sidosryhmille helpottuu. Seudullisena yrityspalvelupäällikkönä toiminut Juha Tentke siirtyi edellä mainitun, maakunnallisen asiakashallintaprojektin vetäjäksi. Aloittavien yrittäjien neuvonnasta vastaa nyt yrityspalvelupäällikkö Leila Piippa. Toimivan yrityksen palvelut KeuLink Oy toimii yritysneuvonnassa koordinaattorina eli avustaa yrittäjää tarvittavien asiantuntijoiden löytämisessä ja prosessin etenemisessä. Kehittämisyhtiö toimii myös yrityksen pitkän aikavälin pysyvänä kumppanina. Toimivien yritysten palveluihin kuuluvat mm. kehittämis-, toimitila-, rahoitus- ja omistajanvaihdospalvelut. Keski-Suomen TE-keskuksen myönteisiä yritystukipäätöksiä seutukunnalle saatiin kuluneena vuonna 17 kpl. Yhteensä tukirahaa alueelle myönnettiin Vastaavasti maaseutuohjelman rahoitusta mikroyrityksille myönnettiin Keuruulle 7 kpl ja Multialle 6 kpl, yhteensä KeuLink oli vuonna 2009 järjestämässä useita Keuruun seutukunnan yrityksille suunnattuja koulutuksia, mm. yritystalouden ajankohtaisista asioista sekä myyntiin ja markkinointiin liittyen. Keuruun Yrittäjät ry:n ja KeuLink Oy:n yhteistyössä järjestämä Verotilikoulutus keräsi Kulttuuritalo Kimaraan marraskuussa noin 80 kuulijaa. Myös viestintään panostettiin; uutiskirjeen ja internetsivujen välityksellä yrityksille kerrottiin ajankohtaisista koulutuksista ja tapahtumista, rahoitusmahdollisuuksista, kehittämishankkeista sekä muista yritystoimintaa tukevista palveluista. Liiketoimintamahdollisuuksien havaitseminen sekä yritysverkostojen rakentaminen ja hyödyntäminen ovat tärkeä osa yrityskehittämistä. Kehittämisyhtiön asiantuntijat kokosivat kuluneena vuonna yhteen yrityksiä ja toimijoita saman tarpeen ympärille, esim. liittyen alihankinnan tai teknologian kehittämiseen. Keski-Suomen maakunnan kattavan Väistä karikko -palveluverkoston kautta puolestaan avustettiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevia yrityksiä selviytymään taantuman yli. Odotettavissa on yrityskauppojen suma lähivuosina Tulevaisuudessakin tarvitaan tekijöitä. Seutukunnan yrittäjistä noin 200 pohtii toimintansa jatkuvuutta tulevien kymmenen vuoden aikana. Omistajanvaihdosten kasvava määrä juontaa paljolti suurten ikäluokkien siirtymisestä viettämään ansaittuja eläkepäiviä. On yhä harvinaisempaa, että yritykselle löytyy jatkaja omasta perheestä tai suvusta. Yritys myydään useimmiten kolmannelle osapuolelle. Tämän myötä yrityskauppojen määrä tulee entisestään kasvamaan. Omistajanvaihdokseen ja yrityskauppaan liittyvät yhteydenotot kehittämisyhtiöön lisääntyivät vuonna Neuvonnassa painotettiin erityisesti yrityskaupan hyvää ennakkosuunnittelua ja yrityksen myyntikuntoon saattamista. Keuruun seutukunnalla omistajanvaihdoksia toteutettiin yhteistyössä maakunnallisen Kauppakota -palvelun asiantuntijaverkoston kanssa. Vuonna 2010 alkavan Yrityskauppojen ja yrittäjänvaihdosten vauhdittaminen Keski-Suomessa -hankkeen avulla kautta yritykset saavat asiantuntija-apua omistajanvaihdosprosessin alkuvaiheeseen. 11

14 Taloushallinnon assistentti Pirjo Pilkkakangas ja kirjanpitäjä Terhi Rajala 12

15 Taloushallinto Kehittämisyhtiö KeuLinkin taloushallinnossa työskentelevät loppusyksystä äitiyslomalta palannut kirjanpitäjä Terhi Rajala ja taloushallinnon assistentti Pirjo Pilkkakangas. Kirjanpitäjän äitiysloman tuurasi Minna Kepponen. Taloushallintomme hoitaa viiden eri yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksien ja niiden liitteiden laatimiset. Kehittämisyhtiö KeuLink Oy, KeuLink Kiinteistöt Oy, Länsi-Suomen Kasvukolmio Oy, Kiinteistö Oy Keuruun Elinkeinotalo ja uusimpana loppuvuodesta perustettu Kiinteistö Oy Tiwinranta ovat kirjanpitomme hallinnassa. Taloushallintomme vaivattoman toiminnan takaamiseksi uusimme kirjanpidon ohjelmiston vuoden 2008 lopulla, joten nyt on takana ensimmäinen täysi tilikausi uuden Pro Economica -ohjelman kanssa. Ohjelma sisältää kirjanpidon, myyntireskontran, ostoreskontran, budjetoinnin ja laskutuksen, rahaliikenteen pankkiyhteyttä unohtamatta. Kulunut tilikausi on osin mennyt tutustuessa uuteen ohjelmaan ja sen antamiin uusiin mahdollisuuksiin ja erilaisiin tulostettaviin raportteihin. Ohjelman vaihdos sujui kuitenkin mukavasti, ilman suurempia murheita. Vuonna 2009 KeuLink hallinnoi useita erilaisia seudullisia kehittämishankkeita. EU-projektien kustannusten erittely ja rahoittajille tehtävät maksatushakemukset tuovat oman lisänsä taloushallintoon. Lisäksi toimimme osatoteuttajana muiden hallinnoimissa alueellemme tärkeissä hankkeissa. Rahavirtojen hallinta on jatkuvaa työtämme, jonka seurauksena saamme ajantasaisia raportteja käyttöömme. KeuLinkilla oli työsuhteessa keskimäärin kolmetoista henkilöä, joiden palkanlaskenta hoituu kirjanpitäjämme toimesta. Taloushallintomme toimii nopeasti ja luotettavalla ammattitaidolla yrityksiemme henkilöstön ja tuloksien parhaaksi. Jatkuvan koulutuksen ansiosta tietomme ja taitomme pysyvät aina ajan tasalla, jotta pystymme vastaamaan taloushallintomme toteutukseen kohdistuviin vaateisiin ja toiveisiin. Henkilökunta 37 % 32 % Sukupuolijakauma 13 Ikäjakauma 36 % 21 % 63 % 11 % Naisia Miehiä % 26 % Keski-ikä 43,8 vuotta Meille on erityisen tärkeää henkilökuntamme jatkuva kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen, jotta pystymme toimimaan seutukuntamme hyväksi sekä palvelemaan asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna 2009 muun muassa hallintojohtaja Taru Kujanpää suoritti työn ohessa kauppatieteiden maisterin tutkinnon pääaineenaan yrittäjyys, Leila Piippa valtakunnallisen yritysneuvojien valmennusohjelman, Hanna Söderström markkinointiviestinnän ammattitutkinnon ja Esa Lintula hyväksytty hallituksen jäsen ohjelman. Pirjo Pilkkakangas puolestaan suorittaa oppisopimuskoulutuksena KeuLinkissa taloushallinnon ammattitutkintoa. Vuoden 2009 aikana henkilökunta osallistui myös useisiin muihin koulutuksiin ja seminaareihin kehittääkseen osaamistaan. 32 % 37 % 0 v - 5v 5 % 5 % 5 % Koulutustaso 48 % 21 % Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Opistotason koulutus Ammattitutkinto Työkokokemus alalta 5v - 10 v 10 v - 15 v 15 v - 20 v yli 20 v

16 Markkinointi ja viestintä Markkinointiassistentti Hanna Söderström 14 Vuonna 2009 KeuLinkin markkinoinnin ja viestinnän painopisteenä oli erityisesti tiedotuksen kehittäminen entisestään. Vuoden 2008 aikana toteutettu yritysilmeen muutos toimi hyvänä pohjana tässä työssä. Markkinoinnin ja viestinnän tehtäviä hoitaa markkinointiassistentti Hanna Söderström. Vuoden aikana tärkeimmäksi tiedotuskanavaksi vakiintui kuukausittainen uutiskirje, jossa seutukunnan yrityksiä ja muita sidosryhmiä informoidaan tulevista tapahtumista ja muista ajankohtaisista tapahtumista. Kaikki kiinnostuneet voivat tilata uutiskirjeen nettisivujemme kautta. Uutiskirjeen lisäksi myös Internetsivuihin panostettiin, jotta ajankohtainen tieto olisi aina löydettävissä myös sieltä. Omien tiedotuskanavien lisäksi myös mediatiedotukseen panostettiin aikaisempia vuosia enemmän ja KeuLink näkyikin muun muassa Suur-Keuruun, Keskisuomalaisen ja Ykköset-lehden sivuilla. Vuoden 2009 lopussa otimme käyttöömme myös monipuolisemman Internetsivujen kävijäseurannan, jonka avulla pystymme kehittämään sivujemme sisältöä palvelemaan käyttäjiä entistä paremmin. Verkkopalveluista erityisesti Keuruun ja Multian yritysrekisterit, toimitilarekisteri sekä ajankohtaiset uutiset kiinostavat sivuilla kävijöitä. KeuLink näkyi vuoden 2009 aikana myös useissa eri tapahtumissa. Yleensä näkyvyyden toteutettiin KeuLinkin hallinoimien hankkeiden ja KeuLinkin yhteistyöllä. Vuonna 2009 olimme esillä muun muassa Osaajat kohtaavat -tapahtumassa, Terve-sos -messuilla, FinnGraf messuilla, Ison Kirjan Juhannuskonferenssissa, ja Keuruun markkinoilla. Lisäksi olimme mukana järjestämässä muun muassa yritysmessuja Keuruun yläasteen ja lukion oppilaille. Omien palveluidemme lisäksi edustimme usein koko seutukuntaa. Vuonna 2009 otimme palautteen hallintaa ja tiedonkeruuta varten käyttöömme Digium-ohjelmistopalvelun. Keväällä 2009 toteutimme asiakastyytyväisyyskyselyn seutukunnan yrityksille yhteistyössä TE-toimiston ja Keuruun Yrittäjät ry:n kanssa. Kyselyn tulosten pohjalta on käynnistetty toimenpiteitä entistä paremman palvelun takaamiseksi. Markkinoinnin ja viestinnän tehtäviin vuonna 2009 kuului yrityksen viestinnän lisäksi myös seutukunnan markkinointiin osallistuminen ja yritysten neuvontaa markkinointiin liittyvissä ongelmissa.

17 KeuLinkin henkilöstö vuonna 2009 Hallinto Esa Lintula Toimitusjohtaja Taru Kujanpää Hallintojohtaja Terhi Rajala Kirjanpitäjä Minna Kepponen Kirjanpitäjä (äitiysloman sijainen asti) Pirjo Pilkkakangas Taloushallinnon assistentti Hanna Söderström Markkinointiassistentti Anita Hämäläinen Toimistosihteeri Yrityspalvelut Juha Tentke Yrityspalvelupäällikkö Bioenergia liiketoimintojen kehittäminen - kokonaispalvelut Ilkka Uusi-Maahi Kehittämispäällikkö Liisa Vesterinen Projektipäällikkö Timo Alamäki Projektityöntekijä Fast Service Network Jaakko Barsk Projektipäällikkö KATE-hanke Hanne Ylitalo Projektipäällikkö Leila Piippa Projektisihteeri KeuMu-Pro2 -hanke Ritva Pohjoisvirta Projektipäällikkö Kolmikantayhteistyö Markku Riekki Projektipäällikkö Osaamisverkosto-hanke Ahti Siltanen Teknologiapäällikkö Satu Pölkki Koulutuskoordinaattori Vierastyövoima- ja Kielikoulutus-hanke Soile Lähdeaho Projektipäällikkö Wirtaa nuorista -hanke Kati Rahikkala Projektipäällikkö Yksityistie-hanke Reijo Vuorinen Projektipäällikkö KeuLink Kiinteistöt Oy Iris Helin Kiinteistöpäällikkö Henkilökunnan yhteystiedot: Kolmikantayhteistyön Projektipäällikkö Markku Riekki 15

18 Yksityinen Keuruun Eläinklinikka Oy monipuolistaa Keuruun palvelutarjontaa Syyskuussa perustettu Keuruun Eläinklinikka Oy muutti uusiin, remontoituihin ja hyvin varusteltuihin, ns. entisiin postin tiloihin marraskuussa Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä kaksi eläinlääkäriä ja kaksi avustajaa, joista toinen on oppisopimussuhteessa. Yrityksen tarkoituksena on tuottaa korkeatasoisia eläinlääkintäpalveluita alueelle, joka on muodostunut Jyväskylän, Tampereen ja Seinäjoen välimaastoon. Uusista tiloista löytyvät Keski-Suomen mittakaavassa korkeatasoiset laitteet, mm. uusi digitaalinen röntgenjärjestelmä ja hengitysanestesialaitteet sekä anestesian seurantalaitteet, joilla myös ns. riskipotilaiden leikkaukset ja muut anestesiaa vaativat toimenpiteet on entistä turvallisempi suorittaa. - Käytössämme on myös hyvätasoiset laboratoriopalvelut, joilla monet diagnoosin asettamiseksi tärkeät tutkimukset saadaan tehtyä jo käynnin yhteydessä, kertovat yrittäjät Minna ja Jukka Kuusisto. Idea kypsyi puolen vuoden aikana Jukka Kuusisto toimi ennen yrittäjäksi ryhtymistään kunnallisena eläinlääkärinä. Minna puolestaan toimi alan ammatinharjoittajana. Lopullinen sysäys yritystoiminnan aloittamiseen oli halu kehittää toimintaa vapaasti. Yksityinen eläinklinikka tukee mainiosti kunnallista toimintaa. Yksityisen eläinklinikan palveluille oli alueella selvä tilaus. - Esimerkiksi viime lauantaina oli lonkkakuvauspäivä, johon asiakkaita tuli ympäri Keski-Suomea, mm. Äänekoskelta, kertoo Jukka Kuusisto. KeuLink oli apuna yrityksen perustamisvaiheessa Yritystoiminnan käynnistäminen edellytti suuria investointeja, joihin haettiin avustusta toimintaryhmä Vesuri-ryhmä ry:ltä. Yrittäjät kokivat kehittämisyhtiö KeuLink Oy:n perustamisvaiheen neuvonnan erittäin tarpeelliseksi. - Olimme molemmat ammatinharjoittajia, mutta tämän tasoisen yrityksen perustamisessa on uskomattoman paljon asioita, mistä ei tiennyt yhtään mitään. Koettiin KeuLink Oy:n palvelut erittäin positiivisina ja ne auttoivat yrityksen alkutaipaleella, Jukka Kuusisto muistelee. Kasvuyritykset näkevät nuorissa tulevaisuuden Entisissä postin tiloissa toimii eläinklinikkapalvelun lisäksi kaksi ohjelmistopuolen yritystä Terasoft Oy ja Terakuu Oy. Terasoft Oy tarjoaa tietoteknisiä tukipalveluja niin yrityksille kuin yksityisillekin. Terakuussa tehdään ammattiohjelmia eri toimialoille, muun muassa ympäristön ja terveydensuojelun tiedonhallintaan, mutta myös eläinlääkinnän tarpeisiin. Myös tietotekniikkapuolen yrityksillä on laajentumissuunnitelmia. Yrittäjät kokevat oppisopimuskoulutuksen toimivaksi malliksi sekä työntekijälle että työnantajalle. Mm. eläintenhoitajan koulutukseen se soveltuu erinomaisesti. Sekä eläinlääkinnän että tietotekniikan tehtävissä tarvitaan hiljaista tietoa, jota ei koulussa välttämättä opi. Oppisopimus on myös hyvä keino saada opiskelija sitoutumaan yritykseen. Työharjoittelut ja TET-jaksot puolestaan ovat yritykselle imagokysymys. Voi olla, että nuori saa kipinän lähteä alalle. Eläinklinikalla voit törmätä vaikka varaaniin Yleensä pieneläinlääkärin asiakkaita ovat kissat ja koirat. Erilaiset jyrsijät, linnut, liskot, käärmeet ja kilpikonnat ja harvinaisemmatkin eksoottiset eläimet ovat lemmikkeinä yleistyneet ja siten niiden määrä on myös potilaina noussut. Eksoottisin eläin, jota Jukka Kuusisto kertoo hoitaneensa, on varaani. - Se on lisko, tämän pöydän mittainen, kaksi kappaletta oli vielä kerralla, hän muistelee. 16

19 Investoinnit luovat uskoa tulevaisuuteen Julkinen sektori pystyy parhaiten vaikuttamaan paikkakunnan kasvuun ja työllisyyteen panostamalla infrastruktuuriin, koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Keuruun kaupunki-konserni on investoinut reilut 100 miljoonaa euroa toimintaympäristön parantamiseen ja kehittämiseen. Samalla ajanjaksolla seutukunnan yritykset ovat saaneet yritystukia investointeihinsa yli 8 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee vähintäänkin 40 miljoonan euron kokonaisinvestointeja Keuruun seutukunnalle. Kun vielä lasketaan mukaan maaseudun yritys- ja muut tuet sekä investoinnit, joihin ei ole haettu tai saatu tukea, niin puhutaan yksityisen sektorin osalta yli 50 miljoonan euron investoinneista. Tämän kaiken ohella alueen yritykset ovat panostaneet merkittävästi tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan; Keuruu on Keski-Suomen maakunnassa heti seuraavana Jyvässeudun, Jämsän ja Äänekosken jälkeen. Niin Seutukunnan pk-yritysten investoinnit olivat yli 50 miljoonaa euroa 2000-luvulla julkisen kuin myös yksityisen puolen investoinneilla on selkeästi myönteinen vaikutus seutukunnan pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksiin. Monipuolinen elinkeinorakenne on etu Keuruun seutukunnan vahvuutena on monipuolinen pieni ja keskisuuri yrityskanta, mikä on tässä suhdannetilanteessa erinomaisen hyvä asia. Taantuma ei ole puraissut seutukuntaa yhtä voimallisesti kuin montaa muuta paikkakuntaa. Vuodesta 2010 tulee kuitenkin monelle toimialalle hyvinkin haasteellinen. Tilastokeskuksen (2007) mukaan Keuruun seutukunnalla on työpaikkaa. Eniten työpaikkoja on hyvinvointialalla. Myös metalliteollisuus, maatalous ja elintarviketuotanto, suojelu- ja turvallisuusala sekä koulutus ovat merkittäviä työllistäjiä. Keuruulla on paikkakunnan koko huomioiden todella laadukkaat kaupan palvelut ja uusiakin investointeja on suunnitteilla. Työpaikkamäärät Keuruun seutukunnalla vuosina Viestintäala elää suurta murrosta; Keuruulla on oltu ja ollaan kaukaa viisaita, ymmärretään verkostoitumisen merkitys yksin ei pärjää. Multia elää metsästä -toimiala työllistääkin reilusti yli sata henkilöä. Metsätalouden tulevaisuuden mahdollisuutena pidetään bioenergia-alan kasvua. Rakennusalalle työvoimatarvetta tuo erityisesti Keuruun Lämpövoima Työpaikkojen määrät Keuruu Multia Lähde: Tilastokeskus Oy:n uuden, paikallisia polttoainevaroja käyttävän pienvoimalaitoksen rakentaminen. Matkailutoimialan vaikutukset seutukunnan hyvinvointiin ovat tunnetusti huomattavat. Tulevaisuudessakin tarvitaan tekijöitä. Tulevien kymmenen vuoden aikana tarvetta tulee olemaan erityisesti hyvinvointi-, metalli-, palvelu- ja opetusaloilla. Seutukunnan yrittäjis- 17

20 38 % Työpaikat Keuruun-Multian alueella 2007 Yritysten liikevaihto Keski-Suomen seutukunnissa Työpaikat Keuruun - Multian alueella % 8 % 0 % 21 % Maa- ja metsätalous Kaivostoim inta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Yritysten liikevaihto Keski- Suomen seutukunnissa. Indeksi 2004 =100 Jyväskylän seutu 8 % 6 % 12 % 1 % 5 % Kauppa, majoitus- ja rav.toim inta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim inta Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Toimiala tuntematon /2 06/2 07/2 08/2 09/2 Keuruun seutu Äänekosken seutu Joutsan seutu Jämsän seutu Saarijärven- Viitasaaren seutu Lähde: Tilastokeskus Lähde: Keski-Suomen aikajana 3/2009 tä noin 200 pohtii toimintansa jatkuvuutta. Muutos on myös mahdollisuus! Keuruun seutukunnan tulevaisuus on vahvasti sidoksissa koko Suomen menestymiseen. Väestön ikärakenteen muutokset tulevien vuosien aikana, tuotannollisen toiminnan säilyttäminen ja elvyttäminen sekä teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen ovat suurimpia haasteita maallemme ja samoin myös Keuruun seutukunnalle. Kilpailukykymme riippuu paljolti siitä, miten alueen elinkeinoelämällä menee. Tarvitaan menestyviä ja innovatiivisia yrityksiä, jotka myös työllistävät. Yhteistyöverkostot yritysten välillä luovat tehokkuutta ja kilpailukykyä. Miten hyvin elinkeinoelämä, julkiset toimijat, oppilaitokset ja yrittäjät saadaan mukaan yhteistyöhön. Siinä on ratkaisun avaimet moneen ongelmaan. Yhteydet alueen ulkopuolelle ovat tärkeitä, koska niiden avulla saamme uutta tietoa, uusia teknologioita ja innovaatioita seudullemme. Alueen kehittymisen kannalta on olennaista, että tänne kanavoituu tietoa ja osaamista ja näitä osataan siirtää, jakaa ja muutoinkin hyödyntää tehokkaasti alueemme parhaaksi. Taloudellinen taantuma on iso haaste, mutta myös mahdollisuus. Se tarjoaa tilaisuuden muuttua, rakentaa uutta ja purkaa vanhoja rakenteita. Pienen seutukunnan vahvuutena on ketteryys nopeasti muuttuvassa maailmassa. Osa muutoksista tosin aiheutuu maailmalla tapahtuvasta kehityksestä, joille emme paikallisesti voi mitään. Joihinkin muutoksiin pitää vain sopeutua. Tärkeintä on kuitenkin ennakoida asioita. Monet kehittymisen esteet olemme itse luoneet; ne ovat alueen henkisessä tahtotilassa ja näkemyksissä. Tarvitaan muutosjohtajuutta ja halua luoda menestymistä. Myös kuntien tulee jatkuvasti uudistua ja kehittää toimintaansa, muuten seutukunta ei tule menestymään alati kovenevassa kilpailussa. Maaseutualueiden kilpailukyky perustuu paljolti samoihin asioihin kuin kasvukeskuksien. Pitää tunnistaa ja löytää omat vahvuudet ja luovan, oivaltavan kehittämisen avulla tehdä oikeat toimenpiteet. Metalliteollisuuden rinnalle tarvitaan myös Keurusseudulle uusia kivijalkoja, jotka tulevaisuudessa työllistävät kuten ohutlevyteollisuus aikaisemmin. 18